Tiedotuslehti Helsingin Rudolf Steiner -koulu maaliskuu 2014

Transkriptio

1 Tiedotuslehti Helsingin Rudolf Steiner -koulu maaliskuu 2014

2 Helsingin Rudolf Steiner -koulu A-luokat (1-13), 9-13 C, A-esiluokka Lehtikuusentie 6, Helsinki Puhelinnumerot: * Toimisto Rehtori Meri Arni-Kauttu Apulaisrehtori Esa Tuominen Talouspäällikkö Marika Törnblom Vahtimestari Eeva Basdekis Opettajat Opettajakunnan puheenjohtaja Mare Luoma Ped. lääkäri / psykologi Siistijät Keittiö, KK Kruska Oy A-esiluokka Kouluterveydenhoitaja Koulukuraattori Heidi Mäkelä Teknisen työn luokka Isännöitsijä Kari Kalliala Telefax, tsto Sähköposti: kanslia.helsinki@rudolfsteinerkoulu.fi C-luokat (1-8), C-esiluokka, 1 D, 4 D, 7 D Paraistentie 3, Helsinki Puhelinnumerot: Opettajat Opettajakunnan puheenjohtaja Tiina Järnefelt rehtoria avustava opettaja Heikki Kiiski Vahtimestari Taina Sandberg Kouluterveydenhoitaja Anna-Kaisa Anttila Ped. lääkäri / koulupsykologi Keittiö, KK Kruska Oy Isännöitsijä Kari Kalliala Telefax, opettajat C-esiluokka

3 Talven 2014 tiedotuslehti sisältää runsaasti oppilaiden ja opiskelijoiden kirjoittamaa materiaalia. Luokanopettaja Sonja Korpi valjasti 7A-luokan oppilaat tekemään muun muassa henkilökunnan uusien jäsenten esittelyjä. Lukion äidinkielen puheviestinnän kurssilaiset puolestaan haastattelivat henkilökunnan lisäksi muun muassa viidennen ja 12. luokan näytelmien tekijöitä. Perinteisen rehtori Meri Arni-Kautun pääkirjoituksen sijaan lehden aloittaakin hänen haastattelunsa. Toki mukana on myös opettajien kirjoittamia juttuja, raportteja lukuvuoden projekteista samoin kuin pedagogisia artikkeleita. Kiintoisia lukuhetkiä! T. Lehtityöryhmä Tiedotuslehtityöryhmä: Anna-Mari Karjalainen Pasi Salmela Marika Tervahartiala Taitto ja visuaalinen suunnittelu: Ainoa Graphic Design Kannen kuva: 4A-luokan eläinopin jaksolta Takakannen kuva: Iiris Pöyry 11C

4 Opettajat Aaltonen Vesa luokanvalvoja (9 A), matematiikka, fysiikka, opettajakunnan sihteeri Aarbakke Jostein eurytmia Aarbakke Kirsi eurytmia Arni-Kauttu Meri filosofia, rehtori Cedeström Inkeri luokanopettaja (1 C) Dodds Eija kristiyhteisön usk.opettaja Eklund Minna eurytmia, draama Eräkangas Takko luokanopettaja (3 C) Fogde Päivi ruotsi Granberg Suvi luokanopettaja (2 A) Göös-Nurmesniemi Sinikka luokanopettaja (4 D), erityisopetus Haakanen Leahannele eurytmia Haapaniemi Ritva esiluokan opettaja Heinämäki Leena luokanopettaja (1 D) Helko Ville luokanvalvoja (8 C), matematiikka, fysiikka, kemia Huhtinen Riitta eurytmia,eurytmiaterapia Jaakkola Pirjo pienryhmäopettaja Joutsijärvi Raija erityisopettaja, oppilashuolto Järnefelt Tiina luokanopettaja (7 C), erityisopetus, opettajakunnan puheenjohtaja Järvenpää Heljä oppilashuolto, erityisopettaja Kalliala Kari tekninen työ Kalliala Liisa resurssiopettaja Kanniainen Irmeli esiluokan opettaja Karjalainen Anna-Mari luokanvalvoja (11 A), äidinkieli ja kirjallisuus, draama Karjalainen Jenni saksa, ruotsi Kerman Riitta luokanvalvoja (11 C), englanti Keski-Orvola Jutta esiluokan opettaja Kiiski Heikki musiikki, rehtoria avustava opettaja Kivi Pilvi luokanopettaja (4 C) Korpi Sonja luokanopettaja (7 A) Kujala Kati liikunta, terveystieto Kuusela Eira matematiikka, kemia, tähtitiede Kuusela Leila säestäjä

5 Käkelä Krista luokanopettaja (3 A) Lagerbohm Pia saksa Lahtinen Ija luokanopettaja (6 C) Laulainen Mikko luokanopettaja (1 A) Lehtinen Ilona luokanopettaja (2 C) Lehtonen Eetu uskonto, psykologia Leikas-Mieho Päivi maalausterapia Lukkarinen Esa luokanvalvoja (11 A), historia ja yhteiskuntaoppi Luoma Mare luokanopettaja (5 A), opettajakunnan puheenjohtaja Luotola Terhi luokanvalvoja (12 A), ruotsi, saksa Mieho Eero säestäjä Mikkilä-Huttunen Leena ort. uskonnonopettaja Mäkitalo Aliina musiikki Nurmi-Poikolainen Terttu luokanopettaja (5 C), käsityö, musiikki Nyholm Tanja luokanvalvoja (10 C), kotitalous, tekstiilityö, kirjansidonta Ojamaa Riitta luokanopettaja (8 A) Parkkonen Sinikka eurytmia Pelkonen Ari liikunta, terveystieto Piispanen Salla liikunta, terveystieto Pitkänen Jaakko filosofia, elämänkatsomustieto Putkonen Mer-Inkeri englanti Ramula Tiina saksa Salmela Pasi luokanvalvoja (9 C, 13 AC), biologia, maantiede, opinto-ohjaaja, opettajakunnan puheenjohtaja Salonen Carita luokanopettaja (6 A) Soila Anneli luokanopettaja, opintovapaa Sorsa Hanna matematiikka, tähtitiede Tarkkio August luokanvalvoja (12 C), ruotsi, ranska, espanja Tervahartiala Marika kuvataide Tuomainen Minna eurytmia, opintovapaa Tuominen Esa luokanvalvoja (10 A), historia ja yhteiskuntaoppi, apulaisrehtori Vahviala Pirjo eurytmia, opintovapaa Veijalainen Kirsi luokanopettaja (4 A) Wallin Sini luokanopettaja (7 D), liikunta

6 Mikä on haastavinta, entä hienointa työssäsi rehtorina? - Se mikä on haastavinta, on yleensä myös hienointa. Ihmisten kohtaaminen, kuunteleminen, muuttuminen, asioiden toteuttaminen. Tämä työ on siis hyvin ideoivaa ja toisaalta koko ajan käytäntöön viemistä. Samanaikaisesti hirvittävän aikataulutettua, mutta samalla aivan suunnaton luovaa. Olen ymmärtänyt, että tämä on palkitsevaa työtä, jos itse ei ole se, joka lähtee viemään asioita läpi sellaisenaan oman tahtonsa mukaan. Asiat pitää oivaltaa yhdessä ihmisten kanssa, oppilaiden ja opettajien kanssa. Yhteispelin pitää toimia jatkuvasti. Kaikessa tekemisessä ja olemisessa on oltava sellainen tietynlainen nöyryys, juuri se ettei lähde siitä, että minulla on jo ratkaisu valmiina, ja nyt minä kerron teille mitä me teemme. Keskustelu toisen, kolmannen ja neljännen kanssa moninkertaistaa järjen asioita ratkaistaessa. Meri valitsi haastattelun yhteyteen oman kuvansa sijaan mieluummin itse ottamansa kuvan Mikä on sinusta steinerkoulun paras puoli? - Mielestäni steinerkoulu on tulevaisuuden koulu. Minusta tuntuu, ettei steinerkoulussa vielä ole edes otettu käyttöön kaikkia niitä vahvuuksia ja oivalluksia, jotka pedagogiikassa piilevät. Se vaatii hirveästi uskallusta, mutta luulen että Steiner-koulu on tulevaisuuden koulu juuri siitä syystä, että se lähtee aina ihmisestä ja kulttuurin sen hetkisestä tilasta. Steinerpedagogiikka tutkii ihmistä, kohtaa ihmisen jaon kokonaisvaltaisesti ihmislähtöinen. Olemassa olevasta todellisuudesta käsin lähdetään etsimään totuutta tai ymmärtämään vallitsevaa tilannetta. Aivotutkimuksessa on tutkittu paljon ihmisen oppimisen ymmärtämistä ja sen mukaan oppiminen on aina hyvin kokonaisvaltainen, holistinen prosessi. Steinerkoulussa opetus on kokonaisvaltaista, mikä mahdollistaa sen, että ihminen saa

7 Steinerkoulu on tulevaisuuden koulu! REHTORI MERI ARNI-KAUTTU VASTAA KYSYMYKSEEN ELÄMÄN TARKOITUKSESTA JA KERTOO VITSIN muovautua omaksi itsekseen lavealla tyylillä. Siinä, että otetaan huomioon kaikki ihmisen kehityksen eri puolet, on steinerkoulun suuri vahvuus. Missään muussa pedagogiikassa ei ole yhtä paljon konkreettista ymmärrystä lapsen kehityksestä. Oppilaan kehitystä tuetaan kuudesta-seitsemästä ikävuodesta miltei kahteenkymmeneen vuoteen asti, mikä antaa uskallusta ja voimaa kasvaa yhteisöllisesti ja yksilöllisesti. Liittyen Steiner-koulun erityislaatuisuuteen, mitä pidät eurytmiasta? - Pidän hirvittävästi eurytmiasta! Aloittaessani täällä koulussa uutena opettajana oppilaat kyselivät naureskellen, mitä tykkään eurytmiasta ja mitä se minun mielestäni on. Kuvaukseni eurytmiasta on, että se on liikkeelle lähtenyt patsas. Siinä on jotain plastista, kuvallista ja liikkuvaa. Se on enemmän kuin luullaan. Eurytmiaa kun ei ole muissa kouluissa tai muualla yhteiskunnassa, niin oppilaiden kuuluukin ihmetellä, mitä se on. Onko jotain asiaa, jonka haluaisit iskostaa jokaisen oppilaan päähän? - On, on. Ensimmäinen asia on se, että ihminen on paljon enemmän, kuin mitä voimme nähdä pelkästään katsomalla toista. Sen takia myös oppiminen ja opiskeleminen on itsessään ihmisen sisällä olevan suuruuden vapauttamista. Olen äärettömän koulutususkovainen. Ihailen sitä, miten oppiminen voi muuttaa ihmistä ja sitä, miten ihminen voi ihan hautaan asti kehittyä pitämällä itsensä liikeellä, eikä ole missään jalustalla, vaan näkee oman keskeneräisyytensä. Ihmisenä olemisen totuus piilee siinä, että pitää silmänsä koko ajan auki pohtien elämää ja sitä, miten valtava ihme se on. Shakespearin Hamlet sanoo: enemmän kätkee taivas ja maa, Horatio, kuin sun tietees uneksuukaan. Mikä sitten on elämän tarkoitus? - En usko että kukaan filosofi koskaan pystyy vastaamaan yhdellä, tai useammalla lauseella siihen. Elämän mieli on kuitenkin asioiden pohdiskelu. On tärkeää pitää itsensä pohdinnan tilassa. Elämme yhteiskunnassa ja maailmassa, jossa suorastaan ihannoidaan ahneutta ja jossa sitä pidetään jopa hyveenä. Jos miettii mikä olisi merkityksellinen elämä, se olisi varmaan sellainen, jossa ihminen kehittäisi itsessään hyveitä. Kohtuullisuus, oikeudenmukaisuus, hyväntahtoisuus. Antiikissa ja sen vaikutuspiirissä ihmiset muokkasivat luonnettaan hyveiden mukaan kuin kuvanveistäjät. Maailmastamme on katoamassa kohtuullisuus ja yhteiskuntaluokat eriytyvät toisistaan jälleen kerran ääripäiden korostuessa. On äärettömän rikkaita ja suunnattoman köyhiä. Keskiluokka häviää pikku hiljaa, ja se heiluttaa yhteiskuntien vakautta. Surullista, mutta ilo täytyy löytää vaikkapa taiteesta, sillä elämme haasteellista aikaa. Pieni loppukevennys; kerro jokin vitsi! - Mä osaan vain poliittisia vitsejä! Pitää miettiä... No,Kekkosella oli ministerinä Ahti Karjalainen. Ahti Karjalainen oli aika kostea veikko. Karjalainen ja Kekkonen lähtivät valtiovierailulle ulkomaille. Seuraavana aamuna, kun he heräsivät, eivät he yhtään muistaneet missä olivat. Kekkonen lähetti Ahti Karjalaisen tarkastamaan missä maassa nyt ollaan. Karjalainen käveli hotellin käytäviä pitkin, katseli ympärilleen ja haahuili ympäriinsä. Lopulta hän huomasi kyltin jossa luki Ende des Ganges.* Karjalainen palasin Kekkosen luo ja sanoi: Me ollaan Intiassa. *Ende des Ganges=Käytävän päässä Inka Maijala ja Saara Olsbo, 11C

8 Kummien merkitys ensimmäisen luokan arjessa Olen auttanut kummil käsitöissä, huilunsoito Olemme opettaneet heille leikkejä. Steinerkoulussa emme murehdi sitä, oppivatko kaikki lapset jouluun mennessä lukemaan tai laskemaan vaikeita laskuja. Ne ovat tärkeitä asioita, joiden eteen tehdään töitä, mutta steinerkoulun opettaja tietää, että ikäkausiopetus ja erityinen taiteellinen lähestymistapa opetuksessa kantavat. Lapset oppivat, kukin omassa tahdissaan. Meillä panostetaan ensimmäisellä luokalla erityisesti sosiaalisuuden kasvuun, yhdessä olemisen opetteluun. Opitaan pikkuhiljaa leikkien ja harjoitellen odottamaan vuoroa, auttamaan toisia ja iloitsemaan yhteisistä onnistumisista. Rakennetaan luokkayhteisöä, jossa jokaisen on hyvä ja turvallinen olla juuri sellaisena kun on. Lukukauden käynnistyessä saivat oppilaani omat kummit. Jokainen Terttu Nurmi-Poikolaisen 5.Cluokan oppilas sai pienen koulutulokkaan kaitsettavakseen. Se vastuullisuus ilo ja into, joka kummeissa on näkynyt, on ollut minulle suurimpia syksyn ilonaiheita. Myös arjen käytännössä heistä on ollut paljon apua. Kummien kanssa touhutessa ovat oppilaani saaneet välillä yksilöllistä huomiota ja hoivaa. Olemme leikkineet, piirtäneet, sovitelleet riitoja ja juhlineet yhdessä. Hauskaa on ollut kaikilla. Päivittäin kuulen ekaluokkalaisilta toiveikkaan kysymyksen: Ollaanko tänään kummien kanssa? Kiitos ihanat kummit! T. Inkeri Cederström 1C-luokan opettaja 1C:n kummilasten ajatuksia ja kokemuksia Pitää yrittää uudelleen, jos jokin menee pieleen. Pitää olla kärsivällinen Kummi on maailman paras. Vaikka mitä tehtäisiin, olen tyytyväinen, kun vain saan olla kummin kanssa.

9 . Olen auttanut kummilastani isänpäivänlahjan paketoimisessa. 5C-luokan kummien ajatuksia ja kokemuksia astani ssa. Opin, että halaaminen on kivaa. Olemme oppineet auttamaan pienempiä ja olemaan heille tukena. Olen auttanut kummilastani selvittämään riidat. Opin, että pientenkin kanssa on hauskaa. Olen oppinut kummilapsilta positiivisuutta. Teimme yhdessä isänpäivälahjaa.

10 Sovittelu koulun hyvinvoinnin rakentajana

11 Mikä on verso? Verso eli vertaissovittelu on vapaaehtoinen, yhteisöllinen konfliktinhallintamenetelmä, jossa puolueettomat sovittelijat toimivat sovinnon mahdollistajina. Sovittelussa asianosaiset itse etsivät ja löytävät ratkaisun tilanteeseen sovittelijoiden tuella. Sovittelussa käsitellään tekoja, tunteita, arvoja ja ratkaisuja. Sovittelun ydin on vuoropuhelussa, oppimisen halussa ja toisen ihmisen näkökulman ymmärtämisessä. Sovittelua käytetään yhteiskunnan eri alueilla esim. riita- ja rikosasioissa, perhesovittelussa ja työyhteisösovittelussa ( Mitä voi sovitella koulussa? Verso-ohjelman avulla voidaan sovitella nimittelyjä, haukkumista, huutamista, ulkonäköön tai olemukseen liittyvää mieltä pahoittavaa kommentointia, jatkuvaa ikävää vihjailua, perättömien juorujen levittämistä, esimerkiksi toisen vastausten mitätöivää kommentointia tunneilla, tönimistä, etuilua ruokajonoissa, uhkailua, alistamista tai pakottamista. Jatkuva häiriökäyttäytyminen sen sijaan ohjataan aikuisjohtoiseen sovitteluun tai KiVa- tiimille. Mitä Verso auttaa oppimaan? Osallisuutta, kohtaamista, yhteistyötä ja ristiriitojen ratkaisemista. Miten Versossa opitaan? Kuuntelemalla, kunnioittamalla, keskustelemalla, vuorovaikutuksella, reflektiolla, ymmärtämällä sekä ilmaisemalla ajatuksia, tunteita, tarpeita ja tekoja. Mitä Versossa opitaan? Empatiaa, sosiaalisia, taitoja, vastuunottoa, osaamista, aktiivista kansalaisuutta Verso-oppilaidemme ajatuksia Versosta Versossa käsitellään riitoja, kiusaamisia ja erimielisyyksiä. Sovittelijat kysyvät riidan osapuolilta miten riita alkoi ja miksi. Sitten aloitetaan riidan sovittelu. Lopuksi kysytään riidan osapuolilta haluavatko he sopia, ja jos haluavat, täytetään lomake jossa lukee osapuolten nimet, riidan syy ja sopimus että riita on käsitelty. Viikon päästä sovittelusta sovittelijat käyvät kysymässä riidan osapuolilta onko kaikki hyvin ja että sopimus on pitänyt. Minun mielestä versoilijana on kivaa, ja on hauskaa auttaa muita. Verso on tärkeä osa koulussamme. (Meri 7A) Verso on sovittelua oppilaiden kesken ilman opettajaa. Siinä yleensä kaksi verso-oppilasta sovittelee kahden tai isomman joukon kiistoja ja riitoja. Välitunnin kestävissä sovitteluissa yleensä lopuksi täytetään myös lappu, jossa on osapuolten nimet, aihe ja seurantatapaaminen. (Juhana 7A) Tykkään olla vertaissovittelija, omasta mielestäni tämä on hyvä tapa sovitella riitoja. (Sanni 5C) Olen ollut pari kertaa sovittelemassa itseäni pienempien oppilaiden riitoja, ja yrittänyt saada heidät sopimaan riitansa. Jokaiselta luokalta on kaksi oppilasta, jotka ovat verso-sovittelijoita. Jos vaikka oppilas haluaa sopia riitansa jonkun kanssa, hän voi tulla opettajanhuoneeseen ja pyytää että he kirjoittavat tilauslomakkeen sovitteluun. (nimetön) KiVa Koulu -ohjelma Kun vertaissovittelu ei riitä, opettajat selvittävät ja sovittelevat kiistat. Jos kyse on kiusaamisesta, tapaus menee KiVa-tiimille, joka koostuu opettajista. KiVa-lyhenne muodostuu sanoista Kiusaamisen Vastainen tai Kiusaamista Vastustava. KiVa Koulu on opetusministeriön rahoituksella Turun yliopistossa kehitetty toimenpideohjelma koulukiusaamisen vähentämiseksi. KiVa Koulun on todettu vähentävän kiusaamista ja lisäävän kouluhyvinvointia. Lähes kaikki suomalaiset peruskoulut ovat jo ottaneet käyttöönsä KiVa Koulu -ohjelman, näiden joukossa meidän koulumme. Lisää tietoa saat osoitteesta ja siellä on myös vanhemmille tehty yksityiskohtainen opas.

12 11-luokkalaiset opiskelivat tänä syksynä kirkkohistoriaa luovina ongelmalähtöisinä oppimisprosesseina. Opiskelijat tekivät antiikista lautapelejä, keskiajasta satukirjoja, ortdoksisesta kirkosta mainoskuvastoja, reformaatiosta sanomalehtiä ja modernista ajasta sarjakuvia. Ohessa on poimintoja kurssilla tehdyistä tuotoksista. Eetu Lehtonen uskonnon ja psykologian opettaja Kirkkohistoriaa ongelmalähtöisinä oppimisprosesseina

13

14

15

16 Globaalikasvatusta elämänkatsomustiedon tunneilla: Fotonovela-työpaja Fotonovela-työskentely tarkoittaa sitä, että valokuvien ja tekstien avulla kerrotaan lyhyt tarina. Meidän koulumme 7.- ja 8. -luokkalaisten aiheena oli rakkaus ja seurustelu. Oppilaat tekivät omat tarinansa pienissä ryhmissä Taksvärkki ry:n ohjaajan Valerijan avulla. Fotonovelassa bolivialaiset, guatemalalaiset ja suomalaiset nuoret pääsevät kertomaan omia tarinoitaan, jonka tarkoituksena on edistää erilaisten kulttuurien ymmärrystä ja kunnioitusta. Tarinoiden kautta pääsee sukeltamaan tosielämään ja taruihin Atlantin toisella puolella. Kaikki tarinat on nähtävissä Taksvärkki ry:n sivuilla netissä sekä espanjaksi että suomeksi. Tekstin koonnut Mare Luoma Taksvärkki ry:n sivuilta.

17 Runosuoni pulppusi syksyisessä 6.A:ssa Outo metsähetki Metsässä minä kävelin Eläimiä minä tervehdin Sitten jotain tippui eteeni Se oli pieni meteori Tuli sisältä pieni vihreä mies Oli alien, kaikki varmaan sen ties Pyysi minulta apetta Annoin sille mustikoita Oli jo olento tarpeeksi täysi Sitten se kotiinsa lähti Lähtöä hetkeksi katsomaan jäin ja lähdin minäkin kotiinpäin! Olavi 6.A Jossain tuolla on parempi paikka Siell ei tarvitse huolehtia Voi vain niityllä loikoilla Siell aina linnut laulaa ja sataa vain harvoin Siell ei tarvii mennä nukkumaan Sillä olet jo unessa Rosa 6.A

18 Fiilikset 5/5! Eräänä päivänä äidinkielen opettajamme Pilvi ehdotti, että tekisimme luokkalehden. Luokkamme mielestä se oli hyvä ajatus. Oppilaat tekivät ryhmässä tai yksin erilaisia juttuja lehteen. Aikaa oli todella vähän, mutta onnistuimme mielestäni tässä haasteessa. Lopputulos, eli valmis lehti, on mielestäni upea ja onnistunut. (Ninni) Meistäkö lehden tekijöiksi? Lehden teko edellyttää tietenkin innostusta, ideoita, luovuutta, kieliopin tuntemista, oikolukua, puolivalmiin tekstin heittämistä roskiin, turhautumista ja sitten taas innostusta, ideoita ja luovuutta. Lehden tekeminen on kuitenkin paljon muutakin. Se on ymmärrystä siitä, miten lehti rakennetaan mielekkääksi lukukokemukseksi. Mikä on reportaasi? Entä uutinen? Artikkeli? Arvostelu? Miten lehti kasataan ja painetaan? Näihin kysymyksiin etsimme vastauksia Päivälehtimuseon työpajoista, joissa vierailimme pariin otteeseen. Tältä pohjalta luokkalehteä oli antoisaa ja inspiroivaa alkaa tehdä. Luokkalehteä ideoitiin äidinkielen viikkotunneilla Pilviopettajan kanssa ja toteutettiin äidinkielen jaksolla pääainetunneilla ja kotona. Aluksi oppilaat saivat miettiä heitä kiinnostavia aiheita, joista halusivat kirjoittaa lehteen, joko ryhmissä, pareittain tai yksinään. Pikku hiljaa monet lentävät ideat kristallisoituivat selkeäksi ajatukseksi siitä, mitä kukin halusi tehdä. Näin saatiin hahmoteltua lehden kokonaisuus. Lehdeltä puuttui kuitenkin vielä nimi. Erilaisia ehdotuksia heiteltiin ilmoille, niille naurettiin, ja jossakin kohtaa oltiin sitä mieltä, ettei lehdelle tule nimeä ollenkaan. Sitten joku sen keksi: Me Oppilaat, erästä tuttua aikakauslehteä mukaillen. Tämä sai luokan kannatuksen, ja taas tuli lehdestä konkreettisempi. Jo hyvin pian opettajallekin hahmottui se, että lehdestä oli tulossa hieno ja että oppilaat tekivät si-

19 tä tosissaan. Niinpä tarvittiin OIKEA PAINO, ei koulun kopiokonetta, synnyttämään tämä lehti. Se maksoi, ja niinpä tarvittiin sponsoreita, ja mahtavaa: muutaman sähköpostiviestittelyn kautta niitä löytyikin ihan koulun lähipiiristä! Kuudes luokka muuntui nyt mainostoimistoksi, ja muutamasta oppilaasta kuoriutui esiin sisäinen graafikko. Mainokset valmistuivat. Lehti valmistui. Paino löytyi. Niin rakkaat harrastukset, mielipiteet kuin visailutkin pääsivät lopulta lehden sivuille. Oppilaat tekivät töitä itsenäisesti tunneilla ja myös vapaa-ajallaan. Lehti on kuudennen luokan oppilaiden luovuuden, energian ja ilon aikaansaannos! Kun lehti tuli painosta olimme innoissamme. Selailimme lehteä ja olimme tyytyväisiä lopputulokseen. Lehdessä on monia mielenkiintoisia asioita esim. 10 asiaa tehdä, jos on tylsää. Kannattaa ostaa lehti! (Jan ja Otso) Uutinen? Artikkeli? Reportaasi? Vaikka lehden tarkoitus on tietenkin tuottaa lukunautintoa ja hyvää mieltä lukijalle, on sen tekeminen, prosessi itsessään, ollut yhtä tärkeä. Oppilaat olivat yksimielisiä siitä, että lehteä oli hauska tehdä vaikka se toisinaan tuotti ongelmia ja aika meni tiukalle. Mutta myös lopputuloksen oltiin tyytyväisiä. Ija Lahtinen / luokanopettaja 6.C Lehdestä tuli paljon parempi kuin ensin luulin! (Elli) Kun lehti sitten valmistui, se oli mielestämme upea! (Aino, Mustikka ja Jasmin) Fiiliksemme luokkalehden lopputuloksesta oli 5/5! (Teo ja Hubert) Ps. ME OPPILAAT -lehteä saat ostaa 6.C-luokasta hintaan 5 euroa (mikäli se ei ole loppuunmyyty tämän lehden ilmestyessä)!

20 Mediabussin kyydissä!

21 Ysiluokkalaiset pääsivät kokeilemaan lyhytelokuvan tekemistä ammattilaisten ohjauksessa, kun Ylen Mediabussi parkkeerasi Lehtikuusentien koulun pihaan kahdeksi päiväksi joulukuussa. Pääsimme mukaan hankkeeseen, jossa mukana olevien koulujen ryhmät osallistuvat elokuvatyöpajoihin. Työskentelyä ohjaavat Ylen ammattilaiset, ja oppilaiden käytössä on myös ammattilaistasoiset välineet. Parikymmentä innostunutta ysiluokkalaista pääsi työpajapäivinä toteuttamaan omia lyhytelokuviaan suunnittelusta editointiin. Anna-Mari Karjalainen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja

22 Eletty on ennenkin terveisiä satojen miljoonien vuosien takaa Saimme konkreettisesti kokea ja koskettaa elämän merkkejä seitsemännen luokan löytöretkeilijöiden hengessä. Saavuimme tuntemattomalle saarelle tutkimaan sen aarteita. Kunnioittaen saareen historiaa ja koskemattomuutta. Majoituimme Rumpon niemimaalla sijaitsevassa idyllisessä majatalossa. Alkoi seikkailu. Aarteiden etsintä fossiilien parissa. Voi sitä hämmästyksen määrää, kun kuudennen luokan geologian jakso muuttui todellisuudeksi jalkojemme alla olevia kiviä kääntämällä ja tutkimalla. Trilobiitteja, pitkäjalkaisia Vormsin saarella riittää, erityisesti Saxbyn rannalla. englanniksi Vormsin saaren värikkäästä historiasta. Löytöretkeilijät palasivat rikas, uusi kokemus mukanaan. Tytyristä Vormsiin Viime keväänä geologian jakson aikana tutustuimme Tytyrin kaivosmuseoon, Kalkki-Petterin valtakuntaan. Samaan aikaan CD-luokkien oppilaat suunnittelivat matkaa Eestiin. Retkien onnistuminen mahdollisti molempien luokkien vanhempien aktiivinen varainhankinta jo ensimmäisiltä luokilta saakka. Kokenut geologi, Silvi Püvi, auttoi oppilaita ymmärtämään maailman syntyä, maaperän kerroksellisuutta ja fossiileja. Paikallinen opas, Koit, kertoi Luokanopettajat Tiina Järnefelt ja Sini Wallin kiittävät sekä oppilaita että vanhempia loistavasta leirikoulusta! AIVAN IHANA MATKA ON

23 7. C ja D:n oppilaiden kommentteja leirikoulusta Yhdessäolo oli mukavaa. Leirikoulu yhdisti meidät. Leirikoulu kesti neljä päivää ja jokainen niistä jäi mieleen. Minulla oli oikein hauska Eestin matka..mieleen jäi erityisesti sulkapallo, yhdessäolo sekä hyvä ruoka. PAKKO SANOA.

24 Lukiolaisten opintomatka Pariisiin Helsingin Rudolf Steiner -koulun lukiossa toteutettiin marraskuussa 2013 projekti, jonka tarkoituksena oli tukea ranskan opiskelua ja syventää opiskelijoiden yhteiskunnallista tietämystä. Projekti avasi osallistuville 13 oppilaalle oppilaille lähdemateriaalin ja Pariisin-vierailun avulla näkökulmia suomalaisen ja ranskalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan eroihin ja yhteneväisyyksiin. Lähdemateriaali mahdollisti syventymisen teema-alueeseen eurooppalaisuus, maahanmuutto ja integraatio. Projektiin osallistuvat oppilaat saivat kehittää ranskan kielen taitojaan sekä lähdemateriaalin tulkinnan, sen pohjalta syntyvien keskustelujen että ranskalaiseen steinerkouluun tehdyn vierailun avulla. Puhumattakaan omakohtaisesta kohtaamisesta ranskalaisen elämän kanssa ilta-aikana, jolloin oppilaat liikkuivat rohkeasti kaupungilla itse käyttäen ranskan kieltä! Kokonaisuudessaan projekti avasi nuorille elävän yhteyden ranskankieliseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan, mikä jatkossa kannustaa aktiiviseen vuorovaikutukseen kulttuurien välillä. August Tarkkio, lukion ranskanopettaja Olimme siis heti matkamme aluss matka-aiheemme ytimessä!

25 À Paris Ranskan opiskelijoiden matka a Lähdimme matkalle aiheenamme maahanmuutto ja ihmisoikeudet, joiden myötä olimme saaneet matkaan jonkin verran rahoitusta. Matkalle osallistui 13 lukiomme ranskan opiskelijaa sekä ranskan- ja historianopettajat August ja Esa. Saavuimme Pariisiin lentokentälle varhain aamulla , josta suuntasimme kohti hotelliamme. Nousimme Republique metroasemalta maan pinnalle, jolloin huomasimme tulleemme Place de la République -aukiolle. Sen keskellä sijaitsi monumentti, jota kiersivät reliefit. Ne kuvasivat ranskan vaiheita, kuten suurta vallankumousta Ensimmäisen päivän ohjelmana oli kaupunkikierros, jonka aloitimme Place de la Bastillen aukioon tutustumalla. Kyseisellä aukiolla oli sijainnut Bastille -niminen linnoitus. Kapinalliset hyökkäsivät ja valloittivat sen 14. heinäkuuta vuonna 1789! Aukiolla jo jonkin aikaa oltuamme huomasimme opiskelijoiden ryhmittyvän uuden oopperan edustalla. Osa ryhmästämme lähti katsomaan mikä oli homman nimi ja saimme tietää, että kyseessä oli mielenosoitus! Mielenosoittajat vastustivat maassa luvattomasti olleen nuoren tytön ja hänen perheensä karkoitusta. He vastustivat myös rasismia, koska ranskalaista tummaihoista kansanedustajaa oli heitetty banaanilla ja huudettu, että hänellä on banaani kateissa. Olimme siis heti matkamme alussa matka-aiheemme ytimessä! Jatkoimme matkaamme läpi Pariisin kulkien läpi juutalais- ja seksuaalivähemmistöjen korttelien ja yli Seinen 850-vuotiaalle Notre Damelle. Sitten katsastimme Pantheonin, joka on aikojen saatossa ollut milloin kirkko ja milloin suurmiesten hauta, nykyisin jälkimmäinen. Illalliseksi etanoita, fondueta ja juustoraclettea. 2. Päivä Suuntasimme paikalliseen Steiner-kouluun, École Percevaliin. Koulussa keskustelimme ikäistemme nuorten kanssa omasta ja eurooppalaisesta identiteetistämme, sekä pohdimme mielipiteitämme maahanmuutosta ja tasa-arvosta. Keskustelu oli antoisaa, vaikka jouduimmekin kielimuurin takia käymään sen suurimmaksi osaksi englanniksi tai Augustin tulkkaamana. Jotkut kyllä uskalsivat käydä keskustelua myös ranskaksi. Kouluvierailun jälkeenvierailimme Pariisin maahanmuuttomuseossa, ja llalla tarkoitus oli lähteä vielä ravintolaan ranskalaisten koululaisten kanssa. Illalla kaikki vierailivat pienemmillä porukoilla Eiffel-tornilla, ja jotkut jopa kävivät ylhäällä asti ihailemassa Pariisia iltavalaistuksessaan. 3. Päivä Viimeisenä päivänä suuntasimme heti aamulla kohti Louvrea. Monet olivat jo odottaneet tätä hetkeä. Näimme paljon upeita taideteoksia mukaan lukien kuuluisan Mona Lisan. Tämän taulun ympärillä oli paljon vartijoita ja turisteja kameroineen. Lisäksi oli eräs tummaan asuun pukeutunut mies, joka ei selvästikään ollut kiinnostunut taulusta, vaan turistien arvotavaroista. Museo reissun jälkeen kaikilla oli pari tuntia vapaa-aikaa, ja saimme seikkailla ilman opettajaa ympäri kaupunkia ja opimme samalla kulkemaan Pariisin metroilla. Lentomme Helsinkiin lähti illalla ja olimme perillä myöhään yöllä. Tämä matka opetti meille paljon Ranskan kulttuurista sekä eroista ja yhtäläisyyksistä verrattuna Suomeen, joita emme olisi oppineet ilman tätä matkaa! Kirjoittajat: Elisa, Veera ja Tuomas

26 Keisarille uudet vaatteet 5A:lta 5A luokka esitti syksyllä näytelmän Keisarin uudet vaatteet. Luokanopettaja Mare Luoma oli kesällä hankalan paikan edessä, kun hänen oli valittava luokalleen sopiva näytelmä: Luin kesän aikana monia käsikirjoituksia ja aloitin jopa oman näytelmän kirjoittamisen, mutta lopulta päädyin kuitenkin tuttuun ja turvalliseen. Vaikka oppilaita ei ollut vaikea saada keskittymään, tuotti vuorosanojen ulkoaopettelu hankaluuksia senkin edestä. Harjoitusajan puute vaikutti myös lopputulokseen. Roolitus ja puvustaminen oli kuitenkin helppoa ja hauskaa. Pienistä kommelluksista huolimatta olivat oppilaat tyytyväisiä näytelmäänsä ja odottavat innolla seuraavaa. Oppilaiden mielestä iltannäytökset olivat hauskimpia etenkin tarjoilunsa puolesta. Myös opettaja oli lasten kanssa samaa mieltä siitä, että iltanäytökset onnistuivat parhaiten, ja, oppilasnäyteökset eivät sujuneet yhtä hyvin, mutta Maren sanoin: Virheistä oppii. Näytelmä opetti jokaista myös voittamaan pelkonsa. Hyvin onnistuneet kohtaukset olivat viidesluokkalaisten suosikkeja, eikä rooliin eläytymisessä ollut hankaluuksia. Haastateltavina olivat 5A-luokalta Herkko, Ella, Liisa, Samel, Arat ja luokanopettaja Mare Luoma. Haastattelijoina Ida L, Ida M, Hanna, Lilja, Vilja, Anni ja Rosa luokilta 10C ja 11C

27 Kesähuvilalla tapahtuu 12 A:N NÄYTELMÄ HEINÄHATTU JA VILTTITOSSU JA RUBENSIN VELJEKSET Tänä syksynä 12 A:n oppilaat toivat Steinerin lavalle lastennäytelmän Heinähattu ja Vilttitossu ja Rubensin veljekset. Kolmesta vaihtoehdosta juuri tämä valittiin, sillä haluttiin komediaa - ja sitä myös saatiin. Projektin ohjaajana toimi koulumme entinen oppilas Mandi Vermilä. Kuusi viikkoa kestänyt näytelmäkurssi aloitettiin hankkimalla valmis käsikirjoitus, jota hieman muokattiin esimerkiksi lisäämällä tarinaan muutamia hahmoja. Oppilaat jaettiin ryhmiin, jotka kukin vastasivat näytelmän toteuttamiseen vaadittavista työalueista, kuten lavastuksesta, puvustuksesta sekä valoista. Näytelmän lavastus pidettiin yksinkertaisena, sillä tapahtumapaikat vaihtuivat useasti. Oppilaiden mielestä rooleihin oli helppo eläytyä. Ainoana ongelmana oli repliikkien osaaminen, mutta lavaenergisyys korvasi sen. Näytöksissä tapahtui pieniä mokia, mutta erityisesti ensi-illassa oli intensiivisyyttä. 12 A:n oppilaat kannustavat osallistumaan kurssille, sillä yhteinen projekti paransi huomattavasti luokkahenkeä ja yhdisti luokkaa. Haastateltavat; Toora Furu, Emma Seppänen, Henry Anderson 12A Haastattelijat; Lyyra Furu, Pinja Huovinen, Eddie Sukura 10A

28 Vesi nousee - Vaihto-opiskelijoiden kokemuksia 12C:n näytelmästä Lauluja harmaan meren laidalta

29 Vaihto-oppilaana Helsingin Rudolf Steiner koulussa ollut Lili Korinkova nautti näytelmän tekemisestä ja kertoi, että harjoituksissa oli hauskaa. Haastavaa oli kuitenkin ohjaajan ymmärtäminen, koska Lili ei osannut vielä suomea ja ohjaaja ohjasi suomeksi. Lahjakkaimpina näyttelijöinä hän piti japanilaisia turisteja, joissa hän itse näytteli, sekä bussikuski Tiitistä, jota näytteli Martin Urbanik. Lili sai näytelmän tekemisestä uusia kokemuksia sekä vapaata koulusta, mikä oli ehkä hänen mielestään parasta. Bussikuskia näytellyt Martin Urbanik kertoi oppineensa uusia suomenkielisiä sanoja. Hänen mielestään harjoitukset olivat hyvin organisoituja ja muut tekivät hyvin yhteistyötä. Martinin mielestä vaikeinta oli oppia käsikirjoitus. Haastattelijat: Lucas, Taisto, Henri, Sakari, 10A