TOIMINTAKERTOMUS. Mikkelin seudun Muisti ry Porrassalmenkatu 26, Mikkeli

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2015 Mikkelin seudun Muisti ry Porrassalmenkatu 26, Mikkeli Mikkelin seudun Muisti ry

2 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ HALLITUS YHDISTYKSEN KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ Kokoukset Yhdistyksen jäsenet TALOUS TOIMINTA Koulutukset Vertaistukitoiminta Virkistystoiminta Lomatoiminta Jäsenyydet ja osallistumiset Yhteistyöverkostot Työntekijöiden työhyvinvointi Toiminnan arviointi ja mahdolliset riskit TIEDOTTAMINEN ASIANTUNTIJA- JA TUKIKESKUS ETELÄ-SAVON MUISTILUOTSI Resurssit Toiminta OMAISHOITAJIEN TEATTERIRYHMÄ VIRTAPIIRI TOIMINTA Resurssit Toiminta HANKKEET Valmu-voimavaralähtöinen monimuotovalmennus muistiperheille Nuoren työllistämishanke LOPUKSI LIITTEET 1

3 Toimintakertomus YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan johtoajatuksena on muistisairaiden ja heidän omaistensa oikeuksien ja palvelujen edistäminen sekä aivoterveyden ja muistitietouden lisääminen ja asenteisiin vaikuttaminen. Toiminnan toteuttajina ovat työntekijöiden lisäksi vapaaehtoiset ja laaja, toimiva yhteistyöverkosto. Yhdistyksen toimipisteen osoite kesäkuusta alkaen on Porrassalmenkatu 26, Mikkeli. Samoissa tiloissa toimivat myös Mikkelin kaupungin muistineuvojat sekä ikäihmisten ja omaishoitajien terveystapaamisia toteuttavat sairaanhoitajat. Tällainen julkisen ja kolmannen sektorin toiminta yhteisissä tiloissa on ainutlaatuista, sen myötä yhteistyö on lisääntynyt ja kumppanuus kehittynyt entistä parempaan suuntaan. Erityisesti tästä ovat hyötyneet muistisairaat ja heidän läheisensä sekä kaikki kuntalaiset, joita omaishoito, muisti- ja aivoterveys asiat koskettavat. Vuoden 2015 aikana toteutettiin yhdistyksen jäsenkysely, mistä saatu palaute on otettu huomioon toiminnan suunnittelussa. Jäsenkysely postitettiin jäsenkirjeen 2/2015 mukana syyskuun alussa. Kyselyitä lähetettiin 300 jäsenelle, kyselyyn vastasi 67 jäsentä, joten vastausprosentti oli 22 %. Kyselyyn vastanneista 42 % koki toiminnasta olleen hyötyä joko melko paljon tai erittäin paljon. Tietoa toiminnasta oli suurimmalta osin saatu jäsenkirjeestä, lehdistä ja työntekijöiltä. Puolet vastanneista koki tiedottamisen yhdistyksen toiminnasta olleen riittävää ja yli 40 % mielestä yhdistyksen toimijat ovat olleet hyvin tavoitettavissa. Kysyttäessä odotuksia ja ideoita, toivottiin jatkossa järjestettävän terveysaiheisia luentoja, harrastusten esittelyjä ja teatterimatkoja. Lisäksi toivottiin toimintaa omaishoitajuuden päättymisen jälkeen, muistinvirkistämiskerhoja myös maaseudulla, voimisteluryhmiä ja ennakoivaa tietoutta tulevasta elämänmuutoksesta sekä toimintaa enemmän myös ympäristökunnissa. Alla olevaan taulukkoon 1 on koottu jäsenkyselyyn vastanneiden osallistuminen yhdistyksen eri ryhmätoimintoihin. 2

4 Taulukko 1 Kyselyyn vastanneiden osallistuminen ryhmätoimintoihin 2. HALLITUS Hallinto 2015 Hallitus valittiin ja se järjestäytyi seuraavasti: Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Anne Porthén Mikkelistä, vastuualueena: Muistiluotsitoiminta/työsuhdeasiat. Vuosikokouksessa valituista hallituksen jäsenistä valittiin järjestäytymiskokouksessa jäsenet seuraavasti: Hallituksen varapuheenjohtaja Aini Ruhanen Mäntyharjulta, vastuualueena: vapaaehtoistoiminta Sihteeri Tuula Jaakola, vastuualueena: järjestötyö, jäsen/vertaistuki Muut jäsenet: Marketta Evola, vastuualueena: Muistiluotsitoiminta Elli Kiljala, vastuualueena: jäsen- ja vertaistuki Ertta-Maija Jumppanen, vastuualueena: tiedotus- ja koulutusasiat Reino Oinonen Mikkelin Ristiinasta, vastuualueena: jäsen- ja vertaistuki Seppo Sinkko, vastuualueena: jäsen- ja vertaistuki Sirpa Kauppi, vastuualueena: yhteistyö oppilaitosten kanssa 3

5 Taloudenhoitajana toimi hallituksen ulkopuolelta valittu Mikkelin Tilitoimisto Oy. Varsinaisena tilintarkastajana on BDO-yhtiötarkastus Oy ja vastuullisina tilintarkastajina Aki Rusanen ja Matti Jalkanen. Uusi hallitus ja yhdistyksen työntekijät pitivät yhteisen toiminnan arviointi- ja kehittämispäivän Seurakuntakeskuksen tiloissa. Päivän aikana käytiin läpi yhdistyksen toimintaa, tulevaisuuden visiota sekä suunniteltiin paikallisen vaikuttamistyön keinoja ja vapaaehtoistyötä. 3. YHDISTYKSEN KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ 3.1 Kokoukset Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Hallitus kokoontui toimikauden aikana 10 kertaa. 3.2 Yhdistyksen jäsenet Toimikauden lopussa yhdistyksessä oli 304 jäsentä. Uusia jäseniä liittyi 41 ja yhdistyksestä erosi 37 henkilöä. Suurin osa poistettiin jäsenrekisteristä, koska jäsenmaksut olivat maksamatta kahdelta edelliseltä vuodelta. Yhdistyksen hallintosäännön mukaan yhdistyksen jäsenyys päättyy automaattisesti, mikäli jäsenmaksua ei ole maksettu kahden peräkkäisen vuoden aikana. Alla olevaan taulukkoon 2 on kerätty yhdistyksen jäsentyypit. 4

6 4. TALOUS Vuoden aikana toiminta oli vilkasta. Järjestetyistä tilaisuuksista, matkoista ja tapahtumista koitui ennakoitua enemmän kuluja yhdistykselle. Yhdistyksen talous jäi alijäämäiseksi ja oma pääoma meni hieman miinukselle. Suurimmat kulut menivät järjestettyyn vertaistuki- ja ryhmätoimintaan, jäsentilaisuuksiin sekä virkistys- ja harrastustoimintaan. Tuottoja kertyi Virtapiirin esityksistä, ammattihenkilöstön koulutuksista, myyjäis- ja myyntituloista, muista saaduista avustuksista ja osallistumismaksuista sekä jäsenmaksuista. Raha-automaattiyhdistyksen vuodelle 2015 myöntämät avustukset olivat: Muistiluotsille (Ak2) , Virtapiirille (Ak3) ja työttömän nuoren työllistämishankkeelle sekä vuonna 2014 loppuneesta VALMU-hankkeesta oli avustusta käytössä vielä Tilikauden tulos Muistiluotsi- ja Virtapiiritoiminnalle on ylijäämäinen eli molempien avustuksesta jäi siirtyvää avustusta vuodelle 2016 yhteensä n Työttömän nuoren työllistämishankkeessa tulos oli myös hieman ylijäämäinen ja VALMU-hankkeen viimeiseltä vuodelta 2014 käyttämättä jäänyt avustus käytettiin loppuun vuoden 2015 aikana. Tarkempi tilinpäätös käydään läpi yhdistyksen vuosikokouksessa TOIMINTA 5.1 Koulutukset Yhdistyksen jäsenillä oli mahdollisuus vuoden aikana osallistua Estery:n ja Soste:n järjestämiin asiantuntijaluentoihin liittyen yhdistystoimintaan ja sen kehittämiseen. 5.2 Vertaistukitoiminta Oikosulkukerho on avoin viikoittain kokoontuva vertaistukea, tietoa ja virkistystä tarjoava kerho muistisairaille ja heidän omaisilleen. Oikosulkukerhon toiminta oli monipuolista. Yhdessäolon, tiedon ja vertaistuen lisäksi jäsenet osallistuivat ahkerasti mm. teatteriretkille. Oikosulkukerho kokoontui vuoden aikana yhteensä 33 kertaa ja osallistujamäärä vaihteli 17 ja 31 välillä, lisäksi mukana oli vapaaehtoisia. 5.3 Virkistystoiminta Muistisairaiden ja omaishoitajien vertaistukikerhoihin osallistujien virkistystä yhdistys tuki rahallisesti kustantamalla osan teatterikäyntien maksuista ja matkakustannuksista. Uusille jäsenille yhdistys järjesti vappuhulina- tapahtuman toukokuussa ja kaikille jäsenille suunnattu kesäteatterissa käynti oli heinäkuussa. 5

7 5.4 Lomatoiminta Yhdistyksen vapaaehtoiset olivat mukana kesäkuussa ja elokuussa sairastuneiden ja omaisten lomaviikolla ja lokakuussa yksinasuvien lomaviikolla Kyyhkylässä. Vapaaehtoisten oma lomaviikko oli joulukuun alussa Punkaharjulla. 5.5 Jäsenyydet ja osallistumiset Yhdistys kuuluu Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n, Etelä-Savon Liikunta ry:n, Etelä-Savon sosiaali- ja terveysturva ry:n sekä Soste:n ja on Sosiaalialan työnantajaliiton jäsen. Mikkelin seudun Muisti ry on Muistiliiton jäsenyhdistys. 5.6 Yhteistyöverkostot Yhdistyksen tärkeimmät yhteistyökumppanit olivat Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Omaiset mielenterveystyön tukena Itä-Suomi ry, Viola-väkivallasta vapaaksi ry, Mikkelin vapaaehtoistoimijat järjestöverkosto, ESTERY, Mikkelin Setlementti. Yhteistyötä tehtiin Savonlinnan ja Pieksämäen muistiyhdistysten kanssa sekä Mikkelin seudun kuntien ja seurakunnan kanssa. Vuoden aikana yhdistyksen varapuheenjohtaja osallistui Muistiliiton järjestämille yhdistysjohdon päiville Helsingissä Muistiliiton liittovaltuuston kokoukseen marraskuussa osallistui yhdistyksen puheenjohtaja. 5.7 Työntekijöiden työhyvinvointi Toiminnanjohtaja kävi kehityskeskustelut työntekijöiden kanssa. Lisäksi työntekijöille annettiin joululahjana kertaluonteinen palkanlisä joulukuun palkanmaksun yhteydessä. 5.8 Toiminnan arviointi ja mahdolliset riskit Yhdistyksen toiminta on laajaa ja monipuolista. Taloudellinen ja hallintovastuu on kehittämishankkeiden määrän myötä pysynyt ennallaan. Yhdistyksen vuosien mittaan kehittämä hallinnointimalli on koettu hyväksi. 6. TIEDOTTAMINEN Yhdistyksen toiminnasta tiedotettiin keväällä ja syksyllä lähetetyissä jäsenkirjeissä, yhdistyksen netti- ja facebook-sivuilla, Mikkelin kaupunkilehden järjestöpalstalla kerran kuukaudessa, viikoittain Viikkosissa ja Länsi-Savossa, Esteryn kotisivuilla sekä tarpeen mukaan Länsi-Savossa ja Viikkosissa erillisillä ilmoituksilla. Nettisivuja ja facebook sivuja päivitettiin säännöllisesti sekä sisältöä täydennettiin palvelemaan jäsenistöä mahdollisimman hyvin. Pyydettäessä pidettiin muistiaiheisia luentoja ja suurelle yleisölle suunnattuja muistikouluja pidettiin keväällä ja syksyllä. Vuoden aikana 6

8 yhdistyksen toimintaan kävi tutustumassa eläkeläis- ja opiskelijaryhmiä. Yhdistykselle laadittiin oma viestintästrategia ja suunnitelma. 7. ASIANTUNTIJA- JA TUKIKESKUS ETELÄ-SAVON MUISTILUOTSI 7.1 Resurssit Asiantuntija- ja tukikeskus Etelä-Savon Muistiluotsi on nyt toiminut neljän vuoden ajan RAY:n toistaiseksi voimassa olevalla avustuksella. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella toimintaa toteuttaa kaksi kokoaikaista työntekijää ja Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueella yksi työntekijä. Muistiluotsitoimintaa toteuttamassa on lisäksi useita aktiivisia vapaaehtoisia, jotka vetävät eri ryhmiä, pitävät muistiaiheisia luentoja ja toimivat avustajina monissa eri toiminnoissa. He ovat korvaamaton apu toiminnalle ja mahdollistavat toiminnan suuren määrän ja laajuuden. Etelä-Savon Muistiluotsin toiminnasta kokonaisuudessaan vastaa yhdistyksen toiminnanjohtaja 75 % työajalla. Ray:n avustus vuodelle 2015 oli Ray:ltä haettiin Muistiluotsitoiminnalle avustuksen korotusta (80000 ) vuodesta 2016 eteenpäin, tarkoituksena palkata myös Pieksämäen seudulle työntekijä, perustuen siellä todettuun Muistiluotsitoiminnan tarpeeseen, mutta Ray ei tällä kertaa myöntänyt korotusta. 7.2 Toiminta Muistiluotsin toimintamuodot ovat 1) asiakastyön, mihin kuuluu niin yksilöllinen ohjaus ja neuvonta kuin ryhmämuotoinen toiminta, 2) vapaaehtoistoiminta sekä 3) vaikuttaminen ja verkottuminen. Vuoden alussa tehtiin koko maakunnan alueelle ns. kuntakierros, minkä tavoitteena oli kannustaa yhdessä kehittämään ja osallistaa sairastuneita ja heidän omaisiaan. Kuntakierroksella saatiin suoraa palautetta asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta sekä laadittiin yhdessä kuluvan vuoden ja seuraavien vuosien toimintasuunnitelmia. Kaikissa kunnissa keskeiseksi tarpeeksi ja toiveeksi nousi vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja uusien valmentavien ryhmätoimintojen aloittaminen sekä yhteistyön jatkuminen teemaviikoilla, kuten mm. muistiviikko, vanhustenviikko ja omaishoitoviikko. Palautteissa korostui myös viestinnän lisääminen ja parempi kohdentaminen. Toiminnan kehittämisen, seurannan ja arvioinnin tukena on ollut koko valtakunnalliselle luotsiverkostolle luotu toiminnanohjausjärjestelmä, minkä avulla tilastoidaan kaikki asiakastyöhön, vapaaehtoistoimintaan sekä vaikuttamis- ja verkostotyöhön liittyvä toiminta ja kerätyt palautteet. Palautteissa asiakkaat arvioivat toiminnoista olleen 7

9 paljon tai erittäin paljon hyötyä arjessa jaksamiseen. Lisäksi hyvänä koettiin mahdollisuus tutustua ja ystävystyä uusien samassa tilanteessa elävien ihmisten kanssa ja ajatusten jakaminen heidän kanssaan, minkä koettiin helpottaneen oloa. Ryhmistä koettiin olleen jonkin verran ja paljon hyötyä ymmärryksen lisääntymisessä ja vastauksien saamisessa mieltä askarruttaneisiin asioihin, lisäksi ryhmistä koettiin olleen tukea arjessa selviämiseen ja virkistymiseen. Palautteiden arviointiasteikko kyselyssä oli nollasta viiteen, 0 = ei ollenkaan ja 5 = erittäin paljon ja 6 = en osaa sanoa. Asiakaspalautteiden keskiarvot vaihtelevat välillä 4,54 ja 4,92. Ryhmäpalautteiden keskiarvot vaihtelevat välillä 3,5 ja 4,11. Vuoden aikana Muistiluotsin työntekijät osallistuivat Muistiliiton valtakunnallisen luotsikoordinaation järjestämiin sisäisiin koulutuksiin ja muihin ajankohtaisiin ja asiantuntijuutta täydentäviin eri toimijoiden järjestämiin koulutuksiin ja seminaareihin. Vuoden lopussa täytettiin tarkistuslistat, joilla arvioitiin tavoitteiden toteutumista. Tarkistuslistat käytiin läpi kaikkien luotsikeskusten osalta yhteen vedettynä ns. arviointitalkoissa valtakunnallisen luotsiverkoston yhteistapaamisessa Helsingissä Tilastoihin kirjatut tiedot kertyvät atk-pohjaiseen Surveypal ohjelmaan valmiiksi yhteen vedettyinä taulukoina. Järjestelmä palvelee myös rahoittajalle lähetettäviä raportointitietoja toiminnan tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Jokainen luotsikeskus määritteli itse omat vuositavoitteensa. Etelä-Savon Muistiluotsin vuoden 2015 tavoitteet toteutuivat seuraavasti: Asiakastyö: yksilöllisen asiakastyön osuus vakiintui ja ryhmämuotoisen asiakastyön osuus lisääntyi sekä matalan kynnyksen ideologia toteutui entistä paremmin. Asiakastyön osuus kasvoi selvästi. Kaikkiaan vuoden aikana tilastoitiin yhteensä 4630 kasvokkain, puhelimella tai sähköpostilla tapahtunutta yhteydenottoa muistisairaiden, omaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimintojen osalta tilastoitiin vuoden aikana yhteensä 587 tapahtumaa, mitkä liittyivät järjestettyyn ryhmätoimintaan, tilaisuuksiin ja tapahtumiin sekä vapaaehtoistyöhön. Arviointi: tavoitteet saavutettiin. Vapaaehtoistoiminta: yhdistyksen oma vapaaehtoistyön kehittämistyöryhmän (Piuharyhmä) toiminta vakiintui, järjestettiin vapaaehtoistyön peruskoulutusta, Muisti- Kaverikoulutusta ja rekrytoitiin uusia vapaaehtoisia sekä saatiin vapaaehtoistyön opas valmiiksi, mikä oli näyttävästi esillä marraskuussa Muistikonferenssissa hyvänä käytäntönä. Vireille laitettiin myös vuonna 2016 toteutettava Muisti-Kaveri-koulutuksen laajentaminen oppilaitosyhteistyöksi. Arviointi: tavoitteet saavutettiin. Vaikuttaminen ja verkottuminen: vaikuttamistyötä tehtiin kaikessa toiminnassa niin paikallisesti kuin alueellisesti eri tapahtumissa ja tilaisuuksissa sekä yhteistyöpalavereissa. Erityisesti teemaviikoilla, (aivoviikko, muistiviikko, 8

10 vanhustenviikko ja omaishoitoviikko) järjestettiin yhteistyökumppaneiden kanssa yleisötapahtumia ja tilaisuuksia eri puolilla maakuntaa tarkoituksena tarjota tietoa aivoterveydestä ja muistihuollosta sekä muistisairauksista ja tarjolla olevista tukipalveluista. Muistiluotsin työntekijät toimivat aktiivisesti niin paikallisissa kuin alueellisissakin verkostoissa ja osallistuvat asiantuntijoina moniin eri työryhmiin, joita järjestivät niin julkisen kuin muut kolmannen sektorin toimijat ja yhteistyötahot. Näissä työryhmissä Muistiluotsin rooli on laatulupauksensa mukaisesti toimia muistisairaiden ja heidän läheistensä tarpeiden ja toiveiden edunvalvojana suhteessa tukipalveluihin ja muihin etuuksiin tuoden esille heidän ääntä. Muistiluotsin työntekijät osallistuivat aktiivisesti myös valtakunnallisen luotsiverkoston tapaamisiin ja hyödynsivät sen kautta saatuja hyviä käytäntöjä omalla alueella. Yhteistyöpalavereita ja yhteisiä tilaisuuksia oli vuositasolla yhteensä 145. Nettisivuilla kävi keskimäärin n. 60 kävijää / viikko. Facebook sivuilla tykkääjiä oli koko vuoden aikana 183. Medianäkyvyyttä eli lehtijuttuja oli vuositasolla yhteensä 23 kertaa. Arviointi: tavoitteet saavutettiin osittain. 8. OMAISHOITAJIEN TEATTERIRYHMÄ VIRTAPIIRI TOIMINTA Omaishoitajien teatteriryhmä Virtapiirilläkin oli ensimmäinen toistaiseksi voimassa olevan avustuksen vuosi. Virtapiirin toiminta on edelleen ollut omaishoitajien henkireikä. Se on tarjonnut mahdollisuuden kehittyä, voimaantua ja ilmaista itseään sekä ottaa kantaa omaishoidon tilanteeseen teatterin keinoin. 8.2 Resurssit Ray:n myöntämä avustus vuodelle 2015 oli Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen ja Kangasniemen Virtapiirejä ohjaavat teatterialan ammattilaiset, joiden kanssa tehtiin toimeksiantosopimukset. Lisäksi kussakin ryhmässä on ns. koordinaattorit, jotka toimivat ohjaajien apuna, sopivat esityksistä, markkinoivat toimintaa ja huolehtivat muista käytännön järjestelyistä kuten mm. esiintymismatkojen kuljetuksien sopimisista yhteistyössä yhdistyksen toiminnanjohtajan kanssa, joka huolehtii hankkeen hallinnollisista asioista. Harjoitusten aikana ovat omaishoidettavista huolehtineet Pieksämäellä Diakonia ammattikorkeakoulun Opiskelijaosuuskunta TUKEVA ja Savonlinnassa Linnalan Seniorikeskus. Mikkelissä ei edellä mainittua järjestelyä ole tarvittu. Kaikkien ryhmien yhteistapaaminen oli loppuvuodesta Savonlinnassa. 8.3 Toiminta Mikkelin Virtapiirillä oli esityksiä Mikkelissä ja lähiseudulla, lisäksi ryhmä kävi esiintymässä Espanjan Fuengirolassa tammikuussa ja Lapissa syyskuussa. Kaiken kaikkiaan esityksiä oli yhteensä 41, joissa katsojia oli yhteensä Ryhmä kävi 9

11 esiintymässä myös vanhusten palvelutaloissa sekä avoimissa muistiyhdistysten ja muiden yhdistysten järjestämissä tilaisuuksissa. Savonlinnan Virtapiirissä aloitti uusi ohjaaja elokuussa ja uusia ryhmän jäseniä tuli mukaan kaksi. Toiminta oli virkeää ja positiivista. Ryhmä harjoitteli Savonlinnan teatterin onnellisten ateljeessa ja Savonlinnan teatteri on ottanut toiminnan osaksi omaa toimintaansa, myös markkinoiden ryhmän esiintymisiä. Esiintymisiä syyskaudella on ollut neljä ja näistä yksi ensi-ilta. Pieksämäen Virtapiiri harjoitteli viikoittain Järjestötalolla, esiintymisiä oli muutamia. Ryhmä piti omat pikkujoulut menemällä Varkauden teatteriin retkelle. Osalla omaishoitajia on ollut vaikeuksia järjestää sijaishoitoa, joten välillä hoidettava on ollut harjoituksissa mukana. Kangasniemen Virtapiiri kokoontui vanhustentuvalla joka keskiviikko, mukana oli 6 omaishoitajaa. He ovat opetelleet kokemuksen pukemista sanalliseksi kertomukseksi. Lisäksi he ovat leiponeet, leikelleet lehtileikkeitä, etsineet postikortteja ym. Vanhustenviikolla ryhmä järjesti yleisen avoimen runon lausunta ja laulu tilaisuuden. Lisäksi yksi ryhmäläinen kävi kertomassa ryhmän toiminnasta Kangasniemellä järjestetyssä isossa yleisötapahtumassa HANKKEET 9.1 Valmu-voimavaralähtöinen monimuotovalmennus muistiperheille Hankkeen loppuraportti ja viimeinen maksupyyntö lähetettiin Ray:lle kesäkuussa. Hankkeen loppurahoilla teetätettiin VALMU-oppaita. 9.2 Nuoren työllistämishanke 2015 Työllistetty nuori Anu Mattila on työskennellyt vuoroin meidän yhdistyksessä ja vuoroin Omaishoitajat ja Läheiset yhdistyksessä. Anun työhönsä on kuulunut paljon viestintään liittyviä tehtäviä molemmissa yhdistyksissä. Hän on hoitanut työnsä erinomaisesti. Anun työt jatkuvat entisenlaisena vuoden 2016 alusta maaliskuun loppuun. Ray on myöntänyt uuden avustuksen toisen työttömän nuoren palkkaamiseen, rekrytointiprosessi on aloitettu ja uusi nuori aloittaa työnsä huhtikuun alusta. 10

12 LOPUKSI Mikkelin seudun Muisti ry:n toimintakausi oli jälleen menestyksellinen monella tapaa. Yhdistys kasvatti jäsenmääräänsä edelleen, toimintaan mukaan saatiin uusia vapaaehtoisia, toimitilat Porrassalmenkadulla ovat osoittautuneet erittäin hyviksi, varsinkin kun olemme samoissa tiloissa kaupungin toimijoiden kanssa. Laaja monipuolinen toiminta, aktiivinen tiedottaminen ja näkyvillä olo monessa eri tapahtumassa ovat entisestään lisänneet yhdistyksen tunnettavuutta ja asemaa varteenotettavana toimijana alueellaan. Yhtenä yhdistyksen voimavarana ja menestystekijänä on yhdistyksen hallituksen ja työntekijöiden välinen hyvä yhteistyö ja luottamus. Mikkelissä Aini Ruhanen varapuheenjohtaja Tuula Jaakola sihteeri 11