OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 SAARIJÄRVEN KESKUSTAN YLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA , nähtävillä Päivitetty , nähtävillä Päivitetty , nähtävillä Päivitetty Saarijärven kaupunki A-Insinöörit Suunnittelu Oy

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO SUUNNITTELUALUE SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY YLEISKAAVAN TAVOITTEET LÄHTÖKOHDAT JA LAADITTAVAT SELVITYKSET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja muut valtakunnalliset intressit Kaavoitustilanne Luonnonolot ja maisema Rakennettu kulttuuriperintö ja muinaisjäännökset Liikenne, yhdyskuntatekniikka ja pilaantuneet maa-alueet Kaupan rakenneselvitys Kaupunkirakenne- ja kaupunkikuva -selvitys Muita lähtökohtia OSALLISET KAAVOITUKSEN VAIHEET, SELVITYKSET, OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN Kaavatyön aloitus ja vireilletulo (2008-2/2009) Perusselvitykset ja kaavan tavoitteet ( ) Kaavaluonnos (10/2009 6/2012) Kaavaehdotus (8/2012-3/2015) Kaavan hyväksyminen (2-5/2015) Kaavan voimaantulo (6-7/2015) VIRANOMAISYHTEISTYÖ JA PÄÄTÖKSET VAIKUTUSTEN ARVIOINTI PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA YHTEYSTIEDOT LIITE: AIKATAULUKAAVIO 2

3 JOHDANTO Saarijärven kaupunki on päättänyt laatia uuden yleiskaavan keskustaan ja sen lähialueille (kunnanhallituksen hyväksymä kaavoitusohjelma 2007). Kaavoitettava alue käsittää Saarijärven kaupungin ydinkeskustan, ns. Asemankannaksen ja keskustan laajentumisalueet. Yleiskaavan teko käynnistyi vuoden 2008 lopulla, ja se valmistuu vuoden 2015 aikana. Yleiskaava sisältyy Saarijärven kaupungin kaavoituskatsauksen kaavoitusohjelmaan, jonka kaupunginhallitus vuosittain käsittelee ja hyväksyy. Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena, ja sen tavoitevuosi on Valmistuttuaan yleiskaava on ohjeena asemakaavoitukselle ja rakentamisen ohjaukselle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) kertoo, millä tavalla kaavoitus on tarkoitus hoitaa, miten eri osapuolet voivat osallistua suunnitteluun ja miten kaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun eri vaiheissa. OAS on ollut julkisesti nähtävillä , minä aikana kaavan osalliset ja muut asiasta kiinnostuneet ovat voineet ilmaista siitä näkemyksensä. OAS:ia on tarkistettu ja päivitetty saadun palautteen ja suunnittelutilanteen perusteella kaavaluonnoksen laatimisen yhteydessä ja se on asetettu kaavaluonnoksen kanssa uudelleen nähtäville kesällä 2012 sekä kaavaehdotuksen kanssa keväällä OAS:ia on päivitetty myös ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä. Vuoden 2009 alusta Saarijärven kaupunki laajeni Pylkönmäen kunnan alueelle. Pylkönmäen kirkonkylän yleiskaavoitus käynnistyi Vuoden 2009 alusta eteenpäin Saarijärven ja Pylkönmäen yleiskaavoja vietiin eteenpäin samanaikaisesti Saarijärven kaupungin kaavahankkeina. Saarijärven ja Pylkönmäen kaavaprosesseissa oli monia yhteisiä vaiheita. Näitä olivat mm. yleiskaavojen strateginen työvaihe ja perusselvitykset. Strategiseen vaiheeseen kytkeytyi myös Saarijärvellä vuonna 2008 käynnistetty viiden kylän yleiskaavoitus sekä pienvesistöjen rantaosayleiskaavoitus. Pylkönmäen yleiskaava on valmistunut ja hyväksytty loppuvuodesta Saarijärven keskustan yleiskaavaehdotus on nähtävillä Kaavan hyväksymiskäsittely on keväällä

4 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää Saarijärven kaupungin ydinkeskustan, Asemankannaksen sekä keskustan mahdolliset laajentumisalueet. Suunnittelualueen pinta-ala on n ha. Aluerajaus on täsmentynyt kaavatyön edetessä. Suunnittelualueeseen sisältyy osaksi asemakaavoitettua taajamaa, mutta reunamilla siihen sisältyy myös maaseutumaisia taajaman lievealueita sekä maa- ja metsätalousalueita.. 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Saarijärven yleiskaavan tarkoituksena on suunnitella kaupunkikeskustan maankäyttö sekä varmistaa yhdyskuntarakenteen toimivuus vuoteen 2030 saakka. Kaupungin keskusta sijaitsee järvien välisellä kannaksella, jolla kulkee myös valtatie ja rautatie. Maankäytön, liikenteen ja viheralueiden yhteen sovittaminen on varsin haasteellinen tehtävä. Keskeisiä selvitettäviä kysymyksiä ovat mm: Asutuksen ja yritystoiminnan sijainti sekä laajenemisalueet Palveluiden tarve ja sijoittuminen Liikenneverkon rakenne ja kehittämistarpeet Virkistysalueet, viheralueverkoston rakenne ja ulkoilureitit Luonnonympäristön, maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön vaaliminen 4

5 3. YLEISKAAVAN TAVOITTEET Yleiskaavatyön alkuvaiheessa on laadittu kaavahankkeen tavoitteet, joita tarkennetaan työn edetessä suunnittelua palvelevaksi. Strategiset tavoitteet on muotoiltu yhteisenä prosessina Pylkönmäen kirkonkylän yleiskaavan kanssa. Tavoitteistoa täsmennetään laadittavien selvitysten sekä kuulemisvaiheissa maanomistajilta, asukkailta ja muilta kaavan osallisilta saatavan palautteen perusteella. Yleiskaavatyö sisältää mm. seuraavia tavoitteita ja niihin liittyviä tarkasteluja: Maankäytön strategiset tavoitteet yleiskaava-alueen asema kaupungin päätaajamana ja osana seudullista yhdyskuntarakennetta Saarijärven keskustan, Pylkönmäen kirkonkylän, kylien ja maaseutualueiden keskinäiset suhteet yhdyskuntarakenteessa (yhteisiä samanaikaisesti vireillä oleville Pylkönmäen kirkonkylän yleiskaavalle ja kyläyleiskaavoille) kaupungin ja maakunnan kehittämissuunnitelmista johdettavat tavoitteet Suunnittelun yleistavoitteet yhdyskuntarakenteen kokonaisuutta ja toimivuutta koskevat tavoitteet keskustan imagoa ja taajamakuvaa koskevat tavoitteet kaava-alueen asukaslukutavoite vuonna 2030 taajamarakenteen tiivistämistä ja sisäisiä muutoksia koskevat tavoitteet taajaman laajenemissuuntia ja uusia rakentamisalueita koskevat tavoitteet liikennejärjestelmää koskevat tavoitteet (ajoneuvoliikenne, rautatie, pyöräily, jalankulku, ulkoilureitit, vesiliikenne) yhdyskuntateknisiä verkostoja ja -palveluja koskevat tavoitteet (vesihuolto, energia, tietoliikenne, jätehuolto) rakentamattomien alueiden ja rantojen virkistyskäyttöä koskevat tavoitteet luonnon, maiseman, kulttuuriperinnön ja ympäristön vaalimista koskevat tavoitteet Yksityiskohtaiset suunnittelutavoitteet suunnittelualueen eri osia ja miljöötyyppejä koskevat suunnittelutavoitteet (alustava osaaluejako: ydinkeskusta, ydinkeskustan pohjoispuoli, Asemankannas, vt13:n itäpuoli) suunnittelualueen sisäisten osien keskinäiset suhteet (ydinkeskusta- Asemankannas, muut merkittävät osa-alueet) suunnittelualueen sisäiset ominaisuudet: - vanhentuneiksi todettujen asemakaavojen käyttötarkoitukset ja tehokkuusluvut - liike- ja asuntorakentamisen suhteet keskustassa - yleisten ja julkisten kortteleiden tarve ja palveluiden sijainti - puisto- ja viheralueiden verkosto (käyttökelpoisuus, tarve) - jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet (turvallisuus, esteettömyys) 5

6 4. LÄHTÖKOHDAT JA LAADITTAVAT SELVITYKSET 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja muut valtakunnalliset intressit Kaikkea kaavoitusta ja rakentamista maassamme ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet (VAT) otetaan huomioon valtioneuvoston vahvistamassa muodossa. Valtakunnallisia maankäyttökysymyksiä Saarijärven keskustan yleiskaava-alueella liittyy ainakin seuraaviin seikkoihin: valtakunnalliset liikenneväylät: valtatie 13 ja rautatie Natura-alueet ja valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien alueet valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt (VAT) suojellut kiinteät muinaisjäännökset valtakunnalliset yhdyskuntatekniset linjat 4.2 Kaavoitustilanne Seutu- ja maakuntakaavat Maakuntavaltuuston hyväksymä ja ympäristöministeriön vahvistama Keski- Suomen maakuntakaava sai lainvoiman Tultuaan voimaan maakuntakaavan korvaa seutukaavan ja ohjaa yleiskaavojen laatimista. Keski-Suomessa yleiskaavan laadintaa ohjaa vielä toistaiseksi 5. vaiheen seutukaava. Kuva: Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta (2007.) 6

7 Yleiskaava Kaavoitettavalla alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Saarijärven keskusta-alueelle on laadittu oikeusvaikutukseton yleiskaava Yleiskaavan aluevaraukset eivät vastaa enää keskustan kehittämistarpeita. Asemakaavat Saarijärven keskustan asemakaava-alueella on lukuisia yksittäisiä asemakaavoja eri vuosikymmeniltä. Keskustan asemakaava-alue on numeeristettu tekniseksi apukartaksi (kaavayhdistelmäkartta, 2008). Aivan ydinkeskustassa on myös asemakaavaltaan vanhentunutta aluetta. Kuva: Asemakaavoitettu alue. Punaisella asemakaava-alueet (n. 600 ha), joita ei ole laadittu numeerisessa muodossa ja vihreällä uudet numeeriset asemakaavat. 7

8 Muita maankäytön suunnitelmia ja selvityksiä Saarijärven kaupungin keskusta-alueelle on laadittu seuraavia yleiskaavan kannalta merkityksellisiä suunnitelmia ja selvityksiä: Ohikulku- ja sisääntuloteiden kehittämissuunnitelma (Tiehallinto ja Saarijärven kaupunki, 2005) Saarijärven kaupungin keskustan kehittämissuunnitelma ( Small Town Networks, , sisältää maankäytön ratkaisuvaihtoehtoja) Selvitys Saarijärven keskustan kaupallisesta kehittämisestä (Tuomas Santasalo Ky, 2002.) Saarijärven kaupungintalon lähiympäristön sosioekonominen vaikutusarviointi (asemakaavamuutostyötä varten, päivitetty helmikuussa 2008) Vähittäiskaupan suuryksikköjen vaikutusarviointi (2007, Asemankannaksen yleissuunnittelutyötä ja Liikennekeskuksen asemakaavamuutostyötä varten) Keskustan asemakaavamuutosten ja -laajennusten perusselvitykset (eri vuosilta, mm. useita luonto- ja maisemaselvityksiä) Viheralueluokitus (Mari Siltala, v. 2004; säilytettävät ja kehitettävät puistoalueet) Asemankannaksen yleissuunnitelma ( ), kuvissa vaihtoehdot A1, A2 ja B) Lisäksi yleiskaavoituksen yhteydessä on laadittu yleiskaavan tarpeisiin räätälöityjä selvityksiä, joista on kerrottu tarkemmin alla. Kuvat alla: Asemankannaksen yleissuunnitelman vaihtoehdot A1, A2 ja B Asemankannaksen yleissuunnitelma luonnos, vaihtoehto A1 8

9 Asemankannaksen yleissuunnitelma luonnos, vaihtoehto A2 Asemankannaksen yleissuunnitelma luonnos, vaihtoehto B 9

10 4.3 Luonnonolot ja maisema Yleiskaavatyötä varten on laadittu luontoselvitys ja maisemaselvitys. Selvitykset on tehty erillisinä ja samanaikaisesti Pylkönmäen kirkonkylän yleiskaavan selvitysten kanssa. Luontoselvitys on luonteeltaan biologistieteellinen ja maisemaselvitys maisematutkimuksellinen. Luontoselvitys sisältää mm. liito-oravakartoituksen, kaava-alueen sisäisten luontotyyppien määrityksen ja arvion alueiden soveltuvuudesta rakentamiseen. Selvityksen on laatinut Enviro Oy. Maisemaselvityksen on laatinut maisema-arkkitehti Tapani Vuorinen A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä. Selvitys sisältää tietoa mm. maisemarakenteesta, maisemakuvasta ja kulttuurimaiseman historiasta, rakennetusta viherympäristöstä ja alueiden soveltuvuudesta rakentamiseen. 4.4 Rakennettu kulttuuriperintö ja muinaisjäännökset Kiinteään kulttuuriperintöön liittyviä selvityksiä on tehty osittain yhteisesti Pylkönmäen kirkonkylän yleiskaavan kanssa. Saarijärven kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennettujen ympäristöjen inventointi on päivitetty. Saarijärven keskustassa työn on tehnyt Keski-Suomen museo (2008) ja kaava-alueen muissa osissa A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n alikonsulttina Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen ( ). Selvitykset on sovitettu yhteen ja viety Keski-Suomen museon tietojärjestelmään. Suojeltujen kiinteiden muinaisjäännösten osalta nojaudutaan Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin. Muinaisjäännösten ajantasainen suojelutieto tarkistetaan kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen vaiheissa. Inventointien täydennystarpeen määrittelee Keski-Suomen museo viimeistään kaavaluonnosvaiheen jälkeen. Uusimpia muinaisjäännösten inventointeja ovat Saarijärven keskusta-alueen ja pienvesistöjen rantayleiskaava-alueen rantojen muinaisjäännösinventointi (2007, Mikroliitti Oy) ja ns. Rajalan - Sara-ahon asemakaava-alueiden inventointi 2008, Mikroliitti Oy). Kaavaalueen vähäisiä tarkistuksia tekee tarpeen mukaan virkatyönä Keski-Suomen Museo. 4.5 Liikenne, yhdyskuntatekniikka ja pilaantuneet maa-alueet Liikenteeseen, yhdyskuntateknisiin verkostoihin ja pilaantuneisiin maa-alueisiin liittyvistä tarkasteluista vastaa kaavan laatija A-Insinöörit Suunnittelu Oy yhteistyössä Saarijärven kaupungin kanssa. Lähtötietojen kokoaminen ja tarkastelut kytkeytyvät yleiskaavan suunnitteluun. Saarijärven keskustan sisäisessä pääliikenneverkossa ei ole olemassa suuria ajoneuvoliikenteen muutostarpeita. Kaavoituksen yhteydessä tutkitaan pää- ja kokoojaväylät ja niiden kehittämistarpeet. Osana liikennejärjestelmää tarkastellaan myös jalankulun, pyöräilyn, ulkoilun ja vesiliikenteen olosuhteita. Liikenneolosuhteiden arvioinnista ja yleiskaavallisesta suunnittelusta vastaavat kaavaa laativan A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n liikenneasiantuntijat yhteistyössä kunnan kanssa. Valtakunnallista liikenneverkkoa koskevia kysymyksiä ratkotaan vuorovaikutuksessa viranomaisten kanssa (Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen ELY-keskus, Ratahallintokeskus). Liikenteen valtakunnallisten ja paikallisten tarpeiden yhteensovittamisesta on järjestetty viranomaisten työneuvottelu keväällä 2009, syksyllä 2011 ja keväällä Asemankannaksen liikennejärjestelyratkaisuihin oikeusvaikutteisella yleiskaavalla on erittäin suuri merkitys (valtatielinjaus, rautatie, kevytväylät, kiertoliittymät). Ennen yleiskaavoitusta Asemankannaksen alueella liikennejärjestelyn kehittämisvaihtoehtoja on tutkittu yleissuunnitelman avulla. Osana yleiskaavan valmistelua Saarijärven kaupunki ja Keski-Suomen ELY-keskus teettivät valtatien linjausta ja siihen liittyvää maankäyttöä koskevan esiselvityksen (Valtatien 13 esiselvitys Ase- 10

11 mankannaksella. A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2010) ja ennen kaavan ehdotusvaihetta toimenpidesuunnitelman (Valtatie 13 Saarijärven keskustan osayleiskaava-alueella, Toimenpidesuunnitelma. Keski-Suomen ELY-keskus, Saarijärven kaupunki, A-Insinöörit Suunnittelu Oy. 11/2013). Myös ydinkeskustan liikenneoloja selvitettiin osana yleiskaavan valmistelua (Saarijärven kaupunkikeskustan täydennysrakentamisselvitys. A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2011). Kunnan tiedot kunnallisteknisistä verkoista päivitetään ajan tasalle yleiskaavatyön pohjaksi. Vesihuoltoverkostotietojen lisäksi kerätään yleiskaavatasoinen tieto energia-, tietoliikenne- ja muista yhdyskuntateknisistä verkostoista. Yhdyskuntateknisten verkostojen yleiskaavallisista tarkasteluista vastaa kaavaa laativan A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n asiantuntijat yhteistyössä kaupungin teknisen toimen kanssa. Yleiskaava-alueella on mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita. Näitä koskevat lähtötiedot kokoaa kaavaa laativa A-Insinöörit Suunnittelu Oy yhteistyössä kaupungin teknisen toimen ja Keski- Suomen ELY-keskuksen kanssa. 4.6 Kaupan rakenneselvitys Vähittäiskaupan olosuhteista ja kehitysnäkymistä on tehty kaupan rakenneselvitys, joka on yhteinen Pylkönmäen taajaman yleiskaavan kanssa (Saarijärvi ja Pylkönmäki. Kaupan palveluverkkoselvitys. Entrecon Oy, 2009). 4.7 Kaupunkirakenne- ja kaupunkikuva -selvitys Kaupunkirakennetta ja kaupunkikuvaa koskevat lähtötiedot kokoaa kaavan laatija A-Insinöörit Suunnittelu Oy yhteistyössä kaupungin kanssa. 4.8 Muita lähtökohtia Suunnittelun pohjaksi kootaan keskeisimmät suunnittelualueen nykytilaa ja viimeaikaista kehitystä koskevat lähtötiedot. Maakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat Seutu- ja maakuntakaavan sekä maakuntasuunnitelman ja -ohjelman asettamat suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Maakunnalliset ja seudulliset selvitykset Maakunnalliset ja seudulliset suojelualueet ja kohteet Seudulliset virkistysalueet, reitit ja vapaa-ajan toiminnot Alueen väestö, palvelut ja työpaikat Keskeinen tieto paikannetaan kartalle tuoreimpia tilastotietoja ja laadittuja selvityksiä hyväksi käyttäen (Tilastokeskus, Keski-Suomen liitto, Saarijärven kaupunki, kaupan alan selvitykset). Kunnan päätökset ja suunnitelmat Kaupungin omat suunnitelmat (maapoliittinen ohjelma, elinkeinostrategia, hyvinvointistrategia, palvelustrategia, yleis- ja kyläyleiskaavoitushankkeet, virkistysalue- ja reittisuunnitelmat, elinkeinohankkeet ym.). Rakennusjärjestyksen rakentamista koskevat määräykset. Kuntaliitoksen vuoksi Saarijärven ja Pylkönmäen rakennusjärjestykset on yhtenäistetty ja uudistettu. 11

12 Matkailu- ja virkistysalueet, virkistysreitit Tiedossa olevat matkailu- ja virkistysalueet, virkistysreitit sekä maakunta- ja seutukaavassa esitetyt kohteet. Maanomistusolot Kiinteistöjen omistustiedot päivitetään ajan tasalle väestörekisterikeskuksesta saatavan aineiston perusteella, joka päivittyy kunnassa kerran vuodessa. Puuttuvia tietoja täydennetään paikallistuntemuksen perusteella. Pohjakartta Pohjakarttana keskustan laajentumisalueilla käytetään numeerista maastotietokantaaineistoa ja rajatietoja. Taajama-alueella on käytettävissä asemakaavan pohjakartta. Kiinteistöjen osalta käytetään ajan tasalla olevaa numeerista kiinteistörajakarttaa (nkrk). Alustavasti ajateltu yleiskaavan suunnittelumittakaava on 1: OSALLISET Osallisia ovat alueen maaomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisia ovat: Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa Kuntalaiset Kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat Kaava-alueen ja kaavan vaikutusalueen asukkaat Kaava-alueen ja kaavan vaikutusalueen yritysten, laitosten työntekijät ja käyttäjät Kaava-alueen ja kaavan vaikutusalueen elinkeinonharjoittajat Viranomaiset ja naapurikunnat Kunnan hallintokunnat, joiden toimialaa kaavoitus koskee Keski-Suomen liitto Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen Museo Ratahallintokeskus Keski-Suomen pelastuslaitos Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä TE -keskus Keski-Suomen Metsäkeskus Kaava-alue ei rajaudu naapurikuntiin Yhteisöt ja merkittävät yritykset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Vattenfall Saarijärven Vesihuolto Oy Saarijärven Kaukolämpö Oy Muut verkkoyhtiöt Kalastuskunnat/osakaskunnat Kyläyhdistykset 12

13 Metsästysseurat Luonnonsuojelupiiri ja -yhdistykset Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys Kotiseutu-, ympäristö-, yrittäjä- ja muut yhdistykset Maa- ja metsätalouden etujärjestöt 6. KAAVOITUKSEN VAIHEET, SELVITYKSET, OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN Kaavaprosessin kulku vuosina on esitetty aikataulukaaviona OAS:n lopussa olevassa liitteessä. Työvaiheiden tärkein sisältö sekä osallistumisen ja tiedottamisen toimet on esitetty seuraavassa vaiheittain. 6.1 Kaavatyön aloitus ja vireilletulo (2008-2/2009) Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) luonnos Kaavan laatijan valinta (9/2009; Saarijärven kaupungin teknisen johtajan viranhaltijapäätös : A-Insinöörit Oy, Tampere) OAS päivitetään ja viimeistellään (12/2008 1/2009) OAS käsitellään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa ( ) Kaavanhankeen vireilletulosta kuulutetaan Sampo -lehdessä ja kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan kotisivuilla (2-3/2009) Ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille tiedotetaan kirjeitse hankkeen vireilletulosta. (2-3/2009) Lehdistötiedote yleiskaavoituksen käynnistymisestä ja OAS:n nähtäville asettamisesta ( ) Kunnan Ympäri-lehteen artikkeli käynnistyvästä kaavoitustyöstä (2/2009) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä Saarijärven kaupungintalon 3. kerroksen ilmoitustaululla (Maankäyttö ja kaavoitus) sekä kaupungin internet sivuilla ( 30 päivän ajan ( ) Osalliset ja kuntalaiset voivat jättää osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta mielipiteensä kaavoittajalle OAS:n nähtävillä oloajan kuluessa (palautetta saatiin 2 kpl) Kaavatyön lähtöaineistot (laaditut selvitykset, vaikutusarvioinnit, kirjat, suunnitelmat, kartat, kaavat, valokuvat, tiedostot ym.) kerätään (10/2008 1/2009) 6.2 Perusselvitykset ja kaavan tavoitteet ( ) Erillisselvitykset (10/2008 9/2009) Luontoselvitys (Enviro Oy, 11/2008-9/2009) Maisemaselvitys (A-Insinöörit Oy; 1-6/2009) Kaupan rakenneselvitys (Entrecon Oy, 12/2008-2/2009) Rakennusinventoinnin päivitys (Keski-Suomen museo 2008 ja Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen, /2009) Kaupunkirakenne ja kaupunkikuva -selvitys (3-9/2009, A-Insinöörit Oy yhteistyössä kaupungin kanssa) Valtatien 13 kehittäminen Asemankannaksella (Saarijärven kaupunki ja Keski-Suomen ELY-keskus / A-Insinöörit Suunnittelu Oy, ) Valtatie 13 Saarijärven keskustan osayleiskaava-alueella, Toimenpidesuunnitelma. Keski- Suomen ELY-keskus, Saarijärven kaupunki, A-Insinöörit Suunnittelu Oy. 11/

14 Saarijärven kaupunkikeskustan täydennysrakentamisselvitys ja ideasuunnitelma (A- Insinöörit Suunnittelu Oy, 2011). Saarijärven kaupunkikeskustan ideasuunnitelman päivitys ja Asemankannaksen täydennysrakentamisen ideasuunnitelma (A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2014). Saarijärven kaupunkikeskustan ideasuunnitelman päivitys (A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2015) Muuta tietojen kartoitusta ja olosuhteiden arviointia ( ) Pilaantuneet maa-alueet, tarvittaessa tarkemmat selvitykset ( , A-Insinöörit Oy yhdessä kaupungin kanssa) Liikenneolosuhteiden arviointi, erillisselvityksiä, esisuunnitelmia ( , A-Insinöörit Oy yhdessä kaupungin ja viranomaisten kanssa) Kunnallis- ja yhdyskuntateknisten olosuhteiden arviointi ( , A-Insinöörit Oy yhdessä kaupungin ja viranomaisten kanssa) Muita teemoja ilmenevän tarpeen mukaan Kaavan tavoitteet ( ) Tavoitteiden laadinta yhdistetään kunnan muuhun strategiseen suunnitteluun (mm. vireillä olevat elinkeino-, hyvinvointi-, palvelustrategiat ja maapoliittinen ohjelma), Pylkönmäen kirkonkylän yleiskaavaan ja muihin vireillä oleviin kaavoihin. 6.3 Kaavaluonnos (10/2009 6/2012) Kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta päättää Saarijärven kaupungin omistajaohjauksen jaosto kokouksessaan Kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan (Sampo lehdessä), kaupungin kotisivuilla (internet) ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Lehdistötiedote Yleisötilaisuus Kaava-alueen ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille, joiden osoitetiedot ovat kaupungilla saatavissa, lähetetään tiedotekirje kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta Kaavaluonnos on nähtävillä Saarijärven kaupungintalon 3. kerroksen ilmoitustaululla (Maankäyttö ja kaavoitus) sekä kaupungin internet sivuilla ( 30 päivän ajan ( ) Osalliset ja kuntalaiset voivat jättää kaavaluonnoksesta kirjallisen mielipiteen kaavoittajalle kaavaluonnoksen nähtävillä oloajan kuluessa. Kaavaluonnoksesta pyydetään viranomaisten lausunnot/kommentit 6.4 Kaavaehdotus (8/2012-3/2015) Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta päättää Saarijärven kaupunginhallitus kokouksessaan Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Sampo -lehdessä, kaupungin kotisivuilla (internet) ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla (5-6/2014) Kaava-alueen ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille, joiden osoitetiedot ovat kaupungilla saatavissa, lähetetään tiedotekirje kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta (5-6/2014) Kaavaehdotus on nähtävillä Saarijärven kaupungintalon 3. kerroksen ilmoitustaululla (Maankäyttö ja kaavoitus) sekä kaupungin internet sivuilla ( 30 päivän ajan ( ) Lehdistötiedote (5-6/2014) Yleisötilaisuus (6/2014) 14

15 Osalliset ja kuntalaiset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen kaupunginhallitukselle kaavaehdotuksen nähtävillä oloajan kuluessa. Kaavaehdotuksesta pyydetään viranomaisten lausunnot Viranomaisneuvottelu Kaavan hyväksyminen (2-5/2015) Kaupunginhallitus esittää kaavan hyväksymistä kaupunginvaltuustolle. Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavan Kaavan hyväksymisestä kuulutetaan Sampo-lehdessä, kaupungin kotisivuilla (internet) ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Muutosta kaavan hyväksymispäätökseen voidaan hakea valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden ratkaisusta on mahdollista valittaa korkeimpaan hallintooikeuteen. 6.6 Kaavan voimaantulo (6-7/2015) Valitusajan umpeuduttua tarkistetaan onko kaavasta valitettu ja voidaanko voimaantulo kuuluttaa. Kaavan voimaantulo kuulutetaan Sampo lehdessä, kaupungin kotisivuilla (internet) ja kaupungin ilmoitustaululla. 7. VIRANOMAISYHTEISTYÖ JA PÄÄTÖKSET Viranomaisyhteistyö Neuvottelut Yleiskaavan laatimisesta on pidetty vireille tulovaiheen MRL 66 :n ja MRA 18 :n mukainen viranomaisneuvottelu Keski-Suomen ympäristökeskuksessa. ( ) Erilliset viranomaisten työneuvottelut on järjestetty ja Luonnosvaiheessa järjestettiin viranomaisneuvottelu Ehdotusvaiheen jälkeen järjestettiin viranomaisneuvottelu Viranomaisneuvotteluihin kutsuttavat Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Liikennevirasto Kommentit ja lausunnot Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta, Keski-Suomen ELY-keskukselta, Liikennevirastolta, Keski-Suomen pelastuslaitokselta sekä sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymältä pyydetään lausunnot kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta. Mielipiteitä ja lausuntoja pyydetään tarvittaessa muiltakin tahoilta 15

16 Kunnalliset päätökset, kaavan hyväksyminen ja voimaantulo Kaavaluonnos ja kaavaehdotus käsitellään Saarijärven omistajaohjauksen jaostossa (luonnos) ja kaupunginhallituksessa (ehdotus) ennen nähtäville asettamista. Kaavan hyväksyy Saarijärven kaupunginvaltuusto kaupunginhallituksen esityksestä. Hyväksymisaineisto tarvittavine liitteineen lähetetään Keski-Suomen ELY-keskukseen. Voimaantullut kaava-aineisto toimitetaan Keski-Suomen liittoon, Maanmittauslaitokselle, Keski-Suomen ELY-keskukseen, Keski-Suomen museolle, Liikennevirastoon sekä kunnan rakennustarkastajalle. Keski-Suomen ELY-keskukselle ilmoitetaan kaavan voimaantulosta. 8. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Saarijärven keskustan yleiskaavan vaikutusten arviointi kestää koko kaavaprosessin ajan. Kaavan vaikutusten arviointia tekevät Saarijärven kaupungin edustajat ja kaavan laatija, mutta myös sidosryhmät ja osalliset voivat osallistua siihen. Vaikutusten arvioinnissa keskitytään yleiskaavan olennaisiin sisältöihin ja maankäytön muutosalueisiin. Kaavaprosessin aikana menetelmät, tarkkuus ja arvioinnin kohde vaihtelevat. Kaavan maantieteellinen vaikutusalue vaihtelee arvioitavien sisältöjen ja kaavan suunnitteluvaiheiden mukaan. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä kaavan ympäristövaikutukset sekä yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset (MRL 9 ). Kaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan vaikutuksia (MRA 1 ): Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Saarijärven yleiskaavan vaikutuksia arvioidaan mm. seuraavista asioista: 1. Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden toteutuminen 2. Maakuntakaavan toteutuminen 3. Kunnan strategisten tavoitteiden toteutuminen 4. Luonnon ja ympäristön suojelun toteutuminen 5. Kulttuuriympäristön ja maiseman arvojen vaaliminen 6. Kaupungin imagon, taajamakuvan ja viihtyisyyden kehittäminen 7. Liikenteen toimivuus ja turvallisuus 8. Yhdyskuntarakenne ja palvelujen saatavuus 9. Taloudelliset olosuhteet 10. Sosiaaliset ja kulttuuriset olot 11. Elinkeinoelämän toimintaedellytykset 16

17 9. PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Palautetta Saarijärven keskustan yleiskaavan OAS:sta on kerätty , jolloin se on ollut julkisesti nähtävillä. Palautetta saatiin kaksi kappaletta. OAS:a päivitettiin saadun palautteen ja suunnittelutilanteen perusteella kaavaluonnoksen laatimisen yhteydessä (nähtävillä ) ja kaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä (nähtävillä keväällä/kesällä 2014). OAS:a päivitettiin aikataulun osalta myös OAS:aan voi tutustua ja sen saa käyttöönsä Saarijärven kaupungin palvelupisteestä Saarijärven kaupungin verkkosivuilta Palautteen OAS:sta voi toimittaa varustettuna tunnuksella Palaute Saarijärven keskustan yleiskaavan OAS:sta : kirjallisesti luvussa 10 mainittuun kaupungin postiosoitteeseen sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@saarijarvi.fi sähköisellä palautelomakkeella osoitteessa YHTEYSTIEDOT Saarijärven kaupunki: Käyntiosoite: Sivulantie 11 Postiosoite: PL 13, SAARIJÄRVI Vaihde (avoinna 8-16) Telefax Kirjaamo: kirjaamo@saarijarvi.fi etunimi.sukunimi@saarijarvi.fi Ulla-Maija Humppi Kaavoitusarkkitehti , (014) ulla-maija.humppi@saarijarvi.fi Mirja Tarvainen Kaavasuunnittelija (014) , mirja.tarvainen@saarijarvi.fi Tarmo Heinänen Maanmittausinsinööri (014) , tarmo.heinanen@saarijarvi.fi 17

18 Kaavan laatija: Insinööritoimisto A-Insinöörit Suunnittelu Oy A-Insinöörit Suunnittelu Oy Satakunnankatu TAMPERE Puh Fax Hanna Aitoaho Kaavan suunnittelija arkkitehti, YKS 525 Puh LIITTEET Aikataulukaavio 18