ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2007 JULI. Paikoin runsaita sateita Oikullisia säitä maapallolla alkuvuonna. Kuva:Kari Karlsson

Transkriptio

1 Kuva:Kari Karlsson ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2007 JULI Paikoin runsaita sateita Oikullisia säitä maapallolla alkuvuonna

2 Ilmastokatsaus 07/2007 Klimatologisk översikt juli 2007 Sisältö Ilmastokatsaus 12. vuosikerta ALKUVUODEN OIKULLISET SÄÄT ERI PUOLILLA MAAPALLOA 3 VUODET EIVÄT OLE VELJEKSIÄ EIVÄT KESÄTKÄÄN 4 TERMISEN KASVUKAUDEN TILANNE 6 HEINÄKUUN SÄÄKATSAUS 7 Julkaisija: Päätoimittaja: Toimittajat: Ilmestyy: Ilmatieteen laitos Ari Venäläinen Anneli Nordlund Pirkko Karlsson noin kuukauden 20. päivänä LÄMPÖTILOJA 8 ISSN: SADEMÄÄRIÄ 9 PIKAKUUKAUSITIEDOT 10 PÄIVITTÄISIÄ TILASTOJA 11 TUULITIEDOT 12 SÄÄ 50 VUOTTA SITTEN 12 KESKI-SUOMEN ILMASTO 13 LÄMPÖTILA- JA SADEMÄÄRÄKARTAT 16 Ilmatieteen laitos Tilaukset: Ilmatieteen laitos, Ilmastopalvelu PL 503, Helsinki sähköposti: etunimi.sukunimi@fmi.fi puhelin (09) Vuositilaushinta on 45 euroa Prenumerationspriset är 45 euro Irtonumero 5,05 euroa (sisältää ALV:n) Lösnummer 5,05 euro (ingår MOMS) Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lo pullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kk jälkikäteen ja tilattavissa ilmastopalvelusta, palvelupuhelin , hinta 3,01 euroa/min+pvm. Ilmastoasioita myös verkossa: 2 ILMASTOKATSAUS 7/07

3 Alkuvuoden oikulliset säät eri puolilla maapalloa Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan vuoden 2007 alkupuolen sääolot eri puolilla maapalloa ovat olleet hyvin poikkeuksellisia. Esimerkiksi maapallon keskilämpötilan arvioidaan olevan tammija huhtikuussa korkeampi kuin koskaan aiemmin siitä lähtien kuin luotettavia havaintoja on käytössä eli vuodesta 1880 alkaen. Tammikuun keskilämpötila on 1,89 C ja huhtikuun keskilämpötila 1,37 C lämpimämpi kuin keskimäärin. MYRSKYJÄ JA SATEITA Aasiassa Intian kesämonsuuneihin liittyen koettiin tavanomaista voimakkaampia sateita ja tulvia. Useilla säähavaintoasemilla vuorokauden sademäärät ylittivät jopa 350 mm. Näiden voimakkaiden sateiden seurauksena satoja ihmisiä kuoli, yli 10 miljoonaa ihmistä joutui muuttamaan asuinpaikkaansa ja suuria aloja viljelymaata, karjaa ja muuta omaisuutta tuhoutui. Ensimmäistä kertaa havaittiin trooppinen hirmumyrsky Arabian merellä. Myrsky kohtasi rannikon ensin Omanissa 6. kesäkuuta ja uudelleen Iranissa. Omanissa myrsky aiheutti ainakin 50 kuolonuhria. Englannissa ja Walesissa touko-heinäkuu oli sateisin siitä saakka kun havaintoja on käytössä eli vuodesta Jakson sademäärä tänä vuonna oli 406 mm. Edellinen ennätys 349 mm oli vuodelta Jakson suurimpia vuorokausisademääriä olivat 103,1 mm kesäkuuta Koillis-Englannissa ja 120,8 mm 20. heinäkuuta Keski-Englannissa. Sateiden aiheuttamien taloudellisten menetysten suuruudeksi arvioidaan yli 6 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Saksassa huhtikuu oli ennätyksellisen kuiva mutta toukokuu jo ennätyksellisen sateinen. Mosambikissa ja Sudanissa koettiin myös voimakkaita sateita, joiden seurauksena Sambesi ja Niili ovat tulvineet. Myös Malediiveilla ja Uruguayissa tulvat ovat aiheuttaneet alkuvuodesta suuria tuhoja. Pohjois-Eurooppaa koetteli tammikuun puolivälissä voimakas myrsky. Myrskyn seurauksena esiintyi laajoja sähkökatkoja ja kuolonuhrien määräksi arvioidaan 47 henkilöä. KUUMUUS Huhtikuu oli monissa Euroopan maissa hyvin lämmin, kuukauden keskilämpötilan kohotessa monin paikoin jopa neljä astetta keskimääräistä korkeammaksi. Toukokuussa Keski- ja Länsi-Venäjällä oli erittäin kuumaa ja esimerkiksi 28. toukokuuta Moskovassa mitattiin lämpötilaksi 32,9 C, joka on korkein toukokuussa mitattu lämpötila vuodesta Kaakkois-Euroopassa lämpötila kohosi kesä- ja heinäkuussa jopa yli 40 C. Heinäkuun 23. Bulgariassa mitattiin lämpötilaksi jopa 45 C, joka on uusi ennätys. Kuuman jakson seurauksena kymmeniä ihmisiä menetti henkensä ja metsäpalot aiheuttivat suuria tuhoja. Kuva 1. Heinäkuun sademäärän poikkeama keskimääräisestä (mm). Lähde Deutscher Wetterdienst TILANNE SUOMESSA Suomessa mielenkiintoisimmat alkuvuoden sään oikut lienevät tammikuun alun ja maaliskuun korkeat lämpötilat. Tammikuun 2007 alku oli koko maassa hyvin lauha. Kuukauden korkein lämpötila +9,6 C mitattiin Ahvenanmaalla 10. tammikuuta. Lunta tammikuussa oli vähän ja sateita saatiin runsaasti. Suuri osa sateista tuli vetenä. Maaliskuu oli lämmin ja suurimmassa osassa maata saavutettiin uusi maaliskuun keskilämpötilan ennätys. Helsinki-Vantaan lentoasemalla lämpötila kohosi maaliskuun ,5 asteeseen ja Suomen aiempi maaliskuun lämpöennätys ylittyi reilulla asteella. Ari Venäläinen ILMASTOKATSAUS 7/07 3

4 Vuodet eivät ole veljeksiä eivät kesätkään Sananlasku vuodet eivät ole veljeksiä pitää hyvin paikkansa, jos vertaa esimerkiksi tämän kesän ja viime kesän säitä. Viime vuonnahan kesä-heinäkuu ta hallitsi Pohjolassa korkeapainevoittoinen, aurinkoinen, tavanomaista lämpimämpi ja vähäsateinen säätyyppi (Ilmastokatsaus 2006/7). Tämän vuoden alkukesän aikana puolestaan säätyyppi oli matalapainevoittoinen ja tavanomaista sateisempi, jolloin hellepäivät olivat harvassa. Kuva 1 näyttää ilmanpaineen kulun Helsingissä kesä-heinäkuussa vuonna 2007 (punainen viiva) sekä keskimäärin vastaavana ajanjaksona kaudella (sininen viiva). Kuvasta käy ilmi, että ilmanpaine on kesäkuun alun korkeapainejaksoa lukuunottamatta pysytellyt enimmäkseen keskimääräisarvojen alapuolella. Kesä-heinäkuun ilmanpaineen maantieteellisen jakauman poikkeama pitkäaikaisesta, vastaavan ajankohdan keskiarvosta ( ) on esitetty kuvassa 2. Kuvasta voidaan havaita, että Pohjoisnavan/Grönlannin alueella ilmanpaine on usean hpa:n verran korkeampi kuin keskimäärin. Tätä positiivisen poikkeaman aluetta kiertää laaja negatiivisen poikkeaman vyöhyke, joka ulottuu Atlantilta Brittein saarten yli Keski-ja Pohjois-Eurooppaan ja edelleen Pohjois-Venäjälle ja Siperian pohjoisosiin. Jos poikkeamakartta olisi laskettu kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppuun, olisi negatiivinen poikkeama ollut vieläkin suurempi (ei kuvaa). Negatiiviseen poikkeamaan liittyvät matalapaineet toivat runsaita sateita varsinkin Brittein saarille (siellä kesä oli sateisin vuoden 1839 jälkeen) ja Etelä-Skandinaviaan. Niinpä noilla alueilla kärsittiin paikoin pahoista tulvista. Meillä Suomessakin heinäkuun sademäärät olivat monin paikoin tavanomaista suurempia, jopa yli kaksinkertaisia kauden keskimääräisiin arvoihin nähden. Kesä-heinäkuun virtausoloja korkeammalla ilmakehässä voidaan tarkastella 500 hpa:n korkeuskentän avulla. Kuvassa 3 on esitetty ko. korkeuskenttä kuluvalle kesälle, kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppuun (punainen viiva), sekä kauden keskimääräinen kaavio vastaavalle ajanjaksolle (musta viiva). Kuvasta ilmenee, että noilla korkeuksilla on tänä kesänä (punainen viiva) Länsi- ja Pohjois-Eurooppaan ulottunut pohjoisesta matalapaineen mutka, jonka alueella satoi siis reippaasti. Keski-Euroopan alueella on korkeuskentässä tiukempi gradientti, mikä ilmaisee suihkuvirtauksen sijainnin. Tämä suihkuvirtaus on tavanomaista pitkäaikaista keskiarvoa voimakkaampi ja sijaitsee tavallista etelämpänä. Suihkuvirtaus onkin jakanut Euroopan sään kahteen äärityyppiin: Länsi-ja Pohjois- Euroopassa oli sateista, kun taas esim. Balkanilla ja Turkissa suihkuvirtauksen eteläpuolella oli kuumaa ja kuivaa. Kesä-heinäkuun lämpöoloja voi tarkastella 500 ja 1000 hpa:n painepintojen välisen paksuuden avulla. Kuva 4 esittää tämän suureen poikkeamaa pitkäaikaisesta keskiarvosta ( ). Kuvasta käy ilmi, että positiiviset poikkemat ovat voimakkaampia ja laajaalaisempia kuin negatiiviset. Keskimääräistä lämpimämpää oli Pohjoisnavan ja Grönlannin alueella, Yhdysvaltojen länsiosissa, Pohjois- Venäjällä sekä Kaakkois-Euroopassa. Vaikka Pohjois-Eurooppaa vaivasikin matalapainevoittoinen säätyyppi sateineen, olivat lämpöolot kuitenkin lähellä keskimääräisarvoja. Sen sijaan Kaakkois-Euroopan helteet näkyvät myös 500 ja 1000 hpa:n painepintojen välisen paksuuden poikkeamassa. Vuosien 2006 ja 2007 alkukesät (kesä-heinäkuu) olivat siten säätyypeiltään aivan erilaisia: viime kesänä vallitsevana oli korkeapainevoittoinen säätyyppi vähäisine sateineen, kun taas tänä kesänä matalapaineita sateineen on riittänyt yllin kyllin. Yhteistä näille kesille oli kuitenkin se, että sama säätyyppi jatkui pitkään, viime vuonna koko kesän ja tänäkin vuonna lähes kaksi kuukautta. Simo Järvenoja 4 ILMASTOKATSAUS 7/07

5 Kuva 1. Ilmanpaineen päivittäinen vaihtelu Helsingissä kesäheinäkuussa vuonna 2007 (punainen viiva) sekä keskimäärin vastaavana ajankohtana vuosina (sininen viiva). Yksikkö : hpa. Kuva 2. Vuoden 2007 kesä-heinäkuun ilmanpaineen poikkeama kauden keskimääräisestä kesä-heinäkuun ilmanpaineesta. Viivaväli : 1 hpa. Negatiiviset poikkeamat on merkitty sinisin katkoviivoin, positiiviset poikkemat punaisin yhtenäisin viivoin, nollaviivaa ei piirretty. Kuva hpa:n painepinnan keskimääräinen korkeus 16. kesäkuuta 31. heinäkuuta 2007 (punainen viiva) sekä vastaavana aikana kaudella keskimäärin (musta viiva). Viivaväli : 80 m Kuva ja 1000 hpa:n painepintojen välisen paksuuden poikkeama vuoden 2007 kesä-heinäkuussa kauden vastaavasta keskimääräisestä arvosta lämpötilan poikkeamana ilmaistuna. Viivaväli : 1 C. Negatiiviset arvot on merkitty sinisin katkoviivoin, positiiviset arvot punaisin yhtenäisin viivoin, nollaviiva sinisellä yhtenäisellä viivalla. ILMASTOKATSAUS 7/07 5

6 Termisen kasvukauden tilanne yli alle 400 Tehoisan lämpötilan kertymä kasvukaudella 2007 on merkitty vihreällä viivalla. Ohuet viivat kuvaavat alhaalta lukien 5%, 50% ja 95% tilastollista esiintymisfrekvenssiä. Den effektiva temperatursumman under växtperioden 2007 anges av den gröna linjen. De tunna linjerna visar nerifrån räknat temperatursummans 5%, 50% och 95% statistiska förekomstfrekvenser. Tehoisan lämpötilan summa ( Cvrk) Den effektiva temperatursumman (daggrad) Taulukko 1. Heinäkuun 2007 suurimmat kuukausisademäärät Taulukko. Heinäkuun 2007 suurimmat vuorokausisademäärät HAVAINTOASEMA SADEMÄÄRÄ MM Puumala Sorjola 211 Ruovesi Kekkonen 185 Varpaisjärvi Kärsämäki 184 Jurva Pyörni 184 Juuka Niemelä 182 Isojoki Kärjenkoski 178 Sonkajärvi Aittokoski 178 Kangasniemi Lukkarinmäki 178 Nummi-Pusula Leppäkorpi 175 Kankaanpää Niinisalo 173 Ikaalinen Vehuvarpee 173 Kauhajoki Muurahainen 172 Rautavaara Ala-Luosta 171 Kajaani Paltaniemi 170 HAVAINTOASEMA PÄIVÄ SADE MM Puumala Sorjola 9 61 Kylmäkoski Jokihaavisto Valkeala Voikoski Uusikaupunki Keskusta 8 51 Jurva Pyörni 9 50 Kokkola Korplax 4 49 Kemiö Lövböle Lieksa Kolin Kylä 8 49 Rääkkylä Kk 7 45 Rymättylä Kk Piikkiö Yltöinen Ruovesi Kekkonen 9 44 Rymättylä Kk 8 43 Houtskari Hyppeis ILMASTOKATSAUS 7/07

7 Heinäkuun sääkatsaus Heinämiehen painajainen mm Kuva. Kasvukauden 2007 sadesumma on merkitty vihreillä pylväillä. Ohut ruskea viiva kuvaa kasvukauden keskimääräistä sadesumma. Heinäkuussa vallitsi matalapainevoittoinen, epävakainen säätyyppi. Itä- Suomessa Etelä-Savosta Kainuuseen ja Koillismaalle ulottuvalla vyöhykkeellä sekä lounais- ja länsirannikon tuntumassa sadekertymä oli paikoin yli kaksinkertainen tavanomaiseen heinäkuun sademäärään verrattuna. Heinäkuun suurin sademäärä mitattiin Puumalan Sorjolassa, missä sadetta kertyi yli 200 mm. Vähiten satoi Uudenmaan ja Kymenlaakson rannikkoalueilla, missä sademäärät jäivät vähän keskiarvoja pienemmiksi. Lämpöoloiltaan heinäkuu oli tavanomainen, joskin hellepäiviä oli tavallista vähemmän. Kuukauden keskilämpötila vaihteli Pohjois-Lapin 12 asteesta eteläisimmän Suomen runsaaseen 17 asteeseen. Kuukauden ensimmäisen kolmanneksen ajan Suomi kuului Brittein saarilta Keski-Eurooppaan ja Fennoskandiaan ulottu neeseen laajaan matalapaineen alueeseen. Sää oli epävakaista ja kuurottaisia sateita saatiin ylei sesti. Sademäärissä oli suuria paikallisia eroja. Eniten sadetta kertyi Etelä-Savon itäosista Kainuuseen ulottuvalla vyöhykkeellä sekä Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan alueella. Runsaimmat sateet ajoittuivat heinäkuun päivän välille. Ukkosia esiintyi heinäkuun en simmäisen kolmanneksen ai - ka na useana päivänä, joskin salamamäärät jäivät vähäisiksi. Ilmamassa oli kuitenkin lämmintä ja niinpä alueilla, joilla aurinko pääsi paistamaan, hätyyteltiin hellelukemia. Helleraja ylitettiin useilla paikkakunnilla maan etelä- ja keskiosassa heinäkuuta. Suurimmassa osassa maata mitattiin heinäkuun korkeimmat lukemat tuolloin. Lämpimintä oli Muhoksella, missä heinäkuun 4. päivä mitattiin 28,4 astetta. Heinä kuun ensimmäinen kolmannes päättyi kuitenkin koleana, Lapissa ja Kainuussa elohopea kohosi vain hiukan 10 asteen yläpuolelle. Suomi osui kuukauden puolivälin vaiheillakin matalapaineiden kulkureitille, ja suuria millimetrin vuorokausisateita saatiin mm. Kymenlaaksossa ja Päijät- Hämeessä sekä Kainuussa ja Itä- Lapissa. Naisten viikko alkoi tapojensa mukaan kosteissa merkeissä. Kuurottaisen sateen alue liikkui 18. ja 19. päivän välisenä yönä maamme yli itään. Sadealueeseen liittyi ukkosia ja voimakkaita tuulia. Valkealassa ukkospilveen liittynyt syöksyvirtaus kaatoi metsää parin hehtaarin alalta. Riikan päivän sateiden jälkeen levisi luoteesta hieman kuivempaa ilmaa maahamme. Sää oli muutaman päivän ajan Lappia lukuun ottamatta pääasiassa poutaista ja aurinkoista. Yöt olivat tässä yh teydessä koleita. Parina yönä lämpötila laski Lapissa, Suomenselällä ja Itä-Suomen eteläosissakin viiden asteen alapuolelle. Hallaa ei kuitenkaan havaittu. Heinäkuun viimeisen viikon aikana liikkui edelleen matalapaineita sateineen Suomen yli pohjoiseen. Tässä yhteydessä saatiin runsaita sateita ennen kaikkea maan länsiosissa ja Lapissa. Heinäkuun 28. päivä Kalajoen seudulla satoi vuorokauden aikana mm ja Jyväskylän seudulle osui niin voimakas ukkoskuuro, että kaupungin kadut lainehtivat vedestä. Sateen seassa oli myös puolisenttisiä rakeita. Heinäkuun viimeisinä päivinä Suomen yli kulkeneeseen matalapaineeseen liittyi runsaiden sateiden lisäksi voimakasta tuulta. Tuuli yltyi myrskyksi eteläisillä merialueilla ja maan etelä- ja keskiosan sisävesilläkin tuuli oli kovaa. Kari Heikkinen Niina Niinimäki ILMASTOKATSAUS 7/07 7

8 Heinäkuun lämpötiloja Heinäkuussa 2007 päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta Keskimmäinen lila viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 % arvoa eli mediaania. Ylin ja alin harmaa viiva kuvaavat ylimmän ja alimman lämpötilan 3 % esiintymis todennäköisyyksiä eli ovat poikkeuksellisen arvon rajat. Juli 2007, dygnets högsta och lägsta temperatur C. De utjämna referensvärdena är från perioden Den mellersta lila linjen visar dygnets medeltemperaturs 50% värde, medianvärdet. De övre och nedre grå linjerna anger högsta och lägsta temperaturens 3% sannolikhetsvärde, exceptionellvärdet. 8 ILMASTOKATSAUS 7/07

9 Heinäkuun sademääriä Heinäkuussa 2007 mitatut vuorokauden sademäärät millimetreinä. Dagliga nederbördsmängder (mm) i juli 2007 på några orter. ILMASTOKATSAUS 7/07 9

10 Heinäkuun pikakuukausitiedot ILMAN LÄMPÖTILA ( C), SADEMÄÄRÄ (MM) JA LUMEN SYVYYS (CM) LUFTTEMPERATUR ( C), NEDERBÖRD (MM) OCH SNÖDJUP (CM) Havaintoasema Keskilämpötila Ylin lämpötila Alin lämpötila C C C Päivä 2007 Päivä Suurin Päivä UTÖ Pakkaspäiviä Sademäärä mm Lumen syvyys 15.pnä cm JOMALA HANKO TVÄRMINNE KIIKALA HKI-VANTAA HELSINKI KAISANIEMI HELSINKI ISOSAARI KOTKA KIRKONMAA PORI TURKU JOKIOINEN OBS TRE-PIRKKALA LAHTI UTTI NIINISALO JÄMSÄ HALLI JYVÄSKYLÄ MIKKELI PUNKAHARJU VAASA VALASSAARET KAUHAVA ÄHTÄRI VIITASAARI KUOPIO JOENSUU YLIVIESKA KAJAANI HAILUOTO RUUKKI PUDASJÄRVI SUOMUSSALMI KUUSAMO PELLO ROVANIEMI SODANKYLÄ MUONIO KILPISJÄRVI IVALO KEVO Kaikilta asemilta ei ole vertailuarvoja (lyhyt havaintosarja). Normalvärden finns inte för alla stationer (kort observationsserie). 10 ILMASTOKATSAUS 7/07

11 Heinäkuun päivittäiset tiedot LÄMPÖTILAN KESKIARVO, YLIN JA ALIN ARVO ( C) SEKÄ SADEMÄÄRÄ (MM) MEDEL- MAXIMI- OCH MINIMITEMPERATUR ( C), SAMT NEDERBÖRDSMÄN- GD (MM) HELSINKI-VANTAA TURKU TAMPERE-PIRKKALA MIKKELI Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade KUOPIO RUUKKI REVONLAHTI ROVANIEMI IVALO Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade ILMASTOKATSAUS 7/07 11

12 Heinäkuun tuulitiedot ERISUUNTAISTEN TUULIEN LUKUISUUDET (%) JA KESKINOPEUDET (M/S) FREKVENSER AV OLIKA VINDRIKTNINGAR (%) OCH VINDENS MEDELHASTIGHET N NE E SE S SW W NW Tyyntä Keskinopeus % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s UTÖ KIIKALA LA HKI-VANTAAN LA ISOSAARI RANKKI ISOKARI TRE-PIRKKALAN LA TAHKOLUOTO JYVÄSKYLÄ LA VALASSAARET KUOPIO LA ULKOKALLA KAJAANI LA OULU LA KEMI AJOS KUUSAMO LA ROVANIEMI LA SODANKYLÄ IVALO LA KEVO Kovatuuliset päivät, keskituulen nopeus >14m/s, taulukon asemilla: UTÖ 18.,23.,24.,28.,31. ISOSAARI 30.,31. RANKKI 31. ISOKARI 31. TAHKOLUOTO 18.,31. VALASSAARET 7.,8.,31. Myrskypäivät, keskituulen nopeus >21 m/s, taulukon asemilla määräaikaisilla kansainvälisillä havaintohetkillä tehtyjen havaintojen mukaan: -- Kuukausikatsaus Suomen sääoloihin 50 vuotta sitten heinäkuussa ILMASTOKATSAUS 7/07

13 Maakuntien ilmasto: Keski-Suomi Maakuntien ilmasto-sarjassa siirrymme Keski- Suomeen. Keski-Suomen maakunta ulottuu etelässä Kuhmoisista pohjoiseen Kinnulan Pihtiputaan seudulle saakka. Leveim millään maakunta on Jyväskylän kohdalla, kun se idässä ulottuu Hankasalmeen ja lännessä Keuruuseen. MAAKUNNAN MAASTO JA VESISTÖJEN PIIRTEET Jyväskylän eteläpuoleisen osan jakaa Päijänne, johon laskevat pohjoisesta Keiteleen reitin vedet ja sen latvajärviä ovat Alvajärvi ja Kolimajärvi Pihtiputaalla. Läntisemmät Saarijärven reitin suurimmat järvet ovat Pyhäjärvi ja Kivijärvi. Yleisesti ottaen maakunnan itäiset osat ovat matalampaa järviseutua ja läntiset osat korkeam paa metsien ja soitten aluetta. Maakunnan luoteiskulmalla tulee vastaan Suomenselän karu vedenjakaja-alue. Maakunta kuuluu jokseenkin kokonaan eteläboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen; ainoastaan luoteinen Suomenselän alue on keskiboreaalista vyöhykettä. Valtakunnallinen kasvien menestymisvyöhykejako, (kartta selityksineen, Solantie) osoittaa, että Keski-Suomen maakunnassa III- vyöhyke ulottuu Päijänteen molemmilla puolilla Jyväskylään saakka ja IV-vyöhyke käsittää maakunnan keskiosat. Pohjoisosat ovat V-vyöhykettä ja Kinnulan- Pihtiputaan pohjoisosat jopa VIvyöhykettä, joka ulottuu kapeana kiilana pitkin Suomenselkää koillisesta lounaaseen. MAAKUNNAN LÄMPÖ- JA SADEOLOT Vuoden keskilämpötila on Päijänteen alueen noin 4 ja Suomenselän vajaan 3 asteen välillä. Helmikuu on keskimäärin hieman tammikuuta kylmempi, ja sen keskilämpötila vaihtelee Jämsän - Kuhmoisten seudun -8 ja Suomenselän -9 asteen välillä. Päijänteen suurin ja syvin selkä, Tehinselkä, jäätyy yleensä viimeisimpänä järvenä maassamme. Avoimet vedet lauhduttavat alkutalvea etenkin, jos jäätyminen viivästyy pitkälle tammikuuhun. Lämpimimmän kuukauden, heinäkuun keskilämpö on Suomenselkään rajoittuvalla seudulla 16 ja Päijänteen ympäristössä 17 asteen vaiheilla. Vuotuinen sademäärä on suuressa osassa maakuntaa mm. Runsassateisinta seutua ovat maakunnan keskiosat, erityisesti Multian ylämaa, ja vähäsateisinta Päijänteen järvilaakso. Helmikuussa sataa vähiten eli mm ja elokuussa eniten, mm. MAAKUNNAN ILMASTON TUNNUSLUKUJA HAVAINTOASEMILTA Maakunnan ilmaston esimerkkinä esitetään Jyväskylän lentoaseman tilastoja. Havaintopaikka on 60 m Päijänteen vedenpintaa korkeammalla ja vesistöjen välittömän vaikutuspiirin ulkopuolella. Taulukossa ovat vertailukauden ilmastollisia tunnuslukuja, joista ilmenee mm., että lämpimimmän ja kylmimmän kuukauden keskilämpötilan ero on 25 astetta. Lämpimimmän ja kylmimmän mittauksen ero on runsaat 70 astetta. Vuoden 1959 jälkeen maakunnan korkein lämpötila, 33,3 astetta mitattiinkin juuri Jyväskylän lentoasemalla Samana päivänä oli Jyväskylän Keljossa 32,1 ja Jämsässä Hallin lentokentällä 32,0 astetta. Kauempaa menneisyydestä löytyy vielä huimempia lämpötiloja, sillä Jyväskylässä oli lähes uskomaton 35,0 asteen helle. Tämä on vain vajaan asteen päässä Suomen lämpöennätyksestä samalta päivältä, 35,9 C, Turussa. Erikoismaininnan ansaitsee myös Jyväskylässä kirjattu Suomen ainoa huhtikuinen hellelukema. Maakunnan alin lämpötila, - 40,5 C on puolestaan mitattu Jämsän Hallissa ja samana päivänä oli -40,3 C Konneveden Hytölässä. Tammikuun 8. päivänä 1987 oli Leivonmäellä -39,5 C. Maininnan ansaitsee maakunnan talven 2007 alin lämpötila -37,4 C, joka saavutettiin Luhangan Judinsalossa Vesien lämmettyä heinäkuuhun mennessä hallaa ei esiinny järvien läheisyydessä, mutta muualla sitä mitataan lähes vuosittain, etenkin Suomenselällä. Jyväskylässä heinäkuussa on keskimäärin yksi ja elokuussa kaksi hallayötä. Hallaista oli mm. heinäkuussa 1975, jolloin Hallissa mitattiin -3,8 C ja Leivonmäellä -3,0 C 9.7. Hellepäiviä on tyypillisenä kesänä kpl, maakunnan luoteiskolkassa hellettä esiintyy harvemmin kuin lounaisosassa. SATEISUUS Keski-Suomessa sataa vuodessa keskimäärin mm. Suurin vuotuinen sademäärä, 975 mm, on mitattu Kuhmoisten Puukkoisilla vuonna Samana vuonna Tikkakoskella sadetta kertyi 954 mm ja vuonna 1974 Hankasalmen Säkinmäellä 943 mm. Pienimmät vuosisademäärät olivat vuonna 1978, jolloin Laukaan Äijälässä satoi ainoastaan 328 mm. Äijälänkylän toisella mittausasemalla sadekertymä oli 332 mm ja Äänekoskella 360 mm. Sateisin kuukausi viimeisten 50 vuoden aikana oli elokuu 1980, jolloin Kannonkoskella vettä satoi 240 mm. Seuraavaksi eniten vettä tuli heinäkuussa 2004 Hankasalmella, 223 mm. Keski- Suomen maakunta pitää hallussaan sateiden kuukausiennätystä maassamme, sillä heinäkuussa 1934 ILMASTOKATSAUS 7/07 13

14 Laukaalla satoi peräti 302 mm, mikä on noin puolet tavanomaisesta vuosisadannasta. Viitasaarella toukokuussa 2003 mitattu 137 mm on puolestaan toukokuun suurin sademäärä koko maassa. Suurin yhden vuorokauden aikana kertynyt sade 103 mm mitattiin Hankasalmen Säkinmäellä. Myös Joutsan Pärnämäellä satoi 101 mm TALVEN LUMISUUDESTA Vesistöt ja erityisesti syvä Päijänne vaikuttavat hidastavasti talven lumentuloon maakunnan eteläosassa, ja erot keski- ja luoteisosien ylänköseutuihin muodostuvat joinakin vuosina huomattavan suuriksi. Talven ensimmäinen lumipeite saadaan ylämailla jo lokakuuta ja Päijänteen rantamilla lokakuun lopussa. Pysyvä lumipeite on saatu vuosina esimerkiksi Multialla 22. marraskuuta, mutta Jämsässä vasta 3. päivä joulukuuta eli eroa on lähes kaksi viikkoa. Lauhoina alkutalvina Päijänteen pysytellessä sulana lumentulo saattaa venyä rantaseuduilla aina tammikuun loppupäiviin saak ka. Ke väällä lumipeite katoaa maakunnan eteläosasta huhtikuun 15. päivän tienoilla, Multian ylämailla vasta kuukauden loppupäivinä. Niinpä pysyvä lumipeite kestää ylämailla jopa noin 3 viikkoa kauemmin kuin vesistön äärellä. Lunta on maaliskuun alussa keskimäärin cm, vähiten Päijänteen rantamilla ja eniten Multian ylämailla. Suurin lumensyvyys, 117 cm on mitattu Laukaan Nurmijärvellä. Multian Sahrajärvellä lunta oli 115 cm Jyväskylän lentoasemalla lunta on ollut eniten eli 105 cm TERMISET VUODENAJAT Termisistä vuodenajoista voidaan todeta, että talvi on pisin ja kesä lyhin maakunnan Suomenselkään rajoittuvalla alueella. Vastaavasti maakunnan etelärajalla talvi on parisen viikkoa lyhyempi ja kesä saman verran pitempi kuin Suomenselän tienoilla. Kevät alkaa keskimäärin huhtikuuta ja kesä toukokuuta. Syksy puolestaan saapuu Suomenselälle syyskuun alkupäivinä ja Kuhmoisten - Jämsän seudulle tienoilla. Talvi alkaa korkeammilla seuduilla loka-marraskuun vaihteessa, Päijänteen rantamilla marraskuun 10. päivän tienoilla. Terminen kasvukausi on V VI -kasvuvyöhykkeellä selvästi lyhyempi kuin edullisilla III-vyöhykkeen alueella. Lämpöoloiltaan edullisella alueella kasvukausi alkaa jo huhtikuun loppupäivinä, mutta pohjoisempana taas toukokuun 5. päivään mennessä. Syksyllä kasvukausi päättyy Suomenselän korkeilla alueilla lokakuun 5. päivän tienoilla ja maakunnan eteläosassa 10. ja 15. päivän välillä. Kasvukausi on lyhin eli noin 150 vrk VI-vyöhykkeellä ja pisin, vrk, III-vyöhykkeellä. Tehoisan lämpötilan summa oli kautena keskimäärin Cvrk. Poikkeuksellisen lämpimänä kesänä 2006 tehoisan lämpötilan summaa kertyi Jyväskylässä 1447 Cvrk. Keski-Suomen ilmasto vaihtelee suuresti etelästä luoteeseen siirryttäessä. Paikallisilmasto asettaa rajoitteensa niin maanviljelyl le kuin puutarhakasveille. Vain suotuisimpina kesinä alueen pohjoisosan järvien läheisyydessä menestyvät myös eteläisemmät kasvilajit. Viite: Reijo Solantie:Täydennystä Juha Kersalo Suomen hedelmäpuiden ja puuvartisten koristekasvien menestymisvyöhykkeisiin, Sorbifolia 19(3) JYVÄSKYLÄ LENTOASEMA TILASTOJA KAUDELLA Lämpötila C Lämpötilan ääriarvot Sade Kuukausisateen ääriarvot Sadep. Suurin Lumi Helle- Pakkas- Hallakk ka ylin alin ylin v alin v mm suurin v pienin v >1mm vrksade 15.p. päiviä päiviä päiviä 1-8,5-5,3-12,3 7, , , , ,7-5,0-12,9 11, , , , ,0 0,2-8,4 14, , , , ,4 6,0-3,2 22, , , , ,7 14,5 2,4 28,0 79-9, , , ,0 19,3 8,1 31,3 88-2, , , ,0 21,3 10,4 33,3 94 1, , , ,7 18,4 8,9 29,1 80-2, , , ,2 12,3 4,2 23,5 91-9, , , ,2 6,0 0,3 16,5 0-18, , , ,2 0,2-4,9 10, , , , ,4-3,5-10,0 7,3 0-34, , , ,9 7,0-1,4 33,3-38, , ILMASTOKATSAUS 7/07

15 KESKI-SUOMI: HEINÄKUUN KESKILÄMPÖTILA KASVUVYÖHYKEKARTTA KAUDELLA >17,0 16,6...17,0 16,1...16,5 15,6...16,0 <15,5 JYVÄSKYLÄ Kasvuvyöhykekartta, Reijo Solantie. 1a Suotuisan suven alue, Ahvenanmaa 1b Mantereen paras Lounais- ja etelärannikko, Porvoo - Rauma II Järvien ja peltojen vyöhyke Porista Savonlinnaan III Suomen perusmaisemaa Vaasasta Kiteelle IV Mäkiseutujen ja lakeuksien vyöhyke Kokkolasta Joensuuhun V Tasankojen, soiden ja vaarojen vyöhyke Oulusta Kolille VI Vedenjakajamailta Lapin porteille, Kemi-Ylitornio Kuhmo VII Etelä- ja Keski-Lappi VIII Tunturien paljakat Sääennätyksiä kesäkuussa 2007 tarkastettujen havaintojen mukaan Ylin lämpötila 29,0 C Suomusjärvi Taipale Alin lämpötila -1,8 C Salla Naruska Suurin kuukausisademäärä 95 mm Outokumpu Taipale Mustapuro Suurin vuorokausisademäärä 42 mm Houtskari Hyppeis Suomen ennätykset kesäkuussa Ylin lämpötila 33,8 C Ähtäri Alin lämpötila -7,0 C Inari Laanila Suurin kuukausisademäärä 248 mm Kuopio Inkilänmäki 1973 ILMASTOKATSAUS 7/07 15

16 Heinäkuun 2007 lämpötila- ja sadekartat Juli 2007 yli alle 10 0,5...1,0 0,0...0,5-0,5...0,0 alle -0,5 Keskilämpötila ( C) Medeltemperatur ( C) Keskilämpötilan poikkeama ( C) vertailukauden keskiarvosta Medeltemperaturens avvikelse från normalvärdet ( C) yli alle 80 yli alle 75 Sademäärä (mm) Nederbörd (mm) Sademäärä prosentteina vertailukauden keskiarvosta Nederbörden i procent av normalvärdet 16 ILMATIETEEN LAITOS 7/07