Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu HIRVENSALMEN KUNTA Kunnanhallitus

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanhallituksen kokoushuone kello Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 145 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen 146 Työjärjestyksen hyväksyminen 147 Urmaslahden asemakaavan muutos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskien tiloja Kesäniitty 7:156 (osa), Satuniemi 7:159 (osa) ja Herkkukartano 7:162 (osa) 148 Vuokrasopimuksen hyväksyminen/myfilm Oy 149 Selvityspyyntö maan haltuunotosta ja rakentamisesta Möhkösen kaava-alueella 150 Lisäajan myöntäminen rakennusvelvoitteen täyttämiseksi/heikki ja Kirsi Vanhanen 151 Lausunnon antaminen Etelä-Savon pelastuslaitoksen palvelutasopäätökseen vuosille Lausunnon antaminen Vaalijalan kehyssuunnitelmasta vuosille Lausunnon antaminen Vilkon Oy:n ympäristöluvan jatkoajasta 154 Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen muodostaminen 155 Mikkelin seudun hakeminen KOKO ohjelmaan 156 Lausunnon antaminen MMM:le koskien hallituksen esitystä edus kunnalle laiksi maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa 157 Hirvensalmen ja Pertunmaan kunnan välinen sopimus lastenvalvojan ja sosiaalityöntekijän tehtävien hoidosta 158 Lisäajan myöntäminen rakennusvelvoitteen täyttämiseksi/larmeko Oy 159 Maanpuolustusjuhla Hirvensalmella Ilmoitusasiat 161 Edustajien nimeäminen Etelä-Savon maakuntaliiton vuoden 2010 toimintaa ja taloutta koskevaan tilaisuuteen 162 Edustajien nimeäminen Etelä-Savon kunnallisseminaariin Pöytäkirjan nähtävänäpito Kokouksen tarkistettu pöytäkirja, johon liitetty oikaisuvaatimusohjeet pidetään nähtävänä

2 Kunnanhallitus Aika: klo Paikka: Kunnanhallituksen kokoushuone Läsnä olleet jäsenet: Kalevi Puukko, pj Jukka Manninen Pentti Pylkkänen Maarit Honkanen Ahti Lindgren Heidi Honkanen Pirkko Luntta Muut läsnäolijat: Esko Kekkonen, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Riikka Lång, kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Juhani Manninen, kunnanvaltuuston II varapuheenjohtaja Seppo Ruhanen, kunnanjohtaja Mervi Simoska, pöytäkirjanpitäjä 144 Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 145 Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Pentti Pylkkänen ja Heidi Honkanen Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Kalevi Puukko puheenjohtaja Mervi Simoska pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastajat, tarkastusaika Pentti Pylkkänen Heidi Honkanen

3 Kunnanhallitus TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Khall 146 Kj Kunnanhallitus hyväksyy tämän esityslistan asioiden käsittelyjärjestykseksi. Lisäksi päätettiin käsitellä

4 Kunnanhallitus URMASLAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA KOSKIEN TILOJA KESÄNIITTY 7:156 (OSA), SATUNIEMI 7:159 (OSA) JA HERKKUKARTANO 7:162 (OSA) Tekn.ltk Suunnittelualue muodostuu Hirvensalmen kunnan Pöyryn kylän tilojen Kesäniitty 7:156, Satuniemi 7:159 ja Herkkukartano 7:162 osa-alueista n. kolmen kilometrin etäisyydellä kuntakeskuksesta pohjoiseen. Kaavan tarkoituksena on saneerata yhteensä noin 12 hehtaarin kokoinen osa-alue nykyisin voimassa olevasta Urmaslahden asemakaavasta maanomistajien esityksen mukaisesti. Pääosin kaavamuutos on lähtenyt liikkeelle alueelle alustavasti suunnitellun harjoitusjäähallin tilatarpeista. Alueelta ei tavattu luonnonarvoiltaan arvokkaita kohteita alkuperäisen asemakaavatyön yhteydessä. Alueelle ei juurikaan kohdistu ulkopuolista virkistyskäyttöä. Kirkonkylältä tuleva ulkoilureitti / hiihtolatu koukkaa Satulinnan pihapiirin kautta. Alueen merkittävin rakennuskanta löytyy Satulinnan matkailualueen ympäristöstä. Rakentamattomat alueet ovat pääosin kunnan omistuksessa. Satulinnan alueen omistaa Kiinteistö Oy Yrttitarha. Seutukaavassa suunnittelualue on merkitty matkailupalvelujen alueeksi (RM 08.01). Alueen oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa kyseinen alue on varattu myös matkailupalveluille (RM). Urmaslahden hyväksytystä asemakaavasta käsitellään uudelleen: - kortteli 300, tontit 2 ja 3 (RM, Matkailua ja siihen liittyvää yritystoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue) sekä 6 ja 7 (AO, erillispientalojen korttelialue) - osa maa- ja metsätalousalueesta, jolla ulkoilun ohjaamistarpeita (MU) Aloite kaavan laatimiseen on tullut kunnalta ja alueen maanomistajalta. Kaavoituksen vireillepanosta tiedotettiin paikallislehdessä kaavoituskatsauksen yhteydessä.

5 Kunnanhallitus Hirvensalmen kunta on käynyt neuvotteluja jäähallin saamiseksi Hirvensalmelle. Hankkeesta on laadittu alustava hankesuunnitelma. Satulinnan koillispuolelle on alustavasti suunniteltu harjoitusjäähallin rakentamista Kiinteistö Oy Yrttitarhan sekä kunnan omistamalle alueelle. Asiasta on alustavasti keskusteltu Etelä-Savon ympäristökeskuksen edustajien kanssa. Alustavissa asemapiirroksissa osa jäähallirakennuksesta sijoittuisi nykyisen kaavan MU-alueelle (maa- ja metsätalousalue, jolla on ulkoilun ohjaamistarpeita). Kaavamuutoksessa voidaan samanaikaisesti tutkia lähialueen muita muutostarpeita yhteistyössä alueen yrittäjien kanssa. Tavoitteena on kehittää Satulinnan aluetta edelleen vetovoimaisemmaksi mm. monipuolistamalla alueen palveluita. Kunnan omistamalla alueella olevien kahden omakotitalotontin (kortteli 300, tontit nro 6 ja 7) poistamista harkitaan, jos ne asettavat rajoitteita alueen matkailukäytön kehittämiselle. Vastaavasti kunnan omistuksessa olevan korttelin 300 matkailukäyttöön varatun RM-tontin nro 2 käyttötarkoitusta ja mahdollisten rakennusten sijoittelua pyritään tarkentamaan (kunnanhallitus ). Alkuperäisen kaavan tehokkuus tontilla nro 3 (e=0,05 -> 0,08) kasvaa huomattavasti jäähallin vaatiman rakennusoikeuden (n krsm²) takia. Kyseinen rakennusoikeus sijoittuu kuitenkin maantien lähistölle alueelle, jolla ei ole merkittäviä maisemallisia tai luonnon arvoja. Samalla alueelta myös poistuu rakennusoikeutta 710 krsm², kun nykyisen kaavan kaksi omakotitalon tonttia poistetaan ja matkailualuetta laajennetaan kyseiselle alueelle. Myös tontin nro 2 tehokkuutta on maltillisesti nostettu (e=0,05 -> 0,06). Suunnittelualueen kokonaisrakennusoikeus kasvaa 4148 krsm², mikä pääosin johtuu jäähallin alustavasta rakennusoikeudesta. Aluetehokkuus säilyy maltillisena (0,07) varsinkin, kun ottaa huomioon rakennusoikeuden keskittymisen vanhaan päärakennukseen sekä suunniteltuun jäähalliin. Kaavamuutosratkaisulla on vaikutuksia vähän. Maisemallisesti uusi jäähalli voidaan sijoittaa alueelle, jossa se kohentaa nykyistä joutomaana olevaa ympäristöä. Nykyisiin liikennejärjestelyihin kaavalla ei ole vaikutuksia, mutta liikennemäärät kasvavat jonkin verran. Naapureilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä vielä kaavaehdotuksen nähtävillä olon aikana. Kaava-asiakirjat liitteenä 1.

6 Kunnanhallitus Tekn.joht. Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle, että se asettaa Urmaslahden asemakaavan muutosehdotuksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman koskien osaa tiloista Kesäniitty 7:156, Satuniemi 7:159 ja Herkkukartano 7:162 nähtäville 14 vuorokauden ajaksi MRA 27 :n mukaisesti ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot. Khall 147 Viranomaisneuvottelu pidettiin , jossa ei ilmaantunut kaavahankkeelle estettä. Kaavamuutosasiakirjat liitteenä 1. Kj. Kunnanhallitus päättää asettaa nähtäville Urmaslahden asemakaavan muutosehdotuksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman koskien osaa tiloista Kesäniitty 7:156, Satuniemi 7:159 ja Herkkukartano 7:162 nähtäville 14 vuorokauden ajaksi MRA 27 :n mukaisesti ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot.

7 Kunnanhallitus VUOKRASOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN/MYFILM OY Khall. 148 Hirvensalmen kunta ja Myfilm Oy ovat solmineet liitteenä xx olevan vuokrasopimuksen koskien noin 100 m2 tilojen vuokraamista Kissakosken tehtaalta elokuvapajaa varten. Vuokra-aika alkaa ja vuokrasopimus on voimassa toistaiseksi. Kj. Kunnanhallitus hyväksyy liitteenä 2 olevan vuokrasopimuksen.

8 Kunnanhallitus SELVITYSPYYNTÖ MAAN HALTUUNOTOSTA JA RAKENTAMISESTA MÖHKÖSEN KAAVA-ALUEELLA Khall. 149 Jukka Vilén on kirjelmöinyt Hirvensalmen kunnalle koskien Möhkösen kaava-alueella havaittuja asioita saapunut kirje on liitteenä 3. Kj. Kunnanhallitus pyytää rakennus- ja teknistä lautakuntia selvittämään kirjeessä mainitut asiat, ryhtyvän tarvittaessa asianmukaisiin toimtenpiteisiin ja raportoimaan selvityksestä sekä mahdollisista toimenpiteistä syyskuun loppuun 2009 mennessä.

9 Kunnanhallitus LISÄAJAN MYÖNTÄMINEN RAKENNUSVELVOITTEEN TÄYTTÄMISEKSI/HEIKKI JA KIRSI VANHANEN Khall. 150 Heikki ja Kirsi Vanhanen ovat ostaneet Hirvensalmen kunnalta päivätyllä kauppakirjalla määräalan tilasta Niro RN:o 5:112. Kaupan ehtoina on ollut mm. että ostaja sitoutuu aloittamaan ympärivuotisen asuinrakennuksen rakentamisen kaupan kohteena olevalle rakennuspaikalle kahden vuoden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta. Rakennustyöt olisi siten aloitettava viimeistään Heikki Vanhanen on toimittanut kunnalle selvityksen rakennustöiden alkamisen viivästymisestä ja pyytää lupaa poiketa kauppakirjan rakentamisvelvoite-ehdosta. Kj. Kunnanhallitus päättää myötää Heikki ja Kirsi Vanhaselle lisäaikaa rakentamisvelvoitteen täyttämiseen 1 vuoden. Rakentaminen on aloitettava mennessä.

10 Kunnanhallitus LAUSUNNON ANTAMINEN ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN PALVELU- TASOPÄÄTÖKSEEN VUOSILLE Khall. 151 Etelä-Savon pelastuslaitoksen palvelutasopäätös on voimassa vuoden 2009 loppuun saakka. Kuntiin on lähetetty lausuttavaksi palvelutasopäätös vuosille Etelä-Savon pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksellä määritellään pelastustoimen tuottamien palveluiden taso alueella. Palvelutasopäätöksellä päätetään tavoitteista, järjestelyistä ja kehittämistoimenpiteistä. Pelastustoimen palvelutason on vastattava alueella esiintyviä onnettomuusuhkia. Pelastustoimi on suunniteltava ja toteutettava siten, että onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Pelastustoimen riskienhallintamenetelmiä ovat onnettomuuksia ehkäisy ja pelastustoiminta. Näitä täydentää kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen omatoiminen varautuminen. Palvelutasoa määriteltäessä on otettava huomioon myös toiminta poikkeusoloissa (PeL 12 ). Poikkeusolojen olosuhteiden sekä häiriötilojen varalta tehtävät järjestelyt on tarkemmin kuvattu pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa. Pelastuslautakunta alueen pelastustoimen asianomaisena monijäsenisenä toimielimenä päättää palvelutasosta kuntia kuultuaan. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, käytettävät voimavarat ja määritettävä onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja väestönsuojelun palvelujen taso sekä suunnitelma niiden kehittämiseksi. Palvelutasopäätös on laadittava olemaan voimassa määräajan (PeL 13 ). Palvelutasopäätösluonnosasiakirjat ovat esillä kokouksessa. Kj. Hirvensalmen kunnalla ei ole huomautettavaa palvelutasopäätökseen. Kunta on kuitenkin huolissaan vapaa-ajanasuntojen palotarkastuksen toimittamisesta vain erityisestä syystä.

11 Kunnanhallitus LAUSUNNON ANTAMINEN VAALIJALAN KEHYSSUUNNITELMASTA VUOSILLE Khall. 152 Vaalijalan kuntayhtymän kehyssuunnitelman mukaan - Kuntayhtymä jatkaa toimintaansa itsenäisenä ja vapaaehtoisena kuntayhtymänä - Kuntoutuskeskuksen palvelut erikoistuvat ja paikkaluku alenee 250 paikasta 220 paikkaan - Kuntayhtymä rakentaa suunnitelmakauden aikana kolme 15- paikkaista palvelukotia jäsenkuntiinsa - Talous pidetään tasapainossa ja palvelujen hinnat valtakunnallisen keskitason alapuolella - Henkilöstön osaamiseen ja työhyvinvointiin panostetaan. Vaalijalan kuntayhtymä pyytää lausuntoja kunnilta kehyssuunnitelmaan mennessä. Kehyssuunnitelma on esillä kokouksessa. Kj. Hirvensalmen kunta toteaa, että Vaalijalan kuntayhtymän kehyssuunnitelma vuosille on kunnan kannalta oikeansuuntainen. Kuntoutuskeskuksen palvelut erikoistuvat kaikista haastavimpien asiakkaiden hoitamiseen ja kuntouttamiseen. Lisäksi toiminnassa pyritään huomioimaan kuntien tiukka taloudellinen tilanne ja pitämään palvelujen hinnat valtakunnallisen keskitason alapuolella.

12 Kunnanhallitus LAUSUNNON ANTAMINEN VILKON OY:N YMPÄRISTÖLUVAN JATKOAJASTA Khall. 153 Etelä-Savon ympäristökeskuksessa on vireillä Vilkon Oy:n YSL 86/ :n mukainen hakemus, jossa Vilkon Oy hakee jatkoaikaa ympäristöluvan lupamääräykseen koskien jäteveden käsittelyä ja johtamista. Ympäristökeskus pyytää Hirvensalmen kunnan lausuntoa hakemuksesta mennessä. Asiakirjat ovat esillä kokouksessa. Kunta on rakentanut siirtoviemärin Vilkon alueelle. Viemäri rajoittuu välittömästi Vilkon teollisuusalueen tontin reunaan. Hirvensalmen Vesi Oy:llä on valmiudet vastaanottaa Vilkon Oy:n jätevedet ympäristöluvan edellyttämän ajan puitteissa. Ympäristökeskuksen ratkaistavaksi jää määräajan mahdollinen pidetäminen. Kj. Hirvensalmen kunta puoltaa Vilkon Oy:n hakemusta määräajan pidentämiseksi.

13 Kunnanhallitus SEUDULLISEN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN MUODOSTAMIEN Khall. 154 Mikkelin seudulla on useaan otteeseen eri toimijoiden toimesta selvitetty ja etsitty ratkaisuja, miten Mikkelin seudulla ja koko Etelä-Savossa voitaisiin jatkossa järjestää sosiaali- ja terveystoimen palvelut niin, että ne täyttäisivät kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) vaatimukset. Viimeisin hanke, nk. Piirin Paras, päättyi tammikuussa Hankkeessa onnistuttiin luomaan palvelujäsennys (kotiin annettavat palvelut, lähipalvelut, seutupalvelut ja aluepalvelut) sekä palvelukokonaisuudet (perhepalvelut, vanhuspalvelut, psykososiaaliset palvelut, terveyspalvelut, erikoissairaanhoidon palvelut, ympäristöterveyspalvelut ja hallinto- ja tukipalvelut), jotka kaikki kunnat yksimielisesti hyväksyivät. Sen sijaan hallintomallista ei oltu valmiita päättämään perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen osalta. Erikoissairaanhoidon osalta on päätetty selvittää mahdollisuus muodostaa isompi sairaanhoitopiiri, mahdollisesti Itä-Suomen sairaanhoitopiiri. Kevään aikana Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimien johtajat ovat yhdessä yrittäneet etsiä yhteistä ratkaisua asiaan. He ovat kokoontuneet ja Kokoontumisista on laadittu muistiot. Sosiaali- ja terveystoimien johtajien näkemys on, että seudulle on pikaisesti saatava aikaan toimiva yhteinen puitelain vaatimukset täyttävä ratkaisu. Seudullisella ratkaisulla varmistetaan tasapuoliset toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut koko seudulle myös tulevaisuudessa. Toimiva liikelaitos pystyisi tulevaisuudessa paremmin takaamaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa pienempien kuntien lähipalvelut. Lukuisat kuntien väliset yhteistyösopimukset jäisivät pois. Seudullinen, hyvin toimiva tuotantoyksikkö helpottaisi myös henkilöstön rekrytointia tilanteessa jossa osaavan henkilöstön saaminen vaikeutuu. Sosiaali- ja terveystoimien johtajat ovat verranneet kolmea seudullista mallia, isäntäkuntamallia, liikelaitosmallia ja Piirin Paras - mallia konsultti Seppo Tuomolan laatiman vertailun pohjalta. Kaikki ovat sitä mieltä että koko seudun kattava yhteistoimintaalue sisältäen Suomenniemen ja mielellään myös Juvan, tulee pikaisesti muodostaa. Tilanteessa missä erikoissairaanhoito ei olisi tulossa mukaan eli ei oltaisi etenemässä sosiaali- ja terveyspiiri-

14 Kunnanhallitus mallilla, kaikki seudun kuntien sosiaali- ja terveystoimien johtajat ovat yhdessä esittämässä että edettäisiin liikelaitosmallin pohjalta. Mikkelin seudun seutuvaliokunta käsitteli kokouksessaan sosiaali- ja terveystoimen seudullisia ratkaisuja ja päätti jatkaa seudun yhteisen sosiaali- ja terveystoimen perustamisen valmistelua sosiaali- ja terveystoimenjohtajien esityksen mukaisesti liikelaitosmallin pohjalta. Tavoitteena on, että kunnat saisivat mallin käsiteltäväkseen syksyllä Vaihtoehtovertailut ovat liitteenä 4. Kj. Kunnanhallitus merkitsee valmistelutilanteen tiedokseen.

15 Kunnanhallitus LAUSUNNON ANTAMINEN MIKKELIN SEUDUN KOKO-OHJELMAAN Khall. 155 Mikkelin seutuvaliokunta on kokouksissaan ja käsitellyt Mikkelin seudun hakemista vuonna 2010 käynnistyvään kansalliseen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan (KOKO). Seutuvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt Mikkelin seudun vastaukset ministeriön syksyllä 2008 järjestämään KOKO-kyselyyn, jossa on tiedusteltu alueiden reunaehtoja KOKO-ohjelmaan liittyen. Samassa yhteydessä on linjattu, että Mikkelin seutu hakee KOKO-ohjelmaan ohjelmakaudeksi KOKO-ohjelman valmistelu on tapahtunut kevään 2009 aikana. Valmistelun tavoitteena on ollut alueiden kilpailukykyä ja alueiden välistä koheesiota vahvistavan kansallisen kehittämisohjelman luominen. Uuteen ohjelmaan sulautetaan nykyisin toteutettavat aluekeskusohjelma, maaseudun alueellinen osio ja saaristoohjelma. Ohjelma on väline tavoitepäätöksessä määriteltyjen valtakunnallisten kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi. Ohjelma jäsentyy maakunnittain ja se toimii keskeisenä osana maakunnallista suunnittelu- ja aluekehittämisjärjestelmää. KOKO:n pääasiallinen sisältö KOKO on alueiden kehittämislain 14 mukainen valtioneuvoston aluepoliittinen erityisohjelma. KOKO on kuntien omistama, alueiden omaehtoisen kehittämisen ohjelma, jolla tuetaan paikallistason strategista kehittämistyötä ja parannetaan alueen kehittämiseen osallistuvien toimijoiden yhteistyötä. KOKO:lla rakennetaan jokaiselle alueelle sen omiin lähtökohtiin ja mahdollisuuksiin perustuva räätälöity alueellisen kehittämisen ohjelma, joka toimii erityisesti paikallisen elinkeino- ja innovaatiopolitiikan koordinoinnin välineinä. Sen tavoitteena on alueiden kilpailukyvyn parantaminen, joka korostaa määrätietoisia elinkeino- ja innovaatiopolitiikan valintoja sekä paikallisten työmarkkinoiden toimivuutta. KOKO on verkostojen ja kumppanuuden rakentamisen väline sekä alueiden sisällä että alueiden välillä. Tasapuolisten kehittämisedellytysten luominen ja eri toimijoiden mukaan saaminen kehittämistalkoisiin parantaa alueellista koheesiota. KOKO tukee paikallisen tason strategista kehittämistyötä ja on ennakoiva väline alueen kehitysedellytysten parantamiseksi sekä strategisesti merkittävien hankkeiden käynnistämiseksi. Ennakoin-

16 Kunnanhallitus ti tuodaan ruohonjuuritasolle, joka antaa paremman ymmärryksen siitä, mitä ympärillä tapahtuvat talouden myllerrykset tarkoittavat omalle alueelle. KOKO toimii starttimoottorina isommille kehittämishankkeille. Ohjelman rahoitus kohdentuu ensisijaisesti toimintatapojen kehittämiseen, eli yhteistyömenettelyjen ja -muotojen kehittämiseen sekä kehittämisen koordinointiin ja prosessien käynnistämiseen, eli mahdollisten esiselvitysten ja pilottiprojektien toteuttamiseen. KOKO -hankkeet ovat siis tarkkaan harkittuja käynnistyspaukkuja ja oikeaan saumaan osoitettua aktivoivia toimenpiteitä. Olennaista on KOKO:n vipuvaikutus muihin ohjelmiin ja kehittämishankkeisiin. KOKO:lla parannetaan alueellisen kehittämistyön toimintatapoja, tiivistetään alueiden välistä yhteistyötä, verkotetaan alueita sekä vauhditetaan tiedon ja kokemusten vaihtoa. KOKO toimii kansallisesti strategisesti aluekehitystä tukevana ja koordinaatiota parantavana välineenä valtioneuvoston tavoitepäätöksessä määriteltyjen valtakunnallisten kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi. Alustava Mikkelin seudun KOKO-ohjelmaehdotus on lähetetty Työ- ja elinkeinoministeriöön ohjeistetun aikataulun mukaisesti Mikkelin seudun kuntien hyväksymä KOKOohjelmaehdotus toimitetaan Työ- ja elinkeinoministeriöön mennessä. Valtioneuvosto tekee päätökset KOKOalueista ja -sisällöistä syksyllä ja uusi ohjelma käynnistyy vuoden 2010 alussa. Lisätietoa KOKO-ohjelmasta löytyy ositteesta Mikkelin seudun KOKO-ohjelma-asiakirjaluonnos on liitteenä 5. Kj. Kunnanhallitus toteaa, että Mikkelin seudun KOKO-ohjelmaasiakirjassa esitetyt toimenpidekokonaisuudet ovat kannatettavia. Erityisesti Hirvensalmen kannalta merkittäviä ovat turvallisuus ja palveluliiketoiminta kokonaisuudet. Koska koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan on sulautettu nykyisin toteutettavista alueellisen kehittämisen erityisohjelmista aluekeskusohjelma (AKO) sisältäen Uudellamaalla toteutettavat kaupunkiohjelmat, maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen osio (AMO) ja saaristo-ohjelman paikallinen ja alueellinen toteuttaminen, olisi tämä näyttävä myös KOKO-ohjelmaasiakirjassa. KOKO-ohjelma-asiakirjassa on otettava erityisesti alueemme saaristoisuus ja maaseutumaisuus ohjelman toteuttamisessa huomi-

17 Kunnanhallitus oon, jotta valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisia toimia saariston kehittämiseksi vuosina voidaan KOKOohjelmalla toteuttaa ja rahoittaa.

18 Kunnanhallitus LAUSUNNON ANTAMINEN MMM:LLE KOSKIEN HALLITUKSEN ESITYSTÄ EDUSKUN- NALLE LAIKSI MAASEUTUHALLINNON JÄRJESTÄMISESTÄ KUNNISSA Khall. 156 Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) asetti työryhmän selvittämään viljelijätukien hallinnon kehittämisvaihtoehtoja valtion ja kuntien yhdessä hoitamissa tehtävissä. Työryhmän tuli selvittää erityisesti kunnissa nykyisin hoidettavien maaseututoimen tehtävien kehittämisvaihtoehtoja. Työryhmän esitys ei koske Ahvenanmaan maakuntaa. Työryhmä asetti viljelijätukihallinnon kehittämiselle seuraavat tavoitteet: viljelijöille yhdenmukainen palvelun vähimmäistaso, tehtävien hoidon tehostaminen, rekrytoinnin turvaaminen tehtävänkuvaa ja työympäristöä kehittämällä sekä ohjauksen tehostaminen suhteessa tehtäviä hoitaviin yksiköihin. Työryhmän näkemyksen mukaan hallintoa on kehitettävä siten, että tehtävät kootaan nykyistä suurempiin yksiköihin, asiakaspalvelu säilyy kohtuullisen asiointietäisyyden päässä asiakkaasta, yhteisön lainsäädännöstä tulevat maksajavirasto- ja hallintoviranomaistehtävien hoitamista koskevat vaatimukset voidaan täyttää ja tehtäviä hoitavien yksiköiden kanssa voidaan tehdä yhteisön lainsäädännön edellyttämät maksajavirastosopimukset. Työryhmä piti tarkoituksenmukaisena, että kaikkia kuntien nykyisiä lakisääteisiä maaseutuhallinnon tehtäviä, joita ovat viljelijätukiin liittyvät tehtävien ohella mm. sato-, tulva, hirvi- ja petoeläinvahinkoihin liittyvät tehtävät sekä hukkakauralakiin liittyvät tehtävät, hoidettaisiin myös tulevaisuudessa samassa yksikössä. Työryhmä esittää, että kunnat myös jatkossa vastaavat alueellaan viljelijätukihallinnon tehtävien organisoinnista siten, että tehtävät tulevat hoidetuksi yhteisön ja kansallisen lainsäädännön sekä hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti. Tehtävien hoidon kehittämiseksi tarvitaan kuntien lakisääteistä ohjausta yhteistoimintaan. Tämä toteutettaisiin siten, että kunnat muodostavat maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueita, joiden sisällä tehtävien hoidon järjestämisvastuu siirtyy lakisääteisesti yhdelle alueen kunnista tai kuntayhtymälle. Kunnat velvoitetaan lakisääteisesti muodostamaan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue ja luomaan tehtävien hoitamista varten alueelle sellainen hallinto, jossa viljelijätukihallinnon tehtävien hoitamisesta huolehtii alueen kaikkien kuntien puolesta yksi kunta tai kuntayhtymä. Tehtäviä antavilla kunnilla olisi edelleen vastuu teh-

19 Kunnanhallitus tävien hoidon rahoituksesta sekä vastuu yhteistoiminnan organisoinnista siten, että tehtävät tulevat niiden alueella hoidetuksi. Muut vastuunsa ne siirtävät tehtäviä hoitavalle kunnalle. Tehtäviä hoidettaisiin tehtäviä vastaan ottaneen kunnan organisaatiossa, sen johdon ja valvonnan alaisena. Työryhmän esityksen mukaan yhteistoiminta olisi organisoitava jollakin seuraavista tavoista: 1) yksi kunta vastaa tehtävien hoitamisesta kuntien välisen sopimuksen perusteella, 2) yksi kunta vastaa tehtävien hoitamisesta kuntien välisen sopimuksen perusteella ja tehtäviä hoitaa kunnan organisaatiossa yhteinen toimielin tai 3) tehtävien hoitamisesta vastaa kuntayhtymä. Tavoitteena on, että koko maassa, Ahvenanmaata lukuun ottamatta, on yhteensä enintään 80 tehtävien järjestämisestä vastaavaa kuntaa tai kuntayhtymää. Toimijoiden määrää on tarve rajoittaa, jotta yhteisön lainsäädännön edellyttämän maksajavirastosopimuksen tekeminen vuotuisine neuvotteluineen maksajavirastona toimivan Maaseutuviraston ja tehtävien järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän välillä on mahdollista. Työryhmä esittää, että tehtäviä hoitavan yksikön henkilöstömäärää ja maaseutuhallinnon yhteistoiminta- alueen maatilojen lukumäärää koskeva kriteeri asetetaan siten, että ne ohjaavat tehtävää hoitavien yksiköiden määrän tavoiteltavaan määrään. Kunnalla olisi lakisääteinen velvollisuus liittyä maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen. Jos kunta täyttää kriteerit hoitaessaan tehtävät itse, sillä ei lähtökohtaisesti olisi velvollisuutta osallistua yhteistoimintaan. Lähtökohtana on, että kunnat kokoavat yhdessä maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueet. Muodostettavien alueiden ei tarvitse noudattaa aluehallintoviranomaisten toimialuejakoa. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen hallinnon ja päätöksenteon järjestämisessä sekä kustannusten jakamisessa noudatettaisiin yhteistoimintaan osallistuvien kuntien välistä sopimusta. Kuntien harkintaan jäisi niin ikään alueella toimivien paikallisten toimipisteiden lukumäärä ja sijoittuminen. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueiden muodostamisessa käytettävät kriteerit olisivat työryhmän ehdotuksen mukaan viljelijätukihallinnon asiakkaiden eli maatilojen lukumäärä sekä tehtäviä hoitavan henkilöstön määrä. Tehtävien hoitoon osallistuvien henkilöiden lukumäärän osalta työryhmä ehdottaa, että tehtäviä hoitavassa yksikössä on oltava vähintään 5 henkilöä. Vaatimus perustuu yhteisön lainsäädännön edellyttämään tehtävien eriyttämiseen. Nykyistä merkittävästi suurempi yksikkökoko mahdollistaa

20 Kunnanhallitus samalla sen, että henkilöt voivat erikoistua ja tätä kautta lisätä asiantuntemustaan tehtäväryhmittäin, mikä osaltaan parantaa viljelijöille suunnatun neuvonnan ja koulutuksen laatua, johon panostamista työryhmä pitää erittäin tärkeänä. Työryhmä katsoo, että yksikön päällikön on hoidettava maataloushallinnon tehtäviä päätoimisesti. Tätä edellyttää yksikön johtaminen sekä siihen liittyvä kokonaisvastuu tehtävien asianmukaisesta ja säädösten edellyttämästä hoidosta, koordinoinnista ja uuden yksikön käynnistämisestä. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella tulisi olla vähintään 800 viljelijätukihallinnon asiakasta, jolla tarkoitetaan maataloustukea hakevien tilojen lukumäärää. Viljelijätukihallinnon asiakaspalveluiden saatavuus on pyrittävä turvaamaan alueelliset erot, kuntien itsehallinto sekä viljelijätukihallinnon palveluiden luonne huomioon ottaen. Työryhmän loppuraportti ja siitä saadut lausunnot on pyritty ottamaan huomioon hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa. Hallituksen esityksellä toteutettaisiin viljelijätukihallinnon kehittämisvaihtoehtoja selvittäneen työryhmän ehdotukset. Esityksen keskeisenä sisältönä on, että kuntien maaseutuhallinto kootaan suurempiin hallinnollisiin kokonaisuuksiin. Kunnat muodostaisivat yhteistoiminta-alueita, jossa tehtävien järjestämisvastuu siirtyisi kuntien välisen sopimuksen perusteella yhdelle kunnista tai kuntien perustamalle kuntayhtymälle. Päätöksenteko maaseutuhallinnon palveluiden tarjonnan organisoinnista, kuten toimipisteistä ja palvelun tuotantotavoista yhteistoiminta-alueella, jäisi edelleen kunnille. Maa- ja metsätalousministeriö pyytää hallituksen esityksestä laiksi maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa. Maakunnan liitot kokovavat kuntien lausunnot, ja toimittaa ne ministeriöön oman lausuntonsa liitteen. Maakuntaliitossa lausuntojen olisi oltava mennessä. Hirvensalmen kunta on antanut viljelijätukihallinnon kehittämistyöryhmän loppuraportista oman lausuntonsa Lausunnossaan kunta totesi, että Mikkelin kaupunki, Hirvensalmen, Kangasniemen, Mäntyharjun, Pertunmaan, Puumalan ja Ristiinan kunnat ovat allekirjoittaneet sopimuksen seudullisesta yhteistyöstä maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävien hoitamisesta Mikkelin seudulla. Sopimuksella varmistetaan lakisääteisten maa-

21 Kunnanhallitus seutuelinkeinoviranomaispalveluiden saatavuus niissä tilanteissa, jolloin jonkun sopimuskunnan ao. vastuuhenkilö on esteellinen tai poissa esim. loman tai sairauden vuoksi. Sopimuksen mukaisia viranomaistehtäviä ovat hoitaneet kuntien maaseutupäälliköt. Heitä pidetään laskelmissa viranomaisina. Viranomaistehtäviin tässä sopimuksessa rinnastetaan myös viranomaistehtävää avustavat tehtävät. Sopimuksella lisätään henkilöstön osaamista ja yhteiskäyttöä Mikkelin seudulla. Joustavan sopimuspohjan kautta palvelut on kyetty järjestämään siten, että palvelut ovat lähellä asiakasta ja toimipisteitä on riittävästi. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueena Mikkelin seudulla voisi olla Mikkelin seudun kunnat (Mikkelin kaupunki, Hirvensalmen, Kangasniemen, Mäntyharjun, Pertunmaan, Puumalan ja Ristiinan kunnat). Alueen kunnissa on tällä hetkellä yhteensä 5 viranomaista ja noin1300 maataloustukea hakenutta maatilaa. Maatalousyrittäjien eläkelaitos (MELA) on kaavaillut, että Mikkelin ja Kangasniemen maatalouslomituksen paikallisyksiköt yhdistetään tulevaisuudessa. Tämän myötä maataloushallinnon yhteistyöalueeseen voitaisiin liittää myös Pieksämäen kaupunki, sillä asiakaskunta lomatoimessa ja maataloushallinnossa on yhtenevä. Mikkelin seudun yhteistoiminta-alueen ja Pieksämäen kaupungin alueella on tällä hetkellä yhteensä 7 viranomaista ja noin1600 maataloustukea hakenutta maatilaa. Jokaisessa kunnassa on maaseutuviranomaistehtävien hoidossa myös toimistohenkilökuntaa. Esitetyistä vaihtoehdoista isäntäkuntamalli soveltunee parhaiten Mikkelin seudulle. Maaseutuhallinnon vastuulleen ottavan kunnan täytyisi varmistaa, että asiakaspalvelu ei heikkene nykyisestä. Tämä edellyttää, että asiakaspalvelupisteitä säilytetään riittävä määrä alueen kunnissa eikä toimintoja keskitettäisi liikaa. Lausuntopyynnössä mainittu tehtävien eriyttäminen lisää maataloushallinnossa tarpeettomasti byrokratiaa. Maataloustukiasioiden tehokas käsittely edellyttää kokonaisvaltaista tietämystä maataloustuista, tehtävien eriyttäminen tekee työstä yksitoikkoisempaa sekä heikentää henkilöstön kokonaisosaamista maataloustukiasioista sekä työmotivaatiota. Tiiviimpi yhteistyö maaseutuhallinnossa voi tehostaa sato-, tulva-, hirvi- ja petoeläinvahinkojen arviointia sekä hukkakauravalvonnan tehtävien organisointia. Seudun maaseutuviranomaiset hoitavat maaseutuhallinnon tehtävien lisäksi myös muita tehtäviä, joita ei ole huomioitu lausuntopyynnössä esim. maaseudun ja kylien ke-