gnahemstomter makotitalotontteja Pris/hinta: Ingå kommun Tel / Puh: Inkoon kunta E-post/ s-posti: inga@inga.fi

Transkriptio

1 E O gnahemstomter makotitalotontteja Pris/hinta: Ingå kommun Tel / Puh: Inkoon kunta E-post/ s-posti: inga@inga.fi

2

3 DETALJPLANEBETECKNINGAR OCH -BESTÄMMELSER

4

5 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

6

7 SÄRSKILDA BESTÄMMELSER Ingå Kari Ristola tekn.lic., arkitekt SAFA Arkkitehtitoimisto Kari Ristola Oy

8

9 Inkoo Kari Ristola tekn.lis., arkitekt SAFA Arkkitehtitoimisto Kari Ristola Oy ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

10

11 Bilaga 5.1 Snedluftsbilder över området. 1/2 Liite 5.1 Viistoilmakuva alueesta 1/2

12 Bilaga 5.2 Snedluftsbild över området 2/2 Liite 5.2 Viistoilmakuva alueesta 2/2

13 Bilaga 7. Plankartva 1/5000.

14

15 Bilaga 8.1 Planbeteckningar och bestämmelser 1/2

16

17 Liite 8.1 Kaavamerkinnät ja -määräykset 1/2

18 SÄRSKILDA BESTÄMMELSER Bilaga 8.2 Planbeteckningar och bestämmelser 2/2

19 Liite 8.2 Kaavamerkinnät ja -määräykset 2/2 ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

20 Bilaga 9. Översiktsritning 1/5000 Liite 9. Havainnekuva 1/5000

21 Inkoon kunta Kirkonkylä Grönkulla-Heimgård 1 RAKENTAMISOHJE

22 Johdanto Tämä rakentamisohje liitetään jäljempänä mainitun kaava-alueen tonttien luovutusasiakirjoihin. Rakentamisohjetta noudatetaan sitovana ja se täydentää asemakaavan määräyksiä. Tämän rakentamisohjeen ja asemakaavan määräysten ohella rakentamisessa noudatetaan kunnan rakennusjärjestystä sekä rakentamista koskevia muita säännöksiä. Rakennushankkeen alkuvaiheessa on syytä olla yhteydessä kunnan rakennustarkastajaan, jolta saa lisätietoa. Rakentamisohjeen laadintaan ovat osallistuneet rakennusvalvontapäällikkö Mikael Wikström, tekninen johtaja Emilia Horttanainen Inkoon kunnasta ja arkkitehti Kari Ristola Arkkitehtuuritoimisto Kari Ristola Oy:stä. Rakennus- ja ympäristölautakunta on hyväksynyt rakentamisohjeen kokouksessaan Asemakaavaa koskevat tiedot Nämä rakentamisohjeet koskevat Inkoon kunnan Kirkonkylän länsiosassa sijaitsevan Grönkulla-Heimgård 1 nimisen asemakaava-alueen kortteleita , 304 ja 416. sekä maa- ja metsätalousalueita ja katualueita. Vireilletulo: (kunnanhallitus) Kunnanhallitus: (kaavaluonnos) Nähtävillä: (kaavaluonnos MRA 30 ) (kaavaehdotus MRA 27 ) (kaavaehdotus MRA 27 ) (kaavaehdotus MRA 27 ) (kaavaehdotus MRA 27 ) Kunnanhallitus: (kaavaehdotus) (tekn. lautakunta) (kaavaehdotus) (kaavaehdotus) (kaavehdotus) tekn.ltk (kaavaehdotus) tekn. ltk (kaavaehdotus) Kunnanvaltuusto: (asemakaava) Laatija: Arkkitehtuuritoimisto Kari Ristola Oy Urheilukatu 24 A Helsinki Puh. (09) faksi (09) Alueen luonnonympäristö Suunnittelualue sijaitsee vaihtelevassa maastossa. Länsiväylän pohjoispuolen peltoaukea nousee loivasti +6.0 metrin tasolta kohti länttä ja metsänreunaa tasoille metriä. Peltoaukean keskellä kulkee valtaoja. Aukean pohjoisreunalla on asutuksen muodostama rajavyöhyke. Lännessä pelto rajoittuu metsään ja kallioalueeseen. Lehtipuiden reunustama laskuoja kääntyy uomassaan kohti etelää. Sen varret ovat rehevän kasvillisuuden peitossa. Kaava-alueen pelto- ja metsäalueet ovat toistaiseksi rakentamattomia. Grönkullantien varsi on sen sijaan vanhastaan asuttua aluetta. Kaava-alueella on tehty kaavoitustyön yhteydessä maaperätutkimuksia, joiden tulokset ovat saatavissa kunnasta.

23 Sisällysluettelo 1 KIINTEISTÖTEKNIIKKA 1.1 Alueiden rajat 1.2 Tonttijako 1.3 Katuliittymä 2 KUNNALLISTEKNIIKKA 1.1 Yleistä 3 KORTTELIALUEIDEN KÄYTTÖTARKOITUS 3.1 Yleistä 3.2 Rakennusten käyttötarkoitus, rakennustyypit 4 RAKENNUSOIKEUS, RAKENNUSTEN KOKO 4.1 Yleistä 4.2 Rakennusoikeus 4.3 Kerrosluku 5 RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN TONTILLA 5.1 Rakennusten sijoittaminen, rakennusala 5.2 Rakentaminen lähelle naapurin rajaa 5.3 Rakennusten korkeusasema 5.4 Pintavedet 6 RAKENNUSSUUNNITTELU 6.1 Katto 6.2 Julkisivut 7 PIHA-ALUEET, AITAAMINEN 7.1 Tontin käyttö, istutukset 7.2 Aitaaminen 7.3 Autopaikat

24 1 KIINTEISTÖTEKNIIKKA 1.1 Alueiden rajat 1.2 Tonttijako Rakentamisohje Korttelialueiden rajat on osoitettu asemakaavassa. Asemakaavassa korttelialueille osoitettu tonttijako on ohjeellinen. Lopullinen tonttijako laaditaan asiaa koskevassa tontinmittaustoimituksessa ennen tonttien asettamista myyntiin. Useilla korttelialueilla tonttien rajat on kuitenkin jo sidottu muilla kaavamerkinnöillä kuten ojalle tai johdolle varattua aluetta koskevalla merkinnällä tai korttelialueen rajalla. 1.3 Katuliittymä Tontin katuliittymien suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan kunnan ohjeita ja katusuunnitelmaa ja otetaan huomioon mm. katuvalojen suunnitellut sijainnit. Katuvarren avo-ojan ylittävä ajoyhteys kadun ajoradalta tontille tulee varustaa tarkoitukseen soveltuvalla sadevesirummulla. 2 KUNNALLISTEKNIIKKA 2.1 Yleistä Grönkulla-Heimgård 1 -kaava-alueelle rakennetaan vesijohto-, viemäri-, sähkö- ja tietoliikenneverkot. Tonttien liittymiä koskevat luvat haetaan rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Liittymät tulee suunnitella ja tehdä ko. laitosten ohjeiden mukaan. 3 KORTTELIALUEIDEN KÄYTTÖTARKOITUS 3.1 Yleistä Korttelialueiden käyttötarkoitus on osoitettu asemakaavassa. 3.2 Rakennusten käyttötarkoitus, rakennustyypit Erillispientalojen korttelialueet (310, 311, 314, 315) on asemakaavassa osoitettu merkinnällä AO. Kaavan merkinnän mukaan tontille voidaan rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja (omakotitaloja). AOR-korttelialueille (312, 313) voidaan rakentaa erillispientaloja, rivitaloja tai muita kytkettyjä asuinrakennuksia. Maatilojen talousrakennusten korttelialueelle (416) on osoitettu merkinnällä AM-1. Alueelle voidaan rakentaa lisäksi tilakeskuksen pääkäyttötarkoitukseen liittyvän majoitustoiminnan rakennuksia. Samoin korttelissa (416) sijaitseville asuinrakennusten A-1 korttelialueille voidaan rakentaa tilakeskuksen pääkäyt-

25 tötarkoitukseen liittyvän majoitustoiminnan rakennuksia. EJ-1 korttelialue (304) on tarkoitettu jätteiden keräilyä ja lajittelua varten. 4 RAKENNUSOIKEUS, RAKENNUSTEN KOKO 4.1 Yleistä Rakennusten ulkoista hahmoa ja kokoa on kaavassa säädelty toisaalta rakennettavaa pinta-alaa eli rakennusoikeutta ja toisaalta rakennusten kerroslukua koskevilla määräyksillä. Korttelissa 416 on lisäksi käytetty määräystä rakennuksen suurimmasta sallitusta vesikatteen ja julkisivupinnan leikkauskohdan korkeusasemasta. 4.2 Rakennusoikeus Useimmilla korttelialueilla on rakennusoikeus määritelty käyttäen tehokkuuslukua, joka vaihtelee välillä 0,15 0,25. Osalla kortteleista on kullakin rakennusalalla sallittu rakennusoikeus annettu suoraan rakennusoikeutta osoittavana lukuna (kerrosneliömetreinä). Rakennuksen kerrosala lasketaan Ympäristöministeriön oppaan Kerrosalan laskeminen mukaan (Ympäristöopas 70, Ympäristöministeriö, Helsinki 2000). Oppaassa on ohjeita kerrosalan laskemisesta erikoistapauksissa, kuten osittain matalien vinokattoisten tilojen osalta, muiden kuin pääkäyttötarkoituksen mukaisten tilojen osalta, rakennuksessa olevien aukkojen osalta ym. Erikoisratkaisujen osalta on syytä kääntyä kunnan rakennusvalvonnan puoleen jo suunnitteluvaiheessa asiaa koskevien tulkintojen selvittämiseksi. Tontille rakennettavien asuinrakennusten ja niitä palvelevien talousrakennusten yhteenlaskettu kerrosala ei saa ylittää tontille kaavassa osoitettua rakennusoikeutta. AO-kortteleissa (310, 311, 314 ja 315) saa kaavassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi kuitenkin rakentaa enintään 35 kem² talousrakennuksia.

26 AO 315 II e=0,15 AO 314 II e=0,25 AOR 313 II e=0,30 AOR 312 II e=0,30 AO 311 I u2/3 e=0,25 AO 311 I u2/3 e=0,25 EJ I Kerrosluku Rakennusten korkeutta on kaavassa rajoitettu suurinta sallittua kerroslukua koskevalla määräyksellä. Grönkulla-Heimgård 1 -kaava-alueella on useita erilaisia kerroslukua koskevia merkintöjä. Seuraavana on lueteltu kerroslukumerkinnät korttelialueittain.

27 EJ-1-korttelissa 304 suurin sallittu kerrosluku on yksi (I). AO-kortteleissa 310 ja 311 suurin sallittu suurin sallittu kerrosluku on yksi (I). Lisäksi saa rakentaa ullakkokerroksen, jonne saa sijoittaa 2/3 alla olevan kerroksen kerrosalasta. Kaavan tarkoittama rakennusmuoto vastaa hahmoltaan likimain tuttua puolitoistakerroksista omakotitaloa. AO-kortteleissa 314 ja 315 suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). AOR-kortteleissa 312 ja 313 suurin sallittu kerrosluku kaksi (II) Korttelissa 416 on useita rakennusalakohtaisia, kerroslukua sekä rakennusten räystäskorkeutta koskevia merkintöjä. Tonteille saa rakentaa myös kerrosluvultaan suurinta sallittua kerroslukua pienemmän rakennuksen. Mahdollisten kellarikerrosten tulee olla kokonaan tai pääasiassa maanpinnan alapuolella. Kellarin käyttö on luontevaa etenkin rinnetonteilla (erityisesti korttelissa 416 joenrannan A-1 korttelialueilla). Rakennusoikeuteen liittyvien asioiden osalta on syytä kääntyä kunnan rakennusvalvonnan puoleen jo suunnitteluvaiheessa asiaa koskevien tulkintojen selvittämiseksi. Kellarikerrosta ja ullakkoa koskevia ohjeita on esitetty ympäristöministeriön oppaassa Kerrosalan laskeminen (Ympäristöopas 70, Ympäristöministeriö, Helsinki 2000). AM-1 II u1/ A-1 I u1/2 400 t I 400 A-1 2/3k II 600 A-1 2/3k I 300 A-1 I u1/2 400 I 450

28 5 RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN TONTILLA 5.1 Rakennusten sijoittaminen, rakennusala Rakennusten sijoittamista tontilla on ohjattu asemakaavassa rakennusalamerkinnällä. Rakennusala on osoitettu pistekatkoviivalla, jossa olevat pienet poikkiviivat osoittavan sen puolen, jolle saa rakentaa. AO-kortteleissa rakennusten harjasuunta on määrätty kadunsuuntaiseksi. Lisäksi erityisellä nuolimerkinnällä on osoitettu rakennusalan kadunpuoleinen reuna, johon tontin rakennukset tulee joltakin osaltaan rakentaa kiinni. Kaavamerkinnän tarkoituksena on aikaansaada pellon reunalle yhtenäinen jatkuva korttelirakenne, jossa rakennukset sijoittuvat tonttien kadunpuoleiseen osaan ja pääosa tontin rakentamattomasta osasta istutuksineen sijoittuu peltoaukean puoleiseen osaan pehmentämään rakentamisen rajavyöhykettä. 5.2 Rakentaminen lähelle naapurin rajaa Rakennusten keskinäistä etäisyyttä säätelevät Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset paloturvallisuudesta (RakMK E1-osa) ja asuntosuunnittelusta (RakMK G1-osa). Mainitut määräykset koskevat kaikkea uudisrakentamista. Paloturvallisuutta koskevissa määräyksissä lähtökohtana on, että rakennusten välisen etäisyyden ollessa yli 8 m, ei ole palon leviämisen vaaraa rakennuksesta toiseen. Tätä lähemmäs sijoitettaville rakennuksille asetetaan määräyksissä paloteknisiä vaatimuksia,

29 jotka muun muassa koskevat vastakkaisten seinien rakenteita ja rajoittavat ikkunoiden sijoittamista. Määräykset eivät koske samalla tontilla olevia rakennuksia, jotka voidaan katsoa samaksi paloalueeksi. Asuntosuunnittelua koskevissa määräyksissä säädetään puolestaan muun muassa asuinhuoneen pääikkunan edessä olevasta rakentamattomasta tilasta, jonka tulee olla vähintään 8 m. Rakennukset, piharakennukset mukaan lukien, tulee sijoittaa vähintään 4 metrin etäisyydelle naapuritontin rajasta. Tällöin eri tonteille sijoitettujen rakennusten väliseksi vähimmäisetäisyydeksi muodostuu edellä mainittu 8 m. 5.3 Rakennusten korkeusasema Rakennusten tontille sijoittamisessa tulee ottaa huomioon rakennuspaikan luontainen topografia ja maaston erityispiirteet. Rakennuksen sovittamisessa maastoon voidaan tarvittaessa käyttää hyväksi kerrostasojen porrastusta tai rakentaa kellarikerros. Rakennuslupaa haettaessa on asemapiirustuksessa esitettävä tontin korkeusasemat riittävällä tarkkuudella ennen ja jälkeen rakentamisen. Rakennuksissa tulee välttää korkeita sokkeleita tai rakennuksen äärellä tehtäviä suuria pengerryksiä. Tontin pengerrykset eivät saa vaikeuttaa naapuritontin rakentamista. Rakennuksen maantasokerroksen kadunpuoleisten tilojen lattiatason tulee olla ylempänä kuin tontin viereisen kadun lopullisen valmiin pinnan. Rakennusten äärellä maanpinta muotoillaan rakennuksesta poispäin kaltevaksi kaltevuuteen 1/20 noin 3 metrin etäisyyteen sokkelista (RakMk C2, ). 5.4 Pintavedet Kaava-alueella on kiinnitettävä erityistä huomiota pintavesien johtamiseen. Västerkullan peltoalueeseen rajautuvissa kortteleissa on rakennuspaikkojen väleihin osoitettu kaavassa tilavaraukset vesien johtamisjärjestelyille. Alueen rakentaminen ei saa muodostaa pintavesiä patoavia esteitä.

30 6 RAKENNUSSUUNNITTELU 6.1 Katto A-1-, AO-, AOR ja AM-1 korttelialueilla on asemakaavassa on määrätty seuraavasti: Rakennukset tulee varustaa harjakatolla, kaltevuudeltaan 1/3 1/2. Määräys sallii myös harjakaton, jossa eripituisista tai eri korkeudella olevista epäsymmetrisistä kattolappeista johtuen harjalle muodostuu pystysuoraa seinäpintaa Muita harjakaton erikoistapauksia, kuten aumakattoa tai vain yhteen suuntaan kallistettua pulpettikattoa ei sallita. AO-kortteleissa harjan suunta on määrätty kadun suuntaiseksi. Talousrakennuksessa tulee katon kaltevuuden olla sama kuin päärakennuksen katossa. Talousrakennuksissa voidaan käyttää myös yhteen suuntaan kallistettua pulpettikattoa. Rakennuksissa tulee olla räystäät. Vesikatteen materiaalina tulee olla pelti, betonitiili tai poltettu savitiili. Kortteleissa pelikaton värin tulee olla tummanharmaa, esimerkiksi Ruukki Oy:n värikartan RR23 tai vastaava. Betonitiili- ja savitiilikatoissa sallitaan em. tummanharmaan kaltaisen värin lisäksi tummanpunainen ja luonnon savitiilen väri. 6.2 Julkisivut Asemakaavassa on määrätty seuraavasti: Julkisivujen pääasiallisen materiaalin tulee olla maalattu puu. Määräys sallii muidenkin materiaalien käytön julkisivussa vähäisessä määrin puun rinnalla. Julkisivujen väritys tulee määrättäväksi tapauskohtaisesti, tavoitteena on julkisivujen yhtenäinen, luonnonmukainen ja ympäristöön sopiva yleisilme. Suositeltavia julkisivuvärejä ovat vaaleat taitetut ja perinteiset sävyt. Korttelissa 416 tulee rakennusten julkisivujen ja värityksen erityisesti sopeutua tilakeskuksen perinteiseen ympäristöön korttelia koskevien suojelumääräysten mukaisesti. Rakennuslupahakemuksen liitteenä on esitettävä selvitys rakennetusta ympäristöstä. Julkisivujen väritys tulee esittää kattavasti rakennuslupa-asiakirjoissa. AOR-kortteleissa rakennuksen julkisivun yhtenäinen pituus saa olla enintään 20 metriä. AM-1 korttelialueella rakennuksen julkisivun yhtenäisen suoran osan pituus ei saa ylittää 25 metriä. Pidempiä rakennusmassoja tulee keventää esimerkiksi rakennusta porrastamalla.

31 7 PIHA-ALUEET, AITAAMINEN, ISTUTTAMINEN 7.1 Tontin käyttö, istutukset Tontin käyttö eri tarkoituksiin ja toimintoihin, pihan pintamateriaalit, aidat, terassit, istutukset ym. esitetään rakennuslupaa haettaessa asemapiirustuksessa riittävällä tarkkuudella. Asemakaavassa istutettavaksi määrätyt alueet on esitetty pisterasterilla. Yleisen käytännön mukaisesti istutettavaksi merkitylle alueelle ei saa sijoittaa talousrakennuksia. Alueelle saa sijoittaa esimerkiksi autopaikan, pihan kulkureittejä sekä oleskelu- ym. alueita. A-1, AO ja AOR-korttelialueilla avoimeen maisemaan rajautuvien rakennuspaikkojen istutettaville osille on istutettava puista ja pensaista tiheä reunavyöhyke. Määräyksen tarkoituksena on, että uudet rakennettavat alueet esimerkiksi peltoalueiden reunoilla muodostavat ajan myötä selkeän istutetun rajavyöhykkeen maisemaan. 7.2 Aitaaminen A-1, AO ja AOR-korttelialueilla on tonttien aitaamisesta määrätty seuraavasti: Istutettavan tontin osan rajautuessa katualueeseen on tontti aidattava katua vastaan 1,2 2 m korkealla pensas- tai puuaidalla. Tavoitteena on säätää muodostuvaa katutilaa ja alueen yleisilmettä. Tontti tulee rajata aidoin myös virkistys- sekä maa- ja metsätalousalueista. Kaavan määräystä täsmennetään seuraavasti: Katualuetta vasten olevat tontinrajat varustetaan 1,2 2 m korkealla pensas tai puuaidalla. Puuaidan värityksen osalta noudatetaan edellä kohdassa 6.2 esitettyjä rakennusten julkisivuvärejä koskevia ohjeita. Aidat (väreineen ym.) tulee esittää rakennuslupapiirustuksissa. 7.3 Autopaikat AO- ja AOR-korttelialueilla autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 ap/80 kem² tai 2 ap/asunto. AOR-kortteleissa vähintään yksi 1 ap/asunto tulee sijoittaa autokatokseen. Eräillä AOR-korttelialueilla on pysäköimispaikkojen alueet esitetty p- merkinnällä. A-1- ja AM-1-korttelialueilla autopaikkojen vähimmäismäärä: 1 ap/80 m2 kerrosalaa tai erillisen selvityksen mukaan. Lisäksi autopaikat tulee rajata istutuksin muusta piha-alueesta ja niiden etäisyys katualueesta tulee olla vähintään 8 metriä. Autopaikat esitetään asemapiirustuksessa. Mahdollisen autotallin sijoituksessa on otettava huomioon riittävä tila tallin ovien edessä auton pysäköimiselle ja autotallin oven avautumisen tilantarve.

32 Ingå kommun Kyrkbyn Grönkulla-Heimgård 1 BYGGNADSANVISNING

33 Inledning Denna byggnadsanvisning bifogas till det nedan nämnda planområdets tomtöverlåtelsedokument. Byggnadsanvisningen är bindande och kompletterar detaljplanebestämmelserna. Vid byggande följs förutom denna byggnadsanvisning och detaljplanebestämmelser kommunens byggnadsordning och andra stadganden gällande byggande. Ta kontakt med kommunens byggnadsinspektör för tilläggsinformation redan i planeringsskedet. Byggnadsanvisningen har utarbetats av byggnadstillsynschef Mikael Wikström och teknisk chef Emilia Horttanainen från Ingå kommun samt arkitekt Kari Ristola från Arkkitehtuuritoimisto Kari Ristola Oy. Byggnads- och miljönämnden har godkänt byggnadsanvisningen vid sitt möte Detaljplaneuppgifter Denna byggnadsanvisning gäller kvarter , 304 och 416 samt jord- och skogsbruksområden och gatuområden på detaljplaneområdet Grönkulla-Heimgård 1 i den västra delen av Ingå kyrkby. Anhängigt: (kommunstyrelsen) Kommunstyrelsen: (planutkast) Framlagt: (planutkast MRA 30 ) (planförslag MRA 27 ) (planförslag MRA 27 ) (planförslag MRA 27 ) (planförslag MRA 27 ) Kommunstyrelsen: (planförslag) (tekniska nämnden) (planförslag) (planförslag) (planförslag) tekniska nämnden (planförslag) tekniska nämnden (planförslag) Kommunfullmäktige: (asemakaava) Utarbetat av: Arkkitehtuuritoimisto Kari Ristola Oy Urheilukatu 24 A Helsinki Tel: (09) fax (09) Områdets naturmiljö Planområdet finns i en varierande terräng. Åkerområdet på norra sidan av Västerleden stiger långsluttande från +6,0 meter mot väst och skogskanten till +11,0-13,0 meter. I mitten av åkerområdet finns ett utloppsdike. På den norra kanten av åkerområdet finns en gränszon med bosättning. I väst gränsar åkern till skog och bergsområde. Utloppsdiket som kantas av lövträd svänger mot söder. Dikeskanterna täcks av frodig vegetation. Planområdets åker- och skogsområden är tillsvidare obebyggda. Längs Grönkullavägen finns däremot gammal bosättning. På planområdet har gjorts markundersökningar i samband med planläggningsarbetet. Resultaten är tillgängliga på kommunkansliet.

34 1 FASTIGHETSTEKNIK 1.1 Områdesgränser 1.2 Tomtindelning 1.3 Gatuanslutning 2 KOMMUNALTEKNIK 1.1 Allmänt Innehållsförteckning 3 KVARTERSOMRÅDENAS ANVÄNDNINGSÄNDAMÅL 3.1 Allmänt 3.2 Byggnadernas användningsändamål, byggnadstyper 4 BYGGRÄTT, BYGGNADSSTORLEK 4.1 Allmänt 4.2 Byggrätt 4.3 Våningstal 5 PLACERING AV BYGGNADER PÅ TOMTEN 5.1 Placering av byggnader, byggnadsyta 5.2 Byggande nära granntomtens gräns 5.3 Byggnadernas höjdläge 5.4 Smält- och regnvatten 6 BYGGNADSPLANERING 6.1 Tak 6.2 Fasader 7 GÅRDSOMRÅDEN, STAKET, PLANTERINGAR 7.1 Tomtens användning, planteringar 7.2 Staket 7.3 Bilplatser

35 1 FASTIGHETSTEKNIK 1.1 Områdesgränser Byggnadsanvisning Kvartersområdenas gränser anvisas i detaljplanen. 1.2 Tomtindelning Kvarterområdenas tomtindelning är normativ i detaljplanen. Den slutliga tomtindelningen bestäms i en tomtmätningsförrättning innan tomterna ges till försäljning. På flera kvartersområden är tomtgränserna dock bundna genom andra planbeteckningar, t.ex. beteckningar för dike, ledning eller kvartersområdets gräns. 1.3 Gatuanslutning Vid planering och förverkligande av tomternas gatuanslutningar följs kommunens anvisningar och gatuplanen. Också bl.a. planerad gatubelysning ska beaktas. Anslutningen från gatans körbana över det öppna diket längs gatan till tomten ska förses med en ändamålsenlig regnvattentrumma. 2 KOMMUNALTEKNIK 2.1 Allmänt På planområdet Grönkulla-Heimgård 1 byggs nätverk för vatten, avlopp, el och datakommunikation. Tillstånd för tomtanslutningarna ansöks i samband med ansökan om bygglov. Anslutningarna ska planeras och förverkligas i enlighet med respektive verks anvisningar. 3 KVARTERSOMRÅDENAS ANVÄNDNINGSÄNDAMÅL 3.1 Allmänt Kvartersområdenas användningsändamål anvisas i detaljplanen. 3.2 Byggnadernas användningsändamål, byggnadstyper Kvartersområden för enskilda småhus (310, 311, 314, 315) har försetts med beteckning AO i detaljplanen. Planbeteckningen tillåter byggande av småhus (egnahemshus) med en eller två bostäder på tomten. På AOR-kvartersområden (312, 313) kan byggas enskilda småhus, radhus eller andra kopplade bostadshus.

36 Kvartersområdet för ekonomibyggnader för jordbruk (416) har anvisats med beteckning AM-1. På området kan därtill byggas byggnader för inkvarteringsverksamhet i anslutning till gårdscentrets huvudanvändningsändamål. På kvartersområden för bostadsbyggnader A-1 i kvarteret (416) kan också byggas byggnader för inkvarteringsverksamhet i anslutning till gårdscentrets huvudanvändningsändamål. Kvartersområdet EJ-1 (304) är avsett för insamling och sortering av avfall. 4 BYGGRÄTT, BYGGNADSSTORLEK 4.1 Allmänt 4.2 Byggrätt Byggnadernas yttre utformning och storlek har reglerats i planen genom bestämmelser som gäller byggareal, dvs. byggrätt och byggnadernas våningstal. För kvarter 416 finns också en bestämmelse om byggnadens högsta tillåtna höjdläge vid punkten där vattentaket och fasaden möts. På de flesta kvartersområdena har byggrätten definierats genom ett effektivitetstal mellan 0,15 0,25. För en del av kvarteren har byggrätten för varje byggnadsyta angetts som ett direkt tal (som våningskvadratmeter). Byggnadens våningsyta räknas enligt miljöministeriets guide Kerrosalan laskeminen (Ympäristöopas 70, Miljöministeriet, Helsingfors 2000). Guiden innehåller anvisningar för hur våningsytan uträknas i specialfall, t.ex. ifråga om delvis låga utrymmen med snett tak, utrymmen avsedda för annat än huvudanvändningsändamålet, byggnadens öppningar osv. Vid speciallösningar är det skäl att konsultera kommunens byggnadsinspektion redan i planeringsskedet. Bostadsbyggnadernas och de anslutande ekonomibyggnadernas totala våningsareal får inte överstiga byggrätten som tomten anvisats i planen. I AO-kvarter (310, 311, 314 och 315) är det dock tillåtet att bygga högst 35 v-m² ekonomibyggnader förutom den byggrätt som anges i planen genom ett effektivitetstal.

37 AO 315 II e=0,15 AO 314 II e=0,25 AOR 313 II e=0,30 AOR 312 II e=0,30 AO 311 TI u2/3 e=0,25 AO 310 I u2/3 e=0,25 EJ I 100

38 4.3 Våningstal Byggnadernas höjd har begränsats i planen genom en bestämmelse gällande högsta tillåtna våningstal. På planområdet Grönkulla-Heimgård 1 finns flera olika beteckningar gällande våningstal. Beteckningarna gällande våningstal per kvartersområde presenteras nedan. I EJ-1-kvarteret 304 är det högsta tillåtna våningstalet ett (I). I AO-kvarter 310 och 311 är det högsta tillåtna våningstalet ett (I). Därtill är det tillåtet att bygga en vindsvåning, med 2/3 av våningsytan i nedre våningen. Byggnadsformen motsvarar ett sedvanligt egnahemshus i en och en halv våning. I AO-kvarter 314 och 315 är det högsta tillåtna våningstalet två (II). I AOR-kvarter 312 och 313 är högsta tillåtna våningstalet två (II) I kvarter 416 finns flera olika beteckningar för specifika byggnadsytor gällande våningstal och byggnadernas takfotshöjd. På tomter får byggas också en byggnad med mindre våningstal än det högsta tillåtna. Eventuella källarvåningar ska byggas helt eller huvudsakligen under markytan. Källare är naturliga lösningar speciellt på sluttningstomter (speciellt i kvarter 416 på A-1-kvartersområden vid åstranden). I fråga om byggrätt är det skäl att konsultera kommunens byggnadsinspektion redan i planeringsskedet. Anvisningar gällande källarvåning och vind ingår i miljöministeriets guide Kerrosalan laskeminen (Ympäristöopas 70, Miljöministeriet, Helsingfors 2000). AM-1 II u1/ A-1 I u1/2 400 A-1 I u1/2 400 t I 400 A-1 2/3k II 600 A-1 2/3k I 300 I 450

39 5 PLACERING AV BYGGNADER PÅ TOMTEN 5.1 Placering av byggnader, byggnadsyta Placeringen av byggnader på tomten styrs genom angivna byggnadsytor i detaljplanen. Byggnadsytan anvisas med en punkt-streck-linje. Små tvärstreck anger sidan som får bebyggas. I AO-kvarter ska byggnadernas takåsar följa gaturiktningen. Med en speciell pil anvisas byggnadsytan mot gatan, längs vilken byggnaderna ska byggas till någon del. Avsikten med planbeteckningen är att åstadkomma en enhetlig och kontinuerlig kvartersstruktur där byggnaderna är placerade på tomternas gatusida och största delen av tomtens obebyggda del med planteringar mot den öppna åkern så att det bildas en mjuk gränszon mellan byggnation och åker.

40 5.2 Byggande nära granntomtens gräns Avstånd mellan byggnader regleras genom Finlands byggbestämmelsesamlings bestämmelser om konstruktiv brandsäkerhet (ByggBs E1) och bostadsbyggande (ByggBs G1). Dessa bestämmelser gäller all nybyggnation. Utgångspunkten i bestämmelserna gällande brandsäkerhet är att det inte finns risk för att branden sprider sig från en byggnad till en annan när avståndet mellan byggnaderna är över 8 meter. För byggnader som placeras närmare ställs brandtekniska krav, som gäller bl.a. de motsatta väggarnas konstruktion och begränsar placering av fönster. Bestämmelserna gäller inte byggnader på samma tomt, som kan betraktas som samma brandområde. I bestämmelserna gällande bostadsplanering bestäms bl.a. att det ska finnas ett obebyggt område på minst 8 meter utanför bostadsrummets huvudfönster. Byggnader, gårdsbyggnader medräknade, ska placeras minst 4 meter från granntomtens gräns. Minimiavståndet mellan byggnaderna på tomterna blir då 8 m enligt ovan. 5.3 Byggnadernas höjdläge Vid placeringen av byggnader på tomten ska beaktas byggplatsens naturliga topografi och terrängs särdrag. Byggnaden kan vid behov anpassas i terrängen genom att terrassera våningsnivåer eller bygga en källarvåning. Tomtens höjdlägen ska anges i situationsplanen i samband med ansökan om bygglov med tillräcklig noggrannhet före och efter byggandet. Höga sockelkonstruktioner eller stora terrasseringar invid byggnaden ska undvikas. Terrasseringarna på tomten får inte försvåra byggandet på granntomten. På marknivå ska golvnivån på byggnadens gatusida ligga högre än tomtgatans slutliga yta. Vid byggnader utformas markytan så att sluttningen är 1/20 på ca 3 meters avstånd från sockeln (ByggBs C2, ). 5.4 Smält- och regnvatten På planområdet ska fästas speciell vikt vid ledande av smält- och regnvatten. I kvarteren som gränsar till åkerområdet i Västerkulla har reserverats mark för ledande av vatten mellan byggnadsplatserna. Genom byggandet av området får inte uppstå hinder som dämmer in smält- och regnvatten.

41 6 BYGGNADSPLANERING 6.1 Tak 6.2 Fasader Ifråga om A-1-, AO-, AOR och AM-1 -kvartersområden bestäms följande i detaljplanen: Byggnaderna ska förses med åstak, i lutning 1/3 1/2. Bestämmelsen tillåter också åstak med lodrät väggyta p.g.a. osymmetriska takkonstruktioner. Andra specialformer av åstak som mansardtak eller pulpettak tillåts inte. I AO-kvarter ska åsen följa gaturiktningen. Ekonomibyggnadens tak ska ha samma lutning som huvudbyggnadens tak. Ekonomibyggnader kan också ha ett pulpettak som sluttar i en riktning. Byggnader ska förses med takrännor. Vattentaksmaterialet ska vara plåt, betongtegel eller bränt lertegel. I kvarter ska plåttaket vara mörkgrått, t.ex. Ruukki Oy:s färgkarta RR23 eller motsvarande. Betongtegel och lertegeltak kan vara också mörkröda eller ha naturlig lertegelfärg. Detaljplanebestämmelsen lyder enligt följande: Det huvudsakliga fasadmaterialet ska vara målat trä. Bestämmelsen tillåter också begränsad användning av andra fasadmaterial. Fasadfärgsättningen bestäms från fall till fall. Målet är att fasaderna har en enhetlig, och naturlig allmän karaktär som passar in i omgivningen. Rekommenderade fasadfärger är ljusa, brutna och traditionella nyanser. I kvarter 416 ska byggnadsfasaderna och färgsättningen passa in i gårdscentrets traditionella miljö enligt kvarterets skyddsbestämmelser. Som bilaga till ansökan om bygglov ska presenteras en utredning om den bebyggda miljön. För fasadfärgsättningen ska redogöras i detalj i samband med ansökan om bygglov. I AOR-kvarteren får byggnadsfasadens enhetliga längd vara högst 20 meter. På AM- 1 -kvartersområde får längden på byggnadsfasadens enhetliga raka del inte överstiga 25 meter. Längre byggnadsmassor ska göras lättare t.ex. genom att byggnaden terrasseras.

42 7 GÅRDSOMRÅDEN, STAKET, PLANTERINGAR 7.1 Tomtens användning, planteringar Tomtens användning för olika ändamål och funktioner, gårdens ytmaterial, staket, terrasser, planteringar osv. ska företes i samband med ansökan om bygglov i planritningen med tillräcklig noggrannhet. Områden som ska planteras har märkts med punktraster i detaljplanen. Enligt allmän praxis får det inte placeras ekonomibyggnader på ett område som har anvisats för planteringar. På området får placeras t.ex. en bilplats, gångstigar och vistelse- mm. områden. På A-1, AO och AOR-kvartersområden ska byggplatser som gränsar till öppet landskap planteras en tät randzon av träd och buskar. Avsikten med bestämmelsen är att nya områden som byggs t.ex. vid åkerområden bildar med tiden är tydlig planterad gränszon i landskapet. 7.2 Staket I fråga om staket på A-1, AO och AOR-kvartersområden bestäms följande: En tomtdel som ska planteras och som gränsar till gatuområde ska avgränsas från gatan med en 1,2 2 m hög häck eller trästaket. Målet är att reglera gatuutrymmen och områdets allmänna karaktär. Tomten ska omgärdas också från rekreations- samt jord- och skogsbruksområden. Planbestämmelsen preciseras enligt följande: Tomtgränser mot gatuområde förses med en 1,2 2 m hög häck eller ett trästaket. I fråga om trästaketets färgsättning följs anvisningarna gällande byggnadernas fasadfärgsättning ovan i punkt Bilplatser Staket (med färgsättning mm.) ska företes i bygglovsritningarna. På AO- och AOR-kvartersområden är bilplatsernas minimiantal 1 bp/80 vm² eller 2 bp/bostad. I AOR-kvarter ska minst en 1 bp/bopstad placeras under biltak. På vissa AOR-kvartersområden har parkeringsområdena anvisats med p. På A-1- och AM-1-kvartersområden är bilplatsernas minimiantal: 1 bp/80 m2 våningsyta eller enligt skild utredning. Bilplatserna ska också avgränsas med planteringar från övrigt gårdsområde och deras avstånd från gatuområde ska vara minst 8 meter. Bilplatserna anvisas i situationsplanen. Vid placeringen av ett eventuellt garage ska beaktas att det finns tillräckligt med utrymme framför dörrarna för parkering och öppnande av garagedörrar.

43 Tilläggsinformation/ Lisätietoja: Jarl Boström, Kommundirektör (09) Eija Taskinen, Förvaltningschef (09) Sten Öhman, Planläggningschef (09) Mikael Wikström, Byggnadstillsynschef (09) Anteckningar/Muistiinpanot

44