Ympäristöystävällinen ja sosiaalisesti kestävä kaupunkisuunnittelu - Näkökulmia eheyttävään suunnitteluun

Transkriptio

1 Ympäristöystävällinen ja sosiaalisesti kestävä kaupunkisuunnittelu - Näkökulmia eheyttävään suunnitteluun Rauno Sairinen Metsä, ympäristö ja yhteiskunta osaamiskeskittymä Joensuun yliopisto Rauno.sairinen@joensuu.fi

2 Ajankohtaisia kaupunkisuunnittelun ympäristötavoitteita ja -periaatteita Ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Liikkumistarpeen vähentäminen (toimintojen sijainti). Liikenneympäristön parantaminen (myös suuria väylähankkeita). Energiatehokas rakentaminen. Alueiden käyttötarkoitusten muutokset (ns. brownfield- ja ranta-alueet). Ympäristöterveyden uudet ja vanhat haasteet. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, täydennysrakentaminen. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (tulvat, myrskyt).

3 Perusdilemma: Kuinka paljon elinympäristö vaikuttaa ihmisen arjen käytäntöihin, hyvinvointiin ja terveyteen? Mikä on ihmisen ja/tai yhteisön omassa vallassa? ihminen päättää determinismi probabilismi possibilismi voluntarismi ympäristö määrää Sairinen, R.; Manninen, R.; Peltonen, L. & Wiik, M. (2006): Ympäristöterveys yhdyskuntasuunnittelussa. Näkökulmia ympäristön ja ihmisen väliseen vuorovaikutukseen.

4 Kestävän kehityksen ulottuvuudet (Rannikko 2004) EKOLOGINEN KESTÄVYYS kehitys sopusoinnussa ekologisten prosessien kanssa biologinen monimuotoisuus luonnonvarojen säilyminen ja ylläpito TALOUDELLINEN KESTÄVYYS kehitys on taloudellisesti tehokasta ja kilpailukykyistä kehitys ottaa huomioon myös tulevien sukupolvien tarpeet SOSIAALINEN KESTÄVYYS kehitys vahvistaa ihmisten omaa elämänhallintaa kehityksen tulokset jaetaan oikeudenmukaisesti KULTTUURINEN KESTÄVYYS kehitys on sopusoinnussa siihen osallistuvien ihmisten kulttuuristen käsitysten kanssa.

5 Miksi sosiaalinen kestävyys tärkeää ympäristöpolitiikassa? LEGITIMAATIO: Keskeistä ympäristöpolitiikan hyväksynnän kannalta. INTEGRAATIO: Ympäristötavoitteiden aito liittäminen ihmisten elämään ja talouteen. DEMOKRATIA: Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien takaaminen. OIKEUDENMUKAISUUS: vaikutusten ja hyvinvoinnin oikeudenmukainen jakautuminen alueellisesti, yksilöiden väillä tai sukupolvien välillä. LOKALISAATIO: Paikalliset kehittämismahdollisuudet huomioon.

6 Sosiaalinen kestävyys maankäyttö- ja rakennuslaissa Lähtökohtana ihmisten oikeus hyvään elinympäristöön. Määrittely tapahtuu eri kaavatasoilla yleisten tavoitteiden ja niiden sisältövaatimusten kautta. Osallistumissäännöksillä korostetaan kaikkien oikeutta vaikuttaa elinympäristöään koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Ainainen ongelma: päättäjien käsitykset hyvästä elinympäristöstä vaihtuvat ajan myötä. Vähittäinen suunnittelukulttuurin muutos: mm. vuorovaikutus, vaikutusten arviointi ja monialaisuus.

7 MRL 5 Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet Edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista.

8 Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen toimivuus ja elinympäristön laatu Toimintapolitiikat, mittarit ja ihmisten arjen käytännöt Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK/ TKK) Suomen ympäristökeskus (SYKE) Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Hyvinkää Järvenpää Lohja Mäntsälä Hämeenlinna

9

10 Alueiden erilaistuminen: ongelmat hyvin erilaisia Kasvavat alueet: tiivistämispaine, asuntopula, talouselämän tarpeet, elinympäristön laatu. Taantuvat alueet: palvelujen ja muiden resurssien säilyminen. Kasvualueiden liepeillä on kilpailutekijänä korostettu sosiaalisesti toimivaa, terveellistä ja viihtyisää elinympäristöä.

11

12

13 Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen määritelmä: Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tavoitteena on parantaa yhdyskunnan ekotehokkuutta siten, että samaan aikaan yhtäältä parannetaan yhdyskunnan palvelusuoritteiden laatua ja toisaalta vähennetään haitallisia ympäristövaikutuksia. Palvelusuoritteen laadulla voidaan tarkoittaa tässä tapauksessa esimerkiksi hyvää elinympäristöä, hyvää palveluiden saavutettavuutta tai hyvää julkista liikennettä. Eheyttämisellä tarkoitetaan siis samanaikaisesti sekä rakenteellista eheyttämistä (esim. yhdyskuntarakenteen tiivistäminen) että ympäristön laadullista parantamista.

14 Eheyttäminen on suunnittelua, jossa tavoitteena on yhdyskuntien ekotehokkuuden lisääminen eli energian ja luonnonvarojen käytön tehostaminen sekä muun ympäristökuormituksen vähentäminen. YMPÄRISTÖPOLITIIKKAA täydennetään eli eheytetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. YHDYSKUNTARAKENTEEN MUOTOILUN POLITIIKKAA ohjataan yhdyskuntia täydentävää rakentamista joukkoliikenteeseen tukeutuvan, kestävän seuturakenteen piiriin. LIIKKUMISEN POLITIIKKAA tavoitteena on olemassa olevien yhdyskuntien monipuolinen kehittäminen paikallisten lähtökohtien ja laajan yhteistyön pohjalta. YHDYSKUNNAN JA ELINYMPÄRISTÖN LAADUN KEHITTÄMISTÄ

15 Eheyttämispolitiikan ongelmia ja mahdollisuuksia (Maijala & Sairinen 2008) Vaikeaa paikallisissa tilanteissa (maanomistus ja maapolitiikka, huono imago, ei tietoa). Valtiolla ja paikallisilla asukkailla on ollut heikko asema. Maakunnallinen eheyttävä suunnittelu ei toimi. Eheyttävästä suunnittelusta tulisi puhua konkreettisemmin. Yleiskaavaprosessi on hyvä eheyttämispolitiikan strateginen väline. Tarvitaan aikaa, luottamusta ja imagotyötä.

16 Fyysisen rakenteen tarkastelu - aluerakenne, tehokkuus, liittyminen ympäristöön, vaihtoehdot. Vantaan kaupunki

17 Tutkittavat lisä- ja täydennysrakentamisalueet, Vantaa

18

19 Miten täydennysrakentamiseen suhtaudutaan omakotitaloalueella? (Timo Heikkinen) Tapaustutkimus Mäntsälässä Suhtautuminen omaan elinympäristöön ja sen muutoksiin Vanhojen ja uusien asukkaiden kohtaamisen ongelmat Asumishistorian vaikutus asumistoiveisiin Paikan identiteetti Paikallinen tilaus

20 PehmoGIS (M. Kyttä / YTK)

21 Laatutekijöiden sijainti (M. Kyttä / YTK) Rauno Sairinen

22 Laatutekijöiden sijainti ja liikkumistarve (M. Kyttä / YTK)

23

24

25 Ympäristöterveys ja eheyttämispolitiikka Päästöt ja melu Saastuneet maat Turvallisuus Huono-osaisuuden kasautuminen Elinympäristön viihtyisyys, virkistys ja hyötyliikunnan mahdollisuus Paikan identiteetti ja taju Ihmisten liikkuva elämä monessa eri ympäristössä vaikeuttaa ympäristöterveyden tarkastelua

26 Terveyden edistämisen tavoite Taustalla new public health ajattelu: sairaanhoidosta terveyden edistämiseen Monitoimijainen (cross-sectoral) terveyden edistäminen Osana Suomen ympäristöterveysohjelman periaatteita Kansainväliset aloitteet (esim. WHO:n Healthy cities & Safe Communities liikkeet)

27 TERVEYSHAITTOJEN VÄHENTÄMINEN Ympäristöterveyden rajattu määrittely Tavoite: Haittojen ja riskien minimointi ja hallinta Toimintaa ohjaavat ohje- ja rajaarvot Huomio välittömissä terveyshaitoissa ja riskeissä (esim. melu, haitalliset aineet) Sektorikohtainen asiantuntemus (vakiintuneet professiot hallitsevat alan tietämystä) TERVEYDEN EDISTÄMINEN Ympäristöterveyden laaja määrittely Tavoite: terveellisten elämäntapojen mahdollistaminen Toimintaa ohjaa elinympäristön laatutekijöiden sekä ihmisten toimintojen ja kokemusten huomioon ottaminen Huomio terveyteen vaikuttavissa välillisissä tekijöissä (esim. yhdyskuntarakenne, asuinalueet) Monialainen asiantuntemus (uusien toimijoiden ja asiantuntemuksen alojen mukaantulo) Sairinen, R.; Manninen, R.; Peltonen, L. & Wiik, M. (2006): Ympäristöterveys yhdyskuntasuunnittelussa

28 Rajattu / laaja ympäristöterveys? Rajattu määrittely: huomioi vain terveyteen selkeästi vaikuttavat tekijät (taustalla mitattavat kausaalisuhteet), pyrkimys täsmällisiin kriteereihin ja normeihin. Laaja määrittely: ympäristöterveys yhteydessä holistiseen ihmiskäsitykseen. Ympäristöterveys yhteiskunnallisen keskustelun kehyksenä (vrt. kestävä kehitys) Määrittely vaikuttaa siihen, kenelle ympäristöterveyden edistämisen katsotaan kuuluvan normit?

29 Luonto- ja viheralueet eheyttävän suunnittelun jaloissa? Kaupunkiluonnon esiinnousu uudella painoarvolla. Viheralueet ja luontoarvot uhatuimmat kasvuseutujen täydennysrakentamisessa. Luonto- ja virkistysarvojen suhde kaavoitukseen ristiriitainen: voidaanko asemasodasta päästä aitoon vuorovaikutukseen?

30

31 Mitä hyötyä viherrakenteesta voisi olla, jos se otettaisiin tietoisena strategisena mahdollisuutena? (Olli Maijala) Kestävän kaupungin olennainen rakenneelementti Ei erillisiä viheralueita, vaan läpäisyperiaate Alueiden monitoiminnallisuuden hyväksyminen ja edistäminen perinteisen zoning-ajattelun sijaan Voiko viheralueen laadulla korvata määrää? Kompensaatiopolitiikan käyttökelpoisuus?

32 Yhteenvetoa Ei ole yhtä oikeaa ratkaisua Eheyttämisellä syntyvän elinympäristön tarjottava hyvän elämän puitteet monenlaisille ihmisille Sikälikin tärkeää, että tavoiteltavat ympäristöhyödyt epävarmoja Vuorovaikutteisuus: haettava paikallista tilausta, hyötyjen ja haittojen diilaus Eriytettävä analyysiä ja politiikkaa: esimerkiksi liikkumisvyöhykkeittän Perustuttava tietoon todellisesta kaupunkikehityksestä Eheyttämisen toimijoista vähän tietoa

33 Eheyttäminen ja elinympäristön laatu Haitalliset ympäristövaikutukset vähenevät SULLOMINEN, VIHREÄLLE RAKENTAMIS- KONFLIKTIT EPÄVIIHTYISÄ YKSIPUOLINEN KAUKIO TAI HAJA-ASUTUS EHEYTTÄMISEN PAIKALLINEN TILAUS LIFESTYLE SPRAWL Palvelusuorite (laatu) paranee

34 Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen (YTK) julkaisut: Sosiaalisten vaikutusten arviointi kaavoituksessa an=fi Ihminen ja ympäristön muutos: sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja käytäntöjä. (toim. Sairinen & Kohl, 2004) Wallin, S. & Ristisuo. H (2005): Kansalaisjärjestöjen kokemuksia kaavoitukseen osallistumisesta. Kansalaisjärjestökysely an=fi Sairinen et al. (2006): Ympäristöterveys yhdyskuntasuunnittelussa. an=fi