URMASLAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 Hirvensalmen kunta (97) Pöyryn kylä (418) Kesäniitty 7:156 (osa), Satuniemi 7:159 (osa) ja Herkkukartano 7:162 (osa) KAAVASELOSTUS Kaavaehdotus Kuva: Hirvensalmen kunta

2 FCG PLANEKO OY 1 (5) J.Mäkelä 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue muodostuu Hirvensalmen kunnan Pöyryn kylän tilojen Kesäniitty 7-156, Satuniemi ja Herkkukartano osa-alueista n. kolmen kilometrin etäisyydellä kuntakeskuksesta pohjoiseen. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Urmaslahden asemakaavan muutos. Kaavan tarkoituksena on saneerata yhteensä noin 12 hehtaarin kokoinen osa-alue nykyisin voimassa olevasta asemakaavasta maanomistajien esityksen mukaisesti. Pääosin kaavamuutos on lähtenyt liikkeelle alueelle alustavasti suunnitellun harjoitusjäähallin tilatarpeista (ks. kansikuva). 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Asemakaavan merkinnät ja määräykset - Kartta voimassa olevasta kaavasta 1: Asemakaavan muutoskartta 1:3000 HELSINKI JOENSUU JYVÄSKYLÄ KAJAANI KUOPIO OULU ROVANIEMI SEINÄJOKI TAMPERE TURKU FCG PLANEKO OY Snellmaninkatu LAPPEENRANTA puh Y-tunnus Kuulumme FCG-konserniin

3 FCG PLANEKO OY 2 (5) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue muodostuu Hirvensalmen kunnan Pöyryn kylän tilojen Kesäniitty 7-156, Satuniemi ja Herkkukartano osa-alueista n. kolmen kilometrin etäisyydellä kuntakeskuksesta pohjoiseen. Yleissilmäyskartta on selostusosan alussa Luonnonympäristö Alueelta ei tavattu luonnonarvoiltaan arvokkaita kohteita alkuperäisen asemakaavatyön yhteydessä. Alueelle ei juurikaan kohdistu ulkopuolista virkistyskäyttöä. Kirkonkylältä tuleva ulkoilureitti/ hiihtolatu koukkaa Satulinnan pihapiirin kautta Rakennettu ympäristö Alueen merkittävin rakennuskanta löytyy Satulinnan matkailualueen ympäristöstä. Alueelta löytyy päärakennuksen lisäksi mm. pihapiirissä oleva saneerattu navetta, talousrakennuksia sekä useita rantasaunoja. Satulinnan alueelle on voimakkaasti investoitu ja rakennettu viime vuosien aikana (ks. pohjakartta). Satulinnan päärakennuksella (entisellä kunnalliskodilla) on rakennushistoriallisia arvoja, kuten myös vieressä sijaitsevalla entisellä sairaalarakennuksella (nykyisin asuinkäytössä). Alueella on vuonna 1928 valmistunut kolmikerroksinen rapattu tiilirakenteinen päärakennus. Lähistöllä sijaitsevan Pöyryn entisen koulun on suunnitellut helsinkiläinen koulu- ja laitosrakennusten suunnitteluun erikoistunut arkkitehti Axel Mörne. Koulu on tehty samoilla piirustuksilla ja samalla työporukalla (?) kuin lähellä sijaitseva entinen kunnalliskoti, nykyinen Satulinna. Satulinnan alueen voidaan myös katsoa yhdistävän Pöyryn maakunnallisesti arvokkaan maatalousmaiseman ja Urmaslahden järvimaiseman. Satulinna Ryökäsveden Urmaslahden rannalla on vaativiin tilaisuuksiin erikoistunut kartanohotelli. Järjestä hulppeat juhlat tai antoisa kokous. Nuku viihtyisässä huoneessa, luonnonrauhassa. Nauti herkullisesta ruuasta ja viinien pehmeistä aromeista. Viivy savusaunan leppeissä löylyissä, pulahda virkistävään järviveteen tai ota vaikkapa yrttikylpy. Melo kanootilla, souda järvellä, patikoi luonnossa. Kalastele. Talvella hiihdä ja lumikenkäile. Satulinnan kokoustilat ovat vailla vertaa. Kaksi yli kahdeksankymmenen hengen monitoimitilaa ajanmukaisella tekniikalla antavat mahdollisuuden suurempiinkin tapahtumiin. Satulinnan juhlasalit kristallikruunuineen luovat puitteet joita ei tarvitse hävetä. Country-henkiseen Navettaravintolaan mahtuu 100 henkeä. Navetan ylisillä on lähes 300 m 2 tilaa konserteille, tanssiaisiin tai vaikkapa tuote-esittelyyn. Kokoustilana navetanyliset vetää yli 200 henkeä. Rantaan on juuri valmistunut viisi ylellistä huvilaa, jotka täydentävät Satulinnan tilatarjontaa. / (

4 FCG PLANEKO OY 3 (5) Maanomistus Rakentamattomat alueet ovat pääosin kunnan omistuksessa. Satulinnan alueen omistaa Kiinteistö Oy Yrttitarha. 3.2 Suunnittelutilanne Seutukaavassa suunnittelualue on merkitty matkailupalvelujen alueeksi (RM 08.01). Alueen oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa kyseinen alue on varattu myös matkailupalveluille (RM). Urmaslahden hyväksytystä asemakaavasta käsitellään uudelleen: - kortteli 300, tontit 2 ja 3 (RM, Matkailua ja siihen liittyvää yritystoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue) sekä 6 ja 7 (AO, erillispientalojen korttelialue) - osa maa- ja metsätalousalueesta, jolla on ulkoilun ohjaamistarpeita (MU) Kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Asemakaavan pohjakartta on hyväksytty Kaavamuutos laaditaan MapInfo-ohjelmistolla. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite kaavan laatimiseen on tullut kunnalta ja alueen maanomistajalta. Kaavoituksen vireillepanosta tiedotettiin paikallislehdessä kaavoituskatsauksen yhteydessä. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumista ja vuorovaikutusta on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Hirvensalmen kunta on käynyt neuvotteluja jäähallin saamiseksi Hirvensalmelle. Hankkeesta on laadittu alustava hankesuunnitelma. Hankkeelle on haettu opetusministeriöltä valtionosuutta vuodelle 2010 (kunnanhallitus ).

5 FCG PLANEKO OY 4 (5) Satulinnan koillispuolelle on alustavasti suunniteltu harjoitusjäähallin rakentamista Kiinteistö Oy Yrttitarhan sekä kunnan omistamalle alueelle. Asiasta on alustavasti keskusteltu Etelä-Savon ympäristökeskuksen edustajien kanssa. Rakentamisen määrä ja sijoittelu poikkeavat jonkin verran nykyisestä asemakaavasta, joten kaavamuutosta pidettiin luontevampana vaihtoehtona kuin poikkeamismenettelyä. Alustavissa asemapiirroksissa osa jäähallirakennuksesta sijoittuisi nykyisen kaavan MU -alueelle (maa- ja metsätalousalue, jolla on ulkoilun ohjaamistarpeita). Kaavamuutoksessa voidaan samanaikaisesti tutkia lähialueen muita muutostarpeita yhteistyössä alueen yrittäjien kanssa. Tavoitteena on kehittää Satulinnan aluetta edelleen vetovoimaisemmaksi mm. monipuolistamalla alueen palveluita. Kunnan omistamalla alueella olevien kahden omakotitalotontin (Kortteli 300, tontit nro 6 ja 7) poistamista harkitaan, jos ne asettavat rajoitteita alueen matkailukäytön kehittämiselle. Vastaavasti kunnan omistuksessa olevan korttelin 300 matkailukäyttöön varatun RM- tontin nro 2 käyttötarkoitusta ja mahdollisten rakennusten sijoittelua pyritään tarkentamaan (kunnanhallitus ) Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Yrittäjien ja kunnan välisistä keskusteluista saatu palaute on otettu huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Mitoitus Alkuperäisen kaavan tehokkuus tontilla nro 3 (e=0,05 -> 0,08) kasvaa huomattavasti jäähallin vaatiman rakennusoikeuden (n krsm ) takia. Kyseinen rakennusoikeus sijoittuu kuitenkin maantien lähistölle alueelle, jolla ei ole merkittäviä maisemallisia tai luonnon arvoja. Samalla alueelta myös poistuu rakennusoikeutta 710 krsm, kun nykyisen kaavan kaksi omakotitalon tonttia poistetaan ja matkailualuetta laajennetaan kyseiselle alueelle. Myös tontin nro 2 tehokkuutta on maltillisesti nostettu (e=0,05 -> 0,06). Suunnittelualueen kokonaisrakennusoikeus kasvaa 4148 krsm, mikä pääosin johtuu jäähallin alustavasta rakennusoikeudesta. Aluetehokkuus säilyy maltillisena (0,07) varsinkin, kun ottaa huomioon rakennusoikeuden keskittymisen vanhaan päärakennukseen sekä suunniteltuun jäähalliin.

6 FCG PLANEKO OY 5 (5) 5.4 Kaavan vaikutukset Kaavamuutosratkaisulla on vaikutuksia vähän. Maisemallisesti uusi jäähalli voidaan sijoittaa alueelle, jossa se kohentaa nykyistä joutomaana olevaa ympäristöä. Nykyisiin liikennejärjestelyihin kaavalla ei ole vaikutuksia, mutta liikennemäärät kasvavat jonkin verran. Naapureilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä vielä kaavaehdotuksen nähtävillä olon aikana. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Maanomistaja toteuttaa kaavan rakentamalla tonttia oman harkintansa mukaan. Kunta seuraa kaavan toteuttamista rakennuslupamenettelyn yhteydessä rakennusvalvonnan avulla.