YLIVIESKAN HIRVINEVAN TUULIVOIMAPUISTO

Transkriptio

1 TM VOIMA OY YLIVIESKAN HIRVINEVAN TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

2

3 I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS MAISEMAN JA RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN TARKASTELU Selvityksen aineisto ja menetelmät Maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Maisemamaakunta Maisema-alueet Kulttuurihistorialliset kohteet Hankealueen ja lähiympäristön maisemakuva VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN Tuulivoimaloiden vaikutus maisemaan Tuulivoimapuiston näkymäalueanalyysi ja havainnekuvat Tuulivoimapuiston vaikutukset välittömällä vaikutusalueella (0-200m) Tuulivoimapuiston vaikutukset lähialueelta tarkasteltuna (n.0-5km) Tuulivoimapuiston vaikutukset välialueelta tarkasteltuna (n.5-12 km) Yhteisvaikutukset Lentoestevalojen vaikutukset maisemaan Maisemallisten vaikutusten lieventäminen YHTEENVETO LIITTEET: Liite 1. Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet Paikkatietoaineistot: Pohjakartat Maanmittauslaitos 4/2014 Suojelualuerajaukset OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille 4/2014 Kuvat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

4

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ylivieska - Hirvineva 1 (19) Tuulivoimapuisto 1 JOHDANTO TM Voima Oy suunnittelee Ylivieskan Hirvinevan alueelle alustavasti neljästä tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuistoa. Tämän maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen tavoitteena on tuoda esille suunnitellun tuulivoimapuistoalueen maiseman ja kulttuuriympäristön nykytila siltä kannalta että tuulivoimaa sijoitetaan lähialueille ja arvioida Hirvinevan hankkeen vaikutuksia sen lähiympäristön maisemakuvaan ja maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteisiin. 2 HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS Hirvinevan tuulivoimapuiston suunnittelualue sijaitsee noin 14 kilometriä Ylivieskan keskustan kaakkoispuolella, vajaat 13 kilometriä Nivalan keskustan pohjoispuolella ja noin 25 kilometriä Haapavedeltä lounaaseen. Suunnittelualue sijaitsee Ylivieskan ja Haapaveden välisen Haapavesitien ja valtatie 27 väliin jäävällä alueella. Hankealueen pinta-ala on noin 5 km 2 ja maa-alueet ovat yksityisten maanomistajien ja Metsähallituksen omistuksessa. Kuva 1. Hankealueen sijainti sekä sen läheisyydessä sijaitsevat asuin- ja lomarakennukset. Rakennusten käyttötarkoitukset on poimittu maanmittauslaitoksen maastotietokannasta. Hankealueella näkyvä asuinrakennus on autiotila.

6 2 (19) Ylivieska - Hirvineva tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hirvinevan tuulivoimapuiston hankealue on pääosin metsätalouskäytössä ja alueella on kattava metsäautotieverkosto: Harjun metsätie ja Vasaman metsätie kulkevat alueen halki. TM Voima Oy suunnittelee Hirvinevan alueelle enintään 4 tuulivoimalasta muodostuvaa 13,2 MW tehoista tuulivoimapuistoa. Tuulivoimapuistohanke kattaa tuulivoimalaitokset perustuksineen, niitä yhdistävät maakaapelit sekä tiestön. Tuulivoimaloiden napakorkeus on noin 137,5 metriä, roottorin halkaisija 126 metriä ja kokonaiskorkeus 206 metriä. Hirvinevan tuulipuiston sähköverkkoliityntä on suunniteltu maakaapelilla Fingrid Oyj Uusnivalan sähköasemalle, joka sijaitsee suunnittelualueen eteläpuolella. Uusia ilmajohtoja ei rakenneta. Hankealueella ei sijaitse vakituisia asuinrakennuksia. Lähin vakituinen asutus keskittyy pääosin Kalajokilaakson peltoja reunustavien teiden varteen sekä hankealueen pohjoispuolelle seututien 800 varrelle ja Kantokylään. Suunnittelualueen lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 3 kilometrin etäisyydellä ja lähin loma-asunto 1,1 km etäisyydellä. Kuva 2. Hankealueen rajaus ilmakuvalla. Kuvasta näkyy, että hankealue on enimmäkseen ojitettua metsää. Laajempana avoimena alueena erottuu Hirvinevan suo hankealueen eteläpuolella.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ylivieska - Hirvineva 3 (19) Tuulivoimapuisto 3 MAISEMAN JA RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄ- RISTÖN TARKASTELU 3.1 Selvityksen aineisto ja menetelmät Maisemaselvityksen tavoitteena on esittää suunnitellun Ylivieskan Hirvinevan tuulipuistoalueen ja sen lähiympäristön maisemalliset yleispiirteet ja arvioida maiseman sietokykyä tuulivoimaloiden rakentamiselle. Maisemaselvitys on laadittu palvelemaan tuulivoimarakentamisen mahdollistavaa suunnittelutarveratkaisua. Tuulipuistojen aiheuttamat vaikutukset maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön muodostuvat suurelta osin maisemakuvan muutoksena, eikä niinkään maiseman fyysisenä muuttumisena. Mekaanisen rakentamisen aiheuttamat maisemalliset vaikutukset ovat pääosin havaittavissa aivan tuulivoimaloiden sekä niiden rakentamista ja huoltoa varten rakennettavien teiden välittömässä lähiympäristössä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin ei kohdistu suoria vaikutuksia rakentamisen johdosta. Mahdolliset vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön muodostuvat siten kulttuuriympäristön luonteen ja maiseman muutoksista, mikäli tuulivoimalat ovat havaittavissa kohteista. Tästä johtuen vaikutuksia maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön voidaan pitkälti tarkastella samojen periaatteiden mukaisesti. Maisemaselvityksen lähtöaineistona on käytetty karttoja, ilmakuvia sekä maastokäynneillä otettuja valokuvia kohdealueesta. Maisema-arkkitehdin maastokäynti selvitysalueelle ja sen ympäristöön on tehty Lisäksi maiseman kestokykyä on pohdittu yleisellä tasolla ympäristöministeriön julkaisun "Tuulivoimalat ja maisema" (Weckman 2006) lähtökohtia mukaillen. Rakennetun kulttuuriympäristön tarkastelussa lähtötietoina on käytetty valtakunnallisia ja maakunnallisia listauksia kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennetuista ympäristöistä ja kohteista (mm. RKY 2009, RKY 1993, maakuntakaava). Maiseman ja kulttuuriympäristön nykytilan ja kestokyvyn arvioinnissa selvitysalue ulottuu 12 km etäisyydelle hankealueesta, mutta painopiste on lähialueen (0-5 km hankealueesta) maisemakuvan ja arvokohteiden kuvailussa. Arvioitaessa yhteisvaikutuksia muihin tuulivoimahankkeisiin selvitysaluetta on laajennettu erityisesti etelään, jossa sijaitsee laajoja viljelyaukeita, joiden yli muodostuu pitkiäkin näkymiä. Maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti Miina Ant-Wuorinen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. 3.2 Maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Maisemamaakunta Ylivieska kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön I (1993b) mukaan maisemamaakuntajaossa Keski-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko -alueeseen. Keski-Pohjanmaata luonnehtivat kapeahkot jokilaaksojen viljelyalueet ja niiden väliin jäävät laajahkot karut ja soiset moreeniselänteet. Maasto on suhteellisen tasaista, mutta paikoin kumpareista. Paksu moreenipeite on drumlinisoitunut suuressa osassa aluetta. Soiden runsaus johtuu lähinnä yleisestä tasaisuudesta. Jokien yläjuoksulla asutus on yleensä sijoittunut laakson reunalla oleville kumpareille. Pellot ovat asutuksen ja joen välissä. Keski- ja alajuoksulla rakennukset sijaitsevat jokitöyräällä. Seudun erikoisuutena on leveärunkoinen, sivukamarillinen asuinrakennus. Peltoviljelyn ohella karjanpidolla on ollut hivenen tärkeämpi merkitys kuin Etelä-Pohjanmaalla Maisema-alueet Suomessa arvokkaita maisema-alueita on arvotettu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Arvokkaista maisema-alueista on kuvailtu ne, jotka sijaitsevat enintään 12 kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta.

8 4 (19) Ylivieska - Hirvineva tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita kuvailevat tekstit perustuvat Maisemaaluetyöryhmän mietintöön II (Ympäristöministeriö 1993). Nykyisin voimassa olevat Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on vahvistettu Valtioneuvoston periaatepäätöksellä vuonna Maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita kuvailevat tekstit ja niiden aluerajaukset on lainattu julkaisusta Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet (Pohjois- Pohjanmaan liitto 1997). Ympäristöministeriö on käynnistänyt vuonna 2010 arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit, jotka ovat valmistuneet Pohjois-Pohjanmaan osalta vuoden 2014 aikana. Inventoinnit eivät ole vielä lainvoimaisia, mutta ne on huomioitava maankäytön suunnittelussa sitä mukaan kun ne valmistuvat. Hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita tai arvotettuja maisemakohteita. Hankealuetta lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue kaakkois-luoteissuuntainen Kalajokilaakso sijaitsee noin 4,6 km:n etäisyydellä hankealueesta, sen etelä- ja länsipuolella. Seuraavaksi lähimpänä sijaitseva Lestijoen kulttuurimaisema sijoittuu yli 20 km etäisyydelle hankealueesta. Voimassa olevassa maakuntakaavassa on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeäksi alueeksi merkitty tuulipuiston itäpuolella sijaitseva Kalajokilaakson kulttuurimaisema-alue. Etäisyys tuulivoimaloihin on noin 4,6 kilometriä. Kulttuurimaiseman luonteenomaisin piirre on jokilaakson viljelymaiseman laajuus. Nivalan keskustaajaman länsipuolella (hankealueen eteläpuolella) sen leveys on paikoin jopa yhdeksän kilometriä. Alue on niin kulttuurivaikutteinen, ettei luonnonmaisemaa juuri ole nähtävissä. Laaksoa reunustavat karut metsäiset moreenimaat ja maisema on pääosin hyvin selvärajainen. Nivalan keskustaajaman eteläpuolella joki levenee kolmen kilometrin pituiseksi ja kilometrin levyisesti Pidisjärveksi. Asutus on keskittynyt viljelylakeuden ja metsän väliselle vaihettumisvyöhykkeelle, jota myös vanha tiestö seurailee. Nauhamainen asutus on jakautunut erillisiksi kyliksi. Maisema-alueen rajausta on tarkistettu vuonna 2014 valmistuneessa inventoinnissa. Se on pysynyt pääpiirteissään samana, mutta alueeseen on rajattu kuuluvaksi myös viljelysmaiseman reunavyöhykkeet. Niistä muodostuu taustamaisema viljelyaukeiden yli avautuville näkymille ja niiden vaikutus maisema-alueen maisemaan on täten merkittävä. Myös Nivalan keskustaajama on lisätty kuuluvaksi maisema-alueeseen. (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2014) Maisema-alueen reuna siirtyisi päivityksen myötä noin 300 metriä lähemmäs hankealuetta. Kuva 3. Kalajokilaakson viljelyaukeaa Ypyällä, jossa jokilaakson pellot ovat leveimmillään. Metsäsaarekkeet ja saarekkeisiin sijoittuneet pihapiirit kuitenkin rajaavat näkymiä. Vasemmalla etualalla näkyy Ypyänjärvi. Kuva on yhdistetty useasta valokuvasta, jotka on otettu Ypyäntieltä hankealueen suuntaan. Kuva: FCG 2014/MAW.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ylivieska - Hirvineva 5 (19) Tuulivoimapuisto Kuva 4. Kalajokilaakson viljelyaukeaa Raudaskylän pohjoispuolella Hirvinevan hankealueen suuntaan kuvattuna. Kuva: FCG 2014 Maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävistä kohteista lähimmäs tuulipuistoa, noin 4,8 km etäisyydelle lähimmistä voimaloista sijoittuu Kalajokilaakson kulttuurimaisema. Alueen rajaus noudattelee pääpiirteissään vastaavan valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajoja. Kohde on kuvailtu kappaleessa Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Voimassa olevassa maakuntakaavassa hankealueen itäpuolella sijaitsevat Erkkilän ja Maliskylän alueet on osoitettu Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeäksi alueeksi, Malisjokivarsi-Erkkilä. Etäisyys lähimpään voimalaan on noin 11,1 kilometriä. Malisjoki alkaa puroina Karsikkaan- Ruuskankylän alueelta jatkuen Maliskylän ja Nivalan keskustan kautta Pidisjärveen. Joen varsi on yhtäjaksoista viljelylakeutta kyläasutuksineen. Erkkisjärven rantaman esihistorialliset löydöt kertovat pitkästä asutusperinteestä. Nykyisellään järvi on viljelysten ympäröimä lintuvesi. Peltomaisemaa jakaa Kokkola-Kajaani kantatie. Erkkilä-Ahde alueella perinteistä maatilan asuinrakennusta edustaa mm. Vuolteenahon talo sekä maatalouden erään vaiheen energiamuotoa Peräahon tuulimylly. Maataloutta alueella harjoitetaan edelleen aktiivisesti. Vuoden 2014 maisema-alueiden päivitysinventoinnissa maisema-alueen nimeksi on muutettu Malisjokivarren kulttuurimaisema ja aluetta laajennettu niin, että maisemakokonaisuuteen on otettu mukaan mm. Sarjankylä laajoine viljelysalueineen, Pihlajaperä sekä Ahteen ja Nivalan taajaman välissä sijaitsevat viljelysalueet. Laajennettu alue ulottuu n.8,6 km etäisyydelle lähimmästä voimalasta. Alueen arvot pohjautuvat sen edustavuuteen vanhana ja edelleen elinvoimaisena maaseudun kulttuurimaisemana. Maisemakuvaa hallitsevat laajoina, tasaisina ja avoimina avautuvat viljelysalueet. Maisemalle luonteenomainen, omaleimaisuutta luova piirre on näkymien vaihtelu avoimista suljettuihin. Maisema-alueella on runsaasti kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia, joihin liittyy historiallisia, arkkitehtonisia ja maisemallisia arvoja Maisema-alueen läpi kulkee Nivalasta Kärsämäelle johtava maantie. Tie kulkee maisema-alueen pohjoislaidalla loivapiirteistä selännealueen reunaa myötäillen. Tieltä avautuu monin paikoin komeita, avoimia näkymiä viljelysalueiden ja Malisjoen yli etelään

10 6 (19) Ylivieska - Hirvineva tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 5. Maaseutuelämän komeaa perinteistä rakennuskantaa ja pihapuustoa Maliskylässä, jossa asutus on sijoittunut ryhmiksi peltojen keskelle Malisjoen tuntumaan. Kuva: FCG 2014/MAW Kulttuurihistorialliset kohteet Kulttuurihistoriallisista kohteista on kuvailtu ne, jotka sijaitsevat enintään 12 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) ei sijoitu hankealueelle. Lähin RKY 2009 kohde, Vähäkankaan kyläraitti sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta. Kohteita kuvailevat tekstit on lainattu Museoviraston internetsivuilta Vähäkankaan kyläraitti Vähäkankaan tiivis kyläraitti puolitoistakerroksisine pohjalaistaloineen sijoittuu noin 8,1 kilometrin päähän, hankealueen luoteispuolelle. Se on edustava ja hyvin säilynyt esimerkki Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan jokilaaksoille tyypillisestä puhtokylästä. Kankaan kylään kuuluva Vähäkankaan nauhakylä sijoittuu Kalajokilaaksossa peltolakeudelta kohoavalle osittain kallioiselle, viljelyyn kelpaamattomalle harjanteelle. Talot ovat tiiviinä ryhmänä ja viljelysarat ulottuvat kylästä joelle. Vähäkankaan ydinalueella on kahdeksan kookasta, keskipohjalaista rakentamistapaa edustavaa puolitoistakerroksista talonpoikaistaloa, jotka piharakennuksineen muodostavat yhtenäisen raittinäkymän. ( ) Runsas puusto täydentää kyläraitin kokonaisuutta. Vähänkankaan kyläraitti on osa Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ylivieska - Hirvineva 7 (19) Tuulivoimapuisto Kuva 6. Vähäkankaan kylänraittia. Rakennukset ja pihapuusto reunustavat kylänraittia muodostaen tiiviin miljöön. Pitkiä näkymiä ei juuri muodostu muuten kuin raittia pitkin. Kuva: FCG Maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt ja kohteet Pohjois-Pohjanmaan voimassa olevan maakuntakaavan mukaisia maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita on 12 kilometrin säteellä hankealueesta 20 kpl. Valtaosa kohteista on perinteiseen maaseutuelämään liittyviä rakennuksia tai rakennusryhmiä ja enemmistö sijaitsee Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Yksi kohde sijaitsee lähialueella (0-5 km hankealueesta) ja loput 19 kohdetta välialueella (5-12km hankealueesta). Kohteita kuvailevat tekstit on lainattu Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliiton inventoinnista Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistorialliset kohteet 3 (1993). Inventoinnissa kohteet on arvotettu mm. säilyneisyyden perusteella: A, B, C tai D- luokkaan. A: Kohde on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussa tai on harvinaisuutensa tai muun syyn vuoksi erityisen arvokas. Siksi suositellaan sen säilyttämistä nykyisellään, eikä siihen tulisi tehdä kulttuurihistoriallista, rakennustaiteellista tai ympäristöllistä arvoa alentavia muutoksia. B: Kohteessa on tehty sen kulttuurihistoriallista, rakennustaiteellista tai ympäristöllistä arvoa heikentäviä muutoksia, joita suositellaan korjattavaksi ko. arvot palauttaen. C: Kohteen käytön tai säilymisen kannalta tarpeelliset muutokset ovat mahdollisia. Aluekohteessa vanhan rakennuskannan ja kulttuurimaiseman säilymiseen kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota. D: Kohde on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteiden luettelointiperusteet on jaettu inventoinnissa rakennushistoriallisiin, historiallisiin (mm. asutus-, elinkeino-, sivistys-, hallinto-, ja kirkkohistoriaan liittyvät kohteet.) ja maisemallisiin perusteisiin. Maisemalliset perusteet on lisäksi jaettu miljöökohteisiin, joissa on selvästi rajautuva lähimaisema (esim. katutila, pihapiiri, tieosuus tai pienialainen viljelys) ja maisemakokonaisuuksiin, joissa avautuu laaja maisema luontevalta tarkkailupaikalta. Tuulivoiman maisemavaikutuksia arvioitaessa erityistä

12 8 (19) Ylivieska - Hirvineva tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY huomiota on kiinnitetty hyvin säilyneisiin kohteisiin, joiden arvo perustuu erityisesti maiseman ominaisuuksiin. Vaikutusten merkittävyyttä arvioitaessa on myös huomioitava Pohjois-Pohjanmaan liiton inventoinnin mahdollinen vanhentuneisuus. Inventointi on tehty vuonna 1993, eli se on yli 20 vuotta vanha. Osa kohteista saattaakin olla hävinneitä tai menettänyt kulttuurihistorialliset arvonsa. Jos vaikutusten arvioinnissa ilmenee tuulivoimarakentamisen kannalta hyvin kriittisiä kohteita, niiden kunto on syytä tarkistaa suunnittelun edetessä. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa on valtakunnallisesti merkittäviksi kulttuurihistoriallisiksi kohteiksi listattu kohteita, joita uudessa RKY 2009 kohdeluettelossa ei enää ole. Niitä voidaan kuitenkin pitää edelleen maakunnallisesti merkittävinä. Näitä RKY1993-kohteita kuvailevat tekstit perustuvat Museoviraston ja Ympäristöministeriön julkaisuun (1993): Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Selvitysalueella on yksi RKY1993-kohde Nivalan kirkko. Ritamäki (n. 3,2 km pohjoiseen) Kylän vanhin asutus. Rakennusryhmään kuuluu kolme perinteistä asuinrakennusta, joiden ulkonäköä on muutettu, ja useita vanhoja ulkorakennuksia. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin, sekä maisemallisin perustein. Ritamäki on miljöökohde, jossa on selvästi rajautuva lähimaisema. (C) Yli-Säily (n. 5,1 km etelään) Vuonna 1822 rakennettu asuinrakennus, jonka toisessa päässä asutaan vielä. Rakennusta on nostettu ja oikaistu 1930-luvulla ja v Pihapiirissä on myös 1900-luvun alussa rakennettu pienempi hirsirakennus. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin perustein. (B) Ängeslevä (n. 6,1 km länteen) Vuonna 1884 rakennettu edustava esimerkki talonpoikaistyylisestä asuinrakennuksesta. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisilla perusteilla. (A) Raudaskosken tupa (n.6,4 km lounaaseen) Katoton hirsirakennus, jonka oven päällä on vuosiluku Rakennus siirretty paikalle Rakennelma on suojattu katoksella (B) Lähellä on lisäksi vanha paja sysitupineen, pihapiirissä aittoja, sekä tien toisella puolella riihi. Kohde on luetteloitu historiallisin perustein (C) Kontio, Hannula ja Hautamäki (n. 6,5 km lounaaseen) Maisemallisesti hallitsevalla paikalla Kalajoen laaksoa rajaavalla Raudasmäellä sijaitseva rakennusryhmä, johon kuuluu mm. Kontion pystylaudoituksella verhoiltu suurehko asuinrakennus (1877, vuoraus 1912), jonka räystäitä on korostettu sekä pienempi hirsipintainen Hannulan asuinrakennus ( Jussintalo, siirretty paikalle v.1913). Taloissa on tehty aukkomuutoksia. Kontion pihapiirissä on lisäksi pitkäaukkoina kolmiosainen luhti, joka on rakennettu v Luhti on aiemmin ollut läpiajettava. (A) Hautamäen vanha asuinrakennus (v.1881) sijaitsee mäen alla lähellä Kontion taloa. (C) Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisilla ja maisemallisilla (maisemakokonaisuus, luontevalta tarkkailupaikalta näkyvä laaja maisema) perusteella. Vähäkangas (n. 6,6 km luoteeseen) Jokilaakson viljelymaisemakokonaisuus, jonka ydinalue on maantien varressa Vähäkankaan koulun tienoon ja Sorvojan välillä. Keskus on Ylivieskan-Raudaskylän maantien ja Kantokylän tien risteyksessä., jossa on useita vanhoja talonpoikaisrakennuksia (mm. neljä asuinrakennusta) sekä vanha kauppatalo. Muutamat uudisrakennukset vähentävät maiseman yhtenäisyyttä. Päätien varresas on useita perinteisiä talouskeskuksia, mm. Ylimäki ja Pitkäsaari. Kohde on luetteloitu maisemallisilla (maisemakokonaisuus ja miljöökohde) ja rakennushistoriallisilla perusteella.(c) Vähäkankaan ydinalueet muodostavat valtakunnallisen arvokohteen Vähäkankaan kylänraitti.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ylivieska - Hirvineva 9 (19) Tuulivoimapuisto Kuva 7. Opistonmäki, jossa toimii nykyisin Raudaskylän Kristillinen opisto. Rakennukset muodostavat selkeän ryhmän, jonka väliin jää piha-alue. Rakennukset sijaitsevat lisäksi maaston korkeimmalla kohdalla havupuuston ympäröimänä. Pitkiä näkymälinjoja ei juuri pääse syntymään. Kuva: FCG Opistonmäki (n. 6,7 km lounaaseen) Rauduskylän keskellä olevalle mäelle muodostunut ryhmittymä eri ikäisiä opisto- ja asuinrakennuksia. mm. vanha puinen päärakennus vuodelta 1920 ja J.Karvosen suunnittelema funktionalistinen asuntola vuodelta Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin, sekä maisemallisin perustein (miljöökohde). (C) Raudaskylän vanha koulu (n. 6,8 km lounaaseen) Vuonna 1897 rakennettu L-mallinen hirsirakennus on Ylivieskan vanhin säilynyt koulurakennus. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin perustein. (C) Marjaniemi (n. 7,5 km länteen) Maatila, jonka pihapiiri muodostaa ehyen kokonaisuuden. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin perustein. (C) Mehtälä (Myllymäki, Keskitalo ja Mehtälän koulun vanha rakennus) (n. 7,7 km etelään) Rautatien molemmilla puolilla oleva viljelysmaisema, johon liittyy perinteisiä talonpoikaisrakennuksia sekä perinteistä ulkorakennuskantaa.( ) Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisilla ja maisemallisilla (maisemakokonaisuus) perusteella. (C) Keskitalo (n.8,3 km etelään) Kyösti Kallion 1890-luvulla rakennuttama talouskeskus, jonka osin perinteistä talonpoikaisrakentamista noudattava asuinrakennus on säilyttänyt myös tyyliin sopivan sisustuksensa. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin perustein. (A)

14 10 (19) Ylivieska - Hirvineva tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 8. Raudaskylän vanha koulu sijaitsee maaston korkeimmalla kohdalla ja sitä ympäröi havupuusto. Pitkiä näkymälinjoja ei pääse syntymään. Kuva: FCG Myllymäki (n. 8,3 km etelään) Hyvin säilynyt, mahdollisesti 1800-luvun alkupuolella rakennettu asuinrakennus. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin perustein. (A) Ilomäki ja Yrttikorven tervahytti (n. 8,5 km luoteeseen) Perinteisen ilmeensä säilyttänyt pihapiiri, jossa mm. vanha hyväkuntoinen päärakennus. (C) Talon lähistöllä on vuosisadan alussa muurattu Vähäkankaan talojen omistama tervahytti, jonka käyttö on lakannut 1950-luvulla ja rakennelma on sortunut. Vieressä on pieni tervanpolttajien kämppä. (B) Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin, sekä maisemallisin perustein (miljöökohde). Alasydänmaan kylämiljöö (n. 9,3 km itään) Viehättävä, syrjäinen, hyvin säilynyttä perinteistä rakennuskantaa omaava kylä, jota rakentaminen ei ole pilannut. Kohteeseen kuuluu lisäksi mm. vanha kansakoulu sekä koivu- ja kuusikujia. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisilla ja maisemallisilla (maisemakokonaisuus) perusteella. (C) Heusalan talo (n. 9,3 km etelään) Tyypillinen nivalalainen maalaistalo näkyvällä paikalla Nivala-Ylivieska tien varrella. Talo on ollut rahdinajajien ja radanrakentajien yöpymispaikka. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin perustein. (A)

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ylivieska - Hirvineva 11 (19) Tuulivoimapuisto Kuva 9. Ypyällä rakennukset ovat sijoittuneet viehättäviksi ryhmiksi peltojen keskelle. Vaikka maisema on enimmäkseen avointa, pihapuusto ja metsäsaarekkeet rajaavat näkymiä. Kuva on otettu Ypyäntieltä Myllyrinteen ja Nikulan tilojen suuntaan. Kuva: FCG 2014/MAW. Mehtälän koulun vanha rakennus (n. 9,3 km etelään) Osittain kaksikerroksinen, vaatimaton koulurakennus 1920-luvulta. Kohde on luetteloitu historiallisin ja rakennushistoriallisin perustein. (C) Ypyä (n. 9,7 km etelään) Kalajokilaakson viljelysmaisema, jossa asutus on sijoittunut pienille laakson keskellä oleville kumpareille, samoin on sijoittunut myös kylän koulu. perinteistä rakennuskantaa. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisilla ja maisemallisilla (maisemakokonaisuus, luontevalta tarkkailupaikalta näkyvä laaja maisema) perusteella. (C) Kankaanmäki (n. 10,4 km luoteeseen) Kalajokivarren viljelyslakeudella oleva mäki, jolla on peltojen ympäröimiä perinteisiä maaseuturakennuksia. Uudisrakentaminen muovaa osaltaan miljöön ilmettä. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisilla ja maisemallisilla (maisemakokonaisuus) perusteella. (C, A) Vilkuna (n. 10,5 km kaakkoon) Talouskeskus, jossa on 1800-luvun loppupuolen rakennuskantaa: asuinrakennus, puoji ja aittoja. Kirjailija Kyösti Vilkunan ja akateemikko Kustaa Vilkunan kotitalo. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin ja historiallisin perustein. (C) Alakangas (n. 10,7 km luoteeseen) Vuonna 1890 rakennettu talonpoikainen asuinrakennus, johon on uusittu kuisti ja ikkunat 1980-luvulla. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin perustein. (C)

16 12 (19) Ylivieska - Hirvineva tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 10. Hankealuetta lähimmät arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt nimettynä noin 12 kilometrin etäisyydelle sekä tunnetut muinaisjäännökset. Maakunnallisesti arvokkaista kohteista vihreällä merkityt on poimittu Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliiton inventoinnista (1993), johon myös maakuntakaavan kohteet perustuvat. Violetilla merkityt maakunnalliset kohteet on poimittu maakuntakaavakartasta. Kartta on pienennös liitteestä 1. Taulukko 1. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön kohteet noin 12 kilometrin etäisyydelle voimaloista. Kohde lähialueella (0-5 km) Status Etäisyys lähimmästä voimalasta Ritamäki n. 3,2 km Kalajokilaakson kulttuurimaisema Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue/ ehdotus 2014 n.4,3 km Kalajokilaakso Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue n.4,6 km Kalajokilaakso Maakunnallisesti arvokas maisema-alue n.4,8 km

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ylivieska - Hirvineva 13 (19) Tuulivoimapuisto Kohde välialueella(5-12 km) Status Etäisyys lähimmästä voimalasta Yli-Säily n. 5,1 km Ängeslevä Raudaskosken tupa Kontio, Hannula ja Hautamäki Vähäkangas Opistonmäki Raudaskylän vanha koulu Marjaniemi Mehtälä /alue n. 6,1 km n. 6,4 km n. 6,5 km n.6,6 km n. 6,7 km n. 6,8 km n.7,5 km n. 7,7 km Vähäkankaan kyläraitti RKY 2009 n.8,1 km Keskitalo Myllymäki Ilomäki ja Yrttikorven tervahytti Malisjokivarren kulttuurimaisema Mehtälän koulun vanha rakennus Alasydänmaan kylämiljöö Heusalan talo Ypyä Kankaanmäki Vilkuna Alakangas Malisjokivarsi-Erkkilä Maakunnallisesti arvokas maisema-alue, ehdotus 2014 Maakunnallisesti arvokas maisema-alue n.8,3 km n.8,3 km n. 8,5 km n.8,6 km n.9,3 km n.9,3 km n. 9,3 km n. 9,7 km n. 10,4 km n. 10,5 km n. 10,7 km n. 11,1 km Muinaisjäännökset Hirvinevan hankealueella ei sijaitse tunnettuja, Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin merkittyjä muinaisjäännöksiä. Lähimmät tunnetut muinaisjäännökset sijaitsevat yli 8 km päässä lähimmistä voimaloista: Kolmikangas ( ) noin 8,3 km itään ja Huhmarvaara ( ) noin 8,5 km lounaaseen. Hankealueelle on toteutettu arkeologinen inventointi kesällä 2014 (Keski-Pohjanmaan Arkeologiapalvelu). Siinä tarkastettiin alueella sijaitsevat, peruskarttaan merkityt ter-

18 14 (19) Ylivieska - Hirvineva tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY vahaudat, joista yksi on miilu. Lisäksi laserkeilausaineiston perusteella paikannettiin potentiaalisia tervahaudan paikkoja. Menetelmällä löydettiin 2 potentiaalista tervahaudan paikkaa hankealueelta, 3 sen lähistöltä, sekä 1 potentiaalinen miilu hankealueen lähistöltä. Uusia muinaisjäännöskohteita ei inventoinnissa löytynyt. Tervahautojen ja miilujen paikat ja potentiaaliset paikat on merkitty karttaliitteeseen maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet. Taulukko 2. Hirvinevan tuulivoimapuistoalueen lähimmät muinaisjäännökset. Rekisterinumero Nimi Tyyppi Etäisyys lähimmästä voimalasta Kolmikangas piilopirtit, asuinpaikat, historiallinen Huhmarvaara kivirakenteet, röykkiöt, ajoittamaton n. 8,3 km n. 8,5 km 3.3 Hankealueen ja lähiympäristön maisemakuva Ylivieskan Hirvinevan alue on tasaista ja alueen korkeuserot ovat pieniä. Hankealue sijaitsee noin metriä merenpinnan yläpuolella, loivasti itään päin nousevassa maastossa. Suunnittelualue muodostuu eri-ikäisistä voimakkaasti käsitellyistä kasvatusmetsistä, joista valtaosa on ojitettua suota. Alue on kasvupaikkatyypiltään enimmäkseen rämettä, korpea ja kivennäismaata. Alueella on muutamia hyvin pienialaisia kalliopaljastumia. Hankealueelle tai sen läheisyyteen ei sijoitu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita kallioalueita, tuuli- ja rantakerrostumia tai moreenimuodostumia. Hankealue ja sen välitön ympäristö on pääosin peitteistä metsämaastoa. Hieman etäämmällä, hankealueen ympärillä sijaitsevat Kalajokilaakson valtakunnalliseksi maisema-alueeksi arvostettu laaja yhtenäinen viljelyaukea, sekä hieman pienemmät peltoalueet Kantokylän ja Sarjankylän alueilla. Maasto on suuntautunut seudulla kaakkois-luoteissuuntaisesti, mikä näkyy selvimmin Kalajokilaakson viljelyaukeilla. Kalajoki on keskeinen elementti alueen maiseman muotoutumisessa. Viljelyalueet ja valtaosa asutuksesta on keskittynyt joen ja sen latvajokien vaikutuspiiriin. Itse joki ei kuitenkaan juuri näy maisemassa, sillä ympäröivä maasto on tasaista kauas joen uomasta, joka useimmiten sulautuu osaksi peltomaisemaa. Jokilaaksoa ympäröivät selänteet taas ovat pääasiassa peitteistä metsämaastoa, joten näkymiä joelle ei selänteiltäkään juuri avaudu. Lähin vakituinen asutus sijaitsee Rauhanperässä, noin 3 kilometrin etäisyydellä hankealueesta sen länsipuolella. Lähin asutus sijaitsee viljelyaukeiden reunassa Rauhanperässä, Anttilanperässä ja Kantokylällä noin 3-3,5 km etäisyydellä lähimmistä voimaloista, niiden länsi ja pohjoispuolella. Muutamia Rauhanperän pihapiirejä lukuun ottamatta lähimmät asutuskeskittymät sijaitsevat lähellä hankealueen puoleista metsän reunaa niin että hankealueen suuntaan ei jää laajaa avointa tilaa. Muutoin ympäristön asutus on sijoittunut pääasiassa Kalajokilaakson viljelyaukeiden yhteyteen, sekä Sarjankylään ja Erkkilään hankealueen itäpuolelle. Kalajokilaakson viljelyalueiden tuntumassa sijaitseva asutus voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan sen perusteella miten se on sijoittunut maastoon: Raudaskylään ja sen pohjois- ja eteläpuoleen. Hankealueen lounaispuolelle jäävä Raudaskylä on muodostunut ympäröivää viljelytasankoa korkeammalle mäelle. Asutus on keskittynyt melko tiiviiksi ryhmäksi, mutta sen lomassa ja ympärillä on runsaasti kookasta puustoa, erityisesti havupuita. Ylivieskan ja Raudaskylän välillä asutus on sen sijaan sijoittunut pääasiassa nauhamaisesti pääteiden varsille, lähinnä Kalajokilaakson ja metsäisten selänteiden rajalle.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ylivieska - Hirvineva 15 (19) Tuulivoimapuisto Kuva 11. Joki näkyy maisemassa vain riittävän läheltä tarkasteltuna, sillä maasto on hyvin tasaista laajalla alueella ja vedenpinta jää hieman sitä alemmalle tasolle. Asutus on sijoittunut enimmäkseen kauemmas Kalajoen rannasta peltojen keskelle muodostuneisiin metsäsaarekkeisiin tai laaksoa ympäröivien metsäisten selänteiden alarinteeseen, kuten kuvan taustalla näkyy. Raudaskylän eteläpuolella jokirannassa on myös jonkin verran asutusta, kuten kuvan oikeassa reunassa näkyvä loma-asunto. Kuva: FCG 2014/MAW. Raudaskylän ja Nivalan kirkonkylän välille jää Kalajokilaakson viljelyaukeiden laajin osa. Siellä asutus on sijoittunut maisemaan vaihtelevammin. Laajahkot metsäsaarekkeet rajaavat ja katkaisevat paikoin näkymiä muuten yhtenäisellä viljelyaukealla. Asutus on sijoittunut pääasiassa näihin metsäsaarekkeisiin tai vaihtelevan kokoisiksi ryhmiksi peltojen keskelle. Jaakkolanrannassa asutus sijaitsee joen rannassa. Nivalan kirkonkylän suunnalla asutusta on myös nauhamaisesti peltoja halkovien teiden varsilla. Hankealueen pohjois- ja itäpuolella asutusta on pienemmissä kylissä, joista suurimpia ovat Kantokylä, Sarjankylä ja Erkkilä. Kantokylän, Syrjänperän ja Rauhanperän alueella asutus on tyypillisesti sijoittunut pellon ja metsän rajavyöhykkeelle. Piha-aluetta ja asuinrakennuksia ympäröi usein kookas puusto. Alueella on myös joitakin rakennusten rajaamia pihapiirejä, jotka sijaitsevat viljelyalueiden keskellä. Sarjankylä on nauhamainen, pääasiassa Sarjankyläntien varteen muodostunut kylä. Erkkilässä asutus on keskittynyt pienempien teiden varsille Erkkisjärven ympäristöön, ei kuitenkaan järven rannalle. Lähin loma-asunto sijaitsee noin 1,1 km lähimpien voimaloiden eteläpuolella. Itäpuolella lähimmillään noin 2 km etäisyydellä sijaitsee enemmän loma-asuntoja. Lähialueen loma-asutus sijoittuu pääasiassa peitteiseen metsämaastoon. Hieman kauempana Kalajoen rannassa sijaitsee loma-asuntoja myös peltoaukeiden keskellä. Useimmat selvitysalueen vanhoista pihapiireistä ovat puuston ja rakennusten ympäröimiä, mutta muutamien uudempien rakennusten pihapiirissä ei ole suojaavaa kasvillisuutta eikä talousrakennuksia. Selvitysalueella on useita tyhjilleen jääneitä huonokuntoisia rakennuksia ja pihapiirejä. Voimajohtokäytävät ympäröivät hankealuetta sen länsi-, etelä- ja itäpuolilta. Itäpuolella, lähimmillään noin 2,1 km etäisyydellä kulkee koillis-lounaissuuntainen voimajohto ja lounaispuolella, lähimmillään noin 2,6 km etäisyydellä kulkee kaakkoisluoteissuuntainen voimajohto. Myös Kalajoen valtakunnallisesti arvokkaalla maisemaalueella risteilee useita voimajohtoja.

20 16 (19) Ylivieska - Hirvineva tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei nykyhetkellä ole muita tuulivoimaloita. Sen sijaan linkkimastoja on useita. Lähin niistä sijaitsee hankealueen pohjoispuolella Ritamäessä (etäisyyttä n. 3,1km). 2 kpl sijaitsee hankealueen etelä-lounaispuolella Raudaskylän tuntumassa. Raudaskylän länsipuolella, noin 8,7 km etäisyydellä on Huhmarmäen laskettelukeskus, jossa on myös linkkimasto. Ylivieskan lentokentällä, noin 5,4 km hankealueen länsipuolella on 2 linkkimastoa, kuten myös sähköasemalla Koivuojankankaalla n. 10,5 km hankealueen kaakkoispuolella. Kalajokilaakson viljelyaukeilla on useita linkkimastoja, mm. Vähäkankaan eteläpuolella, Ypyällä ja Junnonperällä hankealueen lounaispuolella. Myös Alasydänmaan kylämiljöön tuntumassa hankealueen koillispuolella on linkkimasto. Hankealueen itäpuolella noin 2 km etäisyydellä Vasamannevalla on turvetuotantoalue. Kuva 12. Ritamäen tienoilla Kantokylässä sijaitsee korkea linkkimasto, joka erottuu selvästi puuston yläpuolella. Paikalla risteilee myös useita ilmajohtoja. Kuva on yhdistetty kahdesta valokuvasta, jotka on otettu Haapavesitieltä hankealueen suuntaan. Kuva: FCG 2014/MAW. Kuva 13. Asutusta Kantokylässä hankealueen suunnalta pohjoiseen kuvattuna. Asutus on sijoittunut alueelle tyypillisesti metsän ja pellon rajalle. Asuinrakennusten ja pellon välissä kasvaa puustoa. Kuva: FCG 2014/MAW.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ylivieska - Hirvineva 17 (19) Tuulivoimapuisto 4 VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUU- RIYMPÄRISTÖÖN 4.1 Tuulivoimaloiden vaikutus maisemaan Tuulivoimaloiden havaittavuus maisemassa riippuu voimaloiden korkeudesta ja ympäröivien alueiden peitteisyydestä sekä korkeusvaihteluiden eroista. Voimaloiden korkeudesta huolimatta niiden havaittavuus lähialueella saattaa olla varsin heikko, ellei voimaloiden ja tarkastelupisteen välille jää riittävän laajaa avointa aluetta. Tällaisia avoimia maisematiloja muodostavat muun muassa peltoaukiot, avosuot ja laajat vesistöt. Toisaalta melko vähäinenkin pihapuusto ja sopivasti sijoittuneet rakennukset voivat vähentää merkittävästi voimaloiden havaittavuutta ja hallitsevuutta maisemassa. Vaikutusten arviointi painottuu lähialueille, sillä maisemavaikutukset ovat useimmiten voimakkaimmat lähialueilla, jos voimalat ovat sieltä havaittavissa kilometrin etäisyydellä ja sitä kauempaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä horisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen. Kaukomaisemassa voimalat tai niiden osat ovat havaittavissa maisemassa horisontin ja puuston latvuston yläpuolella, mutta voimalat eivät alista maiseman etualalla olevia elementtejä. Hyvissä sääolosuhteissa tuulivoimaloiden tornit voitaneen erottaa jopa km etäisyydeltä, mutta tällöin ne sulautuvat osaksi suurmaisemaa. Voimaloiden havaittavuuden lisäksi maiseman luonne vaikuttaa siihen kuinka hallitsevia ne ovat maisemakuvassa ja kuinka merkittävinä voimaloiden aiheuttamia maisemakuvan muutoksia voidaan pitää. Mittakaavaltaan laaja-alaiseen maisemaan tuulivoimalat istuvat usein luontevammin, kuin pienipiirteiseen ympäristöön. Myös se että maisemassa on rauhallisia kohtia, joissa silmää voi lepuuttaa vähentää voimaloiden mahdollista häiritsevyyttä. Voimaloiden maisemavaikutusten kokeminen on kuitenkin hyvin henkilökohtaista ja sen vuoksi vaikutusten merkittävyyden yksiselitteinen arvioiminen on haasteellista. Jotta maisemavaikutukset voidaan huomioida tuulipuistojen suunnittelussa mahdollisimman hyvin, on kuitenkin järkevää pyrkiä perusteltuun yleistykseen vaikutusten voimakkuudesta Tuulivoimapuiston näkymäalueanalyysi ja havainnekuvat Havainnekuvista ja näkymäalueanalyysistä on myös koottu erillinen liite, jossa on mukana kaikki hanketta varten laaditut havainnekuvat, valokuvasovitteet ja näkymäalueanalyysi. Havainnekuvia on liitetty myös osaksi vaikutusten arviointia. Näkymäalueanalyysi Näkymäalueanalyysi on laskennallinen malli voimaloiden näkyvyydestä. Voimaloiden korkeutena on käytetty 137,5 metriä, joka on niiden napakorkeus. Voimaloiden roottorien lavat ulottuvat napakorkeutta korkeammalle, joten todellinen näkyvyysalue on mahdollisesti hieman näkymäalueanalyysissä esitettyä laajempi. Toisaalta käytettävissä olevan pohja-aineiston ominaisuuksista johtuen analyysikartassa ei ole huomioitu pienialaista (alle 25 ha) tai kapeaa (leveys alle 100 m) puustoaluetta, mikä puolestaan lisää niiden alueiden määrää joihin voimalat eivät todellisuudessa näy, vaikka analyysikartan mukaan siltä vaikuttaisi. Myös hiljalleen umpeutumassa olevat avotilat, kuten metsittymässä olevat pellot kaventavat voimaloiden todellista näkyvyysaluetta. Avohakkuilla sen sijaan on päinvastainen vaikutus, mutta ne sijaitsevat usein syrjäisemmillä alueilla, kuin umpeutuvat viljelyalueet, jolloin vaikutus maisemakuvaan jää vähäisemmäksi.

22 18 (19) Ylivieska - Hirvineva tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 14. Näkymäalueanalyysi, pienennös erillisen liitteen kartasta. Merkittävimmät ja selkeimmät vaikutukset kohdistuvat kuitenkin todennäköisesti niille alueille, joista näkymäalueanalyysin mukaan voimalat ovat selvästi havaittavissa ja ilmakuvatarkasteluun yhdistettynä saadaan varsin kokonaisvaltainen käsitys voimaloiden näkyvyydestä ympäristöönsä. Näkymäalueanalyysi on laadittu WindPRO-ohjelmalla. Maaston peitteisyyden huomioimiseksi mallinnuksessa on käytetty Corine-dataa(2006). Näkymäalueanalyysin pohjalta voidaan karkeasti arvioida myös lentoestevalojen näkyvyyttä. Lentoestevalot sijoitetaan voimalatornien päälle niiden napakorkeudelle, joten valojen näkyvyys myötäilee tornin näkyvyysaluetta. Havainnekuvat Maisemavaikutuksia on havainnollistettu eri suunnista laadittujen havainnekuvien avulla. Havainnekuvat ovat arvioita tulevasta tilanteesta. Ne on pääsääntöisesti laadittu merkittävimmistä näkymäsuunnista, joista tuulivoimalat todennäköisimmin havaitaan ja alueilta, joilla liikkuu ihmisiä. Näkymäsektoreita muodostuu peltojen ohella muun muassa kulkuväyliltä. Havainnekuvat on tehty WindPRO-ohjelmalla alueesta laadittua maastomallinnusta hyödyntäen. Maastomallinnustarkastelun pohjalta tuulivoimapuiston lähiympäristöstä otettuihin valokuviin on mallinnettu tuulivoimalat. Havainnekuvat on laadittu kuvaamaan tilannetta, jossa käytetään Hirvinevan hankkeessa käytettäväksi valittua voimalaa. Sen napakorkeus on 137,5 metriä ja roottorin halkaisija on 126 metriä. Voimalan kokonaiskorkeus on noin 200 metriä maanpinnan yläpuolella.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ylivieska - Hirvineva 19 (19) Tuulivoimapuisto Havainnekuvissa voimalat on esitetty taustametsän edessä ja voimaloiden roottori on korostettu punaisella ympyrällä havainnollisuuden lisäämiseksi. Horisonttilinja on korostettu keltaisella viivalla. Kohteista, minne voimalat ovat selvästä nähtävissä, on tehty myös varsinainen valokuvasovite, joissa voimalat on mallinnettu mahdollisimman todenmukaisesti osaksi maisemaa Tuulivoimapuiston vaikutukset välittömällä vaikutusalueella (0-200m) Välittömänä vaikutusalueena tarkastellaan varsinaista tuulivoimaloiden aluetta, jolloin etäisyys tuulivoimaloilta on noin metriä. Tuulipuiston rakentaminen muuttaa olemassa olevaa maisemakuvaa. Hirvinevan hankealue muuttuu voimaloiden rakentamisen myötä energiantuotantoalueeksi. Maisema muuttuu myös nykyistä avoimemmaksi, kun nykyisiä tuulivoimapuiston alueella olevia metsäautoteitä parannetaan ja joitakin uusia tieosuuksia rakennetaan. Kunkin tuulivoimalan keskipisteen ympäristöstä puusto raivataan kokonaan ja pinta tasoitetaan noin 60 x 70 metrin alueelta. Voimalalle rakennetaan kookas betoniperustus, joka jää maanpinnan alle. Roottorin kokoonpanotekniikka voi edellyttää puuston raivaamista lähes koko roottoripinta-alan alueelta. Nosturipuomin kokoamista varten on puustoa raivattava lisäksi noin 6 x 150 metrin suuruiselta alueelta. Tuulivoimaloiden sähköenergia siirretään maakaapelein kantaverkkoon. Maakaapelit sijoitetaan huoltoteiden linjauksille Voimalapaikat eivät sijaitse ympäristöään herkemmillä lakialueilla, mikä vähentää mm. muutoksia taivasta vasten piirtyvässä metsän silhuetissa. Rakentamisvaiheen jälkeen voimalan ympärillä ollut työmaa-alue maisemoidaan. Tuulivoimapuiston välittömällä vaikutusalueella visuaalisten tekijöiden lisäksi maiseman kokemiseen vaikuttaa tuulivoimaloiden aiheuttama varjostus sekä roottorin pyörimisestä syntyvä humina. Voimaloiden välittömässä läheisyydessä voimalat hallitsevat maisemaa. Maisemakuvassa tapahtuva muutos on suuri. Maisemakuvaan kohdistuvia haittavaikutuksia ei kuitenkaan voida pitää merkittävinä maisemakuvan tavanomaisuuden vuoksi. Hankealue ei ole osa valtakunnallisesti eikä maakunnallisesti arvokasta maisemaaluetta. Hankealueelle ei myöskään sijoitu valtakunnallisesti eikä maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä tai tunnettuja muinaisjäännöksiä. Alueella sijaitsee tervahautoja ja miiluja, mutta voimalat tai niiden infrastruktuuri sijoittuu riittävän etäälle niistä, jolloin vaikutuksia ei synny Tuulivoimapuiston vaikutukset lähialueelta tarkasteltuna (n.0-5km) Lähialueena tarkastellaan aluetta, jolta on noin 0-5 kilometrin etäisyys lähimpiin tuulivoimaloihin. Tarkasteltaessa tuulivoimaloiden aiheuttamia vaikutuksia maisemaan etäämpänä rakennusalueilta, muutokset heijastuvat laajempaan maisemakuvaan, jolloin vaikutusten voimakkuuteen vaikuttaa suuresti tarkastelupiste ja etäisyys voimaloista. Maiseman luonne vaikuttaa siihen kuinka hallitsevia voimalat ovat maisemakuvassa ja kuinka merkittävinä voimaloiden aiheuttamia maisemakuvan muutoksia voidaan pitää. Maiseman muutokset havaitaan maiseman luonteen muutoksina, eikä enää niinkään ympäristön mekaanisena muutoksena. Etäisyyden kasvaessa voimaloiden havaittavuus heikkenee ja niiden maisemaa hallitseva ominaisuus pienenee. Myös kasvillisuuden ja rakennusten estevaikutus voimistuu etäisyyden kasvaessa. Lähialueeseen kuuluu voimaloiden dominanssivyöhyke, jolla tarkoitetaan noin 10 kertaa voimalan maston korkeutta eli noin 0-1,4 km etäisyyttä voimaloista. (Weckman 2006) Voimaloiden dominanssivyöhykkeellä tuulivoimalan näkyessä pihapiiriin se hal-

24 20 (19) Ylivieska - Hirvineva tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY litsee maisemaa ja maisemavaikutuksia voidaan pitää merkittävinä. Hirvinevan tuulivoimaloiden dominanssivyöhykkeellä ei sijaitse maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteita, vakituista asutusta tai maiseman kannalta merkittäviä avotiloja. Dominanssivyöhykkeellä sijaitsee yksi loma-asunto, mutta sen lähiympäristö on niin peitteistä metsämaastoa, että Hirvinevan voimalat eivät todennäköisesti sinne näy, eivätkä voimalat täten vaikuta sen maisemakuvaan. Noin 1,4-5 kilometrin etäisyydellä voimala saattaa edelleen olla alueen luonteesta riippuen varsin hallitseva elementti näkyessään. Pienipiirteisessä maisemassa voimaloiden vaikutus maisemakuvaan on suurpiirteistä maisemaa voimakkaampi. Kasvillisuuden ja rakennusten estevaikutus on dominanssivyöhykettä voimakkaampi. Mitä kauemmas voimaloista mennään, sitä laajempi avoin tila tarvitaan katselupisteen ja voimaloiden väliin voimaloiden näkymiseksi. Kauemmas mentäessä muiden maiseman elementtien vaikutus maisemakuvaan voimistuu suhteessa voimaloihin. Näkymäalueanalyysin mukaan eniten tuulivoimaloita näkyy lähialueella noin 3-5 km etäisyydellä sijaitseville pelloille Kantokylällä ja lentokentän itäpuolella, sekä suoalueille hankealueen itäpuolella. Voimaloita näkyy analyysikartan mukaan myös osuuksille peltoja halkovia teitä ja muutamiin pihapiireihin, jotka ovat sijoittuneet viljelyalueiden yhteyteen. Keskeisiltä kulkuväylistä voimaloita näkyy Haapavesitielle ja Rauhalantielle hankealueen luoteis- ja pohjoispuolilla. Myös asutus on lähialueella keskittynyt Haapavesitien ja Rauhalantien ympäristön viljelyalueiden yhteyteen hankealueen länsi- ja pohjoispuolille. Pienialaisen puuston ja rakennusten katvevaikutuksen takia pihapiireihin ei kuitenkaan näy yhtä paljon voimaloita kuin avoimille pelloille tai niitä halkoville teille. Niissäkin pihapiireissä, joista voimalat olisivat näkymäalueanalyysin mukaan havaittavissa, pihapuusto jättää useimmiten voimalat katveeseensa kokonaan tai osittain, jolloin voimaloiden hallitsevuus maisemakuvassa vähenee. Myöskään pelloille ei voimaloita näy yhtä laajasti, kuin näkymäalueanalyysikartta osoittaa, sillä kartassa ei ole huomioitu pienialaista (alle 25 ha) tai kapeaa (alle 100m levyistä) puustoaluetta. Toisaalta myöskään tätä pienempiä avoimia alueita ei ole huomioitu. Erityisesti Kantokylässä pienialaisen puuston katvevaikutus korostuu. Näkymäalueanalyysikartan mukaan voimalat näkyisivät lähes koko kylän alueelle, mutta todellisuudessa kylän asutus sijaitsee enimmäkseen sellaisen metsäalueen reunamilla, joka jää niukasti huomioimatta corine-aineistoa käytettäessä. Lisäksi pihapiirit ovat alueella melko tiukasti rajattuja ja niitä ympäröi monin paikoin tiheä puusto mm. hankealueen suuntaan. Puuston katvevaikutuksesta huolimatta voimaloiden osia näkyy todennäköisesti ainakin muutamiin pihapiireihin. Etäisyyttä lähimpiin voimaloihin on kuitenkin näillä alueilla noin 4 km, eivätkä voimalat todennäköisesti näy koko pihapiirin alueelle. Kuva 15. Havainnekuva Kantokylästä Pinolantieltä. (pienennös erillisen liitteen kuvasta). Etäisyyttä lähimpään voimalaan noin 4,1 km. Kolmen voimalan napa nousee hieman puuston yläpuolelle ja lisäksi yhdestä voimalasta näkyy osia roottorin lavoista. Voimalat jäävät enimmäkseen puuston taakse jääden melko huomaamattomiksi taustaelementeiksi, eivätkä täten hallitse maisemakuvaa. Kuva edustaa melko tyypillistä tilannetta Kantokylän ja Rauhalantien alueella niiltä osin, kun voimalat näkyvät sinne.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ylivieska - Hirvineva 21 (19) Tuulivoimapuisto Myös Rauhalantien tuntumassa noin 3-4 km etäisyydellä lähimmistä voimaloista on joitakin pihapiirejä joihin voimaloita saattaa paikoin näkyä. Enimmäkseen pihapiirit kuitenkin sijoittuvat runsaspuustoisten alueiden tuntumaan niin, että puusto ja rakennukset jättävät voimalat katveeseensa. Alueen pellot ovat alkaneet pirstaloitua metsittymisen tai metsittämisen seurauksena. Myös Pylväsojan varrella kasvava puusto kaventaa voimaloiden todellista näkyvyysaluetta erityisesti Rauhalantien keski- ja eteläosissa. Vaikutus lähialueen asutukseen jää enimmäkseen melko vähäiseksi, muutaman yksittäisten pihapiirin osalta kohtalaiseksi. Myös vaikutus viljelys- ja tiemaisemaan jää enimmäkseen vähäiseksi. Tiet sivuttavat hankealueen eikä pääasiallisia näkymiä juurikaan avaudu hankealueen suuntaan sellaisista kohdista mistä voimalat olisivat havaittavissa. Lisäksi vaikutusta maisemakuvan luonteeseen vähentävät alueella risteilevät ilmajohdot ja Ritamäen tienoilla sijaitseva linkkimasto. Lähialueen loma-asunnot sijaitsevat enimmäkseen peitteisessä metsämaastossa, johon voimalat eivät näkymäalueanalyysin mukaan näy. Muutaman yksittäisen lähialuevyöhykkeen ulkoreunan tuntumassa sijaitsevan loma-asunnon läheisyydessä on avointa maisemaa, jonne voimalat saattavat näkyä, mutta varsinainen pihapiiri jää kuitenkin puuston katveeseen. Talousmetsän metsäkuvioiden hoidon vaihe vaikuttaa voimaloiden havaittavuuteen tulevaisuudessa. Nykytilassa vaikutus lähialueen lomaasuntojen maisemaan jää alueen peitteisyyden ja loma-asuntojen sijainnin takia vähäiseksi tai vaikutuksia ei ole. Vaikutukset lähialueen maisemakuvaan jäävät kaikkiaan varsin vähäisiksi enimmäkseen voimaloiden heikon havaittavuuden takia. Alueen peitteisyyden takia voimalat eivät ole juurikaan havaittavissa alle 3 km etäisyydeltä varsinaista hankealuetta lukuun ottamatta. Sitäkin kauempaa ne näkyvät vain harvakseltaan ja tällöinkin voimalan torni ulottuu useimmiten vain hieman puuston yläpuolelle. Vaikutukset maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteisiin lähialueella Lähialueelle (0-5 km) sijoittuu maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Ritamäki (3,2 km) ja pieniä osia Kalajokilaakson maisema-alueista (maakunnallinen ja valtakunnalliset, etäisyyttä 4,3-4,8 km). Ritamäkeen Hirvinevan voimalat eivät näkymäalueanalyysin mukaan näy. Myöskään Kalajokilaakson peltoalueille voimalat eivät näy lähialuevyöhykkeellä. Hirvinevan voimaloilla ei täten todennäköisesti ole vaikutusta maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteisiin lähialueella Tuulivoimapuiston vaikutukset välialueelta tarkasteltuna (n km) Etäisyyden kasvaessa voimaloiden havaittavuus heikkenee. Myös maisemaa hallitseva ominaisuus pienenee. Välivyöhykkeellä, etäisyys noin 5-12 kilometriä tuulivoimaloista, voimalat eivät etäisyydestä johtuen enää hallitse maisemaa. Viimeistään noin kymmenen kilometrin etäisyydellä tuulivoimala sulautuu ympäristöönsä kilometrin etäisyydellä ja sitä kauempaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä horisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen. Kaukomaisemassa voimalat tai niiden osat ovat havaittavissa maisemassa horisontin ja puuston latvuston yläpuolella, mutta voimalat eivät alista maiseman etualalla olevia elementtejä. Hyvissä sääolosuhteissa tuulivoimaloiden tornit voitaneen kuitenkin erottaa jopa km etäisyydeltä. Välialueella eniten voimaloita on näkymäalueanalyysin mukaan havaittavissa Kalajokilaakson ja Malisjokivarren peltoaukeilta, sekä muutamilta pienemmiltä pelloilta ja suoalueilta. Hankealueen lounaispuolelle jäävä Raudaskylä on muodostunut ympäröivää viljelytasankoa korkeammalle mäelle. Asutus on keskittynyt melko tiiviiksi ryhmäksi, mutta sen lomassa ja ympärillä on runsaasti kookasta puustoa, erityisesti havupuita. Maastonmuodoista ja puustosta johtuen voimalat ovat havaittavissa todennäköisesti enintään osasta Raudaskylän koillisreunan pihapiireistä (etäisyyttä noin. 6-7 km lähimpiin voimaloihin). Mahdollisesti ei niistäkään. Hirvinevan voimaloiden vaikutus Raudaskylän maisemakuvaan jää vähäiseksi.