KERAVA 9. ALIKERAVA TEHTAANMÄEN ASUINALUE (2271) ASEMAKAAVAN MUUTOS. Asemakaavamuutoksen selostus

Transkriptio

1 KERAVA 9. ALIKERAVA TEHTAANMÄEN ASUINALUE (2271) ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavamuutoksen selostus Tämä selostus koskee päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖPALVELUT Kaupunkikehitysjaosto

2 2 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Tehtaanmäen asuinalue (2271) asemakaavan muutos Asemakaava koskien 9. Alikeravan kaupunginosan kortteleita 372, 373, 374, osaa korttelista 350 sekä puisto- ja katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu 9. Alikeravan kaupunginosan korttelit 372, 373, osa korttelista 350 sekä suojaviher-, puisto- ja katualueita. Asemakaava on tullut vireille Asemakaavan muutos on hyväksytty Kaupunkikehitysjaostossa - Kaupunginhallituksessa - Kaupunginvaltuustossa - Keravan kaupunki Maankäyttöpalvelut Kultasepänkatu Kerava Yhteyshenkilö, kaavan valmistelija: Marja Pelo kaava-arkkitehti Puh: marja.pelo@kerava.fi

3 3 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Alikeravalla noin 3 kilometrin päässä Keravan kävelykeskustasta ja rautatieasemalta. Asemakaava-alue sijaitsee rataalueen itäpuolella lähellä Savion liikekeskustaa ja Savion rautatieseisaketta rajautuen pohjoisessa Klondyken yrityskiinteistöön, idässä entiseen pysäköintialueeseen, lännessä päärataan ja etelässä Tiilitehtaanpolkuun ja -katuun. Asemakaavan muutos koskee kortteleita 372, 373, 374 ja korttelin 350 tontteja 4-9 ja katualueita. Suunnittelualueen rajoja täsmennetään työn kuluessa. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Tehtaanmäen asuinalue (2271) asemakaavan muutos. Asemakaavatyössä tutkitaan alueen olemassa olevien rakennusten ja ympäristön suojeluaste. Asemakaavan tavoitteena on käyttää alueen nykyinen rakennusoikeus tarkoituksenmukaisemmin alueen sisällä alueen ja rakennusten ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Korjaus- ja uudisrakentaminen sallitaan alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset erityispiirteet huomioiden.

4 4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueiden oloista Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...32

5 5 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), päivittyvä 3. Maanomistus 4. Maakuntakaava 5. Yleiskaava 6. Ajantasakaava 7. Asemakaavan muutos ehdotus ja havainneaineisto 8. Vastineet; luonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin 9. Muistio, aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 10. Selvitykset; melu- ja tärinäselvitys, Promethor Oy, Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Keravan yleiskaavojen yhdistelmä 2020, Keravan kaupungin rakennusjärjestys Tehtaanmäki, Kerava, Rakennushistoriallinen ja ympäristöselvitys, Arkkitehtitoimisto Arkit Oy, Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035, Sito, Rakennusten korjattavuusselvitys, Keravan Tehtaanmäki, Vahanen Oy, Missä maat on mainioimmat, Uudenmaan kulttuuriympäristöselvitys 2012, Uudenmaan liitto 7. Keravan kaupunki, Tehtaanmäen ja sen ympäristön perustutkimukset, FCG Finnish Consulting Group Oy, Kiinteistö Oy Rata-asema Tehtaanmäen kaatopaikka-alueen kunnostus, ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta, Jaakko Pöyry Infra, Maa ja Vesi, Keravan kaupunki, Nissinojan laakson lisätutkimukset, osa II, Jaakko Pöyry Infra Maa ja Vesi Oy, Keravan kaupunki, Nissinojan laakson lisätutkimukset, Jaakko Pöyry Infra Maa ja Vesi Oy, Keravan kaupunki, Nissinojan laakson maaperätutkimukset, Jaakko Pöyry Infra Maa ja Vesi Oy, Helsinki-Vantaan lentoaseman lentokonemelun hallintasuunnitelma, Finavia Oyj, 2013

6 6 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet asemakaavan vireilletulon ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläasettamisen käsittely kaupunkikehitysjaostossa asemakaava on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloilmoituksen yhteydessä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä MRA 30 mukaisesti mielipiteiden esittämistä varten asemakaavan muutosluonnoksen käsittely kaupunkikehitysjaostossa asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä MRA 30 mukaisesti asemakaavan muutosehdotuksen käsittely kaupunkikehitysjaostossa asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä MRA 27 mukaisesti x.x. - x.x.2015 asemakaavan muutosehdotus on hyväksytty kaupunginhallituksessa x.x.20xx ja kaupunginvaltuustossa x.x.20xx. 2.2 Asemakaava Asemakaavassa muodostuu asuinrakentamisen korttelialueita noin 2,7 ha, joista uudisrakentamisen korttelialueita on noin 1,5 ha. Asuinrakennusten korttelialuetta (A) on yhteensä noin 2,16 ha, erillispientalojen korttelialuetta (AO) noin 0,21 ha ja rivitalojen korttelialuetta (AR) noin 0,35 ha. Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä 5980 k-m 2, josta uudisrakentamiseen on osoitettu 3460 k-m 2. Asuinrakennusten ja erillispientalojen korttelialueita palvelevaa autopaikkojen korttelialuetta (LPA) muodostuu noin 1749 m 2, puistoa (VP) noin 4267 m 2 ja suojaviheraluetta (EV) noin 821 m 2. Kevyenliikenteen väyliä muodostuu noin 0,33 ha ja katualuetta noin 0,26 ha. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttamista koskevat päätökset tehdään kaavan tultua voimaan.

7 7 3 Suunnittelun lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueiden oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Asemakaavamuutoksen suunnittelualue sijaitsee Tiilitehtaankadun ja Tiilitehtaanpolun pohjoispuolella rata-alueen itäpuolella. Suunnittelualueen pohjoispuolella on metsikköä sekä Klondyken yrityskiinteistö. Idässä laskee jyrkkä rinne käytöstä poisjääneelle pysäköintialueelle. Alueen länsilaidassa kulkee radan varressa kevyenliikenteenreitti, joka alittaa radan alikulun kautta yhdistyen Savion keskustaan ja juna-asemalle. Alueella on viisi ja 1940-luvuilla rakennettua asuinrakennusta sekä vuonna 2014 valmistunut rivitaloyhtiö. Muut alueella sijainneet rakennukset on joko purettu tai tuhoutuneet. Muilta osin alue on rakentamatonta. Alue sijaitsee mäen laella. Idänpuoleisessa jyrkässä rinteessä kasvaa korkeita kuusia, lännenpuoleinen loivempi rinne rajautuu rata-alueeseen ja on harvapuustoisempi. Alueen pohjois- ja itäosa on rakentamatonta metsikköä, jossa kasvaa korkeitakin puita. Alueen puustoa luonnehtivat korkeat männyt. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Suunnittelualueella on kolme 1930-luvulla rakennettua rakennusta, jotka eivät ole asuinkäytössä ja odottavat kunnostamista. Lounaisosassa on kaksi luvun kunnostettua asuinrakennusta. Muut alueella sijainneet rakennukset on purettu tai ne ovat tuhoutuneet. Kaakkoisosassa on vuonna 2014 rakentunut kolmen rakennuksen rivitalotontti. Kaava-alueella on yhteensä 36 asukasta. Voimassa olevassa asemakaavassa alueelle on osoitettu asuinrakennusten korttelialueita. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue on pääosin asuinaluetta. Eteläosassa on puistoalue sekä rakentumaton pysäköintialueeksi osoitettu alue. Suuri osa asuinrakennusten tonteista on rakentamattomia. Suunnittelualue liittyy olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen sijaiten lähinnä liike- ja toimistorakennusten sekä teollisuusrakennusten korttelialueiksi osoitettujen alueiden keskellä. Radan länsipuolella on Savion keskusta, jossa on asuinrakentamista ja päivittäispalveluita sekä koulu ja päiväkoti. Kaupunkikuva Alue sijaitsee rata-alueen välittömässä läheisyydessä. Aluetta luonnehtivat korkeat männyt sekä säilyneet rakennushistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja alkuperäisenä säilynyt katuverkko. Virkistys Alueella ei ole virkistysalueita. Lähimmät puistoalueet sijaitsevat Saviolla. Alueelta on yhteys itään Lahdenväylän alikulun kautta Jokilaakson viheralueelle.

8 8 Liikenne Alueen sisällä on ajoneuvoliikennettä varten säilynyt vanha katuverkko. Katualueet ovat sorapintaisia eikä niiden varsilla ole jalkakäytäviä. Kevyenliikenteen yhteydet sijaitsevat alueen pohjoisosassa sekä etelässä ja länsilaidassa. Liikenne on asukasliikennettä ja tonteille ajoa. Kevyen liikenteen yhteydet toimivat kulkureitteinä Savion asemalle sekä virkistysyhteyksinä. Alueelta on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Savion juna-asema on vajaan sadan metrin päässä. Lisäksi Saviolla on sekä Keravan sisäisen että seudullisen linja-autoliikenteen pysäkkejä. Alueen eteläosaan on varattu pysäköintialue, joka ei ole toteutunut. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueella on säilynyt kolme 1930-luvulla rakennettua rakennusta sekä kaksi luvun kunnostettua asuinrakennusta. Alue on osoitettu Uudenmaan maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, tieksi tai kohteeksi. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen sekä arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä maisema- ja kulttuuriarvot. Keravan yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Tekninen huolto Alueen sisällä ei ole kunnallisia yhdyskuntateknisiä verkostoja. Alueen länsilaidan tontit on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon, joka kulkee alueen ulkopuolella. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualue rajautuu lännessä rata-alueeseen. Raideliikenne aiheuttaa ympäristöön meluhaittaa, joka vaikuttaa alueen rakentamiseen. Suunnittelualueen maaperä on sekä kalliota että savea. Raideliikenteen tärinä saattaa aiheuttaa resonointia rakenteissa eli runkomelua. Lännessä kulkee myös vilkasliikenteinen Saviontie, mikä osaltaan aiheuttaa alueelle meluhaittaa. Suunnittelualue sijaitsee lentomelualueella. Lentoliikenteen aiheuttama meluhaitta vaikuttaa alueen rakentamiseen. Alueelta on laadittu melu- ja tärinäselvitys (Promethor Oy, 2015). Selvityksen mukaan valtioneuvoston melulle asettamat ohjearvot ylittyvät lähes koko alueella, vain aivan alueen itäisessä osassa ohjearvot täyttyvät. Julkisivujen melutaso suunnittelualueella vaihtelee 50 db - 70 db ollen suurin, db lähimpänä rata-aluetta sijaitsevissa rakennuksissa, ja alhaisin, db itäisimpien rakennusten julkisivuissa. Piha-alueiden melutason ohjearvot ylittyvät lähes kaikilla korttelialueille lukuun ottamat-

9 9 ta suunnittelualueen itäisintä korttelialuetta, jolla asuinrakennukset suojaavat piha-aluetta tie- ja rataliikenteen melulta. Selvityksen mukaan tärinä ei aiheuta rakenteiden vaurioitumisriskiä, mutta asumisviihtyvyyden parantamiseksi alueen rakennuksiin ei tule sijoittaa maanalaisi asuintiloja. Melu- ja tärinäselvityksen perusteella asemakaavamuutosta on tarkistettu melun- ja tärinänsuojauksen osalta. Suunnittelualueen länsipuolella korttelin 350 tontilla 3 on aikaisemmin sijainnut teollisuuslaitoksen kaatopaikka-alue, jonne on haudattu erilaisia kumijätteitä sekä pieniä määriä rakennusjätettä. Alueelta on laadittu maaperäselvityksiä, joiden mukaan jätetäytöissä on todettu SAMASE - raja-arvon ylittäviä raskasmetallien ja mineraaliöljyn pitoisuuksia. Selvityksissä kaatopaikka-alueena toimineen alueen maaperä esitetään kunnostettavaksi massanvaihdolla ennen alueen käyttöön ottamista. Lisäksi maaperäselvityksiä on tehty suunnittelualueen pohjoispuolella. Alueella ylittyy Valtioneuvoston asetuksen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin mukaiset ohje- ja/tai kynnysarvot joidenkin raskasmetallien osalta. Sinkin osalta täyttyy myös ongelmajätteen rajaarvo yhden näytepisteen kohdalla. Kynnysarvon ylittyessä maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve tulee arvioida. Alueen nykyinen käyttö lähinnä joutomaana ei selvitysten mukaan edellytä toimenpiteitä maaperän kunnostamisen osalta. Suunnittelualueen osoittaminen asuinrakentamiseen voi muodostaa tarpeen arvioida viereisten alueiden kunnostamistarvetta uudestaan Maanomistus Suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Lännessä osan kevyenliikenteen väylää sekä kaakon pysäköintialueen ja puiston omistaa Keravan kaupunki. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston hyväksymät ja tarkistamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia. 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet

10 10 Laadittava kaavamuutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Maakuntakaava Uudenmaan vahvistetussa maakuntakaavassa ja vahvistetussa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, tieksi tai kohteeksi. Alueen länsipuolella kulkee ratayhteys. Jätevesitunneli kulkee alueen halki. Alue kuuluu lentomelualueeseen lme-1, jolle ei yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa saa osoittaa uutta melun haittavaikutuksille herkkää toimintaa. Alueella jo olevan asutuksen ja muun melulle herkän toiminnan säilyttäminen ja täydentäminen on mahdollista. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteinen valtuustossa hyväksytty yleiskaava, jonka tarkistus on hyväksytty valtuustossa Yleiskaavan tarkistus on käynnissä. Alue on merkitty asuntoalueeksi (A) sekä kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Alueen pohjoisosa kuuluu lentomelualueeseen DEN yli 55 db, jolle ei tule suunnitella uutta asutusta eikä muuta melulle herkkää toimintaa. Asutuksen vähäinen täydennysrakentaminen on sallittua. Radan varteen on merkitty meluntorjuntatarve. Pohjoisosassa kulkee meriviemäri. Asemakaava Kortteleissa 350, 372, 373 ja 374, osalla Tiilitehtaanpolkua sekä yleisellä alueella on voimassa asemakaava 1567 vuodelta Alueen luoteisosassa Tiilitehtaanpolun pohjoispäädyssä on voimassa asemakaava 2164 vuodelta Tehtaanmäenkadun eteläpäässä on voimassa asemakaava 2218P vuodelta Osalla kaakkoisosan puistoaluetta on voimassa asemakaava 1745 vuodelta Kortteli 372 ja korttelin 350 tontit 6-8 on osoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään (A-14/s). Korttelin 350 tontti 4 on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-33). Tontti 5 on autopaikkojen korttelialue (LPA-1). Tontti 9 on pääosin istutettavaa aluetta, sen kaakkoisnurkka on osoitettu asumista palvelevien huoltorakennusten korttelialueeksi (AH-7). Tontti 14 on osoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään (A- 13/s). Kortteli 373 on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään (AL-33/s). Kortteli 374 on osoitettu autopaikkojen korttelialueeksi (LPA-1). Alueen kaakkoisnurkan yleinen alue on osoitettu puistoksi (VP). Tehtaanmäenkatu on katualuetta. Tehtaanmäenkadun eteläosaan on osoitettu istutettava puurivi. Tiilitehtaanpolku on osoitettu jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi/tieksi. Tehtaanpolku on osoitettu jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi, jolla tontille ajo on sallittu.

11 11 Rakennusjärjestys Keravan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Pohjakartta Pohjakarttaa ylläpitää ja täydentää Keravan kaupungin maankäyttöpalveluiden mittauspalvelut. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoja. Alue on ollut rakennuskiellossa asemakaavan muuttamista varten. Rakennuskielto on purettu Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Lännessä rata-alueen länsipuolella on Savion keskusta-alue, jossa on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueita. Alueen pohjoispuolella on Klondyke -yrityskiinteistö, jonka alueella on voimassa asemakaavat vuosilta 1988, 1991 ja Asemakaavoissa on osoitettu korttelialueita liike- ja toimistorakennuksille sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille teollisuusrakennuksille. Alue on rakennuskiellossa asemakaavan muuttamista varten. Alueen itäpuolella on voimassa asemakaavat vuosilta 1990 ja 1995, joissa on osoitettu korttelialueita liike- ja toimistorakennuksille sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille teollisuusrakennuksille, puistolle, erityisviheralueelle sekä pysäköintialueille. Alue on pääosin rakentunut asemakaavan mukaisesti. Aivan suunnittelualueen itäpuolella, liike- ja toimistorakennuksille sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille teollisuusrakennuksille osoitetulla alueella on nykyisin käytöstä pois jäänyt pysäköintialue. Alueen eteläpuolella on voimassa asemakaava vuodelta 2015, jossa on osoitettu radan liityntäpysäköintiä varten yleisten pysäköintilaitosten korttelialue (LPY) sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien liike- ja toimistorakennusten sekä teollisuusrakennusten korttelialue (KTY-15) ja suojaviheralue (EV-21). 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan tavoitteena on käyttää nykyinen rakennusoikeus tarkoituksenmukaisemmin alueen ja rakennusten ominaispiirteet säilyttävällä tavalla, ja mahdollistaa alueella käynnissä olevan uudisrakentamisen ja korjaustöiden jatkuminen keskeytymättä. Asemakaavan ajantasaistaminen on tarpeen, koska se ei kaikilta osin tue em. pyrkimystä eikä ohjaa rakentamista riittävästi. Tavoitteena on luoda edellytykset asuintilojen rakentamiseen niin, että korjaus- ja uudisrakentaminen soveltuu mm. piirteiltään, kooltaan ja sijainniltaan alueen suojeltavien rakennusten tyyliin sekä ympäristön kokonaisuuteen. Kaavatyössä tutkitaan myös nykyisessä asemakaavassa lähimpänä rataa olevien korttelialueiden rakennusoikeuden siirtämistä alueen sisällä,

12 12 jotta uudisrakentaminen radan puolella voisi olla hahmoltaan ja kooltaan samankaltaista kuin radan puolella olevat korjatut rakennukset. Samalla voidaan varautua rautatiealueen mahdolliseen laajentumiseen ja asuinrakentamisen suojaamiseen melulta. Lisäksi arvioidaan korttelialueiden nykyisessä kaavassa suojeltujen rakennusten tulevaisuuden suojeluaste huomioiden niiden korjauskelpoisuus, rakennushistoriallinen merkitys sekä merkitys ympäristön kokonaisuudessa. Samalla selvitetään katujen ja muiden yleisten alueiden sijainnit ja ulottuvuudet alueen historiallinen ilme säilyttäen. Asemakaavamuutoksella pyritään vähentämään rata-, tie- ja lentomelun haittavaikutuksia suunnittelualueella. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan muutoksen laadinta on aloitettu kaupungin ja maaomistajan välisten neuvottelujen perusteella arvokkaan kulttuuriympäristön ja rakennusten säilyttämisen edellytysten parantamiseksi. Kaupunkikehitysjaosto päätti asemakaavan muutoksen käynnistämisestä Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto Osalliset Kaava-alueen ja lähialueen maanomistajat ja haltijat sekä asukkaat. Yhdistykset ja yhteisöt (osallisiksi ilmoittautuneet) Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava Seura ry Keravan Yrittäjät ry Keravan Vammaisneuvosto Keravan Vanhusneuvosto Savion kyläyhdistys ry Savion Koti ja Koulu Oy Muut viranomaiset ja yhteisöt Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Uudenmaan ELY- keskus Uudenmaan liitto Museovirasto Liikennevirasto VR-Yhtymä Oy Helsingin seudun liikenne HSL Finavia Ilmailulaitos Gasum Oy, Maakaasu Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä

13 13 Keravan Energia Oy Fortum Oyj Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Turvatekniikan keskus (TUKES) Oy Sinebrychoff Ab Stowe Woodward Finland Oy Keravan kaupungin asiantuntijaviranomaiset Kaupunkitekniikka Vapaa-aikavirasto / museo Kasvatus- ja opetusvirasto (tiedoksi) Rakennusvalvontatoimisto Asuntopalvelut (tiedoksi) Kasvatus- ja opetuslautakunta Rakennuslautakunta Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta Luettelo ei ole kattava, ja osallisten listaa voidaan tarkistaa ja täydentää suunnittelun aikana Vireilletulo Kaupunkikehitysjaosto päätti asemakaavamuutoksen käynnistämisestä Asemakaavan muutos on tullut vireille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten seuraaville: Keravan kaupungin asianomaiset lautakunnat Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava Seura ry Keravan Yrittäjät ry Keski-Uudenmaan Kauppakamariyksikkö Keravan Vammaisneuvosto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Keravan Vanhusneuvosto Keski-Uudenmaan Nuorkauppakamari ry Uudenmaan ELY- keskus Uudenmaan liitto Museovirasto Liikennevirasto

14 14 Helsingin seudun liikenne HSL Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia Oy Fortum Oyj Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Turvatekniikan keskus (TUKES) Asemakaavamuutoksen luonnos on ollut nähtävillä MRA 30 mukaisesti Asemakaavamuutoksen luonnos lähetettiin tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten seuraaville: Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava-seura ry Keravan Yrittäjät ry Keski-Uudenmaan Kauppakamariyksikkö Keravan Vammaisneuvosto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Keravan Vanhusneuvosto Keski-Uudenmaan Nuorkauppakamari ry Savion kyläyhdistys Savion Koti ja Koulu ry Uudenmaan Ely-keskus Uudenmaan liitto Museovirasto Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi VR-Yhtymä Oy Finavia Ilmailulaitos Gasum Oy, maakaasu Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä, HSL Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Keravan Energia Oy Fortum Oyj Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Turvatekniikan keskus (TUKES) Stowe Woodward Finland Oy Oy Sinebrychoff Ab Kasvatus- ja opetuslautakunta, tiedoksi Sivistystyön lautakunta Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta Rakennuslautakunta

15 Viranomaisyhteistyö Asemakaavamuutoksesta on pidetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Muistio on liitteenä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on rakentaa olemassa olevan asemakaavan mukaisesti toteutumaton asuinalue käyttämällä alueen nykyinen rakennusoikeus tarkoituksenmukaisemmin alueen sisällä. Tavoitteena on tutkia kaavatyössä alueen olemassa olevien rakennusten ja ympäristön suojeluaste. Tavoite on säilyttää alueen ja rakennusten ominaispiirteet ja tutkia asemakaavan yhteydessä olemassa olevien rakennusten ja ympäristön suojeluaste ja mahdollisuus uudisrakentamiseen alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset erityispiirteet huomioiden. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, tieksi tai kohteeksi. Lisäksi alue sijoittuu lentomelualueelle, lme-1. Alueen suunnittelussa huomioidaan alueen maisemalliset ja kulttuurihistorialliset ominaispiirteet sekä rata-, lento- ja tieliikennemelun torjunta. Voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti alue toteutetaan asuntoalueena, ja suunnittelussa huomioidaan yleiskaavassa kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi merkityn alueen arvot, rata-, lento- ja tiemelun torjunta sekä meriviemärin sijainti alueen pohjoisosassa. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alueelta on laadittu rakennushistoriallinen ja ympäristöselvitys (Arkit Oy, 2014), joka huomioidaan asemakaavatyössä. Alueen ominaispiirteiden säilyttämiseksi alueen olemassa oleva luonnonympäristö ja maisema huomioidaan rakentamisen rajauksessa ja sijoittamisessa. Alueen maisemalle luovat vahvasti omaleimasta ilmettä korkeat männyt. Alueelle on ominaista vanhat kookkaat puut ja tiheää kuusta, vanhoja mäntyjä ja koivuja kasvava metsä. Osa alueen puustosta on huonokuntoista. Alueen rakennusperinteelle on ollut ominaista puutarhanhoito ja puistomainen ilme. Alueen kaavoittamisessa huomioidaan alueen ominaispiirteiden säilyttäminen pihojen ja puistoalueiden osalta. Alueen katuverkosto on säilynyt alkuperäisessä muodossaan. Tehtaanmäenkatu keskiakselina ja Tehtaanpolku sivuakselina sekä näitä yhdistävät poikkilinjat ovat alueen yksi merkittävä ominaispiirre. Alueen katuverkon rakenne huomioidaan suunnittelussa. Näkö- ja kulkuyhteys pohjoiseen tehdasalueelle sekä katujen hiekka- ja sorapinnat ovat osa alueen alkuperäistä ilmettä.

16 16 Rata-, tie- ja lentomelu ulottuvat alueelle. Asemakaavan tavoitteena on torjua alueelle ulottuvaa rata-, tie- ja lentomelua. Tärinäselvityksen mukaan tärinä ei aiheuta rakenteiden vaurioitumisriskiä. Asumisviihtyvyyden parantamiseksi alueen rakennuksiin ei saa sijoittaa maanalaisia asuintiloja. Suunnittelualueen itäpuolella on sijainnut kaatopaikka-alue. Selvitysten perusteella laaditussa Tehtaanmäen kaatopaikka-alueen kunnostussuunnitelmassa kunnostettavaksi osoitettu alue ulottuu suunnittelualueelle kapealla vyöhykkeellä alueen eteläosassa puistoksi osoitetulla alueella. Lisäksi maaperäselvityksiä on tehty suunnittelualueen pohjoispuolella, jossa on myös havaittu maaperän pilaantumista, mutta jonka nykyinen käyttö joutomaana ei edellytä alueen maaperän kunnostamista. Maaperäselvityksen päivittämistä Tehtaanmäen asuinalueen asemakaavoituksen yhteydessä ei ole arvioitu tarpeelliseksi, sillä kaatopaikka-alue ja pilaantuneet maa-alueet sijaitsee pääasiassa suunnittelualueen ulkopuolella. Asemakaavatyössä on pyritty huomioimaan ympäröivien alueiden maaperän pilaantuminen ja mahdollinen maaperän puhdistustarve Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Keravan Sampolan palvelukeskuksessa ja kaupungin internet-sivuilla. Lausuntojen referaatit ja annetut vastineet ovat liitteenä. Tiedoksi/Lausuntopyynnöt: Pyydetty Saatu Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava-seura ry Keravan Yrittäjät ry Keski-Uudenmaan Kauppakamariyksikkö Keravan Vammaisneuvosto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Keravan Vanhusneuvosto Keski-Uudenmaan Nuorkauppakamari ry Savion Kyläyhdistys ry Savion Koti ja Koulu ry Uudenmaan Ely-keskus Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi VR-Yhtymä Oy Finavia Ilmailulaitos Helsingin seudun liikenne HSL Elisa Oyj

17 17 Sonera Carrier Networks Oy Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Keravan Energia Oy Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Turvatekniikan keskus (Tukes) Stowe Woodward Finland Oy Oy Sinebrychoff Ab Kaupunkitekniikka Vapaa-aikavirasto(museo) Rakennusvalvontatoimisto Asuntopalvelut, tiedoksi Uudenmaan liitto, tiedoksi Saaduissa lausunnoissa on kiinnitetty huomiota mm. siihen, että korjausja uudisrakentamisen ja miljöösuunnittelun tulee olla koko Tehtaanmäen alueella sen erityispiirteitä, rakennustyyliä ja mittakaavaa kunnioittavaa. Suunnittelun tavoitteena tulee olla alueelle alun perin luonteenomainen arkkitehtuurin ja materiaalien käyttö sekä ympäristön korkea laatu. Lausunnoissa on otettu kantaa myös rakennusten suojeluarvojen määrittelyyn. Junaliikenteen aiheuttamaan tärinään ja juna- ja lentoliikenteen melun vaikutukseen ja haittojen torjuntaan tulee kiinnittää huomiota ja maaperän puhtaudesta alueen kaakkoiskulmassa tulee varmistua. Hyviä kävely- ja pyöräily-yhteyksiä kaava-alueen vieressä sijaitsevalle Savion rautatieseisakkeelle pidettiin tärkeänä. Luonnosta laadittaessa on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon lausunnon antajien esille tuomat asiat. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten (MRA 30 ) Suunnitelmat ovat olleet nähtävillä Keravan Sampolan palvelukeskuksessa ja kaupungin internet-sivuilla. Asemakaavan muutosluonnoksesta on saatu lausunnot ja yksi mielipide. Lausuntojen ja mielipiteen referaatit ja annetut vastineet ovat liitteenä. Tiedoksi/Lausuntopyynnöt: Pyydetty Saatu Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava-seura ry Keravan Yrittäjät ry Keski-Uudenmaan Kauppakamariyksikkö Keravan Vammaisneuvosto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Keravan Vanhusneuvosto Keski-Uudenmaan Nuorkauppakamari ry Savion Kyläyhdistys ry Savion Koti ja Koulu ry Uudenmaan Ely-keskus

18 18 Uudenmaan liitto Museovirasto Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi VR-Yhtymä Oy Finavia Ilmailulaitos Gasum Oy, maakaasu Helsingin seudun liikenne HSL Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Keravan Energia Oy Fortum Oyj Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Turvatekniikan keskus (Tukes) Stowe Woodward Finland Oy Oy Sinebrychoff Ab Kasvatus- ja opetuslautakunta, tiedoksi Sivistystyön lautakunta Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta Rakennuslautakunta Mielipiteet: Kiinteistö Oy Tehtaanmäki Saadussa mielipiteessä on kiinnitetty huomiota suojeltavaksi esitetyn rakennuksen suojelutasoon, jotta se mahdollistaisi kaavaluonnoksen sallimaa useamman asunnon sijoittamisen rakennukseen. Lisäksi pääpaino on uudisrakennusten rakennusalojen sijainnin tarkistamisessa sekä alueen kulkuyhteyksissä. Saaduissa lausunnoissa on pääosin pidetty esitettyjä vaihtoehtoja alueen ympäristön ja kulttuurihistoriallisten arvojen kannalta hyvinä, ja ne täyttävät vaatimuksen alueen täydennysrakentamisen soveltuvuudessa arvokkaaseen ympäristöön niin mittakaavaltaan kuin tyyliltään. Saaduissa lausunnoissa on kiinnitetty huomiota mm. alueen liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin, kulkuyhteyksiin sekä melun ja tärinän torjuntaan ja niihin liittyvien riittävien selvitysten laatimiseen. Kaavatyössä tulee lisäksi huomioida alueella sijaitsevien maakaapeleiden ja aluejakamon sijainti. Kaava-alueelle on myös toivottu esitettyä tehokkaampaa rakentamista tai riittävän kattavia perusteluja alueen toteuttamiselle matalammalla tehokkuudella. Lisäksi on mainittu, että maaperäselvityksen yhteydessä tulisi maaperää tutkia kaavamuutosaluetta laajemmalta alueelta. Asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten (MRA 30 ) x.x. - x.x.2015.

19 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavan luonnosvaiheessa alueelta laadittiin kolme luonnosvaihtoehtoa, A, B ja C, joissa tutkittiin rakennusten sijoittelua ja pysäköinnin järjestämistä. Alueen perusrakenne ja tiestö määrittyi olemassa olevan rakenteen mukaan. Rakennusten sijoitteluun vaikuttivat alueen korkeussuhteet, alueen historialliset arvot sekä kaupunkikuvallinen tarkastelu. Pysäköintiratkaisuja tarkasteltiin kaupunkikuvallisista ja alueen rakennushistoriallisista lähtökohdista. Luonnosvaihtoehdot erosivat toisistaan pääasiallisesti rakennusten sijoittelun sekä pysäköintialueiden määrän ja sijainnin suhteen. Asemakaavamuutoksen ehdotusta laadittaessa on mahdollisuuksien mukaan huomioitu kaavaluonnoksesta annetut lausunnot ja mielipiteet. Asemakaavaluonnoksen kolmesta vaihtoehdosta valittiin kaavaehdotuksen pohjaksi vaihtoehto C, joka vastasi lausuntojen ja mielipiteiden perusteella keskimääräisesti parhainta vaihtoehtoa. Uudisrakennusten rakennusalat noudattelevat alueen alkuperäistä rakennushistoriallista ilmettä, jossa kaksikerroksiset asuinrakennukset sijoittuvat yhteisen suuren korttelipihan ympärille. Uudisrakennusten rakennusalojen sijoittelua on tarkistettu lausuntojen ja mielipiteen perusteella. Alueen asukaspysäköinti on keskitetty alueen etelälaidan autopaikkojen korttelialueelle. Rakennushistoriallisesti arvokkaiden rakennusten suojelutasoa on arvioitu ja tarkistettu saatujen lausuntojen ja mielipiteen sekä rakennusten nykytilanteen ja kunnon perusteella. Tavoite on ensisijaisesti turvata arvokkaiden rakennusten säilyminen. Erityisesti rakennusten julkisivujen ja ulkoisten ominaispiirteiden säilyttäminen on pyritty turvaamaan, sisätilojen osalta suojeluarvoja ja -tasoa on arvioitu rakennusten sisätilojen nykyisen kunnon perusteella. Kaavamuutoksen rakennusoikeuksia määriteltäessä jo rakennettu rakennusoikeus on arvioitu vanhoista piirustusaineistoista ja voimassa olevista rakennusluvista. Olemassa olevien rakennusten paikat on esitetty tarkoin rakennusalan rajoin. Radan puoleisen korttelin 372 nykyiset tontit 2, 3 ja 4 kapenevat länsipuoleltaan Tehtaanpolun kevyenliikenteen yhteyden takia, tontti 1 säilyy ennallaan. Korttelin rakennusoikeus on määritelty olemassa olevien rakennusten osalta jo rakennetun rakennusoikeuden perusteella. Korttelin pohjoisosassa osa voimassa olevan asemakaavan mukaisesta rakennusoikeudesta on siirretty kortteliin 350. Keskimmäisen korttelin 373 tontit on osoitettu voimassa olevan tonttijaon mukaisesti. Tonttien rakennusoikeudet on säilytetty voimassa olevan asemakaavan mukaisina. Kortteliin 350 on sijoitettu voimassa olevan asemakaavan mukainen jäljelle jäänyt rakentamaton rakennusoikeus. Korttelin pohjoisosaa pienen-

20 20 nettiin junaradan puolelta, ja radan ja korttelialueen väliin osaan entistä asuinkorttelia osoitettiin suojavihervyöhyke, jolla kasvavaa puustoa on pyritty säilyttämään. Alueelle voidaan sijoittaa melunsuojarakenteita. Suojaviheralueen ja korttelin 350 väliin on osoitettu kevyenliikenteen katu. Korttelinosan itäpuolelle on osoitettu kevyenliikenteen katualue Tehtaanmäenkadun pohjoispäädyn jatkeeksi, joka samalla jakaa korttelin 350 kahdeksi erilliseksi korttelialueeksi. Kortteliin 350 ei ole osoitettu ohjeellista tonttijakoa. Alue on myöhemmin jaettavissa tontteihin. Rakennusalat on sijoitettu piha-alueen reunoille, jolloin rakennusten keskelle muodostui yhtenäinen korttelipiha. Tehtaanmäen ko. osassa aluerakenteen yksi tärkeä perusrakenne on erillisrakennusten rajaama piha. Talousrakennusten rakennusalat on osoitettu siten, että rakennukset ovat alueen rakennushistoriallisen luonteelle ominaisesti pihaa rajaavia tai väistyviä, asuinrakennuksille ja pihamiljöölle tilaa antavia rakennelmia. Kaavaehdotusta on tarkennettu pysäköintijärjestelyjen osalta. Asuinkortteleissa, erityisesti uudisrakennusten korttelissa 350 tapahtuvaa pysäköintiä on rajoitettu, ja asukaspysäköintiä on keskitetty korttelialueita palvelevalle LPA -korttelialueelle suunnittelualueen etelälaitaan. Pysäköintialuetta on laajennettu itään, jotta alueelle voidaan sijoittaa riittävä määrä autopaikkoja. Autopaikoitusta on osoitettu sekä tonteille että autopaikkojen korttelialueille. Alueelle on ollut ominaista autojen vähäisyys, eikä autopaikoitus ole ollut alueella kovin näkyvää. Osoittamalla paikoitusta erilliselle korttelialueelle tavoite oli vähentää alueen sisällä tapahtuvaa paikoitusta, liikennettä ja autojen määrää. Korttelialueilla autojen säilytyspaikat on osoitettu omina alueinaan lähelle katualueita ja tonttiliittymiä, jotta rajoitetaan korttelialueen sisällä tapahtuvaa ajoa ja pysäköintiä. Savion aseman läheisyys tarjoaa hyvät julkiset kulkuyhteydet. Alueen katuverkko on säilytetty alkuperäisenä. Alueen yksi tärkeä piirre on Tehtaanmäenkadun muodostama keskiakseli sekä Tehtaanpolku sivuakseli ja näitä yhdistävät poikkilinjat. Yhteys entiselle tehtaalle, nykyiselle Klondyken yrityskiinteistölle muodostetaan kaavan myötä uudestaan. Näkö- ja kulkuyhteys entisiin tehdasrakennuksiin ovat tärkeä maisemaelementti. Pääosa kevyenliikenteen väylistä on osoitettu luonnoksessa esitettyjen ohjeellisten yhteyksien sijaan sitoviksi yhteyksiksi, jotta paremmin turvataan yhteyksien säilyminen sekä kunnossapito. Alueen länsilaitaan on osoitettu kevyenliikenteen väylä jo olemassa olevan väylän kohdalle. Alueen yleisilmeelle on ollut ominaista korkeat vapaasti kasvavat männyt ja kuusikot. Asemakaavamuutoksen ehdotuksessa on määrätty olemassa olevan kasvillisuuden säilyttäminen ja istuttaminen sekä osoitettu istutettavia alueita alueelle ominaisen maiseman säilyttämiseksi. Metsäiset saarekkeet toimivat aluetta rajaavina elementteinä. Kaavaehdotusta on täydennetty melun ja tärinän osalta alueelta laaditun melu- ja tärinäselvityksen perusteella (Promethor Oy, 2015, liite nro 11).

21 21 Melumallinnuksissa on mitattu erityyppisten meluntorjuntaratkaisuiden vaikutusta alueen melutasoihin. Melumallinnuksissa ei ole voitu mallintaa peräkkäisten meluesteiden yhteisvaikutusta (Promethor, ) riittävän tarkasti, sillä lähtötietoaineistona käytetty yhteispohjoismainen raideliikennemelun laskentamalli huomioi ainoastaan tehokkaimman meluesteen. Mallinnusten perusteella on voitu kuitenkin arvioida mm. peräkkäisten meluesteiden yhteisvaikutuksen parantavan piha-alueiden melutasoa. Lisäksi tutkimusten mukaan raideliikennemelun häiritsevyystaso on alhaisempi kuin tieliikennemelun vastaava, jolloin raideliikenteen melutaso voi olla jopa 5 db korkeampi, jotta se koetaan yhtä häiritseväksi kuin tieliikenteen aiheuttama melu. Ehdotusta on tarkistettu melun haittavaikutusten torjumiseksi asuinrakennusten rakenteellisten vaatimusten sekä piha-alueiden melutasojen osalta. Alkuvaiheen viranomaisneuvottelujen yhteydessä Liikennevirasto on ilmoittanut, että asuinrakentamisen melusuojaustarpeesta ei saa syntyä vaateita Liikennevirastolle. Radan puoleisten asuinrakennusten sekä talousrakennusten sijaintia on tarkistettu. Kortteliin 372 on osoitettu melunsuojaustarve asuinrakennusten, autosuojien ja talousrakennusten sekä meluaidan muodostamalla yhtenäisellä rakenteella. Korttelin 373 länsi- ja pohjoisreunaan on osoitettu rakennettavaksi talousrakennuksia ja/tai meluaitaa siten, että piha-alueille muodostuu leikki- ja oleskelualueita, joilla täyttyy leikki- ja oleskelualueiden melulle asetetut ohjearvot. Talousrakennusten ja meluaidan muodostaman rakenteen sijoittamisessa on pyritty huomioimaan olemassa olevan kasvillisuuden, erityisesti suurikokoisten mäntyjen säilyttäminen. Rakennusaloja ja rakenteita on sovitettu maaston, maiseman ja alueen ominaispiirteiden perusteella. Meluntorjunta huomioidaan rakennusten rakenteiden ääneneristävyyden osalta sekä rakennusten ja rakenteiden sijoittelussa. Erillisten melurakenteiden rakentamista radan varteen on tutkittu kaavaprosessin yhteydessä. Alueen kaakkoisosa on säilytetty puistona. Puistoa on laajennettu osaan korttelia 350. Asemakaavassa on huomioitu lähialueiden pilaantunut maaperä ja puhdistustarve, sekä niiden huomioon ottaminen asemakaavan muutosalueella. Asemakaavoitettavan alueen pohjoispuolisella alueella on pilaantuneita maita, joiden puhdistustarve tulee ajankohtaiseksi, mikäli alueen maankäyttö muutetaan rakentamiseen. Maaperä asemakaavoitettavan alueen korttelissa 350 tulee tutkia ja tarvittaessa puhdistaa ennen rakentamista. Lisäksi kaakkoisosan puistoalueelle on osoitettu alue, joka on tutkittava ja tarpeen vaatiessa puhdistettava ennen rakentamista Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunkikehitysjaosto asemakaavoituksen käynnistäminen osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen ja nähtäville asettaminen

22 22 Asemakaavan muutos on kuulutettu vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä (MRL 62, 63 ja MRA 30 ) Kaupunkikehitysjaosto asemakaavan muutosluonnoksen hyväksyminen ja nähtäville asettaminen Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä (MRA 30 ). Kaupunkikehitysjaosto asemakaavan muutosehdotuksen käsittely Asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä x.x. - x.x.2015 (MRA 30 ). 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Yleisesti Asemakaavatyön pohjana on käytetty alueelta laadittua rakennushistoriallista ja ympäristöselvitystä (Arkit Oy, 2014). Uudisrakentaminen sijoittuu pääasiassa alueen itäosaan, josta vanhat rakennukset ovat tuhoutuneet. Lisäksi radan varteen on osoitettu kaksi rakennuspaikkaa. Eteläosaan on sijoitettu autopaikkojen korttelialue asuinalueen käyttöön, jotta pysäköintiä ja liikennettä asuinkorttelialueiden sisällä vähennetään. Katuverkosto ja kulkuyhteydet on säilytetty ennallaan alueen historian mukaisesti. Rakentamisen sijoittaminen Olemassa olevien rakennusten rakennusalat on osoitettu tarkoin rakennusaloin. Uudisrakentamisen sijoittaminen on osoitettu melko tarkkaan erillisillä rakennusaloilla, jotta alue toteutuisi mahdollisimman pitkälti sen rakennushistoriallisen luonteen mukaiseksi. Alueen itäosan uudisrakentamisen korttelialueella on tavoiteltu alueen historialliselle luonteelle ominaista rakennuskantaa sekä asuinrakennusten reunustamaa väljää yhteistä korttelipihaa. Uudisrakennusten sijoittamisessa on pyritty huomiomaan maastonmuodot, jotta rakennukset eivät sijoitu jyrkkään rinteeseen. Asemakaavassa pääosa asuinrakennusten korttelialueista on osoitettu asuinrakennuksille, yhden tontin osalta erillispientaloille sekä yhden tontin osalta rivitalorakentamiselle olemassa olevan tilanteen mukaan. Asuinrakentamiseen heikosti soveltuvat alueet on osoitettu puistoksi ja suojaviheralueeksi. Talousrakennusten määrää on tarkasteltu alueen rakennushistoriallisen luonteen sekä liikennemelun torjumisen lähtökohdista. Uudisrakentamisen korttelissa 350 talousrakennukset on pyritty sijoittamaan pihaalueella siten, että ne muodostavat pihaa tai leikki- ja oleskelualueita reunustavia rakenteita. Kortteleissa 372 ja 373 talousrakennuksien mää-

23 23 rää on tarkasteltu siten, että rakennuksia voidaan hyödyntää riittävästi liikennemelun torjumisessa. Liikennemelu Alueen pohjoisosassa osa asuinkorttelialuetta on muutettu suojaviheralueeksi hankalien maastonmuotojen sekä liikennemelun takia. Olemassa olevista rakennuksista viisi sijaitsee alueilla, joilla liikennemelu ylittää suositellut ohjearvot. Näillä alueilla tulee rakentaa riittävät melusuojat talousrakennuksista ja aidoista, jotta tonteille muodostuu leikki- ja oleskelualueita, joilla melutaso ei ylitä suositeltuja ohjearvoja. Alueelta on laadittu meluselvitys (Promethor Oy, 2015), jossa on esitetty alueen melutasot nykytilanteen mukaan sekä erilaisten melunsuojaustapojen vaikutus alueen melutasoihin. Alueen rakennushistoriallisesti arvokkaasta luonteesta johtuen melusuojaus on pyritty sovittamaan maisemaan alueen ominaispiirteet huomioiden. Näiden lähtökohtien perusteella on arvioitu korttelitasolla soveltuvimmat meluntorjuntakeinot. Viidestä olemassa olevasta rakennuksesta kolme ovat maakunnallisesti arvokkaita, ja ne on osoitettu asemakaavassa suojeltaviksi. Kaksi säilynyttä rakennusta on kunnostettu, mutta niitä ei ole esitetty suojeltaviksi. Radan varren korttelialueilla tulee rakentaa yhtenäinen melusuoja liikennealuetta vastaan. Suojeltujen rakennusten korttelialueilla on edellytetty, että piha-alueille muodostuu riittävästi leikki- ja oleskelualueita, joilla melulle asetetut ohjearvot eivät ylity Mitoitus Voimassa olevassa asemakaavassa on asuinrakennusten korttelialuetta (A, AL) yhteensä noin 2,6 ha, autopaikkojen korttelialuetta (LPA) noin 0,1 ha, asumista palvelevien rakennusten korttelialuetta (AH) noin 0,4 ha sekä puistoaluetta (VP) noin 0,3 ha. Rakennusoikeutta on yhteensä 5950 k- m 2. Alueen pohjoisosassa olevan autotallirakennuksen rakennusoikeutta, 274 k-m 2, ei ole sisällytetty em. rakennusoikeuteen. Asemakaavan muutoksella muodostuu asuinrakennusten korttelialuetta (A, AO, AR), autopaikkojen korttelialuetta (LPA), katualuetta, puistoaluetta (VP) sekä suojaviheraluetta (EV). Asemakaavan muutosluonnoksesta laadittiin kolme vaihtoehtoa, A, B ja C, joista vaihtoehto C valittiin eteenpäin vietäväksi vaihtoehdoksi. Asemakaavan muutosehdotuksessa muodostuu asuinrakentamisen korttelialuetta noin 2,7 ha, joista uudisrakentamisen korttelialueita on noin 1,5 ha. Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä 5980 k-m 2, mikä on 30 k-m 2 enemmän kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Olemassa olevien sekä rakenteilla olevien rakennusten osuus on 2520 k-m 2. Uudisrakentamista on 3460 k-m 2. Olemassa olevasta rakennusoikeudesta 1050 k-m 2 sijaitsee vuonna 2014 rakentuneella rivitalotontilla. Radan varressa rakennusoikeutta on osoitettu kahdelle rakentamattomalle pohjoisille tonteille kummallekin 230 k-m 2 ja eteläisten tonttien olemassa oleville rakennuksille 200 k-m 2 ja 220 k-m 2, mikä on yhteensä 120 k-m 2 vähemmän kuin voimassa olevassa kaavassa. Ylijäänyt rakennusoikeus on siirretty kortteliin 350. Korttelin 373 rakennusoikeudet säilyvät ennallaan ollen yh-

24 24 teensä 1050 k-m 2. Uudelleen järjestettäväksi rakennusoikeudeksi uudisrakentamiseen on varattu 3000 k-m 2, joka on sijoitettu kortteliin 350. Rakennusoikeuden lisäksi on kortteleissa 372, 373 ja 350 sallittu rakentaa talousrakennuksia 10 % asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta, mikä osaltaan kasvattaa alueen kokonaisrakennusoikeutta olemassa olevaan asemakaavaan nähden, kuitenkin enintään 393 k-m 2. Puistoa (VP) muodostuu alueen kaakkoisosaan noin 0,4 ha. Alueen luoteisosaan on osoitettu suojaviheralue (EV), joka soveltuu heikosti rakentamiseen maastonmuotojensa ja melun takia. Suojaviheraluetta muodostuu noin 821 m 2. Alueelle on osoitettu yksi autopaikkojen korttelialue alueen eteläosaan. Autopaikkojen korttelialuetta muodostuu yhteensä noin 1749 m 2. Kevyenliikenteen väyliä muodostuu yhteensä noin 0,33 ha ja katualuetta noin 0,26 ha. Asemakaavaehdotuksessa kerrosalan lisäksi on sallittu rakennettavaksi talousrakennuksia, jotta niitä voidaan hyödyntää alueen meluntorjunnan kannalta tarpeellisten rakenteiden toteuttamisessa. Talousrakennusten osalta alueen rakennusoikeus lisääntyy voimassa olevaan asemakaavaan nähden Palvelut Uusien korttelialueiden muodostaminen ei edellytä uusia palveluita alueelle. Savion keskusta palveluineen sijaitsee noin 300 metrin päässä. Savion juna-asema luo hyvät joukkoliikenneyhteydet. Savion keskustassa on myös linja-autopysäkkejä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Alueen maiseman ja rakennusten ominaispiirteiden säilyttäminen sekä maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot on huomioitu. Olemassa olevan ympäristön ja rakennusten säilymistä ohjataan kaavamääräyksin. Alueelle ulottuvaa tie-, rata- ja lentomelua torjutaan rakennuksilla, aidoilla tai muilla rakenteilla sekä asuinrakennusten rakenteellisilla vaatimuksilla. Asemakaavalla muodostuu asuinrakennusten ja autopaikkojen korttelialuetta sekä puistoa, suojaviher- ja katualuetta. Asemakaavan muutosehdotuksessa muodostuu asuinrakentamisen korttelialueita (A, AO, AR) noin 2,7 ha.

25 25 Asuinrakennusten korttelialuetta (A) on yhteensä noin 2,2 ha, erillispientalojen korttelialuetta (AO) noin 0,2 ha ja rivitalojen korttelialuetta (AR) noin 0,3 ha. Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä 5980 k-m 2. Rakennusoikeudet on osoitettu tonteille rakennusalakohtaisesti. Pääosa rakennusoikeudesta on asuinrakennusten korttelialueilla (A). Korttelin 373 eteläosan erillispientalojen korttelialueelle (AO) osoitetaan rakennusoikeutta 250 k-m 2. Korttelin 350 eteläosaan rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueelle (AR) osoitetaan rakennusoikeutta 1050 k-m 2. Alueen eteläosaan on osoitettu autopaikkojen korttelialuetta (LPA) yhteensä 1749 m 2. Alueelle saa sijoittaa asuinkortteleiden yhteisiä jätehuoltotiloja. Alueelle ei ole osoitettu korttelialueita palveluille. Asemakaava voi synnyttää uusia palveluita, jotka suuntautuvat alueen sisälle tai ulkopuolelle. Lähimmät palvelut ovat Saviolla Muut alueet Asemakaavan muutosehdotuksessa alueen kaakkoisosaan muodostuu puistoa 4267 m 2. Puistoalueelle on osoitettu puhdistettava/kunnostettava alue, joka on tutkittava ja puhdistettava tarvittaessa ennen rakentamista. Asemakaavoitettavan alueen luoteisosaan on osoitettu suojaviheraluetta 821 m 2. Suojaviheralueelle voidaan sijoittaa melunsuojarakenteita. Katualuetta on alueella jo olemassa oleva Tehtaanmäenkatu. Tehtaanmäenkadun länteen kääntyvä pohjoispääty muuttuu kadusta kevyen liikenteen väyläksi, joka yhdistää Tehtaanmäenkadun ja Tehtaanpolun pohjoispäätyjä. Tehtaanpolku muuttuu kortteleiden 372 ja 372 välisellä osalla asemakaavan myötä kevyen liikenteen väylästä kaduksi. Katujen linjaukset ja koot perustuvat jo olemassa olevaan mitoitukseen. Tehtaanmäenkadun ja Tehtaanpolun pohjoispäätyjen jatkeiksi on osoitettu kevyenliikenteen väylät. Ohjeellinen jalankulku ja pyöräily-yhteys on lisäksi osoitettu korttelin 373 halki olemassa olevan tilanteen mukaisesti. Alueen länsilaitaan on osoitettu olemassa olevan tilanteen mukaisesti kevyenliikenteen yhteys, joka yhdistyy rautatien alikulun kautta Savion rautatieseisakkeelle. Kevyenliikenteen väyliä ja katualuetta muodostuu yhteensä noin 0,59 ha. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys Asemakaava mahdollistaa asuinrakennusten rakentamisen ja toteutuessaan lisää väestön määrää alueella noin asukkaan verran.