VIRTAIN KAUPUNKI Keiturinsalmen asemakaava ja asemakaavan muutos Ehdotus WWE

Transkriptio

1 VIRTAIN KAUPUNKI 169WWE

2 Pöyry Finland Oy

3 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Virtain kaupunki Kaavatunnus Laatija Asemakaavan muutos koskee korttelia 19001, osaa korttelista sekä virkistys- ja katualueita. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu korttelit ja virkistys-, maa- ja metsätalous- sekä katualueita. Pöyry Finland Oy, Hämeenkatu 23 A Tampere. Kaavan laadinnasta on vastannut arkkitehti SAFA Jarmo Lukka. Suunnittelutyöhön ovat osallistuneet myös arkkitehti SAFA Laura Hietakorpi, ark. yo Mikko Peltonen ja suunnittelija FM Minna Lehtonen. Virtain kaupungilta kaavaprosessia on ohjannut kaavoitusarkkitehti Arto Nummijärvi. Tampereella Pöyry Finland Oy Jarmo Lukka johtava asiantuntija Mikko Peltonen avustava suunnittelija

4 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavoitettava alue sijaitsee suunnilleen kolmen kilometrin etäisyydellä Virtain kaupungin keskustasta länteen. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 28 hehtaaria. Alue rajoittuu länsiosaltaan Keiturinsalmeen, joka johtaa Vaskivedeltä Marttisenalaiseen, mistä vesireitti johtaa Herraskosken kanavan kautta Toisveteen. Keiturinsalmi on eteläosastaan leveimmillään kilometrin levyinen ja tämä kohta vesistöstä rajoittuu asemakaavoitettuun Ranta-Keiturin asuinalueeseen. 2 Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella on tarkoitus muodostaa Keiturinsalmen alueelle asuinalue pääosin yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Kaava-alue: n. 27,9 hehtaaria Korttelialuetta: n. 11,6 hehtaaria Rakennusoikeutta: n kerrosneliömetriä Asemakaava koskee Virtain kaupungin (936) kaupunginosan 19 tiloja 150:0, 19:57 ja 28:263.

5 3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Sisältö 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 4 2 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen 5 3 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 11 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta 14 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 15

6 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö 19 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liitteet 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman , tark Kaavakartta 1: Havainnekuva 5. Vesihuollon yleissuunnitelma 6. Rakennustapaohjeet 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Virtain keskustan ja sen ympäristöalueiden kulttuuri- ja maisemahistoriallinen selvitys Muinaismuistoselvitys Rantakeiturin luontoselvitykset 2010.

7 5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavoitus on aloitettu syksyllä 2010 ja se on edennyt seuraavasti: Keiturinsalmen asemakaavan käynnistäminen käsittely Virtain kaupungin ympäristölautakunnan kokouksessa Valmisteluvaiheen kuuleminen kaavaluonnosaineisto nähtävillä Asemakaava Keiturinsalmen asemakaavan tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa kaupungin asuntotonttitarjontaa sekä mahdollistaa rannanläheinen asuminen. Asemakaava pyritään suunnittelemaan niin, että mahdollisimman monelta kiinteistöltä avautuu vesistönäkymä. Kaavoitettava alue sijoittuu Ranta-Keiturin asemakaavoitetun ja jo rakennetun alueen itäpuolelle Keiturinniemen metsäiselle rinteelle. Järvinäkymät alueelta avautuvat etelään ja länteen. Ympäristön rakentamistilanne on otettu erityisesti huomioon kaavan laadinnassa. Suunnittelun lähtökohtina on huomioitu myös alueen virkistys-, maisema-, ympäristö- ja luontoarvot. Maisema- ja luonnonarvoiltaan herkät Keiturinsalmen rannat on kaavaratkaisussa jätetty vapaiksi rakentamiselta. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueen rakentuminen on mahdollista kaavan saatua lainvoiman. Kaupunki on hankkinut omistukseensa seurakunnan omistuksessa olleet maa-alueet.. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Keiturinniemen alueelta on laadittu luontoselvitys ja alueen kohteet ovat mukana myös vuonna 2009 laaditussa Virtain keskustan ja sen ympäristöalueiden kulttuuri- ja maisemahistoriallinen selvitys raportissa (Virtain inventoinnit, alueet, kohde 19: Keiturinsalmen maisema) Alueen yleiskuvaus Keiturinniemi on luonnonympäristöltään kallioista ja metsäistä rinnemaastoa, jolle antaa omaleimaisuutta läheinen vesistö, Vaskivesi ja siltä Keiturinsalmen kautta erkaneva kapea reittiyhteys Marttisenalaisen ja Herraskosken kanavan kautta pohjoisempana sijaitsevalle Toisvedelle.

8 Luonnonympäristö Maisemarakenne Virrat kuuluu maisemamaakunnallisessa jaottelussa Suomenselän alueeseen ja Pohjois-Hämeen järviseutuun. Alueelle ominaisia luonnonmaiseman piirteitä ovat vaihtelevat korkeussuhteet, lukuisat metsät ja suot sekä reittivedet. Nämä luonnonmaiseman piirteet ovat näkyvissä myös Keiturinniemen alueella hyvin selvästi. Alue on kallioista metsämaastoa. Muodoiltaan salmen itäpuolinen maasto on laakeaa kallioaluetta, joka huipentuu Keiturinvuoreen. Korkeimmalta kohdalta alue on 135 metriä merenpinnan yläpuolella. Luonnonolot ja luonnon monimuotoisuus Alueelta on laadittu luontoselvitys kesällä Rantakeiturin luonnonympäristöä luonnehtii jyrkkä maaperän profiili, joka antaa tavanomaisellekin metsäluonnolle maisemallista merkittävyyttä. Vaihtelevan geomorfologian ja etenkin rantametsien merkitys vaikutusalueella korostuu, kun vesistön vastaranta sijaitsee lähellä. Kasvillisuudeltaan ja puustoltaan tutkimusalue on pääosin tavanomaista talousmetsäluontoa muutamia luontokohteita lukuun ottamatta. Sekapuustoisten havupuuvaltaisten metsien kenttäkerrosta ilmentävät tuoreille kangasmetsille tyypillisten lajien lisäksi kuivien kalliomänniköiden jäkäliköt. Kaavoitettavalle alueelle ei sijoitu luonnonsuojelukohteita. Alueen pohjoispuolella sijaitsee Metsälain 10 mukainen arvokas rantaluhta, jolla esiintyi myös luontodirektiivin liitteen IV (a) viitasammakko. Kaava-alueen pohjoisrajalla sijaitsee Metsälain 10 mukainen noro, jonka suistossa pienialainen luhta. Noron varren lahopuustolla saattaa olla merkitystä lepakkojen päivälepopaikkana, sillä luontoinventoinnin yhteydessä alueelta kartoitettiin havaintoja lepakoista. Myös lepakot kuuluvat luontodirektiivin liitteen IV (a) perusteella huomioitaviin eläinlajeihin. Alueella elää tavanomaista metsä- ja vesilintulajistoa. Kuva 2. Rantakeiturin arvokkaat luontokohteet. Keltainen aluerajaus = suunnittelussa maisemallisesti huomioitava vyöhyke, vaalean vihreä aluerajaus = metsälain 10 mukainen rantaluhta sekä luontodirektiivin liitteen IV (a) viitasammakon elinympäristö, tumman vihreä aluerajaus = metsälain 10 mukainen noro ja sen lähiympäristö, Punainen pallo = lepakkohavaintopaikka.

9 7 Vesistöt ja vesitalous Keiturinsalmen asemakaavoitettava alue on paikoin jyrkähköä, metsän peittämää kallioaluetta. Rannoiltaan alue rajautuu sekä Vaskiveteen että Toisveteen johtavaan Keiturinsalmeen. Vesistöt kuuluvat Kokemäenjoen vesistöalueeseen. Alueella ei ole vesitalouden kannalta merkittäviä pohjavesiesiintymiä Rakennettu ympäristö Väestö ja asuminen Taajamakuva Keiturin alueella asuu noin 800 asukasta. Kaavoitettavan alueen eteläpuolella sijaitsee Ranta-Keiturun pientaloista muodostuva asuinalue, joka on rakentunut 2000-luvun aikana. Osa taloista on omarantaisia asuinkiinteistöjä. Ranta-Keiturin itäpuolelle sijoittuu jonkin verran vanhempaa loma-asutusta sekä Ranta-Pappilan viljelysmaisemaa. Rakennettua ympäristöä edustaa tavallaan myös Keiturinsalmen vesireitti Toisvedelle. Suunnittelualueen pohjoispuolella on vuosina rakennettu Herraskosken kanava, joka on rakenteiltaan ja miljööltään pitkälti säilynyt alkuperäisessä muodossa. Etelämpänä kanavasta sijaitsee salmen yli johtava Keiturin rautatiesilta, joka valmistuessaan 1937 oli Suomen korkeimmalla kulkeva rautatiesilta. Nykyisin siltaa pitkin kulkee ulkoilureitti Maanomistus Kaavoitettava alue on Virtain kaupungin omistuksessa lukuun ottamatta Ranta-Keiturin asemakaavan korttelin tonttia 6, joka on yksityisomistuksessa.

10 8 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Maakuntakaavassa Keiturinniemi kokonaisuudessaan on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Kuva 3. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta Taajamatoimintojen alueeksi varatulle alueelle osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. Yleismääräyksenä maakuntakaavassa on esitetty, että taajamien rakentamattomat ranta-alueet tulee säilyttää pääsääntöisesti rakentamattomina ja ne tulee osoittaa yksityiskohtaisessa kaavoituksessa virkistyskäyttöön. Virkistys- ja suojelualueilla sekä liikenteen ja teknisen huollon verkostoja ja alueita varten osoitetuilla alueilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Rakentamisrajoitus ei koske yhteystarvemerkintöjä.

11 9 Yleiskaava Alueelle on laadittu Virtain keskeisten alueiden osayleiskaava. Yleiskaava on oikeusvaikutukseton. Yleiskaavassa alue on osoitettu asumistoimintojen lisäksi liike- ja toimistorakentamiseen sekä virkistystoiminnoille. Kuva 4. Ote Virtain keskeisten alueiden osayleiskaavasta. Asemakaava Virroilla on käynnissä uuden osayleiskaavan laadinta. Työ on aloitettu 2010 ja kaava valmistunee vuoden 2013 aikana. Pääosalla alueesta ei ole asemakaavaa. Eteläosaan alueesta ulottuu Keiturinrannan ja -tien asemakaava, joka on vahvistettu Hämeen lääninhallituksessa Asemakaavassa on osoitettu alueita YRM -merkinnällä (Yleisten ja matkailua palvelevien rakennusten korttelialue), jotka ulottuvat nyt kaavoitettavalle alueelle. Lounais- ja eteläosastaan kaava-alue rajautuu Ranta-Keiturin asemakaavaan. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Ranta-Keiturin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen

12 10 Kuva 5. Ote Keiturinrannan ja tien asemakaavasta. Kaavoitettava alue harmaalla.

13 11 Rakennusjärjestys Virtain kaupungin voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt uuden rakennusjärjestyksen v. 2012, mutta siitä on valitettu. Tonttijako ja kiinteistörekisteri Pohjakartta Kuva 6. Ote Ranta-Keiturin asemakaavasta. Alue on merkitty valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin. Alueelle on laadittu uusi asemakaavan pohjakartta, joka täyttää asemakaavan pohjakartalle asetetut vaatimukset. Pohjakartta on hyväksytty Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Alueelta on laadittu luontoselvitys (2010) ja muinaisjäännösinventointi (2009). Alue on inventoitu myös Virtain keskustaajaman kulttuuri- ja maisemahistorialliseen selvitykseen (2009).

14 12 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Keiturinsalmen asemakaava sijoittuu välittömästi Ranta-Keiturin asuinalueen läheisyyteen täydentäen alueen tonttitarjontaa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Keiturinsalmen asemakaavan laadinta on käynnistetty Virtain kaupungin ympäristölautakunnassa loppuvuodesta Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavassa ovat osallisia alueen maanomistajat ja rajanaapurit sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tämän asemakaavan osallisiksi on katsottu seuraavat tahot: 1. Kaavoitettavan alueen maanomistajat ja asukkaat 2. kuntalaiset 3. Julkishallinnon ja yrityselämän osalliset Museovirasto Pirkanmaan liitto Pirkanmaan ELY-keskus Liikennevirasto (ent. Ratahallintokeskus ja Tiehallinto) Virtain kaupungin kaukolämpölaitos Pirkanmaan aluepelastustoimi / Tampereen aluepelastuslaitos Virtain kaupungin hallintoelimet 4. Muut osalliset lähialueiden maanomistajat ja asukkaat, aluetta käyttävät tahot Vireilletulo Virtain kaupunki on kuuluttanut asemakaavan vireilletulosta Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty ja se asetettu nähtäville vireilletulon yhteydessä joulukuussa Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on päivitetty

15 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämän viranomaisneuvottelun järjestämistä luonnosvaiheessa ei ole katsottu tarpeelliseksi Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Kaavan tavoitteena on mahdollistaa pientalorakentamisen lisääminen Virroilla erityisesti vesistöjen läheisyydessä. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Pirkanmaan maakuntakaavassa esitetyt tavoitteet eivät ole ristiriidassa Keiturinsalmen asemakaavassa esitettyjen maankäyttöratkaisujen, kaupungin ja osallisten tavoitteiden kanssa. Yleiskaava Alueella voimassa olevassa yleiskaavassa esitetyt periaatteet on huomioitu kaavaratkaisussa. Lähialueiden asemakaavat Kaavan maankäyttöratkaisu noudattelee lähialueen asemakaavojen periaatteita. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kaavan maankäyttöratkaisu mahdollistaa rannanläheistä asumista Virroilla. Asemakaava on suunniteltu siten, että mahdollisimman monelta kiinteistöltä avautuu vesistönäkymä. Läheiset metsäalueet on osoitettu lähivirkistysalueiksi. Jäljellä olevat rakentamattomat ranta-alueet on kaavassa jätetty vapaaseen virkistyskäyttöön Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Osallisten ja maanomistajien tavoitteita on tarkennettu suunnittelun alkuvaiheessa idealuonnosten kautta. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Alueen rakenteesta on pyritty saamaan selkeä ja luontevasti läheiseen Ranta-Keiturin asuinalueeseen sulautuva kokonaisuus. Korttelialueiden väleihin on jätetty riittävän laajoja virkistysalueita, jotka sitovat rakennettuja alueita toisiinsa ja tarjoavat mielenkiintoisia lähivirkistysreittejä ja yhteyksiä rakentamisesta vapaaksi jätetyille ranta-alueille. Samalla kahdesta Ranta-Keiturin asemakaavan myymättömästä rinnetontista on muodostettu yksi väljempi tontti ja viherväylä mm. vesihuollon tarpeisiin.

16 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Virtain kaupunki Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Suunnittelun alkuvaiheessa alueelle laadittiin alustavia vaihtoehtoja, joiden avulla tarkasteltiin mm. kunnallistekniikan toteuttamismahdollisuuksia vaativassa maastossa. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Asemakaava-alueen pinta-ala on n. 27,9 hehtaaria. Asuinpientaloja varten varattuja korttelialueita (AP) on yhteensä 1,7 hehtaaria. Erillispientalojen korttelialueita (AO) varten kaavaan on varattu 9,2 hehtaaria. Lähipalvelurakennusten korttelialuetta PL) varten on kaavaan varattu 0,7 hehtaaria. Lähivirkistysalueita (VL, VL/s) ja urheilu- ja virkistyspalvelujen alueita (VU) kaavaan on osoitettu yhteensä 12,3 hehtaaria. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavaratkaisun peruslähtökohtina ovat olleet työn alkuvaiheessa asetetut tavoitteet. Korttelialueet ja tontit on pyritty sijoittamaan siten, että mahdollisimman monesta asunnosta ja tontilta avautuu vesistönäkymä. Sijoittelussa on huomioitu myös luontoselvityksessä osoitetut arvokkaat luontokohteet. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Asuinpientalojen korttelialue (AP) Korttelit 19017, ja Asuinpientalojen rakentamista varten on kaavaan osoitettu yksi korttelialue alueen keskivaiheille ja kaksi kaava-alueen eteläosaan, joista toinen (19019) on osoitettu pohjoisosaltaan erillispientalojen rakentamista varten. Osa kortteleista rajautuu lähivirkistysalueeseen, jonka yhteyteen on varattu myös urheilupaikka-alue. Erillispientalojen korttelialue (AO) Korttelit ja -16, 19018, ja Erillispientalojen rakentamista varten on osoitettu 11 korttelia sekä yksi kortteli, jonka eteläosa on varattu asuinpientalojen rakentamista varten.

17 15 Lähipalvelurakennusten korttelialue (PL) Kortteli on varattu Keiturinniemeen sijoitettaville lähipalvelutoiminnoille Muut alueet Lähivirkistysalueet (VL, VL/s) Lähivirkistysalueiksi varatut alueet sijoittuvat asuinkortteleiden ympärille ja kaavan pohjoisosassa Keiturinsalmen rantaan. VL/s alueella sijaitsee Metsälain 10 mukainen noro, jonka suistossa pienialainen luhta. Alueen lahopuustolla saattaa olla myös merkitystä lepakkojen päivälepopaikkana. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueet (VU) Liikenne- ja katualueet Kaavaan on osoitettu kaksi aluetta urheilu- ja virkistyspalvelujen toimintoja varten. Alueen keskiosassa sijaitsevalle lähivirkistysalueelle on mahdollista sijoittaa urheilutoimintojen alueita. Pohjoisempana ranta-alueella on osoitettuna alue, jolle on mahdollista rakentaa toimintoja palveleva rakennus. Kaavaan on varattu tarvittavat katu- ja tieyhteydet tonteille. Alueen eteläosaan on osoitettu jalankululle ja pyöräilylle varattu katualue. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenteen toimintaedellytykset Väestö Palvelut Kaavan maankäyttöratkaisu vastaa Virtain kaupungin asettamiin tavoitteisiin luomalla edellytykset uusien pientalojen rakentamiselle jo olemassa olevan taajamarakenteen yhteyteen. Etäisyyttä Virtain keskustaan alueelta on noin kolme kilometriä. Kaava on laadittu kunnallisteknisten verkostojen toteuttamisen kannalta taloudellisesti ja siinä on otettu huomioon maaston asettamat olosuhteet tonttien ja kiinteistöjen sijoittamisessa. Uuden asuinalueen rakentuminen Keiturinniemeen lisää alueen väestömäärää yli 200 asukkaalla. Kokonaisuudessaan Keiturin alueen asukasmäärän arvellaan kasvavan noin 1000 asukkaaseen. Alueelle on varattu korttelialue lähipalveluja varten ja tähän voidaan sijoittaa joko kaupallisia tai kaupungin tarjoamia palveluja tarpeen mukaan. Toistaiseksi tarvittavat palvelut (päiväkodit, koulut, palvelut ja kaupat) sijaitsevat Virtain keskustassa.

18 16 Virkistys Lähialueen metsät ja ranta-alueet tarjoavat alueen asukkaille hyvät virkistysmahdollisuudet. Alueelta on kevyen liikenteen reittiyhteyksiä muille asuinalueille sekä Virtain keskustaan. Liikenne Ajoneuvoyhteys Keiturinniemeen kulkee Virtain keskustasta Rantatietä myöten. Pohjoisempi reitti alueelle kulkee Keiturintien kautta. Uuden asuinalueen rakentumisen myötä liikennöinti kasvaa jonkin verran mutta ei aiheuta merkittävää lisäystä liikennemääriin kummankaan reitin kautta. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Asemakaavalla ei ole vaikutuksia ympäristönsuojeluun. Kaavaratkaisussa on otettu huomioon luontoselvityksessä esiin tulleet luonnonympäristön kannalta tärkeät alueet ja ne on jätetty rakentamisesta vapaiksi alueiksi. Alueen rakentumisvaiheessa uusien kiinteistöjen rakentaminen ja siihen liittyvä liikenne voi aiheuttaa tilapäisesti lieviä melu- ja liikennehäiriöitä lähialueille Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnonolot, luonnon monimuotoisuus ja luonnonsuojelu Pienilmasto Vesistöt ja vesitalous Alue muuttuu metsäisestä maastosta rakennetuksi pientaloalueeksi. Alueelle jää kuitenkin huomattavasti puustoa asuinalueiden väliin jääville lähivirkistysalueille ja niiltä säilyy yhteys lähialueen metsiin. Merkittävät luontokohteet ja ranta-alueet säilyvät rakentamisen ulkopuolella. Kaavaratkaisussa on huomioitui luontoselvityksessä esiin nousseet metsälakikohteet ja EU:n direktiivilajien esiintymisalueet. Alueella ei sijoitu luonnonsuojelualueita. Asemakaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen pienilmastoon. Osalla rinnealuetta tuulisuus voi jonkin verran lisääntyä puuston vähenemisen myötä. Alueen rakentuminen vaikuttaa jonkin verran pintaveden luonnontilaiseen kulkuun, mikä johtuu kasvillisuuden ja puuston poistamisesta rakennettaessa uutta aluetta. Korttelialueiden pintavedet johdetaan hulevesiverkostoon. Mahdollista pintavalumaa alemmille rinteen korttelialueille estää myös väliin jäävä puustovyöhyke. AP-, AO- ja PL-alueita koskee määräys, jossa vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää tontilla siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Huleveden viivytysjärjestelmien toteutus tulee suunnitella siten, että ne tyhjentyvät noin 12 tunnin kuluessa täyttymisestään. Lisäksi PL-alueella vettäläpäisemättömän pysäköinti- ja piha-alueen hulevedet tulee johtaa öljynerotuksen kautta hulevesijärjestelmään. Suunnitelma hulevesien hallinnasta tulee esittää rakennuslupa-asiakirjoissa.

19 Ympäristön häiriötekijät Kaavan toteutuminen ei synnytä ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa toimintaa alueelle. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset

20 18

21 Nimistö Kaavalla syntyy alueelle uutta kadunnimistöä. Kaava-alueen pääkatu on Papintie, jolta erkanee luoteeseen Emilinkuja ja etelään Paavontie ja Järvimaisemankatu. Järvimaisemankadulta on yhteys Oskarinkujalle. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kaavoitustyön yhteydessä on laadittu havainnekuva, rakennustapaohjeet ja vesihuollon yleissuunnitelma. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista kaavan saatua lainvoiman. 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteutumista ja alueen rakentumista valvovat Virtain kaupungin rakennusvalvontaviranomaiset.