Menestystä yrittäjälähtöisyydellä ja yhteistyöllä

Transkriptio

1 Menestystä yrittäjälähtöisyydellä ja yhteistyöllä Kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman työkirja

2 Sisältö Esipuhe...3 Tausta-aineisto Yrittäjänäkökulma kuntien kehittämiseen 1 Yleinen elinkeinopolitiikka Julkisten palveluiden rakenteet Kuntien hankinnat ja elinkeinopolitiikka Seutuyhteistyö Yrittäjyyskasvatus ja -koulutus Elinkeinoilmaston kehittyminen Pk-yritysbarometri Elinkeinopolitiikan mittaristo Yritysvaikutusten arviointi Työkirja 1 Kunnan tehtävä elinkeinopolitiikan edistäjänä Nykytilan kuvaus Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteet ja lähtökohdat Elinkeinopolitiikan päämäärät Suunnitelmien ja päätösten yritysvaikutusten arviointi Elinkeinopolitiikan toimenpiteet Yhteenveto Mistä tietoa?...22 Visio

3 ΩEsipuhe Suomalainen yhteiskunta ja kuntasektori ovat suurten muutosten edessä. Työttömyys, väestön ikääntyminen ja kiristyvä kilpailu ovat haasteita, joiden vuoksi yrittäjyyttä tarvitaan yhä enemmän. Kunnan päätöksillä voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen, miten yrittäjyys kehittyy omassa kunnassa, seutukunnassa ja koko maassa. Pienten yritysten toiminnan vaikutus kuntatalouksille ja työllisyydelle on tärkeä. Pk-yritysten osuus maan koko yksityisen sektorin työvoimasta on jo yli 60 prosenttia. Yritysten mukanaan tuomat työpaikat ja palvelut houkuttelevat uusia asukkaita ja tuovat näin verotuloja. Elinvoimainen ja kilpailukykyinen yritystoiminta turvaa työllisyyden ja verorahoituksen riittävyyden. Tämä kehitys on välttämätöntä kunnan menestystarinan luomisessa. Tänään ja erityisesti tulevaisuudessa elinkeinopolitiikkaa tehdään oleellisesti erilaisessa toimintaympäristössä kuin ennen. Muun muassa Suomen kunta- ja palvelurakenteet ovat voimakkaassa muutoksessa. Myös kuntien roolia palvelujen järjestäjänä, rahoittajana ja tuottajana joudutaan arvioimaan uudelleen. Kunnat kohtaavat elinkeinoelämän ja yrittäjän kaikilla eri kunnallishallinnon sektoreilla. Suomen Yrittäjät paikallisyhdistyksineen tarjoaa kunnille käytännönläheisiä työkaluja sekä aktiivisten yrittäjien asiantuntemusta elinkeinopolitiikan ohjelmatyöhön. Elinkeinopolitiikan työkirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna Sitä saadut hyvät kokemukset, kehittämisehdotukset samoin kuin tulevaisuuden haasteet on pyritty huomioimaan uudessa painoksessa. Työkirjaosan rakenne on säilytetty samanlaisena kuin edellisessä painoksessa, mutta sisältöä on uudistettu. Toivomme työkirjan edistävän kuntien ja yritysten välistä vuoropuhelua sekä auttavan strategia- ja suunnittelutyössä. Työkirja ei ole valmis malli tai ohje, vaan se on tarkoitettu keskustelun virittäjäksi ja tueksi elinkeinopoliittisen ohjelman laadinnassa ja toteuttamisessa. Helsingissä, syyskuussa 2005 Suomen Yrittäjät Jussi Järventaus toimitusjohtaja 3

4 Tausta-aineisto ΩYrittäjänäkökulma kuntien kehittämiseen 1 Yleinen elinkeinopolitiikka Elinkeinopolitiikan tavoitteena on luoda yrittämiselle kunnassa mahdollisimman hyvät olosuhteet. Tuloksena saavutetaan menestyvä yritystoiminta ja kunnan vahva talous sekä toimiva palvelujärjestelmä. Yhteistyölle on yhdessä asetettava selkeät ja seurattavissa olevat tavoitteet, joiden kautta onnistumista voidaan mitata. Pienet yritykset ovat entistä ratkaisevammassa asemassa kuntataloudelle ja työllisyydelle. Tosiasiassa pienten ja keskisuurten yritysten merkitys on jatkuvasti kasvanut. Suomen koko yksityisen sektorin työvoimasta jo yli 60 prosenttia työskentelee pk-yrityksissä. ΩKunnan on panostettava myös pienten yritysten toimintaympäristöön ja kehittämiseen. ΩOn huolehdittava siitä, että kunnalla on ajantasainen elinkeinopoliittinen ohjelma, joka laaditaan ja päivitetään yhdessä yrittäjäyhdistyksen kanssa. ΩYrittäjien ja kunnan välisestä jokapäiväisestä vuorovaikutuksesta on huolehdittava. ΩKunnan päätösten vaikutukset yrittäjien toimintaan on arvioitava ennalta. ΩPäätöksenteon on oltava mahdollisimman yrittäjälähtöistä. ΩYrittäjäystävällinen elinkeinopolitiikka luo kunnalle positiivisen imagon ja tarjoaa mahdollisuuden kehittää vaihtoehtoisia palveluiden tuotantotapoja. 4

5 Yritysten määrä (yht ) 1,0% 0,3% 5,8% 93% Suomessa on noin yritystä, joista 99,7 prosenttia on pieniä ja keskisuuria, alle 250 henkilöä työllistäviä. Yritysten henkilöstö (yht. 1,3 milj.) 38,8% 17,4% 24,4% 19,4% Pk-yritykset työllistävät yli 61 prosenttia yksityisen sektorin henkilöstöstä. Viime vuosina syntyneistä uusista työpaikoista yli 70 prosenttia on tullut pk-yrityksiin. Tausta-aineisto Yritysten liikevaihto (yht milj. euroa) 47,9% 17,2% 18,8% 16,1% Mikro (1-9 henkilöä) Pienet (10-49 henkilöä) Keskisuuret ( henkilöä) Suuret (yli 250 henkilöä) Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri Pk-yritykset tekevät yli puolet yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. 2 Julkisten palveluiden rakenteet Suomessa kunnilla on useimpien julkisten peruspalveluiden järjestämisvastuu. Kunnilla on pitkälti itsenäinen oikeus päättää, tuotetaanko palvelut itse, yhdessä muiden kuntien kanssa vai hankitaanko ne ostopalveluina joko muilta kunnilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Kuntatalouden haasteet ja alati kiristyvä kilpailu pakottavat etsimään entistä tehokkaampia keinoja tuottaa julkiset palvelut. Yritystoiminnan hyödyntäminen on yksi hyväksi havaittu tapa lisätä kilpailua ja sitä kautta tehostaa julkisten palvelujen tuotantoa. Yritysten hyödyntäminen palvelutuotannossa myös perinteisillä julkisen sektorin toimialoilla kasvaa tulevaisuudessa. Suomalaiset kunnat työllistävät noin työntekijää. Heistä joka kolmas saavuttaa eläkeiän vuoteen 2012 menneessä. Kuntatyöntekijöiden siirtyminen eläkkeelle mahdollistaa arvioida uudelleen palvelurakenteita; mitä tehdään omana työnä ja mitä ostetaan? Olennaista ei saa olla se, kuka palvelut tuottaa. Tärkeintä on, että tehokkaasti tuotettuja ja laadukkaita palveluja on saatavilla niille, jotka niitä kulloinkin tarvitsevat. 5

6 Tausta-aineisto Päätökset siitä, tuottaako kunta julkiset palvelut itse vai hyödyntääkö se markkinoita palvelutuotannossa, on perustuttava vertailukelpoisiin kustannushyöty -analyyseihin. Kunnan on vaikea verrata ostettujen palvelujen hintoja oman tuotannon kustannuksiin, jos se ei tunne omana työnä tuotettujen palvelujen kustannuksia. Palvelurakenteisiin liittyvillä päätöksillä on aina vaikutuksia yritysten toimintaympäristöön. Tällaiset vaikutukset tulee selvittää näitä rakenteellisia ratkaisuja valmisteltaessa. Ostopalvelujen kehittämisen haasteita ovat tuotteistaminen, kustannuslaskenta ja hankintaosaaminen. Kunnan tulisikin tuotteistaa palvelunsa, laskea tuotteille kustannukset, parantaa markkinoiden tuntemustaan ja lisätä hankintaosaamistaan. Tasapuolisen ja todellisen kilpailutilanteen turvaamiseksi on välttämätöntä, että kunnan organisaatiossa tilaajan ja tuottajan roolit eriytetään toisistaan. ΩTavoitteena tulee olla palveluiden korkea laatu, tehokas tuotantotapa ja suuri vaikuttavuus palvelujen tuottaja ei ole itseisarvo. ΩOn luotava edellytykset erilaisille palvelujen tuottamistavoille. ΩPitkäjänteinen elinkeinopolitiikka ja yrityslähtöinen päätöksenteko rohkaisevat yrittäjiä investoimaan ja kehittämään toimintaansa. ΩMarkkinoiden ja yksityisen tuotannon hyödyntäminen ovat varteenotettavia vaihtoehtoja laadukkaiden palveluiden saatavuuden turvaamiseksi ja tehokkuuden parantamiseksi. ΩPalveluiden ostaminen vaatii huolellista valmistelua ja hankintaosaamista. ΩKunnan oman organisaation roolit on eriytettävä, jotta eri tuottajatahot olisivat tasavertaisessa asemassa markkinoilla toimiessaan. ΩPalvelusetelit ovat markkinoiden kehittymisen kannalta yksi tehokas tapa palveluiden järjestämiseksi. ΩKeskustelun ja päätöksenteon pohjaksi on tuotettava tietoa palveluiden nykyisestä tuotanto- ja kustannusrakenteesta eri toimialoilla sekä tulevaisuuden tarpeista. 6

7 3 Kuntien hankinnat ja elinkeinopolitiikka Kunnat ovat kotimaan markkinoilla merkittäviä toimijoita. Kuntien yhteenlasketut käyttömenot olivat vuonna 2003 noin 29 miljardia euroa. Näihin menoihin sisältyi yli 10 miljardia tuotteiden ja palvelujen ostoja. Hyödykkeiden ostot ovat kasvaneet viime vuosina nopeammin kuin kuntien menot keskimäärin. Erityisesti palvelujen ostot lisääntyvät tulevina vuosina. Yritysten ja yrittäjien etu on, että julkiset palvelut on järjestetty ja tuotettu sekä tehokkaasti että laadukkaasti. Sama vaatimus koskee myös kuntien hankintoja. Osaavat hankkijat toimivat siten, että kunta ja kuntalaiset saavat parhaat mahdolliset tavarat ja palvelut kokonaistaloudellisesti edullisesti. Yrittäjille puolestaan tulee turvata avoimet ja tasapuoliset mahdollisuudet kilpailla kuntasektorin hankinnoista. Julkisia hankintoja säädellään laissa julkisista hankinnoista. Hankintalailla halutaan turvata julkisten varojen tehokas käyttö ja kaikkien tarjoajien tasapuolinen kohtelu sekä luoda edellytykset avoimelle ja läpinäkyvälle kilpailulle. Lain lähtökohta on, että kaikki ulkopuoliset hankinnat on kilpailutettava. Avaimet julkisten palveluiden markkinoiden kehittämiseksi ovat kuntien kädessä, sillä kunnat vastaavat useimpien peruspalveluiden järjestämisestä ja usein myös rahoittamisesta. Kuntien hankintapolitiikka onkin otettava osaksi nykyaikaista elinkeinopolitiikkaa. Tärkeätä on saada aikaan avoin ja tiivis keskustelu yrittäjien ja kunnan välillä hankintapolitiikasta ja markkinoiden hyödyntämisestä julkisten palveluiden tuotannossa. Lainsäädännön luoman viitekehyksen lisäksi tarvitaan jokaisessa kunnassa hankintastrategia sekä hankintaohjeet, joissa kuvataan hankintatoimen ja -prosessien pelisäännöt. Kunnat voivat vaikuttaa olennaisesti paikallisten yritysten mahdollisuuksiin osallistua ja menestyä tarjouskilpailuissa. Hankintoja suunniteltaessa on huolehdittava, että myös pienillä yrityksillä on reaaliset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin. Tätä kautta pitkässä juoksussa koko kunnan elinkeinorakenne vahvistuu. Tausta-aineisto ΩKilpailun lisääminen julkisissa hankinnoissa tehostaa julkisten varojen käyttöä. ΩSuunnitelmallisen hankintapolitiikan toteuttamiseksi tarvitaan kuntakohtainen hankintastrategia sekä -ohjeet. ΩKunnan on seurattava aktiivisesti tarjonnan kehittymistä markkinoilla ja hankintojen suuntautumista. ΩPienten yritysten mahdollisuuksista tehdä tarjouksia on huolehdittava. ΩHankintojen tekeminen liian suurina kokonaisuuksina yksipuolistaa tarjontaa. ΩSeudullinen yhteistyö ei saa heikentää paikallisten yritysten osallistumismahdollisuuksia julkisiin hankintoihin. ΩHankintapolitiikalla on selkeä yhteys elinkeinopolitiikkaan. Tämän yhteyden toimivuudesta on huolehdittava. 7

8 Tausta-aineisto 4 Seutuyhteistyö Kunnat ovat lisänneet yhteistyötään erityisesti seutukuntien sisällä. Yksi aktiivisimmista yhteistyöalueista on ollut elinkeinopolitiikka. Kehitysyhtiöt, kuntayhtymät ja muut vastaavat organisaatiot toteuttavat elinkeinopolitiikan yhteistyötä käytännön tasolla. Yrittäjäjärjestö suhtautuu seudulliseen yhteistyöhön myönteisesti. Kun seudullinen yhteistyö lähtee yrittäjien tarpeista, saadaan kootuilla resursseilla parempaa palvelua menettämättä otetta paikalliseen arkeen. Tässä on kuitenkin seutuyhteistyön suurin haaste yrittäjien ja järjestömme kannalta kuinka järjestää seututason toiminta niin, että se aidosti parantaa myös seudun pienten yritysten toimintamahdollisuuksia? Seutukunnat poikkeavat toisistaan ja niin poikkeavat parhaat seudullisen yhteistyön muodotkin. Yrittäjyyden näkökulmasta on tärkeätä huolehtia siitä, että kunnat kantavat vastuunsa elinkeinopolitiikasta laajassa merkityksessä, vaikka osa suorittavasta toiminnasta olisikin siirretty seudullisten toimijoiden tehtäväksi. Asian selvittäminen ja varmistaminen onnistuu vain aktiivisella yhteistyöllä sekä kunta- että seututasolla. Kunnan on tiedettävä, kuka mistäkin elinkeinopolitiikan lohkosta vastaa. Mitä kauemmaksi peruskuntatasolta palveluiden toteutus viedään, sitä haastavampaa on varmistaa, että palveluiden saatavuus ja sisältö vastaavat asiakkaiden tarpeita. Yrittäjien kokemusten mukaan välimatkan kasvaessa yrityslähtöisyys valitettavan usein vähenee. ΩSeudullisen yhteistyön on tuotava lisäarvoa paikalliselle elinkeinopolitiikalle. ΩSeudullisessa yhteistyössä työnjako ja vastuut on selvästi määriteltävä. ΩToiminta ei saa etääntyä yritystoiminnan ja paikallisten toimijoiden arjesta. ΩSeudullisessa elinkeinostrategiassa on otettava huomioon kuntien elinkeinoohjelmat. 8

9 5 Yrittäjyyskasvatus ja -koulutus Yrittäjyyskasvatus luo pohjaa uuden yrittäjyyden ja yrittäjämäisen toimintatavan syntymiselle. Tilanteessa, jossa tuhannet yritykset ovat lähivuosina sukupolven- tai omistajanvaihdoksen edessä, on entistäkin tärkeämpää huolehtia yritystoiminnan jatkuvuudesta. Toimintaympäristön nopea muutos asettaa haasteita myös yritysten ammattitaitoisen työvoiman saamiseksi. Yrittäjyys kuuluu sekä peruskoulun että lukion opetussuunnitelmien perusteisiin. Käytännössä kaikissa peruskouluissa ja lukioissa ryhdytään antamaan yrittäjyyskasvatusta viimeistään vuoden 2006 aikana. Yrittäjyys aihekokonaisuutena sisällytetään eri oppiaineisiin. Ammatillisessa koulutuksessa yrittäjyys on otettu tutkintoihin jo aiemmin. Ammatilliselle aikuiskoulutukselle asetetaan pk-yritysten palvelutehtävä. Ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet yrittäjyysopetuksen antamiseen. Useissa koulutusohjelmissa yrittäjyysopinnot ovat pakollisia. Yliopistojen panostus yrittäjyysopetukseen ja -tutkimukseen kasvaa voimakkaasti. Oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä on lisättävä turvaamalla yrittäjille riittävä edustus oppilaitosten hallinnossa. Kokemuksen siirtäminen oppilaitosten tietoisuuteen yritysesimerkkien kautta auttaa oppilaitoksia kehittämään toimintaansa työelämälähtöisesti. Myös yrittäjän omasta osaamisesta on pidettävä huolta. Yrittäjistä vajaalla neljänneksellä ei ole minkään alan ammatillista tutkintoa. Koko väestössä ammatillista koulutusta vailla olevien henkilöiden osuus on vieläkin suurempi eli noin kolmannes. Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että jokaisella suomalaisella olisi jokin ammatillinen tutkinto. Yrittäjien edellytyksiä suorittaa ammatillisia tutkintoja on helpotettu. Vuoden 1999 alusta lukien yrittäjät ovat voineet oppisopimusteitse päivittää osaamisensa. Huomattava osa näin suoritetuista tutkinnoista on yrittäjän ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, joiden järjestämislupa on noin 60 eri puolilla maata olevalla oppilaitoksella. Suoritettujen yrittäjätutkintojen määrä on noussut yli tuhanteen vuodessa. Tausta-aineisto ΩYrittäjyys on sisällytettävä paikallisiin opetussuunnitelmiin. ΩYrittäjyyskasvatus ja -opetus on otettava osaksi kunnan elinkeinopolitiikkaa ja sen tavoitteita. ΩOpettajille on luotava edellytykset yrittäjyyttä koskevaan täydennyskoulutukseen. ΩEdellytysten luominen yrittäjän oman osaamisen päivittämiselle on omaksuttava osaksi kunnan elinkeinopolitiikkaa. ΩValmistavaa koulutusta ja valmennusta yrittäjätutkintojen suorittamista varten on oltava riittävästi tarjolla. ΩOppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä on lisättävä. ΩYrittäjille on turvattava riittävä edustus oppilaitosten hallinnossa. 9

10 Tausta-aineisto 6 Elinkeinoilmaston kehittyminen 6.1 Pk-Yritysbarometri Suomen Yrittäjät seuraa elinkeinoilmaston kehittymistä Pk-yritysbarometrin yhteydessä ja erityisellä mittaristokyselyllä. Finnvera Oyj:n ja Suomen Yrittäjien Pk-yritysbarometrissa noin 3300 pkyritykseltä kysytään kahdesti vuodessa näkemyksiä mm. pk-yritysten asemasta kansantaloudessa. Syksyn 2005 barometrin mukaan selvästi yli puolet vastanneista yrityksistä kokee asemansa kohtalaiseksi. Parantuneesta kansantaloudellisesta asemasta huolimatta kokonaistulos on negatiivinen. Yritykset ovat elinkeinon harjoittamisen näkökulmasta suhteellisen tyytyväisiä oman yrityksensä sijaintialueeseen. Tyytyväisimpiä pk-yritykset ovat asuinympäristön viihtyisyyteen ja liikenneyhteyksiin. Eniten tyytymättömyyttä aiheuttavat sijaintikunnan elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan sekä sijaintikunnan ja yrityksen välinen yhteistyö. Elinkeinoilmasto kokonaisuudessaan on heikentynyt selvästi viime vuosien aikana. Pk-yritysten asema kansantaloudessa Pk-yritysten arviot sijaintikunnan elinkeinoilmastosta /II 95/II 96/II 97/II 98/II 99/II 00/II 01/II 02/II 03/II 04/II 05/II 98/II 99/II 00/II 01/II 02/II 03/II 04/II 05/II Lähde: Finnvera Oyj ja Suomen Yrittäjät, Pk-yritysbarometri, syksy

11 6.2 Elinkeinopolitiikan mittaristo Kunnan elinkeinopoliittinen mittaristo toteutettiin ensimmäistä kertaa vuonna Mittaristokyselyllä selvitettiin Suomen Yrittäjien paikallisyhdistysten hallitusten jäsenten näkemyksiä kunnan elinkeinopolitiikan eri sektoreista. Tulokset saatiin yli 300 kunnasta. Vuoden 2004 mittariston tiivistetty sanoma on, että yrittäjät ovat kriittisiä kuntien elinkeinopolitiikan suhteen. Eniten negatiivista palautetta yrittäjiltä tuli kysymykseen kuntien päätöksenteon yrityslähtöisyydestä. Parhaan palautteen yrittäjät antoivat yritysten ja kunnan yleisen yhteistyön sujuvuudesta. Keskusteluyhteys toimii, mutta konkreettisessa päätöksenteossa ja toiminnassa on parantamisen varaa. Kuntien väliset erot olivat huomattavan suuria puoleen ja toiseen. Mittariston tarkoituksena on, että yhteistyötä paikallisten yrittäjien ja kunnan välillä tiivistetään. Mittaristo osoittaa, kuinka monista asiaryhmistä elinkeinopolitiikka muodostuu ja missä asiaryhmissä yrittäjät näkevät suurimmat kehittämisen kohteet. Vain hyvällä, avoimella ja molemminpuoliseen luottamukseen perustuvalla yhteistyöllä voidaan päästä parempiin tuloksiin. Mittaristo toteutetaan säännöllisin väliajoin, seuraavan kerran vuonna Yleinen elinkeinopolitiikka Kunnan ja yrittäjien välinen yhteistyö on hyvää Kunnan elinkeinopolitiikka tukee yrittäjien toiminnan kehittämistä Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä Kunnassa on ajantasainen elinkeinopoliittinen ohjelma Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita määrätietoisesti Kunta seuraa järjestelmällisesti elinkeinopolitiikan tuloksia OSIO YHTEENSÄ *) -0,4-0,3-0,2-0,1 0,0 0,1 0,2 0,3 Julkisten palveluiden järjestäminen ja kunnan hankintapolitiikka Kunta on järjestänyt julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti Kunta antaa yrittäjille tasavertaisen mahdollisuuden tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita Kunta tarjoaa paikallisille yrittäjille mahdollisuuden osallistua kaikkiin kunnan järjestämiin tarjouskilpailuihin OSIO YHTEENSÄ *) -0,4-0,4-0,3-0,3-0,2-0,2-0,1-0,1 0,0 0,1 0,1 Kunnan päätöksenteon yrittäjälähtöisyys Kunnan päätöksenteko pohjautuu yritysvaikutuksen johdonmukaiseen selvittämiseen Kunnan päätöksenteko on yrittäjien toiminnan kannalta ennustettavaa ja pitkäjänteistä Kunnan päätöksenteko on yrittäjien toiminnan kannalta riittävän nopeaa Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja eri lautakunnat edistävät toiminnallaan ja päätöksillään yrittäjien toiminnan kehittämistä Kunnan virkamiesjohto edistää toiminnallaan ja päätöksillään yrittäjien toiminnan kehittämistä OSIO YHTEENSÄ Tausta-aineisto *) -0,6-0,5-0,4-0,3-0,2-0,1 0,0 *) vastausvaihtoehtojen ääripäät olivat -2 (täysin eri mieltä) ja 2 (täysin samaa mieltä). Lähde: Suomen Yrittäjät, Elinkeinopolitiikan mittaristo -kysely,

12 Tausta-aineisto 7 Yritysvaikutusten arviointi Julkisen vallan, siis myös kuntien, tärkein tehtävä on luoda toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille. Kuntien päätökset vaikuttavat suoraan tai välillisesti yritysten mahdollisuuksiin kehittyä ja menestyä. Päätettäessä koulutus-, hankinta-, asunto- tai kaavoituspolitiikasta vaikutetaan yritysten sijoittumispäätöksiin ja menestymismahdollisuuksiin. Kunnan elinkeinopolitiikan tavoitteiden toteuttamisen kannalta on tärkeätä, että päätökset kunnan eri toimintasektoreilla tukevat mahdollisimman tehokkaasti yritysten toimintaa. Kokonaisvaltainen elinkeinopolitiikka edellyttää kunnallisten päätösten yritysvaikutusten suunnitelmallista arviointiprosessia. Jokaisen päätöksen yhteydessä pitäisi pystyä arvioimaan sen vaikutukset yritystoimintaan. Vaikuttavuusarvioinnin laajuuden ratkaisee valmisteilla oleva asia. Esimerkiksi kaavoitusratkaisuissa on kyettävä arvioimaan, miten päätös vaikuttaa nykyisten ja tulevien yritysten mahdollisuuksiin harjoittaa yritystoimintaa kunnan alueella. Jokainen hankintapäätös puolestaan on osallistumista markkinoiden toimintaan ostajana kuntien hankintapolitiikan ja hankintamenettelyiden vaikutus markkinoiden kehittymiseen on siten ilmeinen. ΩPäätöksenteossa on arvioitava vaikutuksia yritysten toimintaympäristöön. ΩYritysvaikutusten arvioinnin on oltava suunnitelmista ja jatkuvaa; laajuuden ratkaisee valmisteilla oleva asia. ΩOn määriteltävä, mikä taho kuntaorganisaatiossa arvioinnin suorittaa. 12

13 ΩKunnan elinkeinopoliittisen ohjelman työkirja Kunnan tehtävä elinkeinopolitiikan 1edistäjänä Työkirja Kaikki suunnittelu alkaa kunnan toiminta-ajatuksesta ja visiosta. Myös elinkeinopolitiikassa tarvitaan toimintaajatus ja visio. 1.1 Toiminta-ajatus Ytimekäs pääajatus siitä, mikä on kunnan rooli ja tehtävä elinkeinopolitiikan ja yrittäjyyden edistäjänä alueellaan ja seutukunnassa? Mitkä ovat tärkeimmät kulmakivet, joihin kunta näissä tehtävissään tukeutuu? 1.2 Visio Millainen tulevaisuuden tahtotila kunnalla on elinkeinopolitiikastaan ja sen vaikuttavuudesta? Millaisen roolin kunta haluaa itsellään olevan tulevaisuudessa elinkeinopolitiikan toimijana? 1.3 Toiminta-ajatuksen toteuttaminen Katekismusmaista pohdiskelua miten toiminta-ajatus toteutetaan käytännössä? Esim.: Keskeisenä tavoitteena on luoda monipuoliset toimintaedellytykset yritystoiminnalle kunnassa ja koko seutukunnassa. Se on yrittäjyyden edistämistä yritysilmapiirin pitämistä avoimena ja luottamuksellisena yritysten hyödyntämistä julkisen sektorin vastuulla olevien palvelujen tuotannossa yritysten kohtelemista tasapuolisesti esim. hankinnoissa elinkeinoelämän tarpeiden tunnistamista markkinoiden tuntemusta ja osallistumista niiden kehittämiseen myötäelämistä yritysten menestyksessä ja vaikeuksissa kuntalaisille hyvien peruspalveluiden ja harrastemahdollisuuksien järjestämistä tiivistä ja säännöllistä yhteistyötä yrittäjien kanssa. 13

14 Työkirja Nykytilan 2kuvaus Kunnan nykytilanteen arvioinnissa kannattaa kuvata myös talousalueen tilannetta samojen mittareiden ja taustatietojen pohjalta. 2.1 Elinkeino- ja väestörakenne Elinkeinot, yritykset prosentuaalinen jakauma työpaikkoina tapahtunut kehitys / trendi Väestö asukasluku ikärakenne tulotaso Työvoima työvoiman saatavuus koulutusrakenne työttömyysaste työpaikkaomavaraisuus 2.3 Palvelurakenne Koulutuspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Vapaa-ajanpalvelut, harrastusmahdollisuudet Elinkeinotyön resurssit ja verkottuminen 2.4 Kunta-analyysi Kunta voi tehdä tai teettää ulkopuolisilla arvioita ja analyyseja esimerkiksi yritysilmastostaan ja kilpailukyvystään. Tässä yhteydessä kannattaa hyödyntää mm. yrittäjäjärjestön elinkeinopolitiikan mittaristoa. Asema suhteessa muihin vertailukuntiin (esim. swot-analyysi). 2.2 Infrastruktuuri Liikenneyhteydet Tietoverkot Tontti- ja toimitilatarjonta Kunnallistekniikka, energia Asuntotarjonta, työssäkäyntialueet Kaavoitustilanne 14

15 3Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteet ja lähtökohdat Tässä osiossa määritellään elinkeinopolitiikan tavoitteet ja tahtotila. Samassa yhteydessä on syytä pohtia elinkeinopolitiikan asema ja merkitys kotikunnalle. Elinkeinopolitiikan painopistealueet ja miksi ne on valittu? (1-5 kohtaa) Miten elinkeinopolitiikka ja sen tavoitteet tukevat kunnan kokonaisstrategian toteuttamista ja päinvastoin? Elinkeino- ja väestörakenteelle, infrastruktuurille sekä palvelurakenteille asetetaan selkeät tavoitteet sekä valitaan tavoitteiden toteuttamistapa ja määritetään seurannan vastuutahot. Tässä osiossa vastataan aihealueittain seuraaviin kysymyksiin: miksi? miten? mihin? kenen toimesta? Millaisilla taloudellisilla resursseilla elinkeinopolitiikkaa tehdään? Työkirja 15

16 Elinkeinopolitiikan 4päämäärät Työkirja Seuraavassa kunta muodostaa käsityksensä käytännön elinkeinoasioiden hoitamisesta. Kysymykset on tarkoitettu helpottamaan elinkeinopolitiikan linjausten valmistelua. 4.1 Yhteistyö ja verkottuminen Kunta- ja seutukuntayhteistyö Kunnan suhtautuminen kunta- ja seutukuntayhteistyöhön elinkeinoasioissa, kuntamarkkinoinnissa ja edunvalvonnassa? Onko kunta mukana seudullisissa elinkeinoyhtiöissä, kuntayhtymässä, aluekeskusohjelmissa, liikelaitoksissa jne? Miten seudulliseen yhteistyöhön osallistutaan? Mitä yhteistyöllä tavoitellaan? Miten yhteistyö on organisoitu? Kenen vastuulla kunnassa on alueellisen yhteistyön suunnittelu, ohjaaminen ja seuranta? Miten yhteistyötä, toimintatapoja ja hankkeita arvioidaan (panos-tuotos)? Yhteydet maakunta- ja valtionhallintoon Millaisia yhteyksiä kunnalla on elinkeinoasioissa maakunta- ja valtionhallintoon ja kenen toimesta niitä ylläpidetään? Yhteydet yrittäjiin, yrittäjävaltuutettuihin ja yrittäjäjärjestöihin Miten kunta ylläpitää yhteyksiä? Onko yhteistyö säännönmukaista ja suunniteltua? Ketkä kunnassa vastaavat yrittäjäyhteyksistä? Ovatko yrittäjät mukana laatimassa strategisia suunnitelmia ja käytännön elinkeino-ohjelmaa? Sidosryhmäyhteistyö Mitä muita sidosryhmäyhteyksiä kunta ylläpitää elinkeinoasioissa? Onko kunnalla yrityskummitoimintaa? Onko kunnalla yhteyksiä teknologiakeskuksiin, tiedepuistoihin tai koulutuslaitoksiin? Miten sidosryhmäyhteyksiä hyödynnetään? Tiedotus Miten, missä ja kuka tiedottaa kunnan elinkeinoasioista, niin sisäisesti kuin ulkoisestikin? Miten yrittäjäyhdistys kytketään mukaan tiedottamiseen? 4.2 Elinkeinoelämän kehittäminen Kansainvälinen yhteistyö Onko kunnalla luontaisia kansainvälisiä yhteyksiä esim. ystävyyskunnissa, joita se voi hyödyntää paikallisen elinkeinoelämän tarpeisiin? Onko kansainvälisten yhteyksien kehittämiselle erityistä tarvetta ja hyötyä paikalliselle yritystoiminnalle? Yrittäjyyskasvatus Miten kunnan koululaitos tai oppilaitokset toteuttavat yrittäjyyskasvatusta? Onko luottamus- ja virkamiehille järjestetty koulutusta ja tiedotusta yrittäjyydestä? 16

17 Miten kunta edistää oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä? Onko opinnäytetöitä hyödynnetty kunnan yrityksissä? Tehdäänkö järjestelmällistä alueellista koulutuksen ennakointia? Onko yrittäjien osaamisen varmistaminen ja yrittäjyysopetus huomioitu aluestrategioissa? Huomioidaanko yrittäjät ja yritysten tarpeet koulutusta koskevassa päätöksenteossa? Yritysilmasto Miten kunta arvioi ja seuraa yritysilmaston kehittymistä? Miten yritysilmaston kehittymiseen vaikutetaan? Hanketyö ja projektit Toteuttaako kunta omia elinkeinopoliittisia kehittämishankkeita? Miten hanketyö on resurssoitu? Miten hankkeiden tuloksia arvioidaan? Tontti- ja toimitilapolitiikka Miten kunta suhtautuu yritysten toimitilojen rakennuttamiseen ja rahoittamiseen? Millä pelisäännöillä kunta osallistuu näihin hankkeisiin? Miten tontteja ja toimitiloja markkinoidaan? Kuka päättää tonttien myynnistä ja toimitilojen välittämisestä? Kuntamarkkinointi Miten kuntamarkkinointi on järjestetty ja resurssoitu? Työvoiman saatavuus Miten koulutetun työvoiman saatavuus turvataan kunnassa ja seutukunnassa? Onko kunta aktiivinen toimija työvoimakysymyksissä ja miten? 4.3 Julkiset hankinnat Onko kunnassa hyväksytty hankintastrategia ja hankintaohjeet? Onko hankintapolitiikan suuntaviivoista, tavoitteista ja menettelytavoista keskusteltu paikallisten yrittäjien kanssa? Miten kunnan hankinnat on organisoitu? Tekeekö kunta hankintayhteistyötä muiden kuntien kanssa? Onko avoin kilpailuttaminen hankintoja tehtäessä pääsääntö? Miten kunnan hankinnoista tiedotetaan? Miten on varmistettu hankkijoiden riittävä markkinatuntemus ja hankintaosaaminen? Hyödyntääkö kunta markkinoita peruspalvelujen tuotannossa? Onko kunnassa käytössä palveluseteleitä? Seuraako kunta järjestelmällisesti, kuinka paljon ja minkälaisia toimittajia yhteistyöverkostossa? Miten kunnassa kehitetään ja seurataan hankintojen sopimusaikaista yhteistyötä? Edistääkö kunnan tapa järjestää hankintansa pk-yritysten mahdollisuuksia tarjota hyödykkeitä? Työkirja 17

18 4.4 Elinkeinotuet 4.5 Elinkeinopolitiikan resurssit Työkirja Yrityslainojen takaukset Takaako kunta yritysten lainoja? Millä edellytyksillä se tapahtuu? Lainoittaako kunta suoraan yrityksiä? Avustukset Myöntääkö kunta yrityksille avustuksia? Millä edellytyksillä? Paljonko tähän on vuosittain varattu rahaa? Kuka tai mikä organisaatio tekee avustuspäätökset? Subventoiko kunta jollain muulla tavoin yrityksiä? Miten? Hinnoittelupolitiikka Miten kunta hinnoittelee yritysten tontit, toimitilat ja kunnallistekniikan liittymät? Antaako kunta alennuksia yrityksille? Miten ne on määritelty? Yritysneuvonta Miten käytännön yritysneuvonta on kunnassa ja seutukunnassa organisoitu? Miten kunnan muut tahot osallistuvat yritysneuvonnan toteuttamiseen? Käyttääkö kunta ulkopuolisia toimijoita yritysneuvonnassa? Arvioikaa vastaavatko palvelut kysyntää ja tarpeita? Hanketyöhön osallistuminen Miten erilliset elinkeinojen edistämishankkeet on resurssoitu? Budjetointi Kuinka paljon elinkeinopolitiikkaan vuosittain budjetoidaan varoja? Kuka esittelee,valmistelee ja hyväksyy budjetin? Yritysten kehittämishankkeiden rahoitus Rahoittaako kunta yritysten omia kehittämishankkeita? Onko kunta muutoin mukana yritysten kehittämishankkeissa? Palkitsemiset ja huomioimiset Onko kunnalla omaa yrittäjien palkitsemisjärjestelmää? Onko kunta yhteistyökumppanina mukana muiden tahojen, esim. yrittäjäyhdistyksen vuosittaisessa palkitsemistilaisuudessa? Huomioiko kunta yritysten merkkipäivät tai uuden yrityksen aloittamisen? Käytännön elinkeinoasioiden päätöksenteko Millaiset ovat elinkeinoasioiden käsittelytavat ja -ajat kunnassa? Miten kerätään asiakkailta palautetta saadusta palvelusta? Elinkeino-ohjelmatyön ylläpito ja tiedotus Miten elinkeinostrategioiden ja toimenpideohjelmien valmistelua ja toteuttamista johdetaan kunnassa? Miten ohjelmatyön päivityksestä huolehditaan? Mitkä tahot osallistuvat elinkeinoohjelman laatimiseen? Osallistuvatko yritykset elinkeinopolitiikan ohjelmatyön valmisteluun? Miten elinkeino-ohjelmasta tiedotetaan yrityksille ja sidosryhmille? 18

19 5 yritysvaikutusten Suunnitelmien ja päätösten arviointi Suunnitelmien yritysvaikutusten arvioinnilla voidaan ennakoida tulevien päätösten vaikutuksia yritystoiminnalle ja kunnan kehitykselle. Tässä osiossa on nostettu esiin eräitä kysymyksiä, joita on hyvä tarkastella jo elinkeinopolitiikan suunnitteluvaiheessa. Aiheutuuko päätöksestä myös vuosittain toistuvia jatkuvia kustannuksia tai hyötyjä (henkilöstökustannukset tai yrittäjän ajankäytön kasvu tai väheneminen, materiaalit, tarkastus-, rekisteröinti- ja muut vastaavat maksut)? Työkirja Toimintaympäristö ja talous Vaikuttaako päätös yritysten toimintaympäristöön ja miten? Kuinka suureen yritysjoukkoon vaikutukset kohdistuvat? Mille paikallisille yrityksille vaikutuksia aiheutuu ja minkälaisia? Täytyykö yritysten tehdä päätöksen seurauksena toimintaan vaikuttavia muutoksia ja jos niin minkälaisia? Millä tavalla on tarkoituksenmukaista selvittää ja laskea kustannusten ja hyötyjen suuruus? Voidaanko ja onko tarkoituksenmukaista laskea vaikutukset rahamääräisesti vai onko niiden kuvaaminen laadullisesti olennaisempaa? Markkinoiden toimivuus ja yritysten välinen kilpailu Onko päätöksellä vaikutuksia yritysten väliseen kilpailuun? Vaikuttaako päätös paikallisten yritysten hyödykkeiden kysyntään? Väheneekö vai lisääntyykö päätöksen kautta yritysten määrä kunnassa? Työllisyys Vaikuttaako päätös kunnassa tai seutukunnalla toimivien yritysten yleisiin työllistämisedellytyksiin? Investoinnit ja uusi yritystoiminta Miten päätös vaikuttaa paikallisten yritysten investointitarpeisiin tai -mahdollisuuksiin? 19

20 Työkirja 6 Elinkeinopolitiikan toimenpiteet Tässä osiossa kirjataan kunnan elinkeinopolitiikan toimenpiteet 1-4 vuodeksi. Samalla määritetään vastuutahot, aikataulu ja budjetti. Kunnassa toteutetaan seuraavat elinkeinopoliittiset hankkeet ja/tai toimenpiteet: Hanke Eurot Vastuutaho Aikataulu Tiedotus 20

21 7Yhteenveto Tässä luvussa kuvataan tiivistelmän omaisesti ne keskeiset tekijät, joiden avulla yritykset menestyvät kunnassa. Työkirja 21

22 ΩMistä tietoa? Lisätietoja elinkeinopolitiikan kysymyksistä on saatavissa Suomen Yrittäjien internet-sivuilta osoitteessa /yrittajat_kunnat. 22

23 ΩVisio Menestystä yrittäjälähtöisyydellä ja yhteistyöllä Tausta-aineisto Suomessa kunnilla on laaja itsemääräämisoikeus. Vastaavasti kuntien vastuulla on merkittävä osa kansalaisten hyvinvointiin, koulutukseen ja asuinympäristöön liittyvistä kysymyksistä. Kuntien vastuulla on useiden palvelujen järjestäminen ja osittain rahoittaminenkin verotuloillaan. Suomalainen kuntien järjestämisvastuuseen nojaava palvelujärjestelmä on rakennettu vuosien saatossa olosuhteisssa, jotka nyt ovat nopeasti muuttumassa. Toimintaympäristön muutos on tehnyt välttämättömäksi arvioida uudelleen Suomen kunta- ja palvelurakennetta. Talouden avautuminen, teknologian nopea kehitys ja väestön ikääntyminen tuovat tullessaan sekä haasteita, mutta luovat myös mahdollisuuksia muuttaa ja uudistaa perinteisiä toimintatapoja. Kiristyvä kansainvälinen kilpailu edellyttää myös kuntasektorin toimintojen edelleen tehostamista. Työvoiman ja pääomien vapaa liikkuvuus sekä sisämarkkinoiden kehitys yleisemminkin EU:n sisällä ja globalisaation haasteet ovat nopeasti muuttaneet kuntien ja yritysten toimintaympäristöä. Tänään ja erityisesti tulevaisuudessa elinkeinopolitiikkaa tehdään oleellisesti erilaisista lähtökohdista kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten. Olosuhteiden muuttuessa myös elinkeinopolitiikan menetelmät muuttuvat. Tavoitteet pysyvät samoina elinvoimainen ja kilpailukykyinen yritystoiminta turvaa työllisyyden ja verorahoituksen riittävyyden. Maailma muuttuu käännetään tämä muutos yhteistyöllä eduksemme! Rakennetaan menestyvä kotikunta yrittäjälähtöisyydellä ja yhteistyöllä! 23

24