2. TULEVAISUUDEN PALVELUMAISEMAT JA -MALLIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2. TULEVAISUUDEN PALVELUMAISEMAT JA -MALLIT"

Transkriptio

1 2. TULEVAISUUDEN PALVELUMAISEMAT JA -MALLIT 112

2 Sam Inkinen Kaikki virtaa, kaikki lentää palvelukonseptien, tuotekehityksen ja ketterän johtamisen haasteita If you would ask ten people what service design is, you would end up with eleven different answers at least. Marc Stickdorn & Jakob Schneider (2011, 29) Panta rhei kai ouden menei. Kaikki virtaa, mikään ei pysy paikallaan. Herakleitos Kaikki virtaa... Ajat, ne muuttuvat! Talouden reunaehdot muuttuvat, teknologinen toimintaympäristö kuplii ja filosofi Herakleitoksen (noin eaa.) jo antiikissa esittämien klassisten ajatusten mukaisesti tuntuu siltä, että ympärillämme kaikki virtaa, mikään ei pysy paikallaan. Asiakkaat virtaavat, markkinat muuttuvat, kulutustottumukset kehittyvät Muutoksen dynamiikka on olennainen lähtökohta myös tulevaisuuden lentoasemaa ( FUTUAeroport ) koskevien strategisten linjausten, palvelu(muotoilu)prosessien ja palveluteknologioiden kehittämisen kannalta. Tässä yhteydessä onkin aiheellista kysyä, millainen on kansainvälisen lentoaseman dynaaminen elämys- 113

3 kokonaisuus sekä sen asiakkailleen ja kuluttajilleen tarjoamat teknologiset puitteet ja palvelumaisemat esimerkiksi (1) kolmen vuoden, (2) viiden vuoden ja (3) 20 vuoden aikajanalla arvioituna. Olennaista palvelukonseptien suunnittelusta ja liiketoiminnan kehittämisestä vastaavalle johtajalle/esimiehelle on hahmotella lähitulevaisuuden strategista perustaa sekä havaittavissa olevan muutoksen suuntaa. Voisi sanoa, että erilaisissa tulevaisuuden skenaarioissa (scenarios) ja tiekartoissa (roadmaps) on myös kyse eräänlaisesta ekosysteemisen sokkelin rakentamisesta. Ydinkysymys ja -haaste liittyy kuluttajien muuttuvat tarpeet huomioon ottavaan herkkään, kuuntelevaan ja dialogiseen asenteeseen. Olennaista onkin kiinnittää huomiota paikallisten ja detaljitason kysymysten ohella metatasoon eli toiminnan rakenteisiin ja reunaehtoihin tarpeeksi suurten kokonaisuuksien ja kehityskulkujen tasolla (= uudet standardit ja yhteistyökonsortiot, globaalit pelisäännöt, EUregulaatio, kansainvälinen toimintaympäristö yms.). Jo takavuosina yleistyi käsite dominant design, joka voidaan määritellä englannin kielellä vaikkapa seuraavasti: Dominant design is a technology management concept introduced by Utterback and Abernathy in 1975, identifying key technological features that become a de facto standard. A dominant design is the one that wins the allegiance of the marketplace, the one that competitors and innovators must adhere to if they hope to command significant market following. 1 Näköpiirissämme on tutkijoiden ja asiantuntijoiden mielestä paitsi määrällinen myös laadullinen transformaatio, joka vaikuttaa paitsi liike-elämän toimintaympäristöön myös yleisemmin yhteiskunnan ja talouden arvoihin, tavoitteisiin ja toimintamalleihin. On kuvaavaa, että ekosysteemien ohella viime vuosina on yleistynyt puhe systeemisistä innovaatioista (systemic innovations). Muuttuva toimintaympäristö Elämme nykyisin sellaista nopeasti kehittyvää, alati muuttuvaa ja hyperkytkeytynyttä aikaa, jossa yksi kalenterivuosi voi merkitä suorastaan pitkää ajanjaksoa. 1 (luettu ) 114

4 Kokemus on osoittanut, että heikot signaalit voivat vahvistua hyvinkin nopeasti trendeiksi ja megatrendeiksi. Tärkeä ja ajankohtainen keskustelu kestävän kehityksen (sustainability) sekä vihreiden arvojen ja ekologisten teemojen (green IT, cleantech ym.) ympärillä on hyvä esimerkki trendin muuttumisesta globaaliksi megatrendiksi sekä sellaiseksi periaatteeksi ja ajatusmalliksi, jolla on merkittävä paikkansa myös yhteiskunta- ja yritysvastuusta käytävässä keskustelussa. Tässä yhteydessä on hyvä muist(utt)aa, että maailmanlaajuisena strategia- ja kilpailukykyguruna tunnettu professori Michael E. Porter 2 julkaisi vuonna 2011 Mark R. Kramerin kanssa Harvard Business Review -lehdessä (Jan Feb 2011) suorapuheisen artikkelin, jonka ingressi kuvaa hyvin ja ehkä monen mielestä yllättävästikin viime vuosien muuttuneita (bisnes)realiteetteja: Capitalism is under siege... Diminished trust in business is causing political leaders to set policies that sap economic growth. Business is caught in a vicious circle... The purpose of the corporation must be redefined around CREATING SHARED VALUE. / How to reinvent capitalism and unleash a wave of innovation and growth [...]. Siis kuinka uudelleenkeksiä kapitalismi ja kuinka vapauttaa muutokseen liittyvät innovaatio- ja kasvupotentiaalit? Keskeiset haasteet kohdistuvat niin tuotekehitykseen kuin strategiseen päätöksentekoon ja johtamisen kulttuuriin. Muutos ympärillämme näyttäisi olevan selvä asia, mutta vasta tulevien vuosikymmenien aikalaiset voivat arvioida, miten merkittävästä muutoksesta on tällä kertaa kysymys. Thinking out of the box Usein on uskaltauduttava näkemään ja ajattelemaan tuttujen ja turvallisten raamien ulkopuolelle (thinking out of the box) olkoonkin, että polkuriippuvuus (path dependence) tunnistetaan usein organisaatioiden ja yksilöiden avainhaasteeksi. Toisinaan ja varsinkin luovuuden prosesseissa on myös hyvä pyrkiä tietoisesti hedelmälliseen toisinajatteluun. 2 Porter tunnetaan myös klusteriajatuksistaan. Klusteroituminen sekä kansalliset ja alueelliset kilpailuedut nivoutuvat elimellisesti yhteen kysymys on kriittisen massan ja tarpeeksi suuren volyymin saavuttamisesta (sekä keskittymisestä kansantalouden tai alueiden kannalta olennaiseen). 115

5 Muistakaamme myös, että monesti asiantuntijatkin syyllistyvät näköharhoihin, paradigmasokeuteen ja vääriin ennusteisiin. Senkin vuoksi myös villimmälle mielikuvituksen lennolle ja rohkeammille tulevaisuusvisioille on syytä varata niiden tarvitsema ja ansaitsema tila esimerkiksi organisaatioiden visioprosessien yhteydessä. Jos hieman hassuttelemme, voimme esimerkiksi kysyä, ovatko ilman kuljettajaa liikkuvien robottiautojen lisäksi lentävät autot (kuljettajalla tai ilman) mahdollisia tämän vuosisadan lopussa? Entä millainen olisi lentävän auton käyttöliittymä ja ohjausmekanismit? Tai ollaksemme hieman maanläheisempiä: millaisia muutoksia on lähivuosina odotettavissa lentoaseman palvelumaisemassa ja asiakkaalle tarjottavissa palvelupoluissa? 3 Häviävätkö check in -tiskit kokonaan vai tuleeko niistä (ja muustakin ihmisen suorittamasta henkilökohtaisesta palvelusta) eksklusiivinen luksustuote? Miten ylipäätään kehittyvät kansainvälisillä lentoasemilla sijaitsevien palvelukonseptien painopisteet ja ansaintamallit? 3 Mielenkiintoisia palvelukulttuuriin, -teknologiaan ja viestintään liittyviä ratkaisuja on toteutettu muun muassa Kööpenhaminan lentoasemalla (visioista ks. esim. CPH With You ; Ajat, ne muuttuvat Ja kaikki siis virtaa Tieteiskirjailija William Gibsonia mukaillen voisi myös todeta, että tulevaisuus on jo keskuudessamme, mutta se on levinnyt epätasaisesti. Erot voivat olla dramaattisia jopa maantieteellisesti lähellä toisiaan sijaitsevissa kohteissa. Ajatellaanpa vaikka sitä, miten huomattavan erilainen taloudellis-tekninen ja yhteiskunnallinen tilanne on sellaisissa Itämeren alueen kaupungeissa kuin Tukholma, Turku, Helsinki, Kotka, Viipuri, Pietari, Tallinna, Riika, Kaunas, Kaliningrad, Gdansk ja Greifswald. Eroistaan huolimatta näitä kaupunkeja sitoo vahvasti toisiinsa alueellinen, historiallinen, ekologinen sekä geo-, kauppa- ja turvallisuuspoliittinen kohtalonyhteys. Ehkäpä lähivuosina nähdään myös aikaisempaa voimakkaamman Itämeren alueen (Baltic region) identiteetin ja markkina-alueen syntyminen. Toimintaympäristön muutokset avaavat usein myös uusia mahdollisuusikkunoita. Niinpä esimerkiksi Itämeren alueen lähivuosien kehitys voi olla merkittävä liiketoiminnallinen mahdollisuus Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja muille suomalaisille toimijoille. Helsingin ja Tallinnan yhdessä muodostama kaksoiskaupunki 116

6 ( Hellinna / Talsinki ) voi olla laiva-, lentokone- ja helikopteriyhteyksien lisäksi mahdollisesti myös tunnelin yhdistämänä yksi lähitulevaisuuden aluekehityslinjauksista. Sanoista konkreettisiin askelmerkkeihin: vision ja tahtotilan tärkeys Kun muistot ylittävät unelmat, loppu on lähellä. Todella menestyvän organisaation tunnusmerkki on valmius luopua siitä, mikä teki siitä menestyksellisen, ja aloittaa tuoreesti. Nämä professori, bisneskirjailija Michael Hammerin sanat tulevat helposti mieleen viimeaikaista strategia-, innovaatio- ja ekosysteemikeskustelua seuratessa. Puhetta luovuuden, luovan talouden, käyttäjälähtöisen suunnittelun, muotoiluajattelun (design thinking) ja (palvelu)innovaatioiden ympärillä on riittänyt, mutta ovatko esimerkiksi palvelukonseptien ja teknologian kehittäjien näkemykset markkinoiden, tuotteiden ja liiketoiminnan lähivuosien kehityksestä tarpeeksi kirkkaat? Ehkä ovat, ehkä eivät. Yritysten ja organisaatioiden keskeisenä tavoitteena on nykypäivänä yhä useammin herkkyyden, innovaatiokyvyn ja luovien prosessien parantaminen entistä tehokkaampaan ja tuloksellisempaan suuntaan. Tämä lähtökohta on myös asetettu tulevaisuuden tavoitteeksi eri yhteisöjen ja organisaatioiden strategisissa linjauksissa. 4 Toisaalta Suomessakin on nähty uusia avauksia ja uudenlaista positiivista vireyttä. Raikkaita avauksia ja luovaa pörinää on ollut aistittavissa esimerkiksi Espoon Otaniemessä (Aalto Entrepreneurship Society, Aalto Design Factory, Startup Sauna, Open Innovation House ym.) ja muuallakin Suomessa niin kutsutun startup-kulttuurin ympärillä. Varsinkin vuosien 2012 ja 2013 massiiviset Slush-tapahtumat Helsingin Kaapelitehtaalla ovat herättäneet ansaitsemaansa huomiota Suomen lisäksi ulkomailla. 4 Monista ongelmakohdista huolimatta viimeisten vuoden kehitystä on pidettävä Suomen innovaatiojärjestelmän ja asenneilmapiirin kannalta positiivisena. Finland ei ole enää vuosiin merkinnyt vain metsän ja saariston täyttämää periferiaa, vaan sana tuo mieleen dynaamisen T&K-keskuksen ja EU-politiikan kannalta merkittävän tulevaisuuslaboratorion olkoonkin, että niin monien yhteiskuntamme rakenteiden ja prosessien kuin Suomi-brändin kehittämisen kannalta asiat voisivat toki olla paremminkin. 117

7 Viimeaikaista toimeliaisuutta ja dynaamista verkottumista niin Piilaaksoon kuin Aasiaan ja muualle Eurooppaan voi pitää suurenkin maailman näkökulmasta merkittävänä aktiivisuutena. Startup-kulttuuria ja kasvuyrityksiä koskeva keskustelu antaakin osviittaa uudenlaisesta vireydestä innovaatiodynamiikan ja yritystoiminnan ympärillä. Myös Suomi-kuva ja -brändi tuntuisi kehittyneen viime vuosina suotuisaan suuntaan, vaikka asioissa omat haasteensa ovatkin. Suomen teknologinen edelläkävijyys sekä koulutusta ja innovaatiotaloutta koskeva avantgarde-profiilimme tunnetaan maailmalla suhteellisen hyvin. PISA-tutkimukset ovat jo pitkään osoittaneet suomalaisen koulutusjärjestelmän laadukkuuden alemmilla koulutusasteilla. Sosiologit ovat kehuneet suomalaista tietoyhteiskuntamallia. Lisäksi myös johtamisfilosofiaamme ja -käytäntöjämme tunnutaan arvostavan ulkomailla. Suomalaiset innovaatio- ja johtamismallit ovatkin osoittaneet vuosien saatossa monet vahvuutensa. Syväjohtamisen periaatteita seuraten valistuneen, vastuullisen ja rohkean johtajan huoneentaulu voisi koostua neljän avaintekijän ympärille: (1) näytä suuntaa, (2) huolehdi resursseista, (3) kannusta alaisia ja rohkaise verkostojasi sekä (4) muista palkita kollegoja ja yhteistyökumppaneita. Synergiaa ja yhteistyötä: tiede, taide, design, teknologia... On toisinaan hieman yllättävää, että ulkomaiset kollegat ottavat yhteyttä eri puolilta maailmaa halutessaan tutustua Suomeen ja tietääkseen mitä tulevaisuuden laboratoriossa juuri nyt tapahtuu! Tämä otollinen erityisasema tulevaisuuden näkijänä, tekijänä ja 118

8 keksijänä tulisi hyödyntää tehokkaasti tutkimus- ja kehityshankkeiden yhteydessä myös tulevaisuuden lentoasemaa koskevassa kehitystyössä. Edelläkävijän on helppo verkottua ja luoda kansainvälisiä, hedelmällisiä yhteistyörakenteita. 5 Mutta toisaalta Kilpailu kiristyy ja peliasetelmat muuttuvat nopeasti (vrt. Nokian aseman muutokset puhelin- ja ICT-markkinoilla viime vuosien aikana). Avoimia kysymyksiä on lukuisia, eikä kukaan voi jäädä liian pitkäksi aikaa makaamaan laakereillaan. Millaisia ovat tulevaisuuden merkittävät innovaatiot, palveluteknologiat ja ekosysteemit? Miten tulevaisuuden palvelumarkkinat kehittyvät ja käyttäytyvät? Millaisia ovat sosiaalisen median seuraavat virtaukset? Mitä oikeastaan on tapahtumassa asiakkaiden ja kuluttajien arvoissa, mielipiteissä ja ostopäätöksissä? 5 Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että suomalaista elämäntapaamme (luonnon merkitys, pitkät kesälomat ym. sosiaaliset innovaatiot) ja monia meikäläisiä arjen käytäntöjä arvostetaan. Lisäksi myös kulttuurisektorimme (elokuvat, kirjallisuus, kuvataide, design ym.) näyttää menestyvän maailmalla. Syytä iloon on myös palveluita ja teknologiaa koskevan kehitystyön alueella. Helsinki-Vantaan lentoasemaa on kehuttu toistuvasti yhdeksi maailman toimivimmista, miellyttävimmistä ja tyylikkäimmistä lentoasemista. Omat haasteensa liittyvät palveluteknologioiden ja -konseptien kehittämiseen. Insinöörien ja huippuasiantuntijoiden täyttämä tekno-suomi kykenee valmistamaan mainioita koneita, laitteita ja vehkeitä, mutta sisältöjen (content), yhteisöjen (communities) ja palveluiden (services) kanssa menestyminen on ollut haasteellista. Tosin ilahduttavana ja myönteisenä poikkeuksena voidaan mainita muun muassa peliteollisuuden alueella viime vuosina nähdyt läpimurrot (esim. Rovion Angry Birds sekä Supercellin Hay Day ja Clash of Clans ). Oma haasteensa liittyy kulttuuriosaamisen, muotoilun (design), teknologian ja liiketoiminnan hedelmälliseen ja dynaamiseen yhdistämiseen vaikkapa kansainvälisen lentoaseman ja sen palvelumaiseman kehittämisen kannalta. Nämä teemat ovat myös olleet aktiivisesti esillä muun muassa suomalaista yliopisto- ja korkeakoulumaailmaa sekä innovaatiojärjestelmän tulevaisuutta koskevassa keskustelussa. Historiallisessa katsannossa tällaiset ajatukset tuovat ainakin tämän kirjoittajalle mieleen muun muassa saksalaisen Bauhausin ja suomalaisen Artekin historialliset 119

9 taustat ja periaatteet siitä, miten taide ja muotoilu, akateeminen tutkimustyö, uusi teknologia sekä teollisuuden ja liike-elämän intressit voivat löytää hedelmällisellä tavalla toisensa ja luoda markkinoille merkittäviä avaintuotteita ja kaupallisia läpimurtoja. Tulevaisuuden lentoasema: glokaalit haasteet ja ketterät liikkeet Lentoasema on monellakin tavalla fyysinen ja mentaalinen tila, jossa lokaali ja globaali kohtaavat toisensa muodostaen näin glokaalin toimintaympäristön, kohtauspisteen ja markkinapaikan. Lentoasema on paikka, jossa erilaiset kielet, uskonnot, tapakulttuurit, mentaliteetit sekä tarverakenteet ja vaatimusreportoaarit kohtaavat toisensa. Menestyminen lentoasemaympäristössä vaatiikin taustalle monisyistä tietoa, osaamista ja ymmärrystä 2010-luvun asiakkaan ja kuluttajan tahtotilasta, toiveista ja elämystarpeista. Palvelukokemuksia ja -innovaatioita tuottavien yritysten yleisempänäkin haasteena on löytää oma paikkansa ja ekologiset lokeronsa joustavana, muuttuviin tarpeisiin nopeasti reagoivana osaajana. Yhtenä liiketoiminnan ajankohtaisena haasteena on strategisten päätösten ja palvelutuotteita koskevien linjausten vaikuttavuus: miten rajalliset resurssit (= tehtävät investoinnit, raaka-aineet, työvoima yms.) kohdennetaan oikein? Taloustieteen, teknologiatutkimuksen ja tulevaisuudentutkimuksen edustajat korostavat mielellään KIBS-sektorin (Knowledge Intensive Business Services) ja palveluinnovaatioiden merkitystä huomisen kehityspolkuina. Menestyminen kiristyvässä kilpailussa sekä uudet kansainväliset läpimurrot vaativat liiketoiminnassakin nykyistä suurempaa muskelia ( suuruuden ekonomia ) mutta samalla myös ketterää toimintakulttuuria ja aitoa, todellista yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Pienikin voi olla kaunista, ja älykkäillä judoliikkeillä haasteelliset vastavoimat voivat kääntyä lopulta myös omaksi eduksi. Nykyisen globaalin, hyperkytkeytyneen maailman tunnuspiirteisiin kuuluu myös se, että marginaali tai periferia voikin olla yhtäkkiä merkittävä keskus. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemasta on tullut 120

10 merkittävä solmukohta ja hubi niin korkeateknologisen osaamisensa ja asiakkaita miellyttävän palvelutarjontansa kuin Aasian ja Euroopan alueet yhdistävien lentoreittiensä ansiosta. Toisaalta peliteollisuuden (mm. Rovio, Supercell), Spotifyn, YouTuben ja Skypen kaltaiset esimerkit ovat osoittaneet, että marginaalissa syntyvä omituinenkin innovaatio tavoittaa nopeasti miljoonat aikalaiset ja voi kehittyä muutamassa vuodessa (tai jopa kuukaudessa) pienestä alakulttuurista massoja aktivoivaksi valta- ja populaarikulttuurin ilmiöksi. Kaikki virtaa, ja asiat ovat tiiviisti kytkeytyneitä toisiinsa. Undergroundista ja/tai avantgardesta tulee verkottuneessa maailmassa nopeasti ja kulovalkean tavoin leviävä populaari- ja mainstream-ilmiö, jos ajoitus on oikea ja tuuli tarttuu voimakkaasti purjeisiin. Havainto 121

11 on erityisen relevantti digitaalisia palveluita ja teknologioita koskevien trendien ja kehityslinjojen kohdalla. Viime vuosien AppStore-ilmiö lukuisine lentomatkailuun ja lentoasemiin liittyvine sovelluksineen on hyvä esimerkki dramaattisesta muutoksesta kuluttajien arjessa. Heidän käyttöliittymänsä lentoasemaan on yhä useammin mukana kulkeva mobiililaite (lähinnä älypuhelin tai tabletti). Toisaalta moni asia ei muutu yön yli nukuttaessa. Tutkimustyön ammattilaiset korostavatkin paitsi laadukkaan perustutkimuksen myös tarpeeksi pitkäjänteisen tutkimus- ja kehitystyön roolia kvartaalitalouden paineessa ja puristuksessa. Historia on tältäkin osin hyvä opettaja: on liiankin tavallista, että uuden teknologian ja läpimurtokonseptien vaikutus yliarvioidaan lyhyellä ja aliarvioidaan pitkällä tähtäimellä. Digituotteiden kehityksessä nähty vasta jäävuoren huippu Totesin jo 1990-luvun vuosina, että digitaalisuudesta oli tullut teknologisoituneen maailman uusi äidinkieli. Digitaalisen median voi nähdä muuttaneen ja muuttavan konkreettisesti tapoja, joilla kulttuurimme rakentuu ja joilla kulttuuriin liittyviä tulkintoja ja merkityksiä luodaan. Quo vadis, tulevaisuuden lentoasema? Minne matka, HoReCa-ala, hospitality-palvelut ja käyttäjälähtöiset teknologiat? Lähitulevaisuuteen kohdistuvan 1 3 vuoden aikaikkunan ohella olennaista on ajatella palvelumaiseman ja -teknologioiden kehitystä myös pidemmällä ja visionäärisemmällä vuoden aikajanalla. Toisaalta on niin, että vaikka digitalisaatio on ollut globalisaation kaltainen megatrendi jo 1990-luvun puolivälistä lähtien, on sen aiheuttamasta murroksesta nähty eräässä mielessä vasta jäävuoren huippu. Tässä(kin) yhteydessä on syytä korostaa, että digitaaliset areenat, ympäristöt ja teknologiat ovat tärkeitä niin omina ekosysteemeinään kuin muiden sektorien ja alojen tukifunktiona. 122

12 Monet keskeiset trendit ja tulevaisuuden odotukset viittaavat digitaalisen/virtuaalisen (on-line) ja analogisen (off-line) yhdistymiseen. Juuri erilaisissa hybridisovelluksissa siis moni/hybridimediaan perustuvissa analogista, digitaalista, virtuaalista sekä mobiili- ja ubiikkiteknologiaa yhdistävissä tulevaisuuden konsepteissa voikin nähdä myös lentoasemaympäristön glokaalin palvelumaiseman sekä asiakkaille tarjottavien tuotteiden ja hyödykkeiden tulevaisuuden suunnan. Toisaalta on havaittavissa, että intensiivisestä ja visionäärisestä tulevaisuuspuheesta huolimatta monet prosessit tapahtuvat nykytaloudessa ja -yhteiskunnassa yhä vanhojen, lineaaristen ja melkeinpä kiveen hakattujen periaatteiden mukaan. Ajatellaanpa vaikka monien organisaatioiden johtamiskäytäntöjä, uuden työkulttuurin haasteita tai eurooppalaisen palvelubisneksen pullonkauloja (verrattuna esim. aasialaiseen perinteeseen ja palvelukulttuuriin). Kuluneen kliseen mukaan vain muutos on pysyvää. Esimerkiksi jo pidempään tehty tutkimus- ja kehitystyö lisätyn tai laajennetun todellisuuden (augmented reality) mahdollisuuksista on relevantti myös tulevaisuuden lentoaseman kannalta. Ajan hengen (Zeitgeist) kannalta keskeisiä avainsanoja ovat muun muassa vauhti, liike ja muutos. Juuri siksi on ymmärrettävää, että nopeudesta, ketteryydestä (agilititeetti) ja oikeasta ajoituksesta on tullut markkinoilla keskeisiä kilpailutekijöitä sekä erilaisten johtamisoppien ja strategiaprosessien ydinteesejä. Juuri näissä pullonkauloissa seuraavan sukupolven digimedialla ja teknologialla (ubiikkisovellukset, augmented reality, ambient design, virtuaaliyhteydet, ICT-ratkaisut, sosiaalinen media, pelillisyys ) voi nähdä olevan vielä hyvin paljon annettavaa. Siirtymä tietäjistä dialogin ja vuorovaikutuksen aikaan Erilaisissa suunnitteluprosesseissa on ollut usein tapana todeta, että strategioiden laatiminen on tärkeää, mutta niiden toteutus ja jalkautus ratkaisevaa. Heti perään 123

13 todettakoon, että jalkautus on varsin huono sana, koska se tuo mieleen teollisen ajan top down -opit ja command and control -periaatteet sekä kokoushuoneissa pidettävät pönötyspalaverit. 6 Monen aikalaisvaikuttajan mielestä parempi on nykypäivänä puhua dialogista, vuorovaikutuksesta ja luovista prosesseista. Tähän voidaan jatkaa, että aito dialogi on luonteeltaan avointa: sillä ei ole komentokeskusta tai etukäteen määriteltyä hierarkiaa. Sen vuoksi dialogi on usein myös luovaa ja arvaamatonta, siis serendipistä. Tehokkaan ja hedelmällisen palvelukonseptien kehittämisen (kuten yleisemminkin tietotyön) lähtökohtia ovat ennen kaikkea luova vuorovaikutus ja jatkuva oppiminen. Esimerkkiä voisi hakea nopeasti muuttuvan ICT-maailman puolelta. Muun muassa Scrumin, XP:n ja DSDM:n kaltaiset, viime vuosina yleistyneet niin sanotut ketterät ohjelmistokehitysmenetelmät (agile software development methods) perustuvat lyhyisiin iteraatioihin sekä nopeatempoiseen ja vuorovaikutteiseen tietotyöhön. Periaatteena on, että luovaa työtä tekevä yhteisö jatkuvasti oppii ja korjaa prosessejaan sekä valppaasti päivittää ja määrittää uudelleen tavoitteitaan. Johtamisen, palvelutuotannon ja tuotekehityksen haasteita voisi summata toteamalla, että olemme siirtyneet oraakkelien ajasta dialogin, tekemisen ja vuorovaikutuksen aikaan. Avoimuus ja ketteryys merkitsevät myös sitä, että erilaiset tulevaisuuspolut (skenaariot, roadmapit ) pidetään mahdollisimman avoimina ja monilukuisina ja että ennakointitietoa hyödynnetään tietoisesti ja sisäänrakennettuna strategisen johtamisen ja innovaatiotoiminnan terästäjänä. 6 Tässä yhteydessä myös mainittakoon, että etymologisesti palaveri juontuu ilmeisesti englannin kielen merimiesslangin palaver-sanasta, joka on johdettu portugalin kielen sanasta palavra. Wikisanakirjan mukaan sanaa on käytetty Länsi-Afrikan rannikolla kaupanteon ja tinkimisen yhteydessä ja se on jäänyt myös länsiafrikkalaisiin kieliin merkityksessä olla tekemisissä eurooppalaisten kanssa. Lähde: Encyclopedia Britannica. (http://fi.wiktionary.org/wiki/palaveri) Näyttäisi olevan niin, että perinteisen STI-ajattelun (Science, Technology, Innovation) lisäksi tarvitaan yhä enemmän myös DUI-mallin (Doing, Using, Interacting) kaltaista innovaatioasennetta ja tekemisen meininkiä. Toisinaan tämä vaatii poistumista omalta mukavuus- 124

14 alueelta sekä rohkeutta keksiä niin oma kuin organisaation rooli ja tehtävä uudelleen. Takavuosina esitetyt ajatukset niin sanotusta sinisen meren strategiasta (blue ocean strategy, Kim & Mauborgne 2005) ovat edelleen relevantteja. Muuttuvan maailman mukana myös johtajuuteen kohdistuu uudenlaisia haasteita. Ankarassa tilanteessa realistinen tilannearvio ja nopea reagointi ovat elintärkeitä. Sotahistoriasta vertailukohtaa hakien voisi myös todeta, että tuleen ei saa jäädä makaamaan. Päinvastoin: poteropuolustuksen sijasta tiukassa paikassa pitää hyödyntää tavallistakin enemmän analyyttistä ajattelua, selkeää tilanneymmärrystä ja rohkeutta toimia. Lisäksi on niin, että rajunkin aktiivisuuden ja rintamamelskeiden keskellä esikunnassa ei voi hötkyillä tai sortua hätiköintiin. Myös yritysjohtajan ja esimiehen näkökulmasta olennaista on hengittää kiihkeidenkin prosessien ja turbulenssin keskellä rauhallisesti ja pohtia eri vaihtoehtoja levollisesti. Kaikki virtaa ja ketteryyttä tarvitaan, mutta myös keskittymisen ja kirkkaan vision merkitys on menestyksen kannalta ilmeinen. Lähteet ja lukuvinkkejä Ala-Korpela, Mika & Inkinen, Sam & Suna, Teemu (2007). Kyborgin käsikirja. Havaintoja informaatiosta, ihmisestä ja koneesta, elämästä ja älykkyydestä. Helsinki: Finn Lectura. Barabási, Albert-László Linkit. Verkostojen uusi teoria. Helsinki: Terra Cognita. Castells, Manuel The Rise of the Network Society. The Information Age: Economy, Society and Culture, vol. I. Malden, MA & Oxford: Blackwell Publishers. Chaker, André Noël The Finnish Miracle. An inspiring model and a few cool stories from a self-made nation. Helsinki: Talentum. Chesbrough, Henry Open Innovation. The New Imperative for Creating and Profiting from Technology. Boston: Harvard Business School Press. Chesbrough, Henry Open Business Models. How to Thrive in the New Innovation Landscape. Boston: Harvard Business School Press. Christensen, Clayton M The Innovator s Dilemma. When New Technologies Cause Great Firms to Fail. Boston, MA: Harvard Business School Press. 125

15 Doz, Yves & Kosonen, Mikko Fast Strategy. How strategic agility will help you stay ahead of the game. Harlow: Wharton School Publishing. Friedman, Thomas L The World is Flat. A Brief History of the Twenty-first Century. New York: Farrar, Straus and Giroux. Heikkinen, V. A. & Inkinen, Sam (toim.) Eesti ja uus Euroopa. Uurimisreisil naaberrahva ajalukku ja tulevikku / Viro ja uusi Eurooppa. Tutkimusmatkalla naapurikansan historiaan ja tulevaisuuteen. Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu & Haaga Tutkimus & Euroopan kestävän tietoyhteiskunnan instituutti. Heikkinen-Moilanen, Riitta & Inkinen, Sam (toim.) Sanoja ja tekoja. Dynaamisen aluekehityksen haasteita ja tulevaisuuskuvia. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. Mannermaa, Mika Tulevaisuuden hallinta. Skenaariot strategiatyöskentelyssä. Helsinki: WSOY. Porter, Michael E. & Kramer, Mark R Creating Shared Value. Harvard Business Review Jan Feb/2011, Scoble, Robert & Israel, Shel Blogit ja bisnes. Yritys 2.0. Esipuhe Teemu Arina. Helsinki: Basam Books. Stickdorn, Marc & Schneider, Jakob (eds.) This is Service Design Thinking. Basics Tools Cases. Amsterdam: BIS Publishers. Taleb, Nassim Nicholas The Black Swan. The Impact of the Highly Improbable: New York: Random House. Inkinen, Sam & Karkulehto, Sanna & Mäenpää, Marjo & Timonen, Eija (toim.) Minne matka, luova talous? Oulu: Rajalla & Oulun yliopisto / Rovaniemi: Lapin yliopisto / Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu. Järvinen, Aki & Mäyrä, Ilkka (toim.) Johdatus digitaaliseen kulttuuriin. Tampere: Vastapaino. Kim, W. Chan & Mauborgne, Renee Blue Ocean Strategy. Boston, MA: Harvard Business School Press. 126

Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto

Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto IT goes Industry 27.11.2015 Pekka Ala Pietilä staattisesta kilpailukyvystä dynaamiseen Talouden ja yhteiskunnan evoluutio > Suomen uudistumisvauhti 26.11.2015

Lisätiedot

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA 20.01.2004 Sisältö Kolmas teollinen vallankumous Tietotekniikan diffuusiovaihe Tietoliikenteen näkymät Suomesta johtava soveltaja? Johtopäätökset

Lisätiedot

W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA

W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA Talentum Helsinki 2005 Ystävyydelle ja perheillemme, jotka lisäävät mielekkyyttä maailmaamme. The title of the original edition is Blue Ocean Strategy

Lisätiedot

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat?

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? @timoargillander Cable Days 18.11.2014 Teollisuuspolitiikka? Elinkeinopolitiikka? 2 1 Tapahtunut: Internet Globalisaatio Kehittyy: Teknologia Robotisaatio

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa

Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa 08.02.2008 Professori Innovaatiojärjestelmät Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö Mikä on innovaatio? Idea Innovaatio Toteutus Mistä innovaatioita?

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957 http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957 Oppimisyhteiskunta? tietoyhteiskunta ja oppiminen Teemu Leinonen Median laitos, Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Luennon rakenne 1. Oppiminen

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Innovaatioiden kolmas aalto

Innovaatioiden kolmas aalto Innovaatioiden kolmas aalto TeliaSonera Finland Oyj 4.4.2005 Olli Martikainen Oulun yliopisto Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Sisältö Miten innovaatiot syntyivät Telealan näkymä 1994 - Kolmas aalto

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppimisympäristöt TVT:n ja oppimisympäristöjen kehittäminen

Tulevaisuuden oppimisympäristöt TVT:n ja oppimisympäristöjen kehittäminen Tulevaisuuden oppimisympäristöt TVT:n ja oppimisympäristöjen kehittäminen Teemu Leinonen Media Lab Helsinki, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Aalto-yliopisto Teemu Leinonen Professori, Uuden median

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

Miten AMK voittaa johtamis- ja muutospelissä? AMK Päivät Lahdessa 2014 Tero J. Kauppinen

Miten AMK voittaa johtamis- ja muutospelissä? AMK Päivät Lahdessa 2014 Tero J. Kauppinen Miten AMK voittaa johtamis- ja muutospelissä? AMK Päivät Lahdessa 2014 Tero J. Kauppinen Ajankohtainen symboli Uskommeko oikeisiin asioihin? Johtamisen uusi symboli Voima vs. ketteryys voittamisesta Voittajia

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet 12.5.2016/Matti Mannonen M Suunnittelu- ja konsultointiyritykset kasvavat ja työllistävät Suomessa erittäin haastavassa toimintaympäristössä 250 225 200

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin?

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategisen uudistumisen elementit ja kokemuksia vaativista julkisen sektorin uudistamisprosesseista Mitä digitaalinen transformaatio

Lisätiedot

Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta

Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta Paneelikeskustelu 7.9.2012 Mikko Niini Suomen kestävä kasvu ja hyvinvointi 2030 : Ennakointi 10-12/012 12/2012-3/2013 5-10

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen: Kooste I työpajasta Jaakko Paasi VTT

Katse tulevaisuuteen: Kooste I työpajasta Jaakko Paasi VTT TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Katse tulevaisuuteen: Kooste I työpajasta Jaakko Paasi VTT For Industry -skenaariot Miten tehdä menestyksekästä liiketoimintaa suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN

JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Samuli Alapuranen Taitto:

Lisätiedot

Kuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Copyright Comia Software Oy, 2015, Kaikki oikeudet pidätetään

Kuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Copyright Comia Software Oy, 2015, Kaikki oikeudet pidätetään Kuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Jussi-Pekka Kurikka FM, yrittäjä, toimitusjohtaja, koodari, harrastajanäyttelijä Java, PHP, VBA Puh.: 020 734 1661 Email: jussi-pekka.kurikka@comiasw.com

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Automaatio ja älykkäät ratkaisut tulevat rakennuksiin

Automaatio ja älykkäät ratkaisut tulevat rakennuksiin Automaatio ja älykkäät ratkaisut tulevat rakennuksiin Hyvinvointia älysähköllä Erkki Aalto, kehitysjohtaja, RAKLI ry KNX Partnerpäivä, 6.11.2014, Tampere Automaatio ja alykkäät ratkaisut, Erkki Aalto,

Lisätiedot

Finpro Foresight. Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010

Finpro Foresight. Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010 Finpro Foresight Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010 Finpron Missio Rakentamassa kansainvälisesti menestyvää Suomea Strategy 2010-2012 / Finpro ry 2 Finpron toiminnan perusta Kilpailukykyä

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Älykäs muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Pohjois-Savon liitto 11.3.2015 Pentti Sydänmaanlakka - Johtamisen suurimmat haasteet - Älykäs vai älytön organisaatio? - Älykäs

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

DIGITAALISEN. Lost in Digital Transformation MURROKSEN YMMÄRTÄMINEN

DIGITAALISEN. Lost in Digital Transformation MURROKSEN YMMÄRTÄMINEN DIGITAALISEN Lost in Digital Transformation MURROKSEN YMMÄRTÄMINEN VERKOSTOJEN JOHTAMINEN KOHTI DIGIAIKAA Digitalist Network Rome Advisors Terve Media Verkossa Media Darwin -ryhmä PHS -ryhmä Intervisio

Lisätiedot

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti

Lisätiedot

Minustako palveluinnovaattori?

Minustako palveluinnovaattori? Minustako palveluinnovaattori? 20.01.2010 Professori Innovaatiojärjestelmät Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation Innovaatiot ovat käyttöön otettuja uudisteita joissa yhdistellään

Lisätiedot

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Vapaa-ajan tuotekulttuuri Kestävän tuotekulttuurin toteutuessa kuluttajien on mahdollista

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä.

Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä. Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä. Satu Miettinen, professori Lapin yliopisto Palvelumuotoilu on strategisen johtamisen väline.

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005

Lisätiedot

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Verkko-opetuksen neljä strategiaa (mukailtu Collis & Gommer, 2001 artikkeleista) Instituutio määrittelee

Lisätiedot

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle

Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki 8.11.2002 Pirjo Ståhle Organisaation tieto- ja toimintaympäristöt Suhteet avoin tiedonvaihto mekaaninen orgaaninen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT, KOSKA TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ MUUTTUVAT. Oivalluksen 2. vaiheen tuloksia Korjaamolla 19.10.2010 Kirsi Juva etunimi.sukunimi@ek.

OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT, KOSKA TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ MUUTTUVAT. Oivalluksen 2. vaiheen tuloksia Korjaamolla 19.10.2010 Kirsi Juva etunimi.sukunimi@ek. OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT, KOSKA TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ MUUTTUVAT. Oivalluksen 2. vaiheen tuloksia Korjaamolla 19.10.2010 Kirsi Juva etunimi.sukunimi@ek.fi 1 2 ON ELINKEINOELÄMÄN OSAAMISTARPEITA LUOTAAVA HANKE

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen tässä ajassa Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen organisaation ohjaavana voimana Vakiintuneen johtamisajattelun ja -tutkimuksen mukaan strategia muodostaa

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Talent Management parhaat käytännöt -kartoituksen tulokset

Talent Management parhaat käytännöt -kartoituksen tulokset Talent Management parhaat käytännöt -kartoituksen tulokset Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten yritysten käytäntöjä Talent Managementissa ja liiketoiminnan tilanteen vaikutusta valittuihin

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA JOHTAMISESTA. Saku Mantere, Hanken Kimmo Suominen, Perfecto Oy

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA JOHTAMISESTA. Saku Mantere, Hanken Kimmo Suominen, Perfecto Oy TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA JOHTAMISESTA Saku Mantere, Hanken Kimmo Suominen, Perfecto Oy Hukkuvatko organisaatiot strategioihinsa? Viestintästrategia Konsernistrategia Henkilöstöstrategia Tukiprosessien

Lisätiedot

Digitalisaation vaikutukset ja mahdollisuudet energia-alan palveluille. Juho Seppälä Digia Oyj

Digitalisaation vaikutukset ja mahdollisuudet energia-alan palveluille. Juho Seppälä Digia Oyj Digitalisaation vaikutukset ja mahdollisuudet energia-alan palveluille Juho Seppälä Digia Oyj 19.5.2017 AGENDA Digitalisaation vaikutukset ja mahdollisuudet energia-alan palveluille 1. Digia pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Yliopisto: Open Innovationin lähde, Crowdsourcingin resurssi vai jotain ihan muuta? Olli Kuismanen Innovaatioasiamies Tampereen yliopisto

Yliopisto: Open Innovationin lähde, Crowdsourcingin resurssi vai jotain ihan muuta? Olli Kuismanen Innovaatioasiamies Tampereen yliopisto Yliopisto: Open Innovationin lähde, Crowdsourcingin resurssi vai jotain ihan muuta? Olli Kuismanen Innovaatioasiamies Tampereen yliopisto Yhteisen keskustelun rakenne Alkuajatukset Open Innovation? Crowdsourcing?

Lisätiedot

Kaikkien osaaminen käyttöön

Kaikkien osaaminen käyttöön Kaikkien osaaminen käyttöön miksi aihe on Sitralle ja Suomelle keskeinen ja miten Sitran Ratkaisu 100 -haastekilpailu vie asiaa eteenpäin? Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 13.12.2016 Kaikkien osaaminen

Lisätiedot

Suomen haasteet ja mahdollisuudet

Suomen haasteet ja mahdollisuudet Suomen haasteet ja mahdollisuudet Placeholder for optional product photo (Delete box if not used) Ympäristömittaus ja monitorointiala kansalliseksi kehitystyöksi Kutsuseminaari Vantaalla Heurekassa 29.1.2007

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian

Lisätiedot

Uusia tuulia mediaseurannassa:! PR-palveluiden integraatio ja digitalisoituva maailma. Copyright @ Koodiviidakko Oy

Uusia tuulia mediaseurannassa:! PR-palveluiden integraatio ja digitalisoituva maailma. Copyright @ Koodiviidakko Oy Uusia tuulia mediaseurannassa:! PR-palveluiden integraatio ja digitalisoituva maailma. Webnewsmonitor verkkomedian seuranta Maailma muuttuu! Muste sormenpäissä on vaihtunut sormenjälkiin ipadin näytöllä.

Lisätiedot

Onnistunut ohjelmistoprojekti

Onnistunut ohjelmistoprojekti Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus Mikko Jokela Yhteenveto Poista tiedon monistaminen Järjestele hallittaviin kokonaisuuksiin Mahdollista informaation kulku Luo tiedolle saavutettavuus Käännä oikealle kielelle Ymmärrä kokonaisuus Yritykset

Lisätiedot

Projektin käynnistämisseminaari POHTO, 23-24.10.2003. DELFOI I Tuloksia. Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista

Projektin käynnistämisseminaari POHTO, 23-24.10.2003. DELFOI I Tuloksia. Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista Projektin käynnistämisseminaari POHTO, 23-24.10.2003 DELFOI I Tuloksia Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot