MISSÄ ILO? TAUSTATIETOA RAAMATUNTEKSTIIN

Transkriptio

1 Andreas-raamatturyhmämateriaali 01/05 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs HELSINKI 09/ MISSÄ ILO? Tämän materiaalin sisältö tarkastelee aihetta Missä ilo? Aihetta tarkastellaan ilon kirjeeksi kutsutun filippiläiskirjeen kautta. Tämän materiaalin teema on liitetty myös Oronmyllyn (Parikkala) ja Vivamon (Lohja) Nuorten raamattukursseihin. Tietoa kyseisistä tapahtumista löydät -sivuilta, linkit nuortentapahtumat >> tapahtumia toimintakeskuksissamme. TAUSTATIETOA RAAMATUNTEKSTIIN Missä ilo? Filippiläiskirje Millä tavalla sisimpäsi olot ovat riippuvaisia ulkoisista olosuhteista? Voiko ihminen olla onnellinen ja iloinen, vaikka kohtaakin vastoinkäymisiä ja vaikeita tilanteita? Mitä ilo oikeastaan on? Onko se tunne vai jotain muutakin? Paavalin kirje filippiläisille esittelee meille Paavalin, joka on vankeudessa kytkettynä kahleella vartijaansa ja kirjoittaa siitä huolimatta ilosta. Eikä niin, että hän kaipaisi iloa elämäänsä, vaan hän kuvaa sitä, mistä kaikesta hän iloitsee. Filippi oli vanha eurooppalainen kaupunki, joka sai nimensä 300-luvulla ekr. Aleksanteri Suuren isältä Filip II:lta. Filippi sijaitsi maantieteellisesti tärkeällä paikalla solassa, jonka kautta kulki Euroopasta Aasiaan kulkeva tie. Siksi myös Rooman hallitsijat olivat nähneet sen arvon ja perustaneet sinne sotilassiirtokunnan kuten muihinkin strategisiin paikkoihin. Filippin asukkaista suurin osa oli roomalaisia sotaveteraaneja, jotka olivat palveluksensa jälkeen saaneet Rooman kansalaisoikeudet. Nuo siirtokunnat olivat oikeastaan Rooma pienoiskoossa. Missä tahansa ne sijaitsivatkin, niissä käytettiin sen kieltä, vaatetusta, tapoja ja hallintotapaa. Asukkaat olivat ylpeitä roomalaisuudestaan. Tämä tulee selvästi esille myös Paavalin ja heidän ensi kohtaamisessaan: he (= Paavali ja Silas)ovat juutalaisia ja opettavat tapoja, joita meidän ei ole lupa omaksua ja noudattaa, koska olemme roomalaisia, Apt.16: Filippissä asui myös huomattava kreikkalaisväestö, mutta sen sijaan ei juutalaisia, koska siellä ei ollut synagogaa. Synagogan perustaminenhan edellytti kymmenen juutalaismiehen läsnäoloa. Paavali saapui Filippiin toisella lähetysmatkallaan. Kutsu Euroopan puolelle tuli Jumalan Paavalille antamassa näyssä, Apt. 16: Filippissä Paavali hakeutui matkatoverinsa Silaksen kanssa joen rantaan, koska he olettivat paikallisen rukouspaikan olevan siellä. Paikalla oli vain naisia, mutta Paavali kertoi evankeliumin Jeesuksesta heille. Sen seurauksena Aasian Tyatirasta kotoisin ollut liikenainen Lyydia kääntyi kristityksi, ja hänet ja hänen perheensä kastettiin. Oleskelu ja opettaminen Filippissä johti kuitenkin Paavalin ja Silaksen vankityrmään. Sen perimmäisessä sopessa he rukoilivat ja lauloivat ylistyslauluja. Yhtäkkiä tuli maanjäristys, joka avasi vankilan

2 2 ovet. Kaiken tapahtuneen myötä vanginvartija tuli uskoon. Tapahtumat hämmensivät paikalliset hallitusmiehet niin, että he pyysivät Paavalia ja Silasta poistumaan kaupungista. Kristillinen seurakunta oli kuitenkin perustettu. Kolmannella lähetysmatkallaan Paavali poikkesi myös Filippissä. Paavalin kirje filippiläisille henkii syvää ystävyyttä. Se kertoo siitä, miten luja side Paavalin ja filippiläisten välille on vuosien myötä syntynyt. Paavalin ei tarvitse kirjeen alussa vakuutella olevansa Kristuksen apostoli kuten hän monissa kirjeissä teki. Kirjoittajan ja vastaanottajien välillä vallitsi luottamus. Toisin kuin muut seurakunnat filippiläiset olivat tukeneet Paavalin työtä taloudellisesti useaan otteeseen, Fil:4: Kirjeessään hän viittaa myös Epafrodituksen saapumiseen hänen avukseen, Fil.3: Paavalin kirjoittaessa kirjettään hän oli vangittuna. Todennäköisesti paikka oli Rooma, ja ajankohta oli 60-luvun alussa. Muina mahdollisuuksina pidetään vankeutta Kesareassa tai Efesoksessa. Monet kirjeen kohdat viittaavat kuitenkin siihen, että kyseessä oli tuo Rooman vankeus, josta Apostolien tekojen viimeinen luku kertoo. Filippiläiskirjettä ei ole turhaan sanottu ilon kirjeeksi, sillä Paavali mainitsee siinä ilon ja iloitsemisen parikymmentä kertaa. Kahden ensimmäisen luvun aikana hän kertoo omia ilonaiheitaan. Kahdessa viimeisessä luvussa hän kehottaa filippiläisiä tarttumaan samaan iloon. Vaikka ulkoiset olosuhteet eivät äkkiä ajatellen suinkaan tarjonneet syytä iloon, Paavalin sisällä näyttää olevan ilon lähde, jota ei voi tukahduttaa. Ensimmäisessä luvussa Paavali kertoo iloitsevansa ystävistään filippiläisistä. Hän saanut nähdä, miten Jumala on aloittanut heissä työnsä. Paavali ei kuitenkaan jää menneestä iloitsemiseen, vaan katsoo samalla tavalla myös tulevaan. Miksi hän voi tehdä niin? Siksi, että hän on vakuuttunut siitä, että Jumala jatkaa työtään hänen ystävissään ja saa sen valmiiksi. Rakkauden ja uskon syveneminen on Jumalan työ, ei kenenkään oma ponnistus. Kuin esimerkkinä Jumalan mahdollisuuksista ja voimasta Paavali kertoo, miten hänen vankeutensa on kääntynyt evankeliumin eduksi. Häntä vuorollaan vartioineet sotilaat ovat kiinnostuneet Jeesuksesta. Kun vartija on ollut kahleella kytkettynä vankiinsa, hän ei ole voinut välttyä kuulemasta evankeliumia. Paavalin kahleet ovat synnyttäneet vartijoille aivan uuden yhteyden, yhteyden Kristukseen. Se puolestaan on rohkaissut paikallisia uskovia entistä pelottomammin julistamaan Kristusta siellä missä he ovat. Tässäkin Paavali katsoo iloiten tulevaisuuteen: evankeliumi leviää eri tavoin, sitä ei voi kahlita. Paavali paljastaa elämänsä ilon alkuperän, kun hän kirjoittaa minulle elämä on Kristus, 1:21. Ilo ei siis olekaan Paavalille vain tunne, vaan se on suhde ilon lähteeseen. Vaikka Paavali varmasti tietää filippiläisten jo tuntevan Kristuksen, hän tahtoo kuvata hänet heille uudelleen. Juurille on hyvä ja tarpeen palata uudestaan ja uudestaan. Näin syntyi yksi kauneimmista kuvauksista siitä, kuka ja millainen Kristus on, 2:5 11. Ei ihme, että näitä jakeita kutsutaan Kristus-hymniksi. Äärettömän yksinkertaisella ja samalla kuitenkin syvällä tavalla ne kertovat Vapahtajamme olemuksesta ja tehtävästä. Siinä jos missä on aihetta iloon. Kuin alleviivaten tätä Jeesuksen työtä ja sen meille tuomaa yhteyttä Jumalaan, Paavali kutsuu meitä Jumalan lapsiksi, 2:15. Paavali kehottaa filippiläisiä useampaan otteeseen iloitsemaan, 2:17 18, 3:1, 4:4. Viimeisessä luvussa hän selittää heille, miten on mahdollista iloita olosuhteista huolimatta. Paavali tietää, että ilon voi tappaa huolehtimalla kaikista mahdollisista asioista. Se puolestaan kertoo, miten huolehtija näkee usein kaiken olevan hänen omassa varassaan. Asioita on varmistettava ja ennakoitava. Tämän tilalle Paavali tarjoaa ilon säilyttävän reseptin: Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Hän vakuuttaa, että näin

3 3 toimien huolen tilalle tulee rauha, ja ilo saa elää. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, mitä Paavali opetti galatalaisille ilosta: Hengen hedelmää ovat rakkaus, ilo, rauha, Gal:5.22. Ilossa ei ole siis kysymys jostain, mikä meidän tulisi väkisin kaivaa sisimmästämme. Se on Jumalan lahja meille: vastaanotettavaksi ja käytettäväksi. Se kumpuaa yhteydestä häneen ja siitä, että näemme Jumalan rakkauden mahdollisuudet elämässämme ja tässä maailmassa. Siitä nousee myös ilon jakaminen toisille kuten Paavali kirjeensä lopuksi toteaa, 4:10 20 RAAMATTURYHMÄN VALMISTAMISESTA Varaa paikka raamatturyhmän kokoontumiselle ja kutsu ihmiset ajoissa. Rukoile ryhmän puolesta. Paneudu materiaaliin ja sen harjoituksiin. Tarkista valmistamista vaativat tehtävät. Mieti, miten ryhmä toteutuu ryhmässäsi: mikä toimii, mitä pitää muuttaa. Materiaali on ohjeellinen voit muuttaa sitä tarpeidesi ja puitteidesi mukaan. RAAMATTURYHMÄN KULKU Kokoontumisen aloittaminen 15min. Aloittakaa ryhmä kättelemällä toisianne ja sanomalla kullekin: Olen iloinen, että olet täällä, koska Laulakaa tuttu ilon teemaan liittyvä laulu. Miten iloinen olet tänään? 10 min. Raivatkaa kokoontumispaikkaanne tyhjää tilaa sen verran, että pystytte tekemään janan, joka on 2-4 metriä pitkä. (Toinen vaihtoehto on ottaa lyhyempi matka, esim. 1-2 metriä lattialta tai pöydältä. Tällöin jokainen käyttää pelimerkkiä, joka edustaa janalla häntä) a) Janan toinen pää kuvaa hyvin väsynyttä oloa ja toinen pää puolestaan suurta energisyyttä. Jokainen miettii hetken omaa oloaan ja sitä, mikä paikka janalla tuota oloa kuvaisi. Sen jälkeen asetutaan janalla tähän kohtaan (tai asetetaan pelimerkki siihen). Kukin kertoo sitten vuorollaan, miksi valitsi tämän paikan. b) Tehdään jana uudelleen siten, että toinen pää kuvaa nyt erinomaisen iloista oloa ja toisessa päässä puolestaan ei löydy lainkaan iloa. Jokainen miettii hetken, mikä kohta janalla parhaiten kuvaa omaa oloa suhteessa iloon. Sen jälkeen otetaan oma paikka janalla. Kukin voi sitten vuorollaan kertoa, miksi valitsi juuri tämän paikan. Ilokartta 20 min. Jokainen saa kynän ja A4-paperin. Sen keskelle piirretään ympyrä, johon kirjoitetaan minun iloni. Tämän jälkeen jokainen saa miettiä, mitkä asiat tuovat tällä hetkellä omaan elämään iloa. Jokainen mieleen tuleva asia kirjoitetaan paperille ja yhdistetään viivalla ympyrään.(katso malli) Anna työskentelylle aikaa noin 5minuuttia. Sen jälkeen jokainen miettii kuvassa olevia ilontuojia: mikä tässä asiassa tuottaa minulle iloa? Vastaukset kirjataan

4 4 paperille yhdistämällä ne viivalla kuhunkin asiaan. Anna jälleen aikaa noin 5 minuuttia. Kun ilokartta on valmis, otetaan pari ja jaetaan hänen kanssaan siitä, millaisia asioita omaan karttaan on tullut. Tähän voi käyttää aikaa noin 10 min. Miettikää yhdessä lopuksi koko joukolla sitä, miten teidän mielestänne Jumala liittyy teidän ilokarttoihinne. Makupalaseurat min. Paavalin kirje filippiläisille sisältää paljon ajatuksia ilosta, joka ei ola aina suinkaan riippuvainen ulkoisista olosuhteista. Pitäkää pienet makupalaseurat filippiläiskirjeen herkullisimmista kohdista. Leikkaa kohdat irti oheisesta ruudukosta. Sekoita paperit ja sitten kukin nostaa itselleen vähintään yhden kohdan. Jokainen etsii oman raamatunkohtansa, miettii hetken, mitä ajatuksia siitä nousee mieleen ja miten se liittyy iloon. Mietinnän jälkeen kukin lukee raamatunkohtansa ääneen, kertoo löytönsä. Jos muut haluavat lisätä jotakin mieleen tullutta, se on toki mahdollista. Sen jälkeen vuoro on seuraavalla. Ryhmänjohtajana sinä voit aloittaa nämä makupalaseurat. Kokoontumisen päättäminen 5 min. Kootkaa seurakuntanne ilonaiheita yhteiseksi rukoukseksi. Päättäkää ilta yhteiseen Herran Siunaukseen sisarus- ja veljespiirissä.

5 5 Fil.1:6 Fil.1:9 11 Fil.1:19 21 Fil.2:1-5 Fil.2:5 11 Fil.2:13 16 Fil.3:7-9 Fil.3:12 14 Fil.4:4-5 Fil.4:6-7 Fil.4:10 13 Fil.4:17 19