yrittäjyys turvaa lähipalvelut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "yrittäjyys turvaa lähipalvelut"

Transkriptio

1 ohjelmat Tausta-aineisto Työkirja yrittäjyys turvaa lähipalvelut kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman työkirja

2 YRITTÄJÄNÄKÖKULMA KUNTIEN KEHITTÄMISEEN Sisältö Tausta-aineisto Contents Lukijalle Yleinen elinkeinopolitiikka Julkisten palveluiden rakenteet Kuntien hankinnat ja elinkeinopolitiikka Kuntarajat ylittävä yhteistyö Koulutuspolitiikka Elinkeinoilmaston kehittyminen Pk-yritysbarometri Elinkeinopoliittinen mittaristo Yritysvaikutusten arviointi...13 työkirja 1 Kunnan tehtävä elinkeinopolitiikan edistäjänä Nykytilan kuvaus Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteet ja lähtökohdat Elinkeinopolitiikan päämäärät Yhteistyö ja verkottuminen Palvelut ja julkiset hankinnat Elinkeinoelämän kehittäminen Elinkeinotuet Elinkeinopolitiikan resurssit Suunnitelmien ja päätösten yritysvaikutusten arviointi Elinkeinopolitiikan toimenpiteet Yhteenveto

3 Lukijalle Suomalainen yhteiskunta ja kuntasektori ovat kasvavien haasteiden edessä. Taloudellinen taantuma, sitä seuraava työttömyys, väestön ikääntyminen ja kiristyvä kilpailu ovat haasteita, joiden vuoksi yrittäjyyttä tarvitaan yhä enemmän. Kunnan päätöksillä voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen, miten yrittäjyys kehittyy omassa kunnassa, seutukunnassa ja koko maassa. Pienten yritysten toiminnan vaikutus kuntatalouksille ja työllisyydelle on tärkeä. Pk-yritysten osuus maan koko yksityisen sektorin työvoimasta on jo yli 60 prosenttia. Yritysten mukanaan tuomat työpaikat ja palvelut houkuttelevat uusia asukkaita ja tuovat näin verotuloja. Elinvoimainen ja kilpailukykyinen yritystoiminta turvaa työllisyyden ja rahoituksen riittävyyden. Tämä kehitys on välttämätöntä kunnan menestystarinan luomisessa. Kunnallista elinkeinopolitiikkaa tehdään nyt oleellisesti erilaisessa toimintaympäristössä kuin vielä muutama vuosi sitten. Kunta- ja palvelurakenteet ovat muuttuneet merkittävästi, ja muutos jatkuu edelleen. Kuntien roolia palvelujen järjestäjänä, rahoittajana ja erityisesti tuottajana on jouduttu arvioimaan uudelleen. Kuntien palveluostot yksityiseltä sektorilta ovatkin tasaisesti kasvamaan päin. Kunnat kohtaavat elinkeinoelämän ja yrittäjän kaikilla eri kunnallishallinnon sektoreilla. Suomen Yrittäjät paikallisyhdistyksineen tarjoaa kunnille käytännönläheisiä työkaluja sekä aktiivisten yrittäjien asiantuntemusta elinkeinopolitiikan toteutukseen. Elinkeinopoliittisen ohjelman työkirjan edelliset painokset julkaistiin vuosina 2001 ja Niistä saadut hyvät kokemukset ja kehittämisehdotukset sekä esiin nousseet uudet haasteet on pyritty huomioimaan tässä päivitysversiossa. Työkirjaosan rakenne on säilytetty pääasiassa samanlaisena kuin edellisissä painoksissa, mutta sisältöä on uudistettu. Ohjelmatyön tueksi työkirja julkaistaan myös sähköisessä muodossa. Sisältöihin liittyvää laajempaa tukimateriaalia sekä hyviä käytäntöjä julkaistaan työkirjan sähköisen version yhteydessä verkossa. Menestystarinoiden syntyminen edellyttää hyvähenkistä yhteistyötä ja aktiivista vuorovaikutusta. Toivomme työkirjan edistävän kuntien ja yritysten välistä vuoropuhelua sekä auttavan strategia- ja suunnittelutyössä. Työkirja ei ole valmis malli tai ohje. Se on tarkoitettu keskustelun virittäjäksi ja tueksi elinkeinopoliittisen ohjelman laadinnassa ja toteuttamisessa. Helsingissä, tammikuussa 2009 Suomen Yrittäjät Jussi Järventaus toimitusjohtaja 3

4 YRITTÄJÄNÄKÖKULMA KUNTIEN KEHITTÄMISEEN 1 Yleinen elinkeinopolitiikka Menestyvä yritystoiminta on avain kuntien menestykseen. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kuntien verotuloista yhä suurempi osuus tuotetaan yksityisen sektorin toimesta. Kunnan elinkeinopolitiikan tavoitteena on luoda kuntaan mahdollisimman hyvät olosuhteet yrittämiselle. Tuloksena saavutetaan menestyvää yritystoimintaa, kasvavat verotulot, vahvempi kuntatalous ja pysyviä työpaikkoja. Samalla yrittäjälähtöinen elinkeinopolitiikka luo kunnalle positiivisen imagon, parantaa yleistä toimintailmapiiriä ja tarjoaa mahdollisuuden kehittää vaihtoehtoisia palveluiden tuotantotapoja. Tuloksellinen elinkeinopolitiikka edellyttää kunnan päättäjien ja yrittäjien aktiivista vuorovaikutusta. Siihen tulee kiinnittää huomiota ja sitä on aktiivisesti kehitettävä. Yhteistyölle on asetettava yhdessä selkeät ja seurattavissa olevat tavoitteet, joiden kautta onnistumista voidaan mitata. Tätä tarkoitusta varten tulee jokaisessa kunnassa olla valtuustokauden mittaiseksi laadittu elinkeinopoliittinen ohjelma. Se tulee valmistella yhteistyössä yrittäjäyhdistyksen ja kunnan johdon kanssa ja sen toteutumista tulee seurata ja arvioida säännöllisesti. Kunnassa tapahtuvan päätöksenteon tulee olla mahdollisimman yrittäjälähtöistä. Perusedellytyksenä yrittäjälähtöisyydelle toiminnan on oltava avointa ja läpinäkyvää. Elinkeinopolitiikan johtamisen ja organisoinnin tulee olla selkeää ja jonkin nimetyn henkilön vastuulla. Siihen tulee myös osoit- Pienet yritykset ovat entistä ratkaisevammassa asemassa kuntataloudelle ja työllisyydelle. taa selkeät resurssit. Pitkäjänteinen elinkeinopolitiikka ja yrityslähtöinen päätöksenteko rohkaisevat yrittäjiä investoimaan ja kehittämään toimintaansa. Merkittävä osa päätöksenteon yrittäjälähtöisyyttä on myös päätösten yritysvaikutusten etukäteisarviointi. Pienet yritykset ovat entistä ratkaisevammassa asemassa kuntataloudelle ja työllisyydelle. Tosiasiassa pienten ja keskisuurten yritysten merkitys on jatkuvasti kasvanut. Suomen koko yksityisen sektorin työvoimasta jo yli 60 prosenttia työskentelee pk-yrityksissä. Kunnissa kannattaa panostaa siis myös pienten yritysten toimintaympäristön kehittämiseen. Yritysten määrä Valtaosa suomalaisista yrityksistä on mikroyrityksiä, pieniä tai keskisuuria yrityksiä. 4 Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2007.

5 Tausta-aineisto Yritysten liikevaihto Yritysten henkilöstö Pk-yritykset tekevät liki puolet yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Pk-yritykset työllistävät yli 60 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri Julkisten palveluiden rakenteet Kuntapalveluiden rakenteet muuttuvat kovaa vauhtia. Kuntien talouden kannalta on keskeistä mihin suuntaan ja miten kunnallisia palveluita kehitetään. Suomalaisilla kunnilla on useiden julkisten peruspalveluiden järjestämisvastuu. Kunnilla on melko itsenäinen oikeus päättää siitä, tuottavatko palvelut itse, yhdessä muiden kuntien kanssa vai hankitaanko ne ostopalveluina joko muilta kunnilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Kuntatalouden haasteet ovat pakottaneet kunnat etsimään entistä tehokkaampia keinoja palveluidensa tuottamiseksi. Paras-hankkeen myötä Suomen kuntien määrä on vähentynyt ja niiden palvelurakenteissa on tapahtunut selkeää monipuolistumista. Yksityisten yritysten aiempaa parempi hyödyntäminen on lisännyt kuntapalveluiden kilpailua. Esimerkiksi terveyspalveluissa jo noin neljännes palveluista tuotetaan yksityisten yritysten toimesta. Kuntien teknisissä tukitoimissa yksityisen tuotannon osuus on paikoin tätäkin suurempi. Kuntapalveluiden markkinalla on myös runsaasti kasvupotentiaalia. Kuntien yli 30 miljardin euron yhteenlasketuista käyttömenoista vain vajaa viidennes oli vuonna 2006 palveluostoja yksityisiltä tuottajilta. Kuntien vajaasta puolesta miljoonasta työntekijästä joka kolmas saavuttaa eläkeiän vuoteen 2012 menneessä. Tämä pakottaa kunnat pohtimaan palvelurakenteitaan jo työvoiman saatavuudenkin kannalta. Kuntapalveluiden osalta olennaista ei saa olla se, kuka palvelut tuottaa. Tärkeintä on, että tehokkaasti tuotettuja ja laadukkaita palveluja on saatavilla niille, jotka niitä kulloinkin tarvitsevat. Kunnissa tulisikin selvittää oman palveluntuotannon todelliset kustannukset ja laatu, että edellytykset eri palvelurakennevaihtoehtojen vertailemiseksi olisivat olemassa. Vasta näiden tietojen pohjalta pystytään arvioimaan, 5

6 YRITTÄJÄNÄKÖKULMA KUNTIEN KEHITTÄMISEEN mitä kannattaa tehdä omana työnä ja mitä ostaa organisaation ulkopuolisilta tuottajilta. Ostopalvelujen kehittämisen edellytyksenä on tuotteistamisen ja kustannuslaskennan lisäksi kunnan hankintaosaamisen riittävyys. Palvelusetelien käytön lisääminen on erinomainen tapa kehittää kuntapalveluiden laatua, kustannustehokkuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Vuoden 2009 aikana voimaan tuleva uusi palvelusetelilainsäädäntö tekee palvelusetelistä entistä monikäyttöisemmän ja houkuttelevamman välineen kuntapalveluiden tuottamisessa. Sen käyttö tullaan mahdollistamaan lähes kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, nykyinen kytkös asiakasmaksulakiin katkaistaan ja kunta voi halutessaan esimerkiksi mahdollistaa antamansa palvelusetelin käyttämisen oman kunnan rajojen ulkopuolella. Palveluntuottajat ovat tasapuolisessa asemassa ja markkina toimii, koska kilpailutuksen ja valinnan palveluntuottajasta tekee kukin asiakas itse. Yksi markkinoiden tasapuoliseen toimintaympäristöön vaikuttava tekijä on kunnan itsensä harjoittama liiketoiminta. Tätä tapahtuu nykyisin varsin yleisesti kunnallisten liikelaitosten muodossa. Suomen Yrittäjät selvitti syksyllä 2008 kuntien omistamien liikelaitosten toimintaa ja vaikutusta markkinoiden toimivuuteen. Selvityksessä on mukana yhteensä 190 kunnan tai kuntayhtymän omistamaa liikelaitosta, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 3,8 miljardia euroa. Suurimmalla osalla kunnallisista liikelaitoksista ei ollut vahvaa kunnan järjestämisvastuun myötä tulevaa velvoitetta palveluidensa tuottamiseen. Niin ikään useimpien liikelaitosten toimialojen osalta edellytykset markkinoiden nykyistä parempaan hyödyntämiseen ovat erinomaiset. Myös muussa kuin liikelaitosmuodossa harjoitettavaan elinkeinotoimintaan on suhtauduttava pidättyvästi. Liikelaitosselvitys johtopäätöksineen löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta tavoitteena tulee olla palveluiden korkea laatu, tehokas tuotantotapa ja suuri vaikuttavuus palvelujen tuottaja ei ole itseisarvo on luotava edellytykset erilaisille palvelujen tuottamistavoille ja toimiville palvelumarkkinoille markkinoiden ja yksityisten yritysten hyödyntämisestä on tehtävä varteenotettava vaihtoehto palvelusetelit on tehokas tapa palveluiden laadun, saatavuuden ja kustannustehokkuuden turvaamiseksi palveluiden ostaminen vaatii huolellista valmistelua ja hankintaosaamista kunnan oman organisaation tilaaja- ja tuottajaroolit on eriytettävä, jotta eri tuottajatahot olisivat tasavertaisessa asemassa markkinoilla toimiessaan palvelurakenteisiin liittyvien päätösten vaikutukset yrityksiin tulee selvittää rakenteellisia ratkaisuja valmisteltaessa kuntien ei tule harjoittaa yritysten kanssa kilpailevaa liiketoimintaa 6

7 Tausta-aineisto 3 Kuntien hankinnat ja elinkeinopolitiikka Kuntien tekemien hankintojen määrä kasvaa jatkuvasti. Tämä luo paineita kehittää kuntien hankintaosaamista ja hankintapolitiikkaa. Suomen bruttokansantuotteesta käytetään yli 15 prosenttia julkisiin hankintoihin. Näiden hankintojen arvo on vuosittain yli 27 miljardia euroa. Kuntien menoista suuri osa syntyy juuri hankinnoista. Kuntien hyödykkeiden ostot ovat kasvaneet viime vuosina nopeammin kuin kuntien menot keskimäärin. Myös palveluostojen määrä on lisääntynyt voimakkaasti. Kesällä 2007 voimaan tullut uusi hankintalaki muutti hankintasääntelyä merkittävällä tavalla. Hankintalainsäädännön soveltamiselle asetettiin alarajat: tavanomaisissa tavaraja palveluhankinnoissa alaraja on euroa, rakennusurakoissa euroa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa euroa. Lisäksi laajennettiin ilmoitusvelvollisuutta hankinnoissa, joita laki koskee. Pienet ostot on rajattu julkisia hankintoja koskevan lain soveltamisen ulkopuolelle. Kunnat voivat sen vuoksi toteuttaa pienhankinnat vapaamuotoisemmin kuin laissa Kuntakohtaiselle elinkeinopolitiikalle on selvä tarve hankintoja valmisteltaessa ja toteutettaessa. säännellyt ostot. Pienhankinnat on tarkoituksenmukaista toteuttaa kevyellä byrokratialla, mutta mahdollisimman avoimesti kilpailuttamalla. Paikalliset yritykset voivat olla erityisen varteenotettava vaihtoehto pienhankintojen toteutuksessa. Merkittävistä muutoksista huolimatta hankintalainsäädännön perusperiaatteet ovat edelleen samat kuin aiemmin. Lähtökohta on, että kaikki hankinnat on kilpailutettava. Hankinnoissa noudatettavat periaatteet ovat menettelyn avoimuus ja objektiivisuus sekä tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Kuntien tulisi kehittää hankintaosaamistaan ja markkinoiden tuntemustaan jatkuvana prosessina. Kuntakohtaiselle elinkeinopolitiikalle on selvä tarve hankintoja valmisteltaessa ja toteutettaessa. Tarvitaan tehokasta ja tarkoituksenmukaista, kunnan omista tarpeista lähtevää elinkeinopolitiikkaa ohjaamaan hankintatointa. Kuntien on huolehdittava myös siitä, että kuntien hankintarenkaat ja 7

8 YRITTÄJÄNÄKÖKULMA KUNTIEN KEHITTÄMISEEN muu yhteistyö eivät heikennä pienten yritysten asemaa hankintoja toteutettaessa. Julkisten palvelujen ja kuntien hankintojen järjestäminen tehokkaasti ja laadukkaasti on kuntalaisten, kuntien ja yritysten etu. Osaavat ostajat toimivat siten, että kunta ja kuntalaiset saavat parhaat mahdolliset tavarat ja palvelut parhaalla mahdollisella hinnalla. Yrittäjät puolestaan saavat avoimet ja hyvät mahdollisuudet kilpailla kuntasektorin ostoista. Kuntien hankintaosaamisessa on edelleen puutteita, vaikka oikeansuuntaisiin kehittämistoimiin onkin ryhdytty. Tilaajien ja toimittajien on tunnettava toistensa tarpeet ja mahdollisuudet hyvin. Siksi myös yritysten on hallittava julkisten hankintojen menettelyt paremmin. Pienet yritykset menestyvät tarjouskilpailuissa, mikäli ostoja ei tehdä liian suurina kokonaisuuksina. Jos hankinnoissa pyritään yksisilmäisesti mittakaavaetuihin ja pudotetaan tietoisesti toimittajamäärää, markkinat keskittyvät, vaihtoehdot vähenevät ja hinnat nousevat. On osattava hyödyntää pienten yritysten tarjontaa sallimalla laajasti osa- ja yhteistarjousten tekeminen. hankintapolitiikkaa on ohjattava osana elinkeinopolitiikkaa, ja sen osaamiseen tulee panostaa suunnitelmallisen hankintapolitiikan toteuttamiseksi tarvitaan kuntakohtainen hankintastrategia sekä hankintaohjeet kunnan on aktiivisesti edistettävä tarjonnan kehittymistä markkinoilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä tulee olla tasavertainen mahdollisuus osallistua kuntien tarjouskilpailuihin hankintojen tekeminen liian suurina kokonaisuuksina yksipuolistaa tarjontaa hankintapolitiikalla on selkeä yhteys elinkeinopolitiikkaan, ja tämän yhteyden toimivuudesta on huolehdittava 8

9 Tausta-aineisto 4 Kuntarajat ylittävä yhteistyö Kuntien kuntarajat ylittävä yhteistyö on lisääntynyt Paras-hankkeen myötä. Yhteistoiminta-alueita on synnytetty mm. terveydenhuollon ja ammatillisen toisen asteen koulutuksen ympärille. Elinkeinopolitiikan osalta seutukunnallista yhteistyötä tehdään enemmän kuin koskaan ennen. Kehitysyhtiöt, kuntayhtymät ja muut vastaavat organisaatiot toteuttavat elinkeinopolitiikan yhteistyötä käytännön tasolla. Yrittäjäjärjestö suhtautuu rajat ylittävään yhteistyöhön myönteisesti. Kuntien on kuitenkin huolehdittava siitä, että yhteistyö tuottaa aidosti lisäarvoa myös yritysten toiminnalle. Kun elinkeinopoliittinen yhteistyö lähtee yrittäjien tarpeista, saadaan kootuilla resursseilla aikaisempaa parempaa palvelua menettämättä otetta paikalliseen arkeen, ja näin se voi aidosti parantaa myös pienempien yritysten toimintamahdollisuuksia. Yritystoiminta ei tunne kuntarajoja, mutta kuntarajat voivat haitata yrittäjien toimintaa. Vaikka kuntarakenteet uudistuvat kovaa vauhtia, on kuntarajat ylittävällä yhteistyöllä tärkeä merkitys yritystoiminnan kehittämisessä. Yleinen elinkeinopoliittinen yhteistyö, yrityspalveluiden järjestäminen, hankintatoimi, kaavoitus, liikennejärjestelyt, koulutuspolitiikka ja asuntopolitiikka ovat esimerkkejä sektoreista, jotka edellyttävät yhteistyötä. Kunnan on tiedettävä kuka mistäkin elinkeinopolitiikan lohkosta vastaa. Mitä kauemmaksi peruskuntatasolta yrityspalveluiden toteutus viedään, sitä haastavampaa on varmistaa, että palveluiden saatavuus ja sisältö vastaavat asiakkaiden tarpeita. Yrittäjien kokemusten mukaan yrityslähtöisyys valitettavan usein vähenee välimatkan kasvaessa. kuntarajat ylittävän yhteistyön on tuotava lisäarvoa paikalliselle elinkeinopolitiikalle ylikunnallisessa yhteistyössä työnjako ja vastuut on määriteltävä selkeästi yhteistoiminta ei saa etääntyä yritystoiminnan ja paikallisten toimijoiden arjesta 9

10 YRITTÄJÄNÄKÖKULMA KUNTIEN KEHITTÄMISEEN 5 Koulutuspolitiikka Koulutuspolitiikan ja elinkeinopolitiikan yhteyttä on vahvistettava. Tämä voi tapahtua esimerkiksi huomioimalla yritysten työvoimatarpeet koulutuspoliittisia linjauksia tehtäessä. Osaamisen vahvistaminen koulutuksen avulla on keskeinen keino lisätä yritysten kilpailukykyä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä koulutustarpeiden ennakointiin, oppilaitosten työelämäyhteyksiin ja yritysedustukseen oppilaitosten hallinnossa. Lisäksi on turvattava yrityksille tarjottavan koulutuksen saatavuus, saavutettavuus ja korkea laatu. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden lisääminen, työvoiman liikkumisen tukeminen ja työnvälitystoiminnan kehittäminen myös kuntatasolla ovat hyviä keinoja ammattiosaajien saatavuuden helpottamiseksi. Koulutuspäätöksiä tehtäessä tulee huomioida myös työperäinen maahanmuutto ja sen synnyttämät koulutustarpeet. Maahanmuuttajien työelämävalmiudet ja heidän osaamisensa tulee niin ikään kartoittaa nykyistä tehokkaammin. Yrittäjyysopetus ja -kasvatus on yrittäjien ja kuntien yhteistyön ydinaluetta. Tässä yhteistyössä kuntien on osaltaan huolehdittava suotuisasta yrittäjyysilmapiiristä, opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksista ja yritysten sukupolvenvaihdosten onnistumisesta. Ammatillisen aikuiskoulutuksen tulee tuottaa yrityslähtöisiä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille. Tavoitteena tulee olla kumppanuussopimusten aikaansaaminen yrittäjien kanssa. Myös alueilla toimivien ammattikorkeakoulujen tulee osana aluekehitystehtäväänsä tuottaa yrityslähtöisiä koulutus- ja kehittämispalveluita. Yrittäjyyttä koskevan koulutuksen kehittäminen on jo jonkin aikaa sisältynyt valtakunnalliseen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan. Yrittäjyys kuuluu nyt sekä peruskoulun että lukion opetussuunnitelmien perusteisiin. Niin ikään yrittäjyys on sisällytetty tutkintoihin myös ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa. koulutuspolitiikan yhteyttä kuntien elinkeinopolitiikkaan on vahvistettava oppilaitosten työelämäyhteyksien on vastattava pienten yritysten käytännön tarpeita koulutustarpeiden paikallinen ja alueellinen ennakointityö on saatettava uudelle tasolle työperäisen maahanmuuton lisääntymisestä aiheutuvat tarpeet on otettava huomioon koulutuspalveluissa yrittäjyysopetuksen ja yrittäjyyskasvatuksen resursseja on lisättävä kaikilla koulutusasteilla opettajien ja virkamiesten edellytyksiä osallistua yrittäjyyskasvatusta koskevaan täydennyskoulutukseen on lisättävä yrittäjien edustusta oppilaitosten hallinnossa on lisättävä 10

11 6 Elinkeinoilmaston kehittyminen Tausta-aineisto Elinkeinopolitiikan tuloksellisuutta on järkevää seurata säännöllisesti. Suomen Yrittäjät tarjoaa tähän apuvälineeksi Pk-yritysbarometrin ja Elinkeinopoliittisen mittaristokyselyn. 6.1 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät seuraa elinkeinoilmaston kehittymistä Pk-yritysbarometrin yhteydessä ja erityisellä mittaristokyselyllä. Finnvera Oyj:n ja Suomen Yrittäjien Pk-yritysbarometrissa noin 3800 pk-yritykseltä kysytään kahdesti vuodessa näkemyksiä mm. pk-yritysten asemasta kansantaloudessa. Viimeisimpien pk-yritysbarometrien perusteella vuosikausia koettu elinkeinoilmaston heikkeneminen on pysähtynyt (kuva 1). Yritykset ovat elinkeinon harjoittamisen näkökulmasta suhteellisen tyytyväisiä oman yrityksensä sijaintialueeseen. Tyytyväisimpiä pk-yritykset ovat asuinympäristön viihtyisyyteen ja liikenneyhteyksiin. Eniten tyytymättömyyttä aiheuttavat sopivan työvoiman saatavuus sekä sijaintikunnan ja yrityksen välinen yhteistyö. Syksyn 2008 Pk-yritysbarometrissä selvitettiin odotuksia yritysten kunnille suuntautuvan myynnin nykytilasta, kehittymisestä ja esteistä. Kyselyn mukaan noin puolella Suomen pk-yrityksistä ei ole lainkaan myyntiä kunnille ja vain noin kuudenneksella yli 10 prosenttia liikevaihdosta tulee kunnille suuntautuvasta myynnistä. Kuntapalveluiden markkinan kehittymiseen ei myöskään luoteta erityisen kovasti, sillä noin 70 prosenttia yrityksistä uskoo, että kunnille suuntautuva myynti ei tule kasvamaan seuraavan viiden vuoden aikana. Kasvuun uskoo 20 prosenttia vastanneista. Suurimmat kunnille suuntautuvan myynnin kasvun esteet ovat kyselyn mukaan virkamiesten suhtautuminen, kuntien hankintaosaamisen taso ja hankintalain säädökset (kuva 2). Kuva 1 Pk-yritysten arviot sijaintikunnan elinkeinoilmastosta Kuva 2 Kunnille suuntautuvan myynnin esteet pk-yrityksissä 11 Finnveran ja Suomen Yrittäjien Pk-yritysbarometri, syksy 2008

12 YRITTÄJÄNÄKÖKULMA KUNTIEN KEHITTÄMISEEN 6.2 Elinkeinopoliittinen mittaristo Kuntien elinkeinopolitiikan mittaristokyselyllä Suomen Yrittäjät selvittävät paikallisyhdistystensä hallitusten jäsenten näkemyksiä kuntiensa elinkeinopolitiikan keskeisistä kysymyksistä. Paikallisyhdistysten hallitukset vastaavat yrittäjäjärjestössä kuntayhteistyön käytännön toteutuksesta, mikä tekee mittaristosta erityisen tärkeän. Keväällä 2008 toteutettu kysely lähetettiin Suomen Yrittäjien paikallisyhdistysten hallituksille ja siihen vastasi liki yrittäjää. Kyselytulosten perusteella kuntien kyky toteuttaa käytännön elinkeinopolitiikkaa ja ottaa pienten yritysten tarpeet huomioon vaihtelee valtavasti. Asteikolla pistettä kyselyn parhaat kunnat ovat saaneet yli 80 pistettä, kun huonoimmat kunnat ovat jääneet alle 20 pisteen. Vastaajat arvioivat yritysten ja kuntien yleisen yhteistyön toimivaksi. Keskusteluyhteys on hyvä, mutta käytännön teot eivät ole riittäviä. Yrittäjien antama palaute on kriittisintä asioissa, joita pidetään yleisen elinkeinopolitiikan ohessa kaikkein tärkeimpinä. Näitä ovat kuntien päätöksenteon yrityslähtöisyys ja julkisten palveluiden rakenteet sekä hankinnat (kuva 1). Mittariston tarkoituksena on, että yhteistyötä paikallisten yrittäjien ja kunnan välillä tiivistetään. Mittaristo osoittaa, kuinka monista asiaryhmistä elinkeinopolitiikka muodostuu ja missä asiaryhmissä yrittäjät näkevät suurimmat kehittämisen kohteet. Vain hyvällä, avoimella ja molemminpuoliseen luottamukseen perustuvalla yhteistyöllä voidaan päästä parempiin tuloksiin. Mittaristo toteutetaan säännöllisin väliajoin, seuraavan kerran vuonna Kuva 1 Kolme tärkeintä osa-aluetta kuntien päätöksenteossa Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittinen mittaristokysely, kevät

13 Tausta-aineisto 7 Yritysvaikutusten arviointi Suurin osa kunnissa tehtävistä päätöksistä vaikuttaa tavalla tai toisella yritysten toimintaedellytyksiin. Yritysten menestymistä voidaan tukea arvioimalla päätösten yritysvaikutukset jo päätösvalmistelun yhteydessä. Yksi kuntien tärkeimmistä tehtävistä on luoda toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia yritystoiminnalle. Kuntien päätökset vaikuttavat suoraan tai välillisesti yrityksiin, päätettiinpä sitten koulutus-, hankinta-, asunto- tai kaavoituspolitiikasta. Suurin osa tehdyistä päätöksistä siis joko tukee tai heikentää yritysten menestymis- ja toimintaedellytyksiä. Suomen Yrittäjien tavoitteena on saada yritysvaikutusten arviointi osaksi kunnallisen päätöksenteon arkipäivää. Tavoitteena ei ole lisätä kuntien byrokratiaa, vaan rakentaa kuntakohtaisesti sellaiset arviointimenettelyt, jotka voivat olla jouheva ja luonnollinen osa päätösten valmistelua ja jotka voivat tukea aidosti paikallista päätöksentekoprosessia. Mitä aikaisemmassa vaiheessa valmistelua päätöksenteon vaihtoehtoihin ja vaikutuksiin kiinnitetään huomiota, sitä paremmin kuntalaisten ja yritysten tarpeet tulevat otetuiksi huomioon. Vaikutusarvioinnin kehittäminen edellyttää aina onnistuakseen kuntien virkamiesjohdon ja luottamuselinten tukea. Tästä syystä arvioinnin tekemisen ja valvonnan vastuut on määriteltävä selkeästi. Tähän on syytä kiinnittää huomiota jo elinkeinostrategioita linjattaessa. Negatiivisten vaikutusten pienentämisen lisäksi etukäteisarvioinnilla pystytään optimoimaan päätösten mahdolliset myönteiset vaikutukset. Hyviä esimerkkejä konkreettisesta arviointityöstä on eri puolilta Suomea. Käytössä oleviin arviointikäytäntöihin ja taustamateriaaliin voit tutustua tarkemmin osoitteessa päätösten vaikutukset yritysten toimintaympäristöön tulee arvioida säännönmukaisesti yritysvaikutusten arvioinnin on oltava suunnitelmallista ja jatkuvaa; laajuuden ratkaisee valmisteilla oleva asia onnistunut yritysvaikutusten arviointi edellyttää koko organisaation sitoutumista 13

14 KUNNAN ELINKEINOPOLIITTISEN OHJELMAN TYÖKIRJA Elinkeinopoliittisen ohjelman työkirjaosa Elinkeinopoliittisen ohjelman työkirjaosa käy läpi niitä asioita, joita elinkeinopoliittista ohjelmaa valmisteltaessa tulisi käydä kunnissa läpi ja selvittää. Niin ikään se nostaa kysymysten muodossa esiin asioita, joihin ohjelmalla olisi hyvä hakea vastauksia. Työkirjan rakenne noudattelee siis suosittelemaamme rakennetta kunnan elinkeinopoliittiselle ohjelmalle. Rakenteesta poikkeaminen on sallittua, jopa suositeltavaa, kunhan kaikki olennaiset asiat on mietitty, ohjelma tukee aidosti kunkin kunnan päätöksentekoprosessia sekä luo mahdollisuuksia sitoutuneelle ja pitkäjänteiselle elinkeinopolitiikalle. Perusteellisen ja tavoitteellisen ohjelmatekstin lisäksi tulee osana prosessia pohtia sopivat mittarit, joilla ohjelman täytäntöönpanoa ja yritysten toimintaedellytysten paranemista voidaan ja on mielekästä arvioida. Suomen Yrittäjien Elinkeinopoliittinen mittaristokysely tarjoaa joukon hyviä ja helposti seurattavia mittareita, joista on vertailutietoja jo useammalta vuodelta. Lisää mittareita kannattaa kehittää ja tarkastella ensisijaisesti kunnan omassa ohjelmassa olevien konkreettisten tavoitteiden ja valittujen painopisteiden seuraamiseksi. Suomen Yrittäjien Elinkeinopoliittisen mittaristokyselyn teemat: yleinen elinkeinopolitiikka kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys elinkeinotoimen resurssit kunnan viestintä ja tiedottaminen kunnan yhteistyö seutukunnassa ja maakunnassa koulutus julkisten palveluiden järjestäminen ja kunnan hankintapolitiikka infrastruktuuri seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta päätösten yritysvaikutusten arviointi Teemojen alla olevat alakysymykset sisältyvät työkirjaosion rakenteeseen ja ne tulisi huomioida ohjelmien vaikuttavuusarvioinnin helpottamiseksi myös itse elinkeinopoliittisissa ohjelmissa. Teemojen alakysymyksiin voit tutustua osoitteessa 14

15 Työkirja 1 Kunnan tehtävä elinkeinopolitiikan edistäjänä Kaikki suunnittelu alkaa kunnan yleisestä toiminta-ajatuksesta ja visiosta. Elinkeinopolitiikassa tarvitaan oma tarkennettu toiminta-ajatus ja visio. Niiden yhteydessä on hyvä pohtia myös ne yleisen tason keinot ja päätöksenteon arvolähtökohdat, joilla toiminta-ajatuksen ja vision mukaisiin tavoitteisiin päästään. 1.1 Toiminta-ajatus Ytimekäs pääajatus siitä, mikä on kunnan rooli ja tehtävä elinkeinopolitiikan ja yrittäjyyden edistäjänä alueella ja seutukunnassa? Mitkä ovat tärkeimmät kulmakivet, joihin kunta näissä tehtävissään tukeutuu? 1.2 Visio Millainen tulevaisuuden tahtotila kunnalla on elinkeinopolitiikastaan ja sen vaikuttavuudesta? Millaisen roolin kunta haluaa itsellään olevan tulevaisuudessa elinkeinopolitiikan toimijana? 1.3 Toiminta-ajatuksen ja vision toteuttaminen Toiminta-ajatuksen ja vision toteuttaminen käytännössä vaatii pohdiskelua. Jos elinkeinopolitiikan keskeinen toiminta-ajatus on esimerkiksi, että Keskeisenä tavoitteena on luoda monipuoliset toimintaedellytykset yritystoiminnalle kunnassa ja koko seutukunnassa, voi sen todeta edellyttävän kunnan toiminnassa: yrittäjyyden edistämistä ja elinkeinoelämän tarpeiden tunnistamista yritysilmapiirin pitämistä avoimena ja luottamuksellisena yritysten hyödyntämistä julkisen sektorin vastuulla olevien palvelujen tuotannossa yritysten kohtelemista tasapuolisesti esim. hankinnoissa palvelumarkkinoiden tuntemusta ja vahvaa roolia niiden kehittämisessä myötäelämistä yritysten menestyksessä ja vaikeuksissa kuntalaisille hyvien peruspalveluiden ja harrastemahdollisuuksien järjestämistä tiivistä ja säännöllistä yhteistyötä yrittäjien kanssa. 15

16 KUNNAN ELINKEINOPOLIITTISEN OHJELMAN TYÖKIRJA 2 Nykytilan kuvaus Nykytilanteen parantaminen edellyttää nykytilan perusteellista tuntemista sekä nykytilanteeseen johtaneen kehityksen syiden ja seurausten pohtimista. Työkirjassa mainittujen asioiden seikkaperäinen läpikäyminen mahdollistaa niissä tapahtuneiden muutosten analysoimisen ja voi siten johtaa jo sellaisenaan parempaan elinkeinopolitiikkaan. Kunnan nykytilanteen arvioinnissa kannattaa kuvata mahdollisuuksien mukaan myös laajemman talousalueen, vaikkapa seutukunnan, tilannetta samojen mittareiden ja taustatietojen pohjalta. Monista tässä kohtaa selvitettävistä asioista saa sellaisenaan toimivia mittareita ohjelman vaikutusten seurantaan (esim. yritysten määrä, tulotaso, yksityisen sektorin osuus kunnan verokertymästä). 2.1 Elinkeino- ja väestörakenne Elinkeinot, yritykset yritysten määrä prosentuaalinen jakautuminen koon ja toimialojen mukaan työpaikkojen jakautuminen yritysten koon ja toimialojen mukaan tapahtunut kehitys ja trendi Väestö asukasluku ikärakenne tulotaso yrittäjien keskiansio suhteessa palkansaajiin yksityisen sektorin tuottama osuus kunnan verotuloista tapahtunut kehitys ja trendi Työvoima työvoiman saatavuus koulutusrakenne työttömyysaste työpaikkaomavaraisuus 16

17 Työkirja 2.2 Infrastruktuuri liikenneyhteydet tietoverkot tontti- ja toimitilatarjonta kunnallistekniikka, energia asuntotarjonta, työssäkäyntialueet kaavoitustilanne vs. kaavoitustarve 2.3 Palvelurakenne koulutuspalvelut sosiaali- ja terveyspalvelut vapaa-ajanpalvelut, harrastusmahdollisuudet yksityisen sektorin osuus julkisessa palvelumarkkinassa elinkeinotyön resurssit ja verkottuminen 2.4 Kunta-analyysi Kunta voi tehdä tai teettää ulkopuolisilla arvioita ja analyyseja esimerkiksi yritysilmastostaan ja kilpailukyvystään. Tässä yhteydessä kannattaa hyödyntää mm. yrittäjäjärjestön elinkeinopolitiikan mittaristoa. Asemaa suhteessa muihin vertailukelpoisiin kuntiin voi pohtia esim. vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia arvioimalla (swot-analyysi). Niin ikään kunnan kilpailukykyä voi tarkastella kunnallisveron kehityksen sekä kiinteistöverojen osalta. Mikäli kunta-analyysi paljastaa jotain kielteisiä seikkoja, kannattaa ne luonnollisesti kirjata ohjelmaan kehitettäviksi osaalueiksi. Hyviä peruskysymyksiä kunta-analyysiin voivat olla esimerkiksi seuraavat kysymykset: Onko kunnan päätöksenteko yrittäjien kannalta ennustettavaa ja pitkäjänteistä, mutta toisaalta riittävän nopeaa? Ottavatko luottamuselimet ja virkamiehet lähtökohtaisesti päätösvalmistelussa ja päätöksissään huomioon yritysten toimintaedellytykset? 17

18 KUNNAN ELINKEINOPOLIITTISEN OHJELMAN TYÖKIRJA 3 Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteet ja lähtökohdat Tässä osiossa määritellään elinkeinopolitiikan tavoitteet ja tahtotila. Samassa yhteydessä on syytä pohtia elinkeinopolitiikan asema ja merkitys kotikunnalle. Edellisellä valtuustokaudella asetettujen tavoitteiden kertaus ja niiden toteutumisen arviointi helpottavat uusien tavoitteiden asettamista. Mitkä ovat elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteet ja lähtökohdat? Miten elinkeinopolitiikka ja sen tavoitteet tukevat kunnan kokonaisstrategian toteuttamista ja päinvastoin? Elinkeinopolitiikan painopistealueet ja miksi ne on valittu? (1 5 kohtaa) Mitkä ovat tavoitteet elinkeino- ja palvelurakenteen kehittymiselle? Mitkä ovat tavoitteet infrastruktuurin ja kaavoituksen kehittämiselle? Millaisilla taloudellisilla resursseilla ja henkilöstöllä elinkeinopolitiikkaa tehdään? Miten asetettuja tavoitteita lähdetään toteuttamaan ja kuka vastaa niiden toteuttamisesta? Miten ohjelman seuranta ja päivitystarpeiden arviointi järjestetään? 18

19 Työkirja 4 Elinkeinopolitiikan päämäärät Tässä osassa ohjelmaa valmistelevat tahot muodostavat käsityksensä käytännön elinkeinoasioiden hoitamisesta. Kysymykset on tarkoitettu helpottamaan elinkeinopolitiikan linjausten valmistelua. 4.1 Yhteistyö ja verkottuminen Kunta- ja seutukuntayhteistyö Kunnan suhtautuminen kunta- ja seutukuntayhteistyöhön elinkeinoasioissa, kuntamarkkinoinnissa ja edunvalvonnassa? Onko kunta mukana seudullisissa elinkeinoyhtiöissä, kuntayhtymissä, aluekeskusohjelmissa, liikelaitoksissa jne? Miten seudulliseen yhteistyöhön osallistutaan? Mitä yhteistyöllä tavoitellaan? Miten yhteistyö on organisoitu? Onko seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta yrittäjälähtöistä? Tunnetaanko seudullisen kehittämisyhtiön toiminta yrittäjien keskuudessa? Toteuttaako seudullinen kehittämisyhtiö tehokkaasti kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita? Onko seudullinen kehittämisyhtiö on tiedottanut tavoitteistaan ja painopisteistään riittävästi? Kenen vastuulla kunnassa on alueellisen yhteistyön suunnittelu, ohjaaminen ja seuranta? Miten yhteistyötä, toimintatapoja ja hankkeita arvioidaan (panos-tuotos)? Onko yrityksillä mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi seutukunnallista elinkeinopolitiikkaa linjattaessa? Tuottaako ylikunnallinen yhteistyö aidosti lisäarvoa ja onko se aidosti yrityslähtöistä? Yhteydet maakunta- ja valtionhallintoon Millaisia yhteyksiä kunnalla on elinkeinoasioissa maakunta- ja valtionhallintoon ja kuka niitä ylläpitää? Miten yhteistyötä maakunta- ja valtionhallintotason kanssa (esim. TE-keskukset) voitaisiin jatkossa kehittää? Kansainvälinen yhteistyö Tuottaako kansainvälinen yhteistyö aidosti lisäarvoa kunnalle ja yrityksille? Onko kunnalla luontaisia kansainvälisiä yhteyksiä esim. ystävyyskunnissa, joita se voi hyödyntää paikallisen elinkeinoelämän tarpeisiin? Miten kansainvälistä toimintaa kehitetään niin, että se palvelisi paremmin myös yrityselämän tarpeita? 19

20 KUNNAN ELINKEINOPOLIITTISEN OHJELMAN TYÖKIRJA Yhteydet yrittäjiin, yrittäjävaltuutettuihin ja yrittäjäjärjestöihin Miten kunta ylläpitää yhteyksiä? Onko yhteistyö säännönmukaista ja suunniteltua? Onko mahdolliset kuntarakenteen muutokset huomioitu yhteistyössä? Ketkä kunnassa vastaavat yrittäjäyhteyksistä? Miten yhteydenpitoa aiotaan jatkossa kehittää? Tiedotus Miten, missä ja kuka tiedottaa kunnan elinkeinoasioista, niin sisäisesti kuin ulkoisestikin? Saavatko yrittäjät tietoa itseään koskevista asioista ja päätöksistä riittävän aikaisessa vaiheessa? Onko tarvittava tieto helposti saatavilla (esim. kunnan Internet-sivuilla)? Miten yrittäjäyhdistys kytketään mukaan tiedottamiseen? Miten tiedotusta aiotaan ohjelmakauden aikana kehittää? Sidosryhmäyhteistyö Mitä muita sidosryhmäyhteyksiä kunta ylläpitää elinkeinoasioissa? Onko kunnalla yrityskummitoimintaa? Onko kunnalla yhteyksiä teknologiakeskuksiin, tiedepuistoihin tai koulutuslaitoksiin? Miten sidosryhmäyhteyksiä hyödynnetään ja kehitetään jatkossa? Palkitsemiset ja huomioimiset Onko kunnalla omaa yrittäjien palkitsemisjärjestelmää? Onko kunta yhteistyökumppanina mukana muiden tahojen, esim. yrittäjäyhdistyksen vuosittaisessa palkitsemistilaisuudessa? Huomioiko kunta yritysten merkkipäivät tai uuden yrityksen aloittamisen? 4.2 Palvelut ja julkiset hankinnat Palvelut Mitkä palvelut kunta tuottaa jatkossakin itse, mitkä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja mitkä ostetaan oman organisaation ulkopuolelta? Mitä vaihtoehtoisia palveluntuotantomuotoja, esimerkiksi palveluseteleitä, kunnassa aiotaan ottaa käyttöön kuluvalla valtuustokaudella? Kuka vastaa palvelurakenteen ja palvelumarkkinan kehittämisestä? Mitkä ovat valtuustokauden keskeisimmät tavoitteet palvelurakennetta kehitettäessä (1 5 kpl)? Julkiset hankinnat Edistääkö kunnan tapa järjestää hankintansa pk-yritysten mahdollisuuksia tarjota hyödykkeitä? Onko kunnassa hyväksytty hankintastrategia ja hankintaohjeet? Miten kunnan hankinnat on organisoitu? 20

21 Työkirja Onko hankintapolitiikan suuntaviivoista, tavoitteista ja menettelytavoista keskusteltu paikallisten yrittäjien kanssa? Tekeekö kunta hankintayhteistyötä muiden kuntien kanssa? Onko avoin kilpailuttaminen hankintoja tehtäessä pääsääntö? Miten kunnan hankinnoista tiedotetaan ja kuinka tiedottamista aiotaan jatkossa kehittää (esim. sähköinen hankintakalenteri)? Miten on varmistettu hankkijoiden riittävä markkinatuntemus ja hankintaosaaminen? Seuraako kunta järjestelmällisesti, kuinka paljon ja minkälaisia toimittajia sillä on yhteistyöverkostossa? Miten kunnassa kehitetään ja seurataan hankintojen sopimusaikaista yhteistyötä? Miten kunta laskee oman palveluntuotannon todelliset kokonaiskustannukset? Otetaanko hankintoja kilpailutettaessa huomioon myös hankintojen käyttömenot? 4.3 Elinkeinoelämän kehittäminen Yritysilmasto Miten kunta arvioi ja seuraa yritysilmaston kehittymistä? Miten yritysilmaston kehittymiseen vaikutetaan? Hanketyö, projektit ja innovaatiopolitiikka Toteuttaako kunta omia elinkeinopoliittisia kehittämishankkeita tai -projekteja? Miten hanketyö on resursoitu ja miten hankkeiden tuloksia arvioidaan? Tukeeko kunnan elinkeinopolitiikka erilaisten innovaatioiden syntymistä? Tontti- ja toimitilapolitiikka Onko kunnan kaavoituksessa otettu huomioon yrittäjien tarpeet? Onko kunta on huolehtinut yrittäjien tontti- ja tilatarpeista? Miten kunta suhtautuu yritysten toimitilojen rakennuttamiseen ja rahoittamiseen? Millä pelisäännöillä kunta osallistuu näihin hankkeisiin? Miten tontteja ja toimitiloja markkinoidaan? Kuka päättää tonttien myynnistä ja toimitilojen välittämisestä? Tukevatko päätökset kiinteistöveron suuruudesta yrittäjien toimintaa? Infrastruktuuri Onko kunta aktiivisesti huolehtinut yrittäjien tarvitsemista liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä? Onko kunnallistekniikka järjestetty yrittäjien kannalta tehokkaasti? Osallistuuko kunta suurempiin infrastruktuurihankkeisiin esimerkiksi osarahoittajana? 21

22 KUNNAN ELINKEINOPOLIITTISEN OHJELMAN TYÖKIRJA Kuntamarkkinointi Miten kuntamarkkinointi on järjestetty ja resurssoitu? Onko kunnan panostus imagomarkkinointiin riittävää ja tuloksellista? Miten kuntamarkkinointia aiotaan kehittää ohjelmakaudella? Koulutus ja yrittäjyyskasvatus Tukevatko suunniteltu koulutus- ja elinkeinopolitiikka riittävästi toisiaan? Miten kunnan koululaitos tai oppilaitokset toteuttavat yrittäjyyskasvatusta? Kannustaako tarjottu koulutus yrittäjyyteen? Onko luottamus- ja virkamiehille järjestetty koulutusta ja tiedotusta yrittäjyydestä? Huomioidaanko yrittäjät ja yritysten tarpeet koulutusta koskevassa päätöksenteossa? Miten kunta edistää oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä (onko esim. opinnäytetöitä hyödynnetty yrityksissä)? Huomioidaanko muuttuva työvoiman tarve koulutuspäätöksiä tehtäessä? Onko yrittäjien osaamisen varmistaminen ja yrittäjyysopetus huomioitu aluestrategioissa? Työvoiman saatavuus Tehdäänkö kunnassa tai alueella järjestelmällistä työvoimatarpeen ennakointia? Miten koulutetun työvoiman saatavuus turvataan kunnassa ja seutukunnassa? Onko kunta aktiivinen toimija työvoimakysymyksissä ja miten? 4.4 Elinkeinotuet Yrityslainojen takaukset Takaako kunta yritysten lainoja ja jos, niin millä edellytyksillä se tapahtuu? Lainoittaako kunta suoraan yrityksiä ja jos, niin millä edellytyksillä se tapahtuu? Avustukset Myöntääkö kunta yrityksille avustuksia? Millä edellytyksillä? Paljonko tähän on vuosittain varattu rahaa? Kuka tai mikä organisaatio tekee avustuspäätökset? Subventoiko kunta jollain muulla tavoin yrityksiä? Miten? Onko suorien avustusten kilpailulliset vaikutukset selvitetty? Mielletäänkö kunnan toimintatapa avustuksien osalta ja elinkeinopolitiikassa yleisestikin tasapuoliseksi? Yritysten kehittämishankkeiden rahoitus Rahoittaako kunta yritysten omia kehittämishankkeita? Onko kunta muutoin mukana yritysten kehittämishankkeissa (esim. rakennerahasto-ohjelmien kuntarahoitusosuuksien muodossa)? 22

23 Työkirja Hinnoittelupolitiikka Miten kunta hinnoittelee yritysten tontit, toimitilat ja kunnallistekniikan liittymät? Antaako kunta alennuksia yrityksille? Miten ne on määritelty? 4.5 Elinkeinopolitiikan resurssit Yrityspalvelut Miten käytännön yrityspalvelut on kunnassa tai seutukunnassa organisoitu? Miten muut kunnan tahot osallistuvat yrityspalveluiden toteuttamiseen? Toteutuuko kunnassa ns. yhden luukun periaate? Käyttääkö kunta ulkopuolisia toimijoita yritysneuvonnassa tai muissa yrityspalveluissa? Huomioiko palvelutarjonta yrityksen elinkaareen liittyvät palvelutarpeet? Arvioikaa vastaavatko palvelut kysyntää ja tarpeita? Käyttää kunta päätöksenteossaan tehokkaasti sen oman elinkeinotoimen tietoja ja osaamista? Miten yrityspalveluita tullaan kehittämään ohjelmakaudella? Budjetointi Kuinka paljon elinkeinopolitiikkaan vuosittain budjetoidaan varoja? Kuka esittelee, valmistelee ja hyväksyy elinkeinotoimen budjetin? Onko resursointi riittävä tuloksellisen elinkeinopolitiikan tekemiseen? Onko olemassa olevat resurssit kohdennettu parhaalla mahdollisella tavalla? Käytännön elinkeinoasioiden päätöksenteko Millaiset ovat elinkeinoasioiden käsittelyajat ja tavat kunnassa? Miten kerätään asiakkailta palautetta saadusta palvelusta? Miten organisaation elinkeinoosaamista ylläpidetään ja kehitetään? Elinkeino-ohjelmatyön ylläpito ja tiedotus Miten elinkeinostrategioiden ja toimenpideohjelmien valmistelua ja toteuttamista johdetaan kunnassa? Miten ohjelmatyön päivityksestä huolehditaan? Mitkä tahot osallistuvat elinkeinoohjelman laatimiseen (onko yritykset tai yrittäjäjärjestö mukana)? Miten elinkeino-ohjelmasta tiedotetaan yrityksille ja sidosryhmille? Miten varmistetaan ohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen? Miten järjestetään tehdyn elinkeinopolitiikan tulosten seuranta? 23

24 KUNNAN ELINKEINOPOLIITTISEN OHJELMAN TYÖKIRJA 5 Suunnitelmien ja päätösten yritysvaikutusten arviointi Päätösten yritysvaikutusten etukäteisarvioinnilla voidaan ennakoida tulevien päätösten vaikutuksia yritystoiminnalle ja kunnan kehitykselle. Tässä osiossa on nostettu esiin eräitä kysymyksiä, joita on hyvä tarkastella jo elinkeinopolitiikan suunnitteluvaiheessa. Lähtökohdat: Ottaako kunnan virkamiesjohto yritysvaikutukset huomioon jo valmistellessaan päätöksiä? Ottavatko kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja eri lautakunnat yritysvaikutukset huomioon päätöksiä tehdessään? Yritysvaikutusten arviointi Minkä kunnassa tehtävien päätösten osalta toteutetaan järjestelmällistä yritysvaikutusten arviointia? Kuka vastaa yritysvaikutusten arvioinnista päätösvalmistelun yhteydessä? Toimintaympäristö ja talous Kuunteleeko kunta yrittäjiä tehdessään päätöksiä, jotka vaikuttavat yrityksiin? Mitkä päätökset vaikuttavat yritysten toimintaympäristöön ja miten? Kuinka suureen yritysjoukkoon vaikutukset kohdistuvat? Mille paikallisille yrityksille vaikutuksia aiheutuu ja minkälaisia? Täytyykö yritysten tehdä päätöksen seurauksena toimintaan vaikuttavia muutoksia ja jos niin minkälaisia? Millä tavalla on tarkoituksenmukaista selvittää ja laskea kustannusten ja hyötyjen suuruus? Voidaanko ja onko tarkoituksenmukaista laskea vaikutukset rahamääräisesti vai onko niiden kuvaaminen laadullisesti olennaisempaa? Aiheutuuko päätöksistä vuosittain toistuvia jatkuvia kustannuksia tai hyötyjä (henkilöstökustannukset tai yrittäjän ajankäytön kasvu tai väheneminen, materiaalit, tarkastus-, rekisteröinti- ja muut vastaavat maksut)? Markkinoiden toimivuus ja yritysten välinen kilpailu Onko päätöksillä vaikutuksia yritysten väliseen kilpailuun? Vaikuttavatko päätökset paikallisten yritysten hyödykkeiden kysyntään? Väheneekö tai lisääntyykö päätöksien kautta yritysten määrä kunnassa? Työllisyys Vaikuttavatko päätökset kunnassa tai seutukunnalla toimivien yritysten yleisiin työllistämisedellytyksiin? Investoinnit ja uusi yritystoiminta Miten päätökset vaikuttavat paikallisten yritysten investointitarpeisiin tai -mahdollisuuksiin? 24

25 Työkirja Yksinkertaisimmillaan yritysvaikutusten arviointiprosessi sisältää vähintään seuraavien asioiden selvittämistä: tunnistetaan yritykset joita päätös koskee suoraan tai välillisesti päätöksen merkittävimmät suorat vaikutukset (negatiiviset ja positiiviset) päätöksen vaihtoehdot Lisäksi suuremmissa ja merkittävämmissä päätöksissä tulisi selvittää päätösten epäsuorat vaikutukset sekä mahdollisuuksien mukaan päätöksen euromääräiset vaikutukset yrityksille. 25

26 KUNNAN ELINKEINOPOLIITTISEN OHJELMAN TYÖKIRJA 6 Elinkeinopolitiikan toimenpiteet Tässä osiossa tiivistetään selkeiksi kirjauksiksi kunnan elinkeinopolitiikan toimenpiteet seuraaviksi 1 4 vuodeksi. Kirjausten yhteydessä on tärkeää määritellä kunkin toimenpiteen vastuutaho, aikataulu ja budjetti. Lisäksi tulee pohtia kunkin toimenpiteen osalta parhaiten vaikuttavuutta kuvaavat mittarit ja kuka arvioinnin suorittaa. TAVOITE/TOIMENPIDE AIKATAULU VASTUUTAHO UROT TIEDOTUS MITTARIT/ARVIOINTI 26

27 Työkirja 7 Yhteenveto Tässä luvussa kuvataan tiivistelmän omaisesti ne keskeiset tekijät, joiden avulla yritykset menestyvät kunnassa. Mistä tietoa? 27

28 Julkaisija: Suomen Yrittäjät PL Helsinki puhelin (09) faksi (09)

yrittäjyys turvaa lähipalvelut

yrittäjyys turvaa lähipalvelut ohjelmat Tausta-aineisto Työkirja yrittäjyys turvaa lähipalvelut kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman työkirja YRITTÄJÄNÄKÖKULMA KUNTIEN KEHITTÄMISEEN Sisältö Tausta-aineisto Contents Lukijalle... 3 1

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ylitornio. Ylitornio. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ylitornio. Ylitornio. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 YLITORNIO... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Muonio. Muonio. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Muonio. Muonio. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 MUONIO... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Menestystä yrittäjälähtöisyydellä ja yhteistyöllä

Menestystä yrittäjälähtöisyydellä ja yhteistyöllä Menestystä yrittäjälähtöisyydellä ja yhteistyöllä Kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman työkirja Sisältö Esipuhe...3 Tausta-aineisto Yrittäjänäkökulma kuntien kehittämiseen 1 Yleinen elinkeinopolitiikka...4

Lisätiedot

Mustasaari. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti Mustasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tammela. Kuntaraportti

Tammela. Kuntaraportti Tammela Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Espoo. Kuntaraportti

Espoo. Kuntaraportti Espoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kotka. Kuntaraportti

Kotka. Kuntaraportti Kotka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Outokumpu. Kuntaraportti

Outokumpu. Kuntaraportti Outokumpu Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kajaani. Kuntaraportti

Kajaani. Kuntaraportti Kajaani Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Imatra. Kuntaraportti

Imatra. Kuntaraportti Imatra Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Riihimäki. Kuntaraportti

Riihimäki. Kuntaraportti Riihimäki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hämeenlinna. Kuntaraportti

Hämeenlinna. Kuntaraportti Hämeenlinna Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Huittinen. Kuntaraportti

Huittinen. Kuntaraportti Huittinen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Liminka. Kuntaraportti

Liminka. Kuntaraportti Liminka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Vöyri. Kuntaraportti

Vöyri. Kuntaraportti Vöyri Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Viitasaari. Kuntaraportti

Viitasaari. Kuntaraportti Viitasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Luhanka. Kuntaraportti

Luhanka. Kuntaraportti Luhanka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lapinlahti. Kuntaraportti

Lapinlahti. Kuntaraportti Lapinlahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Suonenjoki. Kuntaraportti

Suonenjoki. Kuntaraportti Suonenjoki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pielavesi. Kuntaraportti

Pielavesi. Kuntaraportti Pielavesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hamina. Kuntaraportti

Hamina. Kuntaraportti Hamina Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ylitornio. Kuntaraportti

Ylitornio. Kuntaraportti Ylitornio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kannus. Kuntaraportti

Kannus. Kuntaraportti Kannus Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Suomussalmi. Kuntaraportti

Suomussalmi. Kuntaraportti Suomussalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Joensuu. Kuntaraportti

Joensuu. Kuntaraportti Joensuu Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Humppila. Kuntaraportti

Humppila. Kuntaraportti Humppila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hämeenkyrö. Kuntaraportti

Hämeenkyrö. Kuntaraportti Hämeenkyrö Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Mänttä-Vilppula. Kuntaraportti

Mänttä-Vilppula. Kuntaraportti Mänttä-Vilppula Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Heinävesi. Kuntaraportti

Heinävesi. Kuntaraportti Heinävesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Sipoo. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti Sipoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kauniainen. Kuntaraportti

Kauniainen. Kuntaraportti Kauniainen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Sysmä. Kuntaraportti

Sysmä. Kuntaraportti Sysmä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

Maalahti. Kuntaraportti

Maalahti. Kuntaraportti Maalahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ylivieska. Kuntaraportti

Ylivieska. Kuntaraportti Ylivieska Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Iisalmi. Kuntaraportti

Iisalmi. Kuntaraportti Iisalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Toholampi. Kuntaraportti

Toholampi. Kuntaraportti Toholampi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tornio. Kuntaraportti

Tornio. Kuntaraportti Tornio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Kemi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kouvola. Kuntaraportti

Kouvola. Kuntaraportti Kouvola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pyhtää. Kuntaraportti

Pyhtää. Kuntaraportti Pyhtää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Paltamo. Kuntaraportti

Paltamo. Kuntaraportti Paltamo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lieksa. Kuntaraportti

Lieksa. Kuntaraportti Lieksa Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lappeenranta. Kuntaraportti

Lappeenranta. Kuntaraportti Lappeenranta Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kangasala. Kuntaraportti

Kangasala. Kuntaraportti Kangasala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Valkeakoski. Kuntaraportti

Valkeakoski. Kuntaraportti Valkeakoski Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Loppi. Kuntaraportti

Loppi. Kuntaraportti Loppi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Janakkala. Kuntaraportti

Janakkala. Kuntaraportti Janakkala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Parikkala. Kuntaraportti

Parikkala. Kuntaraportti Parikkala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hausjärvi. Kuntaraportti

Hausjärvi. Kuntaraportti Hausjärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ruokolahti. Kuntaraportti

Ruokolahti. Kuntaraportti Ruokolahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Luumäki. Kuntaraportti

Luumäki. Kuntaraportti Luumäki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Puumala. Kuntaraportti

Puumala. Kuntaraportti Puumala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Rantasalmi. Kuntaraportti

Rantasalmi. Kuntaraportti Rantasalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kankaanpää. Kuntaraportti

Kankaanpää. Kuntaraportti Kankaanpää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Eura Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ulvila. Kuntaraportti

Ulvila. Kuntaraportti Ulvila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Säkylä. Kuntaraportti

Säkylä. Kuntaraportti Säkylä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kokemäki. Kuntaraportti

Kokemäki. Kuntaraportti Kokemäki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lahti. Kuntaraportti

Lahti. Kuntaraportti Lahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Järvenpää. Kuntaraportti

Järvenpää. Kuntaraportti Järvenpää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Laukaa. Kuntaraportti

Laukaa. Kuntaraportti Laukaa Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Heinola. Kuntaraportti

Heinola. Kuntaraportti Heinola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Orimattila. Kuntaraportti

Orimattila. Kuntaraportti Orimattila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hartola. Kuntaraportti

Hartola. Kuntaraportti Hartola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kärkölä. Kuntaraportti

Kärkölä. Kuntaraportti Kärkölä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kempele. Kuntaraportti

Kempele. Kuntaraportti Kempele Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Muhos. Kuntaraportti

Muhos. Kuntaraportti Muhos Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Utajärvi. Kuntaraportti

Utajärvi. Kuntaraportti Utajärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tervo. Kuntaraportti

Tervo. Kuntaraportti Tervo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Leppävirta. Kuntaraportti

Leppävirta. Kuntaraportti Leppävirta Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Keitele. Kuntaraportti

Keitele. Kuntaraportti Keitele Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Sonkajärvi. Kuntaraportti

Sonkajärvi. Kuntaraportti Sonkajärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kolari. Kuntaraportti

Kolari. Kuntaraportti Kolari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kemijärvi. Kuntaraportti

Kemijärvi. Kuntaraportti Kemijärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pietarsaari. Kuntaraportti

Pietarsaari. Kuntaraportti Pietarsaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Turku. Kuntaraportti

Turku. Kuntaraportti Turku Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Salo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kaarina. Kuntaraportti

Kaarina. Kuntaraportti Kaarina Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Koski Tl. Kuntaraportti

Koski Tl. Kuntaraportti Koski Tl Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Uusikaupunki. Kuntaraportti

Uusikaupunki. Kuntaraportti Uusikaupunki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kitee. Kuntaraportti

Kitee. Kuntaraportti Kitee Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kontiolahti. Kuntaraportti

Kontiolahti. Kuntaraportti Kontiolahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ilomantsi. Kuntaraportti

Ilomantsi. Kuntaraportti Ilomantsi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Polvijärvi. Kuntaraportti

Polvijärvi. Kuntaraportti Polvijärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Rääkkylä. Kuntaraportti

Rääkkylä. Kuntaraportti Rääkkylä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pirkkala. Kuntaraportti

Pirkkala. Kuntaraportti Pirkkala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Vesilahti. Kuntaraportti

Vesilahti. Kuntaraportti Vesilahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kerava. Kuntaraportti

Kerava. Kuntaraportti Kerava Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Sulkava. Kuntaraportti

Sulkava. Kuntaraportti Sulkava Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pukkila. Kuntaraportti

Pukkila. Kuntaraportti Pukkila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Pori Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Inkoo. Kuntaraportti

Inkoo. Kuntaraportti Inkoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Harjavalta. Kuntaraportti

Harjavalta. Kuntaraportti Harjavalta Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Elinkeinopolitiikan mittaristo

Elinkeinopolitiikan mittaristo Elinkeinopolitiikan mittaristo Lappi www.yrittajat.fi/lappi YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA Lapin Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO 2010 Lapin Yrittäjät Maakuntakatu 16, 96200 Rovaniemi (016) 4200 630

Lisätiedot

Jämsä. Kuntaraportti

Jämsä. Kuntaraportti Jämsä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Äänekoski. Kuntaraportti

Äänekoski. Kuntaraportti Äänekoski Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot