JULKAISUJA 3/2001 VIHREÄ KAUPUNKI? Toimittanut. Ulrica Gabrielsson

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JULKAISUJA 3/2001 VIHREÄ KAUPUNKI? Toimittanut. Ulrica Gabrielsson"

Transkriptio

1 JULKAISUJA 3/2001 VIHREÄ KAUPUNKI? Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti keskustelutilaisuuden "Vihreä kaupunki?". Tilaisuudessa alustajina toimivat tutkija Irja Löfström Metsäntutkimuslaitokselta, psykologian professori Kalevi Korpela Tampereen yliopistolta, kaupunkiekologian professori Jari Niemelä Helsingin yliopistolta sekä yhdyskuntasuunnittelun professori Kimmo Lapintie Teknillisestä korkeakoulusta. Kommenttipuheenvuoron pitivät kansanedustaja, ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Pentti Tiusanen, projektipäällikkö Matti Visanti Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirastosta, maisemasuunnittelun professori Maija Rautamäki Teknillisestä korkeakoulusta sekä päällikkö Eino Pursio Helsingin kaupungin viherosastolta. Tilaisuuteen osallistui noin 70 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyvät kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset.

3 SISÄLLYS Tilaisuuden avaus 1 Kansanedustaja Martti Tiuri Kaupunkien viheralueet ja niiden monitavoitteinen hoito 2 Tutkija Irja Löfström, Metsäntutkimuslaitos Kommenttipuheenvuoro 5 Kansanedustaja, ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Pentti Tiusanen Viheralueiden merkitys ihmiselle 7 Psykologian professori Kalevi Korpela, Tampereen yliopisto Viheralueiden ekologinen kestävyys ja tiivistyvä kaupunkirakenne 11 Kaupunkiekologian professori Jari Niemelä, Helsingin yliopisto Viheralueet tämän päivän kaupunkisuunnittelussa 15 Yhdyskuntasuunnittelun professori Kimmo Lapintie, Teknillinen korkeakoulu Kommenttipuheenvuorot Projektipäällikkö Matti Visanti, Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto 19 Maisemasuunnittelun professori Maija Rautamäki, Teknillinen korkeakoulu 22 Toimistopäällikkö Eino Pursio, Helsingin kaupungin viherosasto 25

4 1 Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Martti Tiuri TILAISUUDEN AVAUS Hyvät kuulijat, tervetuloa Tutkijoiden ja kansanedustajien seuran kokoukseen, jossa aiheena on vihreä kaupunki. Tämä on varmasti sellainen aihe, joka on kaikkien suomalaisten, tai ainakin kaupungeissa asuvien sydäntä lähellä, koska suomalaiset aina ovat pitäneet arvossa luontoa ja kaupunkiinkin sitä saadaan, kun nykyaikaisella tavalla kaupunkeja kehitetään. Meillä on suuri joukko päteviä asiantuntijoita alustamassa aiheesta. Haluan vielä tässä yhteydessä kiittää myöskin tutkija Irja Löfströmiä Metsäntutkimuslaitokselta. Hän on ollut mukana organisoimassa tätä ohjelmaa ja samalla ilmoittaisin, että ohjelmassa on yksi muutos. Kommenttipuheenvuorojen viimeinen pitäjä Eeva Kuuluvainen on estynyt, jolloin hänen tilallaan on Eino Pursio, joka on Helsingin kaupungin viherosaston toimistopäällikkö. Tutkijoiden ja kansanedustajain seura haluaa järjestää eri tutkimuksen ja toiminnan aloilta kokouksiaan niin, että kansanedustajilla on hyvä tilaisuus saada tietoa ja kontakteja tutkijoihin. Toivon, että kun alustajat ovat alustuksensa pitäneet, niin viimeistään siinä vaiheessa meillä on käytettävissä alustus, mustaa valkoisella. Tutkas tulee aina julkaisemaan näistä kokouksistaan julkaisun, jossa nämä alustukset ovat mukana. Siitä syystä se on mahdollista myöskin niille kansanedustajille, jotka eivät ole täällä paikan päällä, tutustua näihin asioihin. Meillä sattuu olemaan samaan aikaan eduskunnan kiihkeä keskustelu korkeakoululaista niin, että osa kansanedustajista on vielä siellä, mutta pääsevät kyllä tulemaan. Totean tilaisuuden avatuksi ja ensimmäinen puheenvuoro on "Kaupunkien viheralueet ja niiden monitavoitteinen hoito", tutkija Irja Löfström Metsäntutkimuslaitokselta.

5 2 Tutkija Irja Löfström Metsäntutkimuslaitos KAUPUNKIEN VIHERALUEET JA NIIDEN MONITAVOITTEINEN HOITO Noin 80 % suomalaisista asuu taajamissa. Nykyisin joka viides suomalainen asuu pääkaupunkiseudulla ja pääkaupunkiseudun asukasmäärän on arvioitu kasvavan 1,3 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä. Taajamien pinta-alasta on noin 30 % viheralueita, mistä valtaosa (80 %) on metsää. Kunnat omistavat suurimman osan taajamien viheralueista, toiseksi suurin omistaja on valtio. Kaupunkien viheralueiden tehtävänä on puunmyyntitulojen ohella tuottaa virkistysmahdollisuuksia ja suojavaikutuksia (melu, epäpuhtaudet) sekä parantaa kaupungin maisemallista arvoa ja viihtyisyyttä. Suomalaiset ovat aktiivisia ulkoilijoita ja tutkimusten mukaan suurin osa ulkoilusta suuntautuu metsiin. Useimmille kaupunkilaisista myös luontosuhde ja kiinnostus luontoon syntyy asuinympäristön lähimetsiin tutustumalla. Tutkimuksissa on havaittu, että asuinympäristön luonnonläheisyys on keskeinen tekijä myös asuinpaikkaa valittaessa. Viheralueiden hoidolle luo erityispiirteensä myös se, että rakentaminen pilkkoo metsäalueita ja runsas ulkoilukäyttö kuluttaa kasvillisuutta. Kaupunkisuunnittelussa metsäalueet usein pilkkoutuvat muutamien hehtaarien kokoisiksi saarekkeiksi, jolloin niiden ekologinen kestävyys voi joutua äärirajoille. Myös katu- ja puistopuiden hankalat kasvuolosuhteet lisäävät sieni- ja hyönteistuhojen riskiä. Maankäytön suunnittelu vaikuttaa ratkaisevasti viheralueiden ekologiseen kestävyyteen. Kaupunkien viheralueiden tutkimuksella ei ole vanhoja perinteitä meillä Suomessa eikä muuallakaan Euroopassa. Tutkimus on alkanut pienin askelin alussa. Sen sijaan Yhdysvalloissa tutkimusala on ollut vakiintunutta jo luvulta lähtien. Viheraluetutkimukselle on ollut luonteenomaista myös holistisen monitieteisen lähestymistavan puuttuminen. Kukin tieteenala on tehnyt suhteellisen pienimuotoista sektoritutkimusta. Tässä suhteessa viimeisten vuosien aikana on tapahtunut paljon kehitystä. Maassamme on syntynyt monitieteisiä laajoja tutkimushankkeita, joista yhtenä esimerkkinä on ns. ECOPLAN -hanke (Ekologia kaupunkisuunnittelussa -hanke). Kuten tänään myöhemmin professori Jari Niemelän esityksessä kuulemme, hankkeessa tutkimusongelmia tarkastellaan metsätieteiden, ekologian ja sosiologian näkökulmasta. Viheralan tutkimus koskettaa hyvin monia tieteenaloja. Edellä mainittujen tieteenalojen lisäksi tarvitaan myös puutarhatieteiden, maisema-arkkitehtuurin, psykologian ja yhdyskuntasuunnittelun tutkimusta. Viheralan tutkimusta tehdään esim. Helsingin, Tampereen, Jyväskylän, Oulun ja Joensuun yliopistoissa, Teknillisessä korkeakoulussa ja Metsäntutkimuslaitoksessa. Tutkimuksen hajaantuminen moniin organisaatioihin ja lyhytaikaisella projektirahoituksella toimiminen ovat tehneet kiinteän tutkimusyhteistyön vaikeaksi. Viheralan tutkimuksen monilla tieteen aloilla (esim. kaupunkiekologia, metsäsuunnittelu ja hoito ja ulkoilututkimus) meillä on jo kuitenkin

6 vakiintuneet perinteet ja tutkimus on kansainvälistä tasoa. Kansainvälisesti katsottuna yhtenä suurena tietoaukkona meillä on ollut yksittäispuiden hoidon ja terveydentilan tutkimuksen puuttuminen lähes täysin. Tämä tutkimusala pääsee kuitenkin nyt hyvään alkuun, kun YM ja TEKES ovat päättäneet rahoittaa ns. Kaupunkipuu -tutkimushanketta. Hanke on monitieteinen ja siinä tutkitaan mm. yksittäispuiden fysiologiaa, juuristomikrobeja, vaurioita, lahoa ja hoitoa. Viime vuosi oli valtakunnallinen vihervuosi, ympäristöministeriön ja Viherympäristöliiton nimeämä viheralan teemavuosi. Vihervuosi hankkeen tavoitteena oli lisätä viherympäristön arvon ja paikallisten mahdollisuuksien ymmärtämistä ja huomioon ottamista. Vihervuoden työtä varten perustettiin neljä työryhmää: taajamien julkiset viheralueet, taajamien yksityiset viheralueet, maaseudun viheralueet ja viheralan tutkimus- ja kehittämistoiminta. Viheralan tutkimus- ja kehittämistoiminta -työryhmän tavoitteena oli: 1. edistää viheralan tutkimustahojen verkostoitumista ja muun tutkimuksen soveltamista viheralan tutkimukseen, 2. muodostaa viheralan tutkijoille ja tilaajille yhteinen keskustelufoorumi ja 3. kerätä viheralan julkaisut julkaisuluetteloksi. Vihervuoden 2000 johtoryhmä jätti ympäristöministeriölle aloitteen, missä esitetään viheralan tutkimuksen ja kehittämisen asiantuntijaryhmän perustamista. Aloite jätettiin ympäristöministeri Satu Hassille Asiantuntijaryhmän perustamista pidettiin tarpeellisena mm. niistä syistä, että viheralan hajallaan oleva tutkimus tarvitsee koordinointia, tutkimustarpeita tulee kartoittaa ja tutkimustiedon kulkua alan ammattilaisten käyttöön tulee edistää. Ryhmän tehtäviin kuuluisi keskeisesti myös viheralueiden laatukriteerien kehittäminen. Perustettavassa asiantuntijaryhmässä tulisi olla edustettuna alan tutkimustahot mahdollisimman monipuolisesti. Ministeri Hassi piti esitystä hyvänä. Hänen mielestään on tärkeätä kehittää viheralan tutkimusta siten, että saadun tiedon avulla voidaan monipuolistaa kaupunkiluontoa ja samalla lisätä ympäristömme esteettisyyttä ja viihtyisyyttä. Jäämme odottelemaan ympäristöministeriön toimia. Viheralan kansainvälinen tutkimus on lisääntynyt huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Myös tieteiden välinen ja Euroopan maiden välinen verkostoituminen on vahvistunut. Vuonna 1997 perustettiin EU:n alainen COST -hanke 'Urban Forests and Trees'. Siihen osallistuu kaikkiaan 22 Euroopan maata ja toiminta-aika on viisi vuotta. COST -hankkeessa osallistujamaiden tutkimukset koottiin yhdeksi kirjaksi, 'Research and Development in urban forestry in Europe'. Kirja ilmestyi vuonna 1999 ja se käsittää alan tutkimustietoa viimeiseltä 15 vuodelta. Hankkeessa on tehty useita pilottitutkimuksia ja perustettu laajempia EU -rahoitteisia tutkimushankkeita. Seuraavana tavoitteena on julkaista alan ammattilaisille tarkoitettu kirja kaupunkipuista ja viheralueista vuoden 2002 aikana. Tutkimusyhteistyö on tiivistynyt huomattavasti myös Pohjoismaiden välillä. Parhaillaan on käynnissä kolmevuotinen yhteispohjoismainen tutkimushanke, missä pääpaino on kaupunkimetsien suunnittelussa ja hoidossa. Tutkimusyhteistyötä ollaan laajentamassa myös Baltian maihin. Naapurimaiden välinen yhteistyö on tärkeää erityisesti samantyyppisten kasvuolosuhteiden ja metsäisen kaupunkirakenteen vuoksi. Lopuksi tarkastelen lähemmin omaa tutkimusalaani, kaupunkimetsien ja muiden viheralueiden suunnittelua ja hoitoa. Viheralueiden hoito-ohjeiden mukaan hoidolla pyritään 1. turvaamaan ekologista kestävyyttä, 2. kehittämään viihtyisä asuin- ja virkistysympäristö, 3. ylläpitämään monipuolista kaupunkiluontoa, 4. lisäämään suojavaikutuksia, 5. elävöittämään kaupunkikuvaa, 3

7 6. luomaan edellytykset ympäristökasvatukselle, 7. säilyttämään kulttuuriarvoja ja 8. hoitamaan viheralueita taloudellisesti. Viheralueiden hoidolle asetettujen tavoitteiden toteutuminen näkyy luonnossa hyvin hitaasti. Jos tavoitteena on esimerkiksi lisätä vanhojen metsien määrää, toimenpiteiden tulee tähdätä siihen johdonmukaisesti vuosikymmeniä. Yhdessä sovittujen tavoitteiden puuttuessa viheralueiden hoito voi muuttua nopeassakin tahdissa, jos kunnan vastuuhenkilöt vaihtuvat tai kunnalle tulee talousvaikeuksia. Viheralueiden hoidon perustaksi tarvitaan strategiatason viheralueohjelmaa, missä määritellään viheralueiden suunnittelun ja hoidon pitkän tähtäimen periaatteet ja kehittämisen painopisteet. Kuten edellä on käynyt ilmi, kunnat ovat suurin viheralueiden ja metsien omistaja taajamissa. Käytännössä kuitenkin suurimmalla osalla kuntia ei ole selkeitä tavoitteita viheralueiden hoidolle. Tutkimusten mukaan vain kuusi prosenttia kunnista on laatinut strategiatason viheralueohjelman. Kaupungeista edelläkävijöitä ovat mm. Helsinki, Hämeenlinna, Vantaa ja Espoo. Viheralueisiin kohdistuu käyttäjien taholta monia odotuksia ja käyttöpaineita. Viheralueiden tulisi tarjota pitkällä tähtäimellä mahdollisimman monipuolisia palveluita, joiden tulisi olla yhteen sovitettavissa keskenään. Joissakin tapauksissa esimerkiksi metsän esteettisyyden ja monimuotoisuuden välille saattaa syntyä ristiriitoja. Metsäntutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan asukkaiden suhtautuminen kuolleisiin puihin ja luonnontilaisuuteen on melko polarisoitunutta. Osa asukkaista haluaa luonnontilaisuutta ja toiset taas arvostavat hoidettua ympäristöä sen turvallisuuden ja viihtyisyyden takia. Erilaisten arvojen ja käyttömuotojen yhteensovittamiseksi muutamat kunnat (n. 18 %) käyttävät ns. vuorovaikutteista suunnittelua, millä tarkoitetaan paikallisten asukkaiden ja alueen käyttäjien ottamista mukaan viheralueiden suunnitteluun. Työmuoto on uusi ja kunnilla on käytössään monenlaisia sovellutuksia. Monitavoitteeseen hoitoon kuuluu myös viheralueiden jakaminen käytön ja hoidon mukaan erilaisiin alueisiin kuten puistoihin, ulkoilumetsiin, maisemanhoito-alueisiin, suojavyöhykkeisiin ja luonnontilaisiin alueisiin. Tältä pohjalta määräytyvät kunkin alueen hoidon tavoitteet ja menetelmät. Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki perustuu kestävän kehityksen periaatteille. Sen mukaan kaikilla kuntalaisilla on oikeus mahdollisimman monipuoliseen, terveelliseen, esteettiseen ja elämykselliseen ympäristöön. Luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilyttäminen on laissa nostettu keskeiseksi tavoitteeksi alueiden käytön suunnittelussa. Laissa korostetaan myös vuorovaikutteisuutta suunnittelun kaikilla tasoilla. Lain soveltamisen keskeinen väline on maankäytön suunnittelu, jonka kehittämis- ja ohjausvastuu on ympäristöministeriöllä. Käytännön suunnittelu- ja toteutusvastuu on kunnilla. Maankäytön suunnittelussa viheralueet tulisi säilyttää mahdollisimman yhtenäisinä, jotta ne pystyvät tuottamaan monipuolisia hyötyjä ja ovat ekologisesti kestäviä. Kaupunkiympäristön viihtyisyyteen vaikuttavat merkittävästi myös viheralueiden määrä, laatu ja saavutettavuus. Metsäiseen kaupunkikulttuuriin kasvaneelle suomalaiselle ei liene yhdentekevää sekään, missä määrin kaupungeissa pyritään säilyttämään metsäluontoa ja minkä verran rakentamaan puistoja. Viheralueiden suunnittelun ja hoidon päätöksenteko tulee monimutkaistumaan entisestään. Yhä laajemman päätöksen tekijöiden verkoston tehtävänä on integroida yhteen monia käyttömuotoja ja hoidon tavoitteita. Tulevaisuus on haasteellinen niin yhdyskuntasuunnittelulle kuin viheraluesuunnittelullekin. Monitieteistä tutkimusta ja tutkimuksen ja käytännön tiivistä 4

8 yhteistyötä tullaan entistä enemmän tarvitsemaan päätöksenteon tueksi. 5

9 6 Kansanedustaja, ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Pentti Tiusanen KOMMENTTIPUHEENVUORO Maankäyttö- ja rakennuslain hyviin tavoitteisiin ja vuorovaikutteiseen suunnitteluun tähtäävien pykälien soveltaminen on vaikeaa - erityisen vaikeaa se vaikuttaa olevan viheralueiden osalta. Tämä koskee kaupunkikuvallisesti tärkeitä ja ihmisen jokapäiväiseen elämään vahvasti vaikuttavia alueita - kuten mm. keskeisiä puistoja - ja niitä kohdanneita muutostöitä. Meillä on erinomainen Maankäyttö- ja rakennuslaki. Kyse on jälleen kerran lain implementoinnista - sen täytäntöönpanosta ja sen hengen mutta myös lain kirjaimen toteuttamisesta. Viheralueiden tulee siis olla vuorovaikutteisen suunnittelun kohteena. Niihin kohdistuvat toimet vaikuttavat vahvasti ympäristöömme, sen saastekuorman hallintaan ja myös omaan mielenterveyteemme ja mielenrauhaamme. Heikennetäänkö viheralueiden luonnon monimuotoisuutta, tehdäänkö kaikista puistoista puuhamaita? MRL:n 1 määrittelee lain yleisen tavoitteen, edellytyksien luomisen hyvälle elinympäristölle - edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tuo ekologinen osa taipuu nykyään jäämään taloudellisen "kestävän kehityksen" jalkoihin! MRL:n 4 määrittelee alueiden käytön suunnittelujärjestelmät, erilaiset kaavamuodot mutta myös valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet, joista lain tarkemmin säädetään. Tätä koskevassa Valtioneuvoston selonteossa on erityisesti painotettu yhdyskuntarakennetta, sen tiivistämistä ja tätä kautta saatavaa kasvihuonekaasujen päästöjen vähentymä. 5 :ssä todetaan 11 tärkeää alueiden käytön suunnittelun tavoitetta MRL 9 :n mukaan kaavan aiheuttamat ympäristövaikutukset on selvitettävä - myös miten kaavat vaikuttavat viheralueisiin! Maankäyttö- ja rakennuslain 54 toteaa puolestaan: Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia, eikä niihin liittyviä arvoja saa hävittää Vuorovaikutuksesta kaavaa valmisteltaessa säädetään 62, tärkeä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 63 :ssä. Oleellista on siis ymmärtää viheralueet samalla tavoin tärkeiksi muin muukin kaavoituksen kohteena oleva tai vielä tärkeämpi! Todellisuus on vain niin vaikeaa! Monien kuntien kaavoittajat ovat jäljessä ajastaan - lain hengestä mutta myös sen kirjaimesta!! Hallinto-oikeuksilla tulee olemaan tässä työmaa! Valitettavasti keskikokoisen suomalaisen kaupungin puutarhurin kanta: ei puistorakentamisessa voi torieukoilta neuvoa kysyä, on valitettavasti vielä arkipäivää!

10 7 Irja Löfström painottaa juuri oikein viheralueiden suojatehtävää, liikenteen saasteet, ilman epäpuhtaudet, melu jne. Suomalaiseen tierakentamiseen kuuluu valitettavasti teiden ympäristöjen autioittaminen. Luodaan hehtaareja lentokenttää. Tiet ovat pahimmillaan satojen metrien levyisiä, maisemaa halkovia kiitoratoja. Tutkimustyön merkitys - esimerkkinä Irja Löfström toi sattuvasta yksittäispuiden hoidon osaamisen lisäämisen. Suomessahan on maan tapana poistaa kaikki ne puut, jotka saattaisivat joskus kaatua auton päälle. Irja Löfgrenin lista viheralueiden hoito-ohjeiden päämääristä vaikuttaa erityisen hyvältä! 1) turvaamaan ekologista kestävyyttä 2) kehittämään viihtyisiä asuin- ja virkistysympäristöä 3) ylläpitämään monipuolista kaupunkiluontoa 4) lisäämään suojavaikutuksia 5) elävöittämään kaupunkikuvaa 6) luomaan edellytykset ympäristökasvatukselle 7) säilyttämään kulttuuriarvoja 8) hoitamaan viheralueita taloudellisesti Todellakin - tarvitsemme "Viheralueiden hoidon perustaksi strategisen viheralueohjelman" kuten Irja Löfström esittää. Tämä tulee luoda vuorovaikutteisella suunnittelulla. Irja Löfström painottaa tässä aivan oikein MRL:n 5 pykälän neljättä momenttia: luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilyttämistä! Maankäyttö- ja rakennuslain erityisen hankala koetinkivi ovat juuri viheralueet. YHTEISET ONGELMAT: Tasapainon löytäminen tiivistetyn yhdyskuntarakenteen ja riittävien viheralueiden välille! Liian tiiviissä taajamarakenteessa kärsivät myös tavoitellut kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteet. Liiallinen puhdasoppisuus myös tässä asiassa enemmänkin vahingollista! Viheralueiden keskinäinen yhteys - ekologiset polut / käytävät myös taajama-alueille! LOPUKSI: Kaupunki- ja taajamarakenteen tiivistäminen on siis huomioitu Kansallisessa ilmastostrategiassa. Sen varaan on laskettu myös useamman miljoonan tonnin CO2 - vähenemä. Toteuttamisapuna ovat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.

11 8 Psykologian professori Kalevi Korpela Tampereen yliopisto VIHERALUEIDEN MERKITYS IHMISELLE Useat ympäristöpsykologiset (kts. Aura, Horelli & Korpela, 1997) tutkimukset osoittavat viheralueiden ja -ympäristöjen olevan tärkeitä ihmisen mielenterveyden ja terveyden kannalta. Näitä ovat ensiksikin ihmisten mielipaikkoja ja ympäristömieltymyksiä koskevat tutkimukset. Suomessa on 90-luvulla toteutettu osallistuvan suunnittelun kokeiluja, jotka tutkija Marketta Kytän mukaan osoittavat jo 6-vuotiaiden lasten kykenevän analysoimaan järkevästi omaa elinpiiriään. Yhteisenä piirteenä lasten suunnitelmille näyttää olevan paitsi kaikenikäisille tarkoitetun mielekkään tekemisen korostaminen myös luonnon, erityisesti vesielementin tärkeys. Viherympäristöjen terveysvaikutuksia on selvitetty erityisesti ns. elvyttävien ympäristöjen tutkimuksissa, joissa tutkitaan erilaisten ympäristöjen vaikutusta ihmisen stressireaktioihin. Asuinalueen viheralueet ovat monille mielipaikkoja, jotka vaikuttavat koettuun terveydentilaan ja auttavat tulemaan toimeen meluhaittojen kanssa Maaliskuussa 2001 julkistettu YM:n ja LM:n rahoittama tutkimus Melukylä vai mansikkapaikka? selvitti seitsemän Helsingin seudun täydennysrakentamisalueen asukkaiden mielipiteitä asumisesta ja terveydestä. Tutkitut alueet olivat Ruoholahti, Näkinpuisto, Kumpula-Toukola, Eestinkallio-Puolarniitty, Latokaski, Leppävaara ja Kilo vuotiaita vastaajia oli 467. Tutkimustulokset kertovat, että kaikilla alueilla asuinalueen mielipaikka oli kaikkein useimmin jokin puisto, metsikkö, ranta tai ulkoilupolku. Siis kaupungin sisäinen luonto, vesi- tai viheralue. Tällaisia paikkoja mielipaikoikseen valitsi n. 52% vastaajista. Esimerkiksi Leppävaarassa se oli usein Albergan kartanon puisto, Ruoholahdessa kanavanranta ja Näkinpuistossa Tokoinranta. Helsingin keskustan Näkinpuistossa luontoympäristöt valittiin mielipaikaksi jopa suhteellisesti kaikkein useimmin. Luontomielipaikassa kaikkein tärkeintä on luonnonläheisyys ja rauha. Tutkimuksessa saatiin aikuisväestöstä ensimmäistä kertaa tietoa mielipaikassa käymisen yhteydestä koettuun terveydentilaan. Ne, jotka arvioivat terveydentilansa huonoksi ja joilla oli mielestään paljon ruumiillisia pikkuvaivoja kuten päänsärkyä tai voimattomuutta, valitsivat muita useammin mielipaikan luonnosta. Luontopaikassa - mutta ei muissa mielipaikoissa - käytiin sitä useammin, mitä enemmän näitä pikkuvaivoja oli. Mieluisilla luontopaikoilla oli merkitystä mielialan kannalta: niissä elvyttiin stressistä ja mieliala kohentui. Stressaantuneisuus, ärtyneisyys tai ahdistuneisuus muuttui mielipaikassa pirteydeksi, helpottuneisuudeksi ja iloisuudeksi. Myös melulle haettiin vastapainoa luontoympäristöistä. Sekä meluherkät että meluisassa paikassa asuvat vastaajat valitsivat mielipaikakseen luontopaikan muita useammin. Luontoympäristöjen mieluisuutta perusteltiinkin muita paikkoja useammin juuri rauhallisuudella ja niissä mainittiin useimmin vain oleiltavan ja rentouduttavan.

12 Tietotekiikka- ja taideteollisuusammattilaisille luonnonrauha tärkeämpää kuin shoppailu tai kulttuurielämykset Keväällä 1999 YTK teki Helsingin seudulle (Helsinki, Espoo, Vantaa, muut kehyskunnat) suunnatun kyselytutkimuksen tietotekniikka- ja taideteollisuusammattilaisille (Ilmonen ym., 2000). Vastaajia oli yhteensä 485 ja he olivat pääosin vuotiaita. Luonnon merkitys korostui näissäkin vastauksissa monin tavoin: peräti neljä viidestä (oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa) kaipasi vapaa-aikana luonnonrauhaa ja useamman kuin joka toisen mielestä mieluisin tapa viettää vapaa-aikaa on luonnossa liikkuminen. Molemmat asiat olivat tärkeämpiä kuin shoppailu keskustassa tai sen ulkopuolella marketeissa. Vapaa-aika luonnossa oli myös tärkeämpi kuin keskustan kulttuuripalvelujen tarjoamat elämykset, erityisesti tietotekniikka-ammattilaisille (Hirvonen, 2000, 152). Kun vastaajilta kysyttiin avoimilla kysymyksillä asuinalueen parhaita puolia, asuinpaikasta riippumatta molemmissa ammattilaisryhmissä luonto, maisema ja rauhallisuus mainittiin useimmin (Ilmonen, 2000). Ne muodostivat 34-40% maininnoista. Kolmanneksi useimmin (11%) mainittiin palvelut. Myös 10 vuotta sitten tamperelaisille tehdyssä postikyselytutkimuksessa viheralueet olivat korostuneesti esillä ihmisten mielipaikkoina: 60% vastaajista valitsi Tammerkosken rantojen puiston, Pyynikin metsän ulkoilualueen tai Hatanpään kasvipuutarha-alueen mielipaikakseen luonnossa liikkumisen, virkistymisen ja rauhoittumisen takia (Korpela & Kyttä, 1991). Luontoympäristöt elvyttävät stressistä muitakin kuin suomalaisia Näitä viheralueiden ja luonnon merkitystä korostavia tuloksia selitetään usein suomalaisten metsäläisyydellä ja poikkeuksellisen vahvalla siteellä luontoon. Voi olla niinkin, mutta luontosuhteen tietyt perustekijät (maiseman prosessointi aivoissa ja mm. stressi- ja tunnereaktiot) voivat olla ihmiselle lajina tyypillisiä. Viime vuosina on nimittäin tullut julki tutkimustuloksia, jotka osoittavat, että kysyttäessä ihmisten mielipaikkaa luonto ja koti ovat yliedustettuina myös amerikkalaisten, irlantilaisten ja senegalilaisten opiskelijoiden, virolaisten lasten ja nuorten kuin myös eri Itä-Euroopan maista Saksaan palanneiden etnisesti saksalaisten vastauksissa. Yliedustuskin on hyvin samanlaista: n. 50% mainitsee luonnon ja viheralueen mielipaikakseen ja n. 25% oman kodin tai pihan. Mielestäni viheralueiden mielenterveydellistä ja terveydellistä merkitystä tuleekin tarkastella sosiaalisten suhteiden, stressin säätelyn ja ympäristön tunnesävyn prosessoinnin näkökulmasta. Mielipaikka on ensinnäkin yksityisyyttä, omaa rauhaa. Se on valtaosalle ihmisiä kaupunkimaisen elämäntavan kiireen, melun ja muitten ihmisten huomioonottamisen vastapaino. Siksi luonto ja oma koti valitaan mielipaikoiksi niin usein. Ihmisen sosiaalinen elämä voidaankin nähdä ikään kuin heiluriliikkeenä yhteisyyden ja yksityisyyden etsimisen välillä (Aura, Horelli & Korpela, 1997). Tarvitsemme yksityisyyttä sosiaalisuuden vastapainoksi. Kun sosiaalisuuden pakkoja ja vaatimuksia on liikaa, haemme aktiivisesti mahdollisuutta yksityisyyteen ja päinvastoin. Vastaavasti psyykkinen elämä on jatkuvaa mielialan, tunteiden ja minäkokemuksen säätelyä. Mielipaikat ovat osa näitä säätelytapahtumia; ne ovat eräs keino vaikuttaa omaan oloon ja mielialaan ja saada riittävä määrä yksityisyyttä. Luonnossa ja kotona oma rauha ja yksityisyys saavutetaan kenties helpoimmin. Toiseksi tiedetään paitsi em. kyselytutkimusten myös kokeellisten laboratorio- ja kenttätutkimusten nojalla, että puistot ja puistomaiset luontomaisemat vähentävät stressaantuneisuutta, elvyttävät stressistä luvulta lähtien on tehty amerikkalaisin, suomalaisin ja ruotsalaisin koehenkilöin kokeellista tutkimusta, joka johdonmukaisesti osoittaa, että luontoaltistuksella on lyhytaikaisia, melko nopeasti esille tulevia 9

13 1. fysiologisia vaikutuksia, 2. mielialaa muuttavia vaikutuksia 3. ja tarkkaavuutta ja keskittymistä edellyttävää toimintaa tehostavia vaikutuksia yleensä kohtalaisen lievien stressitilanteiden jälkeen. Tutkimukset osoittavat, että pelkkä puistomaisen luontonäkymän katseleminen muuttaa stressaantuneen ihmisen aivojen, sydämen ja lihasten toimintaa rentoutuneeksi jo 5-7 minuutissa. Tämä elpyminen tapahtuu nopeammin ja selvästi tehokkaammin katsottaessa luontonäkymää kuin katsottaessa kasvitonta kaupunkinäkymää. Elvyttävien ympäristöjen tutkijat vetoavat em. ilmiön selittämisessä useimmiten evoluutiopsykologisiin selitysmalleihin, joissa korostetaan ihmisen pitkää luontoympäristöissä tapahtunutta kehityshistoriaa. Oletetaan, että fyysistä ympäristöä ja erityisesti sen luontosisältöjä on lajinkehityksen aikana viritytty arvioimaan äärimmäisen nopeasti, tunteenomaisesti ja automaattisesti nimenomaan lajinsäilymisen kannalta. Tunnistamme ympäristöstä nopeasti elämää ylläpitäviä piirteitä kuten vihreää kasvillisuutta ja vettä. Tällainen automaattinen reagointitaipumus voisi olla ihmislajille yhteistä perintöä vastaavalla tavalla kuin meillä on myötäsyntyinen valmius ihmiskasvojen havaitsemiseen ja tunnistamiseen. Viime vuonna Tampereen yliopistossa tekemässämme kokeessa onkin ensimmäistä kertaa maailmassa osoitettu, että tällaista maiseman tunnesävyn arviointia tosiaankin tapahtuu jopa 200 millisekunnissa (Korpela ym., arvioitavana). Tulokset osoittivat, että viherympäristö herättää salamannopeasti valmiuden tunnistaa nimenomaan myönteistä tunnesävyä, iloa, kun taas ankea betoniparkkihalli herättää valmiuden reagoida kielteiseen tunnesävyyn, vihaisuuteen. Näin nopea prosessointi viittaa automaattiseen ja ei-tietoiseen, luultavasti aivojen lajinkehityksellisesti vanhimmissa osissa tapahtuvaan analyysiin. Nyt voisi siis sanoa, että koska viherympäristöjen rentouttavat fysiologiset vaikutukset ja mielialan ja toimintakyvyn parantuminen syntyvät kohtalaisen nopeasti, viimeistään muutamassa minuutissa lievien stressitilanteiden jälkeen, viheralueet ovat tärkeitä juuri päivittäisen stressaantuneisuuden elvyttäjinä ja yksityisyyden tarjoajina. Siksi ja koska niiden saavutettavuus on hyvä ja kynnys menemiselle matala ne ovat suosittuja mielipaikkoja. Ehkä siksi myös kulttuuripalvelut häviävät em. ammattilaistenkin haastatteluissa tärkeydessä luonnolle. Asuinalueen epämiellyttävät paikat aiheuttavat pahaa oloa ja psyykkistä kuormitusta Viheralueiden terveysvaikutuksia koskevien tutkimustulosten nojalla viheralueiden jatkuvuus aivan kaupunkien ydinkeskustoihin saakka ja lähiympäristön viherrakentaminen on tärkeää. Paitsi puistoja olisi hyvä miettiä, mitä viherympäristöä jokaisen kotoa tai työpaikalta on 3 minuutin kävelymatkan sisällä. Samalla on hyvä huomata, että fyysinen ympäristö voi vaikuttaa toimintaamme, mielialaamme ja sitä kautta ehkä terveyteemmekin myös kielteisesti. Melukylä vai mansikkapaikka tutkimuksessa useimmin mainitut asuinalueen epämiellyttävät paikat olivat kaikilla tutkimusalueilla meluisia liikenneväyliä, epäsosiaalisen toiminnan tyyssijoiksi nähtyjä markettien, ravintoloiden tai asemien lähitienoita tai vastenmieliseksi koettuja rakennuksia ja asuinympäristöjä. Epämiellyttävät paikat rajasivat liikkumista ja reittivalintoja, koska niitä kerrottiin välteltävän ja ne kierrettiin mahdollisimman kaukaa. Ne myös aiheuttivat monelaista pahaa oloa ja psyykkistä kuormitusta. Suuret kadut, ryteikköalueet tai talorykelmät olivat etupäässä vihaa nostattavia, pelottavia, ahdistavia, masentavia tai kuvottavia. Rakentaminen ja yhdyskun- 10

14 tasuunnittelu näyttäytyvät asukkaille epämiellyttävissä paikoissa piittaamattomuutena ja arvojen rappiona. Monet kokivat lähes päivittäin paikkojen aiheuttamaa ärtymystä, fyysistä pahan olon tunnetta ja halua kiiruhtaa äkkiä pois tai tunteita tyytymättömyydestä raivotilaan. Tällaiset kokemukset näyttävät stressitutkimuksen näkökulmasta ns. arkipäivän harmeilta, joiden tiedetään olevan yhteydessä esim. flunssa-, pää- ja selkäkipuoireiden määrään seuraavana päivänä. Se, että suomalainen kaupunkitila - julkinen, yhteinen ympäristömme - voi aiheuttaa ihmisille tällaista pahaa oloa, on yleisen mielenterveyden, arkkitehtuurin laadun ja sanoisiko yleisen elämän (arvokkuuden) tunnon vaalimisen kannalta huolestuttavaa. Fyysisen ympäristön myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia terveyteen ja mielenterveyteen tulisi tutkia enemmän, erityisesti kunnollisin seurantatutkimuksin. 11 Lähteet: Aura, S., Horelli, L. & Korpela, K. (1997) Ympäristöpsykologian perusteet. WSOY. Ilmonen, M., Hirvonen, J., Knuuti, L., Korhonen, H. & Lankinen, M. (2000) Rauhaa ja karnevaaleja. Tietoja taitoammattilaisten asumistavoitteet Helsingin seudulla. YTK:n julkaisuja B 78. Espoo. Korpela. K., Klemettilä, T. & Hietanen, J. (arvioitavana) Environmental scenes prime evaluation of vocal affect expressions. Cognition & Emotion. Korpela, K. & Kyttä, M. (1991) Ympäristöanalyysi Tampereella. Teoksessa C. Burman, M. Honkanen, T. Koho, K. Korpela, M.Kyttä, H. Lehtonen, P. Siitonen, S. Säätelä & P. Tuovinen: Ympäristön kokeminen ja havainnollistaminen. Esteettisesti ja laadullisesti korkeatasoinen fyysinen ympäristö ja uudet suunnittelutekniikat. Osa 2. Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Tiedotteita 1235, Espoo. Melukylä vai mansikkapaikka? (2001) Asukkaiden ja asiantuntijoiden näkemyksiä asuinalueiden terveellisyydestä. Suomen ympäristö 467, Helsinki: Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto.

15 12 Kaupunkiekologian professori Jari Niemelä Ekologian ja systematiikan laitos, Helsingin yliopisto VIHERALUEIDEN EKOLOGINEN KESTÄVYYS JA TIIVISTYVÄ KAUPUNKIRAKENNE 1. Tiivistyvän kaupunkirakenteen asettamat ekologiset haasteet Suomen väestöstä jo yli 80 prosenttia asuu kaupungeissa tai taajamissa ja kaupunkilaisten osuus tulee kasvamaan lähivuosina. Erityisesti pääkaupunkiseudun kunnat ja muut kasvukeskukset kasvattavat väkilukuaan tuntuvasti. Yhä suurempi osa väestöämme siis pakkautuu yhä pienemmälle maa-alalle. Tämä lisää asuntojen rakentamistarvetta, joka voi tapahtua joko perustamalla kokonaan uusia asuntoalueita tai tiivistämällä (eheyttämällä) olemassa olevia asuinalueita. Kaikki tämä asuntoalueiden ja niitä palvelevan infrastruktuurin rakentaminen nakertaa kuitenkin kaupunkien viherympäristöä. Kaupunkien viheralueet ovat tärkeitä sekä asukkaille (esim. virkistyalueina) että luonnon monimuotoisuuden säilymiselle. Jotta viheralueet säilyisivät kaupungeissamme rakentamisen paineessa, tarvitaan monipuolista suunnittelua. Lisäksi muuttoliike, asukkaiden vaatimukset ja muuttuvat näkemykset viheralueiden hoidosta asettavat uusia vaatimuksia maankäytön suunnittelulle. Muutokset näkyvät jo. Suunnittelu ei enää ole pelkästään virkamiestyötä, vaan asukkaat halutaan siihen mukaan tuomaan oma näkemyksensä. Helsinki on aloittanut asukkaiden kanssa yhteistyössä tehtävän viheralueiden vuorovaikutteisen suunnittelun, josta on jo saatu myönteisiä kokemuksia. Monitahoisen osallistamisen lisäksi onnistunut maankäytön suunnittelu edellyttää runsaasti tietoa suunniteltavista alueista ja siitä, miten suunnitellut toimenpiteet vaikuttavat ympäristöön (Niemelä 1999a,b,c, 2000a). Vaikka suunnittelun pohjaksi tarvittavaa luontotietoa on kaupungeissamme jonkin verran, se ei välttämättä ole suunnittelijoille ja päätöksentekijöille käyttökelpoisessa muodossa (Kuuluvainen 1999). Tarvitaan siis yhtäältä ekologisen tutkimustiedon saattamista käyttökelpoisemmaksi ja toisaalta systemaattisen luontotiedon kartuttamista suunnittelun perustaksi. 2. Mitä ekologinen kestävyys voisi olla? Kestävä kehitys nousi yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi noin 1980-luvun lopulla ns. Bruntlandin komitean mietinnön perusteella. Kestävyyden määritelmästä on siitä lähtien keskusteltu (ajoittain kiivaastikin). Laajimmillaan käsite tarkoittaa sitä, että nyt tehtävillä päätöksillä ei pidä sulkea tulevien sukupolvien mahdollisuuksia käyttää luonnon resursseja eli tulevilla sukupolville tulisi taata samat mahdollisuudet päätöksentekoon kuin meillä nyt on. Tällaista määritelmää voisi kuvata ei suljeta mahdollisuuksien ovia periaatteeksi. Tätä määritelmää on kuitenkin moitittu liian laajaksi ja saavuttamattomaksi. Määrittelyä ja käsitteen hahmottamista voidaan jäsentää jakamalla kestävyys osiinsa. Yleensä kestävyys jaetaan kolmeen osa-alueeseen: ekologinen, sosio-kulttuurinen ja taloudellinen. Lienee mahdollista saavuttaa ainakin tietyllä alueella ja tietyllä aikavälillä kestävyys jonkin osaalueen suhteen. On esimerkiksi sanottu, että Suomen metsätalous on taloudellisesti kestävää.

16 Mutta huomattavasti vaikempaa on saavuttaa totaalikestävyys eli kestävyys kaikkien kestävyyden osa-alueiden suhteen samanaikaisesti. Ehkäpä se ei ole lainkaan mahdollista. Tästä vaikeasta (mahdottomasta?) saavuttamisesta johtuen monet ovat todenneet, että kestävyys ei ole käyttökelpoinen käsite ja lähestymistapa. Jos kestävyys kuitenkin määritellään hieman eri tavoin eli ennemminkin jatkuvaksi prosessiksi ja lähestymistavaksi luonnonvarojen käyttöön, niin sen käyttökelpoisuus paranee (kts. Holling ym. 1999). Tällainen pragmaattinen lähestymistapa onkin otettu käyttöön monessa yhteydessä. Voidaan ajatella, että tämä on luovuttamista, mutta uskoisin, että realistisiin tavoitteisiin pyrkiminen rohkaisee paremmin yhteiskuntaa pysymään kestävyyden tiellä kuin jo etukäteen saavuttamattomaksi asetettu tavoite. Tässä yhteydessä on myös tarpeen lyhyesti määritellä ekologia. Vaikka ekologia voidaankin käsittää usealla tavalla ja voidaan esimerkiksi korostaa käsitteen yhteiskunnallisia ulottuvuuksia (kuten yhteiskunnallinen ekologinen liike), tarkoitan tässä kirjoituksessa ekologialla luonnontiede-ekologiaa, joka määritellään lyhyesti näin: ekologia on eliöiden esiintymistä ja runsautta sekä näihin vaikuttavia elollisia ja elottomia tekijöitä tutkiva luonnontiede. Mitä ekologinen kestävyys sitten on? Yllämainitut kestävyyden ja ekologian määritelmät yhdistämällä näkisin, että ekologinen kestävyys on prosessi, jolla pyritään turvaamaan ekosysteemien toiminta pitkällä tähtäimellä. Tämä on tärkeää, jotta ekosysteemit voisivat tuottaa sekä itselleen että ihmiselle tärkeitä tuotteita (esim. ravintoa) ja palveluita (esim. veden kierto, ilman puhdistus, kasvien pölytys, luonnon kauneusarvot). Miten tiedämme onko toimintamme ekologisesti kestävää? Täydellisen varmuuden saaminen on vaikeaa, mutta indikaattoreita on kehitetty (esim. Helsingin kestävän kehityksen A-indikaattorit 2000). Indikaattorina voi toimia jokin ekosysteemin toiminnan suora mittari, kuten hyönteisten suorittama hyötykasvien pölytys, missä onkin joissain maissa havaittu muutoksia huonompaan suuntaan viime aikoina. Voidaan myös ajatella, että luonnon monimuotoisuus ja siinä tapahtuvat muutokset ovat ekologisen kestävyyden mittari. Monimuotoisuutta voivat indikoida esimerkiksi tietyt lajit ja niiden yksilömäärät. Esimerkiksi lintujen laji- ja yksilömääriä käytetään monimuotoisuuden indikaattoreina. 3. Kaupunkien viherympäristön erityispiirteet Ekologiset ilmiöt ja prosessit ovat sinällään samoja kaupunkien viheralueilla ja ympäröivässä maaseutuluonnossa. Tästä syystä kaupunkien viheralueet ovat yhtä arvokasta luontoa kuin maaseutu- tai erämaaluonto. Usein ihminen kuitenkin arvottaa luontoa muista kuin ekologisista lähtökohdista ja päättelee, että kaupunkien viheralueet ovat jotenkin huonoa luontoa ihmisen voimakkaasta vaikutuksesta (esimerkiksi kuluneisuudesta) johtuen (Niemelä 2000b). Mutta viheralueet ovat kaupunkilaisille hyvinkin arvokasta lähiluontoa, jonka he kokevat työ- tai koulumatkallaan ja ulkoillessaan. Lähiluonnon kokemisesta halutaan myös pitää kiinni. Tästä ovat osoituksena useat konfliktit rakentajien ja viheralueita puolustavien asukkaiden välillä. Viheraluiden läheisyys myös nostaa asuntojen hintoja, joten asukkaat pitävät kaupunkiluontoa arvokkaana myös taloudellissa mielessä. Vaikka kaupunkiluonto toimii ekologisesti samoin kuin ympäröivä maaseutuluonto, luonnehtivat kaupunkiluontoa tietyt ekologiset erityispiirteet. Ensinnäkin viheralueet (esimerkiksi puistot) ovat toisistaan eristyneitä muodostaen viherlaikkusaariston rakennetun ympäristön muodostamassa meressä. Esimerkiksi kaupungin puhelinluettelon kartasta voidaan havaita miten pieniä ja toisistaan erillisiä, katujen ja rakennusten eristämiä laikkuja viheralueet ovat. Tämä eristyneisyys vaikeuttaa lajien liikkumista viherlaikusta toiseen. Esimerkiksi siilille katujen ylittäminen on vaarallista autoliikenteen takia. 13

17 Toiseksi viheralueita luontaista ekologista kehitystä häiritään. Tämä voi johtua yhtäältä virkistyskäytön aiheuttamasta kulutuksesta, joka pahimmillaan johtaa kasvillisuuden täydelliseen häviämiseen. Toisaalta monet viheralueet pidetään tarkoituksellisesti siisteinä esimerkikisi nurmikkoa ja muuta kasvillisuutta leikaten. Tällaisilla paikoilla esiintyy tyypillistä kasvillisuuden kehityksen alkuvaiheen lajistoa, joka on sopeutunut jatkuviin ja voimakkaisiin häiriöihin. Puistot ovat hyvä esimerkki voimakkaan häiriön alaisesta viheralueesta. Mutta monimuotoisuus voi hoidetuissa puistoissakin olla yllättävän korkea. Esimerkiksi Helsingin puistoista löytyi yli 200 putkilokasvilajia (Kurtto & Helynranta 1998). Toisaalta intensiivinen hoito ja kulutus karkottaa monia lajeja. Päästäisiä ei tavata hoidetuissa puistoissa ja vesieläimet, kuten sammakot, ovat harvinaistuneet Helsingissä (Kinnunen 1999). Kolmanneksi lajien invaasiot joko kyseisen kaupungin lähialueilta tai muista maista ovat yleisiä. Esimerkiksi Helsingissä tavattavista runsaasta tuhannesta putkilokasvilajista noin 60 prosenttia on tulokaslajeja (Kurtto & Helynranta 1998). Nämä tulokkaat yhtäältä nostavat kaupunkien kasvilajien määrää, mutta saattavat toisaalta kilpailullaan syrjäyttää alkuperäisiä lajeja. Lisäksi eräät kotimaiset lajit ovat sopeutuneet kaupunkiympäristöihin. Kettu on useasti tavattu Helsingin Itäkeskuksen metroaseman liepeiltä ja pohjanlepakon on todettu saalistavan katuvaloihin hakeutuvia hyönteisiä (Pietilä 1999). Kaikesta huolimatta kaupunkien eliölajisto ja sitä kautta kaupunkiluonnon monimuotoisuus on rikasta. Esimerkiksi Helsingistä on tavattu lähes kaikki Uudellamaalla tavatut nisäkäslajit joitain suurpetoja lukuunottamatta (Pietilä 1999). Lisäksi joutomailla ja muilla tyypillisillä kaupunkiviheralueilla lajimäärä saattaa olla yllättävän korkea. Esimerkiksi Vantaalla joutomaiden kasvilajimäärä on melkein kaksi kertaa suurempi kuin lehtometsien, mikä johtuu nimenomaan erilaisten tuloskalajien korkeasta määrästä joutomailla verrattuna lehtometsiin (Ranta & Siitonen 1996). Kaupungeissa on tyypillisesti erilaisia tyhjiä tontteja, joutomaita ja muita välialueita, jotka rikastuttavat kaupunkiluontoa ja ylläpitävät kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Rakentamatonta maata, ellei se ole kaavoitettu viheralueeksi, pidetään kuitenkin usein rakennusmaan reservinä. Kuntien tulisi ohjata kaavoituksella maankäyttöä luonnonarvot paremmin huomioivaan suuntaan. Kuntien tähänastiseen haluttomuuteen vaikuttanee se, että luonnon arvoja, mm. monimuotoisuutta ja harvinaisten lajien elinpaikkoja, ei ole kyetty kyllin vahvasti liittämään maankäytön suunnitteluun. Puuttuu määrittelyitä siitä, mikä on monimuotoisuuden arvo, missä arvokkaat luontokohteet sijaitsevat ja miten ne tulisi ottaa huomioon maankäyttöä suunniteltaessa. Tällaisen tiedon tuottamisessa kaupunkien ekologinen tutkimus on ensiarvoisen tärkeää (Niemelä 1999b). 4. Miten tiivistyvä kaupunkirakenne vaikuttaa viheralueiden ekologiseen kestävyyteen? Kaupunkien hallinto ja myös asukkaat ovat vaikean tilanteen edessä. Yhtäältä kaupunkeihin tulisi rakentaa lisää asuntoja, kouluja, palveluita ja näitä yhdistäviä teitä, mutta toisaalta tämä supistaa arvokkaiden viheralueiden pinta-alaa. Miten yhteensovittaa rakentamisen ja luonnon tarpeet sisältäen asukkaiden virkistys- ja luontokokemustarpeet kaupungeissa? Hallinnollisen viitekehyksen luo se, että viime aikoina kestävä kehitys ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on muodostunut normaalitilaksi hallinnossa. Tämä johtuu monesta seikasta, joista mainittakoon kansainväliset monimuotoisuutta koskevat sopimukset, kansallinen lainsäädäntö, kansallinen biodiversiteettistrategia ja kuntien omat päätökset. Käytännössä tämä tarkoittaa, että luonnon monimuotoisuus ja kestävä kehitys on otettava läpäisyperiaatteella huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa. 14

18 Mitä sitten voitaisiin tehdä rakentamisen ja luonnon yhteensovittamiseksi? Lähtökohtana on se, että kaupungeissa luonto on vieläkin enemmän ihmisen alistamaa kuin maaseudulla tai erämaissa. Ihmisen toiminta ja tarpeet ovat kaupungeissa määräävässä asemassa. Toisaalta ekologia pitää pintansa kaupungeissakin. Viheralueet ovat dynaamisia ja sopeutuvia ekosysteemejä. Ellei viheraluetta asfaltoida, niin kyllä se jonkinlaisena viheralueena pysyy. Jos vaikkapa eduskuntatalon edessä oleva nurmikkokaistale jätetään hoitamatta, niin ei se siitä tuhoudu, vaan muuttuu hiljalleen oman kehityksensä myötä toisenlaiseksi. Omien mieltymystensä mukaan ihminen voi sitten arvottaa näitä erilaisia viheralueita, mutta ekologisesti ne ovat yhtä arvokasta luontoa. Pääperiaattena voidaan mielestäni pitää, että kaupungeissa tulisi yhtäältä olla viheralueita asukkaille ja toisaalta luontoa luonnon vuoksi (itseisarvona). Monet asukkaatkin arvostavat luontoa sen itsensä vuoksi riippumatta siitä käytetäänkö aluetta virkistykseen vai ei. Entä miten paljon viheralueita kaupungeissa pitäisi olla? Periaatteena voisi olla, että viheralueita (lähiluontoa) tulisi olla tarjolla kaikille asukkaille. Viheralueita tulisi myös olla kaupungin eri mittakaavatasoilla. Jokaisella tulisi olisi päivittäisen kävelyetäisyyden päässä ainakin pieni viheralue, kaupunginosissa tulisi olla virkistysalueita ja koko kaupungin mittakaavassa tulisi olla monimuotoisia ja laajoja viher- ja virkistysalueita. Nykyisellään tämä periaate toteutuu lähes kaikkialla Suomessa, jopa Helsingin tiiveimmin rakennetussa kivikeskustassa on lähes kaikkien asukkaiden tavoitettavissa jonkinlainen viheralue (usein puisto) lyhyehkön ja päivittäisen käynnin mahdollistavan matkan päässä. Ongelma on lähinnä se, että laajat ja yhtenäiset viheralueet nakertuvat nykyisin nopeasti yhä pienemmiksi. Tämä aiheuttaa virkistysmahdollisuuksien vähenemisen kaupungeissa ja asukkaiden siirtymisen kaupunkien ulkopuolisille virkistyalueilla, mikä puolestaan lisää liikennettä. Viheralueiden hupeneminen on myös omiaan kiidyttämään seutuistumista eli asukkaiden siirtymistä vehreämmille ja halvemmille alueille kapunkien liepeille ja ulkopuolelle. Tämä kehitys on selvästi nähtävissä pääkaupunkiseudulla. Asettakaamme siis arvomme oikeaan järjestykseen. Kaupunkien viheralueet ovat arvokasta luontoa, arvostakaamme niitä! 15 Lähdeluettelo Helsingin kestävän kehityksen A-indikaattorit Helsingin kaupungin tietokeskus, keskustelualoitteita 2000:1. Holling, C. S., Berkes, F. & Folke, C Science, sustainability and resource management. In: Berkes, F. & Folke, C. (eds), Linking social and ecological systems. Management practices and social mechanisms for building resilience. Pp Cambridge University Press. Kinnunen, H Nisäkkäät kaupunkiympäristössä: urbaaneista siileistä city-karhuihin. Ekologia kaupunkisuunnittelussa-symposiumi (abstrakti). Kurtto, A. & L. Helynranta (1998). Helsingin kasvit. Kukkivilta kiviltä metsän syliin. 400 s. Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja Yliopistopaino, Helsinki. Kuuluvainen, E Ekologisen tiedon tarve kaupunkimetsien ja puistojen suunnittelussa ja hoidossa. Ekologia kaupunkisuunnittelussa -symposiumi (esitelmä ja sen abstrakti). Niemelä, J. 1999a. Suomalaisen kaupunkiluonnon monimuotoisuus ja ekologiset ominaispiirteet. Ympäristö ja terveys, 6: 6-9. Niemelä, J. 1999b. Ekologia kaupunkisuunnittelussa. Terra 111: Niemelä, J. 1999c. Kaupunkiekologia ja suomalaisten kaupunkien ekologiset piirteet. Luonnon Tutkija 5/1999: Niemelä, J. 2000a. Jääkö kaupungissa tilaa luonnolle? Suomen Luonto 3/2000: 45. Niemelä, J. 2000b. Luonnon ekologiset arvot. Teoksessa: Haapala, A. & Oksanen, M. (eds), Arvot ja luonnon arvottaminen. Gaudeamus, pp

19 Pietilä, H Helsingin eläinatlas. Nisäkkäät, matelijat ja sammakkoeläimet. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 8/99. Ranta, P. & Siitonen, M. 1996: Vantaan luonto, kasvit s. Vantaan kaupunki. 16

20 17 Yhdyskuntasuunnittelun professori Kimmo Lapintie Teknillinen korkeakoulu VIHERALUEET TÄMÄN PÄIVÄN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA Viheralueet suunnittelukohteina ovat kuten kaupunkisuunnittelun muutkin osa-alueet vahvasti kulttuurisidonnaisia. Luonto ei ole siten koskaan vain luontoa vain ekologisten prosessien ja vuorovaikutussuhteiden verkosto vaan se on aina myös kulttuurisesti rakennettua. Ja kun sanon rakennettua, en tarkoita mitään epämääräistä subjektiivista tai kollektiivista mielikuvaa, jonka luontoalueet meissä synnyttävät. Kulttuurinen rakentaminen on jotain hyvin konkreettista: se ehkä alkaa sanoilla, mutta sitä seuraavat kaivinkoneet ja moottorisahat. Viheralueiden kulttuurista sisältöä määrittää kansallinen mentaliteettimme, kuten taipumuksemme kokea erilaiset luontokohteet haluttaviksi, pelottaviksi tai itsestään selviksi osiksi kaupunkiamme, mikä saa meidät maksamaan niiden läheisyydestä, välttämään niitä pimeän aikaan, tai puolustamaan niitä uhkaavia muutoksia vastaan. Mutta sitä määrittävät myös erilaiset ammatilliset kulttuurit ja käytännöt, joiden merkitys on vieläpä korostunut osana modernia suunnittelukulttuuria, jossa asiantuntijavaltaisuus ja selkeä vastuunjako eri ammattikuntien välillä on jatkuvasti lisääntynyt. Yhteiskunnan teknistyessä myös luonto teknistyy: se nähdään entistä enemmän prosessin tai systeemin kaltaisena, ja entistä herkemmin se myös alistetaan manageroinnin, viherrakentamisen ja huollon kohteeksi kaikki tehtäviä, joissa asiantuntijaa tarvitaan. Ja kuten tekniikka yleensä, myös viheralueet mielletään nykyään varsin luontevasti osaksi taloutta, luonnon- tai ympäristövarallisuutena. Merinäköala tai puiston läheisyys on asukkaalle taloudellinen arvo, ja korkeatasoinen viherverkosto on sitä kaupungille, joka kilpailee muiden kaupunkien kanssa mm. laadukkaiden asuinalueiden ja palvelujen avulla. Kansallisvarallisuuden lisäksi olisi mahdollista puhua yhdyskuntavarallisuudesta, joka on paikkaan ja sen ympäristöön sitoutunutta. Kuten varallisuus yleensä, sekään ei jakaudu tasaisesti kansalaisten kesken, joskin suunnittelu ja kaupunkipolitiikka voi toki halutessaan ottaa tämän tavoitteeksi. Kulttuurinen ymmärrys on yleensä niin itsestään selvää, niin läpinäkyvää, ettemme edes huomaa sen ominaispiirteitä ja omituisuuksia. Usein niiden näkyväksi tulemiseen tarvitaan kahden tai useamman kulttuurin törmäys, kulttuurishokki, jossa toisen merkityssysteemin määritykset näyttävät täysin käsittämättömiltä tai absurdeilta jostain toisesta merkitysjärjestelmästä käsin katsottuina. Ja koska shokki on sekä aikaa vievää että epämiellyttävää, modernissa asiantuntijakulttuurissa se on yleensä vältetty selkeällä työn- ja vastuunjaolla. Kun todellisuus jaotellaan alueellisesti ja toteutusvaiheittain eri tahoille, päällekkäisyys ja siten myös yhteentörmäykset voidaan minimoida. Maankäytön suunnittelu, jossa maa jaetaan selkeästi ja yksinomaan inhimillisten funktioiden (asumisen, liikenteen, julkisten palvelujen, virkistyksen jne.) perusteella osa-alueisiin, joiden toteuttamisesta ja kunnossapidosta myös vastaavat eri organisaatiot, on tästä hyvä esimerkki. Tällaista selkeätä, paloiteltua suunnittelua ja ympäristön hallintaa kohtaan on viime aikoina kuitenkin esitetty voimakasta kritiikkiä. Esimerkiksi puistot tai viheralueet eivät ole koskaan vain

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9. Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian

Lisätiedot

Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle

Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle Ympäristökasvatuspäivät 2010 Jari Niemelä Kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 11.10.2010 1

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Urbaanin viherympäristön terveyshyödyt

Urbaanin viherympäristön terveyshyödyt Urbaanin viherympäristön terveyshyödyt Marjo Neuvonen, Luonnonvarakeskus KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO HELSINKIIN! KYSELYTUNTI 26.10.2016 marjo.neuvonen@luke.fi Tausta Liikunnan puute ja ylipaino ovat tällä

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravat kaupunkioloissa seminaari Espoossa 11.11.2014 12.11.2014 Esityksen sisältö Liito-oravaa koskevat

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Kortteli 52125, asemakaavan muutos

Kortteli 52125, asemakaavan muutos Kortteli 52125, asemakaavan muutos Työ nro 002260 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 17.8.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa

Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa Juha Kotilainen Itä-Suomen yliopisto Kaivostoiminta ja kestävä kehitys seminaari Joensuu 11.6.2014 Kaivosala ja ekologinen

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tarpeet täydennysrakentaminen kehittämiselle? Rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Tavoitteet (Kaavan Oj 15 tavoitteiden päivitys) Kh 30.5.2016 82 Kh liite 1 Kate 11.5.2016 40 Kate om Asia 75/10.02.03/2016 Kaavan laatijat:

Lisätiedot

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Riikka Paloniemi & Eeva Lehtomäki Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus Sosiaalipoliittinen yhdistyksen iltapäiväseminaari

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste. FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto

Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste. FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto Puheenaiheet tänään Monimuotoisuuden turvaaminen Tieteidenvälisyys ja tieteen

Lisätiedot

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58)

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) LIEKSAN KAUPUNKI Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) Kuva 1. Kaavamuutoksen tarkastelualue Maankäyttö- ja rakennuslain 63 ja asetuksen

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa Asuntojen hinnat ja kaavoitus Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa 1. Asuntojen alueellisista hintaeroista 2 Ei ole outoa, että Suomessa on kalliita asuntoja Pääkaupunkiseudun (Helsinki,

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen - vaikuttavammin, rajatummin, täsmällisemmin Käynnistystilaisuus 8.2.2016 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

Hyvinvointia läheltä riittääkö lähiluonto?

Hyvinvointia läheltä riittääkö lähiluonto? Luonnosta voimaa ja hyvinvointia 25.3.2014 Hyvinvointia läheltä riittääkö lähiluonto? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Ihmisten elämäntyylit, tarpeet, arvostukset moninaisia

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Soveltavan liikunnan seutufoorumi 29.11.2016 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Luontopalvelut Kuva: Juha Kalaoja Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON TARPEET JA ROOLI 27.3.2013 SYKE Noora Raasakka ELINYMPÄRISTÖJEN PIRSTALOITUMINEN SUURIN UHKA EKOLOGISISTEN YHTEYKSIEN SÄILYMISELLE Alueiden käytön ja

Lisätiedot

Puutarhan hyvinvointivaikutukset. Viherlandia Leena Lindén Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Puutarhan hyvinvointivaikutukset. Viherlandia Leena Lindén Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Puutarhan hyvinvointivaikutukset Viherlandia Leena Lindén Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Miksi viljelet puutarhapalstaa? juuret maatalossa ruumiillinen työ palstalla ylläpitää kuntoa ja

Lisätiedot

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.07.2009 Sallan kunta Seitap Oy 2009 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos KUNTAMETSO -KYSELYN TULOKSIA Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos Kaikkiin METSO kuntiin kysely, jossa kartoitettiin: 1. Metsien monimuotoisuuden turvaamista kuntien virkistys- ja ulkoilumetsissä

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Lapin Matkailuparlamentti Rovaniemi 24.-25.9.2014 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Kuvittele uusi lääke, joka pitäisi sinut aktiivisempana ja terveempänä

Lisätiedot

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Ympäristöterveyskyselyn tuloksia 14.12.2016 Timo Lanki HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Tausta Kaivattiin ilmansaasteiden ja melun epidemiologisiin

Lisätiedot

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, Vartiosaari Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi

Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi Jyväskylän kaupungin yleiskaava Yleiskaavan vaikutusten arviointi 24.4.2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen Maisematyöluvat Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen 10.3.2015 Maisematyölupavelvollisuus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 128 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan maisemaa muuttavaa rakennustyötä, puiden

Lisätiedot

Suomen Latu Radiokatu 20 00240 Helsinki Puh. 044 722 6300 www.suomenlatu.fi

Suomen Latu Radiokatu 20 00240 Helsinki Puh. 044 722 6300 www.suomenlatu.fi helsinki.kirjaamo@hel.fi Kaupunkisuunnittelulautakunta PL 10 00099 Helsingin kaupunki Viite: Ksv/HEL 2015-012598 HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOS JA VIHERALUEIDEN MERKITYS Suomen Latu on valtakunnallinen ulkoilujärjestö.

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU

VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU LIITTYEN KAAVOITTAMISEEN Valkeakosken kaupunkisuunnittelu, 2013 Liito-orava SISÄLLYSLUETTELO 1. EKOLOGINEN KÄYTÄVÄ 1.1 Ekologisen käytävän määritelmä 2.

Lisätiedot

Vihreä infrastruktuuri - kestävän kaupunkisuunnittelun lähestymistapa. Vaasa , Mari Ariluoma

Vihreä infrastruktuuri - kestävän kaupunkisuunnittelun lähestymistapa. Vaasa , Mari Ariluoma Vihreä infrastruktuuri - kestävän kaupunkisuunnittelun lähestymistapa Vaasa 30.9.2015, Mari Ariluoma Vihreä infrastruktuuri ja maisema YKSILÖ ALUE YHTEISKUNTA MAAILMA terveellinen ympäristö, yhteys luontoon,

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS

HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS V I R E I L L E T U L O V A I H E E N Y L E I S Ö T I L A I S U U S C A R E L I C U M I N A U D I T O R I O, T O R I K. 2 1 C, M A A N A N T A I N A

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Täydennysrakentamine n: tausta, ongelma, suositus Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto

Täydennysrakentamine n: tausta, ongelma, suositus Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto Täydennysrakentamine n: tausta, ongelma, suositus Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto Yhteiskunnallinen tausta Lähiö (korkea ja tiivis asuinalue, keskellä omaa viheraluettaan)

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Hyvinvointia tukevat työympäristöt

Hyvinvointia tukevat työympäristöt VTM Marja Mesimäki Helsingin yliopisto Luonnontieteellinen keskusmuseo & Kaupunkiekologian tutkimusryhmä Hyvinvointia tukevat työympäristöt - fiksu viherrakenne jaksamisen ja luovuuden tukena KatuMetro

Lisätiedot

Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet

Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet Sirpa Törrönen Maisema-arkkitehti Kuntatekniikan keskus Kasvillisuus luo hyvinvointia ja terveyttä. Tutut kasvit voivat herättää valoisia muistoja. Tuoksut, lehtien

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO?

MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO? MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO? MRL 68 Kansallinen kaupunkipuisto Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden

Lisätiedot

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 1454/2014 14:15 Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 11.1.2015 päivitetty 9.11.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2.

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.05.2011 Seitap Oy 2011 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Psykologi Kirsi Salonen Luontokokemuksen pinnan alla Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Eko- ja ympäristöpsykologi Psykologipalvelut Hyvän MielenTila PsM, laillistettu psykologi,

Lisätiedot

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa. 1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava LIITE LIITE 11 Kuusankosken-Korian viherosayleiskaava Kouvolan keskustaajaman viherosayleiskaava Kuusankoski-Koria viherosayleiskaava Suunnittelualueen Suunnittelualueen sijainti sijainti Yleiskaavoitus

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Tutkimushanke osa Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka kehittämis- ja tutkimusohjelmaa Ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Leinelä / K Lassi Tolkki asemakaavasuunnittelija. Mielipiteiden kuuleminen MRL

Leinelä / K Lassi Tolkki asemakaavasuunnittelija. Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 12.3.2013 Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Leinelä / K 70116 Asemakaavan muutos nro 002066 Koivukylä 70. kaupunginosa Kaupunkisuunnittelussa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/2 11.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/2 11.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) 566 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Päivi Lipposen ym. valtuustoaloitteesta, joka koskee uuden koirapuiston perustamista Herttoniemeen HEL 2012-013810 T

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS 87 8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Artikla 27 Ihmisen erilaiset

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Jyväskylän kaupunki 21.8.2009 3. kaupunginosan virkistys-, vesi- ja katualueen ja 14. kaupunginosan kortteleiden 32 ja 33, korttelin 34 tonttien 1, 4 ja 10 sekä virkistys-, liikenne-, vesi- ja katualueen

Lisätiedot

MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS. Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus

MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS. Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus Turvallinen ja terveellinen ympäristö? WHO terveyden määritys utopia

Lisätiedot

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 5315_1 HEL

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 5315_1 HEL HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1256-00/16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 5315_1 HEL 2016-006570 14.6.2016 KELLOSAARENRANTA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet

Lisätiedot

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013 Pieksämäen strateginen OYK Kehityssuuntia 11.9.2013 Tausta-analyysi Miksikö haluan muuttaa Pieksämäelle? Potentiaaliset syyt Siellä on työtä Siellä on liike-/työtiloja Siellä on työvoimaa Se on lapsuuteni

Lisätiedot

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa

Lisätiedot

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.7.2006 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Voimassa olevan kaavan

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde:

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 21.10.2015 1(6) LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 8. Suensaaren kaupunginosan

Lisätiedot