INKA - Innovatiiviset kaupungit ohjelma

Transkriptio

1 TEM 040:00/2012 TEM/897/ /2012 INKA - Innovatiiviset kaupungit ohjelma HAKUOHJEET Ohjelman tavoite INKA-ohjelma on keskeinen osa politiikkatoimia, joilla jatkossa vahvistetaan alueellisia innovaatiokeskittymiä. Keskittymäpolitiikan kokonaisuus muodostuu kolmesta toisiaan täydentävästä osasta: INKA-ohjelmasta, suurimpia innovaatiokeskittymiä koskevasta valtion ja kaupunkiseutujen neuvottelumenettelystä ja kasvusopimuksesta. Valtion ja kaupunkiseutujen välisiin kasvusopimuksiin haetaan erikseen ja TEM antaa kasvusopimusmenettelystä erilliset ohjeet. INKA-ohjelman tavoitteena on tukea innovaatiopolitiikan kansallisten ja aluelähtöisten toimien synergiaa kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien luomiseksi. Kansalliset ja alueelliset voimavarat ja toimenpiteet yhdistävänä ja paikallislähtöisinä toimina uusi ohjelma täydentää muita keskeisiä innovaatiopolitiikan erityisiä instrumentteja kuten Tekes-ohjelmia ja strategisen huippuosaamisen keskittymiä (SHOKit). Innovaatiokeskittymien vahvistamiseen voidaan käyttää myös tulevan rakennerahastokauden varoja. Ohjelma tukee kaupunkiseutujen erikoistumista vahvuuksiinsa ja kansainvälisesti merkittävän osaamisen kasaantumista kannustamalla keskittymiä strategisten painopistevalintojen tekemiseen ja laajapohjaiseen julkisen sektorin ja elinkeinoelämän väliseen yhteistyöhön. Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä liiketoimintaa luoden ja hyödyntäen uuden tyyppisiä kehitysympäristöjä valtion, yritysten ja kaupunkiseutujen yhteistyönä. Uudella liiketoiminnalla tarkoitetaan uusien yritysten syntymistä tai nykyisten yritysten liiketoiminnan merkittävää uudistumista. Ohjelmalla pyritään toteuttamaan isoja pilottija kehittämishankkeita sekä rakentamaan paikallisilla toimilla entistä parempia toimintaedellytyksiä innovaatiotoimijoiden ankkuroitumiselle suomalaisiin keskittymiin. Osaamislähtöistä uutta liiketoimintaa halutaan edistettävän ajanmukaisilla kehitysympäristöillä, edelläkävijämarkkinoilla sekä tehokkaalla kansallisella ja kansainvälisellä verkottumisella. Tavoitteena on aikaansaada kokonaan uudenlaisia avauksia paikallisten innovaatiokeskittymien vahvistamiseksi. Investoinnit merkittäviin kehitysympäristöihin lisäävät innovaatiokeskittymien kansainvälistä vetovoimaisuutta. Kehitysympäristöinä voivat toimia erilaiset uudentyyppiset kehittämisalustat, joilla vauhditetaan uusien yritysten tai uuden liiketoiminnan syntymistä. Kehitysympäristöinä voivat olla esimerkiksi uusien tuotteiden ja palveluiden demonstraatio- tai testialustat, osaamispohjaisen yrittäjyyden uudet toimintamallit ja kaupunkien suuret maankäytön, asumisen ja liikenteen infrastruktuuri-investoinnit, joita voidaan hyödyntää uusien innovaatioiden kokeiluympäristöinä. Ohjelman tavoitteista ja toimintakonseptista löytyy lisätietoa osoitteesta www. tem.fi/inka (työryhmän esitys).

2 Hakumenettely INKA-ohjelmaan on kaudelle tarkoitus valita kaksivaiheisen kilpailun perusteella enintään 12 ohjelmaesitystä, joiden toimenpiteet vahvistavat kaupunkiseutuja alueellisina innovaatiokeskittyminä ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Ohjelmaan kuuluvat kohdealueet (kaupunkiseudut) ja niiden painopistevalinnat tarkistetaan kauden puolivälissä vuonna 2017, jolloin arvioidaan myös ohjelmaan jo nimettyjen kohdealueiden edellytykset osallistua ohjelmaan loppukaudella ( ). Ohjelmaan hyväksyttävistä innovaatiokeskittymistä päättää työ- ja elinkeinoministeriö arviointiryhmän esityksen perusteella. Hyväksyessään ohjelmaan kuuluvat keskittymät työ- ja elinkeinoministeriö voi samalla myöntää keskittymälle erityisen statuksen tietyn painopistealueen edelläkävijyydestä esim. ympäristöliiketoiminnan alueelta. Ohjelmaesityksiä odotetaan erityisesti suurimmilta kaupunkiseuduilta, joilla on koulutus-, tutkimus- ja kehittämisvoimavarojen, osaamisen laaja-alaisuuden, kansainvälisten yhteyksien ja monipuolisen yritystoiminnan takia parhaimmat edellytykset nousta kansainvälisesti vetovoimaisiksi innovaatiokeskittymiksi. INKA-ohjelmaan hakeutuville, kaikkein merkittävimmille eli 4-6:lle innovaatiokeskittymälle (suurille kaupunkiseuduille) luodaan TEM:n toimesta erityinen kaupunkiseutukohtainen neuvottelumenettely. Tähän tiiviiseen vuoropuheluun osallistuvat kaupunkiseudun keskeisten toimijoiden lisäksi tärkeimmät kansalliset rahoittajat mm. Tekes, TEM ja OKM ja tarvittaessa myös muut ministeriöt. Kaupunkiseuduilta neuvotteluun osallistuvat kaupunkien, korkeakoulujen ja seudun muiden avaintoimijoiden mm. tutkimuslaitosten ja ELY-keskusten edustajat. Neuvottelujen tehtävänä on edistää voimavarojen kokoamista kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävimpiin kehittämishankkeisiin samalla edistäen keskittymien välistä kansallista työnjakoa. Suurimpien kaupunkiseutujen INKA-ohjelmaan esittämistä painopistevalinnoista neuvotellaan maalis-huhtikuussa Neuvotteluun osallistuvat kaupunkiseudut määräytyvät aiehaun esitysten perusteella. INKA-ohjelman painopistevalinnat osana kasvusopimuksia INKA-ohjelmamenettely ja kasvusopimusmenettely on aikataulullisesti yhteen sovitettu. Kasvusopimuksessa valtio ja kaupunkiseutu sopivat yhteisistä kehittämisen painopistealueista vuosina INKA-ohjelma on yksi konkreettinen väline, jolla valtio voi osallistua kasvusopimuksessa esille nostettujen strategisten valintojen toteuttamiseen. Tämän vuoksi kaupunkiseudun INKA-ohjelmaan esittämät painopistealueet tulee sisältyä myös kasvusopimuksiin. Kaikkia kasvusopimusmenettelyyn osallistuvia kaupunkiseutuja ei automaattisesti hyväksytä INKA-ohjelmaan vaan INKA-ohjelmaan ja alueellisiksi innovaatiokeskittymiksi hyväksyttävät kohdealueet arvioidaan INKA-ohjelman valintakriteerien perusteella. INKA-ohjelmaan voidaan hyväksyä myös kasvusopimusmenettelyn ulkopuolisilta alueilta 1-2 kansallisesti merkittävää ohjelma-esitystä. Elinkeinojen kehittämisen strategiset valinnat tehdään kaupunkiseudun avaintoimijoiden yhteistyönä ja niistä sovitaan kasvusopimuksissa valtion ja kaupunkiseudun kesken. Uudella ohjelmalla voidaan toteuttaa valittuja osia kasvusopimuksista. Siksi INKA-ohjelman kansalliset tavoitteet ja painopistevalinnat tulevat osaltaan toimimaan ohjenuorana myös kaupunkiseutujen elinkeino- ja innovaatiotoiminnan strategiavalmistelussa. Näiden paikallisten strategisten valintojen kansallisesta tarkoituksenmukaisuudesta ja keskittymien välisestä työnjaosta ja yhteistyöstä neuvotellaan suurimpien kaupunkiseutujen osalta osana hakuprosessia aiehaun jälkeen. Kaikille hakijoille annetaan erikseen lyhyt kirjallinen palaute INKA-

3 ohjelmaan osallistumisen edellytyksistä. Palautteessa huomioidaan myös keskittymien yhteistyön ja työnjaon näkökulma. INKA-ohjelman ( ) strategiset painopistevalinnat tehdään paikallisella tasolla innovaatiokeskittymän kehittämistarpeiden ja mahdollisuuksien pohjalta. Lähtökohtana on kaupunkiseudun kansainvälisesti korkea osaamisen taso ja innovaatiokeskittymien välinen työnjako ja yhteistyö Suomessa. Kaupunkiseutujen tulee tunnistaa pitkän aikavälin sisällölliset painopisteet osaamisen kehittämisen ja hyödyntämisen osalta. Painopisteiden valinnassa odotetaan ennakkoluulottomia ja myös aiemmin kokeilemattomia ratkaisuja. Kansallisesta näkökulmasta nykyiset toimiala-, klusteri- tai teknologiakohtaiset lähestymistavat eivät ole enää innovaatiotoiminnan voimavarojen ja toiminnan suuntaamisen näkökulmasta olleet kaikkein parhaimpia ratkaisuja. Ohjelmaesityksen tekijät voivat vapaasti valita oman lähestymistapansa sisällöllisten valintojen osoittamiseksi. Valittavien painopisteiden tulee kuitenkin olla riittävän konkreettisia ja fokusoituja. Tärkeää on, että ohjelmaesitysten sisällöt ovat kysyntälähtöisiä, suurista yhteiskunnallisista haasteista tai markkinakysynnästä ja niiden luomista liiketoimintamahdollisuuksista johdettuja, ja että ne perustuvat kaupunkiseudun osaamisen erityisvahvuuksiin ml. korkeakoulujen painopistealueet. Ohjelmassa hyödynnettävät osaamiskärjet voivat osittain sijaita myös jossain muussa kansallisessa tai kansainvälisessä keskittymässä. Ohjelmaan hyväksytään sellaiset esitykset, joiden painopistevalinnat ja toimenpiteet edistävät voimavarojen kokoamista tukevaa kansallista työnjakoa ja Suomen houkuttelevuutta uusien investointien kohdemaana. Keskuskaupungin rooli ohjelman toteutuksessa Hallitusohjelman mukaisesti kaupunkiseudut toimivat vahvoina alueidensa vetureina, monipuolisina ja kansainvälisesti kilpailukykyisinä elinkeino-, innovaatio- ja osaamisympäristöinä sekä työssäkäyntialueina. Ohjelmaesitykset valmistellaan paikallisesti yhteistyössä kaupunkiseudun keskeisten toimijoiden (yritykset, korkeakoulut, tutkimuslaitokset, rahoittajat) kanssa. Toimijoilta odotetaan pitkäjänteistä sitoutumista ohjelmaesitysten toteutukseen. Pääkaupunkiseudulla kaupungit yhdessä ja muualla Suomessa keskuskaupunkien odotetaan toimivan aloitteellisesti ohjelmavalmistelussa omalla kaupunkiseudullaan. Keskuskaupungit vastaavat ohjelman paikallisesta resursoinnista kaupunkiseuduilla ja luovat tarkoituksenmukaiset yhteistyöfoorumit eri osapuolien välillä koko ohjelman toteutusajaksi. Keskuskaupunki tai pääkaupunkiseudulla kaupungit yhdessä toimivat aiehaussa ohjelman hakijatahoina. Keskuskaupungit yksin tai yhdessä työssäkäyntialueen muiden kuntien kanssa vastaavat ohjelman osarahoituksesta. Ohjelman vuosittaisen perusrahoituksen arvioidaan kaudella olevan yhteensä noin 20 miljoonaa euroa, josta valtion perusrahoitus on noin 10 miljoonaa euroa vuodessa ja kaupunkien yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. Kaupunkiseutukohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet laaditaan paikallisten kehittämistarpeiden ja mahdollisuuksien pohjalta ja yhteen sovitetaan kansallisten linjausten kanssa. Tavoitteena on aikaansaada paikallisesti merkittävä kehittämisharppaus aikaisempaan tilanteeseen verrattuna ja säilyttää kehitysdynamiikka koko ohjelmakauden ajan. Edellä mainittu innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely tarjoaa suurimmille kaupunkiseuduille mahdollisuuden kärkihankkeiden vauhdittamiseen. Lisäksi alueellisille innovaatiokeskittymille annetaan kansallista vetovastuuta oman painopistealueensa kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamiseen

4 (esimerkiksi kansainvälistymiseen tai edelläkävijämarkkinoihin liittyvät keskittymien yhteishankkeet). Kansalliseen vetovastuuseen kuuluu olennaisena osana se, että keskittymät verkottavat toiminnan piiriin - esimerkiksi teemaverkostoihin - myös ohjelmaan kuulumattomien kaupunkiseutujen ja muiden alueiden toimijoita. Tuettava toiminta Valtion osarahoituksella tuettava toiminta voi sisältää seuraavan tyyppisiä toimia tai niiden yhdistelmiä, joilla edistetään kaupunkiseudun strategisia painopistevalintoja. Perusrahoitus on luonteeltaan katalyyttistä ja sitä voidaan käyttää mm. suurten hankekokonaisuuksien valmisteluun. Tuettavan toiminnan muodot tarkentuvat, kun ohjelman hallinnoijataho myöhemmin päätetään. 1. Kaupunkiseutujen paikkasidonnaiset hankkeet - Valtion rahoituksella voidaan rahoittaa isojen kehitysympäristöhankkeiden valmistelua. Osan näistä hankkeista tulisi olla todella merkittäviä kokonaisuuksia, jotka kantavat päällään teeman koordinaatioresurssin ko. kaupunkiseudulla. 2. Verkottavat hankkeet (teemaverkostot) - Verkottaviin hankkeisiin kuuluvat usean keskittymän yhteishankkeet ja valtakunnalliset hankkeet, joissa ko. kaupunkiseutu vastaa tietyn kokonaisuuden toteutuksesta ja koordinoinnista. Temaattista koordinaatiokapasiteettia luodaan hankkeiden kautta koko ohjelman käyttöön. Tähän hankejoukkoon kuuluvat myös kansainväliset yhteistyö- ja kokeilualustat sekä invest-in tavoitteita tukeva parhaan osaamisen profilointi valituissa osaamiskärjissä. Useamman alueen toimijoita kokoavia yhteishankkeita on tarkoitus rahoittaa EU:n rakennerahastojen valtakunnallisesta osiosta. 3. Ohjelman toteutusalustat kaupunkiseuduilla - Kaupunkiseutu nimeää ohjelmaan hakeutuessaan vastuuorganisaation, joka vastaa ohjelman toteutuksen vaatimasta toimijakentän aktivoinnista, toiminnan suunnittelusta, paikallisesta verkottumisesta, hankevalmistelun tuesta sekä niin haluttaessa toteutuksen koordinoinnista ja raportoinnista. Vastuuorganisaation tulee kyetä joustavasti ja uudistavasti tuottamaan ideoita, yhdistämään erilaisia osaamisia ja toimijoita. Olennaista on paikallinen kyvykkyys erilaisten voimavarojen mobilisoinnissa. Koordinointi- ja aktivointitehtäviä toteutetaan merkittävältä osin osana hankkeita, joista pyritään luomaan suurempia kokonaisuuksia. Ohjelmaan hakeminen ja valintakriteerit INKA-ohjelmaan osallistumista haetaan ohjelmaesityksellä kahdessa eri vaiheessa aiehaun ja varsinaisen haun perusteella vuonna Aiehaku päättyy helmikuun 2013 loppuun mennessä ja varsinainen haku toteutetaan myöhemmin vuonna 2013 aiehaun perusteella jatkoon valittujen ohjelmaesitysten pohjalta. Aiehaun perusteella valitaan jatkoon eli varsinaiseen hakuun valmisteltavaksi vain parhaat ohjelmaesitykset. Aiehaku painottuu innovaatiokeskittymässä kehitettävän painopistealueen liiketoiminnallisen idean ja paikallisten osaamiskärkien arviointiin (määrä ja laatu). Esityksissä sisältöjä hahmotettaessa arvostetaan omaleimaisia temaattisia painopistealueita, jotka on rakennettu kysyntälähtöisesti poikki- ja monialaista osaamista hyödyntämällä ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Esitettäviä painopistealueita odotetaan olevan rajattu määrä: pääkaupunkiseudulla neljästä viiteen ja

5 muilla kaupunkiseuduilla yhdestä kolmeen kappaletta. Painopistealueittain voidaan esittää myös jokin merkittävä konkreettinen hanke, jota ohjelman toimenpitein aiotaan jatkossa edistää. Aiehaussa tarkastellaan myös paikallista yhteistyötä ja eri osapuolien sitoutumista valittujen painopisteiden kehittämiseen kaudella Aiehaussa keskeisten yhteistyökumppaneiden (esim. avainyritykset ja korkeakoulut) sitoutuminen allekirjoituksella esitykseen ei ole ehdoton edellytys, mutta katsotaan eduksi. Yritysten osalta voidaan käyttää esimerkiksi letter of intent tyyppistä kirjausta tai tärkeimpien valmisteluun osallistuneiden yritysten osalta voidaan ilmoittaa yrityksen ja sen kontaktihenkilön yhteystiedot. Myöhemmin toteutettava varsinainen haku keskittyy valittujen painopistealueiden tarkempaan sisältöön ja toimenpiteisiin. Aiehaun valintakriteerit 1. Painopistealueen liiketoiminnallisen vision selkeys ja uskottavuus - Liiketoimintapotentiaali - Vaikuttavuus osaamisen kautta laajasti yhteiskuntaan ja kaupunkiseutuun, erityisesti innovaatioympäristön kehittymiseen - Painopistealueen potentiaalinen kiinnostavuus relevantin osaamisen houkuttelemiseksi keskittymän yhteyteen (kansallisesti ja globaalisti) 2. Painopistealueittain askeleet uuden liiketoiminnallisen vision saavuttamiseksi - Välitavoitteet ja tulosten/osaamisen hyödyntäminen kehityksen aikana (muutosdynamiikka) - Hahmotteilla olevien sisältöjen ja kärkihankkeiden ohjelmanmukaisuus (kehitysympäristöt ja edelläkävijämarkkinat) - Uskottavat kehitysryhmät ja/tai yhteenliittymät - Toimiva paikallinen yhteistyö ja sitoutuminen (tahtotila): miten tukee voimavarojen kokoamista? Miten eri osapuolet, erityisesti yritykset, ovat osallistuneet valmisteluun? 3. Painopisteet ja niiden valintaa tukeva osaamisperusta - Kysyntälähtöisyys sekä poikki- ja monialaisuus teemojen valinnassa - Osaamiskärjet: osaamisen kansainvälinen vahvuus ja kiinnostavuus (voimavarat ja niiden hyödynnettävyys, infrastruktuuri) - Kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen tekemisen tasolla - Kytkeytyminen muihin paikallisiin kehittämisstrategioihin Ohjelmaesitysten toimittaminen ministeriöön ja esitysten arviointi Keskuskaupunkien tulee toimittaa tiiviit ohjelma-esitykset työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon klo mennessä kirjallisena ja sähköisenä esityksenä. Kirjalliset esitykset toimitetaan allekirjoitettuna osoitteeseen työ- ja elinkeinoministeriö, kirjaamo, PL 32, Valtioneuvosto (käyntiosoite: Aleksanterinkatu 4, Helsinki), ja samansisältöiset sähköiset esitykset sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@tem.fi Työ- ja elinkeinoministeriö tulee asettamaan kansallisen asiantuntijaryhmän, joka arvioi aiehaun esitykset ja antaa tarvittavat palautteet hakijoille. Arviointiryhmään kuuluvat muut ohjelman toteuttamisen kannalta keskeiset ministeriöt (OKM, LVM, STM ja YM) sekä muita kansallisia asiantuntijaorganisaatioita.

6 Lisätietoja hakumenettelystä: Teollisuusneuvos Jaani Heinonen, puh Neuvotteleva virkamies Mika Pikkarainen, puh