Tuki kantaa rauhanturvaajia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuki kantaa rauhanturvaajia"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Maanpuolustustahto on korkealla Tuore gallup kartoitti vuotiaiden nuorten mielipiteitä uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 48. vuosikerta n:o 16 (1061) verkossa > Tuki kantaa rauhanturvaajia Rauhanturvaajille kohdennettu psykososiaalinen tuki kehittyy operaatioiden vaativuuden lisääntyessä. Viimeisin edistysaskel tuo tukea myös Suomessa odottaville läheisille. Tulevaisuudessa psykososiaalinen tuki aiotaan nivoa tiukemmin kiinni osaksi rauhanturvaajien koulutusta. Afganistaniin suuntaavaa, itsensä Nikoksi esittelevää kersanttia välimatka ystäviin ei järkytä. - Nopeasti se on ohi, eihän sinne asumaan mennä. uutiset, sivu 3 Ilmojen herrat eivät suosineet CityCooperia uutiset, sivu 5 Soittaja on varusmiesaikanaan edustustehtävässä kentällä, sivu 10 Kuva: Markus Kukkohovi Mielen ja kehon hallintaa vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 16/2010 pääkirjoitus Nykypäivän haavoittuneet Sotainvalidien veljesliitto täytti 70 vuotta elokuussa. Tunnelmallisessa juhlatilaisuudessa puhunut kirjailija Lasse Lehtinen teki mielenkiintoisen rinnastuksen. Talvi-, jatko- ja Lapin sotien jäljiltä maahamme jäi sotainvalidia. Tuoreiden arvioiden mukaan lähes vastaava määrä, yli , vuotiaista suomalaisnuorta on heikossa tilanteessa. Yli puolet heistä Onko syrjäytynyt ampunut itseään jalkaan? on työttömyystilastoissa, mutta kokonaan kateissa, yhteiskunnan ulottumattomissa on nuorta. Tämä suurimmaksi osaksi miehistä koostuva ryhmä ei ole töissä, opiskelemassa tai varusmiespalveluksessa. Lehtinen kutsuu tätä ryhmää nykyajan haavoittuneiksi ja kysyy miksi ei ole kansallista pelastusohjelmaa tämän joukon auttamiseksi. tornitouhua Vertaus on ajatuksia herättävä. Veteraanit olivat pääasiassa nuoria miehiä. Heistä kovimman uhrauksen antaneet kärsivät sodasta myös fyysisesti loppuelämänsä. Syrjäytyminen on myös pahimmillaan elinikäinen kierre, joka saattaa alkaa jo nuoruudessa. Henkisiin ongelmiin liittyy ennen pitkää fyysisiä oireita. Lehtisen vertaus menee pieleen siinä suhteessa, että nykyajan syrjäytyneillä on pääasiassa ollut mahdollisuuksia, sotaan lähtemisestä tai haavoittumisesta ei saanut itse päättää. Sodassa haavoittuneet eivät luovuttaneet, maatakin viljeltiin vaikka ilman käsiä. Tänään moni syrjäytynyt ei jaksa enää yrittääkään. Onko syrjäytynyt siis ampunut itseäänjalkaan? Kukaan ei tee tietoista päätöstä syrjäytymisestä. Taustalla on usein monia ongelmia. Heikompien itseluottamusta pitää tukea. Tämä ei ole pelkästään valtion tehtävä. Pienikin lähimmäisen kannustaminen saattaa auttaa jo paljon. *** Sotainvalidien veljesliitto keskittyy jäsentensä sosiaaliseen ja henkiseen huoltoon. Liiton kantavan toiminta-ajatuksen mukaan työ on parasta terapiaa, tie takaisin yhteiskuntaan. Suomen marsalkka Mannerheimin mukaan sotainvalidin on löydettävä itsestään se voima, joka auttaa eteenpäin. Työ on ratkaisu myös nykyajan syrjäytymisvaarassa oleville. Lähes veteraania saa syyskuusta alkaen 50 euron kuukausittaisen veteraanilisän. Kela maksaa lisän pienituloisille ja jatkuvaa apua tarvitseville veteraaneille. Itsenäisyytemme turvaajista on huolehdittava loppuun asti. Heitä tulee auttaa myös parhaillaan käynnissä olevilla lipaskeräyksillä. Syrjäytyneille ei kerätä lippailla rahaa, mutta ongelma näkyy veroissa. Erään laskelman mukaan jokainen syrjäytynyt maksaa yhteiskunnalle yli miljoona euroa 60-vuotispäiväänsä mennessä. > nurkka Melkein kuten isämme ennen meitä Nyt kun teillä on sotilaspassit kourassa, teillä on 15 minuuttia aikaa poistua kasarmialueelta, olivat puolustusvoimien jäähyväissanat eräälle kotiutuvalle reserviläisjoukolle. Viimeiset hetket olivat kirjaimellisesti käsillä yksi viimeinen vartti, joita inttiin oli mahtunut lukemattomia. Pian ohi on -hurmokseni vaihtuikin pelkoon. Missä minä syön seuraavan kerran, jos en mukessa? Minne menen iltakahveille, ellen sotkuun? Mieleni teki huutaa: Herra kapteeni, anna toinenkin vartti niin ehdin viimeisille munkkikahveille! Sanomattakin lienee selvää, etten tätä tehnyt. Nyt reserviläiselämää on takana jo muutama viikko ja tietty haikeus kalvaa edelleen sydäntäni. Kaikki ne tapaamani ystävät, kaverit ja taistelutoverit ovat jääneet taakseni en ole nähnyt heitä lähes kuukauteen. Onhan meillä Facebookit ja telefoonit, mutta bittiavaruus ja puhelinlangat eivät riitä korvaamaan yhdessä vietettyjen iltojen ja jaettujen koettelemusten luomaa henkeä. Kaveripiiri ja elämä tuntuvat hitaasti valuvan takaisin samoihin uomiin, joissa ne olivat vielä vuosi sitten. Vuoden kestäneen kurkkusalaattitaivalluksen loppuminen ei ollut minulle henkilökohtainen tragedia. Pelkään kuitenkin suurimman tragedian olevan siinä, että ajan myötä menetän tunnesiteeni tuohon samaiseen taivallukseen. *** Intti on osa elämää, joka on irrallaan kaikesta muusta. Voiko 20- vuotias nuorimies palata takaisin samaan arkeen, joka hänellä ennen inttiä oli? De jure, aina. De facto, harvemmin. Joillekin tämä siirtymä on varsin yksinkertainen: koti vanhempien luona, opiskelupaikka valmiina, työpaikka sukulaisen firmassa. Joillekin taas se on karvaan katkera: kotona odottaa vieraantunut avopuoliso, postilaatikossa kasa laskuja ja tieto siitä, että keikkatyöt menevät nopeimpien taskuun. Jokaisella on oma arkensa. Yhä useammin tuntuu siltä, että olemme sartrelaisittain heitettyjä tähän maailmaan. Matkalla saattaa olla muutama varikko, mutta niiden varaan onnellista elämää on mahdoton rakentaa. Meille kaikille on suotu samat mahdollisuudet, mutta eri edellytykset niiden saavuttamiseksi. Tämän vuoksi tulevaisuuden saapumiserille tulisi painottaa paitsi asioiden kuntoon saattamista ennen inttiä, myös paluun petaamista hyvissä ajoin. Yksilönvastuun painottaminen on tässä suhteessa jopa jossain määrin edesvastuutonta. 20- vuotias ei välttämättä ole vielä joutunut suunnittelemaan elämäänsä eikä moinen edes tule aamukamman piikkien leikkaamiselta hänelle mieleenkään. *** Hieman yli vuosi sitten astuessani Kouvolaan suunnanneeseen junaan uskoin voivani vuoden kuluttua palata samalle asemalaiturille samoissa vaatteissa, samojen elämän realiteettien kanssa. Olin väärässä. Ehkä vuosi armeijassa kasvatti ymmärtämään, että maailma ei ole olemassa ketään varten. Tämän ymmärtämiseen meni 362 vuorokautta, mutta osasin muotoilla sen vasta tuon 15 minuutin umpeuduttua. Ossian Hartig Viestintäalan kersantti reservissä, opiskelija mielipide Varsikenkien hankintamenettelyssä pyrittiin ennakointiin Nimimerkki Järki käteen kritisoi Ruotuväen mielipidepalstalla puolustusvoimien varsikenkähankinnan toteutusta. Kirjoitus sisältää epätarkkuuksia, joiden vuoksi muutama täsmennys on tarpeen. Puolustusvoimien materiaalihankinnat myös varsikenkähankinnat ennakoidaan hyvissä ajoin. Hankintamenettely on jatkuva prosessi. Tästä kertoo se, että viime vuosien aikana puolustusvoimat on kilpailuttanut varsikenkien hankintasopimukset vuosina 2007, 2008 ja Vuonna 2009 varsikenkähankintaan on käytetty edellisvuoden sopimuksen lisähankintavarausta (optiota). Kyseisellä menettelyllä tarkoin suunniteltuja materiaalin hankintavaroja sidotaan varusteisiin vain tarvittava ja optimoitu määrä, joka perustuu pitkäaikaiseen tietoon jalkineiden kulutuksesta. Kenkiä ei voi myöskään hankkia varastojen hyllyille rajattomasti. Jalkineiden rakenneominaisuudet heikkenevät niiden ikääntyessä. Varastotilatkin on mitoitettu nykyaikaisten tehokkuusvaatimusten mukaisesti. Käyttörajoituksen mukaisella yksien varsikenkien jakamisella varaudutaan noin kahden vuoden hankintaviiveeseen. Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunta on pyytänyt markkinaoikeutta käsittelemään kiireellisenä varsikenkäkilpailutusta koskevan muutoksenhaun. Markkinaoikeuden ja sitä mahdollisesti seuraavan korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyaikoihin emme voi kuitenkaan vaikuttaa. Jokaisella tarjouskilpailuun osallistuvalla yrityksellä on hankintalain mukaan oikeus hakea hankintapäätökseen muutosta. Tähän hankintayksikkö ei voi toimillaan juurikaan vaikuttaa. Omana varusmiesaikanani 1990-luvun puolivälissä jaettiin vain yhdet varsikengät. Niillä selvittiin mainiosti. Kumisaappaissa marssimme kaikilla säillä, välillä mittavienkin taakkojen kanssa eikä jalkineista koskaan kuulunut joukossamme valituksia. Yhä vieläkin käytän vapaa-ajan metsäreissuillani kumisaappaita, jotka ovat mielestäni käyttökelpoiset jalkineet raskaammassakin työkäytössä. Juhani Kauppinen Viestintäpäällikkö Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunta kysymys Edellisessä lehdessä kysyimme: Sopivatko saappaat ja maiharit yhtä hyvin marssimiseen? Kyllä Saappaat varustettuna oikein asennetuilla jalkaräteillä hakkaa maiharit 6-0! - Tapani Vieri 19% 81% Ei Varsikengät on kevyemmät eivätkä kolise jalassa kun juostaan. - Marssi Masa Vastauksia yhteensä: 234 Seuraava kysymys: Pitäisikö varusmiesten saada alennusta kaupunkiliikenteessä? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh arkisin kello Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2010 PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi Puh Fax LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Mikko Laaksonen Puh TOIMITTAJAT Kokelas Tatu Vaajala Alikersantti Lauri Kangasniemi Puh Kaartinjääkäri Eetu Kupulisoja Puh GRAAFIKKO Korpraali Lassi Vehviläinen VALOKUVAAJAT Kaartinjääkäri Markus Kukkohovi Puh Kaartinjääkäri Jan Sundman Puh VERKKOTOIMITTAJA Kaartinjääkäri Juhana Lindström Puh Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Punanotkonkatu 4, Postiosoite: PL 25, Helsinki, Internet-osoite: Puhelinvaihde: Toimituskunnan varusmiesten sähköpostiosoite on muotoa:

3 ruotuväki 16/2010 uutiset 3 Tuki on olennainen osa kriisinhallintaoperaatiota Rauhanturvaajien psykososiaalinen tuki tavoittaa nyt myös kotijoukot. Tutkimus auttaa tukea kehittymään tarpeiden mukaiseksi. Lauri Kangasniemi Rauhanturvaajille kohdennetun psykososiaalisen tuen tavoitteena on viimeisimmän uudistuksen jälkeen saavuttaa myös rauhanturvaajien läheiset. Viime huhtikuussa ensimmäistä kertaa järjestettyyn uudenlaiseen tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen kutsuttiin kaikkien palveluksessa olevien rauhanturvaajien läheiset. Seuraava rauhanturvaajien läheisten tilaisuus järjestetään syyskuussa. Läheisille kerrotaan päivän aikana tietoa esimerkiksi rauhanturvaajien arjesta ja operaatiojärjestelyistä. Huhtikuussa paikalla olleet 120 osallistujaa antoivat tilaisuudelle myönteistä palautetta. Palautetilaisuudet ovat kiinteä osa palvelusta Porin Prikaatin kansainvälisten asioiden sosiaalikuraattori Paula Hurttia on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä tukiverkkoa kriisinhallintatehtävissä työskentelevien sotilaiden ympärillä. Aiemmin palautetilaisuuksia on järjestetty kotimaahan palanneille rauhanturvaajille. Tilaisuus on pidetty tavallisesti neljästä kuuteen viikkoa kotiinpaluun jälkeen. Ihan tavalliseen arkeen palaamiseen menee muutamia viikkoja. Sen takia tilaisuus on noin kuukausi paluun jälkeen, Hurttia sanoo. Itsekin rauhanturvatehtävissä Kosovossa palvellut majuri Kari Toivonen Porin Prikaatista pitää olennaisena sitä, että psykososiaalinen tuki on osa koulutusta eikä siitä irrallinen asia. Olen tyytyväinen järjestelyyn, jossa asiaa on myös läheisille. Jotkut eivät nimittäin kerro läheisille juuri mitään. Se on meille hyvä tavoitetila, että he saavat perustietoa. Suurin osa huolista arkisia Kuva: Markus Kukkohocvi Porin Prikaatin kansainvälisten asioiden sosiaalikuraattori Paula Hurttia ja Kosovosta kotiutunut sotilaspastori Hannu Tomperi kehuvat suomnalaisjoukkojen motivaatiota. Molempien mielestä on tärkeää, että myös kotijoukot pidetään tietoisina kentän tapahtunista. Kriisinhallintatehtäviin kohdennetun tutkimuksen edistysaskeleet viimeisen kahden vuosikymmenen aikana ovat kehittäneet rauhanturvaajien psykososiaalisesta tuesta entistä tehokkaampaa ja täsmällisempää. Erityisesti Yhdysvaltojen kokemukset kriisinhallinnasta ja modernista sodankäynnistä ovat edesauttaneet muun muassa taistelustressitutkimusta kehittymään nykyiselle tasolleen. Puolustusvoimat määrittää psykososiaalisen tuen kokonaisuudeksi, joka muodostuu ihmisen auttamiseksi tarkoitetusta psyykkisen, sosiaalisen ja henkisen tuen palveluista. Sen tavoite on ehkäistä ja lieventää traumaattisen tapahtuman haitallisia seurauksia. Komentaja Pekka Varjonen Pääesikunnan henkilöstöosastolta palveli vuonna 2006 Afganistanissa. Tätä nykyä hän toimii henkilöstötukisektorin johtajana. Varjosen mukaan psykososiaalinen tuki pyritään pitämään operaatioiden tarpeita vastaavana. On tunnettua, että nykyiset kriisinhallintaoperaatiot ovat Pappi johtaa kriisiryhmää kentällä Lauri Kangasniemi Sotilaspastori on ollut suomalaisten joukkojen mukana aina Suezilta alkaen, kun Suomi ensimmäistä kertaa osallistui kansainväliseen kriisinhallintaoperaatioon. Tuolloin suuri osa psykososiaalisesta tuesta oli niin sanottua "saunaterapiaa": miesten keskinäistä juttelua löylyttelyn lomassa. Noista päivistä tuki on kehittynyt runsaasti ja saanut uusia muotoja, mutta papin läsnäolo yhdistää yhä edelleen kaikkia kriisinhallintaoperaatioita. Afganistanissa paraikaa suomalaisten joukkojen mukana palveleva sotilaspastori Janne Aalto kokee työnsä tärkeimmäksi tehtäväksi ihmisten kuuntelemisen. Joissain tilanteissa se jää ainoaksi vaihtoehdoksi, sillä on asioita, joita ei voi selitellä pois. Sotilaspapin roolia Aalto kuvaa yleismiehenä toimimiseksi. Pääasia on läsnäolo ja niiden kuunteleminen, jotka kuulluksi haluavat tulla. Silloin tällöin pääsee mukaan saattueisiin ja vastaaviin suojamiehen ominaisuudessa. Jos jostain partiosta on joku vaikka sairastunut, on pappi usein kohtuullisen helposti irrotettavissa sijaiseksi, hän tuumii. Laajasta toimenkuvastaan huolimatta sotilaspastorin on myös osattava varautua kaikkein pahimpaan. Tiukan paikan tullen ei haastavia. Peilaamme eri turvallisuusriskitekijöitä ja katsomme, onko oma tukijärjestelmämme toimiva, hän kommentoi. Taistelukentän kokeneilla sotilailla psykiatriset ongelmat eivät ole harvinaisia. Irakin ja Afganistanin sodissa yhdysvaltalaisilla ole aikaa miettiä - jonkinlainen visio pitää olla valmiina. Rauhallisuus ja täsmällinen maltillisuus ovat tärkeässä roolissa. Kukaan suomalainen ei ole palvelukseni aikana kuollut tai vakavasti loukkaantunut, eikä niin toivottavasti käykään. Toisaalta pitkäaikainen tietoisuus siitä, että jotain saattaa sattua, voi joskus olla lähes yhtä vaikeaa kuin se, että jotain sattuu, Aalto huomauttaa. psykiatristen syiden vuoksi evakuoiduilla sotilailla ilmeni muun muassa ahdistuneisuushäiriöitä sekä traumaperäisiä stressihäiriöitä. Somaliassa taistelleiden yhdysvaltalaissotilaiden ja Jugoslaviassa taistelleiden brittisotilaiden keskuudessa huomattiin psykiatrisia sairauksia jopa 16:lla prosentilla miehistä. Kriisinhallintaoperaatioissa, jotka ovat sotaa alempiasteisia, oireiden esiintymistiheys on pienempi. Suomalaisjoukkojen huolenaiheet ovat tavanomaisesti arkisia. Yli puolet rauhanturvaajista kohtaa haasteita arkeen palatessa, mutta vain pieni osuus kärsii post-traumaattisesta stressistä ja jonkinasteisista mielenterveysongelmista. Yleensä vaikeudet ovat arkisia ja koskevat lähinnä työelämän ja parisuhteen kysymyksiä. On iso muutos siirtyä rauhanturvaamisesta normaaliin työelämään, Paula Hurttia muistuttaa. Nyt pääsee käytännön hommiin Kuva: Markus Kukkohovi Eetu Kupulisoja 94. kadettikurssin ja 77. merikadettikurssin opiskelijat kokoontuivat elokuun lopussa Presidentinlinnaan, jossa puolustusvoimien ylin johto juhlisti heidän valmistumistaan. Tasavallan presidentti Tarja Halonen ylensi kadetit luutnantin Tasavallan presidentti Tarja Halonen ylensi valmistuneet sotatieteiden kandidaatit luutnanteiksi, ja kätteli läpi kaikki 117 tuoretta luutnanttia. arvoon ja nimitti heidät puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen upseerin virkoihin. Mukana olivat myös puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen sekä puolustusministeri Jyri Häkämies. Juhlapuheessaan Halonen korosti kokonaismaanpuolustuksen tärkeyttä. Pohjoismaisen yhteiskunnan pohjalta rakentuva kokonaismaanpuolustuksen malli on osoittautunut meille toimivaksi ja luonnolliseksi tavaksi toimia. Häiriötilanteissa ja yllättävissä tapahtumissa yhteiskunnan on pystyttävä käyttämään joustavasti ja nopeasti kaikkia resurssejaan. Ajankohtaisena esimerkkinä ovat tämän kesän myrskyt. Puolustusvoimat on antanut apua myrskytuhojen selvittämisessä ja raivaamisessa, Halonen sanoi puheessaan. Luutnantit iloisella mielellä Vasta ylentyneet luutnantit olivat tilaisuuden jälkeen iloisella mielellä. Pitkän koulun jälkeen vapauttava tunne. Viimeiset kolme vuotta ovat olleet valmistava vaihe tulevalle, eivätkä haasteet lopu tähän. Nyt pääsee tekemään käytännön hommia, kertoo tuore luutnantti Perttu Tervonen. Tilaisuudessa ylennettiin yhteensä 117 kadettia, joista kolme oli naisia. Valmistuneet luutnantit työskentelevät nyt neljä vuotta, jonka jälkeen he palaavat kahdeksi vuodeksi koulun penkille suorittamaan maisterin tutkinnon.

4 4 uutiset ruotuväki 16/2010 lyhyesti Suomalainen Isafsotilas haavoittui vahingonlaukauksesta Kansainvälisissä Isaf-joukoissa Afganistanissa palveleva suomalaissotilas haavoittui saatuaan jalkaansa kiväärinluodin palvelustoverinsa aseesta. Onnettomuus sattui leiriolosuhteissa ajoneuvoon noustessa. Tutkinnallisista syistä tapauksen yksityiskohtia ei vielä voida julkaista, kertoo tutkintaa johtava sotilaslakimies, sektorinjohtaja Jari Peltonen Pääesikunnan tutkintaosastolta. Sotilas kuljetettiin helikopterilla onnettomuuspaikalta Aybakista kenttäsairaalaan Mazar-i- Sharifiin. Hänet leikattiin, eikä hänellä ole hengenvaaraa. MLa Kelalta veteraanilisä tukemaan pienituloisia Kansaneläkelaitos alkoi tämän kuun alusta maksaa pienituloisille ja jatkuvaa apua tarvitseville veteraaneille erillistä lisäapua. Veteraanilisän suuruus on 50 euroa kuukaudessa, eikä sitä tarvitse erikseen hakea. Edellytyksenä on, että henkilö saa ylimääräistä rintamalisää sekä korotettua tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea, kertoo Kansaneläkelaitoksen lakimies Pasi Pajula. Lisä perustuu vammaisetuuksista annettuun lakiin, ja sen maksaminen tapahtuu osana eläkettä saavan hoitotukea. Se on verotonta tuloa, eikä pienennä eläkkeensaajan asumistukea. EKu Patrian kaupasta valitus Sveitsiläinen Movag-yhtiö on tehnyt valituksen Patrian Ruotsi-kaupasta. Kaupassa Patria toimittaisi Ruotsin puolustusvoimille 113 panssaroitua miehistönkuljetusajoneuvoa. Valituksen käsittelyn on arvioitu kestävän viikkoja. Pitkäaikaiset viivästykset merkitsevät aikatauluriskiä ja saattavat vaikeuttaa Ruotsin puolustusvoimien mahdollisuuksia saada käyttöönsä tarvitsemiaan turvallisuutta parantavia ajoneuvoja. Valitusmahdollisuus on kuitenkin oleellinen osa julkista hankintamenettelyä, kertoo Patria Land & Armament Oy:n toimitusjohtaja Seppo Seppälä. JSu Mannerheimelokuvan kuvaukset siirtyvät Solar Films -elokuvayhtiön tytäryhtiön Liberty Productionin tuottaman Mannerheim-elokuvan kuvaukset siirtyvät jälleen. Kuvausten siirtyminen ei aiheuta minkäänlaisia sisällöllisiä muutoksia. Kuvaaminen aloitetaan, kun vakuutusasiat on saatu kuntoon, kertoo tuottaja Markus Selin. Elokuvan ensi-ilta on viivästyksestä huolimatta tarkoitus järjestää ensi vuoden marraskuussa. Lähes 13 miljoonaa euroa maksava draamaelokuva on Suomen elokuvahistorian suurin hanke. Elokuva kuvataan pääosin Unkarissa. MLa Nuorilla on maanpuolustustahto korkealla Tuoreessa tutkimuksessa kartoitettiin vuotiaiden nuorten sitoututumista maanpuolustukseen. Eniten maanpuolustushenkeä on pohjois-suomalaisilla ammattikoulupojilla. Mikko Laaksonen Pääesikunnan viestintäosaston toimeenpaneman tuoreen kyselytutkimuksen perusteella nuorison maanpuolustustahto on edelleen korkealla tasolla.tulosten mukaan maanpuolustustahto on nuorten keskuudessa jopa noussut pari prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Yllättävänkin korkea maanpuolustustahto herätti huomiota. 80 prosenttia esimerkiksi ilmoitti olevansa valmis puolustamaan Suomea, vaikka lopputulos näyttäisi epävarmalta. Pojilla tulos oli jopa 89 prosenttia, kertoo mediatutkija Sampo Terho Maanpuolustuskorkeakoulusta vuotiaille suunnatun gallupin mukaan kaikkein maanpuolustushenkisimmät nuoret ovat Pohjois-Suomessa asuvia ammattikoulussa opiskelevia poikia. Vastaavasti vähiten maanpuolustustahtoa on uusimaalaisilla lukiotytöillä. Tämä tulos toistuu jatkuvasti eri kyselyissä, mutta siihen on vaikeaa vastata tieteellisesti. Tytöillä lienee poikia pehmeämmät arvot. Etelä-Suomessa taas ollaan ehkä keskimääräistä yksilökeskeisempiä ja kansainvälisemmin suuntautuneita, Terho arvioi. Lukiolaiset puolestaan haluavat mahdollisesti innokkaammin kyseenalaistaa armeijan kaltaisen komentoketjujärjestelmän tai asevoimien mielekkyyden, hän jatkaa. Suomi on nykynuorillekin puolustamisen arvoinen Terho uskoo tutkimustulosten antavan oikean kuvan, vaikka nuorten maanpuolustustahtoa pidetään tulosten vastaisesti usein vähäisenä. Uskomus liittynee vanhempien sukupolvien ikiaikaiseen huoleen siitä, että koska nykynuoret ovat näennäisesti erilaisia kuin Jan Sundman Liettua luopui pakollisesta asevelvollisuudesta syksyllä Aika ei ollut otollinen muutokselle, sillä maailmalla vellonut talouskriisi oli juuri alkamaisillaan. Kun asevelvollisuudesta vaihdetaan palkka-armeijaan, tarvitaan enemmän rahaa palkkoihin, sotilaihin ja muihin kustannuksiin. Kriisin takia meillä ei ollut mahdollisuutta saada lisää rahaa, vaan puolustusmenoja oli karsittava. Se on tuottanut ongelmia, kertoo Liettuan puolustusministeri Rasa Jukneviciene. Rahanpuute on pakottanut supistamaan menoja jokaisella osaalueella. Tästä johtuen armeijamme on pienempi kuin alun perin oli tarkoitus, hän jatkaa. Jukneviciene istui vuonna 2008 vielä oppositiossa ja oli päätöstä vastaan. Kyselyssä tutkittiin vuotiaiden suhtautumista maanpuolustukseen 15:llä väittämällä, joista kuvassa kuusi. Puhelinkyselyssä saatiin myös "en osaa sanoa" -vastauksia, vaikkei sitä vastausvaihtoehtoa tarjottukaan. Mikko Laaksonen Mielestäni päätös oli ennenaikainen, emmekä olleet tuolloin vielä valmiita palkka-armeijaan. Tällä hetkellä Liettuan haasteena on löytää uusi strategia, jolla vaikea tilanne saadaan elvytettyä. Ideana on muodostaa malli, jossa sotilaat eivät olisi asevelvollisia, mutta eivät myöskään heti palkattuja. Vapaaehtoiset käyvät aluksi läpi muutaman viikon pituisen sotilasharjoitusjakson, ja jos intoa ja halua riittää, voi heistä tulla ammattisotilaita. Tänä vuonna mukana on noin kuusisataa henkilöä, jotka tullaan kouluttamaan, Jukneviciene tarkentaa. Nuoret mielivät ammattisotilaiksi Talouskriisistä on ollut toisaalta myös hyötyä Liettuan armeijalle. Työttömyyden lisääntyessä palkatun sotilaan ammatti on kiinnostanut kansalaisia, eikä hakijoista ole he aikanaan, ovat nuoret jotenkin laiskoja "pullamössön lusikoijia". Enemmistö nuorista ymmärtää selkeästi, kuinka paljon meillä suomalaisilla on puolustettavan arvoisia asioita, hän huomauttaa. Edellisvuoden kokeellisesta Internet-kyselystä poiketen tämänkertainen kysely toteutettiin puhelimitse. Mediatutkijan mukaan molemmissa tavoissa on puolensa. Puhelinkyselyä pidetään yhä luotettavampana, koska siinä vastaajat valikoidaan edustamaan Nuorison maanpuolustustahto tutkimuksen kohderyhmään kuuluneet vuotiaat eivät pääosin ole varusmiespalvelusta suorittaneet. Pääesikunnan erikoissuunnittelija Kari Laitisen mukaan tutkimustulokset ovat kuitenkin yhteneviä varusmiehille suunnatuista kyselyistä saatujen tietojen kanssa. Esimerkiksi palveluksen lopussa tehtävässä kyselyssä maanpuolustustahdon keskiarvo sijoittuu asteikolla yhdestä viiteen nelosen paremmalle puolelle. Maanpuolustustahto on ollut loppukyselyiden mukaan perinteisesti korkea, ja sehän on ollut yleinen tulos oikeastaan kaikissa aiheesta tehdyissä tutkimuksissa, muun muassa Nuorisobarometrissä, hän toteaa. Laitinen kertoo, ettei vuosittaista muutosta ole loppukyselyistä mielekästä mitata. Kuva: Jan Sundman nuoria eri taustoista. Nettikyselyssä taas jonkin tietyn taustan omaavat nuoret saattavat painottua liikaa. Toisaalta puhelinkyselyssä vastaajalle saattaa tulla paineita vastata siten kuin olettaa yhteiskunnassamme olevan "oikein" tai odottaa toisen osapuolen haluavan, Terho pohtii. Taloustutkimus Oy:n kesäkuun alussa suorittaman puhelinkyselyn otos oli 530 henkilöä, joista 255 oli naisia ja 275 miehiä. Varusmiesten suhtautuminen ei eroa muusta nuorisosta Valitsiko Liettua palkka-armeijan liian aikaisin? Vuosittain tuloksissa esiintyy luonnollisista tekijöistä johtuvaa vaihtelua, joka voi olla jopa 0,3 prosenttiyksikköä. Pidempiaikainen seuranta on kuitenkin järkevämpää, ja tulokset ovat noudattaneet samaa linjaa jo pitkään, hän päättää. ollut pulaa. Jukneviciene epäilee kuitenkin tilanteen muuttuvan finanssitilanteen parantuessa. Tällä hetkellä on jonkin verran nuoria, jotka haaveilevat sotilaan ammatista. Voi olla, että siihen tulee kuitenkin muutos, kun maan taloustilanne paranee, hän miettii. Elokuun lopussa kaksipäiväisen vierailun Suomeen tehnyt Jukneviciene kävi kahdenkeskiset keskustelut puolustusministeri Jyri Häkämiehen kanssa, tapasi puolustusvoimain komentajan, kenraali Ari Puheloisen ja tutustui varusmieskoulutukseen Santahaminassa. Liettuan puolustusministeri Rasa Juknevic ene i tutustui Kaartin Jääkärirykmentin ensimmäisen jääkärikomppanian koulutukseen vierellään eversti Jukka Valkeajärvi (vas.) ja majuri Mikael Salo (oik.). Grafiikka: Lassi Vehviläinen

5 ruotuväki 16/2010 uutiset 5 Sotainvalidit: Prosenttirajoista on päästävä tähtäimessä Miten sotilassoittajat ylennetään? Tatu Vaajala Mikko Laaksonen Tasavallan presidentti Tarja Halonen pitämässä tervehdyspuhetta Sotainvalidien Veljesliiton 70-vuotisjuhlassa. Sotainvalidien Veljesliitto juhlisti 70-vuotisjuhliaan elokuussa. Pääjuhlan viettopaikkana toimi Helsingin Messukeskus, jonne tiensä löysi lähes tuhat sotainvalidia, puolisoa, leskeä sekä tukijäsentä. Juhlapuhujina toimivat Veljesliiton puheenjohtajan Juhani Saaren lisäksi myös tasavallan presidentti Tarja Halonen ja kirjailija Lasse Lehtinen. Puhujat ottivat myös kantaa Sotainvalidien Veljesliiton nykytilanteeseen. Veljesliittoon kuuluu tällä hetkellä noin 9000 sotainvalidia, mikä on alle kymmenen prosenttia noin :sta talvi-, jatko- ja Lapin sodissa vammautuneista. Tämän lisäksi liittoon kuuluu myös puolisojäsentä. Puheenjohtaja Saari otti puheessaan esille useita sotainvalideja harmittavan epäkohdan. Valtiokonttorin korvaamia koti- ja muita avopalveluja kunnan järjestämänä ja lyhytkestoista jaksottaista laitoshoitoa voivat saada vain vähintään 20 prosentin ja pitkäaikaista laitoshoitoa vain vähintään 25 prosentin sotainvalidit. Myös sotaveteraani ja sotainvalidi, yliluutnantti Niilo Muotka, 90, vastasi samoin kysymykseen siitä, mikä on tällä hetkellä sotainvalidien suurin huolenaihe. Prosenttirajoista on päästävä yli. Pienivammaiset ovat epäoikeudenmukaisessa asemassa. He ovat tehneet saman työn kuin mekin, vastasi kyynel silmässään täyttä tukea itse saava Muotka. Juhlanäyttely Sotamuseossa Sää ei suosinut CityCooperia Alkuillan kaatosade verotti Helsingin Rautatientorilla järjestetyn CityCooper-juoksutestitapahtuman osallistujamäärää. Osallistujia oli , vaikka paikkoja oli viisisataa ja ennakkoon ilmoittauneitakin neljäsataa. Ymmärrettävästi ihmiset äänestivät jaloillaan, ilmaisesta tapahtumasta oli helppo jäädä pois, kertoi liikuntasuunnittelija Kai Pihlainen Pääesikunnasta. Järjestelyt sujuivat kuitenkin todella hienosti. Suomenlinnan Rannikkorykmentti vastasi teknisestä ympäristöstä ja Varusmiessoittokunnan Showband oli mielettömän kova, hän kiitteli. Kovimman tuloksen, metriä, juoksi maajoukkuettakin edustanut Mårten Boström. Myös alikersantti Tommi Sundell Urheilukoulusta tavoitteli samansuuntaisia lukemia. Sotainvalidien Veljesliitto juhlisti 70-vuotisjuhliaan elokuussa. Ennen liiton varsinaista syntymäpäivää avattiin Helsingin Sotamuseossa 70-vuotisjuhlanäyttely. Sen avajaistilaisuudessa paljastettiin myös edellisen puheenjohtajan, professori Veli Matti Huittisen muotokuva. Veljesliitto on sotainvalidien etu-, huolto- ja veljesjärjestö. Järjestön tavoitteena on auttaa jäseniään tavallisesta arjesta selviämiseen. Liitto perustettiin elokuussa Alikersantit Miro Laurila (vas.) ja Tommi Sundell edustivat Urheilukoulun värejä illan jo hämärryttyä metriä oli aika huono tulos, sillä kolme viikkoa sitten juoksin metriä. Tulin kuitenkin suoraan loppusodasta, ja kauden 1940 Jyväskylässä. Kokoukseen oli kutsuttu itse Suomen marsalkka Mannerheim kunniapuheenjohtajan roolissa. Mannerheim kannusti kokouksessa pitämässään puheessa sotainvalideja omatoimisuuteen. Omatoimisuutta onkin riittänyt, ja nyt 70-vuotiaan liiton juhlateemana toimi lause: - Taistelimme taistelemme. päätyttyä en ole enää harjoitellutkaan normaalisti, hän kommentoi. Liukas rata ei miellyttänyt Märkä katukivetys ei myöskään ollut ihanteellinen alusta ennätysjuoksuille. Liukas rata oli ihan hirvittävä, eikä piikkareita tietenkään voinut käyttää, Sundell totesi. Harrastelijoille tapahtuma oli kuitenkin mieleen. Hyvä, että tällaisia järjestetään. Omin päin ei tulisi Coopertestiä juostua, kertoi oman ennätyksensä juossut, viime vuonnakin mukana ollut Ben Kalland. Kolmatta kertaa pidetyn City- Cooperin järjestelyistä vastasivat puolustusvoimat, City-lehti ja Helsingin kaupungin liikuntavirasto. Suomen mukanaolo Afganistanissa on tärkeää Kuva: Jan Sundman Kuva: Markus Kukkohovi Jan Sundman Sotilassoittajien eteneminen uralla kulkee pitkälti saman kaavan mukaan kuin muillakin ammattisotilailla. Jotain eroja käytännöissä kuitenkin on. Puolustusvoimien ylikapellimestari, musiikkieverstiluutnantti Elias Seppälä, eroaako sotilassoittajien yleneminen kentällä koulutustehtävissä palvelevien upseereiden ylenemisestä? Ei eroa. Soittajien ylenemiseen soittokunnissa tosin vaikuttaa kurssisuoritusten lisäksi myös virkojen kierto. Esimerkiksi pienemmissä soittokunnissa korkeammat tehtävät eivät yleensä vapaudu aivan yhtä nopeasti kuin vaikka kentällä koulutustehtävissä palveleville upseereille. uutisia muualta Häkämies ihmettelee Urpilaisen säästövaatimuksia Minkälaisia kursseja soittajien tulee suorittaa voidakseen ylentyä? Opistoupseerit käyvät normaaliin tapaan peruskurssin ja jatkokurssin, jotka ovat niin sanotut virkaurakurssit. Ne antavat perustan ylemmille viroille. Aliupseereiden osalta ylempien kurssien järjestäminen on vielä teoriavaihteessa, sillä sotilasmusiikkialan mestariopintoja ei ole vielä tarvinnut järjestää henkilöstöjärjestelmän lyhyen käytössäoloajan takia. Ennen ylempiä kursseja voi kuitenkin suorittaa sotilasammatilliset opintojaksot 1, 2 ja mestariopinnot. Mestariopinnot avaavat tien ylempiin aliupseerivirkoihin. Millaisella aikataululla soittajat voivat ylentyä? Mahdollisuus on yhtäläinen muihin upseereihin verrattaessa. Erot syntyvät, kun esimerkiksi pienissä soittokunnissa vapaita olevia korkeampia opistoupseerin virkoja on vähemmän. Silloin soittaja voi joutua odottamaan tiettyä tehtävää pidempään, mikäli viran nykyinen haltija on nuori. Aliupseereiden osalta sotilasarvot eivät ole niin tiiviisti sidottu tehtävään tai henkilöstön vaatiluokkaan. Heillä merkittävämpiä tekijöitä ovat suoritetut kurssit ja virkavuosien määrä. Kokoomuksen kesäkokouksella Raumalla puhunut puolustusministeri Jyri Häkämies ei pidä SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen vaatimuksia 50 miljoonan euron vuosittaisista puolustusmenosäästöistä järkevinä. Aiheesta uutisoi Aamulehti. Se tarkoittaisi sitä, että puolustushallinnon väkeä olisi irtisanottava tai varusmiestä olisi jätettävä kutsumatta koulutukseen. Nopeat ratkaisut puolustuksessa johtavat katastrofiin, puolustuskyvyn heikentymiseen, Häkämies kommentoi. Häkämiehen mukaan puolustusvoimat joutuu panostamaan jatkossa entistä enemmän varustukseen, kun ikäluokat pienenevät. Hän muistutti myös itänaapurin kehityksestä kertoen Venäjän tavoitteesta lisätä puolustusmenoja 20 prosenttia viiden vuoden aikana. Aamulehti Liikuntaohjeiden toteuttamista selvitetään ensi vuonna Puolustusvoimien liikuntapäällikkö, everstiluutnantti Matti Santtila kertoo, että vuosi sitten käyttöön otettuja uusia, vähemmän juoksua sisältäviä liikuntaohjeita ei noudateta samalla tavoin joka paikassa, vaikka ohje on yhteneväinen. Aiheesta uutisoi Uusi Suomi. Ensi vuonna teemme seurantakierroksen, miten nämä ohjelmat toteutuvat. Siitä saamme käsitystä, missä mennään. Santtilan mukaan ainakin palvelus- ja terveysturvallisuutta kohottavien perusasioiden on tarkoitus olla yhteneväisiä koko Suomessa. Hän toteaa myös, että kuluu muutama vuosi, ennen kuin selviä tuloksia uusien liikuntaohjeiden vaikutuksista saadaan. Uusi Suomi Sotavalokuvia digitoidaan Mikkelissä Tatu Vaajala Iso-Britannian ulkoministeri William Hague kävi nopearytmisellä vierailulla Suomessa ulkoministeri Alexander Stubbin kutsumana. Vierailun keskustelunaiheina ulkoministerien välillä olivat ulkopoliittiset kysymykset Iranin ja Afganistanin tilanteista sekä Lähiidän rauhanprosessi, jonka mahdollisuuteen Hague uskoi. Suomen osallistumista Afganistanin operaatioon Hague kiitteli. Suomen mukanaolo Afganistanissa on vahva merkki. Suomi on auttavainen ja tärkeä osa turvaamassa oloja, vaikka toimiikin Afganistanissa eri alueilla kanssamme. Ulkoministerit kävivät myös kahdenkeskisiä keskusteluja esimerkiksi Suomen ja Iso-Britannian välisistä suhteista. Usko minua, maidemme väliset suhteet ovat kyllä läheisemmät kuin näiden mikrofonien välimatka, totesi Stubb leikkisästi Haguelle pressitilaisuuden alkaessa. Myös Hague iloitsi maiden välisistä suhteista. Meillä on vahvat suhteet ja olin ylpeä saadessani tietää että olemme Suomelle kuudenneksi suurin vientimaa, Hague kertoi. Hague korosti pressitilaisuudessa myös ihmisoikeuksien tärkeyttä. Samalla hän lupasi maansa aikovan luoda painetta yli rajojen auttaakseen ihmisiä joilla itsellään ei ole siihen resursseja. Stubbin lisäksi Hague tapasi pääministeri Mari Kiviniemen, valtiovarainminiseri Jyrki Kataisen sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen puolustusvoimien sodanaikaista valokuvaa digitoidaan Mikkelissä sijaitsevassa Kansalliskirjaston digitointikeskuksessa. Asiasta kertoo YLE Etelä-Savo. Hanke tulee kestämään puoli vuotta ja digitoinnin hinnaksi tulee noin euroa. Kuvien käyttö on helpompaa digitoinnin myötä, koska tähän saakka kuvanegatiiveja on säilytetty pahvilaatikoissa. Negatiiveista on nähtävissä, että filmin kehittäminen sotaolosuhteissa on ollut hankalaa. Kuvat kuitenkin kertovat aikakaudestaan ja silloisten kuvaajien taidoista. YLE Etelä-Savo Toimittanut Mikko Laaksonen

6 6 maailmalla ruotuväki 16/2010 lyhyesti Pohjois-korealainen sotilaskone syöksyi maahan Kiinalaisen uutistoimisto Xinhuan mukaan pohjois-korealainen sotilaskone syöksyi maahan Koillis-Kiinassa, Liangin maakunnassa. Koneen lentäjä kuoli maahansyöksyssä. Onnettomuuden aiheutti mitä ilmeisimmin tekninen vika koneessa, jonka seurauksena pilotti oli päätynyt Kiinan puolelle rajaa. Pohjois-Korea pahoitteli tapahtunutta Kiinalle. Eteläkorealainen uutistoimisto Yonhap väläytteli nimettömiin lähteisiin vedoten, että koneen ohjaaja oli yrittänyt paeta Venäjälle. Yonhapin mukaan sotilaiden loikkauksia Pohjois-Koreasta aiheuttaa maata vaivaava ruokapula. (STT, AFP 19.8.) LKa Britannian puolustusministeri kehottaa boikotoimaan sotapeliä Pian kauppoihin saapuva Medal of Honor -tietokonepeli on vihastuttanut Britannian puolustusministerin Liam Foxin. Hän pitää peliä vahvasti epäbrittiläisenä ja kehottaa kauppoja ryhtymään boikottiin. Afganistanin sotaan sijoittuvassa pelissä voidaan pelata talebanien roolissa ja hyökätä ISAFjoukkoja vastaan Helmandin maakunnassa, jossa todellisuudessa brittiläisetkin joukot toimivat. Electronic Arts -peliyhtiön tiedottajan mukaan pelissä ei voi tappaa brittisotilaita. Britannian hallituksen mukaan kyseessä on Foxin henkilökohtainen mielipide. (MTV3. fi 23.8.) JLi Sota-ajan hylkyjä löytyi Virosta Viron laivasto löysi Saarenmaan edustalta kolmen vuosina uponneen brittiläisen sota-aluksen hylyt. HMS Cassandran, HMS Myrtlen ja HMS Gentianin jäänteet ovat noin 90 metrin syvyydessä. Alukset kuuluivat brittilaivueeseen, joka lähetettiin Itämerelle vuonna 1918 auttamaan Viroa taistelemaan itsenäisyydestään saksalaisia ja venäläisiä joukkoja vastaan. Laivat löydettiin, kun Ison- Britannin merivoimat toimittivat Virolle laivojen viimeiset säilyneet navigaatiotiedot. Hylyt tunnistettiin kaikuluotauksella. (The Independent 24.8.) MLa Entinen sotilaslentäjä menehtyi Tampereen lentonäytöksessäkin esiintynyt ruotsalainen Bertil Gerhardt menehtyi Norjassa. 68- vuotias entinen sotilaslentäjä oli ajamassa Spitfire Mk. XVIII -konetta Tukholmasta Norjan Tynsetin kentälle. Laskussa Gerhardt käytti kiitotien viereistä hyväkuntoista rullaustietä. Välittömästi laskun jälkeen kone ajautui vieressä olevalle viljapellolle ja kääntyi ylösalaisin. Gerhardt menehtyi turmassa välittömästi ahtaaseen ohjaamoon. Turman syytä ei ole vielä saatu selvitettyä. Tapahtuma-aikaan sää oli selkeä. (Aamulehti 23.8) TVa Venäjä modernisoi asevoimiaan Tavoite on saada asevoimat iskukuntoon 2020-luvulla. Valtion sotilaallisen vaikutuskyvyn riippuvaisuus ydinaseista säilyy. Lauri Kangasniemi Venäjän on määrä aloittaa laajaalainen asevoimiensa uudistaminen vuonna Tarkoitus on tuplata aiempi noin 40 miljardin dollarin puolustusbudjetti vuosien välisenä aikana. Jo vuonna 2009 puolustusministeri Anatoli Serdjukov kertoi, että modernien aseiden osuus Venäjän asevoimissa saavuttaa 30 prosentin rajan viiden vuoden sisällä. Kymmenen vuoden päästä sama lukema tulee olemaan 70 prosenttia. Materiaalisatsausten lisäksi vanhahtavaa organisaatiorakennetta aiotaan muuttaa. Toteutettavan uudistussuunnitelman mukaan Venäjän asevoimat on iskukunnossa vuosiin mennessä. Suunnitelmassa annetaan yleisohjeet, ja toteutus riippuu monista seikoista. Kehitys vuodesta 2003 alkaen osoittaa uudistuksia tapahtuneen. Viimeksi on uudistettu sotilaspiirijakoa, joka astuu voimaan joulukuun alussa, dosentti Alpo Juntunen Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitokselta arvioi. Nykyinen kansainvälinen tilanne on ollut asevoimille haastava. Maailmanlaajuisen finanssikriisin ehtoona poliitikot ja sotilasjohto vakuuttivat armeijan kokevan huomattavia uudistuksia suhteellisen nopealla aikataululla. Talouden taantuma kohteli kovin ottein myös Venäjän taloutta. Venäjän presidentti Dmitri Medvedev ei tosin ollut taantumasta moksiskaan, vaan totesi talouskriisin vaikutuksen olevan minimaalinen varustelun ja asetuotannon kannalta. Viimeisintä makua armeijan uudistuksista saatiin heinäkuun Vostok sotaharjoituksessa, jonka tärkein tehtävä oli uuden tiedonkulku- ja komentojärjestelmän toimivuuden tarkastaminen käytännössä. Harjoitus oli suurin vuosiin Venäjällä järjestetyistä. Samalla väläyteltiin armeijan valmiutta torjua myös Aasian puoleiseen Venäjään kohdistuvat uhkat. Presidentti Medvedev ja pääministeri Vladimir Putin ovat vakuuttaneet armeijan uudistusten jatkuvan talouden notkahduksista pakina Rauhan aikana ja sotilasslangissa ulkoilmaelämä ja liikunnallisuus ovat pitäneet pintansa sotilasmachon mittana. Brittiarmeijassa kunnon rasvanahkaveteraani kantaakin ylpeänä nimitystään vanha hiki old sweat. Virkapukuaan penkkiin hinkanneet puolestaan tunnetaan vähemmän kunnioittavasti kiiltoperseinä shiny arse. Jokaisen suomalaisen alokaskomppanian parhaiten tuntema kiiltopeppu oli pitkään yksikön kirjuri, joka tiesi asioita ennakolta ja pystyi vaikuttamaan päivystysja joskus myös lomalistoihin. Rauhan ajan kynänlykkääjä pencil Venäjän pääministeri Vladimir Putin ja lentokonevalmistaja Suhoin toimitusjohtaja Mihail Pogosjan (vas.) kävelemässä Ramenskojen lentoasemalla Moskovan liepeillä viime kesäkuussa. Taustalla Suhoin suunnitteleman viidennnen sukupolven häivehävittäjän prototyyppi. Venäjän ilmavoimat aikoo ostaa yli 60 uutta häivehävittäjää. huolimatta. Näin on tapahtunut. Siitä ovat osoituksena muun muassa suuret sotaharjoitukset ja varusteluohjelman eteneminen, Juntunen toteaa. Ydinasepelotetta korostetaan Suomen apulaissotilasasiamiehenä ja puolustusasiamiehenä Venäjällä ja Valko-Venäjällä vuosia toimineen eversti evp Jukka Hellbergin Suomen Sotilas -lehteen kirjoittaman arvion mukaan uudistussuunnitelman perustan luovat vuoteen 2020 ulottuva strategia sekä Medvedevin jo alkuvuodesta 2010 allekirjoittama uusi sotilasdoktriini. Sotilasdoktriini sisältää edelleen perinteiseen voimapolitiikkaan ja ydinasepelotteeseen viittaavaa materiaalia. Ydinaseet ovat tällä hetkellä suuressa roolissa Venäjän pusher on usein toimistotyöntekijä tai tietokoneohjelma. Kirjurin tehtävä ei silti ole kadonnut ja siihen valikoituu yhä päteviä ihmisiä, kuten havaitaan korpraalin natsojen iskemäkeskeispisteestä. Korpraalin englanninkielinen nimitys Lance corporal on melkoinen aarrearkku. Sana lance tarkoittaa peistä eli turnajaiskeihästä, jonka pitkään puuvarteen on kiinnitetty metallikärki. Peitsestä on myös jalkaväen versio, joka sekin oli tarkoitettu työnnettäväksi eikä heitettäväksi. Slangissa nimitys lance on suuren arvostuksen osoitus, jolla tarkoitetaan alfa- asevoimissa. Niiden korostaminen jatkunee, koska valtion sotilaallinen ja poliittinen vaikutuskyky on edelleen huomattavan riippuvainen niistä. Ydinaseiden modernisointi onkin yksi keskeisistä satsausalueista seuraavan vuosikymmenen aikana. Jukka Hellbergin mukaan ydinasepelotteen ratkaiseva merkitys säilyy, koska uudet konventionaalista aseistusta ja kalustoa koskevat ratkaisut ovat vielä kaukana tulevaisuudessa. Sanotaan näin, että ajatusten toteuttaminen tapahtuu äärimmäisen hitaasti. Jos jotain luvataan suorittaa vuodessa, niin sen voi kertoa saman tien viidellä, Hellberg sanoo. Venäjä on hiljalleen havainnut, mitä tarkoittaa kansainvälinen avautuminen. Asenteet siellä ovat muuttumassa, hän kuitenkin huomauttaa. Vanha hiki osti uuden takilan urosta. Lance on miehistä parhain ja jaksaa vaikeuksista voittoon. Corporal taas viittaa ruumiiseen tai vartaloon. Joissain kielissä latinalaisperäinen corporal on ollut myös henkivartijan, bodyguardin, nimitys. Lance corporal on varmaan tuntunut korpraalin lähipiiristä ylenpalttisen ruusuiselta, koska brittien sotilasslangi madaltaa korpraalin koroketta käyttämällä tästä tuttavallista ilmaisua keihäsjaska, Lance Jack. Hidaskiertoisissa ammattiarmeijoissa korpraalin kannattaa uusia koko univormunsa ylennyksen kunniaksi. Virkapuvusta ja Rakennemuutosten lisäksi runsaasti kalustoa Käytännössä uudenlaisen puolustusrakennelman lisäksi Venäjällä ollaan valmiita myös selkeisiin materiaalihankintoihin ja uudenlaiseen aseteknologiaan. Kuluneen kesän aikana asevoimat julkisti useita toinen toistaan mahtipontisempia ja mielenkiintoisempia visioita. Venäjä on aikeissa investoida muun muassa viiteen uuteen Iskander-ohjuspatteriin, kolmeensataan moderniin panssariautoon, 30 helikopteriin, 28 pommikoneeseen, yhteen sotalaivaan sekä yhteentoista armeijan satelliittiin. Viimeksi 14. elokuuta venäläinen uutistoimisto RIA Novosti kertoi, kuinka Ranskasta hankittavat Mistral-luokan helikopteritukialukset aiotaan täyttää uunituoreilla Kamov Ka-52 -taisteluhelikoptereilla. Tämän lisäksi ilmavoimien komentaja Alexander Zelinin mukaan ilmavoimien kärkirintama varustetaan täysin uudelleen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ehkä suurimman huomion uudistusrintamalla onkin kerännyt Venäjän oma viidennen sukupolven hävittäjäprojekti. Osittain asevoimien pyrkimyksissä eteenpäin heijastuu Neuvostoliiton perintö, josta kasvaminen ulos vie aikaa. Suuressa maassa asevoimien uudistuspyörä kääntyy hitaasti. Perusongelma modernisaatiossa on yhteiskunnan kehitysvaiheessa. Lännessä on siirrytty teollisuusyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan ja sitä myötä teknoarmeijaan. Venäjä haluaa myös teknoarmeijan, mutta yhteiskunnassa ei ole vielä riittäviä valmiuksia. Neuvostoliitto oli teollisuusyhteiskunta massa-armeijoineen, Alpo Juntunen summaa. Kalle Liesinen Sanasto: Lance = peitsi, slangissa myös alfauros positiivisessa mielessä Lance Jack = lance corporal = korpraali, (my) lance corporal voi merkitä myös penistä Old sweat = fasse = veteraani Shiny arse = pencil pusher = clerk = kirjuri Rig = takila, slangissa univormu, myös näyttävä nainen miehen edustusvaatteista yleensäkin voidaan käyttää nimitystä, Rig eli takila. Riki tarkoittaa mastojen, puomien, harusten, vanttien sekä köysistön kokonaisuutta, jonka varaan purjeet nostetaan. Laivan takilaan nostetut purjeet ovat komea näky. Samoin se, kun jalkaväen fasse ostaa uuden takilan, rigin eli univormun kiinnittääkseen siihen korpraalin arvomerkit. Joukkueen johtajan on kuitenkin syytä varoa liikaa innostumasta omasta korpraalistaan. My Lance Corporal on nimittäin myös pikku veitikka ; ilmaisu, joka väärään paikkaan työnnettynä voi aiheuttaa huomattavaa hämmennystä. Kuva: Lehtikuva Oy

7 ruotuväki 16/2010 reportaasi 7 Kuvat: Markus Kukkohovi ja Jarmo Siira Kulissien takana Hennalassa myös punnitukset työllistivät toimitsijoita. Lahden suurhalli tarjosi hyvät puitteen painin arvokilpailuille. Kisapaikan ilmettä ja toimivuutta kehuttiin. Painimatolla moni urheilija antoi kaikkensa. Maton ulkopuolella saatettiin tarvita huoltojoukkoja. Näin tehtiin painikilpailut Kulissien takana saadaan aikaan suuren urheilujuhlan tuntu. Suuret arvokilpailut ovat näytön paikka joukko-osastolle. Kaarina Honkalammi Hikiset miehet kamppailevat molskilla, valmentajat huutavat suojateilleen ohjeita samalla kun yleisö osoittaa suosiotaan painijan taipuessa siltaan. Ottelut seuraavat toisiaan, lämmittelyalueella väki vaihtuu päivän edetessä ja bussit kuljettavat urheilijoita majoitus- ja kisapaikkojen välillä. Näppärää. Kun kaikki toimii, harvoin tulee ajatelleeksi, mitä kulissien takana tapahtuu, että kaikki tämä saadaan aikaiseksi. Elokuussa Lahdessa järjestetyt Sotilaiden painin MM-kilpailut ovat olleet järjestäjilleen vuoden projekti. Tokihan on ollut tiedossa jo pidempään, että kisat järjestetään, mutta varsinaisesti valmistelut käynnistyivät vuosi sitten toimeenpanokäskyllä. Ensimmäiset puoli vuotta olivat hiljaisempaa asioiden valmistelua, minkä jälkeen lähetettiin viralliset kutsut kilpajoukkueille, kertoo kilpailun johtaja, everstiluutnantti Reima Kuutsa Hämeen Rykmentin Urheilukoulusta. Suurten arvokilpailujen järjestämiseen tarvitaan paljon lajiosaamista, minkä vuoksi kilpailut järjestettiin tiiviissä yhteistyössä Painiliiton kanssa. Kilpailun pääsihteeriksi saatiin pitkän linjan painimies Pertti Vehviläinen, joka huolehti kilpailujen lajiteknisestä toteutuksesta. Hänen tukenaan oli noin parinkymmenen henkilön painiasiantuntijoista koostuva ryhmä, joka kutsuttiin kilpailuvalmisteluja ja itse tapahtumaa varten kertausharjoituksiin. Tästä ryhmästä löytyy muun muassa kilpailun tuomareita, ottelulistoja ja tuloksia hallinnoivia toimitsijoita, ottelujärjestäjiä ja kilpailualueen rakentamisen ja varusteiden asiantuntijoita. Kaiken kaikkiaan järjestelyissä on ollut mukana 120 henkilöä, minkä lisäksi mukana on ollut koko Urheilukoulun henkilöstö, Hämeen Rykmentistä ja muualta puolustusvoimista joitakin avainhenkilöitä sekä 55 varusmiestä, Kuutsa summaa. Keskeisessä tehtävässä kilpailuissa olivat myös reserviläiset, jotka toimivat tulkkeina. Kilpailuissa monien maiden edustajat eivät juurikaan puhuneet englantia, vaan kieliä olivat muun muassa venäjä, arabia, puola, portugali ja kiina. Tulkit olivat kilpailujen ajan täystyöllistettyjä. Kävi vielä niin, että muutama valituista tulkeista joutui äkillisesti perumaan tulonsa. Silti tulkkiporukka sai lähes saman tien järjestettyä tilalle uudet henkilöt, Kuutsa kuvailee reserviläisten aktiivisuutta. Särmät armeijan kaverit Perjantaiaamuna Lahden suurhallissa on vielä hiljaista ja painimatot odottavat käyttäjiään. Reservin luutnantti Juha Mustonen ryhmineen odottelee hallilla kilpailupäivän käynnistymistä. Mustonen kuuluu Päijät-Hämeen Maakuntakomppaniaan, josta valittu ja koulutettu henkilöstö toimi painikilpailujen aikana sotilaspoliisitehtävissä. Kilpailujen turvallisuustoiminnan näkyvintä osaa olivat varmasti sotilaspoliisit suurhallilla. Juha Mustonen arvioi kisajärjestelyjen onnistuneen hyvin. Kyllä noita armeijan kavereita pitäisi olla muissakin tilaisuuksissa. Suurta dramatiikkaa ei ole toistaiseksi kisa-areenalla näkynyt. Pieniä selvitettäviä tilanteita on syntynyt johtuen siitä, että paikalla on paljon porukkaa eri kulttuureista ja on kielimuuria ja erilaisiin toimintatapoihin liittyviä asioita. Hyvä henki on kuitenkin Kilpailujen johtajan, everstiluutnantti Reima Kuutsan mukaan joukkoosaston erikoisosaaminen näkyy kilpailujärjestelyissä. säilynyt ja kaikki on sujunut ilman isoja yllätyksiä. Mustonen kertoo, että painikilpailuihin valittu henkilöstö on vuoden mittaan harjoitellut paljon tehtävää varten. Lisäksi monella on siviilielämässäkin osaamista turvallisuusalalta. Ryhdikkäät sotilaspoliisit tapahtuma-alueella eivät jääneet vaille huomiota kisakatsomossakaan. Kyllä noita armeijan kavereita pitäisi olla muissakin tilaisuuksissa, kun näyttää niin särmältä. Varuskunnassa vahvistettua turvallisuutta Hennalan porttien sisäpuolella tulee ensimmäisenä vastaan urheilijoita eri maista. Sotilaskodin jonossa selvitellään elekielellä tuotteiden hintoja. Monisatapäinen vierasjoukko vaatii enemmän myös varuskunnan turvallisuudelta, jota niin ikään on vahvistettu maakuntakomppanian henkilöstöllä. Reservin luutnantti Ilkka Manninen on toiminut kilpailujen ajan tilannekeskuksessa, josta komppanian toimintaa seurataan ja johdetaan. Hän kertoo, että mitään erityisen yllättävää ei ole tullut vastaan. Turvallisuustehtävät ovat olleet enimmäkseen pientä järjestyksen pitoa ja opastamista porttien sisällä ja kilpailupaikan lähistöllä. Esimerkiksi tälle illalle meille tuli tukipyyntö Sotilaskodista, että voimme tarvittaessa mennä avustamaan paikan sulkemisessa, Manninen kertoo ja viittaa edelliseen iltaan, jolloin kodin sulkemisaika oli venynyt. Myös Manninen arvioi, että komppanialle järjestetyt harjoitukset ovat olleet todella hyödyllisiä ja ehdoton edellytys toiminnan onnistumiselle. Olisi ollut aivan mahdotonta pyörittää tilannekeskusta ilman harjoittelua. Tietysti meitä helpottaa valmis tila, jonne voimme vain tulla ja laittaa koneet päälle. Lisää kuvia netissä > Sotilaspoliisit Päijät-Hämeen Maakuntakomppaniasta olivat näkyvä osa kilpailujen turvallisuustoimintaa. Pasi Koski ja Jarmo Petäjä huolehtimassa turvallisuudesta Lahden suurhallilla.

8 8 roomalaiset ruotuväki 16/2010 teksti ROOPE KALLIONPÄÄ kuvat ROOPE KALLIONPÄÄ & ISTOCKPHOTO ulkoasu LASSI VEHVILÄINEN Eihän se tarkoita juuri mitään, vastaa strategian laitoksen erikoistutkija Joonas Sipilä kysyttäessä, mitä Maanpuolustuskorkeakoululla työskentelemisen kannalta tarkoittaa, että laitoksen nettisivuilla hänen erikoisaloikseen mainitaan muun muassa muinaisen Rooman sotataito ja hallinto. Strategian laitoksella fokus on normaalisti ilman muuta nykypäivässä. Muinainen Rooma on mainittu netissä kuriositeetin omaisesti, kun nyt olen sattumalta väitellyt aiheesta, Sipilä kertoo. Aivan unohduksiin roomalaiset eivät kuitenkaan ole MPKK:lla jääneet. Sipilä on esimerkiksi kirjoittanut Rooman armeijaa kuvaavasta Vegetiuksen klassikkoteoksesta Epitoma Rei Militaris MPKK:n julkaisusarjaan. Etenkin ennen tuliaseiden kehittymistä Vegetiuksen kirja oli tärkeä esikuva armeijoille. Väitöskirjassaan Sipilä valottaa roomalaista päätöksentekoa, joka liittyy myös sotajoukkojen johtamisen eri tasoihin. Kadetit tutustuvat roomalaiseen sotataitoon sotahistorian kursseilla, joilla Sipilä on käynyt puhumassa. Luennolta löytyi myös sovelluksia nykyaikaan. Joitain taktiikoita on pystytty soveltamaan nykypäivänä, vaikkei enää käytetäkään falangeja. Esimerkiksi tuhansia tai satoja vuosia vanhoista mottitaktiikoista sekä tietysti solataisteluista riittää opittavaa nykyäänkin, kuvailee kadetti Kallejuhani Hirvonen antiikin sodankäynnin herättämiä ajatuksia. Kulttuurihistoriaa ja palkkajoukkoja Ennen tuliaseiden kehitystä Roomasta saatettiin ammentaa helposti konkreettista oppia niin joukkojen järjestämiseen kuin erilaisiin taktiikoihinkin. Kuitenkin myös myöhemmin roomalaiset ovat antaneet kulttuurisen ja asenteellisen mallin monelle armeijalle. Esimerkiksi Napoleon viljeli kuvakielessä viittauksia Rooman valtakuntaan, ja Italian fasistit lainasivat nimensäkin roomalaisilta. Sata vuotta sitten Brittein imperiumilla oli omasta mielestään yhtäläisyyksiä Rooman valtakunnan kanssa. Silloin sikäläiset evp-upseerit tutkivat mielellään tätä mennyttä armeijaa. Ehkä he kokivat jonkinlaista hengenheimolaisuutta roomalaisiin sotilaisiin, jotka hekin kulkivat pitkin maailmaa levittämässä länsimaista sivistystä, Sipilä kertoo. Läntinen kulttuuri on kaiken kaikkiaankin antiikin vaikutuksen läpitunkema. Esimerkiksi venäjän kielen sana tsaari tulee Caesarin nimestä, ja Helsingin Senaatintoria reunustavissa rakennuksissa näkyvät antiikin pylvästyylit. Rooman armeijaa on pidetty ensimmäisenä modernina armeijana, minkä vuoksi se on ollut luonteva malli myöhemmille sotilasorganisaatioille. Esimerkiksi kehityksessä asevelvollisuusarmeijasta ammattiarmeijaan saattaa piillä yhteyksiä nykymaailmaan. Mutta nykyajassa ei ainakaan toistaiseksi ole menetetty palkkajoukoista otetta, kuten Roomassa kävi, Sipilä naurahtaa. Antiikin roomalaiset laittoivat sotilaskoulutuksen ja ammattiarmeijan aika hyvin liikkeelle. Heillä oli erillinen armeija, jota koulutettiin koko ajan. Tämä on heijastunut myös nykyajan ammattiarmeijoihin, myöntää myös kadetti Hirvonen.

9 ruotuväki 16/2010 roomalaiset 9 Sota ja rauha eivät olekaan vastinpari Keväällä Suomessa vieraillut brittiläinen sotahistorioitsija Adrian Goldsworthy kertoi raportoineensa Yhdysvaltain armeijalle, mitä antiikin Roomasta voidaan oppia nykypäivänä. Hänen mielestään roomalaisten kokemukset voivat auttaa esimerkiksi Afganistanissa. Sotahan on aina julmaa ja ratsuväki raakaa, kuuluu vanha typerä sananlasku, Joonas Sipilä vitsailee ja vakavoituu sitten: Tietysti aina, kun jokin toiminta määritellään sodaksi, siinä on tiettyjä yhtäläisiä elementtejä, kuten väkivallan käyttö. Siinä mielessä tällä kaikkein yleisimmällä tasolla voidaan löytää yhteyksiä Roomaan. Jo roomalaiset kävivät myös vaikkapa interventiosotia, joille hyvin löyhästi ajatellen voisi löytää jonkinlaisia yhteyskohtia tämän päivän tapahtumista. Sipilä ajattelee kuitenkin, että historian ainoa opetus on, ettei siitä voida oppia, koska kaikki tapahtumat ja kehityskulut ovat monella tapaa ainutkertaisia. Siltikin menneisyys voi tuoda uutta valoa nykyaikaan. Jos ajatellaan vaikka sitä, mitä sota ja rauha tarkoittavat, on ehkä valaisevaa katsoa johonkin muuhun yhteiskuntaan, jossa nämä samat ilmiöt ja asiat näyttäytyvät toisella tavalla tai merkitsevät toisia asioita. Rooman tasavallan ja varhaiskeisarikunnan aikaan ei vielä oikein voida edes puhua vastinparista sota ja rauha. Sota oli normaalitila, ja rauha saavutettiin, kun sota voitettiin. Ajan kuluminen näkyy muissakin käsitteissä. Esimerkiksi sotilaiden ja siviilien erottelu alkoi kehittyä vasta keskiajalla. Nykyään ajatellaan, että siviileitä vastaan ei saa hyökätä ja esimerkiksi kokonaisten kaupunkien tuhoaminen on niin eettisesti kuin kansainvälisen oikeudenkin kannalta väärin. Antiikissa siviileillä ei ollut tällaisia oikeuksia, vaan heitä sai tappaa siinä kuin aseissa olevia miehiäkin. Sotiminen osana yhteiskuntaa Sota toi johtajille kunniaa, ja roomalaiseen maailmaan nousikin triumfikaaria muistuttamaan sotapäälliköiden onnistumisista. Esimerkiksi tämä keisari Septimius Severuksen muistomerkki kohoaa yhä Rooman kaupungin historiallisessa keskustassa. Roomalaisten sotilaiden vahvuus oli kurinalaisuus: muodostelmat pysyivät koossa ja miehet pystyivät odottamaan taistelua hiljaisuuden vallitessa. Hurja maine auttoi taisteluissa merkittävästi. Roomalaisesta sotataidosta on mukavan helppo puhua yhtenä käsitteenä ja viitata antiikin Roomaan. Kyse ei kuitenkaan ole mistään yhtenäisestä kokonaisuudesta, sillä Rooman valtakunta kesti pitkään ja myös sen sodankäynti muuttui. Valtakunta sai alkunsa rautakautisesta pikkukaupungista, jonka miehet taistelivat muiden vastaavien kaupunkien joukkojen kanssa. Sittemmin armeija kasvoi satojen tuhansien miesten sotakoneeksi, jota varustettiin systemaattisesti. Roomalaiset olivat erittäin sotaisia. Sotiminen oli sisäänrakennettuna yhteiskuntaan. Johtava luokka kilpaili sodan keinoin: Tasavallan virkamiehet valittiin vuodeksi, ja käytännössä ainoa tapa saada kuolematonta kunniaa oli sota. Suurin kunnianosoitus, jonka senaattori saattoi saada, oli triumfi, joka myönnettiin erityisen menestyksekkäälle sotapäällikölle. Kunnian tavoittelu tietysti houkutteli sotimaan naapureiden kanssa, kun samalla oli mahdollista kerätä sotasaalista. Tällainen itseään ruokkiva kierre vei Rooman armeijan esimerkiksi Skotlantiin ja Persianlahdelle, Sipilä kuvailee. Tasavallan aikaan roomalaiset eivät halunneet liittolaiskaupungeiltaan hellenistiseen tapaan veroja, vaan he ottivat mieluummin käyttöönsä sotajoukkoja. Tästä miesverosta ei olisi ollut hyötyä, jollei sotia olisi myös käyty. Roomassa vallitsi sodan kulttuuri, jossa hävitty taistelu ei ollutkaan häviö vaan pieni lihashaava, jonka jälkeen kerättiin uusi armeija ja jatkettiin. Tämä pääsi yllättämään esimerkiksi Hannibalin, Sipilä täydentää. Puhetta roomalaisesta sotataidosta ja Rooman armeijasta hämärtää sekin, että joukot olivat hyvin monikansallisia ja 100-luvulta ajanlaskun alun jälkeen vain pieni osa legioonalaisistakaan oli lähtöisin Italiasta. Liittolaisilta saadut apujoukot käyttivät jopa omia kansallisia varusteitaan. Armeija toimi latinantaitoisten upseerien, esimerkiksi legioonien komentajien ja centurioiden eli sadan miehen joukkojen johtajien varassa. Ei roomalaisilla yleisesti ottaen ollut mitään vallankumouksellisia taktiikoita eivätkä he olleet hirveän kurinalaisia tai loistavia yksilötaistelijoita. Hallinto oli kuitenkin niin kehittynyt, että se mahdollisti suurten armeijoiden kokoamisen, johtamisen ja huollon sekä esimerkiksi yhteisoperaatiot. Posti kulkee, mutta hitaasti Armeijan hallinto ei hoitunut antiikissa yhtä ketterästi kuin nykyään. Vaikka laivastolla oli viestikaleereita, tiestöä rakennettiin ja keisari Augustus loi postijärjestelmän, jolla viralliset viestit kulkivat mahdollisimman sujuvasti, tiedon liikkumisessa oli silti valtavia viiveitä. Oli myös vaikea selvittää, oliko asiakirja aito vai väärennös tai oliko viranhaltija oikeutettu toimimaan vai ei. Esimerkiksi sotajoukon matka Roomasta itäiseen Antiokiaan kesti yli kolme kuukautta. Toisaalta Aleksandriasta saattoi päästä Roomaan jopa reilussa viikossa. Asiakirjalähteistä selviää kuitenkin, että esimerkiksi keisari Septimius Severuksen kuoltua nykyisessä Yorkissa vielä 265 päivää myöhemmin Ala-Egyptissä Niilin suiston lähistöllä ei tiedetty, että keisari oli kuollut ja hänen seuraajansa oli ollut vallassa kohta vuoden, Sipilä havainnollistaa. Viestiyhteyksien parantuessa keisari saattoi käyttää jonkin verran keskitettyäkin valtaa, mutta pitkien etäisyyksien takia ennakointi oli vaikeaa. Niinpä paikallinen vallankäyttö ei voinut olla keisarin käsissä, ja jos hallitsija halusi johtaa sotaa, hänen oli oltava itse paikalla. Ei keisari voinut puuttua mihinkään Syyrian yksittäisiin asioihin, jos hän sai kuulla niistä puolitoista kuukautta tapahtumien jälkeen. Pitkien etäisyyksien takia esimerkiksi kapinoihin oli reagoitava hyvin aggressiivisesti. Nopealla toiminnalla paikalle saatettiin ehtiä ennen kuin tilanne riistäytyi käsistä. Samalla syntyi maine, joka ennaltaehkäisi kapinoita. Joskus pelottava maine riitti kapinan kukistamiseen, vaikka käytössä oli huomattavasti alivoimainen armeija, jonka riveihin oli kiireesti haalittu kaikki miehet kokkeja myöten. Kun Syyrian käskynhaltija kieltäytyi pystyttämästä keisari Caligulan patsasta Jerusalemin kaikkein pyhimpään peläten aiheuttavansa kapinan, Caligula lähetti laivalla viestin, että Syyrian käskynhaltija on vapautettu tehtävistään ja hänen tulee tehdä itsemurha. Käskynhaltija oli kohtuullisen helpottunut, kun hän kuitenkin ehätti saamaan jo paljon aikaisemmin viestin siitä, että Caligula oli murhattu, Sipilä kertoo etäisyyksien vaikutuksesta. Sotaa muodostelmissa ja vailla karttoja Antiikin sotataito on mielenkiintoinen aihe nykyajankin näkökulmasta, mutta roomalaisilla oli hyvin erilaiset lähtökohdat sotimiselle kuin nykyihmisillä. Hitaan tiedonkulun lisäksi esimerkiksi karttojen puuttuminen ja paikallisten oppaiden varassa toimiminen ajoivat roomalaiset sotapäälliköt tilanteisiin, joita nykyihmisen on vaikea kuvitellakaan. Vaikkei taistelustressi olekaan menettänytkään merkitystään sodassa, se ilmeni antiikin taisteluissa eri tavalla kuin nykyään. Kun taistelut käytiin selkeissä muodostelmissa, joukkojen laatu ja kurinalaisuus näkyi muodostelman ohuudessa. Roomalaisten joukkojen kurin osoitus keisariajalla oli, että sotilaat pystyivät olemaan hiljaa ennen taistelua. Normaalisti odotukseen kuului pulina ja huutelu, joka oli keino purkaa pelkoa. Centurian eli sadan miehen yksikön varapäälliköllä oli jopa sauva, jolla saattoi pamautella pulisijoita kypärään muistutukseksi hiljaisuudesta, Sipilä kertoo.

10 10 kentällä ruotuväki 16/2010 lyhyesti Toinen Katanpääluokan alus kastettiin Merivoimille hankittavista Katanpää-luokan miinantorjuntaaluksista toinen kastettiin Italian Sarzanassa 26. elokuuta. Kaikki kolme hankittavaa alusta tullaan sijoittamaan Saaristomeren Meripuolustusalueelle ja yksi niiden tärkeimmistä tehtävistä tulee olemaan valtakunnallisesti tärkeiden meriyhteyksien turvaaminen. Hanke kilpailutettiin seitsemässä eri maassa. Italialaisten tarjous oli taloudellisesti järkevin, kertoo Merivoimien Esikunnassa sektorijohtajana työskentelevä komentajakapteeni Kristian Isberg. JSu VMTK-sihteeristö kokoontui Helsingissä Varusmiestoimikunnan valtakunnallinen vaikutuskanava, VMTK-sihteeristö, kokoontui Helsingissä elokuun toisella viikolla. Tiivis kolmipäiväinen kokousrupeama sisälsi runsaasti keskustelua ja pohdittavaa. Asialistalla oli muun muassa nelivuotisen tavoiteohjelman kokoamista. Tavoiteohjelma jäi kesken niin, että muutaman sivun joudumme sitä vielä ruotimaan, VMTK-pääsihteeri Kai Lempinen sanoo. Sihteeristö kokoontuu seuraavan kerran lokakuussa äänestämään varusmiestoimikunnalle uuden pääsihteerin. LKa Aeromedevac tutuksi Lahdessa Puolustusvoimien tärkein vuosittainen lääkintähuollon koulutustilaisuus, Lääkintähuoltotapahtuma järjestettiin Hennalassa Lahdessa. Tämän vuoden tapahtuman yhtenä aiheena oli Aeromedevac-kyvyn kehittäminen. Muita aiheita olivat tänä vuonna esimerkiksi puolustusvoimien lääkintähuollon ja terveydenhuollon valmiuden kehittäminen. Myös johtajuus oli korostetussa asemassa. Aeromedevac tarkoittaa käytännössä potilaiden ilmaevakuointia, valottaa ilmavoimien ylilääkäri, lääkintämajuri Tuomo Leino. Ilmaevakuointia voidaan käyttää myös rauhana aikana viranomaisavun antamiseen. TVa Tampereella pidettiin Afganistanin kulttuuritapahtuma Tampereen kaupunki järjesti nelipäiväisen Afganistanin kulttuuritapahtuman elokuuta. Tapahtumalla pyrittiin tuomaan esille afganistanilaista kulttuuria ja elämää. Kyseessä oli merkittävä monikulttuurisuustyön tapahtuma Tampereella ja se oli kokonaisuutena tärkeää afganistanilaisen kulttuurin kannalta, kertoo tapahtuman johtava koordinaattori Maris Reinson. Meillä oli ensimmäistä kertaa vahvasti mukana kolmannen sektorin toimijoita, kuten esimerkiksi afganistanilainen kulttuuriyhdistys Nokialta. Puolustusvoimat oli yksi tapahtuman yhteistyökumppaneista. JLi Soittaja palvelee edustustehtävässä Peruskoulutuskauden jälkeen harjoitellaan ja harjoitellaan, soitetaan ja soitetaan. Esiintymiskokemusta karttuu varusmiesaikana roimasti. Saija Järvimäki Hämeen Rykmentin Sotilasmusiikkikoulun pihalla roudataan. Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan varusmiehet pakkaavat linja-autoihin soittokamoja ensimmäistä vartioparaatiaan varten. Aika nopeasti keikoille lähdöstä tulee rutiinia ja kullekin muodostuu omat vastuualueensa, musiikkiyliluutnantti Ville Paakkunainen toteaa lähtötohinoissa. Kun viimeinenkin soittaja on kipaissut kyytiin, alkaa matka Lahdesta Helsinkiin. Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan kapellimestarina toimiva Paakkunainen kertoo, että soittotoiminta on alkanut maaliskuussa peruskoulutuskauden jälkeen. Varusmiessoittokunnan varusmiehet astuvat palvelukseen tammikuun alussa, meillä on siis vain yksi saapumiserä vuodessa. Soittajilla on samanlainen peruskoulutuskausi kuin muillakin varusmiehillä, mutta sen jälkeen keskitytään soittamiseen. Ainoastaan aliupseerikouluun määrätyt noin 20 varusmiestä palaavat vielä sotilaskoulutukseen soittokauden jälkeen syyskuussa, selvittää Paakkunainen. Varusmiessoittokuntaan haetaan itse samana vuonna, jolloin osallistutaan kutsuntoihin. Kaikki hakijat kutsutaan pääsykokeisiin seuraavan vuoden maalis-huhtikuussa. Parhaat pääsevät Varusmiessoittokuntaan, muutamille löytyy paikka sotilassoittokunnista eri varuskunnissa. Tieto tällaisesta palvelusmahdollisuudesta kulkee musiikkipiireissä ja lisäksi tiedotamme aluetoimistoissa, kutsunnoissa ja musiikkialan oppilaitoksissa. Käymme myös musiikkileireillä esiintymässä, mikä toimii hyvänä mainoksenakin. Rekrytointi on onnistunut hyvin, sillä meille on vuosittain noin 250 hakijaa, Paakkunainen kertoo. Tiivistä keikkailua Vuosittain noin 80 alokasta pääsee suorittamaan palvelustaan Varusmiessoittokunnassa. Joukossa on puhallin-, lyömä- ja jousisoittajia sekä kitaristeja, kosketinsoittajia ja laulajia. Heidän soveltuvuus on kolumni Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan soittajat valmistautuvat ensimmäiseen vartioparaatiinsa turistien piirittämänä Helsingin Senaatintorilla. testattu pääsykokeissa Lahdessa soittonäytteellä, haastattelulla ja psykologisella P1-kokeella. Haastattelussa tarkastellaan Varusmiespalveluksen suorittamisesta on kuulemma hyötyä, koska sen aikana oppii useita arkielämän kannalta tärkeitä taitoja. Samalla yksilö kasvaa ja aikuistuu merkittävästi. Vastuuntunto ja hyvät tavat iskostuvat jokaisen varusmiehen selkärankaan. Puhumattakaan johtajakoulutuksen tuomista eduista opiskelu- ja työelämässä. Se on nimittäin tutkittu fakta, että 70 prosenttia reservin upseereina kotiutuvista varusmiehistä sijoittuu myöhemmin elämässä verokarhua eniten kiinnostavan neljänneksen joukkoon. Reservin aliupseeristostakin noin 34 prosenttia pääsee tuohon kerhoon. Perinteisesti vapaaehtoiseen palvelukseen astuneet naiset mainitsevat armeijan muun muassa tarjoavan hyvää koulutusta, jos Kenen etua varusmiespalvelus ajaa? Ihminen punnitsee tekemisensä hyvin usein ennen kaikkea itse saamansa hyödyn kannalta. haikailee tulevaisuudessa poliisiksi. Valintaa perustellaan myös runsaasti liikuntaa, elämyksiä ja opintopisteitä tarjoavaksi vaihtoehdoksi. Huomionarvoista tässä keskustelussa on se, että se tarkastelee varusmiespalvelusta järjestelmän yksilölle tarjoamien hyötyjen näkökulmasta. Mitä enemmän saan hyötyä palveluksestani, sen kannattavampaa se on käydä, on kantava ajatus asevelvollisten keskuudessa. Ilmiö on pesiytynyt laajemminkin yhteiskuntaamme. Ihminen punnitsee tekemisensä hyvin usein henkilön kiinnostusta ja motivaatiota sekä soveltuvuutta ylipäätään, sillä palvelusaika Varusmiessoittokunnassa on tiivis. Peruskoulutuskauden jälkeen porukka on yleensä jo hitsautunut yhteen. Soittotoiminta alkaa maaliskuussa ja ensimmäiset pari kuukautta ennen kaikkea itse saamansa hyödyn kannalta. Totta kai se on erinomaisen hieno asia, jos palvelus tuottaa hyötyä molemmille osapuolille, sekä yksilölle itsellensä että puolustusvoimille. Motivoitunut varusmies on aina parempi kuin vastentahtoisesti hampaita kiristellen oman ruutunsa täyttävä taistelija. Senkin faktan on joku kai joskus tutkinut, että työmotivaatiolla on suuri vaikutus työn tulokseen. Varusmiespalveluksen kohdalla yksilön etuihin keskittyvä lähtökohta on kuitenkin väärä. Toivon, ettei puolustusvoimat markkinoi Kuva: Jan Sundman harjoitellaan, Paakkunainen kertoo. Soittoharjoittelu on lähinnä yhteissoittoa, yksilöllistä soitonopetusta ei järjestetä. Tasoltaan soittajat vaihtelevat hieman vuodesta toiseen, muodollista pätevyyttähän ei vaadita. Valtaosa kyllä kehittyy meillä kun henkilökohtainen kokemus karttuu. Esiintymisvarmuuskin lisääntyy, sillä meillä on noin 130 esiintymistä puolen vuoden sisällä toukokuusta syyskuulle, Paakkunainen toteaa. Varusmiessoittokunnasta voidaan muodostaa erilaisia kokoonpanoja tilaisuuden mukaan. Konserttisoittokunnan lisäksi on esimerkiksi kivääritaito- ja rumpuryhmä, showband ja viihdeorkesteri. Kullakin soittajalla on oman päätehtävän lisäksi muita soittotehtäviä eri kokoonpanoissa, lisäksi kaikki opettelevat kuviomarssia peruskoulutuskauden lopulta lähtien. Hyviä hommia Matka Lahdesta Helsinkiin on taittunut nopeasti ja ennen vartioparaatia varusmiessoittajat käyvät ruokailemassa Santahaminassa. Erilaisissa edustustehtävissä pääsee tutustumaan monenlaiseen muonaan. Ensimmäisen kerran olen syönyt paistettua ankanrintaa intissä, nauraa jääkäri Tuomo Kangas. Nuoret soittajat ovat olleet tyytyväisiä erilaiseen palveluspaikkaansa. Aika lepiä on ja aika siistiä esiintyä tuhansien ihmisten edessä. Jääkärit Oliver Kollberg ja Aku Painilainen kertovat, että noin kolmasosa tämänhetkisistä varusmiessoittajista tähtää ammattimuusikoksi, vähemmän harkitsee sotilassoittokuntaan hakeutumista. Sotilassoittajan työssä vakityöpaikka ja -palkka houkuttelevat. Joukosta löytyy kuitenkin eniten muille urille, kuten lääkäreiksi ja diplomi-insinööreiksi haluavia. Santahaminasta matka jatkuu Senaatintorille, josta vartioparaatit käynnistyvät. Turistit piirittävät kameroineen esiintymiseen valmistautuvia soittajia. Viimeisten ohjeiden jälkeen asettaudutaan muotoon ja lähdetään liikkeelle. Lauri Kangasniemi > itseään liikaa näillä keinoilla. Suoriutuminen lakisääteisestä velvollisuudestamme tai joidenkin mielestä pakosta on ennen kaikkea meidän, varusmiesten, yhteiskunnallemme tarjoama palvelus. Asetelman tulee olla sellainen, että ensisijainen hyötyjä on puolustusvoimat. Meidän palvelusaikanamme saavuttamat edut ja hyödyt ovat toissijaisia, mutta silti tervetulleita bonuksia. Lue kolumnit netissä >

11 ruotuväki 16/2010 kentällä 11 Porilaisille nurmikenttien herruus palveluksessa Sotilaiden jalkapallon Suomen-mestaruudesta kisattiin Hämeenlinnassa. Turnaukseen oli valmistauduttu niin tosissaan kuin rennommallakin otteella. Mikko Laaksonen ruotuväki 40 vuotta sitten Puolustusvoimain tämänvuotinen jalkapallomestaruus ratkaistiin Turussa ja pelipaikkana oli Turun urheilupuiston viihtyisä ja hyvänurmikkoinen kenttä. Liekö sitten juuri tuo hyvä nurmikkokin innostanut pelaajiakin sillä nähdyt kuusi peliä olivat aika hyvätasoisia ja tasapäisiä kamppailuja. Ja voittajaksi selviytyi kukas muu kuin Pohjanmaan Ilmatorjuntapatteristo joka vei Puolustusvoimain komentajan lahjoittaman kiertopalkinnon puhtaalla pelillä vuodeksi Rovaniemelle. Pohjanmaan tykkimiesten lisäksi olivat Juhana Lindström Eversti, VTM Jyrki Heinonen on määrätty 1. tammikuuta 2011 alkaen puolustusvoimien viestintäjohtajaksi ja osastopäälliköksi Pääesikunnan viestintäosastolle nykyisen viestintäjohtajan Ossi Kervisen jäädessä eläkkeelle. Sotilasurallani olen työskennellyt ilmatorjuntatehtävissä sekä Turussa että Tuusulassa pariinkin kertaan. Viimeisin ilmatorjuntaan liittyvä tehtäväni oli Helsingin Ilmatorjuntarykmentin komentajana Panssariprikaatissa vuosien välisenä aikana. Porin Prikaati vei nimiinsä jalkapallon sotilaiden Suomen-mestaruuden voittamalla Hämeenlinnassa pelatun turnauksen finaalissa Kainuun Prikaatin maalein 2 1. Joukkuetta valmentaneelle kapteeni Keijo Eloselle mestaruus oli yllätys. Ihan tällaista menestystä en osannut odottaa, koska meillä ei ollut huippuluokan pelaajia. Lähdimme kuitenkin mukaan hyvällä mielellä. Joukkueen rungon muodostivat 6 7 pelaajaa Kakkosen Pallo-Iiroista, ja siihen oli hyvä rakentaa, Elonen totesi. Vahvuuksiamme olivat tasaisuus ja omaan työhön luottaminen. Pelasimme läpi turnauksen samalla systeemillä, hän jatkoi. Valmentaja nosti mestarijoukkueesta esille maalikuninkuuden 12:lla maalillaan voittaneen alokas Juho Pajulan (SJK) lisäksi kärjen takana peliä rakentaneen alokas Juuso Aallon (P-Iirot) ja keskikentän keskellä pelanneen alokas Verneri Salmisen (P-Iirot). Isäntäjoukkue Panssariprikaatille pronssimitali oli pettymys. Panssariprikaati oli voittanut kaksi edellistä turnausta, joten nytkin pelkästään mestaruus oli tavoitteena, totesi isäntäjoukkueen parhaimmistoon kuulunut Tampereen Ilvestä edustava alokas Jaakko Ruuskanen. Mestaruusputkelle haettiin jatkoa tosissaan. Mukaan ilmoittautuneille järjestettiin ensin karsintatapahtuma. Kisoja varten harjoiteltiin kolmesti viikossa, ja lisäksi pidimme yhden leiripäivän, Ruuskanen kertoi. Tavoitteena leiriltä välttyminen Suomenlahden Meripuolustusalue piti merivoimien lippua korkealla neljännellä sijallaan, vaikka kisoihin ei suhtauduttukaan yhtä vakavasti. Olimme varmaankin ainoa mestaruudesta pelattavaan neljän joukkueen yksinkertaiseen loppusarjaan selviytyneet Savon Prikaatin, Panssarivaunupataljoonan sekä Pohjan Prikaatin joukkueet. KPV:n mestaruussarjajoukkueen poikien johdolla pelannut Pohjanmaan Ilmatorjuntapatteristo oli siis selvästi paras ja ansaitsi mestaruutensa kiistatta. Mestarijoukkue pelasi kaunista ja tehokasta palloilua, ja se oli jokaiselta lenkiltään pitävä. Ja lisäksi sillä oli puolellaan eräs etu jota kutsuttiin Gunuksi. Tämä Gunu oli KPV:n ja Suomen maajoukkueen maalivahti Toisen puolen urastani olen ollut suunnittelu- ja kehittämistehtävissä Pääesikunnassa sekä valtakunnallisten maanpuolustuskurssien apulaisjohtajana. Näissä tehtävissä olen saanut perehtyä puolustusvoimien kehittämiseen, jossa olennaisena osana on verkostoituminen ja laaja yhteistoiminta useiden eri tahojen kanssa. Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen johtajana olen saanut yhdenlaisen näkymän viestinnän kenttään, sillä strategian laitokselta pyydetään lausuntoja eri medioihin viikoittain. Viestintä on jatkuvan kehittämisen ja kehittymisen kenttä, jossa haluan itse olla oppimassa lisää. joukkue, joka ei valmistautunut. Kaksi kertaa vedimme treenit ja joukkuekin selvisi vasta pari päivää ennen pelejä, kommentoi upinniemeläisten paras maalintekijä, siviilissä Ykkösen FC Espoolle verkkoja heiluttava alokas Ionel Armean. Tavoitteena oli välttyä nelipäiväiseltä Kiikalan leiriltä, hän virnisti. Turnauksen taso pysyi melko korkeana, vaikka kaikki joukkueet eivät lähteneetkään mukaan voitto mielessään. Jalkapallokanuunat tulivat pohjoisesta eteenpäin Porin Prikaatin tehokaksikko, alokas Juho Pajula (19) ja alokas Juuso Aalto, on jälleen onnistunut maalinteossa. Riemuun yhtyvät myös korpraali Joonas Ojanen (6) ja kokelas Matias Ketola. Gunnar Isosaari, joka päästi vain yhden pallon taakseen. Hänen lisäkseen olivat voittajien tukipylväitä puolustaja Aki Timonen ja toppari Juhani Jäntti, joka kummasti ehti paikkaan kuin paikkaan, vaikka ei niin vikkelän näköisesti liikkunutkaan. Se oli juuri sitä pelisilmää, mitä tosi pelaajalta vaaditaan. Ruotuväki nro 16 Raimo Helin, PsvP on jälleen kerran ollut ohittamaton este ja PohmltPston Lars Åström (6) voi vain todeta jotta pieleen meni. Eversti vaihtaa strategiasta viestintään Pääesikunnan viestintäosaston tehtävä on kertoa, miten puolustusvoimissa tullaan kehittämään asioita eteenpäin. Vastaavasti viestintäosasto on se kanava, jonka kautta puolustusvoimia voi viimekädessä lähestyä kysymysten kanssa. Uusi tehtävä on aina haaste. Se tekee nöyräksi ja odottavaiseksi, kun tulee valituksi tehtävään. Luotan siihen, että asiantuntijat osastolla neuvovat eteenpäin. Viestinnän kenttä on pitkään kiinnostanut eversti Jyrki Heinosta. Pelejä voisi verrata varmaankin A-junioreiden SM-sarjaan, Armean totesi. Taso oli yllättävän hyvä. Miesten pelien tasoon on ehkä vielä vähän matkaa, vaikka kaikki niitä jo pelaavatkin, Jaakko Ruuskanen pohti. Turnaus pelattiin Pullerin ja Kaurialan kentillä elokuuta. Mukana oli 15 joukko-osastoa. Lisää kuvia netissä > Kuva: Jan Sundman Kuva: Ruotuväki Kuva: Lauri Kangasniemi NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Upseerikokelas Lassi Piili 20 TOIMENKUVA Maavoimien Reserviupseerikoulun kurssin 236 priimus PALVELUSPAIKKA Satakunnan Lennosto, Pirkkala KOULUTUS Ylioppilas JOTAIN MUUTA, MITÄ? Tunne rajasi. Lauri Kangasniemi Maavoimien Reserviupseerikoulun kurssin 236 priimukseksi valittu tamperelainen upseerikokelas Lassi Piili ajatteli varusmiespalveluksensa alkaessa suuntaavansa sotilaspoliisipuolelle. Veljeltä ennen palvelusta saatu tieto sai kyseisen aselajin vaikuttamaan mielenkiintoiselta. Alokasaikana Satakunnan Lennostossa peruskoulutuskauden taistelijaksi valittu Piili kiinnostui kuitenkin toisesta vaihtoehdosta. Halusin selvittää, miten ilmatorjunta käytännössä toimii. Kun lähdin aliupseerikouluun, tietämykseni oli tasoa IT on lyhenne ilmatorjunnasta, hän virnistää. Reserviupseerikoulun ilmatorjuntapatteriin lennoston mies sopeutui sinisestä baretin väristä huolimatta nopeasti. Vaikka IT olikin mielenkiintoinen valinta, se ei kaikilta puoliltaan aivan täyttänyt Piilin odotuksia. En kadu hetkeäkään niitä valintoja, jotka olen tehnyt. Ilmatorjunnassa tosin ei tullut fyysisellä puolella seinää vastaan, jäin jopa kaipaamaan sitä. Yllättävä palkitseminen ASUINPAIKKA Kiitettävistä tuloksista huolimatta valinta koko RUK:n priimukseksi oli yllätys miehelle itselleen. Hiljalleen kurssin lopun häämöttäessä ystävät huomauttivat Piiliä hänen erinomaisista pisteistään. Tiukan kokonaispistetilanteen huomanneet kouluttajat rohkaisivat tekemään viimeisetkin kokeet ja tehtävät kunnolla. Toiseksi viimeiselle viikolla patterin päällikkö sitten soitti, että alapas valmistella puhetta päätösjuhlaan. Olin juuri silloin menossa lomamatkalle bussissa, Piili sanoo. Kovasta asenteesta ja tunnollisuudesta tunnettu Piili ei alkujaan edes miettinyt priimuksen titteliä. Hän uskoo, että suuri apu priimukseksi johtaneella tiellä oli Satakunnan Lennostossa käyty tavallista raskaampi ja fyysisempi peruskoulutuskausi. En pitänyt sitä realistisena asiana. Reserviupseerikoulussa ei todellakaan ollut tavoitteena olla priimus. Läpi intin periaatteeni on ollut, että teen aina parhaani. En todellakaan lähde tavoittelemaan täydellisyyttä, vaan ennen kaikkea testaamaan itseäni ja omia rajojani, Piili täsmentää näkemyksiään. Menestyksestä huolimatta suurin kunnia ei suinkaan ole pisteiden perusteella saavutettu maine. Vertaisten ja alaisten mielipiteitä on Piilin mukaan syytä kuunnella tarkoin. Tärkein on vertaisten näkemys. Sain vertaisilta myönteistä palautetta johtamisestani läpi RUK:n, se merkitsee eniten. Kehitettävää löytyy TAMPERE Lennoston mies selätti maavoimat Tuore upseerikokelas harkitsi ennen armeijan alkua hakemista laskuvarjojääkäriksi, mutta lopulta ajatus kaatui tiiviiseen työntekorytmiin, jonka katkeaminen jo kesällä ei ollut mahdollista. Tällä sektorilla hän näkee myös suuria parannusmahdollisuuksia puolustusvoimien osalta. Jo kutsuntatilaisuuksissa saisi olla enemmän tietoa valinnoista ja mahdollisuuksista. Melko vähän niistä loppujen lopuksi meille kerrotaan. Pitää olla omatoiminen, jos haluaa löytää informaatiota erikoisjoukoista ja -tehtävistä, Piili huomauttaa.

12 12 kentällä ruotuväki 16/2010 Kuormanpurkaja mukana purkupaikalle Moffett voi olla tuttu Euroopan reissuilta, mutta harvemmille puolustusvoimista. Trukki on mahdollista kiinnittää auton tai perävaunun taakse kuljetusta varten. Tatu Vaajala Puolustusvoimilla on kyseisiä laitteita muutamia. NBG 11:n (Nordic Battle Group 11) käytössä oleva laite on valmistettu vuonna Käyttö on keskittynyt käsittääkseni kriisinhallintajoukoille eri operaatioissa, taustoittaa Nordic Battle Groupissa palveleva yliluutnantti Marko Österman. Kyseessä on Moffett-ajoneuvotrukki. Ajoneuvotrukki se on siksi, että sen voi kiinnittää matkan ajaksi kuorma-auton tai perävaunun taakse, jolloin lavatilaa jää varsinaiselle kuormalle. Kuormaauto tai perävaunu tulee olla varusteltu kuljetukseen sopivaksi. Ajoneuvotrukki tarjoaa kuljettajalle toimintavapautta. Jos kuljettaja saapuu paikalle, missä ei olekaan kuormanpurkukalustoa, voi hän helposti itse ryhtyä toimeen. Käyttöön liittyvät puolustusvoimien ajoneuvojen käyttöä koskevat määräykset ja konetta voi kuljettaa puolustusvoimien trukkiluvan saanut henkilö. Pelkkä b- ajo-oikeus ei riitä. Lisäksi toki pitää olla konekohtainen tyyppikoulutus, Österman kertoo laitteen käytöstä. Moffett vaatii alleen kovan alustan. Pienet epätasaisuudet toki ovat sallittuja kuten trukeilla yleensäkin. Järin maastokelpoisesta laitteesta ei kuitenkaan ole kysymys. Prikaatitason laite Kuvassa Moffett-ajoneuvotrukkia asennetaan kuljetuskuntoon kuorma-auton perävaunun taakse. Kuva: Juhana Lindström Maastossa sitä ei usein näe, koska normaalit sotajoukot toimivat alueella, missä Moffettin käyttö ei ole mahdollista. Koneen käyttö sopii ehkä prikaatitason huolto-organisaatiolle, Österman kertoo koneen kenttäkelpoisuudeesta. Ajoneuvotrukin omamassa on kiloa. Sen nostokyky on toteutettu työntömastolla, jonka nostokyky vaihtelee ja kilon välillä. Trukkia kuljettaa japanilaisen Kubotan valmistama kolmisylinterinen, turboahdettu dieselmoottori. Huippunopeus lienee noin 20 kilometriä tunnissa, arvioi yliluutnantti huippuja tiedusteltaessa. Kyseinen trukkimalli on erittäin yleinen Keski-Euroopan tavarankuljetusliikenteessä. Myös Suomessa näkee silloin tällöin kyseisen laitteen olevan kiinnitetyn kuorma-auton tai perävaunun taakse, kertoo Nordic Battle Groupin yliluutnantti. Nordic Battle Group on yksi Euroopan unionin 18:sta taisteluosastosta. Valmiusvuorossa on kerrallaan kaksi osastoa, joiden on varauduttava kriisinhallintatehtäviin millä tahansa alueella kilometrin säteellä Brysselistä. Moffettajoneuvotrukki Valmistaja: Leijester Hegedyk, Hollanti Moottori: Kubota-konsernin valmistama kolmisylinterinen, turboahdettu diesel-moottori Omamassa: kiloa Nostokyky: kiloa Nostokorkeus: Kolme metriä Valmistusvuosi: 2006 Erikoista: Voidaan kuljettaa kuorma-auton tai perävaunun perässä, jolloin lavatila jää varsinaiselle kuormalle ja kuormanpurkukalusto kulkee mukana. huomio! verkossa Informaation valtatiellä on hidasteita edessä? Synttärisankarin kunniamerkki. Kyllä kruunu pojistaan huolta pitää. katso lisää kuvia tai lähetä oma ehdotuksesi palstalle verkkosivuillamme > Kuva: Markus Kukkohovi Juhana Lindström Kiinteähintaisista ja rajattoman surffailun mahdollistavista nettiliittymistä on tullut arkipäivää. Niiden turvin varusmiehet pitävät iltavapailla yhteyttä kavereihin Facebookissa ja Spotify popittaa lempimusaa ilman, että lasku pääse yllättämään. Kannettavilla pääsee nettiin nettitikkujen ja mokkuloiden lisäksi kännyköillä, ja osa ihmisistä kokeekin erillisen mokkulan turhaksi. Kesäkuussa uutispalveluissa kuitenkin povattiin loppua kännyköiden rajattomille nettiliittymille, kun yhdysvaltalainen operaattori AT&T otti askeleen taaksepäin ja palasi myymään vain kuukausittaiseen datamäärään sidottuja paketteja. Ajatuksena on, että 98 prosenttia käyttäjistä pärjää uusilla datapaketeilla ja verkkojen suurkuluttajat saadaan kuriin. Suomessa Sonera myy kännyköihin "lähes rajatonta" datayhteyttä. Kympillä saa kännykällä surffailla gigatavun verran täydellä vauhdilla, tämän jälkeen nopeus pudotetaan hitaaksi. Liittymien kautta liikenne kasvaa koko ajan. Pyrimme mahdollisimman pitkään tarjoamaan Kaartinjääkäri Tuomas Pakkanen kertoo kasarmilla ollessaan menevänsä kannettavan kanssa nettiin kännykällä nettitikun sijaan. mahdollisimman rajattomia kiinteällä hinnalla olevia nettiliittymiä, kertoo Elisan liittymäliiketoiminnan johtaja Matias Castrén. Jos tilanne menee siihen, että hyvin pieni käyttäjämäärä ruuhkauttaa suuren osan muista käyttäjistä, niin täytyy miettiä ratkaisuja. Tällä hetkellä ei ole tarvetta mennä siihen. Teoreettisesti yhden megan nettiyhteydellä pitäisi pystyä lataamaan tunnissa reilusti yli kolme gigatavua tiedostoja, jolloin gigatavun raja tulisi vastaan vajaan 20 minuutin kohdalla. Tavallinen nettisurffailu harvemmin synnyttää liikennettä yli 10 megatavua tuntia kohden, sillä teksti ja pari kuvaa eivät paljoa kuluta. Näin netissä voi touhuta ainakin kolme tuntia päivässä. Kun siirrytään multimediarikkaammille sivustoille, laitetaan Spotify virtaamaan musiikkia ja katsellaan pätkiä YouTubesta, voi päivän aikana tavaraa liikkua satoja megatavuja. Kuva: Juhana Lindström Tehokkaimmin kaistaa saa käytettyä lataamalla isoja tiedostopaketteja useista lähteistä samaan aikaan. Mittari käyntiin Ruotuväen toimittaja päätti kokeeksi seurata omaa netinkäyttöä NetWorx-nimisellä ohjelmalla. Näin oli tarkoitus selvittää, pystyisikö toimittaja pärjäämään yhdellä gigatavulla kuukaudessa, eli noin 30 megatavulla päivää kohden. Parin kuukauden aikana nettitikulla tuli surffailtua yhteensä vain 47 tuntia 27 eri päivän aikana. Dataa liikkui yhteensä 2,5 gigatavua, mutta tästä noin kahden gigatavun osuus syntyi vain kahtena surffailukertana, jolloin toimittaja tutki videopalveluita. Kahtena päivänä kolmesta nettiselailu jäi alle 10 megatavun, joten vaikuttaisi siltä, että gigatavun raja ei olisi aivan kohtuuton. Kun omat käyttötottumukset ja niiden seuraukset tiedostaa, voi pienellä itsekurilla hyvinkin pärjätä erilaisten liittymärajoitteidenkin kanssa.

13 ruotuväki 16/2010 vapaalla 13 Kuvat: KJan Sundman Tulenpuhaltamisessa yliluutnantti Lauri Lyytinen käyttää rypsiöljypohjaista petrolia. Tulitaiteilu irrottaa ajatukset arjesta Yliluutnantti Lauri Lyytinen myös viihdyttää tuttujen juhlia tulitempuillaan. Eetu Kupulisoja Tavallinen jonglööraus ei riittänyt yliluutnantti Lauri Lyytiselle, vaan hän halusi harrastukseensa vaativuutta tulen avulla. Hänen erikoinen harrastuksensa juontaa juurensa lukioaikaan, jolloin hän harjoitteli palloilla jonglöörausta kaverinsa kanssa. Heittelin palloilla, keiloilla, veitsillä ja renkailla, joten tulen mukaan ottaminen oli seuraava askel, Lyytinen perustelee. Nykyisin hän käyttää tulitaiteiluun muun muassa tulisauvaa, jonka palavat päät on vuorattu kevlar-kankaalla. Muita välineitä ovat esimerkiksi samantyyppinen, mutta ketjun päässä roikkuva tulipoi sekä palavat soihdut. Sytytettävät kohdat kastetaan ensin valopetrolissa, johon soveltuu savuttamaton erikoislamppuöljy. Tulitaiteilun lisäksi Lyytinen myös puhaltaa tulta. Siinä hän käyttää rypsiöljypohjaista petrolia. Harrastuksensa parhaaksi puoleksi Lyytinen näkee suoran palautteen omasta oppimisestaan. Siitä tulee hyvä fiilis, kun huomaa oppineensa jotain uutta, varsinkin jos kyseessä on vaikeampi temppu. Lisäksi hän mainitsee, että temppuja harjoittelemalla silmän ja käden koordinaatio paranee koko ajan. Sotilasuralle lähteminen tuntui mielekkäältä Lyytinen työskentelee normaalisti Varuskunnassaan Lauri Lyytinen toimii viestikomppanian joukkueenjohtajana. Haminassa Reserviupseerikurssin viestikomppanian joukkueenjohtajana, mutta heinäkuun saapumiserän kanssa hän on toiminut alokaskouluttajana Reserviupseerikouluun kuuluvan jääkärikomppanian puolella. Viestikomppaniaan Lyytinen siirtyi heti kadettikoulun jälkeen. Silloin sattui olemaan paikka auki. Olin ollut kouluttajakokelaana samassa paikassa, joten se oli mieleinen vaihtoehto työpaikaksi. Viestimiehenä Lyytinen on ollut varusmiespalveluksestaan lähtien. Kadettikouluun lähtemiselle hän löytää useita perusteita. Oma palvelukseni tuntui aikoinaan helpolta. Minulla oli myös viimeinen mahdollisuus suorittaa Maanpuolustuskorkeakoulu nykyistä opintomuotoa edeltäneellä systeemillä, jossa maisterin tutkinto kestää neljä vuotta, joten sitä oli pakko hyväksikäyttää. Nämä hommat ovat istuneet minulle mainiosti, Lauri Lyytinen taustoittaa. Tulitaiteilu pysyy harrastuksena Vaikka tuli saattaa olla tuhoisa elementti, ei tulitaiteilija Lyytiselle ole sattunut pahoja onnettomuuksia harrastuksensa parissa. Muutaman kerran käsi- ja kulmakarvat ovat lähteneet, ja joitain pieniä palovammoja on tullut, mutta suuremmilta vahingoilta on vältytty. Yliluutnantti Lyytisen mukaan tulitaiteilu ei ole harrastuksena lompakkoa rasittava. Välineet voi tehdä itse rautakauppatarvikkeista, jonka jälkeen tarvitaan vain petrolia. Lyytinen on pitänyt tulitaiteilun puhtaana harrastuksena, eikä ole esimerkiksi osallistunut alan kilpailuihin. Olen esiintynyt lähinnä tuttavien grillijuhlissa ja saunailloissa ylläpitopalkalla. Myös puolustusvoimien juhlissa olen ollut mukana. Saan aina joskus tarjouksia, mutta ne tulevat kaverisuhteiden kautta. Hän ei suunnitele kilpailuihin osallistumista myöskään tulevaisuudessa, vaan pitää tulitaiteilun keinona irrottaa ajatukset huolista ja murheista. Tavoitteena on oppia jonglööraamaan viidellä pallolla, kun tällä hetkellä menee vain neljä. tupavisa 1. Mikä on asukasluvultaan Suomen pienin kunta? 2. Missä järjestettiin elokuussa 2010 ensimmäiset nuorten kesäolympialaiset? 3. Kenet valittiin tangokuninkaaksi vuonna 2010? 4. Mikä on Uzbekistanin pääkaupunki? 5. Kuka oli Yhdysvaltain ensimmäinen presidentti? 6. Mikä on kaikkien aikojen myydyin musiikkisingle Suomessa? 7. Millä seuralla on eniten jalkapallon Mestarien liigan tai sen edeltäjän Euroopan cupin voittoja? 8. Kuka on Suomen oikeusministeri? 9. Mikä on maailman korkein rakennus? 10. Mikä muistomerkki on kuvassa? vastaukset 1. Sottunga, 2. Singaporessa, 3. Marko Maunuksela, 4. Taškent, 5. George Washington, 6. Elton Johnin "Candle in the Wind", 7. Real Madridilla, 8. Tuija Brax (vihr.), 9. Burj Khalifa - pilvenpiirtäjä Dubaissa, 10. Kaatuneiden upseerien patsas RUK:n päärakennuksen edustalla

14 14 vapaalla ruotuväki 16/2010 elokuvat tapahtumat The Last Airbender Ohjaus M. Night Shyamalan Pääosissa Noah Ringer, Dev Patel, Nicola Peltz, Jackson Rathbone, Cliff Curtis Ensi-ilta Salt Ohjaus Phillip Noyce Pääosissa Angelina Jolie, Liev Schreiber, Chiwetel Ejiofor, Andre Braughter Ensi-ilta 3.9. The Last Airbender on palkitusta amerikkalaisesta Avatar-animaatiosarjasta tehtävän elokuvatrilogian ensimmäinen osa, jonka on käsikirjoittanut ja ohjannut Unbreakable-elokuvan tehnyt M. Night Shyamalan. Elokuvan mytologia sijoittuu maailmaan, jossa elää eri alkuelementtejä hallitsevia taitajia. Tarina kertoo Aangista (Noah Ringer), viimeisestä tuulentaitajasta, jonka vedentaitaja Katara (Nicola Peltz) löytää veljensä Sokan (Jackson Rathbone) kanssa jään sisältä. Pian selviää, että Aang on seuraava Avatar, kaikkien neljän elementtien taitaja, jonka on tarkoitus on ylläpitää tasapainoa kansojen välillä. Heitä kuitenkin jahtaa Tulikansan prinssi Zuko (Dev Patel), jonka tarvitsee napata Avatar saadakseen takaisin kunniansa ja voidakseen palata kotiin. Elokuvan visuaalinen ilme on kaunis ja kamppailut ja elementaaliefektit näyttäviä. Jälkituotantona toteutettu 3D-käännös säväyttää vain paikoin. Hahmoista ei ehditä perehtymään kuin Aangiin ja Zukoon, joista jälkimmäisen ristiriitainen ahdinko tekee kiinnostavamman. The Last Airbender summaa animaatiosarjan ensimmäisen kauden keskeiset tapahtumat huimalla vauhdilla ja tuntuu elokuvan sijaan olevan tv-minisarjan ensimmäinen osa. Valmiin trilogian katsominen putkeen voi antaa aikuisille elokuvasta paremman kokemuksen. Lapset varmaan tykkäävät. Juhana Lindström Lentonäytöksen parasta antia tarjosi ilmavoimien Midnight Hawks -taitolentoryhmä. Sen lentäjät palvelevat päätoimisina lennonopettajina Lentosotakoulussa Kauhavalla. Airshow valtasi Pirkkalan Kuva: Lauri Kangasniemi Columbia Picturesin tuoreessa jännityselokuvassa katsoja saa ihmeteltäväkseen kylmän sodan jälkipesut. Evelyn Salt (Angelina Jolie) on luotettu CIA:n agentti, kunnes vanha, syöpään sairastunut neuvostoloikkari ilmestyy väittämään muuta. Loikkarin kertomus laukaisee tapahtumasarjan, jonka aikana Salt joutuu tekemään kaikkensa, jotta hän onnistuu pakoilemaan epäileviä kollegoitaan. Verenvuodolta eivät säästy edes presidentit, FBI taikka neuvostovakoojat. Saltin juonikuvio tuo mieleen Kill Bill -elokuvat. Hyvännnäköinen, kostonnälkäinen ja taidokkaasti tappava nainen pääosassa kostamassa yksi toisensa jälkeen kaikille häntä satuttaneille. Elokuva on erittäin hienosti toteutettu ja nopeatempoinen. Kun vauhtia ja jännitystä on tarpeeksi, ei katsojaa häiritse edes törkeästi yliampuvat asiat, esimerkiksi ydinsodan aloittamisaikeet tai Saltin silloilta rekkojen katoille hyppimiset. Parasta antia on ehkäpä Saltin vähäpuheisuus. Katsoja saa jatkuvasti miettiä, kenen puolella Salt loppuenlopuksi oikein on. Elokuvan loppuessa hänen käytökselleen löytyy kyllä selitys, mutta lopputekstien alkaessa ilmestyä kankaalle jää mieltä kaihertamaan Saltin avoimeksi jäänyt tulevaisuus. Ehkäpä elokuvasta joskus tehtaillaan jatko-osa, joka antaa katsojan kysymyksiin vastaukset. Tatu Vaajala Suomen Ilmailuliiton päälentonäytös, kaksi päivää kestänyt Tampere International Air Show kokosi yli ilmailun ystävää seuraamaan, kuinka erilaiset taitolentokoneet, kuljetuskoneet, hävittäjät ja helikopterit valtasivat Tampere-Pirkkalan lentoaseman ilmatilan elokuun alkupuolella. Esittelylennoista suurin osa oli varattu itseoikeutetusti Suomen puolustusvoimien kalustolle. Taivaalla nähtiin perinteisten F/A-18 Hornetien lisäksi muun muassa NH90-helikopteri ja ilmavoimiin vastikään saapunut Pilatus PC12 - yhteyslentokone. Ulkomaista vivahdetta näytökseen toi Alankomaiden ilmavoimista paikalle saapuneet F-16 Fighting Falcon -hävittäjäkoneet. Lisäksi yhdysvaltalainen KC-135 Starotanker -ilmatankkauskone ja Saksan ilmavoimien Panavia Tornado -hävittäjä olivat koko näytöksen ajan nähtävissä maanäyttelyssä. Klassikko taivaalla Tapahtumaan muun muassa suurimman osan ilmavoimien maanäyttelykoneista tarjonneen Satakunnan Lennoston komentaja, eversti Kari Janhunen seurasi hupia paikan päällä. Itse hän kertoo kiertäneensä erilaisia lentonäytöksiä jo useampia kymmeniä vuosia, osittain myös viran puolesta. Tapahtumaa hän piti onnistuneena. Ei siellä kymppiuutisissa happamia naamoja näkynyt. Varmasti iso juttu yleisölle oli se, että lentokäytössä olleet koneet oli sijoitettu siviilipuolelle yleisön luo. Aiemmin näytöksen suorittaneet koneet olivat sotilaspuolella, komentaja tuumii. Hienoja koneita ovat ne, joita näkee harvoin, esimerkiksi tämä North American P-51 Mustang, Janhunen kommentoi viitaten yhdysvaltalaiseen toisessa maailmansodassa aktiivikäytössä olleeseen hävittäjään. Tarjonta ilmavoimien puolelta laajaa Ehkä yleisön puolelta suurimmat kohahdukset sai aikaan molemmat päivät päättänyt ilmavoimien Midnight Hawks -taitolentoryhmän Hawk-koneilla suorittama hulppea show. Rautaiseen yhteistyöhön perustuvassa esityslennossa koneiden väliset etäisyydet olivat niukimmillaan ainoastaan puolitoista metriä. Ei siellä kymppiuutisissa happamia naamoja näkynyt. Esityksen yleisöystävällisyyttä lisäsivät Hawkeihin viritetyt Sanders SCSG-5A -savupodit, joiden synnyttämä savuvana syntyy, kun lentokonebensiinin ja öljyn sekoitukseen johdetaan sytytystulpan kautta virtaa, joka polttaa seoksen. Olemme erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön. Suomen ilmavoimien kanssa on ihan sopimus, jonka mukaan mennään, ja kaikkihan näkivät tuloksen taivaalla, lentonäytöksen johtaja Perttu Karivalo toteaa. Puolustusvoimien kannalta suurten ilmailunäytösten tuomat hyödyt ovat selkeitä. Ne toimivat loistavina näyteikkunoina tavallisten kansalaisten ja puolustusvoimien välillä. Esimerkiksi tänä vuonna tapahtuman ajankohta osui sopivasti yhteen Pilatus-yhteyskonehankinnan kanssa. Lentonäytökset tarjoavat meille hyvää näkyvyyttä. Pirkkalassa meillä oli rekrytointipiste esitellyn kaluston lomassa. Ilmavoimathan rekrytoi runsaasti varusmiehiä erikoistehtäviin, ilmavoimien tiedotuspäällikkö Joni Malkamäki sanoo. Lauri Kangasniemi levyt Kymppilinja: Valmistaudu olemaan väärässä Levy-yhtiö Hype Records Popvaikutteista rap-musiikkia tarjoileva Kymppilinja tekee toisella albumillaan ansaitusti lopullisen läpimurtonsa. Kolmihenkinen ryhmä ei harrasta sen enempää hip hop -kulttuuriin usein yhdistettävää egoilua kuin paatoksellista yhteiskuntakritiikkiäkään. Niiden sijaan Valmistaudu olemaan väärässä sisältää pääasiassa positiivista ja kevyttä musiikkia, jonka sanoituksissa omakehu on korvattu itseironialla ja painostavat basson jytinät raikkailla ja melodisilla taustoilla. Parhaana esimerkkinä toimii levyn tunnetuin kappale Minä, jonka lyriikoissa yhtyeen jäsenet avautuvat heikkouksistaan. Kappale oli Suomessa kesän soitetuimpia, eikä ihme, sillä Mariskan laulama kertosäe on ärsyttävästä yksinkertaisuudestaan huolimatta tai oikeastaan juuri siksi täydellinen kesähittiin. Levyn ykkösbiisiksi nousee muun muassa Cheekin viimeisistä viidestä singlestä vastanneen MMEN-duon tuottama mukaansatempaava Selvinpäin, joka edustaa albumin menevintä osastoa. Lisäksi esiin on nostettava Postikortti, jonka letkeään tunnelmaan reggae-laulaja Puppa J:n ääni antaa viimeisen silauksen. Myös kolmas vierailija Kauko Röyhkä on onnistunut veto, sillä Röyhkän tuoma seesteinen tunnelma pysäyttää kuulijan heti. Muutamasta rasittavasta kertosäkeestä huolimatta Valmistaudu olemaan väärässä saa hyvälle tuulelle. Kymppilinjassa onkin selkeästi ainesta pimeän syksyn piristäjäksi. Kuunteluun voi ottaa vaikkapa Helsingissä sataa -kappaleen: "Kun pilvet on synkät, ja mieli on musta, anna sateen pestä suru pois susta." Mikko Laaksonen Circa Survive: Blue Sky Noise Levy-yhtiö Atlantic Records Amerikkalaisen Circa Surviven kolmatta kokopitkää julkaisua Blue Sky Noisea on odotettu etenkin bändin fanien keskuudessa pitkään. Indierockin outona lintuna pidetyn viisikon edellisen albumin On Letting Go:n julkaisusta on ehtinyt vierähtää jo kolme vuotta. On helpottavaa huomata, ettei bändin omaperäisyys ole kärsinyt merkittävästi, vaikka kakkosalbumin jälkeen kulissien takana onkin toiminut astetta suurempi levy-yhtiö Atlantic. Levyltä löytyvät Circan tavaramerkit, kuten vokalisti Anthony Greenin poikkeuksellisen korkea lauluääni sekä perinteisestä indierockista hieman kokeelliseen suuntaan vivahtavat äänimaailmat. Vielä muutaman kuuntelukerran jälkeen Blue Sky Noise jättää jälkeensä varsin tyhjän olon, ja siitä on vaikea muodostaa minkäänlaista mielipidettä. Kuitenkin on helppo huomata, että taustavoimien vaihtuminen on muuttanut kokonaisuutta hieman helposti lähestyttävämmäksi. Myös moninkertaisen Grammy-palkitun tuottajan David Bottrillin mukaantulo on vienyt Circan tunnelmallisia äänimaailmoja yhä moniuloitteisempaan ja syvempään suuntaan. Levyn maukkaimpia paloja ovat viisikon mittapuun mukaan hieman tavallista rockahtavampi sinkkulohkaisu Get Out sekä perinteisempää Circaa edustava Frozen Creek. Blue Sky Noisen ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, ettei se pysty rakentamaan hyvistä palasistaan vahvaa kokonaisuutta. Kaiken kaikkiaan levy on varsin onnistunut yritys tyydyttää sekä vanhemmat että tulevat uudet kuuntelijat. On kuitenkin eri asia, oliko se tässä tapauksessa paras vaihtoehto. Lassi Vehviläinen

15 ruotuväki 16/2010 parkour 15 teksti ja kuvat JAN SUNDMAN grafiikka ja taitto LASSI VEHVILÄINEN Suuria pudotuksia, vauhtia ja vaarallisilta näyttäviä tilanteita. Onko parkour oikeasti sellaista, millaisen kuvan Internet-videoista saa? Ihmiset luulevat, että parkour on sitä, kun hypitään kerrostalon katolta toiselle. Sitten he ihmettelevät, kun me hypimme täällä kahden putken välissä parin metrin korkeudessa, nauraa Suomen Parkour -yhdistyksen Helsingin kaupunkivastaava Joona Saloranta. Media antaa helposti väärän kuvan parkourista, sillä kuviin ja videoihin lavastetaan usein tilanteita, jotta laji näyttäisi mahdollisimman hienolta ja suurelta. Totuus on kuitenkin hyvin usein toinen. Harrastajien mielestä parkourissa parasta onkin asteittainen kehittyminen kohti ilmavampia hyppyjä ja samalla kehon ja mielen ominaisuuksien kehittäminen. Jotain pientä hyppyä voidaan hioa pitkään, mutta kun lopulta onnistuu siinä, niin se tuntuu hyvältä. Se, että pääsee niin sanottuun flow-tilaan, jossa vain edetään esteiden yli, eikä suuremmin mieti asiaa, on mahtava tunne. Parkourista elämäntapa? Jesse Rantala kertoo fanittavansa brittiparkouraajia, Lontoon porukoita. Helsingin Pohjois-Haagassa on paljon hyviä harjoittelupaikkoja. Liikkuvat parkouraajat sitten kaupunki- tai metsäympäristössä, tärkeintä on edetä mahdollisimman nopeasti mielikuvitusta apunaan käyttäen. Joillekin laji antaa sopivan keinon päästä liikkumaan muutaman kerran viikossa, toisille se voi olla jopa elämäntapa, joka ohjaa tekemistä kaikissa arjen käänteissä. Elämäntapa siitä tulee siinä vaiheessa, kun kaikki mitä teet, on parkouria. Liikkuminen, oppiminen, syöminen, harjoittelu, lihaskunnon ylläpitäminen ja kehittäminen liittyvät kaikki olennaisena osana parkouriin, taustoittaa kolme vuotta lajia harrastanut 15- vuotias Jesse Rantola. Parkouraajat löytävätkin paljon yhteistä lajinsa ja muun elämän välillä. Saloranta vertaa sitä koulussa käymiseen tai työelämään, sillä molemmissa kehittymiseen vaaditaan rohkeutta ja paljon toistoja. Esimerkiksi koulussa harjoitellaan tehtäviä tekemällä niitä monta kertaa tai kertaamalla jotain pieniä yksityiskohtia. Kaikessa tavoitteena on tulla paremmaksi. Sama pätee myös parkouriin, hän jatkaa. Kysymys ei ole pelkästään liikkumisesta mahdollisimman nopeasti paikasta a paikkaan b. Hyppyjä voi harjoitella myös mielessä. Seuraavaa hyppyä käydään etukäteen läpi monta kertaa, ja lopulta saattaa uskaltaa tehdä sen, mikä vielä aikaisemmin tuntui mahdottomalta. Harrastajamäärät nousussa Saloranta aloitti parkourin vuonna 2002 ollessaan 16-vuotias. Hän oli muutaman kaverinsa kanssa tuolloin lajin pioneereja, vakavasti otettavia parkouraajia kun ei 1990-luvun Suomessa vielä tunnettu. Vuoden 2002 lopulla televisiosta tuli dokumentti ranskalaisesta Yamakasi-nimisestä parkour-ryhmästä. Se teki vaikutuksen minuun. Joona Saloranta korostaa, että vaikka hypyt näyttävät vaarallisilta, turvallisuus on aina etusijalla. Sen jälkeen tuli idea Suomen Parkour -yhdistyksen perustamisesta. Aluksi meitä oli noin kymmenen henkilöä mukana. Toiminta alkoi samaan aikaan Helsingin lisäksi Jyväskylässä ja Oulussa. Silloin oikeastaan parkouraaminen sai alkunsa Suomessa. Tarkkaa tietoa tämän hetken harrastajamääristä ei ole. Yhdistyksen sivuilla rekisteröityneitä käyttäjiä on kuitenkin jo yli 4000, mikä kertoo omalta osaltaan lajin suosion kasvusta viime vuosina. Ei välineurheilua Harrastustaan aloittelevan parkouraajan ei tarvitse omata ammattiurheilijan fysiikkaa tai huippuluokan välineitä, halu oppia ja kehittyä riittää hyvin. Pidemmälle edenneet voivat kuitenkin halutessaan hankkia varta vasten lajia varten kehiteltyjä kenkiä ja vaatteita. Niiden markkinat ovat erityisesti Englannissa suuret. Käytännössä aloittelija ei tarvitse mitään erikoisia ominaisuuksia. Hyvä peruskunto kuitenkin auttaa alkuun pääsemisessä. Esimerkiksi itselläni ei ollut mitään liikuntataustaa aloittaessani. Taidot ja voimat kehittyvät sitä paremmin, mitä pidemmälle harrastaminen jatkuu, Rantola kertaa. Sellaiset varusteet, missä on itse tottunut liikkumaan, ovat hyvät. Kun pääsee vauhtiin, huomaa mitä tarvitsee ja mitä ei, Saloranta lisää.

16 16 takakansi ruotuväki 16/2010 potretti Leikki-ikä on koko ikä Jan Sundman Johanna Ikäheimon elämä on ollut yhtä leikkiä. Hänen isänsä 1970-luvulla perustaman Lappset Groupin hallituksen puheenjohtajana nykyisin toimiva maailmannainen kertoo syntyneensä yritykseen. Perheemme on aina elänyt yrittäjäelämää. Siinä ei eritellä kotia ja työtä, vaan ne toimivat sulassa sovussa, hän täsmentää. Leikkipuistoja ja leikkivälineitä valmistava rovaniemeläinen Lappset Group Oy on vuosikymmenien aikana kasvanut perheyrityksenä todelliseksi suomalaiseksi menestystarinaksi. Lappset toimii tällä hetkellä 40 eri maassa ja on alansa edelläkävijä. Etelä-Euroopassa kunnat ovat pääasiakkaitamme. Lisäksi panostamme aktiivisesti yritysostajiin. Tällä alalla mahdollisuuksia on miljoonia. Vaikka Ikäheimo on koko ikänsä ollut osana perheyritystä, johtotehtäviin hän siirtyi vasta 1990-luvulla. Osasyynä siihen oli myös isän päätös myydä Lappset Group väliaikaisesti pois vuonna luvulla isä osti yrityksen takaisin. Hän soitti minulle ja sanoi, että "täällä tarvittais sua". Kysyin, että "nyt vai heti" ja vastaus kuului: "heti". Silloin, 28- vuotiaana, taivuin tulemaan mukaan, hän muistelee. Tämänhetkistä työtään Ikäheimo kehuu varauksetta. Vaikken osannut tästä unelmoida, niin tämän hienompaa työpaikkaa ei voi olla. Lapset ovat vaarassa eriytyä Johanna Ikäheimolla on monta rautaa tulessa. Kiireinen nainen on muun muassa Lappset Groupin hallituksen puheenjohtaja, kiinnostunut maanpuolustuksesta, ja viettää vuodestaan 140 päivää työmatkoilla. Siitä huolimatta, että leikkivälineet ja -puistot menevät hyvin kaupaksi, on Ikäheimo huolissaan nykylasten leikkitottumuksista. Kun katsotaan tutkimuksia, niin vapaan leikin määrä on laskenut huimasti. Minun ikäluokkani on oppinut pelaamaan jalkapalloa, luistelemaan tai hiihtämään kavereiden kanssa. Nykyään harrastuksiin on erilaiset koulunsa ja kaikki on vanhempien kontrollissa, hän päivittelee. Vapaa, erityisesti ulkona tehtävä liikunta käy kaikilla ikäluokilla, etenkin teineillä, vähiin. Se on asia, mihin yritämme vaikuttaa. Uusinta uutta on teknologian tuominen mukaan leikkiin. Jo nyt on kehitteillä välineitä, joilla lapset voivat suunnitella leikkinsä kotikoneella valmiiksi ja mennä sitten testaamaan niitä käytännössä ulos. Emme kykene kilpailemaan konsolipelien kanssa, mutta jos voimme edes haastaa ne ja saamme lapset edes puoleksi tunniksi tai tunniksi ulos, olisi se jo hienoa. On huikeaa, kuinka kokonaisvaltaisesti pystymme käsittelemään maanpuolustusta ja miten kaikki laittavat itsensä likoon kriisin sattuessa. Leikki ei ole vain lapsille. Myös iäkkäämmille ihmisille on kehitetty omia puistoja, jotka ovat nousseet suosioon etenkin Välimeren maissa. Seniorituotteet ovat hitti tällä hetkellä. Esimerkiksi Espanjaan on myyty 170 senioripuistoa. Ne ovat uusia väestön kehittymiseen liittyviä teemoja, joihin panostamme. Leikki-ikä on todellakin koko ikä, nollasta sataan, hän nauraa. Armeija olisi kiinnostanut Kaikkien kiireidensä ohella Ikäheimo ehtii myös toimimaan jäsenenä Maanpuolustuksen tuki ry:ssä. Hänen kiinnostuksensa maanpuolustusta kohtaan heräsi jo nuorena. Ikäheimo sanookin, että jos naisten vapaaehtoinen asepalvelus olisi ollut mahdollista hänen aikanaan, olisi hän mielellään tarttunut siihen. Ehdottomasti olisin lähtenyt. Käyn paljon puhumassa opiskelijoille ja suosittelen tytöille armeijan käymistä. Varsinkin, jos ei ole vielä aivan varma tulevaisuuden opiskelusuunnitelmistaan, hän korostaa. Ikäheimo suoritti maanpuolustuskurssin syksyllä Hän kehuu kurssin järjestelyitä ja sisältöä ja sanoo, ettei ole nähnyt vastaavaa maailmassa. On huikeaa, kuinka kokonaisvaltaisesti pystymme käsittelemään maanpuolustusta ja miten kaikki laittavat itsensä likoon kriisin sattuessa. Tänä päivänä lehtiä ja kannanottoja esimerkiksi Afganistanin tilanteesta osaa lukea aivan eri tavalla, hän miettii. Johanna Ikäheimo Ikä: 42 vuotta Asuinpaikka: Rovaniemi Ammatti: Lappset Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Koulutus: Hallintotieteiden maisteri Älä koskaan aamulla herätessäsi laske, mitä sinulta puuttuu, vaan mitä sinulla on. Kuvat: Lauri Kangasniemi poiminta Huutokauppa tarjoaa jokaiselle jotakin Mikko Laaksonen Puolustusvoimien käytöstä poistettua materiaalia on jälleen kaupan. Keuruulla järjestettävässä huutokaupassa myynnissä on tavaraa laidasta laitaan, muun muassa ahkioita, kassakaappeja, ompelukoneita, sähkökaapelia, jääkaappeja, elokuvalaitteisto, ilmankuivaimia ja polttomoottoripainepesureita. Varastopäällikkö, kapteeni Hannu Tastula kertoo huutokauppojen keräävän runsaasti väkeä. Tapahtumat ovat erittäin suosittuja. Väkimäärää on vaikea arvioida, mutta kaksipäiväisen tapahtuman aikana paikalla käy tuhansia ihmisiä, hän toteaa. Yksittäisiä hittituotteita on Tastulan mukaan vaikea nimetä. Puolustusvoimien käytöstä poistetun tavaran huutokaupat ovat hyvin suosittuja. Kuva Millog Oy:n viime toukokuussa Tampereella järjestämästä tapahtumasta. Kuva: Mikael Hautala Se tietysti riippuu aina ihmisistä, mikä kiinnostaa. Muun muassa sterilointiin käytettäviä autoklaaveja on myyty paljon, samoin lääkintäpuolen materiaalia. Tarjonta on kuitenkin niin laajaa, että jokaiselle löytyy jotakin. Myynnissä on esimerkiksi opiskelijoille sopivia huonekaluja, hän huomauttaa. Paikalla on myös kiinteällä hinnalla myytävien tuotteiden myymälä. Siellä myynnissä on esimerkiksi armeija-astioita, työkaluja, vaatteita, naamioverkkoja ja keräilytavaraa. Huutokauppa Keuruu 4.9. klo 10. Tavarat esillä 3.9. klo ja 4.9. klo Myymälä auki 3.9. klo ja 4.9. klo Kalettomantie 121, Keuruu. Tiedustelut: tai kalenteri Ammunnan PM-kilpailut Kajaani Sotilaiden ammunnan Pohjoismaiden mestaruuksista taistellaan Kainuun Prikaatissa. Kilpailuissa on lisäksi osallistujia Belgiasta, Latviasta ja Liettuasta. Päällystön hengelliset päivät Jämsä Päällystön hengellinen säätiö järjestää Pääesikunnan kirkollisen osaston tukemana Päällystön hengelliset päivät Ilmavoimien Teknillisellä Koululla. Teemana on "Kantakaa toistenne taakkoja" (Gal 6:2). Ilmoittautua tulee 3.9. mennessä toimistosihteeri Anneli Laakkoselle (puh ) tai osoitteessa Sukeltajahaku Tavanomaista haasteellisempaa varusmiespalvelusta etsivät voivat hakea sukeltajaksi mennessä. Palvelus alkaa tammikuussa 2011 ja sen pituus on 362 vuorokautta. Kurssille voivat hakeutua myös jo palvelukseen astuneet, jotka valituiksi tullessaan keskeyttävät sen. Lisätietoja: tai Laulaen ja soittaen "Tahdissa... Mars!" Lahti Lahden konserttitalon Felix Krohn -salissa järjestetään Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan 20 v. ja Lahden sotilaskotiyhdistyksen 90 v. juhlakonsertti. Solistina laulaa Mikael Konttinen. Liput 15 e.

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Heidi Honkamaa Risto Sinkko Kadettikunnan syyskokous 24.10.2015 Toteutus Webropol-kysely toteutettiin aikavälillä 17.09-30.09.2015 Kysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella)

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella) VALMISTAUTUMINEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄN ENNEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄ Kriisinhallintatehtävään lähdöstä kannattaa keskustella oman lähiverkoston kanssa. Pohdi millaisia asioita käyt läpi puolison, kumppanin,

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta Mika Lehkosuo KIRJE PELAAJILLE Moi Pelaajat, Pelirohkeus on sana joka usein esiintyy, kun kuvataan meidän pelitapaamme ja ajatteluamme jalkapallon

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset sukupuolittain Taustatiedot Ensisijainen jäsenjärjestösi Maanpuolustuskiltojen liitto 12,0 % 11,7 % 17,9

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Ringettekoulu F E D C B 2. Vastaaja isä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

ASIAKASPALVELU ILKKA KOPPELOMÄKI. kouluttaja, itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä

ASIAKASPALVELU ILKKA KOPPELOMÄKI. kouluttaja, itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä Tärkeimpiä asioita luennon osallistujalle. M IELEENPAINUVA ASIAKASPALVELU ILKKA KOPPELOMÄKI kouluttaja, itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä M ITÄ ON MIELEENPAINUVA ASIAKASPALVELU? Mieleenpainuvan asiakaspalvelun

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Taustatiedot Ensisijainen jäsenjärjestösi Sähköinen jäsenkysely toteutettiin 20.10. 5.11.2016 välisenä aikana ja

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Hallitus Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 2/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 2/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Liiton uusi strategia 2016-2020 hyväksytään 17.10. liittokokouksessa Raumalla.

Lisätiedot

D -IKÄISTEN HARJOITTELUA

D -IKÄISTEN HARJOITTELUA D -IKÄISTEN HARJOITTELUA VERYTTELYT niveljumppa Erityisen tärkeitä kaikki käsien heilautukset, olkapäiden rentouden kehittämiseen paljon aikaa. Matkitaan rennosti iskulyönnin käsien vientiä ylös ja liikettä

Lisätiedot

VERSTASTUUTTI. Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4

VERSTASTUUTTI. Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4 O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4 VERSTASTUUTTI Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! E I TARVITSE OSATA VIESTINTÄ- TAI TIETOTEKNIIKKAA ETUKÄTEEN S YYS-JOULUKUUN 201 4

Lisätiedot

Sinä olet kuin Lasse, koska... Tavoittelet unelmaasi. Pidät itsesi kunnossa. Käytät voimiasi viisaasti. Sinulla on tahdonvoimaa.

Sinä olet kuin Lasse, koska... Tavoittelet unelmaasi. Pidät itsesi kunnossa. Käytät voimiasi viisaasti. Sinulla on tahdonvoimaa. Sinä olet kuin Lasse, koska... Tavoittelet unelmaasi. Pidät itsesi kunnossa. Käytät voimiasi viisaasti. Sinulla on tahdonvoimaa. Kehität taitojasi jatkuvasti. Osaat keskittyä yhteen asiaan. Kuljet rohkeasti

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- Ilves, ringette

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- Ilves, ringette Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves, ringette 1. Joukkue, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Ringettekoulu Fjuniorit Ejuniorit Djuniorit Cnuoret Bnuoret 2. Vastaaja

Lisätiedot

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta:

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta: TALENTUM HELSINKI 2013 Copyright Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen ISBN 978-952-14-2036-8 ISBN 978-952-14-2037-5 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille 2012 Mistä kyselyssä oli kyse? SPEK ryhmän omatoimisen varautumisen kurssitetuille suunnattiin asiakaskysely

Lisätiedot

Pelastustoiminnan turvallisuus ja haasteet VOK:ssa. Ari Koivu palomestari

Pelastustoiminnan turvallisuus ja haasteet VOK:ssa. Ari Koivu palomestari Pelastustoiminnan turvallisuus ja haasteet VOK:ssa Ari Koivu palomestari TUNNUSLUKUJA: Alueella 13 VOK ~2200 henkilöä majoittuu Pääpaloasemaa lähin kokenut huomionarvoisimman muutoksen: Yksi VOK Vantaalla

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2016 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2016. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan?

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Roolisi leirilippukunnanjohtajana (LLPKJ) tai leiriluotsina on äärimmäisen tärkeä Roihun onnistumisen kannalta. Näihin tärkeisiin rooleihin kohdistuu

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm. rjestelmästä. Kesäkuu TNS Gallup Oy 2007 / AKE ajokorttiseuraamusjärjestelmä (proj.

Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm. rjestelmästä. Kesäkuu TNS Gallup Oy 2007 / AKE ajokorttiseuraamusjärjestelmä (proj. Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm rjestelmästä Kesäkuu 2007 1 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksessa selvitettiin ajokorttiseuraamusjärjestelmän tunnettuutta ajokortin haltijoiden keskuudessa

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006 SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 00 TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 0 A, 000 ESPOO, Finland, tel. int+35- (0)-3 500, Fax int+35-(0)-3 50 JOHDANTO Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

CEPROMIN Kaivosalueiden lasten tuki, Bolivia

CEPROMIN Kaivosalueiden lasten tuki, Bolivia 1 CEPROMIN Kaivosalueiden lasten tuki, Bolivia Kumppani Centro de Promoción Minera Hankkeen kuvaus Boliviassa on edelleen arvioiden mukaan noin 850.000 lapsityöläistä. Suuri osa heistä elää kaivosalueilla,

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13 Asia Hakija Oikeus valokuvaan A Annettu 17.11.1987 Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään kuvannut omalla

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin 4.11.2016 klo 15-16 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Seija Leppänen psykologi, uraohjaaja Aalto-yliopiston oppimispalvelut,

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski Suomen alueella Nina Pimiä Projekti insinööri 29.1.2016 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot