2. TULEVAISUUDEN PALVELUMAISEMAT JA -MALLIT
|
|
- Jalmari Niemelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2. TULEVAISUUDEN PALVELUMAISEMAT JA -MALLIT 112
2 Sam Inkinen Kaikki virtaa, kaikki lentää palvelukonseptien, tuotekehityksen ja ketterän johtamisen haasteita If you would ask ten people what service design is, you would end up with eleven different answers at least. Marc Stickdorn & Jakob Schneider (2011, 29) Panta rhei kai ouden menei. Kaikki virtaa, mikään ei pysy paikallaan. Herakleitos Kaikki virtaa... Ajat, ne muuttuvat! Talouden reunaehdot muuttuvat, teknologinen toimintaympäristö kuplii ja filosofi Herakleitoksen (noin eaa.) jo antiikissa esittämien klassisten ajatusten mukaisesti tuntuu siltä, että ympärillämme kaikki virtaa, mikään ei pysy paikallaan. Asiakkaat virtaavat, markkinat muuttuvat, kulutustottumukset kehittyvät Muutoksen dynamiikka on olennainen lähtökohta myös tulevaisuuden lentoasemaa ( FUTUAeroport ) koskevien strategisten linjausten, palvelu(muotoilu)prosessien ja palveluteknologioiden kehittämisen kannalta. Tässä yhteydessä onkin aiheellista kysyä, millainen on kansainvälisen lentoaseman dynaaminen elämys- 113
3 kokonaisuus sekä sen asiakkailleen ja kuluttajilleen tarjoamat teknologiset puitteet ja palvelumaisemat esimerkiksi (1) kolmen vuoden, (2) viiden vuoden ja (3) 20 vuoden aikajanalla arvioituna. Olennaista palvelukonseptien suunnittelusta ja liiketoiminnan kehittämisestä vastaavalle johtajalle/esimiehelle on hahmotella lähitulevaisuuden strategista perustaa sekä havaittavissa olevan muutoksen suuntaa. Voisi sanoa, että erilaisissa tulevaisuuden skenaarioissa (scenarios) ja tiekartoissa (roadmaps) on myös kyse eräänlaisesta ekosysteemisen sokkelin rakentamisesta. Ydinkysymys ja -haaste liittyy kuluttajien muuttuvat tarpeet huomioon ottavaan herkkään, kuuntelevaan ja dialogiseen asenteeseen. Olennaista onkin kiinnittää huomiota paikallisten ja detaljitason kysymysten ohella metatasoon eli toiminnan rakenteisiin ja reunaehtoihin tarpeeksi suurten kokonaisuuksien ja kehityskulkujen tasolla (= uudet standardit ja yhteistyökonsortiot, globaalit pelisäännöt, EUregulaatio, kansainvälinen toimintaympäristö yms.). Jo takavuosina yleistyi käsite dominant design, joka voidaan määritellä englannin kielellä vaikkapa seuraavasti: Dominant design is a technology management concept introduced by Utterback and Abernathy in 1975, identifying key technological features that become a de facto standard. A dominant design is the one that wins the allegiance of the marketplace, the one that competitors and innovators must adhere to if they hope to command significant market following. 1 Näköpiirissämme on tutkijoiden ja asiantuntijoiden mielestä paitsi määrällinen myös laadullinen transformaatio, joka vaikuttaa paitsi liike-elämän toimintaympäristöön myös yleisemmin yhteiskunnan ja talouden arvoihin, tavoitteisiin ja toimintamalleihin. On kuvaavaa, että ekosysteemien ohella viime vuosina on yleistynyt puhe systeemisistä innovaatioista (systemic innovations). Muuttuva toimintaympäristö Elämme nykyisin sellaista nopeasti kehittyvää, alati muuttuvaa ja hyperkytkeytynyttä aikaa, jossa yksi kalenterivuosi voi merkitä suorastaan pitkää ajanjaksoa. 1 (luettu ) 114
4 Kokemus on osoittanut, että heikot signaalit voivat vahvistua hyvinkin nopeasti trendeiksi ja megatrendeiksi. Tärkeä ja ajankohtainen keskustelu kestävän kehityksen (sustainability) sekä vihreiden arvojen ja ekologisten teemojen (green IT, cleantech ym.) ympärillä on hyvä esimerkki trendin muuttumisesta globaaliksi megatrendiksi sekä sellaiseksi periaatteeksi ja ajatusmalliksi, jolla on merkittävä paikkansa myös yhteiskunta- ja yritysvastuusta käytävässä keskustelussa. Tässä yhteydessä on hyvä muist(utt)aa, että maailmanlaajuisena strategia- ja kilpailukykyguruna tunnettu professori Michael E. Porter 2 julkaisi vuonna 2011 Mark R. Kramerin kanssa Harvard Business Review -lehdessä (Jan Feb 2011) suorapuheisen artikkelin, jonka ingressi kuvaa hyvin ja ehkä monen mielestä yllättävästikin viime vuosien muuttuneita (bisnes)realiteetteja: Capitalism is under siege... Diminished trust in business is causing political leaders to set policies that sap economic growth. Business is caught in a vicious circle... The purpose of the corporation must be redefined around CREATING SHARED VALUE. / How to reinvent capitalism and unleash a wave of innovation and growth [...]. Siis kuinka uudelleenkeksiä kapitalismi ja kuinka vapauttaa muutokseen liittyvät innovaatio- ja kasvupotentiaalit? Keskeiset haasteet kohdistuvat niin tuotekehitykseen kuin strategiseen päätöksentekoon ja johtamisen kulttuuriin. Muutos ympärillämme näyttäisi olevan selvä asia, mutta vasta tulevien vuosikymmenien aikalaiset voivat arvioida, miten merkittävästä muutoksesta on tällä kertaa kysymys. Thinking out of the box Usein on uskaltauduttava näkemään ja ajattelemaan tuttujen ja turvallisten raamien ulkopuolelle (thinking out of the box) olkoonkin, että polkuriippuvuus (path dependence) tunnistetaan usein organisaatioiden ja yksilöiden avainhaasteeksi. Toisinaan ja varsinkin luovuuden prosesseissa on myös hyvä pyrkiä tietoisesti hedelmälliseen toisinajatteluun. 2 Porter tunnetaan myös klusteriajatuksistaan. Klusteroituminen sekä kansalliset ja alueelliset kilpailuedut nivoutuvat elimellisesti yhteen kysymys on kriittisen massan ja tarpeeksi suuren volyymin saavuttamisesta (sekä keskittymisestä kansantalouden tai alueiden kannalta olennaiseen). 115
5 Muistakaamme myös, että monesti asiantuntijatkin syyllistyvät näköharhoihin, paradigmasokeuteen ja vääriin ennusteisiin. Senkin vuoksi myös villimmälle mielikuvituksen lennolle ja rohkeammille tulevaisuusvisioille on syytä varata niiden tarvitsema ja ansaitsema tila esimerkiksi organisaatioiden visioprosessien yhteydessä. Jos hieman hassuttelemme, voimme esimerkiksi kysyä, ovatko ilman kuljettajaa liikkuvien robottiautojen lisäksi lentävät autot (kuljettajalla tai ilman) mahdollisia tämän vuosisadan lopussa? Entä millainen olisi lentävän auton käyttöliittymä ja ohjausmekanismit? Tai ollaksemme hieman maanläheisempiä: millaisia muutoksia on lähivuosina odotettavissa lentoaseman palvelumaisemassa ja asiakkaalle tarjottavissa palvelupoluissa? 3 Häviävätkö check in -tiskit kokonaan vai tuleeko niistä (ja muustakin ihmisen suorittamasta henkilökohtaisesta palvelusta) eksklusiivinen luksustuote? Miten ylipäätään kehittyvät kansainvälisillä lentoasemilla sijaitsevien palvelukonseptien painopisteet ja ansaintamallit? 3 Mielenkiintoisia palvelukulttuuriin, -teknologiaan ja viestintään liittyviä ratkaisuja on toteutettu muun muassa Kööpenhaminan lentoasemalla (visioista ks. esim. CPH With You ; Ajat, ne muuttuvat Ja kaikki siis virtaa Tieteiskirjailija William Gibsonia mukaillen voisi myös todeta, että tulevaisuus on jo keskuudessamme, mutta se on levinnyt epätasaisesti. Erot voivat olla dramaattisia jopa maantieteellisesti lähellä toisiaan sijaitsevissa kohteissa. Ajatellaanpa vaikka sitä, miten huomattavan erilainen taloudellis-tekninen ja yhteiskunnallinen tilanne on sellaisissa Itämeren alueen kaupungeissa kuin Tukholma, Turku, Helsinki, Kotka, Viipuri, Pietari, Tallinna, Riika, Kaunas, Kaliningrad, Gdansk ja Greifswald. Eroistaan huolimatta näitä kaupunkeja sitoo vahvasti toisiinsa alueellinen, historiallinen, ekologinen sekä geo-, kauppa- ja turvallisuuspoliittinen kohtalonyhteys. Ehkäpä lähivuosina nähdään myös aikaisempaa voimakkaamman Itämeren alueen (Baltic region) identiteetin ja markkina-alueen syntyminen. Toimintaympäristön muutokset avaavat usein myös uusia mahdollisuusikkunoita. Niinpä esimerkiksi Itämeren alueen lähivuosien kehitys voi olla merkittävä liiketoiminnallinen mahdollisuus Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja muille suomalaisille toimijoille. Helsingin ja Tallinnan yhdessä muodostama kaksoiskaupunki 116
6 ( Hellinna / Talsinki ) voi olla laiva-, lentokone- ja helikopteriyhteyksien lisäksi mahdollisesti myös tunnelin yhdistämänä yksi lähitulevaisuuden aluekehityslinjauksista. Sanoista konkreettisiin askelmerkkeihin: vision ja tahtotilan tärkeys Kun muistot ylittävät unelmat, loppu on lähellä. Todella menestyvän organisaation tunnusmerkki on valmius luopua siitä, mikä teki siitä menestyksellisen, ja aloittaa tuoreesti. Nämä professori, bisneskirjailija Michael Hammerin sanat tulevat helposti mieleen viimeaikaista strategia-, innovaatio- ja ekosysteemikeskustelua seuratessa. Puhetta luovuuden, luovan talouden, käyttäjälähtöisen suunnittelun, muotoiluajattelun (design thinking) ja (palvelu)innovaatioiden ympärillä on riittänyt, mutta ovatko esimerkiksi palvelukonseptien ja teknologian kehittäjien näkemykset markkinoiden, tuotteiden ja liiketoiminnan lähivuosien kehityksestä tarpeeksi kirkkaat? Ehkä ovat, ehkä eivät. Yritysten ja organisaatioiden keskeisenä tavoitteena on nykypäivänä yhä useammin herkkyyden, innovaatiokyvyn ja luovien prosessien parantaminen entistä tehokkaampaan ja tuloksellisempaan suuntaan. Tämä lähtökohta on myös asetettu tulevaisuuden tavoitteeksi eri yhteisöjen ja organisaatioiden strategisissa linjauksissa. 4 Toisaalta Suomessakin on nähty uusia avauksia ja uudenlaista positiivista vireyttä. Raikkaita avauksia ja luovaa pörinää on ollut aistittavissa esimerkiksi Espoon Otaniemessä (Aalto Entrepreneurship Society, Aalto Design Factory, Startup Sauna, Open Innovation House ym.) ja muuallakin Suomessa niin kutsutun startup-kulttuurin ympärillä. Varsinkin vuosien 2012 ja 2013 massiiviset Slush-tapahtumat Helsingin Kaapelitehtaalla ovat herättäneet ansaitsemaansa huomiota Suomen lisäksi ulkomailla. 4 Monista ongelmakohdista huolimatta viimeisten vuoden kehitystä on pidettävä Suomen innovaatiojärjestelmän ja asenneilmapiirin kannalta positiivisena. Finland ei ole enää vuosiin merkinnyt vain metsän ja saariston täyttämää periferiaa, vaan sana tuo mieleen dynaamisen T&K-keskuksen ja EU-politiikan kannalta merkittävän tulevaisuuslaboratorion olkoonkin, että niin monien yhteiskuntamme rakenteiden ja prosessien kuin Suomi-brändin kehittämisen kannalta asiat voisivat toki olla paremminkin. 117
7 Viimeaikaista toimeliaisuutta ja dynaamista verkottumista niin Piilaaksoon kuin Aasiaan ja muualle Eurooppaan voi pitää suurenkin maailman näkökulmasta merkittävänä aktiivisuutena. Startup-kulttuuria ja kasvuyrityksiä koskeva keskustelu antaakin osviittaa uudenlaisesta vireydestä innovaatiodynamiikan ja yritystoiminnan ympärillä. Myös Suomi-kuva ja -brändi tuntuisi kehittyneen viime vuosina suotuisaan suuntaan, vaikka asioissa omat haasteensa ovatkin. Suomen teknologinen edelläkävijyys sekä koulutusta ja innovaatiotaloutta koskeva avantgarde-profiilimme tunnetaan maailmalla suhteellisen hyvin. PISA-tutkimukset ovat jo pitkään osoittaneet suomalaisen koulutusjärjestelmän laadukkuuden alemmilla koulutusasteilla. Sosiologit ovat kehuneet suomalaista tietoyhteiskuntamallia. Lisäksi myös johtamisfilosofiaamme ja -käytäntöjämme tunnutaan arvostavan ulkomailla. Suomalaiset innovaatio- ja johtamismallit ovatkin osoittaneet vuosien saatossa monet vahvuutensa. Syväjohtamisen periaatteita seuraten valistuneen, vastuullisen ja rohkean johtajan huoneentaulu voisi koostua neljän avaintekijän ympärille: (1) näytä suuntaa, (2) huolehdi resursseista, (3) kannusta alaisia ja rohkaise verkostojasi sekä (4) muista palkita kollegoja ja yhteistyökumppaneita. Synergiaa ja yhteistyötä: tiede, taide, design, teknologia... On toisinaan hieman yllättävää, että ulkomaiset kollegat ottavat yhteyttä eri puolilta maailmaa halutessaan tutustua Suomeen ja tietääkseen mitä tulevaisuuden laboratoriossa juuri nyt tapahtuu! Tämä otollinen erityisasema tulevaisuuden näkijänä, tekijänä ja 118
8 keksijänä tulisi hyödyntää tehokkaasti tutkimus- ja kehityshankkeiden yhteydessä myös tulevaisuuden lentoasemaa koskevassa kehitystyössä. Edelläkävijän on helppo verkottua ja luoda kansainvälisiä, hedelmällisiä yhteistyörakenteita. 5 Mutta toisaalta Kilpailu kiristyy ja peliasetelmat muuttuvat nopeasti (vrt. Nokian aseman muutokset puhelin- ja ICT-markkinoilla viime vuosien aikana). Avoimia kysymyksiä on lukuisia, eikä kukaan voi jäädä liian pitkäksi aikaa makaamaan laakereillaan. Millaisia ovat tulevaisuuden merkittävät innovaatiot, palveluteknologiat ja ekosysteemit? Miten tulevaisuuden palvelumarkkinat kehittyvät ja käyttäytyvät? Millaisia ovat sosiaalisen median seuraavat virtaukset? Mitä oikeastaan on tapahtumassa asiakkaiden ja kuluttajien arvoissa, mielipiteissä ja ostopäätöksissä? 5 Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että suomalaista elämäntapaamme (luonnon merkitys, pitkät kesälomat ym. sosiaaliset innovaatiot) ja monia meikäläisiä arjen käytäntöjä arvostetaan. Lisäksi myös kulttuurisektorimme (elokuvat, kirjallisuus, kuvataide, design ym.) näyttää menestyvän maailmalla. Syytä iloon on myös palveluita ja teknologiaa koskevan kehitystyön alueella. Helsinki-Vantaan lentoasemaa on kehuttu toistuvasti yhdeksi maailman toimivimmista, miellyttävimmistä ja tyylikkäimmistä lentoasemista. Omat haasteensa liittyvät palveluteknologioiden ja -konseptien kehittämiseen. Insinöörien ja huippuasiantuntijoiden täyttämä tekno-suomi kykenee valmistamaan mainioita koneita, laitteita ja vehkeitä, mutta sisältöjen (content), yhteisöjen (communities) ja palveluiden (services) kanssa menestyminen on ollut haasteellista. Tosin ilahduttavana ja myönteisenä poikkeuksena voidaan mainita muun muassa peliteollisuuden alueella viime vuosina nähdyt läpimurrot (esim. Rovion Angry Birds sekä Supercellin Hay Day ja Clash of Clans ). Oma haasteensa liittyy kulttuuriosaamisen, muotoilun (design), teknologian ja liiketoiminnan hedelmälliseen ja dynaamiseen yhdistämiseen vaikkapa kansainvälisen lentoaseman ja sen palvelumaiseman kehittämisen kannalta. Nämä teemat ovat myös olleet aktiivisesti esillä muun muassa suomalaista yliopisto- ja korkeakoulumaailmaa sekä innovaatiojärjestelmän tulevaisuutta koskevassa keskustelussa. Historiallisessa katsannossa tällaiset ajatukset tuovat ainakin tämän kirjoittajalle mieleen muun muassa saksalaisen Bauhausin ja suomalaisen Artekin historialliset 119
9 taustat ja periaatteet siitä, miten taide ja muotoilu, akateeminen tutkimustyö, uusi teknologia sekä teollisuuden ja liike-elämän intressit voivat löytää hedelmällisellä tavalla toisensa ja luoda markkinoille merkittäviä avaintuotteita ja kaupallisia läpimurtoja. Tulevaisuuden lentoasema: glokaalit haasteet ja ketterät liikkeet Lentoasema on monellakin tavalla fyysinen ja mentaalinen tila, jossa lokaali ja globaali kohtaavat toisensa muodostaen näin glokaalin toimintaympäristön, kohtauspisteen ja markkinapaikan. Lentoasema on paikka, jossa erilaiset kielet, uskonnot, tapakulttuurit, mentaliteetit sekä tarverakenteet ja vaatimusreportoaarit kohtaavat toisensa. Menestyminen lentoasemaympäristössä vaatiikin taustalle monisyistä tietoa, osaamista ja ymmärrystä 2010-luvun asiakkaan ja kuluttajan tahtotilasta, toiveista ja elämystarpeista. Palvelukokemuksia ja -innovaatioita tuottavien yritysten yleisempänäkin haasteena on löytää oma paikkansa ja ekologiset lokeronsa joustavana, muuttuviin tarpeisiin nopeasti reagoivana osaajana. Yhtenä liiketoiminnan ajankohtaisena haasteena on strategisten päätösten ja palvelutuotteita koskevien linjausten vaikuttavuus: miten rajalliset resurssit (= tehtävät investoinnit, raaka-aineet, työvoima yms.) kohdennetaan oikein? Taloustieteen, teknologiatutkimuksen ja tulevaisuudentutkimuksen edustajat korostavat mielellään KIBS-sektorin (Knowledge Intensive Business Services) ja palveluinnovaatioiden merkitystä huomisen kehityspolkuina. Menestyminen kiristyvässä kilpailussa sekä uudet kansainväliset läpimurrot vaativat liiketoiminnassakin nykyistä suurempaa muskelia ( suuruuden ekonomia ) mutta samalla myös ketterää toimintakulttuuria ja aitoa, todellista yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Pienikin voi olla kaunista, ja älykkäillä judoliikkeillä haasteelliset vastavoimat voivat kääntyä lopulta myös omaksi eduksi. Nykyisen globaalin, hyperkytkeytyneen maailman tunnuspiirteisiin kuuluu myös se, että marginaali tai periferia voikin olla yhtäkkiä merkittävä keskus. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemasta on tullut 120
10 merkittävä solmukohta ja hubi niin korkeateknologisen osaamisensa ja asiakkaita miellyttävän palvelutarjontansa kuin Aasian ja Euroopan alueet yhdistävien lentoreittiensä ansiosta. Toisaalta peliteollisuuden (mm. Rovio, Supercell), Spotifyn, YouTuben ja Skypen kaltaiset esimerkit ovat osoittaneet, että marginaalissa syntyvä omituinenkin innovaatio tavoittaa nopeasti miljoonat aikalaiset ja voi kehittyä muutamassa vuodessa (tai jopa kuukaudessa) pienestä alakulttuurista massoja aktivoivaksi valta- ja populaarikulttuurin ilmiöksi. Kaikki virtaa, ja asiat ovat tiiviisti kytkeytyneitä toisiinsa. Undergroundista ja/tai avantgardesta tulee verkottuneessa maailmassa nopeasti ja kulovalkean tavoin leviävä populaari- ja mainstream-ilmiö, jos ajoitus on oikea ja tuuli tarttuu voimakkaasti purjeisiin. Havainto 121
11 on erityisen relevantti digitaalisia palveluita ja teknologioita koskevien trendien ja kehityslinjojen kohdalla. Viime vuosien AppStore-ilmiö lukuisine lentomatkailuun ja lentoasemiin liittyvine sovelluksineen on hyvä esimerkki dramaattisesta muutoksesta kuluttajien arjessa. Heidän käyttöliittymänsä lentoasemaan on yhä useammin mukana kulkeva mobiililaite (lähinnä älypuhelin tai tabletti). Toisaalta moni asia ei muutu yön yli nukuttaessa. Tutkimustyön ammattilaiset korostavatkin paitsi laadukkaan perustutkimuksen myös tarpeeksi pitkäjänteisen tutkimus- ja kehitystyön roolia kvartaalitalouden paineessa ja puristuksessa. Historia on tältäkin osin hyvä opettaja: on liiankin tavallista, että uuden teknologian ja läpimurtokonseptien vaikutus yliarvioidaan lyhyellä ja aliarvioidaan pitkällä tähtäimellä. Digituotteiden kehityksessä nähty vasta jäävuoren huippu Totesin jo 1990-luvun vuosina, että digitaalisuudesta oli tullut teknologisoituneen maailman uusi äidinkieli. Digitaalisen median voi nähdä muuttaneen ja muuttavan konkreettisesti tapoja, joilla kulttuurimme rakentuu ja joilla kulttuuriin liittyviä tulkintoja ja merkityksiä luodaan. Quo vadis, tulevaisuuden lentoasema? Minne matka, HoReCa-ala, hospitality-palvelut ja käyttäjälähtöiset teknologiat? Lähitulevaisuuteen kohdistuvan 1 3 vuoden aikaikkunan ohella olennaista on ajatella palvelumaiseman ja -teknologioiden kehitystä myös pidemmällä ja visionäärisemmällä vuoden aikajanalla. Toisaalta on niin, että vaikka digitalisaatio on ollut globalisaation kaltainen megatrendi jo 1990-luvun puolivälistä lähtien, on sen aiheuttamasta murroksesta nähty eräässä mielessä vasta jäävuoren huippu. Tässä(kin) yhteydessä on syytä korostaa, että digitaaliset areenat, ympäristöt ja teknologiat ovat tärkeitä niin omina ekosysteemeinään kuin muiden sektorien ja alojen tukifunktiona. 122
12 Monet keskeiset trendit ja tulevaisuuden odotukset viittaavat digitaalisen/virtuaalisen (on-line) ja analogisen (off-line) yhdistymiseen. Juuri erilaisissa hybridisovelluksissa siis moni/hybridimediaan perustuvissa analogista, digitaalista, virtuaalista sekä mobiili- ja ubiikkiteknologiaa yhdistävissä tulevaisuuden konsepteissa voikin nähdä myös lentoasemaympäristön glokaalin palvelumaiseman sekä asiakkaille tarjottavien tuotteiden ja hyödykkeiden tulevaisuuden suunnan. Toisaalta on havaittavissa, että intensiivisestä ja visionäärisestä tulevaisuuspuheesta huolimatta monet prosessit tapahtuvat nykytaloudessa ja -yhteiskunnassa yhä vanhojen, lineaaristen ja melkeinpä kiveen hakattujen periaatteiden mukaan. Ajatellaanpa vaikka monien organisaatioiden johtamiskäytäntöjä, uuden työkulttuurin haasteita tai eurooppalaisen palvelubisneksen pullonkauloja (verrattuna esim. aasialaiseen perinteeseen ja palvelukulttuuriin). Kuluneen kliseen mukaan vain muutos on pysyvää. Esimerkiksi jo pidempään tehty tutkimus- ja kehitystyö lisätyn tai laajennetun todellisuuden (augmented reality) mahdollisuuksista on relevantti myös tulevaisuuden lentoaseman kannalta. Ajan hengen (Zeitgeist) kannalta keskeisiä avainsanoja ovat muun muassa vauhti, liike ja muutos. Juuri siksi on ymmärrettävää, että nopeudesta, ketteryydestä (agilititeetti) ja oikeasta ajoituksesta on tullut markkinoilla keskeisiä kilpailutekijöitä sekä erilaisten johtamisoppien ja strategiaprosessien ydinteesejä. Juuri näissä pullonkauloissa seuraavan sukupolven digimedialla ja teknologialla (ubiikkisovellukset, augmented reality, ambient design, virtuaaliyhteydet, ICT-ratkaisut, sosiaalinen media, pelillisyys ) voi nähdä olevan vielä hyvin paljon annettavaa. Siirtymä tietäjistä dialogin ja vuorovaikutuksen aikaan Erilaisissa suunnitteluprosesseissa on ollut usein tapana todeta, että strategioiden laatiminen on tärkeää, mutta niiden toteutus ja jalkautus ratkaisevaa. Heti perään 123
13 todettakoon, että jalkautus on varsin huono sana, koska se tuo mieleen teollisen ajan top down -opit ja command and control -periaatteet sekä kokoushuoneissa pidettävät pönötyspalaverit. 6 Monen aikalaisvaikuttajan mielestä parempi on nykypäivänä puhua dialogista, vuorovaikutuksesta ja luovista prosesseista. Tähän voidaan jatkaa, että aito dialogi on luonteeltaan avointa: sillä ei ole komentokeskusta tai etukäteen määriteltyä hierarkiaa. Sen vuoksi dialogi on usein myös luovaa ja arvaamatonta, siis serendipistä. Tehokkaan ja hedelmällisen palvelukonseptien kehittämisen (kuten yleisemminkin tietotyön) lähtökohtia ovat ennen kaikkea luova vuorovaikutus ja jatkuva oppiminen. Esimerkkiä voisi hakea nopeasti muuttuvan ICT-maailman puolelta. Muun muassa Scrumin, XP:n ja DSDM:n kaltaiset, viime vuosina yleistyneet niin sanotut ketterät ohjelmistokehitysmenetelmät (agile software development methods) perustuvat lyhyisiin iteraatioihin sekä nopeatempoiseen ja vuorovaikutteiseen tietotyöhön. Periaatteena on, että luovaa työtä tekevä yhteisö jatkuvasti oppii ja korjaa prosessejaan sekä valppaasti päivittää ja määrittää uudelleen tavoitteitaan. Johtamisen, palvelutuotannon ja tuotekehityksen haasteita voisi summata toteamalla, että olemme siirtyneet oraakkelien ajasta dialogin, tekemisen ja vuorovaikutuksen aikaan. Avoimuus ja ketteryys merkitsevät myös sitä, että erilaiset tulevaisuuspolut (skenaariot, roadmapit ) pidetään mahdollisimman avoimina ja monilukuisina ja että ennakointitietoa hyödynnetään tietoisesti ja sisäänrakennettuna strategisen johtamisen ja innovaatiotoiminnan terästäjänä. 6 Tässä yhteydessä myös mainittakoon, että etymologisesti palaveri juontuu ilmeisesti englannin kielen merimiesslangin palaver-sanasta, joka on johdettu portugalin kielen sanasta palavra. Wikisanakirjan mukaan sanaa on käytetty Länsi-Afrikan rannikolla kaupanteon ja tinkimisen yhteydessä ja se on jäänyt myös länsiafrikkalaisiin kieliin merkityksessä olla tekemisissä eurooppalaisten kanssa. Lähde: Encyclopedia Britannica. ( Näyttäisi olevan niin, että perinteisen STI-ajattelun (Science, Technology, Innovation) lisäksi tarvitaan yhä enemmän myös DUI-mallin (Doing, Using, Interacting) kaltaista innovaatioasennetta ja tekemisen meininkiä. Toisinaan tämä vaatii poistumista omalta mukavuus- 124
14 alueelta sekä rohkeutta keksiä niin oma kuin organisaation rooli ja tehtävä uudelleen. Takavuosina esitetyt ajatukset niin sanotusta sinisen meren strategiasta (blue ocean strategy, Kim & Mauborgne 2005) ovat edelleen relevantteja. Muuttuvan maailman mukana myös johtajuuteen kohdistuu uudenlaisia haasteita. Ankarassa tilanteessa realistinen tilannearvio ja nopea reagointi ovat elintärkeitä. Sotahistoriasta vertailukohtaa hakien voisi myös todeta, että tuleen ei saa jäädä makaamaan. Päinvastoin: poteropuolustuksen sijasta tiukassa paikassa pitää hyödyntää tavallistakin enemmän analyyttistä ajattelua, selkeää tilanneymmärrystä ja rohkeutta toimia. Lisäksi on niin, että rajunkin aktiivisuuden ja rintamamelskeiden keskellä esikunnassa ei voi hötkyillä tai sortua hätiköintiin. Myös yritysjohtajan ja esimiehen näkökulmasta olennaista on hengittää kiihkeidenkin prosessien ja turbulenssin keskellä rauhallisesti ja pohtia eri vaihtoehtoja levollisesti. Kaikki virtaa ja ketteryyttä tarvitaan, mutta myös keskittymisen ja kirkkaan vision merkitys on menestyksen kannalta ilmeinen. Lähteet ja lukuvinkkejä Ala-Korpela, Mika & Inkinen, Sam & Suna, Teemu (2007). Kyborgin käsikirja. Havaintoja informaatiosta, ihmisestä ja koneesta, elämästä ja älykkyydestä. Helsinki: Finn Lectura. Barabási, Albert-László Linkit. Verkostojen uusi teoria. Helsinki: Terra Cognita. Castells, Manuel The Rise of the Network Society. The Information Age: Economy, Society and Culture, vol. I. Malden, MA & Oxford: Blackwell Publishers. Chaker, André Noël The Finnish Miracle. An inspiring model and a few cool stories from a self-made nation. Helsinki: Talentum. Chesbrough, Henry Open Innovation. The New Imperative for Creating and Profiting from Technology. Boston: Harvard Business School Press. Chesbrough, Henry Open Business Models. How to Thrive in the New Innovation Landscape. Boston: Harvard Business School Press. Christensen, Clayton M The Innovator s Dilemma. When New Technologies Cause Great Firms to Fail. Boston, MA: Harvard Business School Press. 125
15 Doz, Yves & Kosonen, Mikko Fast Strategy. How strategic agility will help you stay ahead of the game. Harlow: Wharton School Publishing. Friedman, Thomas L The World is Flat. A Brief History of the Twenty-first Century. New York: Farrar, Straus and Giroux. Heikkinen, V. A. & Inkinen, Sam (toim.) Eesti ja uus Euroopa. Uurimisreisil naaberrahva ajalukku ja tulevikku / Viro ja uusi Eurooppa. Tutkimusmatkalla naapurikansan historiaan ja tulevaisuuteen. Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu & Haaga Tutkimus & Euroopan kestävän tietoyhteiskunnan instituutti. Heikkinen-Moilanen, Riitta & Inkinen, Sam (toim.) Sanoja ja tekoja. Dynaamisen aluekehityksen haasteita ja tulevaisuuskuvia. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. Mannermaa, Mika Tulevaisuuden hallinta. Skenaariot strategiatyöskentelyssä. Helsinki: WSOY. Porter, Michael E. & Kramer, Mark R Creating Shared Value. Harvard Business Review Jan Feb/2011, Scoble, Robert & Israel, Shel Blogit ja bisnes. Yritys 2.0. Esipuhe Teemu Arina. Helsinki: Basam Books. Stickdorn, Marc & Schneider, Jakob (eds.) This is Service Design Thinking. Basics Tools Cases. Amsterdam: BIS Publishers. Taleb, Nassim Nicholas The Black Swan. The Impact of the Highly Improbable: New York: Random House. Inkinen, Sam & Karkulehto, Sanna & Mäenpää, Marjo & Timonen, Eija (toim.) Minne matka, luova talous? Oulu: Rajalla & Oulun yliopisto / Rovaniemi: Lapin yliopisto / Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu. Järvinen, Aki & Mäyrä, Ilkka (toim.) Johdatus digitaaliseen kulttuuriin. Tampere: Vastapaino. Kim, W. Chan & Mauborgne, Renee Blue Ocean Strategy. Boston, MA: Harvard Business School Press. 126
Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto
Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto IT goes Industry 27.11.2015 Pekka Ala Pietilä staattisesta kilpailukyvystä dynaamiseen Talouden ja yhteiskunnan evoluutio > Suomen uudistumisvauhti 26.11.2015
LisätiedotKuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat?
Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? @timoargillander Cable Days 18.11.2014 Teollisuuspolitiikka? Elinkeinopolitiikka? 2 1 Tapahtunut: Internet Globalisaatio Kehittyy: Teknologia Robotisaatio
LisätiedotW. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA
W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA Talentum Helsinki 2005 Ystävyydelle ja perheillemme, jotka lisäävät mielekkyyttä maailmaamme. The title of the original edition is Blue Ocean Strategy
LisätiedotTeknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA
Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA 20.01.2004 Sisältö Kolmas teollinen vallankumous Tietotekniikan diffuusiovaihe Tietoliikenteen näkymät Suomesta johtava soveltaja? Johtopäätökset
LisätiedotServe Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille
Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management
LisätiedotEnnakointi, tulevaisuusajattelu ja strategiset tiekartat
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Ennakointi, tulevaisuusajattelu ja strategiset tiekartat Mikko Dufva Foresight, organizational dynamics and systemic change team, VTT mikko.dufva@vtt.fi @mdufva
LisätiedotTulevaisuuden oppimisympäristöt TVT:n ja oppimisympäristöjen kehittäminen
Tulevaisuuden oppimisympäristöt TVT:n ja oppimisympäristöjen kehittäminen Teemu Leinonen Media Lab Helsinki, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Aalto-yliopisto Teemu Leinonen Professori, Uuden median
LisätiedotHei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy
Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy
LisätiedotStrateginen ketteryys
Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia
LisätiedotKilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy
Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:
LisätiedotOSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä
OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin
LisätiedotElinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille
Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille Salon kaupunki Elokuu 2018 Salon kaupungin visio, perustehtävä ja arvot Salo joka päivä parempi Perustehtävä: Salon kaupunki kehittää alueensa elinvoimaa,
LisätiedotTampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle
Lisätiedothttp://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957 Oppimisyhteiskunta? tietoyhteiskunta ja oppiminen Teemu Leinonen Median laitos, Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Luennon rakenne 1. Oppiminen
LisätiedotINNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotGreen Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?
Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
LisätiedotTorsti Hyyryläinen Mikkeli
Glokalisoituvan ja digitalisoituvan maaseudun tulevaisuus Torsti Hyyryläinen Mikkeli 17.3.2015 www.helsinki.fi/ruralia 17.3.2015 1 Esityksen sisältö 1. Muutoksesta aluekehitystä 2. Resilienssi muutoskestävyytenä
LisätiedotMuotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S
Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT
LisätiedotGlobaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste
JYU. Since 1863. Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste siirtyy Aasiaan. Globalisaatioprosessin
LisätiedotMiten AMK voittaa johtamis- ja muutospelissä? AMK Päivät Lahdessa 2014 Tero J. Kauppinen
Miten AMK voittaa johtamis- ja muutospelissä? AMK Päivät Lahdessa 2014 Tero J. Kauppinen Ajankohtainen symboli Uskommeko oikeisiin asioihin? Johtamisen uusi symboli Voima vs. ketteryys voittamisesta Voittajia
LisätiedotTekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes
Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global
LisätiedotLahden ammattikorkeakoulun strategia 2020
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset
LisätiedotKäytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa
Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa 08.02.2008 Professori Innovaatiojärjestelmät Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö Mikä on innovaatio? Idea Innovaatio Toteutus Mistä innovaatioita?
LisätiedotKaleva Median digipolku ja -opit
Kaleva Median digipolku ja -opit - Paikallisuuden puolesta vuodesta 1899 1.11.2018 / Tommi Silfverhuth Taustaa 2 3 Koodaamisesta myyntiin ja konseptoinnista johtamiseen Kokemusta eri toimialoilta Innoissaan
LisätiedotAMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja
AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen
LisätiedotSinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys
Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...
LisätiedotKonsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen
Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet 12.5.2016/Matti Mannonen M Suunnittelu- ja konsultointiyritykset kasvavat ja työllistävät Suomessa erittäin haastavassa toimintaympäristössä 250 225 200
LisätiedotArvioinnin tuloksia toimintakulttuurin muuttumisesta. Anna Saloranta, tutkija Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto
Arvioinnin tuloksia toimintakulttuurin muuttumisesta Anna Saloranta, tutkija Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Asiakkaat 4,556277056 Asiakkaat Kierros 1 Kierros 2 3. kierros 3,830897704 3,722135008
LisätiedotYhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA
Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan
LisätiedotFintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta
Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta Paneelikeskustelu 7.9.2012 Mikko Niini Suomen kestävä kasvu ja hyvinvointi 2030 : Ennakointi 10-12/012 12/2012-3/2013 5-10
LisätiedotInnovaatioiden kolmas aalto
Innovaatioiden kolmas aalto TeliaSonera Finland Oyj 4.4.2005 Olli Martikainen Oulun yliopisto Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Sisältö Miten innovaatiot syntyivät Telealan näkymä 1994 - Kolmas aalto
LisätiedotServe-ohjelman panostus palvelututkimukseen
Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun
LisätiedotPromoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä
Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth
LisätiedotLiiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka
Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava
LisätiedotYhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck
Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr
LisätiedotPiilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat
Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä
LisätiedotFinpro Foresight. Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010
Finpro Foresight Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010 Finpron Missio Rakentamassa kansainvälisesti menestyvää Suomea Strategy 2010-2012 / Finpro ry 2 Finpron toiminnan perusta Kilpailukykyä
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
LisätiedotJohdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma
Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit
LisätiedotOHITUSKAISTA MAAILMALLE Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Juha Pulkkinen, Senior Director OULUSTA
OHJELMA 9.00-9.20 Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Juha Pulkkinen, Senior Director OULUSTA OHITUSKAISTA MAAILMALLE 11.12. Juha Pulkkinen Senior Director, Business Finland 9.20-9.40 Keynote
LisätiedotVerkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen
Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus
LisätiedotJARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN
JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Samuli Alapuranen Taitto:
LisätiedotAlueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012
Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin
LisätiedotEspoon Avoimen osallisuuden malli
Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotPalvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä.
Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä. Satu Miettinen, professori Lapin yliopisto Palvelumuotoilu on strategisen johtamisen väline.
LisätiedotEsityksen tiivistelmä Elina Hiltunen
Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää
LisätiedotKatse tulevaisuuteen: Kooste I työpajasta Jaakko Paasi VTT
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Katse tulevaisuuteen: Kooste I työpajasta Jaakko Paasi VTT For Industry -skenaariot Miten tehdä menestyksekästä liiketoimintaa suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä
LisätiedotTukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen
Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola
Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,
LisätiedotServe Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille
Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten
LisätiedotKuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Copyright Comia Software Oy, 2015, Kaikki oikeudet pidätetään
Kuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Jussi-Pekka Kurikka FM, yrittäjä, toimitusjohtaja, koodari, harrastajanäyttelijä Java, PHP, VBA Puh.: 020 734 1661 Email: jussi-pekka.kurikka@comiasw.com
LisätiedotSOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA
SOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA Tule oppimaan parhaat käytännöt teknologisen murroksen johtamiseen sekä digitalisaation ja uusimman teknologian hyödyntämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa!
LisätiedotElinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien
Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien Kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi Salon kaupunki 26.9.2018 Mika Mannervesi www.sijoitusaloon.fi Salon verotulot 2000-2018 Älykkään teknologian Salo
LisätiedotELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012
ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen
LisätiedotKestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari
Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Vapaa-ajan tuotekulttuuri Kestävän tuotekulttuurin toteutuessa kuluttajien on mahdollista
LisätiedotSuomen haasteet ja mahdollisuudet
Suomen haasteet ja mahdollisuudet Placeholder for optional product photo (Delete box if not used) Ympäristömittaus ja monitorointiala kansalliseksi kehitystyöksi Kutsuseminaari Vantaalla Heurekassa 29.1.2007
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan
Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa
LisätiedotLiideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018
Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset
LisätiedotENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010
ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 www.ek.fi/oivallus Facebook: Oivallus twitter.com/oivalluksia kirsi.juva@ek.fi Valokuva: Kaarle Hurting Miksi tulevaisuutta mietitään,
LisätiedotII Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04
II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti
LisätiedotStrategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin?
Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategisen uudistumisen elementit ja kokemuksia vaativista julkisen sektorin uudistamisprosesseista Mitä digitaalinen transformaatio
LisätiedotKohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä
Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika
LisätiedotOnnistunut ohjelmistoprojekti
Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita
LisätiedotStrateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010
Strateginen johtaminen tässä ajassa Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen organisaation ohjaavana voimana Vakiintuneen johtamisajattelun ja -tutkimuksen mukaan strategia muodostaa
LisätiedotMYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012
MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat
LisätiedotClick to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotTOISINAJATTELUA STRATEGISESTA JOHTAMISESTA. Saku Mantere, Hanken Kimmo Suominen, Perfecto Oy
TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA JOHTAMISESTA Saku Mantere, Hanken Kimmo Suominen, Perfecto Oy Hukkuvatko organisaatiot strategioihinsa? Viestintästrategia Konsernistrategia Henkilöstöstrategia Tukiprosessien
LisätiedotMULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä
MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma
LisätiedotSuuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena
Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005
LisätiedotTekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa
Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat
LisätiedotDigitalisaation vaikutukset ja mahdollisuudet energia-alan palveluille. Juho Seppälä Digia Oyj
Digitalisaation vaikutukset ja mahdollisuudet energia-alan palveluille Juho Seppälä Digia Oyj 19.5.2017 AGENDA Digitalisaation vaikutukset ja mahdollisuudet energia-alan palveluille 1. Digia pähkinänkuoressa
LisätiedotMiksi Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategian tavoitteisiin on kirjattu uudet oppimisympäristöt?
Miksi Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategian tavoitteisiin on kirjattu uudet oppimisympäristöt? Seutufoorumi 28.11.2017 Palvelujohtaja Jouni Eho, Cursor Oy 1 OSIO 1. KOTKAN-HAMINAN SEUDUSTA TULEE SELLAINEN,
LisätiedotDIGITAALISEN. Lost in Digital Transformation MURROKSEN YMMÄRTÄMINEN
DIGITAALISEN Lost in Digital Transformation MURROKSEN YMMÄRTÄMINEN VERKOSTOJEN JOHTAMINEN KOHTI DIGIAIKAA Digitalist Network Rome Advisors Terve Media Verkossa Media Darwin -ryhmä PHS -ryhmä Intervisio
LisätiedotLiikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden t&k-ohjelma Matti Roine Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden t&k-ohjelma Matti Roine Liikenne- ja viestintäministeriö 15.3.2001 / 10.4.2001 / 1 Globaali tietoyhteiskuntakehitys Toiminnan verkottuminen tietoverkoissa
LisätiedotUutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto
Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva
LisätiedotTekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana
Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen
LisätiedotPasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy
Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana
LisätiedotMinustako palveluinnovaattori?
Minustako palveluinnovaattori? 20.01.2010 Professori Innovaatiojärjestelmät Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation Innovaatiot ovat käyttöön otettuja uudisteita joissa yhdistellään
LisätiedotTeknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change
LisätiedotJukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010
2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT
LisätiedotRahoitusmalliuudistus ja strategiatyö: näkökulmia Jyväskylän yliopistosta
Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen uudet rahoitusmallit vaikuttavat korkeakoulujen kv-toimintaan nyt ja tulevaisuudessa? Rahoitusmalliuudistus ja strategiatyö: näkökulmia Jyväskylän yliopistosta
LisätiedotTeollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana Antti Vasara, toimitusjohtaja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Joensuu 7.2.2017: Älyä
LisätiedotYhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä
Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen
LisätiedotPARAS. korkeakoulu opiskelijalle
Sijoita SeAMKiin PARAS korkeakoulu opiskelijalle Seinäjoen ammattikorkeakoulu on monialainen ja yhteisöllinen ammattikorkeakoulu, jonka tavoitteena on olla paras korkeakoulu opiskelijalle (Visio 2020).
LisätiedotEsityksen tiivistelmä Elina Hiltunen
Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää
LisätiedotVantaa ja sen tulevaisuus
Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma
LisätiedotSUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ. Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu
SUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Näkökulma arviointiin ja tutkimukseen Suomi 100 ei ehkä
LisätiedotTULEVAISUUSAJATTELU OSANA KEHITTÄMISTÄ. Tulevaisuus. Mustiala Anne Laakso, HAMK
TULEVAISUUSAJATTELU OSANA KEHITTÄMISTÄ Tulevaisuus Mustiala 6.2.2013 Anne Laakso, HAMK Tulevaisuudesta ei voi tietää mitään varmaa, mutta on hyödyllistä ajatella niin kuin tietäisimme siitä jotain Mitä
LisätiedotTAMPEREELTA MAAILMALLE OHITUSKAISTA Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Juha Suuronen, Senior Director
OHJELMA TAMPEREELTA OHITUSKAISTA MAAILMALLE 13.11.2018 Juha Suuronen Yksikönjohtaja, Business Finland 9.00-9.20 Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Juha Suuronen, Senior Director 9.20-9.40 Miten
LisätiedotJohtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen
Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota
LisätiedotVOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT
Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,
LisätiedotSenioriasiakkuus 2018 SKENAARIO
Senioriasiakkuus 2018 SKENAARIO Toukokuu 2015 Hannu Mattinen, Steps Ahead Nina Hyyppä, Newborn Communications Lainaus, kopiointi ilman lupaa kielletty. Senioriasiakkuus 2018 SKENAARIO SISÄLLYSLUETTELO
Lisätiedot