Kinnulan kunta KORTTELIN 36 (PÄIVÄKODIN) ASEMAKAAVAMUUTOS. ASEMAKAAVAN SELOSTUS Luonnos

Transkriptio

1 Kinnulan kunta KORTTELIN 36 (PÄIVÄKODIN) ASEMAKAAVAMUUTOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS Luonnos

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot KUNTA : Kinnulan kunta KORTTELIT/TILAT: Kortteli 36 KAAVAN NIMI: Korttelin 36 (Päiväkodin) asemakaavamuutos KAAVAN TUNNUS: LAATIJA: Saarijärven kaupungin aluearkkitehtipalvelut Sivulantie 11, Saarijärvi Yhteyshenkilöt: Kaavoitusarkkitehti Ulla-Maija Humppi p , ulla-maija.humppi@saarijarvi.fi Kaavasuunnittelija Mirja Tarvainen p , mirja.tarvainen@saarijarvi.fi Kaavavalmistelija Essi Jokinen p , essi.jokinen@saarijarvi.fi VIREILLETULO KUULUTETTU: KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ: KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ: KAAVAN VOIMAANTULO: XX.XX.2015 XX.XX.2015 XX.XX.2015 Kannen kuva: Näkymä kaavamuutosalueelle lounaasta Silkkiperäntieltä. 2(17)

3 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Kinnulan kirkonkylän läheisyydessä. Suunnittelualueen lähiympäristössä on yleisten rakennusten korttelialueita; pohjoispuolella sijaitsee kunnan vanhainkoti ja koillispuolella koulukeskus. Kaavamuutosalue rajautuu itäpuoleltaan Silkkiperäntiehen. Kuva 1. Kaavamuutosalueen yleispiirteinen rajaus ja sijainti punaisella, kuva: Fonecta.fi 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Korttelin 36 asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa päiväkodin rakentaminen alueelle, joka on tällä hetkellä varattu kaavassa erillispientalojen korttelialueeksi sekä puistoalueeksi. Kinnulan kunnanhallitus päätti käynnistää kaavatyön (17)

4 1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet, tarkentuneet tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITE 1. Asemakaavan seurantalomake LIITE 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4(17)

5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutoksen vireilletulo on kuulutettu Kotiseudun Sanomissa sekä kunnan virallisella ilmoitustaululla ja Internet-sivuilla Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli yleisesti nähtävillä kunnan ilmoitustaululla ja Internetsivuilla Kaavaluonnos ja selostus valmistuivat päiväyksellä ja kunnanhallitus hyväksyi ne nähtäville asetettavaksi valmisteluvaiheen kuulemista varten kokouksessaan Valmisteluaineisto pidetään yleisesti nähtävillä Asemakaava Asemakaavamuutoksen tavoite on mahdollistaa päiväkodin rakentaminen. Kaavassa korttelin 36 alue ja sen viereinen puistoalue on merkitty julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (YL). Muutos koskee kiinteistöä Kuvassa muutoskohde on osoitettu nuolella. Kuva 2. Kaavamuutosalueen sijainti ortokuvassa. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavahankkeen toteuttamisesta ja päiväkodin rakentamisesta vastaa Kinnulan kunta. Hanke pyritään toteuttamaan mahdollisimman nopealla aikataululla. 5(17)

6 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Kinnulan kunnan kirkonkylän läheisyydessä ja on pinta-alaltaan noin 0,46 hehtaaria. Kaavamuutosalue rajoittuu länsipuolella Silkkiperäntiehen. Pohjoispuolella naapurikiinteistöllä sijaitsee vanhainkoti ja lasten leikkikenttä. Koillispuolella Koulukujan toisella puolella sijaitsee peruskoulu ja lukio. Suunnittelualueen eteläpuolella on peltoa ja itäpuolella maatilan talouskeskus. Kuva 3. Ote pohjakartasta. Kuva 4. Leikkikenttä ja vanhainkoti muutosalueen pohjoispuolella Luonnonympäristö Kaavamuutosalue sijaitsee haja-asutusalueen ja taajaman risteyskohdassa. Alueen etelä- ja länsipuoli on peltovaltaista viljelyaluetta. Pohjois- ja itäpuolella on puolestaan tiiviimpää rakentamista. Länsipuo- 6(17)

7 lella noin 300 metrin päässä sijaitsee Ala-Jäppä -järvi. Kaavamuutosalueen ja lähiympäristön pinnanmuodostus on tasaista. Maa laskee idässä loivasti kohti järvenrantaa. Kaavamuutosalue on luonnontilassa olevaa aluetta, joka on merkitty voimassa olevassa kaavassa erillispientalojen alueeksi (AP) ja puistoalueeksi (VP). Käytännössä alue on avointa peltoa ja sitä on käytetty esimerkiksi laidunalueena. Kuvat 5-8. Kuvia kaavamuutosalueesta, muutosalueen pohjoisreunasta eteläsuuntaan katsottuna (Silkkiperäntien suuntaan). Silkkiperäntie Kaavamuutosaluetta Silkkiperäntie Kaavamuutosaluetta 7(17)

8 Kaavamuutosalue kuuluu I-luokan pohjavesialueeseen (Virpikangas ). Virpikankaan pohjavesialue sijoittuu luode-kaakkosuuntaiselle pitkittäisharjujaksolle, joka kulkee Kinnulan Muholasta Lestijärvelle. Harjun maaperä on pääasiassa hiekkaa. Harjun liepeet ovat lähinnä silttiä. Kuva 9. Kaavamuutoskohteen sijoittuminen pohjavesialueelle. (Lähde: Oiva-palvelu) Suunnittelualueella ei sijaitse Natura 2000 suojeluverkoston tai valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita eikä Keski-Suomen maankuntakaavassa osoitettuja luonnonsuojelukohteita Rakennettu ympäristö Kaavamuutosalue sijoittuu Kinnulan keskustan taajamarakenteen eteläreunalle siten, että tiivis taajamarakenne on pääosin kohteen pohjois- ja itäpuolella. Etelä- ja länsipuolella on avointa peltoa ja rakentumatonta aluetta. Suunnittelualueen pohjoisrajalle on toteutettu tie, jonka kautta on pääsy kaavamuutosalueen itäpuolen asuinrakennuksille. Kaavamuutosalueen länsipuolta sivuaa Silkkiperäntie ja kaavamuutos sekä sen eteläpuolinen osa on peltoa. Kaavamuutosalueen pohjoispuolelle sijoittuu julkisen rakentamisen korttelialue, minne on toteutettu vanhusten asuinpalvelurakennuksia ja lasten leikkikenttä. Kaavamuutosalueelta on kevytväyläyhteys Kinnulan ydinkeskustaan. Kuvat Kaavamuutoskohteen itäpuolelle sijoittuvat maatilan talousrakennukset 8(17)

9 Kuvat Kaavamuutoskohteen pohjoispuolelle sijoittuvat lasten leikkikenttä, vanhainkoti sekä kevytväylä keskustaan. Kaavamuutosalue kuuluu kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston piiriin. Lisäksi alueelle on rakennettu kaukolämpö- ja valokuituverkostot. Osa kaavamuutosalueesta on merkitty voimassa olevassa kaavassa puistoksi virkistyskäyttöön. Alue ei kuitenkaan ole tällä hetkellä puistomainen eikä virkistyskäytössä, vaan alue on peltoa. Peltoalueella ei ole tällä hetkellä virkistyskäyttöarvoa. Alueen muuttaminen päiväkotikäyttöön ei siten heikennä alueen virkistysarvoja. Sitä vastoin päiväkodin sijoittaminen nykyisen leikkikentän läheisyyteen ja jo toteutuneen julkisen rakentamisalueen viereen, tukee alueen yhdyskuntarakenteen järkevää kehittämistä. Kaavamuutos ei heikennä alueen maisemakuvaa, koska laajat, avoimet peltomaisemat säilyvät lähiympäristössä. Käytettävissä olevien lähtöaineistojen perusteella kaavamuutosalueelle ei sijoitu kulttuuriperintökohteita tai muinaisjäännöksiä Maanomistus Suunnittelualueen maanomistajana on Kinnulan kunta. 9(17)

10 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava voimaan tulleiden valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä ja se on saanut lainvoiman Kaava laadittiin vuosina koko maakunnan alueelle ns. kokonaismaakuntakaavana. Maakunnan alueella on voimassa 1. ja 2. vaihemaakuntakaavat. 3. ja 4. vaihemaakuntakaavat ovat maakuntavaltuuston hyväksymiä. Asemakaavan muutosalue sijoittuu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueelle (A). Lisäksi kyseinen alue sijoittuu toiseen vaihemaakuntakaavaan merkitylle pohjavesialueelle. Toisen vaihemaakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan pohjavesialuetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Kuva 12. Ote maakuntakaavasta. Päiväkodin sijainti on merkitty punaisella. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Kinnulan keskustan osayleiskaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt vuonna Osayleiskaava on oikeusvaikutukseton. Asemakaava Alueella on voimassa Kinnulan kirkonkylän asemakaava, joka on vahvistettu Keski-Suomen lääninhallituksen päätöksellä Voimassa olevassa kaavassa suunnittelualueelle on merkitty erillispientalojen korttelialuetta (AP) ja puistoa (VP). 10(17)

11 Kuvat Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Oikealla voimassa oleva asemakaava ja vasemmalla myöhemmin asemakaava-alueelle tehty Keskustien, Jääjoentien ja Silkkiperäntien kaavamuutos ja laajennus, joka koskee liikennealuetta. Kuva 18. kaavamuutosalue sivuaa jo rakennettua Kinnulan keskustan YS korttelialuetta (vanhainkoti ja leikkikenttä) ja nivoutuu hyvin julkisen rakentamisen korttelialueisiin (YS, YO). Muutosalueen itäpuolella on maatilan talouskeskusalue (AM) ja länsipuolella SIlkkiperäntie. 11(17)

12 Rakennuskiellot, suojelualueet ja kohteet Kaavamuutosalueelle ei ole määrätty voimaan rakennuskieltoja. Pohjakartta Kaavatyössä käytettävä pohjakartta on hyväksytty Varsinais-Suomen maanmittaustoimistossa ja se on mittakaavassa 1:2000. Rakennusjärjestys Kinnulan kunnan voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa Suojelupäätökset Tärkeimmät pohjaveden suojelua koskevat kansalliset säädökset sisältyvät vesilakiin ja ympäristösuojelulakiin: pohjaveden pilaamiskielto (YSL 17 ) vesitaloushankkeiden luvanvaraisuus, jos se voi muuttaa pohjaveden laatua tai määrää (VL 3:2 ) Pohjavesialueiden määrittämisestä ja luokittelusta sekä suojelusuunnitelmista säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 a luvussa. Kansallisella vesienhoidon lainsäädännöllä toteutetaan EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviä (2000/60 EY). Yleisenä tavoitteena on edistää vesivarojen kestävää käyttöä, estää pohjavesien pilaantuminen ja vähentää jo tapahtunutta pilaantumista. Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus, Ympäristöopas 2009 (Ritva Britschgi, Merja Antikainen, Maria Ekholm-Peltonen, Vesa Hyvärinen, Esko Nylander, Petri Siiro ja Tapani Suomela) on tarkoitettu informaatioksi pohjavesialueiden kartoituksesta ja luokittelusta mm. kaikille pohjavesialueilla toimiville. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Nykyisen asemakaava tarkistamiseen on ryhdytty Kinnulan kunnan aloitteesta. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa päiväkodin rakentaminen korttelissa Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kinnulan kunnanhallitus on päättänyt kaavoituksen käynnistämisestä Kaavan teknisestä toteutuksesta sekä kaavaprosessin hallintotöistä vastaa Saarijärven kaupungin aluearkkitehtipalvelut. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavamuutos vaikuttaa: 12(17)

13 1. Maanomistajat ja asukkaat Kaavamuutosalueen ja tähän rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat Kaavan vaikutusalueen asukkaat Vaikutusalueen yritysten, laitosten työntekijät ja käyttäjät sekä yritykset ja elinkeinonharjoittajat Kaavamuutosalueen liikenneväylien käyttäjät 2. Kunnan hallintokunnat Tekninen lautakunta Sivistyslautakunta Perusturvajaos 3. Viranomaiset Keski-Suomen liitto Keski-Suomen ELY keskus Keski-Suomen museo Paloviranomaisena Keski-Suomen pelastuslaitos Terveysviranomaisena Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen ympäristötarkastaja 4. Muut osalliset Elenia Verkko Oy Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä Vireilletulo Kaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta on kuulutettu Kotiseudun sanomissa sekä Kinnulan kunnan virallisella ilmoitustaululla ja Internet-sivuilla. Kaavahanketta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli yleisesti nähtävillä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan vireilletulo Asemakaavan muutoksen vireilletulosta kuulutettiin kunnan nettisivuilla ja virallisella ilmoitustaululla sekä Kotiseudun sanomat -lehdessä, maanomistajille ja alueen toimijoille lähetettiin asiasta tiedotekirje Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä 14 päivän ajan Osallisilla ja kuntalaisilla oli mahdollisuus jättää osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta mielipiteensä kaavoitusarkkitehdille OAS:n nähtävillä oloajan kuluessa Kaavan valmisteluvaihe Kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Kaavaluonnos on nähtävillä 14 päivän ajan Osalliset ja kuntalaiset voivat jättää kaavaluonnoksesta kirjallisen mielipiteen kaavan laatijalle kaavaluonnoksen nähtävillä oloajan kuluessa Kaavaehdotus Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Kaavaehdotus on nähtävillä 30 päivän ajan Vieraspaikkakuntalaisia maanomistajia tiedotetaan kaavan nähtäville asettamisesta kirjeitse Osalliset ja kuntalaiset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen kunnanhallitukselle ehdotuksen nähtävillä oloajan kuluessa 13(17)

14 Kaavan hyväksyminen Kunnanhallitus esittää kaavan hyväksymistä kunnanvaltuustolle Kunnanvaltuuston hyväksymiskäsittely (kielteinen tai myönteinen päätös) Kaavan hyväksymisestä kuulutetaan Muutosta kaavan hyväksymispäätökseen voidaan hakea valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, jonka ratkaisusta on mahdollista valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen Kaavan voimaantulo Valitusajan umpeuduttua tarkistetaan onko kaavasta valitettu ja voidaanko voimaantulo kuuluttaa Kaavan voimaantulo kuulutetaan Kaava-asiakirjat (osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos, kaavaehdotus) ovat nähtävillä Kinnulan kunnantalon teknisessä toimistossa osoitteessa Keskustie 45, Kinnula sekä Internetissä osoitteessa Kuulutukset julkaistaan kunnan virallisella ilmoitustaululla, Kotiseudun Sanomissa sekä Internetissä Viranomaisyhteistyö Tarve MRL 66 :n ja MRA 26 :n mukaiseen aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluun Keski-Suomen ELY keskuksessa selvitettiin, eikä neuvottelu ollut tarpeen. Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta, palo- ja ympäristöterveysviranomaisilta sekä Keski- Suomen ELY -keskukselta pyydetään kommentit kaavaluonnoksesta ja lausunnot kaavaehdotuksesta. Kaavaluonnos ja kaavaehdotus käsitellään kunnanhallituksessa ennen nähtäville asettamista. Kaavoitukseen liittyvä viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu. Viranomaisneuvotteluun kutsutaan: Keski-Suomen ELY keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Palo- ja ympäristöterveysviranomaiset Kunnan edustaja Kaavan hyväksyy Kinnulan kunnanvaltuusto kunnanhallituksen esityksestä ja hyväksymisaineisto tarvittavine liitteineen lähetetään tiedoksi Keski-Suomen ELY -keskukseen. Voimaantullut kaava-aineisto toimitetaan Maanmittauslaitokseen ja kunnan rakennustarkastajalle. Keski-Suomen liitolle ja Keski-Suomen ELY -keskukselle ilmoitetaan kaavan voimaantulosta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Korttelin 36 asemakaavamuutoksen tarkoituksena on tarkastella päiväkodin rakentamisen mahdollisuutta alueelle, joka on merkitty ajantasakaavassa erillispientalojen kortteli- (AO) ja puistoalueeksi (VP). Kaavamuutoksessa alue muutetaan käyttötarkoitukseltaan julkisen palvelurakentamisen mahdollistavaksi Prosessin aikana syntyneet, tarkentuneet tavoitteet Kinnulan kunnan tavoitteena on rakentaa uusi päiväkoti korttelin 36 alueelle. 14(17)

15 Asemakaavamuutoksen tavoitteena on, että uudisrakentaminen tulee sopeutumaan mahdollisimman hyvin olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäröivään maisemaan. Asemakaavamuutoksella laajennetaan jo toteutunutta ja rakentunutta julkisen palvelun korttelialuetta. Uusi päiväkoti sijoittuu jo rakennetun leikkikentän viereen, Silkkiperäntien varrelle. Kohteesta on kevytväyläyhteys keskustaan. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Kaavamuutosalue on kokonaan rakentamatonta aluetta ja alueelle tulee sijoittumaan yksi uudisrakennus. Alueelta ei ole mahdollista laatia erilaisia kaavaratkaisuja, jotka poikkeaisivat selvästi toisistaan. Sen vuoksi alueelle ei tehty erityisiä suunnitelmia, vaan kaavaluonnos laadittiin suoraan Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen kunnanhallituksessa Kaavaluonnoksen ja valmisteluaineiston nähtäville asettaminen kunnanhallituksessa Kaavaehdotuksen nähtäville asettaminen kunnanhallituksessa..201_ Kaavan hyväksyminen kunnanhallituksessa..201_ kunnanvaltuustossa..201_ 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Asemakaavan kokonaispinta-ala on noin 0,46 ha ja asemakaavalla muodostuu julkisten lähipalvelujen korttelialuetta (YL), jonka rakennusoikeus on merkitty tehokkuusluvulla e=0,40 (1846 k-m 2 ). Kaavamuutoksen seurauksena korttelin numero muuttuu 36:sta 35:een Palvelut Kaavamuutoksella osoitetaan uutta lasten päivähoitopalvelua, joka täydentää muita lähialueen julkisia palveluita. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavamuutoskohteen toteuttaminen (päiväkodin rakentaminen) tiivistää julkisten palvelujen sijoittumista vierekkäin. Samalla hyödynnetään jo rakennettua katu- ja kevytväyläverkostoa sekä leikkikenttäaluetta. Voimassa olevassa asemakaavassa varattu puistoalue sekä erillispientalotontit eivät ole toteutuneet eikä asemakaavassa olevalla puistoalueella ole virkistyskäyttöarvoa. 15(17)

16 5.3 Aluevaraukset Kaavassa on osoitettu yksi julkisten lähipalvelujen korttelialue (YL). Korttelin tehokkuus on e=0.40. Rakennusalat on merkitty kaavaan ohjeellisina. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos mahdollistaa päiväkodin rakentamisen taajama-alueen reunalle jo rakennettujen julkisten palvelurakennusten korttelialueiden (YS, YO) viereen. Viereisiin kortteleihin on jo ennestään rakennettu yleisiä rakennuksia, vanhainkoti ja koulu, joten kaavamuutoksen myötä olemassa olevat palvelut täydentyvät. Hanke ei vaikuta alueen maisemakuvaan ja lähiympäristöön haitallisesti, sillä voimassa olevaan asemakaavaan merkityn puistoalueen poistumisesta huolimatta taajaman- ja haja-asutusalueen risteyskohdassa alueen luonne säilyy ennallaan. Kaavamuutosalue on peltoa ja aluetta ympäröivät laajahkot, avoimet peltoalueet etelä- ja länsisuunnassa. Alueen maasto on tasaista ja vähäpuustoista. Kaavoitettava alue sijaitsee pohjavesialueella. Kaavamääräyksissä on otettu huomioon pohjaveden suojelu. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kaavamuutosalueelta ei ole tiedossa pilaantuneita kohteita tai muuta ympäristön häiriötekijöitä. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Asemakaavan muutoksen kaavamerkinnät ovat Ympäristöministeriön asetuksen mukaisia. Asemakaavamääräykset: YL-korttelialueelle voidaan rakentaa päivittäisessä käytössä olevia ja asuntojen välittömässä läheisyydessä sijaitsevia palvelurakennuksia, esimerkiksi lasten päiväkoti. Erityismääräyksiä pohjavesialueelle: Suunnittelualue sijaitsee Virpikankaan I-luokan pohjavesialueella. Alueella ei saa suorittaa toimintaa, joka voi pilata tai alentaa pohjavettä (Ympäristönsuojelulaki, 17 ). Korttelialueilla ei saa irrallaan säilyttää tai varastoida nestemäisiä polttoaineita eikä muita pohjavettä likaavia aineita. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle vesitiiviiseen suojaaltaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn suurin määrä. Pohjavesialueelle rakennettaessa on suojakerroksen paksuus pohjaveteen oltava vähintään 3 metriä. Mitä ei erikseen kaavamääräyksissä määrätä, noudatetaan kunnan kulloinkin voimassa olevaa rakennusjärjestystä. 16(17)

17 5.7 Nimistö Kaava-alueelle ei muodostu uutta katu- tai muuta nimistöä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakennushankkeen toteuttaminen ajoittuu arviolta vuodelle Kaavan toteutus voi alkaa sen jälkeen, kun kaavamuutos saa lainvoiman. Aluearkkitehtipalvelut, Saarijärven kaupunki Ulla-Maija Humppi kaavoitusarkkitehti Essi Jokinen kaavavalmistelija 17(17)