ENERGIAINFO 1/13. Lähienergiatuotanto tarvitsee lisää osaajia. Sähkön hinta kääntymässä nousuun? sivu 4

Transkriptio

1 ENERGIAINFO 1/13 Sähkön hinta kääntymässä nousuun? sivu 4 Vapon biodiesellaitos sopii vientituotteeksi sivu 6 Tuulivoima-ala hyvässä myötätuulessa sivu 14 Lähienergiatuotanto tarvitsee lisää osaajia sivu 8

2 Kasvupolulla kohti huippua Anssi Kuoppala puh Onko energian hinnalla merkitystä yritysten kilpailukyvyn kannalta? Asiakkaamme todistavat vahvasti, että on. Energiakolmion vuosi 2012 oli menestyksekäs. Vertailukelpoinen liikevaihtomme kasvoi edellisvuodesta yli 10 % ja kannattavuutemme pysyi hyvänä. Saimme myös erittäin korkeat arvosanat vuoden lopussa toteutetussa asiakastyytyväisyystutkimuksessamme. Näistä asetelmista olemme lähteneet uuteen vuoteen vauhdikkaasti. Asiakkailta saamamme palaute kirittää meitä muun muassa Huippuasiantuntijaksi Energiakolmiossa -kehitysohjelmassa, johon koko henkilöstömme osallistuu. Vuoden kestävä valmennusohjelma keskittyy vahvasti asiantuntijoidemme yhteistyön kehittämiseen yhä parempien tulosten aikaansaamiseksi asiakkaidemme hyväksi. Syksyn asiakaslehdessämme kerroimme satsauksistamme uusien palvelujen kehittämiseen. Valvomotoimintamme käynnistyminen on esimerkki kehitystyömme ensimmäisen vaiheen tuloksista. Samoin kumppaniemme kanssa toteutettavat mittaus- ja raportointipalvelun avaimet käteen -toimitukset ovat käynnistyneet onnistuneesti. Kevään aikana keräämme vielä asiakaspalautetta uusien palvelujemme kohdentamiseen ja sisältöön liittyen, ja jatkamme kansainvälisen liiketoiminnan kehittämistä. Vahvistamme jatkuvasti omaa kumppaniverkostoamme, jotta asiakkaamme saisivat palveluistamme entistä enemmän lisäarvoa. Hyvänä esimerkkinä toimii tuore yhteistyösopimus Buildercomin kanssa (sivu 18). Yhteistyö tarjoaa asiakkaillemme jatkossa erittäin kattavat palvelut huoltokirja- ja energiaraportoinnin alueella. Vuoden varrella yhteistyökumppanuuksien julkistuksia tulee lisää. Sijoittajat luokittelevat yritykset yleensä arvoyhtiöiksi ja kasvuyhtiöiksi. Tässä uusi luokittelu: energian tuottajat, kuluttajat, säästäjät sekä yritykset, joille energian hinnalla ei ole kovin suurta merkitystä. Näin kirjoitti Pekka Lähteenmäki äskettäisessä Talouselämälehden kolumnissaan, joka hahmotteli sähkön hinnan yhteyttä Suomen kilpailukykyyn (Talouselämä 8/2013). Niin, onko energian hinnalla merkitystä yritysten kilpailukyvyn kannalta? Asiakkaamme todistavat vahvasti, että on. Kolumnin tarkastelukulma ei ulotu energian hinnan vaihtelun merkitykseen eikä myöskään energiatehokkuuden kehittämisen mahdollisuuksiin. Energian hinta ei ylipäänsä ole annettu suure, johon sopeudutaan, vaan merkittävä tekijä johon voidaan vaikuttaa. Anssi Kuoppala Toimitusjohtaja Anssi Kuoppala 2

3 sivu 8 ENERGIAINFO 2 Pääkirjoitus Anssi Kuoppala, Energiakolmio Oy:n toimitusjohtaja 3 Sisällysluettelo 4 Sähkömarkkinakatsaus: Sähkön hinta kääntymässä nousuun? Toni Sjöblom, Energiakolmio Oy 5 Päästömarkkinat: Päästöoikeuden hinta romahti alkuvuodesta Jarmo Sillanpää, Energiakolmio Oy 6 Vapon biodiesellaitos sopii vientituotteeksi Tomi Yli-Kyyny, Vapo Oy 8 Lähienergiatuotanto tarvitsee lisää osaaajia Jukka Konttinen, Jyväskylän yliopisto 10 Energiakolmio valvoo sähkömarkkinoilla asiakkaidensa puolesta Janne Laine, Energiakolmio Oy 11 Kysyntäjoustolla toimivampaa sähkömarkkinaa Jonne Jäppinen, Fingrid Oyj 12 Sähkönkäyttäjän on hyödynnettävä valtaansa Mikko Rintamäki, ElFi Oy 14 Tuulivoima-ala hyvässä myötätuulessa Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys ry 15 Taaleritehdas ja Energiakolmio yhteistyöhön Heikki Koikkalainen, Energiakolmio Oy 16 Kiinteistöjen käyttäjät entistä energiatietoisempia KJ-Kiinteistöjohto 17 Asiantuntemus ja näkemys arvossaan Heikki Koikkalainen, Energiakolmio Oy 18 Energiatodistus uudistuu Kari Iltola, Energiakolmio Oy 19 Mainio matka Heikki Koikkalainen, Energiakolmio Oy 20 Nimitysuutisia Vapon biodiesellaitos sopii vientituotteeksi s. 6 ElFi Sähkönkäyttäjän on hyödynnettävä valtaansa s. 12 Tuulivoima-ala hyvässä myötätuulessa s. 14 ENERGIAINFO 1/13 sähkön hinta kääntymässä nousuun? sivu 4 Vapon biodiesellaitos sopii vientituotteeksi sivu 6 Tuulivoima-ala hyvässä myötätuulessa sivu 14 Lähienergiatuotanto tarvitsee Lisää osaajia ENERGIAINFO 1/2013 Energiakolmio Oy:n sidosryhmälehti Julkaisija: Energiakolmio Oy Ohjelmakaari 10, Jyväskylä Puh Päätoimittaja Heikki Koikkalainen Graafinen suunnittelu ja toimitus: Mainostoimisto Mediataivas Oy Ohjelmakaari 10, Jyväskylä Puh Osoitteenmuutokset: Petra Vuorinen Puh petra.vuorinen@energiakolmio.fi 3

4 Toni Sjöblom Sähkön hinta kääntymässä nousuun? Toni Sjöblom puh Pohjoismaiden sähkömarkkinan erikoisuutena oleva vesivoimariippuvuus on jälleen näyttämässä voimaansa. Päähuomion sähkömarkkinoiden uutisvirrassa on kuitenkin vienyt päästöoikeusmarkkinan poliittiset kiemurat, joita on käsitelty viereisessä artikkelissa. Vesitilanne heikentynyt Lunta on jälleen riittänyt Etelä-Suomea myöten tuoden iloa ulkoilijalle ja hikikarpaloita aamulla lumitöitä tekeville. Pohjoismaiden vesivoimatuotannon kannalta sateita on saatu talven aikana 13 TWh alle normaalin, mutta vastaavaan aikaan kokonaisvesitilanne on heikentynyt yli 25 TWh. Talven lämpötila on ollut vain aavistuksen normaalia kylmempi ja kulutus heikon taloustilanteen takia maltillinen. Vesivoimantuottajat halusivat kuitenkin pitää varsin pitkään vesivoiman ajomäärän korkeana ja tehdä tilaa seuraavan kevään sulamiselle. Varmaan tuottajien mielessä on viime kesän pakkoajot erittäin alhaisilla hinnoilla eikä tähän haluta uudelleen joutua. Aluehintaero on laskenut Ostajan kannalta vesitilanteen heikkeneminen näille lukemille ei ole niin haitallista kuin nopeasti ajatellen luulisi. Toki systeemihintaiset tuotteet ovat nousseet muutaman euron hiililauhteen rajakustannusta korkeammalle, mutta samaan aikaan aluehintaero on laskenut viidestä eurosta jopa negatiiviseksi sekä tuntikohtainen spot-hinta yön ja päivän välillä on tasoittunut. Kokonaisuutena suomalaiselle ostajalle nykyinen heikentynyt vesitilanne on viimevuotista tilannetta parempi. Haittapuolena tietenkin on, että nyt kun vesitilanne on valmiiksi heikko, voidaan paljon nopeammin ajautua tilanteeseen, jossa aletaan pelkäämään veden riittävyyttä seuraavan talven osalta. Matkaa tuohon tilanteeseen on enää 10 TWh ja ajallisesti se voi koittaa katseiden kääntyessä kesästä syksyyn. Piikkihintojen määrä jäi tänä talvena vähäiseksi poikkeuksellisen korkean Ruotsin ydinvoiman käyttöasteen takia ja heikentyneen vesitilanteen jättäessä tilaa myös hiililauhteen osittaiselle jatkuvalle ajolle. Siirtoyhteyksien vikaantumiset ovat edelleen jatkuneet. Fennoskan 1 ehti olla käytössä vain vajaan kuukauden ennen uutta vikaantumista. Vikaantumisesta seuraavat ongelmat jäänevät paljon pienemmiksi, koska nyt ei ole viime vuoden tapaan tarvetta siirtää vesivoimaa Norjasta Suomeen. Toivottavasti sama tilanne on myös kesällä, jolloin on pitkä huolto Norjan (NO1) ja Ruotsin (SE3) sekä Ruotsin (SE3) ja Suomen välisissä yhteyksissä. Kokonaisuutena Suomen tehotilanne säilyy tiukkana niin aluehintaeron kuin piikkihintojen kannalta aina Olkiluoto 3-reaktorin valmistumiseen (2016) asti. Eurooppa laahustaa Talouden osalta on maailmanlaajuisesti nähtävissä piristymistä, joskaan voimakkaan kasvun aikaan ei ihan heti päästä. Kiinassa on pysytty kasvu-uralla, tosin asetetut talouden tavoitteet ovat selvästi aiempaa maltillisempia ja hyvinvointia luodaan myös muilla osa-alueilla. Kiinalla on suuri vaikutus hiilimarkkinaan ja odotuksissa onkin, että hiilen hinta säilyy nykyisten kasvulukujen vallitessa varsin edullisena. Euroopan hiilen hinta on ollut Aasian hintatasoa runsaasti alempi ja tilanteen ennakoidaan säilyvän, joskin ero kapenee hieman vastaamaan tarkemmin rahtikustannusta. Hiilen hintaan oman värinsä tuo eur/usd-valuuttakurssin aiheuttamat heilahtelut. Eurooppa on menettänyt kilpailukykyään ja talouden kasvua odotetaan vasta vuoden viimeiselle neljännekselle. Tämä tulee näkymään alhaisena sähkön kulutuksena ja vaimeana päästöoikeuksien kysyntänä. Päästöoikeuden osalta isompi vaikutus tulee olemaan poliittisella päätöksenteolla, josta on kerrottu oikealla. Päästöoikeuden hinta tulee varmasti heilumaan runsaasti lähitulevaisuudessa, mutta kaiken kaikkiaan hintataso on alhainen ja riski nousuun on laskua suurempi euromääräisesti. Sähkön hintaodotukset Sähkön vuosituotteiden hinnat (kuva sivu 5) ovat poikkeuksellisen alhaiset edullisen hiilen ja romahtaneen päästöoikeuden seurauksena. Kauempien vuosien osalta nähtävissä on myös paranevan energiatasapainon vaikutus. Tuotanto lisääntyy kulutusta nopeammin OL3:n, Ruotsin ydinvoimalaitosten tehonkorotusten ja tuettujen uusiutuvien seurauksena. Suomen kannalta tilanteeseen vaikuttaa toiseen suuntaan Venäjän tuonnin romahtaminen, Estlink2-kaapelin käyttöönotto 2014 sekä Venäjän siirron muuttaminen kaksisuuntaiseksi yhden yksikön osalta todennäköisesti jo Lähiajan osalta hinnat ovat hieman yli hiililauhteen rajakustannuksen, mutta pelkohinnoitteluun ei ole vielä lähdetty. Kuten aiempina vuosina on nähty vesitilanne voi muuttua nopeasti päälaelleen. Jos sää kuitenkin jatkuu kuivana, kannatta ostajan toimia ennen syksyä ja tuottajan hieman odotella. Sademäärien lisäksi mielenkiinto kohdistuu poliitikkojen toimiin päästömarkkinaan liittyen ja pidemmällä aikavälillä talouskehitykseen. 4

5 Päästöoikeuden hinta aloitti vuoden 2013 laskutrendillä ja alimmillaan hinta kävi päivänsisäisesti alle 3 /t, mikä on alin taso koskaan harjoituskautta lukuun ottamatta. Tammikuussa laskua ruokki vähäisen kysynnän takia peruutettu päästöoikeuksien huutokauppa sekä Parlamentin teollisuusvaliokunnan äänestys backloading-mekanismia vastaan. Jarmo Sillanpää Päästöoikeuden hinta romahti alkuvuodesta Jarmo Sillanpää puh jarmo.sillanpaa@energiakolmio.fi Viime vuoden aikana päästöoikeuksien tarjonnan vähentäminen tai muut markkinatasapainon kiristämiseen tähtäävät toimet eivät edenneet useista yrityksistä huolimatta, mikä on vienyt huomion markkinan ylijäämään. Useiden arvioiden mukaan päästömarkkina pysyy nykyisillä päästövähennystavoitteilla selvästi ylijäämäisenä 2020 asti kumulatiivisen ylijäämän ollessa vuosikymmenen lopussa suuruusluokkaa 2000 Mt. Valtaosa arvioidusta ylijäämästä on kerrytetty itse asiassa kuluvan vuoden loppuun mennessä, määränä ylijäämä vastaa päästökauppasektorin yhden vuoden päästöjä. Backloading-mekanismi on tällä hetkellä todennäköisin ja nopein tapa, jolla päästöoikeuden hintaan ja markkinatasapainoon tullaan puuttumaan. Järjestelyssä on tarkoituksena leikata tarjontaa yhteensä 900 Mt kolmannen päästökauppakauden alkujaksolta ( ) ja tuoda päästöoikeudet takaisin markkinalle kolmannen kauden lopussa. Backloading ei siis toteutuessaan vaikuta koko kauden tasapainoon ja tässä mielessä hintavaikutukset nähdään rajallisina. Lähivuosien tasapaino kiristyisi kuitenkin hieman, minkä odotetaan tukevan markkinahintoja. Samalla voidaan ajatella poliittisen väliintulon todennäköisyyden kasvavan myös jatkossa, kun kerran on muutettu markkinan sääntöjä. Kevään aikana backloadingia käsitellään eri foorumeilla ja läpimeno vaatii niin Komission, Parlamentin kuin jäsenmaiden hyväksynnän. Asian käsittely etenee kevään aikana ja päätöksiä voidaan odottaa todennäköisesti vasta touko-kesäkuussa. Muista fundamenteista haasteet Euroalueen talousnäkymissä, lentoliikenteen päästökaupassa sekä hidas eteneminen kansainvälisissä neuvotteluissa tukevat vaatimatonta hintanäkymää. Suuremmat muutokset näkymissä vaativat ylijäämän poistamista markkinalta ja/tai muuten tiukempia päästövähennystavoitteita. /tco ,5 10 9,5 9 8,5 8 7,5 7 6,5 6 5,5 5 4,5 4 3, ENOYR-11 ENOYR-12 ENOYR-13 ENOYR-14 ENOYR-15 ENOYR-16 ENOYR-17 ENOYR-18 EUADEC-13 Vuosituotteiden hintakehitys. Päästöoikeuden hintakehitys. 5

6 Vapon biodiesellaitos sopii vientituotteeksi Teksti Annukka Ollitervo Kuvat Vapo Oy Toteutuessaan Vapon biodieselhankkeella on suuri merkitys koko Suomelle. Yhdellä tuotantolaitoksella pystyttäisiin tuottamaan kolmannes Suomessa käytettävistä uusiutuvista liikennepolttoaineista vuonna Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny toppuuttelee biodiesellaitokseen liittyvää keskustejoonaa euroa tukea, mikäli tuotantolaitos Projektille on tulossa lähes 100 millua. Hän korostaa, että kyseessä on pitkän toteutuu. Tuki maksetaan toimivalle laitokselle. Jos laitosta ei tule, tukiraha menee tähtäimen hanke, joka on vasta suunnitteluvaiheessa. kakkoseksi jääneelle hankkeelle Hollantiin, Yli-Kyyny muistuttaa. Kemin Ajokseen Hanke sisältää paljon riskejä, mutta onnistuessaan myös hyvin paljon mahdollisuuksiatäisi vuodessa noin 1,2 miljoonaa kuutiota suunnitteilla oleva tuotantolaitos käyt- Vapon biodiesellaitossuunnitelma valittiin sarjansa lupaavimmaksi projektiksi EU:n n tonnia biodieseliä ja n nuorta ja ensiharvennuspuuta, joka tuottaisi järjestämässä NER 300 -kilpailussa, missä bionaftaa. Biodieseliä valmistetaan sinänsä 300 miljoonaa EU:n päästöoikeuskauppajärjestelmän osuutta myytiin ja niistä saakaasutusmenetelmällä. lähes 100 vuotta vanhalla Fischer-Tropschduilla varoilla tuetaan uusiutuvan energian Uutta on se, että raaka-aineena käytetään hankkeita. puuta. Mittavat investoinnit Mallin konseptoitavuus tarjoaa Vapolle mahdollisuuden jatkossa esimerkiksi lisenssien myyntiin. Yksi syy miksi voitimme oman sarjamme oli se, että meidän laitoksemme on suunniteltu öljynjalostamosta tai sellutehtaasta riippumattomaksi. Se voidaan perustaa minne tahansa, missä on biomassoja. Hankkeen investoinnit ovat Suomen mittakaavassa merkittäviä. Suunnitteluvaihe maksaa noin 30 miljoonaa euroa. Itse tuotantolaitos edellyttää 500 miljoonan euron investointia. Haemme sijoittajia sekä kotimaasta että ulkomailta, Yli-Kyyny sanoo. Suomen RED (Renewable Energy Directive) sitoumuksen mukaisesti vuonna 2020 uusiutuvien polttoaineiden osuus kaikista liikennepolttoaineista tulee olla 20 %. Toimiva tuotantolaitos pystyy tuottamaan kolmanneksen tästä tavoitteesta. 6

7 Tavoitteena ydinliiketoimintaan keskittyminen Vapo tunnetaan kansainvälisenä monialayrityksenä, jonka liiketoiminta on ollut hyvin pääomasitoutunutta. Jatkossa fokusoidumme paikallisten polttoaineiden, lämmön ja vastapainesähkön tuottamiseen, ja haemme näistä liiketoiminnoista mahdollisimman paljon synergioita. Maantieteellisesti keskitymme Suomen, Ruotsin ja Viron markkinoille. Biodieselhankkeen puitteissa meillä on mahdollisuus korkean osaamisen kautta tehdä pidemmälle jalostettua bioenergiaa ja viedä innovaatiota ulkomaille. Liiketoimintamalli, jossa emme enää omistaisi 100 prosenttisesti tuotantolaitoksia tai lämpövoimaloita, on meille kiinnostava vaihtoehto, Yli-Kyyny visioi. Hän tähdentää, että Vapon tytäryrityksiä Kekkilää ja Timberiä johdetaan omistaja-arvoa maksimoiden niiden omista lähtökohdista. Fokusoiminen tarkoittaa myös sitä, että kaikkea ei tehdä itse. Yli-Kyyny kiittelee yhteistyötä Energiakolmion kanssa. Lämmöntuotannon yhteydessä syntyy sähköä, jonka myynnin Energiakolmio hoitaa puolestamme. Energiakolmio myös hankkii Vapo Oy:n ja myös Kekkilän ja Timberin käyttämän sähkön, eli yhteistyömme toimii molempiin suuntiin. Me voimme puolestamme keskittyä ohjaamaan lämpölaitoksia optimaalisesti. Omavaraisuus toteutuisi turpeella Yli-Kyynyä harmittaa, että Suomi joutuu ostamaan niin paljon ulkomaista energiaa, vaikka kotimaasta löytyisi turvetta omavaraisuuteen asti. Vuonna 2005 ulkomaisen energian osuus Suomen bkt:sta oli 4,2 %, mutta vuonna 2011 se oli jo 8,4 %. Ostamme Venäjältä tällä hetkellä sähköä yhden ydinvoimalan verran. Samaan aikaan kauppatase on muuttunut pysyvästi. Kansantalouden kannalta suomalaisilla ei olisi enää yhtään varaa nostaa tuontienergian määrää, hän korostaa. Turvetuotannon ympärillä vellova keskustelu tuntuu suhteettoman suurelta, jos huomioidaan, että Suomen turvesoista tuotantokäytössä on tällä hetkellä vain murtoosa, n. 0,6 %. Kolmannes Suomen metsistä on soita, noin 9,3 miljoonaa hehtaaria. Meillä on tuotannossa n hehtaaria, eli reilusti alle 1 %. Samaan aikaan suojeltuna on 1,2 miljoonaa hehtaaria eli 13 % soista. Hallitusohjelman mukaisesti turpeen käyttöä on tarkoitus vähentää niin, ettei se lisää kivihiilen käyttöä. Kun jokaisesta luvasta valitetaan, hankkeet pysähtyvät byrokratian rattaisiin. Lopputuloksena turvepulaa korvataan joka paikassa nimenomaan hiilellä, vaikka se ei ollut tarkoitus. Vapon biodiesellaitossuunnitelma valittiin sarjansa lupaavimmaksi projektiksi EU:n järjestämässä NER 300 -kilpailussa, Turpeesta olisi myös helpompi tehdä biodieseliä kuin puusta. Jos voisimme ottaa tuotantokäyttöön vaikkapa hehtaaria soita, voisimme tuottaa kaiken Suomen tarvitseman liikennepolttoaineen omavaraisesti seuraavan 50 vuoden ajan, Yli-Kyyny heittää. Emme mene luonnonsoille Suomessa turvekeskustelu ohjautuu koko ajan vesistöihin, vaikka muualla maailmassa suuri kysymys on hiilidioksidipäästöt. Ei mökkiläisten samea rantavesi johdu turvetuotannosta. Humusta valuu veteen koko ajan sateiden ja ekosysteemin normaalin toiminnan kautta kaikkialta missä on turvemaita, eli metsämailta, pelloilta ja soilta. Vapolle turpeenkäytön vastuullisuus on itsestäänselvyys. Emme mene luonnonsoille, vaan toimimme metsätalouden käytössä olleilla soilla, jotka ovat jo menettäneet luontoarvonsa. Kertaalleen metsätalouden käyttöön kuivatetut suot kasvavat huonosti metsää, joten on ympäristön kannalta viisaampaa ottaa sekä puu että turve pois. Näin lahoavan pintaturpeen ja puumassan tuottama hiilidioksidi ei kuormita ilmastoa, Yli-Kyyny sanoo. Vastuullisuuteen kuuluu myös luonnonmukainen vesien puhdistaminen joko pintavalutuskentällä tai kosteikon avulla. Turvetuotanto rajataan muusta alueesta ja vedet ohjataan sarkaojiin ja sieltä kokoojaojiin ja sieltä edelleen laskeutusaltaisiin. Kiintoaine jää vaiheittain näiden vesienkäsittelyrakenteiden pohjalle. Altaasta vesi ohjataan pintavalutuskentälle, jossa vesi pumpataan kentälle ja turve suodattaa veden. Jos ongelmana on humus, vesi ohjataan esimerkiksi humusta syövään ranta-alpia kasvavaan kosteikkoon ja sitten vasta ojia pitkin vesistöön, Yli-Kyyny selittää. Vapo on myös lisännyt avoimuutta viestinnässään. Jos joku haluaa ottaa yhteyttä ympäristövastaavaan, kaikki mittaustulokset ja yhteyshenkilöiden tiedot löytyvät nettisivuilta. Luvitusmenettelyt saatava nopeammiksi Kaiken kaikkiaan Yli-Kyyny pitää Suomen tilannetta haastavana. Luvitukset niin tuulivoimalle kuin turpeellekin pitää saada nopeammin läpi. Tukilinjaukset pitää saada pitkäjänteisimmiksi, sillä investoinnit ovat usein kymmenien vuosien luokkaa. Meidän pitäisi saada energia-asiat kuntoon, ennen kuin energiaintensiivinen teollisuus siirtyy Suomesta kokonaan pois. 7

8 Lähienergiatuotanto tarvitsee lisää osaaajia Teksti ja henkilökuva Annukka Ollitervo Jyväskylän yliopistossa työskentelevän professori Jukka Konttisen mukaan hybridimallilla tuotettu lähienergia loisi Suomen energiatarpeeseen kaivattua omavaraisuutta. Lähienergia kiinnostaa ihmisiä, mutta kaupallisten kokonaisratkaisujen tarjoajia ja kokonaisuuksia ymmärtäviä osaajia on toistaiseksi vähän. Jukka Konttinen Pääosa Suomen energiantuotannosta syntyy keskitetysti esimerkiksi ydinvoimalla ja kiinteillä polttoaineilla. Vaihtoehtona keskitetylle tuotannolle on hajautetun tuotannon malli, jossa uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetaan paikallisesti pienten yksiköiden, kuten maatilojen tai jakeluverkon ulkopuolella olevien saarekkeiden tarvitsema lämpö ja sähkö. Suurteollisuus ja suuret asutuskeskukset tarvitsevat kohtuuhintaista energiaa. Silloin on järkevää tuottaa energia keskitetysti perinteisillä menetelmillä Konttinen painottaa. Tosin uudet laskelmat osoittavat, että esimerkiksi ydinsähkö ei olekaan selkeästi edullisempaa kuin muulla tavalla tuotettu sähkö. Kaikki muut voisivat joka tapauksessa käyttää uusiutuvaa energiaa. Ihannetilanteessa pientalo pystyisi tuottamaan itse ainakin kaiken tarvitsemansa lämpöenergian. Haasteena energiavarastointi Yksi uusiutuvien lähienergiamuotojen haaste on energiavarastointimenetelmien puute. Kesällä Suomessa paistaa aurinko, mutta silloin lämmityksen tarve on pienin. Jos vaikka aurinkosähköä tehdään päivällä, niin se pitäisi jotenkin varastoida. Lähienergiamuotojen varastointi on suuri haaste, johon ratkaisut ovat kehitysvaiheessa, Konttinen pohtii. Kokonaisuuksien osaajista pulaa Varastoinnin lisäksi energiankäyttö vaatii luotettavaa, katkeamatonta tuotantoa. Toimiakseen lähienergia edellyttää eri energiamuotoja yhdistävän hybridimallin, jotta energiaa voidaan varmasti tuottaa niin paljon kuin sitä tarvitaan. Ongelmaksi muodostuu se, että kokonaisnäkemyksen omaavia yrittäjiä ei ole riittävästi. Omakotitaloasujaa palveleva hybridimalli muodostuu esimerkiksi maalämmöstä, aurinkoenergiasta ja bioenergiasta (puusta). Keskitettyä tietoa ja tutkimusta hybridimallista ei kuitenkaan ole. Jokainen energiatoimittaja tarjoaa tietoa vain omasta teknologiastaan, Konttinen sanoo. Ihmiset pelkäävät uusiutuvia vaihtoehtoja, sillä niitä pidetään monimutkaisina, kalliina ja vaivalloisina öljy- ja suorasähkölämmitykseen verrattuna. Jos nyt haluat korvata vaikka öljykattilan uusiutuvalla energialla, tietoa ei juurikaan ole tarjolla keskitetysti. Kun omakotiasuja joutuu itse perehtymään ja paneutumaan asioihin, kynnys päätöksentekoon nousee ja kiinnostus uusiutuviin muotoihin laskee, Konttinen harmittelee. Ihmisiä eivät kiinnosta yksityiskohdat eikä välttämättä ympäristömyötäisyyskään, vaan se, että palvelu toimii ja on kohtuullisen hintaista. Energiateollisuus investoi Suomeen Konttinen toivoo, että Suomen tukipolitiikka saataisiin vakaammalle pohjalle, sillä se madaltaisi uusien yritysten kynnystä alalle. Perinteisiä paperitehtaita ei todennäköisesti enää Suomeen tule. Kemian- ja terästeollisuus tekevät vielä uudistuksia, mutta eivät välttämättä enää huomattavan suuria investointeja. Energiateollisuus on Suomen suurimpia investoijia tällä hetkellä, Konttinen huomauttaa. Vuoteen 2020 mennessä 38 % Suomen energiantarpeesta tulisi tuottaa uusiutuvalla energialla. Suurimmassa nosteessa tällä hetkellä on tuulivoima, nyt rakenteilla on useita tuulipuistoja. Tuulisähköä saataisiin nopeamminkin markkinoille, ellei luvitusmenettely ja muu politikointi hidastaisi niin paljon, Konttinen sanoo. Myös bioenergiassa tapahtuu parhaillaan. Biomassan ja -jätteen kaasutus laajassa mitassa on tulossa mahdolliseksi Lahdessa on jo toimiva laitos ja Vaskiluodon laitos on koekäytössä. Samoin teknologiat biopolttonesteiden ja biopohjaisten kemikaalien valmistamiseksi ovat kehitteillä, suomalaiseen teknologiaan ja osaamiseen perustuen. 8

9 Tukipolitiikka kasvun esteenä Suomen lyhytjänteinen tukipolitiikka saa pyyhkeitä Konttiselta. Sekä investointi- että tuotantotuilla on huomattava merkitys, kun investointeja tehdään kymmenien vuosien jänteellä. Syöttötariffit on määritelty vain tietylle ajanjaksolle, mikä luo epävarmuutta. Tukien jääminen pois kokonaan vaikeuttaisi tilannetta merkittävästi. Luulisi, että on valtion intressi saada Suomeen uusia yrityksiä, uusia työpaikkoja ja teknologiainnovaatioita jopa vientiin asti, Konttinen ihmettelee. Esimerkiksi Saksan aktiivinen tukipolitiikka mahdollistaa sikäläisten uusiutuvan energian yritysten ja teknologisten sovellusten kasvun, kun taas Suomessa tullaan jälkijunassa. Suomen nykyistä energiapolitiikkaa tehdään pitkälti suuryritysten intressien pohjalta. Kivihiilen käyttö kasvaa Saksan päätös luopua ydinenergiasta vuoteen 2022 mennessä tarkoittaa sitä, että kivihiilen poltto tulee lisääntymään. Uusiutuvalla energialla voidaan tuottaa noin 20 % energiantarpeesta. Toki samaan aikaan kehitetään teknologiaa, millä hiili voitaisiin ottaa talteen ja pumpata takaisin maahan. Se on sitten toinen juttu, onko kaasujen peseminen ja hiilivarastointi taloudellisesti kannattavaa. Saksan energiapoliitiikka voisi periaatteessa tarjota liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille. Siinä mielessä kyllä, että jostainhan saksalaiset sähkönsä ostavat. Keskisuomalaisten pk-sektorin bioenergiayritysten mukaan Saksan markkinoille on kuitenkin erittäin vaikea päästä. Saksalaiset varjelevat omia yrityksiä ja ostavat energiateknologian mahdollisimman paikallisesti. Biojalostus nousee öljynjalostuksen rinnalle Konttinen ennustaa uutta tulevaisuutta kaatopaikkajätteelle. Koti- ja teollisuusjätteen poltto tulee lisääntymään. Jatkossa roskapusseja ei enää toimiteta kaatopaikalle, vaan erityisesti pakkaus- ja muovijäte soveltuu poltettavaksi jätteenkäyttölaitoksessa. Kotitalousjätteen hyödyntäminen energianlähteenä vaatii kustannustehokkaan logistiikan, joka on kehitteillä. Konttinen pitää mielenkiintoisena myös biojalostuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Biojalostuksessa on sama idea kuin öljynjalostuksessa, eli ei tehdä biojätteestä pelkkää energiaa, vaan jalostetaan siitä myös esimerkiksi muovin tai kemikaalien raaka-ainetta. On alettu puhua myös jätejalostamoista. Kierrätysmateriaalin jalostaminen tulee olemaan suurempi teollisuus kuin neitseellisen materiaalin käyttäminen, Konttinen arvioi. Kaivetaan vanhat kaatopaikat esiin ja aletaan hyödyntää jätettä. Jonain päivänä vielä tapellaan siitä, kuka jätteet saa. Ajankohtaisia lähienergiatuotantoon liittyviä hankkeita Pisara meressä -hanke Pisara meressä on kaksivuotinen energia-alan tutkimushanke, missä tutkitaan aitoja saaria tai saarekkeenomaisia erillisiä alueita, kuten vaikkapa maatiloja. Ohjelman tarkoituksena on selvittää, miten niillä voitaisiin tuottaa energiaa omista, erilaisista lähteistä, monilla erilaisilla tekniikoilla ja ilman häiriöitä. DESY Distributed Energy Systems on valtakunnallinen hanke, missä tutkitaan lähienergiatuotannon valmiuksien kasvattamista. Jukka Konttinen vetää hankkeen hybridijärjestelmät/tekniikkateemat -osiota, jossa mm. keskitytään alan määrittelyihin kuten kansainvälisiin standardeihin, laskentamenetelmiin ja kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksiin. DESY on osa CLEEN Oy:n toimintaa, joka on yksi strategisen huippuosaamisen keskittymistä (SHOK) energian ja ympäristön alalla. 9

10 Energiakolmio valvoo sähkömarkkinoilla asiakkaidensa puolesta Janne Laine puh Energiakolmio kehittää Valvomoaan entisestään vastaten suoraan asiakkaiden ja markkinoiden kasvaviin tarpeisiin. Uudistuneen palvelun myötä fyysisen optimoinnin haasteita sekä riskejä muun muassa sähkömarkkinoilla voidaan hallita entistä tehokkaammin. Vaihtelevan ja säätämättömän sähköntuotannon, kuten tuulivoiman, osuus näyttäisi lisääntyvän pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla merkittävästi. Linkittyminen myös muihin ympäröiviin markkina-alueisiin on lisääntymässä jatkuvasti. Näiden tekijöiden johdosta volatiliteetti markkinoilla näyttäisi kasvavan ja kulutus- tai tuotantomäärien virheellinen arviointi tulisi tällöin entistä kalliimmaksi. Valvomo-osaamisen entistäkin proaktiivisempi hyödyntäminen ja terävöittäminen on nyt ajankohtaista. Energiakolmion 24/7-periaatteella toimiva Valvomo toteuttaa erilaisia fyysisen optimoinnin ja riskienhallinnan tehtäviä asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Valvomo esimerkiksi aggregoi asiakkaiden joustopotentiaalin markkinoille keskitetysti ja tietenkin anonyymisti. Kaupankäyntiä voidaan toteuttaa Spot-, Elbas- sekä säätösähkömarkkinoilla Energiakolmion Valvomosta käsin. Valvomopalveluiden avulla asiakas voi kohdentaa kulutuksensa tai tuotantonsa juuri niille tunneille, jolloin se on järkevintä. Lisäksi voidaan toteuttaa asiakkaiden muita 24/7-valmiutta vaativia tehtäviä. Energiakolmio kehittää Valvomoa jatkuvasti ennakoiden asiakkaidensa ja markkinoiden vaatimuksia ja mahdollisuuksia. Energiakolmion asiakaskunta on ottanut Valvomon erittäin mieluusti vastaan. Valvomon asiakkaina aloittavat muun muassa Kotkan Energia sekä Vapo. Valvomopalvelun ansiosta Energiakolmio asiakkaineen tuo sähkömarkkinoille suuren määrän jo reservissä ollutta säätöpotentiaalia ja tukee näin koko sähkömarkkinan toimintaa. Liiketoimintajohtaja Janne Laine kertoo Valvomon tukevan sähkömarkkinan toimintaa.

11 Kysyntäjoustolla toimivampaa sähkömarkkinaa Teksti Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Kuva Fingrid Oyj Fingridille kysyntäjousto on uusi ja monipuolinen mahdollisuus varmistaa voimajärjestelmän tehotasapaino ja käyttövarmuus. Kysyntäjoustollahan tarkoitetaan lyhyesti sanottuna sähkönkäytön rajoittamista tai käytön siirtämistä korkean kulutuksen ja hinnan tunneilta edullisempaan ajankohtaan. Tarve kysyntäjouston lisäämiselle kulkee käsi kädessä joustamattoman tuotannon lisääntymisen kanssa. Jos ja kun voimajärjestelmään tullaan tulevaisuudessa liittämään enemmän joustamatonta tuotantoa, kuten ydinvoimaa ja uusiutuvia energianlähteitä, kysyntäjousto voi kantaa kortensa kekoon tehotasapainon ylläpidossa. Ydinvoimahan ei perinteisesti Suomessa säädä ja uusiutuvien tuotantomäärät riippuvat enemmänkin säästä, kuten tuulesta tai auringosta, kuin kysyntähuipusta tai hinnasta. Käyttövarmuuden lisäksi kyse on myös sähkömarkkinoiden hyvästä toiminnasta. Kustannustehoa kaikille osapuolille Fingridillä on ollut jo pitkään kulutusta osana reservejä, keskittyen kuitenkin suurteollisuuteen, kuten metsä-, metalli- ja kemianteollisuuteen. Energiaintensiivinen suurteollisuus on kuitenkin vähenemässä Suomessa ja sillä on vaikutuksensa myös Fingridin reserveihin. Kysyntäjousto on luonteva mahdollisuus lisätä tarjontaa niin säätösähkö- kuin reservimarkkinoillakin. Osallistuminen esimerkiksi reserveihin voi tarkoittaa vain muutamien sekuntien mittaisia sähkökatkoja ja tai vaikkapa tunnin katkoa kerran kymmenessä vuodessa. Tai ei katkoa lainkaan, jos tehoa pystytään säätämään joustavasti. Kysyntäjoustoon osallistuminen voi edellyttää yrityksiltä alussa investointeja, mutta pitkässä juoksussa se tarjoaa kustannustehokkaan ratkaisun niin yritykselle, Fingridillekin kuin kansantaloudellekin. Olemme havainneet että kysyntäjouston etenemistä on hidastanut tiedonpuute, kyse ei ole pelkästään tekniikasta vaan myös bisnesmallien kehittämisestä. Kuka tietää että kulutus voi jo nykyisin osallistua kahdeksalle erilaiselle markkinalle? Markkinoiden vaatimukset ja ansaintalogiikka vaihtelevat, lisätietoa asiasta löytyy Fingridin internet-sivuilta. Lisää kysyntäjoustoa Mutta mistä sitä kysyntäjoustoa voi löytyä lisää? Tekniikan kehittyminen luo koko ajan uusia mahdollisuuksia myös pienkulutukselle ja -tuotannolle osallistua. Hetken voi vielä viedä ennen kuin kotitaloudet voivat kunnolla osallistua, pk-sektori varmaan tulee kulkemaan edellä. Ja varmasti sieltä suurteollisuudestakin voi vielä löytyä uusia kohteita kun kammataan tarkemmin. Tuntienergiamittareiden käyttöönotto on merkittävässä roolissa markkinoiden avautumisessa. Tärkeää on, että kulutusta voidaan ohjata ja toiminta todentaa mittauksella. Kysyntäjoustoa ei pidä pitää kulutuksen kannalta "peikkona", vaan pikemminkin mahdollisuutena tehostaa toimintaa ja jopa uutena ansaintamahdollisuutena. Esimerkkinä voisin mainita että vuonna 2012 säätösähkömarkkinoilla kymmenellä kalleimmalla tunnilla hinta oli 40-kertainen verrattuna koko vuoden keskihintaan. Voisiko esimerkiksi isojen kiinteistöjen ilmanvaihto toimia taajuusohjattuna? Tai voisiko vaikkapa kasvihuoneista sammuttaa valot noina edellä mainittuina kymmenenä tuntina? Joustopotentiaalia markkinoille Uusi asia sähkömarkkinoilla on myös ns. aggregaattorit eli yritykset jotka muodostavat pienkulutuksesta ja -tuotannosta isomman kokonaisuuden, joka voi osallistua eri markkinoille. Energiakolmio on uranuurtaja Suomessa tällä saralla ja on avannut maassamme ensimmäisen kysyntäjoustovalvomon. Kyseessä on tervetullut lisä sähkömarkkinoille ja toivomme toiminnan lähtevän vilkkaasti käyntiin ja laajentuvan. Omalta osaltamme lupaamme käydä läpi kaikkia niitä asioita, mitkä voivat toimintaa edesauttaa. 11

12 Sähkönkäyttäjän on hyödynnettävä valtaansa ElFi:n toimitusjohtaja Mikko Rintamäki on huolestunut sähkömarkkinan toimivuudesta. Hän kannustaa sähkönostajia hyödyntämään valtaansa nykyistä enemmän. Ilmasto- ja energiastrategiaa päivitetään. Millaisia ajatuksia se herättää? Kulutusarvioita on päivitetty alaspäin, mikä on järkevää ja ymmärrettävää. Taantuma on vaikuttanut, mutta Suomesta on rakennemuutoksen myötä lähtenyt kulutusta pysyvästikin. Olen huolestunut siitä, että jos kulutusennusteita leikataan, sillä aletaan tehdä politiikkaa ja ennusteista tuleekin tavoitetila. Tehokas ja kehittyvä yhteiskuntamme tarvitsee energiaa jatkossakin. Tarvitaan uutta energiaa korvaamaan poistuvaa kapasiteettia sekä tuontia, tavoitteenahan on omavaraisuus. Uusiutuvaa voimantuotantoa tulee markkinoille tukimekanismien avulla. Ohjaamaton tuotanto aiheuttaa epäsuoria kustannuksia, kun järjestelmän säätökyky ei riitäkään. Windfall-veroa valmistellaan? En kannata tällaisia veroja, ne ovat fiskaalisia. Pitäisi muuttaa markkinoiden rakennetta niin, että windfallia ei synny. Pitää varmistaa, että kilpailu toimii kunnolla. Pitää hoitaa sairautta eikä oiretta. Pohjolan sähkömarkkinat ovat muutoksessa. Eriytyykö Suomi pohjoismaisista markkinoista? Suomi on jo eriytynyt. Heikko kytkentämme Ruotsiin näkyi erityisesti viime vuonna, kun Venäjän tuonti heikkeni. Meillä oli hyvä vesivoimatilanne ja Ruotsin yhteyksissä oli yllättävän paljon häiriöitä. Nyt vesivoimatilanne on tasaantunut, mutta vain viikko sitten hajosi Fenno Skan kaapeli, taas. Jos tulee kylmää, olemme taas erillämme. Tämä Teksti Hannele Haltia Kuva Tero Takalo-Eskola merkitsee satojen miljoonien eurojen lisämaksua suomalaisille sähkön käyttäjille. Liityntä länteen on niin heikko ja joudumme maksamaan riskilisää, koska meillä ei ole riittävästi sähkön myyjiä, jotka uskaltavat myydä täällä. Olemme isolla sähkömarkkinalla äärimmäisenä Venäjän rajalla, siksi maksamme sähköstä Ruotsia enemmän. Miten Venäjän muutokset vaikuttavat Suomeen? Venäjällä otettiin käyttöön kapasiteettimaksu eli sähkön hinnan päälle lisätään talviarkipäivänä lisämaksu. Sähkön Suomeen tuoja joutuu maksamaan tuon lisähinnan. Käytännössä arkipäivänä sähköä tulee nolla tai murto-osa normaaliin nähden. Heikko tuontikapasiteetti lännestä ei riitä ja joudutaan käyttämään kalliimpaa tuotantokoneistoa. Sähkön saannin romahdus arkiaamuina vaatii melkoista sopeutumista. Miten arvioisitte sähkömarkkinan toimivuutta ja läpinäkyvyyttä? Markkina toimii teknisesti. Toimijoita, varsinkaan myyjiä ei ole riittävästi. Voimantuotanto on keskittynyt ja heikot yhteytemme muuhun markkinaan eivät paranna tilannetta. Kaupallisten toimijoiden kannalta tilanne on heikentynyt ja riskit ovat kasvaneet. Tilanne on siis heikentynyt. Läpinäkyvyyttä on Elfissä aina korostettu ja kannatamme mahdollisimman avointa tiedonkulkua. Kaipaisimme esimerkiksi hintatarjouskäyriä hinta-alueittain tai spot-hintatarjouksia, mutta näistä on kieltäydytty. Viranomaiset ja sähköpörssi ovat sitoutuneet avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Eurooppaan laajennuttaessa nämä kysymykset ovat edessä; toimivatko markkinat vai käyttävätkö isot toimijat tilannetta hyväkseen? Miten kysyntäjousto kuormanjousto voi hyödyttää sähkönkäyttäjää? Sähkön spottihinnan noustessa korkeaksi kannattaa toimijan rajoittaa sähkönkulutustaan ja myydä ylimääräinen sähkö tai jättää sähkö käyttämättä ja myydä se takaisin markkinoille. Sähkön kuluttaja siis rajoittaa kulutustaan kriittisimpään aikaan. Niukkuusaikana voidaan sähkönkulutusta siirtää ja saada siitä rahallista korvausta. Isot käyttäjät ovat hyödyntäneet kuormanjoustoa jo pitkään ja esimerkiksi Energiakolmio kannustaa siihen asiakkaitaan. Yritys voi säästää hintapiikin aikana paljon jopa miljoonia euroja jos sillä on kuormanjouston mahdollistava sopimus. Tuotannon toki tuolta ajalta menettää, joten kuormanjouston rajat kannattaa miettiä tarkkaan. Jos kuormanjoustoa käytettäisiin laajemmin, se vähentäisi piikkihintoja eli erkautumista markkinoista, minkä jälkeen useat sähkön tariffimyyjät poistuisivat markkinoilta ja hintataso laskisi ja pysyisi stabiilina. Mielestäni yhä useampien yritysten pitää saada sopimukset, jotka mahdollistavat kuormanjouston. Asiakkaan on voitava hyötyä siitä, että leikkaa tai siirtää kulutustaan. Tosin monet asiakkaat haluavat pitää tuotantonsa erillään sähkökaupasta. Elfi ja Energiakolmio toivovat, että asiakkaat käyttäisivät sitä valtaa, jota heillä on. Jatkossa sähköpiikit uusiutuvan voimantuotannon johdosta vain lisääntyvät! Olkiluoto myöhästyy, mutta tarvitaanko ydinvoimaa enää? Ei ole helppoa rakentaa monimutkaista laitosta uusilla parametreillä pitkän tauon jälkeen. Toivottavasti Olkiluoto 3 saadaan käyttöön viimeisimmän aikataulun mukaan vuonna Myöhästymisestä on seurannut korkeammat sähkönhinnat. Olkiluotoa tarvitaan pitämään Suomen sähkötase kunnossa ja se olisi helpottanut tilannettamme Venäjän muutosten tultua. Olkiluoto 3 on iso laitos, se juuri ja juuri mahtuu sähköverkkoon. Tilaa myös Olkiluoto 3:n jälkeisille ydinvoimaloille on, sillä energian perustarve ei ole kadonnut. Haaste onkin siinä, miten ne pystytään rakentamaan järkevästi nykyympäristössä. 12

13 Suomen ElFi Oy (ElFi) perustettiin kesällä ElFin omistavat suuret sähkön netto-ostajat Suomessa. ElFin perustehtävä on huolehtia osakkaidensa edunvalvonnasta sähkömarkkinoilla. Yritys toimii merkittävänä sähkömarkkinavaikuttajana ensisijaisesti Suomessa, toissijaisesti Pohjoismaissa. ElFi osallistuu maamme energiakeskusteluun mm. antamalla erilaisia lausuntoja aktiivisesti ja oma-aloitteisesti asioista, joilla koetaan olevan vaikutusta sähkömarkkinoihin ja sähkönkäyttäjän asemaan. ElFi:n tavoitteena ei ole tuottaa voittoa. Omistajien lisäarvo syntyy sähkömarkkinan toimintaa parantaen, alempana sähkön hintana. Miten sähkömarkkinan integraatio vaikuttaa Pohjoismaissa ja Euroopassa? Pohjoismainen malli on saanut hyvän vastaanoton Euroopassa, mutta muutoksia tulee. Olemme tottuneet tekemään sähkökauppaa tuntitasolla, mutta jatkossa taseasiat joudutaan tekemään puolen tai neljännestunnin tarkkuudella. Isoimpia muutoksia ovat kuitenkin Euroopan uusiutuvan energian tavoitteet ja erityisesti Saksan päätös tukea uusiutuvaa ja luopua ydinvoimasta. Käytännössä se vaikuttaa myös pohjoismaiseen tapaan toimia. Uusiutuvan tukeminen on painanut sähkön markkinahintaa alas. Jotta saataisiin tarvittavaa uuttaa voimalaitoskapasiteettia, on markkinoilta kerättävä ylimääräisiä kapasiteettimaksuja. Markkinahinnalla kapasiteettia ei voi tukien takia tehdä. Tilanne on mennyt päälaelleen. Kysynkin, ryhdytäänkö tällaista kapasiteettimaksua perimään maittain vai Euroopan tasolla. Monet maat haluavat tehdä eurooppalaisia ratkaisuja, sillä sitä pidetään tehokkaana tapana tuottaa uusiutuvaa kapasiteettia. Mutta jos tehdään iso kustannuksia aiheuttava päätös, kulut jaetaan kaikkien kesken. Tällaisessa tilanteessa saksalaiset voivat jakaa ydinvoimasta luopumisensa koko Euroopan maksettavaksi! Millaisia ovat Elfin tavoitteet jatkossa? Tavoitteenamme on tukea hankkeita, joilla sähköntarjontaa lisätään. Toinen tehtävämme on edunvalvonta. Pyrimme vaikuttamaan pelisääntöihin niin, että niissä otetaan myös sähkönkäyttäjien edut huomioon. Tällä hetkellä pinnalla on kuormanjoustoon kannustaminen ja yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa kehitämme pelisääntöjä ja koulutamme, jotta mahdollisimman monet pystyisivät siitä hyötymään. Mikko Rintamäki

14 Tuulivoima-ala hyvässä myötätuulessa Teksti Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys ry Kuva Panu Paalatie Tuulivoimalle puhaltavat Suomessa myönteiset tuulet. Rakentaminen on nytkähtänyt käyntiin monien takkuisten vuosien jälkeen. Ja näin pitääkin olla: vuosi 2020, jolloin EU:n asettamien uusiutuvan energian tavoitteiden pitäisi olla täytettyinä, on vain seitsemän vuoden päässä! Vaikka tuulivoimahankkeiden tieltä on poistunut lukuisia esteitä, ottaa hankkeiden läpivienti edelleen oman aikansa, ja nopeimmillaankin on puhuttava ennemmin vuosista kuin kuukausista hankkeen läpiviennin aikatauluna. Pian on kulunut vuosi ministeri Tarastin tuulivoimarakentamisen esteiden poistamiseen tähdänneestä selvitystyöstä. Vaikuttaa siltä, että Tarastin selvityksen myötä asiat ovat etenemässä, eikä poliittinen tahto hautaudu raportin myötä, vaan on edelleen vahva ja tuulivoimamyönteinen. Selvityksen jälkeen on lyhennetty tuulivoimalta teihin ja muihin liikenneväyliin vaadittuja etäisyyksiä. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on myös tehnyt ansiokasta tapauskohtaista harkintaa myöntäessään lentoestelupia. Haasteita riittää Äänikysymykset ja tuulivoiman aiheuttamat tutkien lisäämis- ja siirtokustannukset ovat tällä hetkellä asioita, joihin haetaan ratkaisuja alan eteenpäin viemiseksi. Ääniasioissa ongelmia aiheuttaa ympäristöministeriön ohjeessa ja valtioneuvoston asetuksessa annetut, keskenään ristiriitaiset ääniohjearvot. Tutkien osalta haasteena ovat tuulivoimaloiden tutkille aiheuttamat katvealueet, ja erityisesti näiden katvealueiden kompensoiminen aluevalvonnalle. Sinänsä tutkaasiaan saatiin helpotusta pari vuotta sitten, kun Puolustusvoimat pääsi arvioimaan tutkavaikutuksia arviointityökalun valmistuttua. Suomen Tuulivoimayhdistyksen toiveena on saada pikaisesti eteenpäin myös mahdollisuus rakentaa tuulivoimaloita poikkeusluvalla jo olemassa oleville teollisuusalueille. Kaavoituksessa ja luvituksessa olevia päällekkäisyyksiä haluttaisiin niin ikään karsia. Työnsarkaa siis vielä riittää, vaikka rakentaminen alkaa olla hyvässä vauhdissa. Toteutuneiden hankkeiden myötä tuulivoima myös tulee suomalaisille tutummaksi, mikä varmasti tulee lisäämään yleistä hyväksyttävyyttä. Syöttötariffi vauhdittamassa rakentamista Suomessa maksetaan syöttötariffia tuulivoimarakentamisen edistämiseksi. Syöttötariffi on sidottu vuoden 2020 uusiutuvan energian tavoitteisiin. Tuulivoiman osuuden tulee tuolloin olla 6 % kokonaissähkönkulutuksesta, mikä vastaa 6 TWh:n vuosituotantoa. Asennettuna kapasiteettina tämä on noin MW:a. Syöttötariffin piiriin hyväksytään uusia voimaloita, kunnes MW:n katto tulee täyteen. Tariffin perustaso on 83,5 euroa/mwh, jota maksetaan hanketta kohden 12 vuoden ajan siitä lukien, kun voimala tulee tariffin piiriin. Vuoden 2015 loppuun asti maksetaan korotettua syöttötariffia, joka on 105,3 euroa/mwh. Tulevina vuosina valtion budjettiin tullaan ottamaan merituulivoiman (offshore) demotuki, joka maksetaan aluksi yhdelle hankkeelle. Tämän tuen avulla pyritään 14

15 Taaleritehdas ja Energiakolmio yhteistyöhön Teksti Heikki Koikkalainen Kuva Petteri Kivimäki Taaleritehdas Oy ja Energiakolmio Oy solmivat sähkömarkkinoita koskevan yhteistyösopimuksen 22. helmikuuta Jyväskylässä. Solmitun sopimuksen mukaisesti Energiakolmio järjestää Taaleritehtaan koko tuulivoimatuotannon myynnin markkinalle. Energiakolmion kokemus ja joustava palvelumalli ovat osoittautuneet energiamarkkinoilla kilpailukykyisiksi. Kasvavalle tuulivoimatuotannolle on rakennettu soveltuva palvelutarjonta, joka on saanut viime aikoina hyvän vastaanoton markkinalla. Taaleritehtaan ensimmäinen tuulivoimapuisto on rakenteilla Honkajoelle, jonne nousee yhdeksän tuuliturbiinia kevään 2013 aikana. Honkajoen hankkeen lisäksi Taaleritehtaalla on suunnitelmat noin 60 tuuliturbiinista yhdeksään eri kohteeseen Lounais- ja Etelä-Suomessa sekä tuuliturbiinin hanke Posiolla. Taaleritehdas on yksi Suomen suurimmista tuulivoimatoimijoista. Sopimusta allekirjoittamassa Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy:n johtaja Taamir Fareed (keskellä) sekä Energiakolmio Oy:n toimitusjohtaja Anssi Kuoppala (oikealla) ja liiketoimintajohtaja Janne Laine (vasemmalla). vauhdittamaan rakentamista merialueille. Offshore-tuulivoima on perustamis- ja huoltokustannuksiltaan huomattavasti maaalueille rakentamista kalliimpaa, mutta myös tuotto-odotukset ovat merialueilla korkeammat. Lupaavaa on se, että koko Itämeren alue huomioiden Suomen rannikoilla on paras potentiaali merituulivoimalle. Tuulivoima tuo oman lisämausteensa sähkömarkkinoille. Säätötarvetta ei kuitenkaan vielä pitkään aikaan tarvitse lisätä tuulivoiman vuoksi. Tilanne helpottuu säätötarpeen osalta myös tuotantoennustusmenetelmien kehittyessä. Tuulivoimatuotanto on onneksi suurimmillaan kylminä talvikuukausina, jolloin sähkönkulutuskin on mittavinta. Kylmiä pakkaspäiviä pidetään usein vähätuulisina maan pinnan läheltä tarkasteltaessa, mutta tilanne onkin aivan toinen modernien tuulivoimaloiden napakorkeuksilla metrissä. Tuulivoima toki saa tuotantotukea, minkä voidaan laskea nostavan energian kokonaishintaa. Samaan aikaan tuulivoima on vailla polttoainekustannuksia, ja sitä voidaan tarjota hyvinkin edullisesti pohjoismaisille sähkömarkkinoille. Näin ollen tuulivoima puskee muiden polttoainevapaiden energiamuotojen tavoin sähkönhintaa alaspäin. Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys ry Hyvät tuulet jatkuvat Suomen tuulivoimakapasiteetti kasvoi viime vuonna enemmän kuin koskaan ennen, 45 %. Asennettua tuulivoimaa oli vuoden vaihteessa yhteensä 288 MW, 163 tuulivoimalaa. Tänä vuonna lisäystä tulee varmuudella ainakin 125 MW, joten tuulivoima-ala on Suomessa todella vahvassa kasvussa. Kehitteillä olevien hankkeiden määrä on valtava: STY:n tietojen mukaan hankkeiden yhteenlaskettu kapasiteetti on jopa MW, josta MW on suunnitteilla merialueille. On hyvä, että hankkeita on vireillä paljon, sillä väistämättä osa projekteista kariutuu matkan varrella kannattamattomina, luvituksen vuoksi mahdottomina tai muista syistä. Suomen Tuulivoimayhdistys ry (STY) on tuulivoima-alan edunvalvontajärjestö, joka kokoaa yhteen tuulivoima-alasta kiinnostuneita yksityishenkilöitä, yrityksiä ja muita tahoja. Vuonna 1988 perustettu yhdistys välittää tietoa ja pyrkii monin keinoin muovaamaan suomalaista toimintaympäristöä mahdollisimman tuulivoimamyönteiseksi. Yhdistys myös julkaisee Tuulienergia-lehteä. Yhdistyksellä on kaksi työntekijää, joiden pääpaikka on Jyväskylässä. STY:ssä on noin 230 henkilöjäsentä sekä 150 yritys- ja yhteisöjäsentä, joukossa myös muutamia kuntia. Yhdistys on kasvanut viime vuosina kovaa vauhtia jäsenmäärän osalta: mitä moninaisimpien alojen yritykset ja muut tahot ovat oivaltaneet, että Tuulivoimayhdistyksessä toimiminen on erinomainen tapa tavoittaa tuulivoima-alan toimijat, saada tietoa alan uusista tuulista ja verkostoitua. Myös Energiakolmio on liittynyt yhdistyksen jäseneksi tuulivoima-aluevaltauksensa myötä. Haluammekin toivottaa Energiakolmion lämpimästi mukaan hyväntuuliseen joukkoomme! 15

16 Kiinteistöjen käyttäjät entistä energiatietoisempia Teksti ja henkilökuvat Annukka Ollitervo Kiinteistömarkkinoilla eletään tällä hetkellä mielenkiintoista vaihetta. Taantuma on laskenut vuokratilojen kysyntää. Samaan aikaa käyttäjien energiatietoisuus ja odotukset palvelujen suhteen ovat kuitenkin kasvaneet. Pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä vapaana yli miljoona neliötä toimistotilaa, valottaa toimitusjohtaja Osmo Hiltunen KJ Kiinteistöjohdosta. Osa väsyneestä kiinteistökannasta ei koskaan enää löydä uusia vuokralaisia, vaan kiinteistöt tullaan purkamaan tai uudistamaan esimerkiksi asuinkäyttöön. Vuonna 2000 perustettu KJ-Kiinteistöjohto on vaativien toimitilojen johtamiseen erikoistunut yritys, joka tunnetaan yrityspuistojen (business park) markkinajohtajana Suomessa. Kaiken kaikkiaan KJ-Kiinteistöjohdon johdettavana on noin miljoona neliötä pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa. Toimitilamarkkinoiden kokonaisuus huomioiden Hiltunen on tyytyväinen KJ-Kiinteistöjohdon tilanteeseen. Yleisestä trendistä poiketen meidän johtamissa kiinteistöissä vuokrausaste on erittäin korkea, keskimäärin peräti 96%, hän sanoo. Hyvät tilat ovat yrityksen käyntikortti Markkinatilanne tarjoaa vuokralaiselle mahdollisuuden valita tarkemmin, minne toimistonsa sijoittaa. Tärkeimmässä roolissa ovat sijainti ja autopaikat. Tilatehokkuus ja tilojen muuntojoustavuus ovat myös oleellisia kriteerejä. Kohteen imago ja palvelujen monipuolisuus ovat koko ajan isommassa roolissa, ja palveluita myös halutaan ulkoistaa entistä enemmän, Hiltunen luettelee. Ympäristösertifioinnit ja yleinen ympäristötietoisuus ovat niinikään nousussa. On monikansallisia yrityksiä, jotka sijoittuvat vain tietyn ympäristösertifiointitason tiloihin. Myös yritysten henkilökunta on nykyään erittäin valveutunutta. Omaan työpisteeseen edellytetään kierrätysmahdollisuuksia, ja oman toimitilan osalta halutaan tietää energiankäyttötunnuslukuja, Hiltunen kertoo. Toimitusjohtaja Osmo Hiltusen luotsaamalla KJ-Kiinteistöjohdolla on pääkaupunkiseudulla vastuullaan 13 yrityspuistoa. Vuokran kaksiosaisuus motivoi energiansäästöön Yleisen käytännön mukaisesti vuokra muodostuu kiinteästä pääomavuokrasta ja todellisiin ylläpitokustannuksiin perustuvasta hoitovuokrasta. Hoito-osuuden minimointi on vuokralaisen kannalta merkittävä tapa alentaa tilojen käyttökustannuksia. Yritykset sitoutuvat helposti energiatalkoisiin, sillä esimerkiksi lämmityskuluista koituva säästö tulee lyhentämättömänä asiakkaan eduksi, Hiltunen kertoo. 16

17 KJ-Kiinteistöjohto on ollut Energiakolmion asiakkaana jo 10 vuotta. Yhteistyötä tiivistetään jatkuvasti salkunhallinnan, energianseurannan ja Alami-palveluiden osalta. Sanna Schutskoff Energiakolmiolta sekä Jani Huhtaniska, Joonas Arnberg ja Osmo Hiltunen KJ-Kiinteistöjohdolta seuraavat, kun Lasse Pollari esittelee EnerKeyn tuottamia raportteja KJ-Kiinteistöjohdon kohteista. Helppokäyttöiset työkalut tehostavat energiankäytön johtamista Mitä tulee energiatehokkuuteen, aika moni asiakas odottaa meiltä aktiivisia ja jatkuvia toimenpiteitä, Hiltunen sanoo. Energiankäytön johtaminen on tärkeä osa kohdepäällikön jokapäiväistä tehtävää. Kiireen keskellä oleelliseen rooliin nousee työkalujen helppokäyttöisyys. Energiakolmion EnerKey-palvelu saa kehuja Hiltuselta. Olemme seuranneet kohteiden kustannuksia ja kulutuksia jo vuosien ajan, ja benchmarkkaamme omia kohteitamme toisiinsa. Näin paljastuu helpommin, jos jossain kohteessa kustannukset poikkeavat normaalista. EnerKeyn raportit ovat tähän tarkoitukseen erinomaisen hyviä. Tulevaisuudessa KJ-Kiinteistöjohto ottaa käyttöön hälytysrajat kaikissa kohteissa, jolloin poikkeamien seuraamisesta tulee entistäkin tarkempaa. Asiantuntemus ja näkemys arvossaan Teksti Heikki Koikkalainen Asiakkaamme odottavat yhteistyökumppaniltaan ennen muuta asiantuntemusta, toimialanäkemystä ja tuloksellisuutta. Nämä tekijät koettiin tärkeimmiksi vuoden 2012 lopussa tehdyssä asiakastyytyväisyystutkimuksessamme. Tulokset osoittavat asiakkaidemme lujan luottamuksen yhteistyöhömme. Peräti 95 % kyselyyn vastanneista suosittelisi Energiakolmion palveluja kollegoilleen tai muille toimialan edustajille. Energiakolmio koetaan maineeltaan ja luotettavuudeltaan vahvaksi (ka 8.8, kouluarvosanoin 4 10) ja toimintamme puolueettomuus on entisestään vahvistunut (ka 8.9). Tyytyväisyys Energiakolmion palveluiden laatuun on säilynyt hyvänä. Yhteistyön tärkeimmiksi tekijöiksi koetut asiantuntemuksemme, näkemyksemme toimialasta sekä yhteistyön hyödyllisyys saivat kiitosta (ka 8.7). Palvelun ohella myös raportointi- ja energianseurantatyökalut koetaan arvioissa peräti alan parhaiksi. Kehittämistä kaipaavia osa-alueita toki Arvokas palaute innostaa meitä kehittämään toimintaamme, jotta voimme vastata löytyy asiakaskohtaisesti sekä yleisesti. Muun muassa aloitteellisuudessamme ja asiakkaidemme odotuksiin ja toiveisiin entistäkin paremmin. Seuraava tutkimus toteute- yhteydenpitomme aktiivisuudessa on selkeä parantamisen paikka, samoin palveluiden käyttöönottovaiheeseen odotetaan taan vuoden 2013 loppukuukausina. jämäkkyyttä. Tyytyväisyys Energiakolmioon Toiminnan puolueettomuus Toiminnan luotettavuus Maine palvelun tarjoajana 7 7,5 8 8,5 9 17

18 Energiatodistus uudistuu Kari Iltola puh Uusi energiatodistuslaki vahvistettiin ja se tulee voimaan Energiatodistuslain uudistuksen myötä vanhat toteutuneisiin energiankulutuksiin perustuvat energiatodistukset korvautuvat uusilla laskennalliseen E-lukuun perustuvilla energiatodistuksilla. Uudessa energiatodistuksessa rakennuksen energiatehokkuutta kuvataan E-luvulla. E-luku saadaan jakamalla rakennuksen laskennallinen, energiamuotojen kertoimilla painotettu, kokonaisenergiankulutus rakennuksen pinta-alalla. Vakiomuotoisella laskennallisella menettelyllä pyritään parantamaan todistusten vertailtavuutta. Uusi energiatodistus on aina rakennuskohtainen. Jos rakennusosien käyttötarkoitukset poikkeavat merkittävästi toisistaan, laaditaan todistus rakennusosakohtaisesti. Vaikka energiatodistus ei enää perustu todellisiin kulutustietoihin, on ne esitettävät todistuksessa aina kun ne ovat käytettävissä. Energiatodistus on voimassa enintään kymmenen vuotta. Voimaan vaiheittain Energiatodistus on esitettävä rakennuksen tai rakennuksen osan myynti- ja vuokraustilanteissa. Uudisrakennuksilta energiatodistus vaaditaan edelleen osana rakennuslupamenettelyä. Olemassa oleva rakennuskanta otetaan uuden energiatodistuslain piiriin asteittain. Asuinkerrostalojen ja vuoden 1980 jälkeen rakennettujen pientalojen osalta ei voimaantulolla ole siirtymäaikaa. Ennen vuotta 1980 rakennetut pientalot siirtyvät energiatodistuslain piiriin vasta vuonna Toimisto- ja liikerakennusten osalta energiatodistuksia koskevat määräykset astuvat voimaan heinäkuun alussa Hoito-, kokoontumis- ja opetusrakennusten osalta määräykset astuvat voimaan heinäkuun alussa Siirtymäajoista huolimatta, kaikki tarvittavat energiatodistukset tehdään heti lain voimaantulosta alkaen sen mukaisina. Uusi laki ei vaikuta olemassa olevien energiatodistusten voimassa oloon. Erilliset energiatodistukset ovat voimassa voimassaolonsa mukaisesti ja osana isännöitsijätodistusta annetut energiatodistukset ovat poikkeuksellisesti voimassa vuoden 2014 loppuun. Uudet ja vanhat energiatodistukset erottuvat toisistaan värityksen perusteella, vanhan todistuksen vihreä pohjaväri korvautuu sinisellä. Pätevät laatijat Todistuksen laatijalta edellytetään jatkossa rekisteröityä pätevyyttä. Todistuksen laatiminen edellyttää jatkossa myös sitä, että todistuksen laatija käy tutustumassa kohteeseen. Todistukseen on sisällytettävä suosituksia energiatehokkuuden parantamisen toimenpiteiksi silloin, kun ne ovat toiminnallisesti ja teknisesti mahdollisia sekä kustannustehokkaita. Laadittujen todistusten laatua tullaan valvomaan myös tarkastuksin. Energiakolmion pätevöityneet energiaasiantuntijat antavat mielellään lisätietoja ja auttavat uuden lain mukaisten todistusten tuottamisessa. Energiakolmio ja Buildercom vahvistavat yhteistyötään Energiakolmio ja Buildercom ovat sopineet yhteistyöstä EnerKeyraportointijärjestelmän ja Facility- Info-kiinteistötietojärjestelmän integroimiseksi. Yhteistyön tarkoituksena on tuoda EnerKey-raportointipalvelut osaksi FacilityInfoa ja vastaavasti yhdistää keskeiset kiinteistötiedot. Yhtenäinen palvelukokonaisuus parantaa käytettävyyttä, kun kiinteistötietoja ja energiaraportointia voidaan käyttää yhden käyttöliittymän kautta.

19 Mainio matka Energiakolmion toiminnan lähtölaukaus oli vuonna 1995 tapahtunut sähkömarkkinoiden avautuminen. Vaihdekopista startanneesta Pasi Valorannan ja Jukka Muilun perustajakaksikosta on kasvanut Suomen johtava alansa joukkue, lähes 80 osaajan yhtiö. Itse hyppäsin kyytiin ja huimaan kasvutarinaan keväällä 1996, neljäntenä matkaajana. Alkuaikojen työmme markkinaehtoisen toiminnan tuojana sähkömarkkinoille herätti tunteita mm. eräiden kuntapäättäjien ja sähköyhtiöiden joukossa, mutta asiakkaan edun ja toimivan markkinan edistäjänä on aina ollut perusteltua toimia. Koko matkan toimintaa on kuvannut pääosin orgaaninen kasvu. Ominaispiirteenä oli varsinkin alkuaikoina yrittäjämäinen ja ennakkoluuloton toiminta, nälkä asiakkuuksiin sekä kustannuskuri. Mukana matkassa on ollut loistava miehistö ja tinkimätön asenne asiantuntevaan palveluun. Energiakolmion mainetta rakentaneista virstanpylväistä mainittakoon jo 1998 Tampere-talolla aloitettu sähkömarkkinaseminaarien sarja. Tapahtumasta on matkan myötä kehkeytynyt Finlandia-talolla pidettävä alan vuotuinen huipputapahtuma. Vuonna 2002 toimitettiin kädessäsi olevan EnergiaInfon ensimmäinen numero, viestimään ajankohtaisista markkina-aiheista ja uutisista. Matka kansainvälisestikin kiinnostavaksi toimijaksi johti vuonna 2008 tapahtuneeseen yrityskauppaan sveitsiläiselle Alpiqkonsernille. Neljän vuoden jakso toi suuren toimijan piirteitä yrittäjävetoiseen toimintaan. Se tiesi monelle paljon venymistä ja oppia esim. kansainvälisen raportoinnin käytänteistä, mutta myös kokemusta etäisyyden ja jäykkyyden leimanneesta päätöksenteosta. Perustajat malttoivat olla poissa yhtiöstä peräti vuoden verran, kunnes Alpiqin Suomesta vetäytyminen tarjosi oivan mahdollisuuden palata ruoriin keväällä Toimintaan on tullut uutta otetta: on laajennettu tarjontaa yritysostolla, on hankittu uutta osaamista sekä johto- että asiantuntijatehtäviin. Yrityksen tulevaisuus on nyt paremmalla tolalla kuin koskaan. Energiakolmion maine ja luotettavuus markkinoilla koetaan kiitettäväksi. Henkilöstö puhaltaa yhteen hiileen, kannattavuus on vakuuttavaa ja kasvu hyvällä uralla. Lisäksi kehittämispanostuksia mm. ICT:hen, markkinointiin ja henkilöstöön on tehty rohkeasti turvaten näin tulevaisuuden näkymiä. Hyvin mielin ja matkasta täysin nauttineena olen itse siirtymässä lomailun jälkeen vapaaherraksi ensi vappuna. Heikki Koikkalainen vapaaherraksi Kiitän kaikkia matkan varrella tapaamiani asiakkaita ja muita yhteistyökumppaneita, on ollut ilo palvella Teitä energiakolmiolaisena. Tulen mielenkiinnolla seuraamaan, vaikkakin etäämpää Energiakolmion ja toimintaympäristön kehitystä. Aurinkoisin terveisin Heikki Teolliset Palvelut 13 -messut Tapahtuma kokoaa teollisuuden, sekä julkisen sektorin päättäjät ja asiantuntijat Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen Päivillä on keskeisesti esillä myös energiansäästö ja energiatehokkuusaiheet. Energiakolmio osallistuu ko. messutapahtumaan omalla osastolla A208. Järjestämme myös ajankohtaisen miniseminaarin ENERGIA JA TEOLLISUUS hankinta, riskienhallinta ja käytön tehostaminen A-Hallin Seminaariareenalla molempina päivinä, klo Tervetuloa keskustelemaan sekä kuulemaan esitykset ajankohtaisista teemoista! Energiakolmio mukana VaikuttajaForum Energia -tapahtumassa Energiakolmio osallistuu Vanajanlinnassa järjestettävään VaikuttajaForum Energia -tilaisuuteen. Tapahtuma on Energiatoimialan johdolle suunnattu tilaisuus. Ohjelmassa on ajankohtaisia esityksiä ja verkostoitumista osallistujien kesken. Tapahtumassa keskustelemme alan toimijoiden kanssa energiamarkkinasta, energiatehokkuudesta sekä uusista palveluistamme toimialalla. Tervetuloa tapaamaan edustajiamme ja keskustelemaan ratkaisuistamme! 19

20 NIMITYSUUTISIA KTM, FM Annukka Ollitervo on nimitetty markkinointipäälliköksi. Hän on aiemmin työskennellyt mm. Sanoma Prossa. DI Tuulimari Fareed on nimitetty assistentiksi Portfolio Management -tiimiin. Aiemmin hän on työskennellyt FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:llä. DI Markus Herranen on nimitetty Account Manageriksi Portfolio Management -tiimiin. Hän on aiemmin työskennellyt Imatran Seudun Sähköllä. KTK Olli Laine on nimitetty Account Manageriksi Portfolio Management -tiimiin. Aiemmin hän on työskennellyt mm. rahoitusneuvojana Santander Consumer Financella. Ohjelmointitekniikan ins. (AMK) Jussi Kivimäki on nimitetty System Administratoriksi. Hän siirtyi Energiakolmiolle Metsykseltä. Ins. Jani Pohjolainen on nimitetty laatu- ja kehityspäälliköksi. Jani on aiemmin toiminut IT-asiantuntijana Energiakolmion energiatehokkuuspalveluissa. MBA Mikko Askolin on nimitetty Team Manageriksi Portfolio Management -tiimiin. Hän on aiemmin toiminut salkunhoitajana samassa tiimissä. KTM, ins. Juha Pentikäinen on nimitetty alkaen myyntipäälliköksi Energiatehokkuus-ryhmään. Juha on aiemmin toiminut mm. yksikön päällikkönä Ramboll Finlandissa. Tradenomi Anne Ottavainen on nimitetty palveluvastaavaksi palvelunhallintatiimiin. Anne on aiemmin työskennelyt TeliaSoneralla. Automaatiotekniikan ins. (AMK) Mikko Maunula on nimitetty määräaikaiseksi projekti-insinööriksi mittaustiedonhallintatiimiin. Aiemmin hän on työskennellyt C2 SmartLightissa. Tradenomi Johanna Kauppinen on nimitetty Account Manageriksi Portfolio Management -tiimiin. Aiemmin Johanna on toiminut assistenttina samassa tiimissä. Sähköinsinööri (AMK) Jani Laitinen on nimitetty tiiminvetäjäksi mittaustiedonhallintatiimiin. Aiemmin Jani on työskennellyt projekti-insinöörinä samassa tiimissä. ENERGIA seminaari Energiakolmion uudistuva ajankohtaisseminaari pidetään tänä vuonna Finlandiatalolla. Syksyn huipputapahtumassa on luvassa kiintoisa ohjelma ja puheenvuorojen pitäjinä Tradenomi Noora Savolainen on nimitetty määräaikaiseksi palveluvastaavaksi palvelunhallintatiimiin. Tradenomi/BA Niina Sahlstedt on nimitetty palveluvastaavaksi palvelunhallintatiimiin. Pekka Vanhanen on nimitetty järjestelmäarkkitehdiksi Energiakolmion ICT-tiimiin. Pekka siirtyi Energiakolmion palvelukseen Ixonokselta. alan parhaat asiantuntijat ja vaikuttajat. Varaathan päivän kalenteriisi ja seuraa tapahtuman tulevaa viestintää. Tapaamisiin Finlandia-talolla!