Talousarvion valvontavaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Talousarvion valvontavaliokunta /0000(NLE) MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta nimittää Ville Itälä tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi (C7-0000/ /0000(NLE)) Talousarvion valvontavaliokunta Esittelijä: Inés Ayala Sender PR\ doc PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 PR_NLE_art108 SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS...3 LIITE 1: VILLE ITÄLÄN ANSIOLUETTELO...4 LIITE 2: VILLE ITÄLÄN VASTAUKSET KYSYMYSLOMAKKEESEEN...6 PE v /12 PR\ doc

3 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS ehdotuksesta nimittää Ville Itälä tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi (C7-0000/ /0000(NLE)) (Kuuleminen) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7-0000/2011), ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta kuuli kokouksessaan xxxx neuvoston nimeämää ehdokasta tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi, ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan, ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0000/2011), A. toteaa, että Ville Itälä täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset / ei täytä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia, 1. antaa myönteisen/kielteisen lausunnon neuvoston ehdotuksesta nimittää Ville Itälä tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle sekä muille Euroopan unionin toimielimille ja jäsenvaltioiden tilintarkastuselimille. PR\ doc 3/12 PE v01-00

4 LIITE 1: VILLE ITÄLÄN ANSIOLUETTELO Nimi: Itälä, Ville Heimo Antero Sähköposti: Ammatti / arvo: Euroopan parlamentin jäsen (MEP), varatuomari, asianajaja Syntynyt Luumäellä Suomessa. Naimisissa, kolme lasta. Sotilasarvo: Reservin yliluutnantti Koulutus: 1989 Oikeustieteen kandidaatti 1991 Varatuomari 1995 Asianajajatutkinto Työura: Kansallinen Kokoomus r.p., puheenjohtaja Sisäasiainministeri (Lipponen II) Kansanedustaja Varsinais-Suomen vaalipiiristä 1995 Oma yritys, Asianajotoimisto Astrea Oy 1990 Vehmaan tuomiokunnan notaari ja vs. käräjätuomarinsijaisuuksia 1988 Asianajotoimistotyötä 1985 Sipoon piirin nimismies kesällä Naantalin vs. poliisimestari ja vs. kaupunginviskaali Pöytyän piirin vs. nimismies Turun raastuvanoikeuden vs. haastemies 1978 Varsinais-Suomen Kokoomusnuorten järjestösihteeri Kesätöissä Turun satamassa lastaus- ja purkutöissä Työ Euroopan parlamentissa: 2004 Euroopan parlamentti, jäsen 2006 Euroopan maiden alueen epäiltyä käyttöä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen käsittelevä väliaikainen valiokunta, varajäsen Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä, varapuheenjohtaja Budjettivaliokunta, jäsen Kokoomuksen MEP-delegaation puheenjohtaja Talousarvion valvontavaliokunta, varakoordinaattori, jäsen Liikenne- ja matkailuvaliokunta, jäsen Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta, varajäsen Valtuuskunta EU:n ja Venäjän parlamentaarisessa yhteistyövaliokunnassa, jäsen Suhteista Yhdysvaltoihin vastaavan valtuuskunnan varajäsen Eduskuntatyö: Puhemiesneuvosto Suuri valiokunta, puheenjohtaja PE v /12 PR\ doc

5 ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta Ulkoasiainvaliokunta (vj) Suomen Pankin tilintarkastajat Työasiainvaliokunta (vj) Perustuslakivaliokunta, josta puheenjohtaja Talousvaliokunta (vj) Ympäristövaliokunta (vj) Liikennevaliokunta Valitsijamiehet Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta Valtioneuvosto: Valtioneuvoston Itämeri-ryhmän jäsen Sisäasiainministeri Lipponen II hallituksessa Valtiolliset luottamustehtävät: Presidentin valitsijamies 1988 Kansainväliset: 2007 Suomen Benelux Instituutti, hallituksen jäsen International Democratic Union, varapuheenjohtaja Kunnalliset luottamustehtävät : Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto, varapuheenjohtaja Turun kaupunginhallitus, josta puheenjohtaja Turun Kiinteistö- ja rakennustoimenlautakunta, josta puheenjohtaja Turun kaupunginvaltuusto Turun koululautakunta Turun Suomalaisen Yhteiskoulun johtokunta, puheenjohtaja Muut tehtävät: Alkon hallintoneuvosto, puheenjohtaja 2000 Eurooppalainen Suomi ry, puheenjohtaja Fortum Oyj:n hallintoneuvosto Panimoravintola Koulu Oy:n hallitus, puheenjohtaja Varsinais-Suomen asumisoikeusasunnot Oy:n hallitus Turun Ylioppilaskyläsäätiön hallitus, puheenjohtaja Helkama Auto hallitus Turun Sato-Taso Oy:n hallitus 1979 Suomen Kauppaopiskelijain Liitto, puheenjohtaja PR\ doc 5/12 PE v01-00

6 LIITE 2: VILLE ITÄLÄN VASTAUKSET KYSYMYSLOMAKKEESEEN Ammattikokemus 1. Mistä koostuu tärkein ammattikokemuksenne julkisen varainhoidon tai hallinnon alalla tai hallinnon tilintarkastuksessa? Olen toiminut lukuisissa eri tehtävissä julkishallinnon alalla, joissa olen ollut vastuussa sekä julkisen varojen käytöstä, budjetoinnista, hallinnon kehittämisestä sekä toiminnan ja varainkäytön tarkastuksesta. Työskennellessäni asianajajana toimin myös eräiden yksityisten pk-yritysten tilintarkastajana. Turun kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuosina toimin luottamusorganisaation johdossa, joka vastasi yli asukkaan kaupungin taloudesta. Aiemmissa kunnallisissa tehtävissäni olen toiminut myös joidenkin julkisten yhtiöiden ja yhteisöjen tilintarkastajana. Näiden lisäksi olen toiminut myös oikeuslaitoksen ja poliisihallinnon palveluksessa muun muassa yleisenä syyttäjänä ja poliisipäällikkönä. Toimiessani kansanedustajana Suomen eduskunnassa olen toiminut Suomen pankin ja Suomen itsenäisyyden juhlarahaston, Sitran tilintarkastajana vuodesta 1996 vuoteen Molemmat ovat eduskunnan valitsemia toimielimiä, joiden tehtävänä on tarkastaa kyseisten elinten tilinpäätös, kirjanpito ja hallinto. Sitra on toiminut merkittävänä suomalaisen yritystoiminnan riskisijoittajana ja pääomasijoitustoiminnan pioneerina Suomessa. Suomen pankki oli tilintarkastuskaudellani vuonna 1999 tapahtuneeseen euron käyttöönottoon saakka kansalliselta pohjalta toiminut keskuspankki. Pankin liittäminen osaksi keskuspankkien eurojärjestelmää ei olennaisesti muuttanut Suomen Pankille perinteisesti kuuluneita tehtäviä. Tilintarkastajien velvollisuuksiin kuuluu antaa pankkivaltuustolle kirjallinen tarkastuskertomus, joka sisältää lausunnot pankkivaltuuston vahvistamien tilinpäätöksen perusteiden noudattamisesta tilinpäätöstä laadittaessa, tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta sekä johtokunnan ehdotuksesta pankin tulosta koskeviksi toimenpiteiksi. Sisäministerinä olin aivan keskeisesti mukana valtion budjetin laadinnassa sekä vastuussa oman hallinnonalan varojenkäytöstä. Olin mukana hallituksen ryhmässä, jossa laadittiin valtion tulo- ja menoarvion peruslinjat ja ratkottiin keskeisimmät kiistakysymykset. Europarlamentin budjettivaliokunnassa toimin viime vaalikaudella laatimassa unionin vuoden 2008 budjettia. Talousarvion valvontavaliokunnassa olen toiminut tällä vaalikaudella ja laatinut muun muassa parlamentin vastuuvapausmietinnön vuoden 2009 varojenkäytöstä. 2. Mitkä ovat kolme tärkeintä päätöstä, joissa olette ollut osallisena ammattiuranne aikana? Ensimmäisenä haluan nostaa esiin päätökset, joissa Suomen hallituksen jäsenenä olin mukana nostamassa Suomea 90-luvun alun lamasta. Vuonna 1992 Suomi syöksyi ennennäkemättömän syvään lamaan. Samanaikaisia laman PE v /12 PR\ doc

7 aiheuttajia oli useita: kansainvälinen taloustaantuma ja samanaikainen idänkaupan väheneminen yhdessä kansantalouden nopean velkaantumisen talouskuplan kanssa johti lopulta valuuttapakoon, jonka vuoksi Suomen markka oli lopulta päästettävä kellumaan. Ulkomaisia lainoja ottaneet yritykset joutuivat vaikeuksiin ja seurauksena oli konkurssiaalto ja massatyöttömyys, mikä taas johti valtion tulojen ja menojen kasvavaan epätasapainoon. Toimiessani vuonna sisäministerinä laman vaikutukset heijastuivat vielä voimakkaina valtiontalouteen. Kuuluin tuolloin hallituspuolueiden puheenjohtajista koostuneeseen ryhmään, jossa päätettiin keskeisimmistä budjettilinjauksista. Selviytymisstrategiana hallitus harjoitti tiukkaa budjettipolitiikkaa, jolla valtion ulkomainen velka käännettiin laskuun. Samalla korostettiin voimakkaasti muun muassa hallinnon tehostamista. Toisaalta hallitus loi uuden kasvun edellytyksiä tekemällä pitkän tähtäimen koulutus- ja tutkimuspolitiikkaa korottaen huomattavasti yliopistojen ja Suomen akatemian rahoitusta. Tämä politiikka osoittautui 2000-luvulla varsin tuloksekkaaksi, kun Suomen talouskasvu on ollut vakaata ja julkisen talouden tunnusluvut ovat kehittyneet erinomaiselle tasolle. Ministeriaikanani minun johdollani ja aloitteestani Suomen poliisihallintoon rakennettiin kokonaan uusi budjettijärjestelmä, rahoitusmalli ja rahoitushallinta. Tästä järjestelmästä tuli aiempaa selkeästi loogisempi, läpinäkyvämpi ja tehokkaampi. Samalla järkeistettiin hallintoa. Uudistuksen myötä muun muassa eriytettiin poliisin eri yksiköiden talouden ja hallinnon seuranta, jolloin saatiin tarkka ja ajantasainen kuva resurssien käytöstä ja tarpeesta. Tässä uudistuksessa vähennettiin merkittävästi hallintokustannuksia ja voitiin kohdistaa vapautuneista resursseja muun muassa käytännön poliisitoimintaan. Muutoksen ansiosta toiminnan seurantaan saatiin tehokkaita mittareita ja toiminnalle asetettiin selkeät tavoitteet, jolloin hallinnon seuranta ja valvonta parani voimakkaasti. Kolmantena päätöksenä haluan nostaa esiin Euroopan unionin budjettimietinnön laatimisen vuodeksi Tässä mietinnössä nostettiin esille useita parlamentissa pitkään esillä olleita epäkohtia, joista huomattava osa on sittemmin korjattu tai joiden korjaamiseksi tehdään edelleen vakavaa työtä. Esimerkiksi parlamentin jäsenten avustajien asema selkeytettiin meneillään olevan vaalikauden alusta alkaen. Samoin parlamentin kolmen toimipaikan välillä lentoliikennettä on korvattu ympäristöystävällisemmällä junayhteydellä. Budjettivaliokunnassa oli niin ikään selkeä käsitys, että tällä budjetilla saatiin aikaiseksi parhaat säästöt vuosikausiin. Toivon, että tämä on omalta osaltaan auttanut avaamaan tietä yhä tarkemmalle budjettipolitiikalle. Riippumattomuus 3. Perussopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet hoitavat tehtäväänsä "täysin riippumattomina". Miten noudattaisitte tätä vaatimusta tulevien tehtävienne hoidossa? Katson, että perussopimuksen korostama riippumattomuusvaatimus on aivan keskeinen kulmakivi tilintarkastajan työssä. Tarkastusviranomainen voi suorittaa tehtäväänsä objektiivisesti ja tehokkaasti vain jos se on itsenäinen ja suojassa ulkoisilta vaikutuksilta. PR\ doc 7/12 PE v01-00

8 Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten osalta ensisijaisen tärkeää on, että tarkastuksen kohteena olevat organisaatiot eivät voi vaikuttaa tuomioistuimen jäsenten ammatilliseen uraan eivätkä he muutoinkaan saa olla näistä riippuvaisia. Tällöin tilintarkastustuomioistuimen jäsenten on oltava riippumattomia niin unionin jäsenmaista, sen eri instituutioista kuin myös poliittisista puolueista tai muista intressiryhmistä sekä luonnollisesti myös yksityisistä yrityksistä. SEUT-sopimuksen 285 artiklan mukaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina ja unionin yleisen edun mukaisesti. Riippumattomuuden vaatimusta selvennetään saman sopimuksen 286 artiklassa, jossa todetaan, että tehtäväänsä hoitaessaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet eivät pyydä eivätkä ota ohjeita miltään hallitukselta tai muultakaan taholta. He pidättyvät kaikesta, mikä on ristiriidassa heidän tehtävänsä kanssa. Olen luonnollisesti ja ehdottomasti valmis sitoutumaan näihin periaatteisiin. 4. Onko Teille myönnetty vastuuvapaus aikaisemmissa johtotehtävissänne, mikäli vastuuvapausmenettely on ollut sovellettavissa? Merkittävimmät johtotehtävät, joissa vastuuvapausmenettelyä on sovellettu, ovat osaltani olleet Turun kaupunginhallituksen puheenjohtajuus sekä Kansallisen kokoomuspuolueen puheenjohtajuus. Näiden lisäksi olen toiminut useiden pk-yritysten hallituksissa. Näistä, samoin kuin kaikista muista tehtävistä, joissa vastuuvapausmenettelyä on sovellettu, on se myös minulle myönnetty. 5. Onko Teillä liiketoiminta- tai rahoitusosuuksia tai muita sitoumuksia, jotka saattaisivat olla ristiriidassa tulevien tehtävienne kanssa? Oletteko valmis ilmoittamaan kaikista taloudellisista eduistanne ja muista sitoumuksistanne tilintarkastustuomioistuimen presidentille ja julkistamaan ne? Mikäli olette osallisena meneillään olevissa oikeuskäsittelyissä, voisitteko kertoa niistä? Euroopan parlamentin jäsenenä olen säännöllisesti antanut ilmoituksen taloudellisista sidonnaisuuksistani. Olen valmis ilmoittamaan kaikista taloudellisista eduistani ja muista sitoumuksistani tilintarkastustuomioistuimen presidentille ja tarvittaessa julkaisemaan ne. Olen osakkaana suomalaisessa asianajotoimistossa samoin kuin yhdessä yhtiössä, jolla ei ole enää vuosiin ollut liiketoimintaa. Mikäli tulen valituksi tilintarkastustuomioistuimeen, luovun molemmista osakkuuksista. Haluan korostaa, että toimikaudellani ja sen jälkeen haluan ehdottomasti kunnioittaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 286 artiklaa, joka muun ohella edellyttää tilintarkastustuomioistuimen jäseneltä kunniallisuutta ja pidättyvyyttä, kun heille toimikauden päätyttyä tarjotaan tiettyjä tehtäviä tai etuja. En ole asianosaisena missään meneillään olevassa oikeudenkäynnissä. PE v /12 PR\ doc

9 6. Oletteko valmis eroamaan kaikista tehtävistä, joihin Teidät on valittu vaaleilla, ja luopumaan kaikista vastuutehtävistä poliittisissa puolueissa, kun Teidät on nimitetty tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi? Luonnollisesti minun on erottava Euroopan parlamentin jäsenen tehtävistä, jos tulen valituksi tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi. Minulla ei tällä hetkellä ole kansallisia tai kansainvälisiä vastuutehtäviä poliittisissa puolueissa, mutta olen puoluetta lähellä olevan Kansallisen kokoomuspuolueen säätiön hallituksen jäsen. Luonnollisesti luovun tästä tehtävästä välittömästi, mikäli minut valitaan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi. Olen tällä hetkellä Suomi-seuran puheenjohtaja ja ulkosuomalaisparlamentin puhemies ja Suomen Benelux-instituutin hallituksen jäsen. Olen valmis luopumaan myös näistä tehtävistä, mikäli minut valitaan. 7. Miten selvittäisitte huomattavat väärinkäytökset tai jopa petokset ja/tai lahjontatapaukset, joissa on osallisena kotijäsenvaltionne henkilöitä? Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten on noudatettava ehdotonta tasapuolisuutta. Tämä yhdessä riippumattomuusvaatimuksen kanssa tarkoittaa, että riippumatta siitä missä maassa säännönvastaisuus on tapahtunut tai minkä maan kansalaisia asiassa on osallisena, on tällaista säännönvastaisuutta tai petosta käsiteltävä ehdottomasti samalla tavoin. Tuomioistuimen jäsenenä olen yhtäläisessä vastuussa kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisten ja veronmaksajien taloudellisten etujen valvonnasta. Näin ollen jo ajatuskin omaan kotimaahani kohdistuvan epäilyn erilaisesta kohtelemisesta olisi täysin mahdoton hyväksyä. Petosepäilyn sattuessa ilmoittaisin asiasta tilintarkastustuomioistuimen presidentille ja Euroopan petostentorjuntavirasto OLAFille Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätöksen ( ) mukaisesti. Tehtävien hoitaminen 8. Mitkä seikat ovat tärkeimpiä julkisen palvelun moitteettoman varainhoidon kulttuurissa? Euroopan yhteisöjen varainhoitoasetuksen 27 artiklan mukaisesti moitteettomalta varainhoidolta edellytetään tehokkuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta. Taloudellisuus edellyttää, että toimintaan käytetyt resurssit ovat käytettävissä oikeassa mitassa ja oikeaan aikaan sekä parhaalla hinnalla toimintaan nähden. Tehokkuus puolestaan merkitsee, että käytetyillä resursseilla saadaan parhaat mahdolliset tulokset. Vaikuttavuutta arvioitaessa on huomioitava taasen se millä tavoin toiminnan tulokset ovat vastanneet siltä edellytettyjä tavoitteita. Nämä kolme periaatetta muodostavat vakaan perustan moitteettomalle varainhoidolle. Haluaisin kuitenkin näiden ohella korostaa yleisesti hyvään hallintoon kuuluvia laillisuuden ja avoimuuden periaatteita. Ne ovat samalla myös demokraattisen järjestelmän perustaan kuuluvia kulmakiviä. PR\ doc 9/12 PE v01-00

10 Julkiset palvelut toimivat veronmaksajien yhteisillä varoilla täyttäen tarkoitusta, johon demokraattinen päätöksentekokoneisto on ne asettanut. Näin niiden toiminnan pääsääntöjä on oltava avoimuus ja läpinäkyvyys. Se paitsi mahdollistaa mahdollisten virheiden havaitsemisen, myös laajemmalti takaa hallinnon legitimiteetin. Tämä on nähdäkseni erittäin tärkeää, jotta kansalaisten luottamusta Euroopan unionia kohtaan voidaan kohentaa. Tähän liittyen myös talousarvion valvontavaliokunnan jäsenten oikeutta tutustua asiakirjoihin olisi syytä laajentaa silloin kun kyse ei ole yksityisyydensuojan tai liikesalaisuuden piiriin kuuluvista asiakirjoista. Yhteisten varojen käytön avoimuudessa on edetty oikeaan suuntaan muun muassa Euroopan avoimuusaloitteen pohjalta, jossa jäsenvaltioita velvoitetaan julkistamaan EU:n talousarviosta peräisin olevien varojen vastaanottajat. Käsi kädessä avoimuuden kanssa kulkee myös laillisuusperiaate, jonka mukaisesti julkisen toimijan on käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Tarkemmin voidaan vielä kohdistaa laillisuuden vaatimus siten, että julkisen palvelun tarjoaja pyrkii täyttämään juuri sen tehtävän mitä se on asetettu. Moitteettomaan varainhoitoon on erityisesti Euroopan unionissa liitettävä pyrkimys hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamiseen, jolloin samalla voitaisiin pienentää myös EU:n tukien saajiin kohdistuvaa hallinnollista rasitusta. EU:n komissio on kiitettävästi kiinnittänyt asiaan huomiota muun muassa esityksessään varainhoitoasetuksen uudistamiseksi. Hallinnon yksinkertaistamisen olisi kuitenkin oltava selkeämmin esillä muissakin politiikoissa, sillä se edistää myös avoimuutta ja palvelee talouden ja toiminnan tarkastusta. Hyvään hallintoon kuuluu myös toimenpiteiden seuranta. Tämä ei Euroopan unionin historiassa ole aina yltänyt siltä vaadittavalle tasolle, mikä on ajoittain johtanut muun muassa resurssien tehottomaan käyttöön. Vastaavalla tavalla myös tilintarkastustuomioistuimen toimintaa kehitettäessä on huomioitava, että järjestelmällinen aiemman raportoinnin samoin kuin sen vaikutusten seuranta on myös osa hyvää tilintarkastustoimintaa. Nykyinen taloustilanne asettaa aiempaakin kovemmat vaatimukset hallinnolle. Yhteisten verovarojen käytön on oltava koko ajan tehokkaampaa ja vaikuttavampaa. Samalla on muistettava myös koko ajan kirkkaasti se EU:n varainkäytön perustavoite, että suojellaan unionin ja sen veronmaksajien taloudellisia etuja petolliselta menettelyltä ja muulta laittomalta toiminnalta. 9. Perussopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä on avustaa Euroopan parlamenttia sille kuuluvan talousarvion toteuttamista koskevan valvontavallan hoitamisessa. Miten kuvailisitte velvollisuuttanne raportoida Euroopan parlamentille ja erityisesti sen talousarvion valvontavaliokunnalle? Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti tilintarkastustuomioistuin avustaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa talousarvion toteutumisen valvonnassa. PE v /12 PR\ doc

11 Saumaton ja pitkäjänteinen yhteistyö talousarvion valvontavaliokunnan kanssa on nähdäkseni elimellisen tärkeää. Tilintarkastajat toimivat parlamentin tärkeänä apuna parlamentin jäsenten laatiessa vastuuvapausmietintöjä Euroopan unionin toimielinten toiminnasta. Näen myös, että jatkuva keskusteluyhteys valiokunnan kanssa on tärkeää arvioitaessa ja kehitettäessä tilintarkastustuomioistuimen omaa toimintaa, jotta tuomioistuin voisi toteuttaa omaa tehtäväänsä yhä kattavammin ja tehokkaammin. Korostan, että kaikkeen hyvään päätöksentekoon kuuluu yhteistyön periaate. Yhteistyö kuuluu paitsi hallinnon velvollisuuksiin myös EU:n sopimusperustaan. EU:n toimielinten on nimittäin kunnioitettava keskinäisissä suhteissaan SEU-sopimuksen 13 artiklassa lausuttua vilpittömän yhteistyön periaatetta. 10. Mitä lisäarvoa mielestänne toiminnan tuloksellisuutta koskevat tarkastukset tuovat, ja miten niiden tulokset olisi otettava huomioon johtamisessa? INTOSAI-tilintarkastusstandardien mukainen toiminnantarkastus sisältää taloudellisuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden tarkastuksen. Toiminnantarkastus on näin keskeinen tapa valvoa hallinnon toimintaa ja kehittää sitä. Sen myötä saadaan tuotettua vastauksia kysymyksiin siitä, käytetäänkö yhteisiä varoja parhaiten niille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja millä tavoin varojen käyttöä voidaan tehostaa. Toiminnan tuloksellisuuden arvioinnissa on keskeistä tarkastella sitä, millä tavoin toiminnalle asetetut päämäärät ja tavoitteet on saavutettu. Tämä tarkastelu antaa myös mahdollisuuden tehdä ehdotuksia siitä, millä tavoin toimintaa olisi mahdollista kehittää paremman tuloksellisuuden saavuttamiseksi. Näin tilintarkastajien työ ja sen antamat suositukset antavat tärkeän työvälineen, jonka avulla voidaan parantaa EU:n varainhoitoa mutta myös tehostaa unionin politiikkoja. Haasteena tässä on muun muassa se, että toiminnalle olisi asetettava mitattavia olevia tavoitteita tai sellaisia politiikkatavoitteita, joiden toteutumista voi selkeästi arvioita. Näen, että toiminnantarkastus on nousemassa yhä tärkeämmäksi välineeksi Euroopan unionia kehitettäessä. Tilintarkastustuomioistuimen suorittamilla toiminnantarkastuksilla on näin tärkeä rooli sen osoittaessa parannusmahdollisuuksia muun muassa säästöjen aikaansaamisen, työmenetelmien kehittämisen sekä tuhlaamisen välttämisen suhteen samoin kuin osoittaessaan kuinka vahvistettuja tavoitteita voidaan saavuttaa aiempaa kustannusvaikuttavammalla tavalla. Kaikessa tarkastustoiminnassa on korostettava tarkastusten laadukkuutta ja oikea-aikaisuutta, jotta tarkastus paitsi antaisi kohteestaan luotettavan kuvan, mutta myös siksi, että tarkastuksesta seuraisi kehittämishyötyjä. Toiminnantarkastuksen luonteeseen kuuluu harkinnanvaraisuus, joten tervettä harkintaa tarvitaan koko tarkastusprosessin ajan. Menestyksekäs toiminnantarkastus edellyttää rakentavaa yhteistyötä tarkastuskohteen kanssa, joten tässäkin on korostettava jälleen avoimuuden ja yhteistyön periaatteiden noudattamista. PR\ doc 11/12 PE v01-00

12 11. Miten voitaisiin parantaa tilintarkastustuomioistuimen, kansallisten tilintarkastuselinten ja Euroopan parlamentin (talousarvion valvontavaliokunta) välistä yhteistyötä Euroopan unionin talousarvion tarkastamisessa? Merkittävä osa EU:n varojenkäytöstä tapahtuu jaetun toimivallan alueella kansallisten budjettien kautta. Tämän varainkäytön tarkastuksessa toimivaltaa on sekä tilintarkastustuomioistuimella että kansallisilla tilintarkastuselimillä. Yhtäältä tehokkaan tarkastuksen vuoksi ja toisaalta päällekkäisyyksien välttämiseksi, on molempien osapuolten syytä työskennellä luottamuksellisessa yhteistyössä riippumattomuutensa säilyttäen, kuten SEUT 287 artiklassa todetaan. Keskinäisen yhteistyön kehittäminen on syytä nähdä toimielinten toimintaan ja hyvään hallintoon kuuluvana läpikäyvänä ja jatkuvana prosessina, jossa muun muassa tuetaan ja mahdollistetaan parhaiden käytäntöjen leviämistä. Tätä tavoitetta tukemaan on syytä muun muassa tehostaa mainittujen toimielinten ja kansallisten tilintarkastuselinten välistä vuoropuhelua. Yhteinen vuoropuhelu hyödyttäisi myös osapuolia ensisijaisten tarkastuskohteiden määrittelyn myötä antaen mahdollisuuden parantaa tarkastusten vaikuttavuutta ja tehostaa tarkastuksiin käytettävien resurssien kohdentamista. Tämän yhteistyön piiriin kuuluu myös se, että tilintarkastustuomioistuin raportoi kattavasti omasta toiminnastaan ja sen vaikuttavuudesta sekä muille toimielimille että jäsenmaille. Samalla näiden tahojen on myös omalta osaltaan arvioitava tilintarkastustuomioistuimen raportointia ja sen vaikuttavuutta. Pitkään Euroopan parlamentissa ja sen talousarvion valvontavaliokunnassa toimineena näen tärkeäksi, että tilintarkastustuomioistuin ja sen jäsenet ovat aina parlamentin jäsenten käytettävissä. Muita kysymyksiä Vetäytyisittekö ehdokkuudesta, mikäli Euroopan parlamentin kanta nimittämiseenne tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi olisi kielteinen? Saumaton yhteistyö Euroopan parlamentin ja sen talousarvion valvontavaliokunnan kanssa on tilintarkastustuomioistuimen jäsenelle ensiarvoisen tärkeää. Olisi mielestäni täysin mahdotonta toimia Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä mikäli parlamentin kanta nimitykseeni olisi kielteinen. PE v /12 PR\ doc