ENERGIAINFO 1/13. Lähienergiatuotanto tarvitsee lisää osaajia. Sähkön hinta kääntymässä nousuun? sivu 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIAINFO 1/13. Lähienergiatuotanto tarvitsee lisää osaajia. Sähkön hinta kääntymässä nousuun? sivu 4"

Transkriptio

1 ENERGIAINFO 1/13 Sähkön hinta kääntymässä nousuun? sivu 4 Vapon biodiesellaitos sopii vientituotteeksi sivu 6 Tuulivoima-ala hyvässä myötätuulessa sivu 14 Lähienergiatuotanto tarvitsee lisää osaajia sivu 8

2 Kasvupolulla kohti huippua Anssi Kuoppala puh Onko energian hinnalla merkitystä yritysten kilpailukyvyn kannalta? Asiakkaamme todistavat vahvasti, että on. Energiakolmion vuosi 2012 oli menestyksekäs. Vertailukelpoinen liikevaihtomme kasvoi edellisvuodesta yli 10 % ja kannattavuutemme pysyi hyvänä. Saimme myös erittäin korkeat arvosanat vuoden lopussa toteutetussa asiakastyytyväisyystutkimuksessamme. Näistä asetelmista olemme lähteneet uuteen vuoteen vauhdikkaasti. Asiakkailta saamamme palaute kirittää meitä muun muassa Huippuasiantuntijaksi Energiakolmiossa -kehitysohjelmassa, johon koko henkilöstömme osallistuu. Vuoden kestävä valmennusohjelma keskittyy vahvasti asiantuntijoidemme yhteistyön kehittämiseen yhä parempien tulosten aikaansaamiseksi asiakkaidemme hyväksi. Syksyn asiakaslehdessämme kerroimme satsauksistamme uusien palvelujen kehittämiseen. Valvomotoimintamme käynnistyminen on esimerkki kehitystyömme ensimmäisen vaiheen tuloksista. Samoin kumppaniemme kanssa toteutettavat mittaus- ja raportointipalvelun avaimet käteen -toimitukset ovat käynnistyneet onnistuneesti. Kevään aikana keräämme vielä asiakaspalautetta uusien palvelujemme kohdentamiseen ja sisältöön liittyen, ja jatkamme kansainvälisen liiketoiminnan kehittämistä. Vahvistamme jatkuvasti omaa kumppaniverkostoamme, jotta asiakkaamme saisivat palveluistamme entistä enemmän lisäarvoa. Hyvänä esimerkkinä toimii tuore yhteistyösopimus Buildercomin kanssa (sivu 18). Yhteistyö tarjoaa asiakkaillemme jatkossa erittäin kattavat palvelut huoltokirja- ja energiaraportoinnin alueella. Vuoden varrella yhteistyökumppanuuksien julkistuksia tulee lisää. Sijoittajat luokittelevat yritykset yleensä arvoyhtiöiksi ja kasvuyhtiöiksi. Tässä uusi luokittelu: energian tuottajat, kuluttajat, säästäjät sekä yritykset, joille energian hinnalla ei ole kovin suurta merkitystä. Näin kirjoitti Pekka Lähteenmäki äskettäisessä Talouselämälehden kolumnissaan, joka hahmotteli sähkön hinnan yhteyttä Suomen kilpailukykyyn (Talouselämä 8/2013). Niin, onko energian hinnalla merkitystä yritysten kilpailukyvyn kannalta? Asiakkaamme todistavat vahvasti, että on. Kolumnin tarkastelukulma ei ulotu energian hinnan vaihtelun merkitykseen eikä myöskään energiatehokkuuden kehittämisen mahdollisuuksiin. Energian hinta ei ylipäänsä ole annettu suure, johon sopeudutaan, vaan merkittävä tekijä johon voidaan vaikuttaa. Anssi Kuoppala Toimitusjohtaja Anssi Kuoppala 2

3 sivu 8 ENERGIAINFO 2 Pääkirjoitus Anssi Kuoppala, Energiakolmio Oy:n toimitusjohtaja 3 Sisällysluettelo 4 Sähkömarkkinakatsaus: Sähkön hinta kääntymässä nousuun? Toni Sjöblom, Energiakolmio Oy 5 Päästömarkkinat: Päästöoikeuden hinta romahti alkuvuodesta Jarmo Sillanpää, Energiakolmio Oy 6 Vapon biodiesellaitos sopii vientituotteeksi Tomi Yli-Kyyny, Vapo Oy 8 Lähienergiatuotanto tarvitsee lisää osaaajia Jukka Konttinen, Jyväskylän yliopisto 10 Energiakolmio valvoo sähkömarkkinoilla asiakkaidensa puolesta Janne Laine, Energiakolmio Oy 11 Kysyntäjoustolla toimivampaa sähkömarkkinaa Jonne Jäppinen, Fingrid Oyj 12 Sähkönkäyttäjän on hyödynnettävä valtaansa Mikko Rintamäki, ElFi Oy 14 Tuulivoima-ala hyvässä myötätuulessa Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys ry 15 Taaleritehdas ja Energiakolmio yhteistyöhön Heikki Koikkalainen, Energiakolmio Oy 16 Kiinteistöjen käyttäjät entistä energiatietoisempia KJ-Kiinteistöjohto 17 Asiantuntemus ja näkemys arvossaan Heikki Koikkalainen, Energiakolmio Oy 18 Energiatodistus uudistuu Kari Iltola, Energiakolmio Oy 19 Mainio matka Heikki Koikkalainen, Energiakolmio Oy 20 Nimitysuutisia Vapon biodiesellaitos sopii vientituotteeksi s. 6 ElFi Sähkönkäyttäjän on hyödynnettävä valtaansa s. 12 Tuulivoima-ala hyvässä myötätuulessa s. 14 ENERGIAINFO 1/13 sähkön hinta kääntymässä nousuun? sivu 4 Vapon biodiesellaitos sopii vientituotteeksi sivu 6 Tuulivoima-ala hyvässä myötätuulessa sivu 14 Lähienergiatuotanto tarvitsee Lisää osaajia ENERGIAINFO 1/2013 Energiakolmio Oy:n sidosryhmälehti Julkaisija: Energiakolmio Oy Ohjelmakaari 10, Jyväskylä Puh Päätoimittaja Heikki Koikkalainen Graafinen suunnittelu ja toimitus: Mainostoimisto Mediataivas Oy Ohjelmakaari 10, Jyväskylä Puh Osoitteenmuutokset: Petra Vuorinen Puh

4 Toni Sjöblom Sähkön hinta kääntymässä nousuun? Toni Sjöblom puh Pohjoismaiden sähkömarkkinan erikoisuutena oleva vesivoimariippuvuus on jälleen näyttämässä voimaansa. Päähuomion sähkömarkkinoiden uutisvirrassa on kuitenkin vienyt päästöoikeusmarkkinan poliittiset kiemurat, joita on käsitelty viereisessä artikkelissa. Vesitilanne heikentynyt Lunta on jälleen riittänyt Etelä-Suomea myöten tuoden iloa ulkoilijalle ja hikikarpaloita aamulla lumitöitä tekeville. Pohjoismaiden vesivoimatuotannon kannalta sateita on saatu talven aikana 13 TWh alle normaalin, mutta vastaavaan aikaan kokonaisvesitilanne on heikentynyt yli 25 TWh. Talven lämpötila on ollut vain aavistuksen normaalia kylmempi ja kulutus heikon taloustilanteen takia maltillinen. Vesivoimantuottajat halusivat kuitenkin pitää varsin pitkään vesivoiman ajomäärän korkeana ja tehdä tilaa seuraavan kevään sulamiselle. Varmaan tuottajien mielessä on viime kesän pakkoajot erittäin alhaisilla hinnoilla eikä tähän haluta uudelleen joutua. Aluehintaero on laskenut Ostajan kannalta vesitilanteen heikkeneminen näille lukemille ei ole niin haitallista kuin nopeasti ajatellen luulisi. Toki systeemihintaiset tuotteet ovat nousseet muutaman euron hiililauhteen rajakustannusta korkeammalle, mutta samaan aikaan aluehintaero on laskenut viidestä eurosta jopa negatiiviseksi sekä tuntikohtainen spot-hinta yön ja päivän välillä on tasoittunut. Kokonaisuutena suomalaiselle ostajalle nykyinen heikentynyt vesitilanne on viimevuotista tilannetta parempi. Haittapuolena tietenkin on, että nyt kun vesitilanne on valmiiksi heikko, voidaan paljon nopeammin ajautua tilanteeseen, jossa aletaan pelkäämään veden riittävyyttä seuraavan talven osalta. Matkaa tuohon tilanteeseen on enää 10 TWh ja ajallisesti se voi koittaa katseiden kääntyessä kesästä syksyyn. Piikkihintojen määrä jäi tänä talvena vähäiseksi poikkeuksellisen korkean Ruotsin ydinvoiman käyttöasteen takia ja heikentyneen vesitilanteen jättäessä tilaa myös hiililauhteen osittaiselle jatkuvalle ajolle. Siirtoyhteyksien vikaantumiset ovat edelleen jatkuneet. Fennoskan 1 ehti olla käytössä vain vajaan kuukauden ennen uutta vikaantumista. Vikaantumisesta seuraavat ongelmat jäänevät paljon pienemmiksi, koska nyt ei ole viime vuoden tapaan tarvetta siirtää vesivoimaa Norjasta Suomeen. Toivottavasti sama tilanne on myös kesällä, jolloin on pitkä huolto Norjan (NO1) ja Ruotsin (SE3) sekä Ruotsin (SE3) ja Suomen välisissä yhteyksissä. Kokonaisuutena Suomen tehotilanne säilyy tiukkana niin aluehintaeron kuin piikkihintojen kannalta aina Olkiluoto 3-reaktorin valmistumiseen (2016) asti. Eurooppa laahustaa Talouden osalta on maailmanlaajuisesti nähtävissä piristymistä, joskaan voimakkaan kasvun aikaan ei ihan heti päästä. Kiinassa on pysytty kasvu-uralla, tosin asetetut talouden tavoitteet ovat selvästi aiempaa maltillisempia ja hyvinvointia luodaan myös muilla osa-alueilla. Kiinalla on suuri vaikutus hiilimarkkinaan ja odotuksissa onkin, että hiilen hinta säilyy nykyisten kasvulukujen vallitessa varsin edullisena. Euroopan hiilen hinta on ollut Aasian hintatasoa runsaasti alempi ja tilanteen ennakoidaan säilyvän, joskin ero kapenee hieman vastaamaan tarkemmin rahtikustannusta. Hiilen hintaan oman värinsä tuo eur/usd-valuuttakurssin aiheuttamat heilahtelut. Eurooppa on menettänyt kilpailukykyään ja talouden kasvua odotetaan vasta vuoden viimeiselle neljännekselle. Tämä tulee näkymään alhaisena sähkön kulutuksena ja vaimeana päästöoikeuksien kysyntänä. Päästöoikeuden osalta isompi vaikutus tulee olemaan poliittisella päätöksenteolla, josta on kerrottu oikealla. Päästöoikeuden hinta tulee varmasti heilumaan runsaasti lähitulevaisuudessa, mutta kaiken kaikkiaan hintataso on alhainen ja riski nousuun on laskua suurempi euromääräisesti. Sähkön hintaodotukset Sähkön vuosituotteiden hinnat (kuva sivu 5) ovat poikkeuksellisen alhaiset edullisen hiilen ja romahtaneen päästöoikeuden seurauksena. Kauempien vuosien osalta nähtävissä on myös paranevan energiatasapainon vaikutus. Tuotanto lisääntyy kulutusta nopeammin OL3:n, Ruotsin ydinvoimalaitosten tehonkorotusten ja tuettujen uusiutuvien seurauksena. Suomen kannalta tilanteeseen vaikuttaa toiseen suuntaan Venäjän tuonnin romahtaminen, Estlink2-kaapelin käyttöönotto 2014 sekä Venäjän siirron muuttaminen kaksisuuntaiseksi yhden yksikön osalta todennäköisesti jo Lähiajan osalta hinnat ovat hieman yli hiililauhteen rajakustannuksen, mutta pelkohinnoitteluun ei ole vielä lähdetty. Kuten aiempina vuosina on nähty vesitilanne voi muuttua nopeasti päälaelleen. Jos sää kuitenkin jatkuu kuivana, kannatta ostajan toimia ennen syksyä ja tuottajan hieman odotella. Sademäärien lisäksi mielenkiinto kohdistuu poliitikkojen toimiin päästömarkkinaan liittyen ja pidemmällä aikavälillä talouskehitykseen. 4

5 Päästöoikeuden hinta aloitti vuoden 2013 laskutrendillä ja alimmillaan hinta kävi päivänsisäisesti alle 3 /t, mikä on alin taso koskaan harjoituskautta lukuun ottamatta. Tammikuussa laskua ruokki vähäisen kysynnän takia peruutettu päästöoikeuksien huutokauppa sekä Parlamentin teollisuusvaliokunnan äänestys backloading-mekanismia vastaan. Jarmo Sillanpää Päästöoikeuden hinta romahti alkuvuodesta Jarmo Sillanpää puh Viime vuoden aikana päästöoikeuksien tarjonnan vähentäminen tai muut markkinatasapainon kiristämiseen tähtäävät toimet eivät edenneet useista yrityksistä huolimatta, mikä on vienyt huomion markkinan ylijäämään. Useiden arvioiden mukaan päästömarkkina pysyy nykyisillä päästövähennystavoitteilla selvästi ylijäämäisenä 2020 asti kumulatiivisen ylijäämän ollessa vuosikymmenen lopussa suuruusluokkaa 2000 Mt. Valtaosa arvioidusta ylijäämästä on kerrytetty itse asiassa kuluvan vuoden loppuun mennessä, määränä ylijäämä vastaa päästökauppasektorin yhden vuoden päästöjä. Backloading-mekanismi on tällä hetkellä todennäköisin ja nopein tapa, jolla päästöoikeuden hintaan ja markkinatasapainoon tullaan puuttumaan. Järjestelyssä on tarkoituksena leikata tarjontaa yhteensä 900 Mt kolmannen päästökauppakauden alkujaksolta ( ) ja tuoda päästöoikeudet takaisin markkinalle kolmannen kauden lopussa. Backloading ei siis toteutuessaan vaikuta koko kauden tasapainoon ja tässä mielessä hintavaikutukset nähdään rajallisina. Lähivuosien tasapaino kiristyisi kuitenkin hieman, minkä odotetaan tukevan markkinahintoja. Samalla voidaan ajatella poliittisen väliintulon todennäköisyyden kasvavan myös jatkossa, kun kerran on muutettu markkinan sääntöjä. Kevään aikana backloadingia käsitellään eri foorumeilla ja läpimeno vaatii niin Komission, Parlamentin kuin jäsenmaiden hyväksynnän. Asian käsittely etenee kevään aikana ja päätöksiä voidaan odottaa todennäköisesti vasta touko-kesäkuussa. Muista fundamenteista haasteet Euroalueen talousnäkymissä, lentoliikenteen päästökaupassa sekä hidas eteneminen kansainvälisissä neuvotteluissa tukevat vaatimatonta hintanäkymää. Suuremmat muutokset näkymissä vaativat ylijäämän poistamista markkinalta ja/tai muuten tiukempia päästövähennystavoitteita. /tco ,5 10 9,5 9 8,5 8 7,5 7 6,5 6 5,5 5 4,5 4 3, ENOYR-11 ENOYR-12 ENOYR-13 ENOYR-14 ENOYR-15 ENOYR-16 ENOYR-17 ENOYR-18 EUADEC-13 Vuosituotteiden hintakehitys. Päästöoikeuden hintakehitys. 5

6 Vapon biodiesellaitos sopii vientituotteeksi Teksti Annukka Ollitervo Kuvat Vapo Oy Toteutuessaan Vapon biodieselhankkeella on suuri merkitys koko Suomelle. Yhdellä tuotantolaitoksella pystyttäisiin tuottamaan kolmannes Suomessa käytettävistä uusiutuvista liikennepolttoaineista vuonna Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny toppuuttelee biodiesellaitokseen liittyvää keskustejoonaa euroa tukea, mikäli tuotantolaitos Projektille on tulossa lähes 100 millua. Hän korostaa, että kyseessä on pitkän toteutuu. Tuki maksetaan toimivalle laitokselle. Jos laitosta ei tule, tukiraha menee tähtäimen hanke, joka on vasta suunnitteluvaiheessa. kakkoseksi jääneelle hankkeelle Hollantiin, Yli-Kyyny muistuttaa. Kemin Ajokseen Hanke sisältää paljon riskejä, mutta onnistuessaan myös hyvin paljon mahdollisuuksiatäisi vuodessa noin 1,2 miljoonaa kuutiota suunnitteilla oleva tuotantolaitos käyt- Vapon biodiesellaitossuunnitelma valittiin sarjansa lupaavimmaksi projektiksi EU:n n tonnia biodieseliä ja n nuorta ja ensiharvennuspuuta, joka tuottaisi järjestämässä NER 300 -kilpailussa, missä bionaftaa. Biodieseliä valmistetaan sinänsä 300 miljoonaa EU:n päästöoikeuskauppajärjestelmän osuutta myytiin ja niistä saakaasutusmenetelmällä. lähes 100 vuotta vanhalla Fischer-Tropschduilla varoilla tuetaan uusiutuvan energian Uutta on se, että raaka-aineena käytetään hankkeita. puuta. Mittavat investoinnit Mallin konseptoitavuus tarjoaa Vapolle mahdollisuuden jatkossa esimerkiksi lisenssien myyntiin. Yksi syy miksi voitimme oman sarjamme oli se, että meidän laitoksemme on suunniteltu öljynjalostamosta tai sellutehtaasta riippumattomaksi. Se voidaan perustaa minne tahansa, missä on biomassoja. Hankkeen investoinnit ovat Suomen mittakaavassa merkittäviä. Suunnitteluvaihe maksaa noin 30 miljoonaa euroa. Itse tuotantolaitos edellyttää 500 miljoonan euron investointia. Haemme sijoittajia sekä kotimaasta että ulkomailta, Yli-Kyyny sanoo. Suomen RED (Renewable Energy Directive) sitoumuksen mukaisesti vuonna 2020 uusiutuvien polttoaineiden osuus kaikista liikennepolttoaineista tulee olla 20 %. Toimiva tuotantolaitos pystyy tuottamaan kolmanneksen tästä tavoitteesta. 6

7 Tavoitteena ydinliiketoimintaan keskittyminen Vapo tunnetaan kansainvälisenä monialayrityksenä, jonka liiketoiminta on ollut hyvin pääomasitoutunutta. Jatkossa fokusoidumme paikallisten polttoaineiden, lämmön ja vastapainesähkön tuottamiseen, ja haemme näistä liiketoiminnoista mahdollisimman paljon synergioita. Maantieteellisesti keskitymme Suomen, Ruotsin ja Viron markkinoille. Biodieselhankkeen puitteissa meillä on mahdollisuus korkean osaamisen kautta tehdä pidemmälle jalostettua bioenergiaa ja viedä innovaatiota ulkomaille. Liiketoimintamalli, jossa emme enää omistaisi 100 prosenttisesti tuotantolaitoksia tai lämpövoimaloita, on meille kiinnostava vaihtoehto, Yli-Kyyny visioi. Hän tähdentää, että Vapon tytäryrityksiä Kekkilää ja Timberiä johdetaan omistaja-arvoa maksimoiden niiden omista lähtökohdista. Fokusoiminen tarkoittaa myös sitä, että kaikkea ei tehdä itse. Yli-Kyyny kiittelee yhteistyötä Energiakolmion kanssa. Lämmöntuotannon yhteydessä syntyy sähköä, jonka myynnin Energiakolmio hoitaa puolestamme. Energiakolmio myös hankkii Vapo Oy:n ja myös Kekkilän ja Timberin käyttämän sähkön, eli yhteistyömme toimii molempiin suuntiin. Me voimme puolestamme keskittyä ohjaamaan lämpölaitoksia optimaalisesti. Omavaraisuus toteutuisi turpeella Yli-Kyynyä harmittaa, että Suomi joutuu ostamaan niin paljon ulkomaista energiaa, vaikka kotimaasta löytyisi turvetta omavaraisuuteen asti. Vuonna 2005 ulkomaisen energian osuus Suomen bkt:sta oli 4,2 %, mutta vuonna 2011 se oli jo 8,4 %. Ostamme Venäjältä tällä hetkellä sähköä yhden ydinvoimalan verran. Samaan aikaan kauppatase on muuttunut pysyvästi. Kansantalouden kannalta suomalaisilla ei olisi enää yhtään varaa nostaa tuontienergian määrää, hän korostaa. Turvetuotannon ympärillä vellova keskustelu tuntuu suhteettoman suurelta, jos huomioidaan, että Suomen turvesoista tuotantokäytössä on tällä hetkellä vain murtoosa, n. 0,6 %. Kolmannes Suomen metsistä on soita, noin 9,3 miljoonaa hehtaaria. Meillä on tuotannossa n hehtaaria, eli reilusti alle 1 %. Samaan aikaan suojeltuna on 1,2 miljoonaa hehtaaria eli 13 % soista. Hallitusohjelman mukaisesti turpeen käyttöä on tarkoitus vähentää niin, ettei se lisää kivihiilen käyttöä. Kun jokaisesta luvasta valitetaan, hankkeet pysähtyvät byrokratian rattaisiin. Lopputuloksena turvepulaa korvataan joka paikassa nimenomaan hiilellä, vaikka se ei ollut tarkoitus. Vapon biodiesellaitossuunnitelma valittiin sarjansa lupaavimmaksi projektiksi EU:n järjestämässä NER 300 -kilpailussa, Turpeesta olisi myös helpompi tehdä biodieseliä kuin puusta. Jos voisimme ottaa tuotantokäyttöön vaikkapa hehtaaria soita, voisimme tuottaa kaiken Suomen tarvitseman liikennepolttoaineen omavaraisesti seuraavan 50 vuoden ajan, Yli-Kyyny heittää. Emme mene luonnonsoille Suomessa turvekeskustelu ohjautuu koko ajan vesistöihin, vaikka muualla maailmassa suuri kysymys on hiilidioksidipäästöt. Ei mökkiläisten samea rantavesi johdu turvetuotannosta. Humusta valuu veteen koko ajan sateiden ja ekosysteemin normaalin toiminnan kautta kaikkialta missä on turvemaita, eli metsämailta, pelloilta ja soilta. Vapolle turpeenkäytön vastuullisuus on itsestäänselvyys. Emme mene luonnonsoille, vaan toimimme metsätalouden käytössä olleilla soilla, jotka ovat jo menettäneet luontoarvonsa. Kertaalleen metsätalouden käyttöön kuivatetut suot kasvavat huonosti metsää, joten on ympäristön kannalta viisaampaa ottaa sekä puu että turve pois. Näin lahoavan pintaturpeen ja puumassan tuottama hiilidioksidi ei kuormita ilmastoa, Yli-Kyyny sanoo. Vastuullisuuteen kuuluu myös luonnonmukainen vesien puhdistaminen joko pintavalutuskentällä tai kosteikon avulla. Turvetuotanto rajataan muusta alueesta ja vedet ohjataan sarkaojiin ja sieltä kokoojaojiin ja sieltä edelleen laskeutusaltaisiin. Kiintoaine jää vaiheittain näiden vesienkäsittelyrakenteiden pohjalle. Altaasta vesi ohjataan pintavalutuskentälle, jossa vesi pumpataan kentälle ja turve suodattaa veden. Jos ongelmana on humus, vesi ohjataan esimerkiksi humusta syövään ranta-alpia kasvavaan kosteikkoon ja sitten vasta ojia pitkin vesistöön, Yli-Kyyny selittää. Vapo on myös lisännyt avoimuutta viestinnässään. Jos joku haluaa ottaa yhteyttä ympäristövastaavaan, kaikki mittaustulokset ja yhteyshenkilöiden tiedot löytyvät nettisivuilta. Luvitusmenettelyt saatava nopeammiksi Kaiken kaikkiaan Yli-Kyyny pitää Suomen tilannetta haastavana. Luvitukset niin tuulivoimalle kuin turpeellekin pitää saada nopeammin läpi. Tukilinjaukset pitää saada pitkäjänteisimmiksi, sillä investoinnit ovat usein kymmenien vuosien luokkaa. Meidän pitäisi saada energia-asiat kuntoon, ennen kuin energiaintensiivinen teollisuus siirtyy Suomesta kokonaan pois. 7

8 Lähienergiatuotanto tarvitsee lisää osaaajia Teksti ja henkilökuva Annukka Ollitervo Jyväskylän yliopistossa työskentelevän professori Jukka Konttisen mukaan hybridimallilla tuotettu lähienergia loisi Suomen energiatarpeeseen kaivattua omavaraisuutta. Lähienergia kiinnostaa ihmisiä, mutta kaupallisten kokonaisratkaisujen tarjoajia ja kokonaisuuksia ymmärtäviä osaajia on toistaiseksi vähän. Jukka Konttinen Pääosa Suomen energiantuotannosta syntyy keskitetysti esimerkiksi ydinvoimalla ja kiinteillä polttoaineilla. Vaihtoehtona keskitetylle tuotannolle on hajautetun tuotannon malli, jossa uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetaan paikallisesti pienten yksiköiden, kuten maatilojen tai jakeluverkon ulkopuolella olevien saarekkeiden tarvitsema lämpö ja sähkö. Suurteollisuus ja suuret asutuskeskukset tarvitsevat kohtuuhintaista energiaa. Silloin on järkevää tuottaa energia keskitetysti perinteisillä menetelmillä Konttinen painottaa. Tosin uudet laskelmat osoittavat, että esimerkiksi ydinsähkö ei olekaan selkeästi edullisempaa kuin muulla tavalla tuotettu sähkö. Kaikki muut voisivat joka tapauksessa käyttää uusiutuvaa energiaa. Ihannetilanteessa pientalo pystyisi tuottamaan itse ainakin kaiken tarvitsemansa lämpöenergian. Haasteena energiavarastointi Yksi uusiutuvien lähienergiamuotojen haaste on energiavarastointimenetelmien puute. Kesällä Suomessa paistaa aurinko, mutta silloin lämmityksen tarve on pienin. Jos vaikka aurinkosähköä tehdään päivällä, niin se pitäisi jotenkin varastoida. Lähienergiamuotojen varastointi on suuri haaste, johon ratkaisut ovat kehitysvaiheessa, Konttinen pohtii. Kokonaisuuksien osaajista pulaa Varastoinnin lisäksi energiankäyttö vaatii luotettavaa, katkeamatonta tuotantoa. Toimiakseen lähienergia edellyttää eri energiamuotoja yhdistävän hybridimallin, jotta energiaa voidaan varmasti tuottaa niin paljon kuin sitä tarvitaan. Ongelmaksi muodostuu se, että kokonaisnäkemyksen omaavia yrittäjiä ei ole riittävästi. Omakotitaloasujaa palveleva hybridimalli muodostuu esimerkiksi maalämmöstä, aurinkoenergiasta ja bioenergiasta (puusta). Keskitettyä tietoa ja tutkimusta hybridimallista ei kuitenkaan ole. Jokainen energiatoimittaja tarjoaa tietoa vain omasta teknologiastaan, Konttinen sanoo. Ihmiset pelkäävät uusiutuvia vaihtoehtoja, sillä niitä pidetään monimutkaisina, kalliina ja vaivalloisina öljy- ja suorasähkölämmitykseen verrattuna. Jos nyt haluat korvata vaikka öljykattilan uusiutuvalla energialla, tietoa ei juurikaan ole tarjolla keskitetysti. Kun omakotiasuja joutuu itse perehtymään ja paneutumaan asioihin, kynnys päätöksentekoon nousee ja kiinnostus uusiutuviin muotoihin laskee, Konttinen harmittelee. Ihmisiä eivät kiinnosta yksityiskohdat eikä välttämättä ympäristömyötäisyyskään, vaan se, että palvelu toimii ja on kohtuullisen hintaista. Energiateollisuus investoi Suomeen Konttinen toivoo, että Suomen tukipolitiikka saataisiin vakaammalle pohjalle, sillä se madaltaisi uusien yritysten kynnystä alalle. Perinteisiä paperitehtaita ei todennäköisesti enää Suomeen tule. Kemian- ja terästeollisuus tekevät vielä uudistuksia, mutta eivät välttämättä enää huomattavan suuria investointeja. Energiateollisuus on Suomen suurimpia investoijia tällä hetkellä, Konttinen huomauttaa. Vuoteen 2020 mennessä 38 % Suomen energiantarpeesta tulisi tuottaa uusiutuvalla energialla. Suurimmassa nosteessa tällä hetkellä on tuulivoima, nyt rakenteilla on useita tuulipuistoja. Tuulisähköä saataisiin nopeamminkin markkinoille, ellei luvitusmenettely ja muu politikointi hidastaisi niin paljon, Konttinen sanoo. Myös bioenergiassa tapahtuu parhaillaan. Biomassan ja -jätteen kaasutus laajassa mitassa on tulossa mahdolliseksi Lahdessa on jo toimiva laitos ja Vaskiluodon laitos on koekäytössä. Samoin teknologiat biopolttonesteiden ja biopohjaisten kemikaalien valmistamiseksi ovat kehitteillä, suomalaiseen teknologiaan ja osaamiseen perustuen. 8

9 Tukipolitiikka kasvun esteenä Suomen lyhytjänteinen tukipolitiikka saa pyyhkeitä Konttiselta. Sekä investointi- että tuotantotuilla on huomattava merkitys, kun investointeja tehdään kymmenien vuosien jänteellä. Syöttötariffit on määritelty vain tietylle ajanjaksolle, mikä luo epävarmuutta. Tukien jääminen pois kokonaan vaikeuttaisi tilannetta merkittävästi. Luulisi, että on valtion intressi saada Suomeen uusia yrityksiä, uusia työpaikkoja ja teknologiainnovaatioita jopa vientiin asti, Konttinen ihmettelee. Esimerkiksi Saksan aktiivinen tukipolitiikka mahdollistaa sikäläisten uusiutuvan energian yritysten ja teknologisten sovellusten kasvun, kun taas Suomessa tullaan jälkijunassa. Suomen nykyistä energiapolitiikkaa tehdään pitkälti suuryritysten intressien pohjalta. Kivihiilen käyttö kasvaa Saksan päätös luopua ydinenergiasta vuoteen 2022 mennessä tarkoittaa sitä, että kivihiilen poltto tulee lisääntymään. Uusiutuvalla energialla voidaan tuottaa noin 20 % energiantarpeesta. Toki samaan aikaan kehitetään teknologiaa, millä hiili voitaisiin ottaa talteen ja pumpata takaisin maahan. Se on sitten toinen juttu, onko kaasujen peseminen ja hiilivarastointi taloudellisesti kannattavaa. Saksan energiapoliitiikka voisi periaatteessa tarjota liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille. Siinä mielessä kyllä, että jostainhan saksalaiset sähkönsä ostavat. Keskisuomalaisten pk-sektorin bioenergiayritysten mukaan Saksan markkinoille on kuitenkin erittäin vaikea päästä. Saksalaiset varjelevat omia yrityksiä ja ostavat energiateknologian mahdollisimman paikallisesti. Biojalostus nousee öljynjalostuksen rinnalle Konttinen ennustaa uutta tulevaisuutta kaatopaikkajätteelle. Koti- ja teollisuusjätteen poltto tulee lisääntymään. Jatkossa roskapusseja ei enää toimiteta kaatopaikalle, vaan erityisesti pakkaus- ja muovijäte soveltuu poltettavaksi jätteenkäyttölaitoksessa. Kotitalousjätteen hyödyntäminen energianlähteenä vaatii kustannustehokkaan logistiikan, joka on kehitteillä. Konttinen pitää mielenkiintoisena myös biojalostuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Biojalostuksessa on sama idea kuin öljynjalostuksessa, eli ei tehdä biojätteestä pelkkää energiaa, vaan jalostetaan siitä myös esimerkiksi muovin tai kemikaalien raaka-ainetta. On alettu puhua myös jätejalostamoista. Kierrätysmateriaalin jalostaminen tulee olemaan suurempi teollisuus kuin neitseellisen materiaalin käyttäminen, Konttinen arvioi. Kaivetaan vanhat kaatopaikat esiin ja aletaan hyödyntää jätettä. Jonain päivänä vielä tapellaan siitä, kuka jätteet saa. Ajankohtaisia lähienergiatuotantoon liittyviä hankkeita Pisara meressä -hanke Pisara meressä on kaksivuotinen energia-alan tutkimushanke, missä tutkitaan aitoja saaria tai saarekkeenomaisia erillisiä alueita, kuten vaikkapa maatiloja. Ohjelman tarkoituksena on selvittää, miten niillä voitaisiin tuottaa energiaa omista, erilaisista lähteistä, monilla erilaisilla tekniikoilla ja ilman häiriöitä. DESY Distributed Energy Systems on valtakunnallinen hanke, missä tutkitaan lähienergiatuotannon valmiuksien kasvattamista. Jukka Konttinen vetää hankkeen hybridijärjestelmät/tekniikkateemat -osiota, jossa mm. keskitytään alan määrittelyihin kuten kansainvälisiin standardeihin, laskentamenetelmiin ja kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksiin. DESY on osa CLEEN Oy:n toimintaa, joka on yksi strategisen huippuosaamisen keskittymistä (SHOK) energian ja ympäristön alalla. 9

10 Energiakolmio valvoo sähkömarkkinoilla asiakkaidensa puolesta Janne Laine puh Energiakolmio kehittää Valvomoaan entisestään vastaten suoraan asiakkaiden ja markkinoiden kasvaviin tarpeisiin. Uudistuneen palvelun myötä fyysisen optimoinnin haasteita sekä riskejä muun muassa sähkömarkkinoilla voidaan hallita entistä tehokkaammin. Vaihtelevan ja säätämättömän sähköntuotannon, kuten tuulivoiman, osuus näyttäisi lisääntyvän pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla merkittävästi. Linkittyminen myös muihin ympäröiviin markkina-alueisiin on lisääntymässä jatkuvasti. Näiden tekijöiden johdosta volatiliteetti markkinoilla näyttäisi kasvavan ja kulutus- tai tuotantomäärien virheellinen arviointi tulisi tällöin entistä kalliimmaksi. Valvomo-osaamisen entistäkin proaktiivisempi hyödyntäminen ja terävöittäminen on nyt ajankohtaista. Energiakolmion 24/7-periaatteella toimiva Valvomo toteuttaa erilaisia fyysisen optimoinnin ja riskienhallinnan tehtäviä asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Valvomo esimerkiksi aggregoi asiakkaiden joustopotentiaalin markkinoille keskitetysti ja tietenkin anonyymisti. Kaupankäyntiä voidaan toteuttaa Spot-, Elbas- sekä säätösähkömarkkinoilla Energiakolmion Valvomosta käsin. Valvomopalveluiden avulla asiakas voi kohdentaa kulutuksensa tai tuotantonsa juuri niille tunneille, jolloin se on järkevintä. Lisäksi voidaan toteuttaa asiakkaiden muita 24/7-valmiutta vaativia tehtäviä. Energiakolmio kehittää Valvomoa jatkuvasti ennakoiden asiakkaidensa ja markkinoiden vaatimuksia ja mahdollisuuksia. Energiakolmion asiakaskunta on ottanut Valvomon erittäin mieluusti vastaan. Valvomon asiakkaina aloittavat muun muassa Kotkan Energia sekä Vapo. Valvomopalvelun ansiosta Energiakolmio asiakkaineen tuo sähkömarkkinoille suuren määrän jo reservissä ollutta säätöpotentiaalia ja tukee näin koko sähkömarkkinan toimintaa. Liiketoimintajohtaja Janne Laine kertoo Valvomon tukevan sähkömarkkinan toimintaa.

11 Kysyntäjoustolla toimivampaa sähkömarkkinaa Teksti Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Kuva Fingrid Oyj Fingridille kysyntäjousto on uusi ja monipuolinen mahdollisuus varmistaa voimajärjestelmän tehotasapaino ja käyttövarmuus. Kysyntäjoustollahan tarkoitetaan lyhyesti sanottuna sähkönkäytön rajoittamista tai käytön siirtämistä korkean kulutuksen ja hinnan tunneilta edullisempaan ajankohtaan. Tarve kysyntäjouston lisäämiselle kulkee käsi kädessä joustamattoman tuotannon lisääntymisen kanssa. Jos ja kun voimajärjestelmään tullaan tulevaisuudessa liittämään enemmän joustamatonta tuotantoa, kuten ydinvoimaa ja uusiutuvia energianlähteitä, kysyntäjousto voi kantaa kortensa kekoon tehotasapainon ylläpidossa. Ydinvoimahan ei perinteisesti Suomessa säädä ja uusiutuvien tuotantomäärät riippuvat enemmänkin säästä, kuten tuulesta tai auringosta, kuin kysyntähuipusta tai hinnasta. Käyttövarmuuden lisäksi kyse on myös sähkömarkkinoiden hyvästä toiminnasta. Kustannustehoa kaikille osapuolille Fingridillä on ollut jo pitkään kulutusta osana reservejä, keskittyen kuitenkin suurteollisuuteen, kuten metsä-, metalli- ja kemianteollisuuteen. Energiaintensiivinen suurteollisuus on kuitenkin vähenemässä Suomessa ja sillä on vaikutuksensa myös Fingridin reserveihin. Kysyntäjousto on luonteva mahdollisuus lisätä tarjontaa niin säätösähkö- kuin reservimarkkinoillakin. Osallistuminen esimerkiksi reserveihin voi tarkoittaa vain muutamien sekuntien mittaisia sähkökatkoja ja tai vaikkapa tunnin katkoa kerran kymmenessä vuodessa. Tai ei katkoa lainkaan, jos tehoa pystytään säätämään joustavasti. Kysyntäjoustoon osallistuminen voi edellyttää yrityksiltä alussa investointeja, mutta pitkässä juoksussa se tarjoaa kustannustehokkaan ratkaisun niin yritykselle, Fingridillekin kuin kansantaloudellekin. Olemme havainneet että kysyntäjouston etenemistä on hidastanut tiedonpuute, kyse ei ole pelkästään tekniikasta vaan myös bisnesmallien kehittämisestä. Kuka tietää että kulutus voi jo nykyisin osallistua kahdeksalle erilaiselle markkinalle? Markkinoiden vaatimukset ja ansaintalogiikka vaihtelevat, lisätietoa asiasta löytyy Fingridin internet-sivuilta. Lisää kysyntäjoustoa Mutta mistä sitä kysyntäjoustoa voi löytyä lisää? Tekniikan kehittyminen luo koko ajan uusia mahdollisuuksia myös pienkulutukselle ja -tuotannolle osallistua. Hetken voi vielä viedä ennen kuin kotitaloudet voivat kunnolla osallistua, pk-sektori varmaan tulee kulkemaan edellä. Ja varmasti sieltä suurteollisuudestakin voi vielä löytyä uusia kohteita kun kammataan tarkemmin. Tuntienergiamittareiden käyttöönotto on merkittävässä roolissa markkinoiden avautumisessa. Tärkeää on, että kulutusta voidaan ohjata ja toiminta todentaa mittauksella. Kysyntäjoustoa ei pidä pitää kulutuksen kannalta "peikkona", vaan pikemminkin mahdollisuutena tehostaa toimintaa ja jopa uutena ansaintamahdollisuutena. Esimerkkinä voisin mainita että vuonna 2012 säätösähkömarkkinoilla kymmenellä kalleimmalla tunnilla hinta oli 40-kertainen verrattuna koko vuoden keskihintaan. Voisiko esimerkiksi isojen kiinteistöjen ilmanvaihto toimia taajuusohjattuna? Tai voisiko vaikkapa kasvihuoneista sammuttaa valot noina edellä mainittuina kymmenenä tuntina? Joustopotentiaalia markkinoille Uusi asia sähkömarkkinoilla on myös ns. aggregaattorit eli yritykset jotka muodostavat pienkulutuksesta ja -tuotannosta isomman kokonaisuuden, joka voi osallistua eri markkinoille. Energiakolmio on uranuurtaja Suomessa tällä saralla ja on avannut maassamme ensimmäisen kysyntäjoustovalvomon. Kyseessä on tervetullut lisä sähkömarkkinoille ja toivomme toiminnan lähtevän vilkkaasti käyntiin ja laajentuvan. Omalta osaltamme lupaamme käydä läpi kaikkia niitä asioita, mitkä voivat toimintaa edesauttaa. 11

12 Sähkönkäyttäjän on hyödynnettävä valtaansa ElFi:n toimitusjohtaja Mikko Rintamäki on huolestunut sähkömarkkinan toimivuudesta. Hän kannustaa sähkönostajia hyödyntämään valtaansa nykyistä enemmän. Ilmasto- ja energiastrategiaa päivitetään. Millaisia ajatuksia se herättää? Kulutusarvioita on päivitetty alaspäin, mikä on järkevää ja ymmärrettävää. Taantuma on vaikuttanut, mutta Suomesta on rakennemuutoksen myötä lähtenyt kulutusta pysyvästikin. Olen huolestunut siitä, että jos kulutusennusteita leikataan, sillä aletaan tehdä politiikkaa ja ennusteista tuleekin tavoitetila. Tehokas ja kehittyvä yhteiskuntamme tarvitsee energiaa jatkossakin. Tarvitaan uutta energiaa korvaamaan poistuvaa kapasiteettia sekä tuontia, tavoitteenahan on omavaraisuus. Uusiutuvaa voimantuotantoa tulee markkinoille tukimekanismien avulla. Ohjaamaton tuotanto aiheuttaa epäsuoria kustannuksia, kun järjestelmän säätökyky ei riitäkään. Windfall-veroa valmistellaan? En kannata tällaisia veroja, ne ovat fiskaalisia. Pitäisi muuttaa markkinoiden rakennetta niin, että windfallia ei synny. Pitää varmistaa, että kilpailu toimii kunnolla. Pitää hoitaa sairautta eikä oiretta. Pohjolan sähkömarkkinat ovat muutoksessa. Eriytyykö Suomi pohjoismaisista markkinoista? Suomi on jo eriytynyt. Heikko kytkentämme Ruotsiin näkyi erityisesti viime vuonna, kun Venäjän tuonti heikkeni. Meillä oli hyvä vesivoimatilanne ja Ruotsin yhteyksissä oli yllättävän paljon häiriöitä. Nyt vesivoimatilanne on tasaantunut, mutta vain viikko sitten hajosi Fenno Skan kaapeli, taas. Jos tulee kylmää, olemme taas erillämme. Tämä Teksti Hannele Haltia Kuva Tero Takalo-Eskola merkitsee satojen miljoonien eurojen lisämaksua suomalaisille sähkön käyttäjille. Liityntä länteen on niin heikko ja joudumme maksamaan riskilisää, koska meillä ei ole riittävästi sähkön myyjiä, jotka uskaltavat myydä täällä. Olemme isolla sähkömarkkinalla äärimmäisenä Venäjän rajalla, siksi maksamme sähköstä Ruotsia enemmän. Miten Venäjän muutokset vaikuttavat Suomeen? Venäjällä otettiin käyttöön kapasiteettimaksu eli sähkön hinnan päälle lisätään talviarkipäivänä lisämaksu. Sähkön Suomeen tuoja joutuu maksamaan tuon lisähinnan. Käytännössä arkipäivänä sähköä tulee nolla tai murto-osa normaaliin nähden. Heikko tuontikapasiteetti lännestä ei riitä ja joudutaan käyttämään kalliimpaa tuotantokoneistoa. Sähkön saannin romahdus arkiaamuina vaatii melkoista sopeutumista. Miten arvioisitte sähkömarkkinan toimivuutta ja läpinäkyvyyttä? Markkina toimii teknisesti. Toimijoita, varsinkaan myyjiä ei ole riittävästi. Voimantuotanto on keskittynyt ja heikot yhteytemme muuhun markkinaan eivät paranna tilannetta. Kaupallisten toimijoiden kannalta tilanne on heikentynyt ja riskit ovat kasvaneet. Tilanne on siis heikentynyt. Läpinäkyvyyttä on Elfissä aina korostettu ja kannatamme mahdollisimman avointa tiedonkulkua. Kaipaisimme esimerkiksi hintatarjouskäyriä hinta-alueittain tai spot-hintatarjouksia, mutta näistä on kieltäydytty. Viranomaiset ja sähköpörssi ovat sitoutuneet avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Eurooppaan laajennuttaessa nämä kysymykset ovat edessä; toimivatko markkinat vai käyttävätkö isot toimijat tilannetta hyväkseen? Miten kysyntäjousto kuormanjousto voi hyödyttää sähkönkäyttäjää? Sähkön spottihinnan noustessa korkeaksi kannattaa toimijan rajoittaa sähkönkulutustaan ja myydä ylimääräinen sähkö tai jättää sähkö käyttämättä ja myydä se takaisin markkinoille. Sähkön kuluttaja siis rajoittaa kulutustaan kriittisimpään aikaan. Niukkuusaikana voidaan sähkönkulutusta siirtää ja saada siitä rahallista korvausta. Isot käyttäjät ovat hyödyntäneet kuormanjoustoa jo pitkään ja esimerkiksi Energiakolmio kannustaa siihen asiakkaitaan. Yritys voi säästää hintapiikin aikana paljon jopa miljoonia euroja jos sillä on kuormanjouston mahdollistava sopimus. Tuotannon toki tuolta ajalta menettää, joten kuormanjouston rajat kannattaa miettiä tarkkaan. Jos kuormanjoustoa käytettäisiin laajemmin, se vähentäisi piikkihintoja eli erkautumista markkinoista, minkä jälkeen useat sähkön tariffimyyjät poistuisivat markkinoilta ja hintataso laskisi ja pysyisi stabiilina. Mielestäni yhä useampien yritysten pitää saada sopimukset, jotka mahdollistavat kuormanjouston. Asiakkaan on voitava hyötyä siitä, että leikkaa tai siirtää kulutustaan. Tosin monet asiakkaat haluavat pitää tuotantonsa erillään sähkökaupasta. Elfi ja Energiakolmio toivovat, että asiakkaat käyttäisivät sitä valtaa, jota heillä on. Jatkossa sähköpiikit uusiutuvan voimantuotannon johdosta vain lisääntyvät! Olkiluoto myöhästyy, mutta tarvitaanko ydinvoimaa enää? Ei ole helppoa rakentaa monimutkaista laitosta uusilla parametreillä pitkän tauon jälkeen. Toivottavasti Olkiluoto 3 saadaan käyttöön viimeisimmän aikataulun mukaan vuonna Myöhästymisestä on seurannut korkeammat sähkönhinnat. Olkiluotoa tarvitaan pitämään Suomen sähkötase kunnossa ja se olisi helpottanut tilannettamme Venäjän muutosten tultua. Olkiluoto 3 on iso laitos, se juuri ja juuri mahtuu sähköverkkoon. Tilaa myös Olkiluoto 3:n jälkeisille ydinvoimaloille on, sillä energian perustarve ei ole kadonnut. Haaste onkin siinä, miten ne pystytään rakentamaan järkevästi nykyympäristössä. 12

13 Suomen ElFi Oy (ElFi) perustettiin kesällä ElFin omistavat suuret sähkön netto-ostajat Suomessa. ElFin perustehtävä on huolehtia osakkaidensa edunvalvonnasta sähkömarkkinoilla. Yritys toimii merkittävänä sähkömarkkinavaikuttajana ensisijaisesti Suomessa, toissijaisesti Pohjoismaissa. ElFi osallistuu maamme energiakeskusteluun mm. antamalla erilaisia lausuntoja aktiivisesti ja oma-aloitteisesti asioista, joilla koetaan olevan vaikutusta sähkömarkkinoihin ja sähkönkäyttäjän asemaan. ElFi:n tavoitteena ei ole tuottaa voittoa. Omistajien lisäarvo syntyy sähkömarkkinan toimintaa parantaen, alempana sähkön hintana. Miten sähkömarkkinan integraatio vaikuttaa Pohjoismaissa ja Euroopassa? Pohjoismainen malli on saanut hyvän vastaanoton Euroopassa, mutta muutoksia tulee. Olemme tottuneet tekemään sähkökauppaa tuntitasolla, mutta jatkossa taseasiat joudutaan tekemään puolen tai neljännestunnin tarkkuudella. Isoimpia muutoksia ovat kuitenkin Euroopan uusiutuvan energian tavoitteet ja erityisesti Saksan päätös tukea uusiutuvaa ja luopua ydinvoimasta. Käytännössä se vaikuttaa myös pohjoismaiseen tapaan toimia. Uusiutuvan tukeminen on painanut sähkön markkinahintaa alas. Jotta saataisiin tarvittavaa uuttaa voimalaitoskapasiteettia, on markkinoilta kerättävä ylimääräisiä kapasiteettimaksuja. Markkinahinnalla kapasiteettia ei voi tukien takia tehdä. Tilanne on mennyt päälaelleen. Kysynkin, ryhdytäänkö tällaista kapasiteettimaksua perimään maittain vai Euroopan tasolla. Monet maat haluavat tehdä eurooppalaisia ratkaisuja, sillä sitä pidetään tehokkaana tapana tuottaa uusiutuvaa kapasiteettia. Mutta jos tehdään iso kustannuksia aiheuttava päätös, kulut jaetaan kaikkien kesken. Tällaisessa tilanteessa saksalaiset voivat jakaa ydinvoimasta luopumisensa koko Euroopan maksettavaksi! Millaisia ovat Elfin tavoitteet jatkossa? Tavoitteenamme on tukea hankkeita, joilla sähköntarjontaa lisätään. Toinen tehtävämme on edunvalvonta. Pyrimme vaikuttamaan pelisääntöihin niin, että niissä otetaan myös sähkönkäyttäjien edut huomioon. Tällä hetkellä pinnalla on kuormanjoustoon kannustaminen ja yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa kehitämme pelisääntöjä ja koulutamme, jotta mahdollisimman monet pystyisivät siitä hyötymään. Mikko Rintamäki

14 Tuulivoima-ala hyvässä myötätuulessa Teksti Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys ry Kuva Panu Paalatie Tuulivoimalle puhaltavat Suomessa myönteiset tuulet. Rakentaminen on nytkähtänyt käyntiin monien takkuisten vuosien jälkeen. Ja näin pitääkin olla: vuosi 2020, jolloin EU:n asettamien uusiutuvan energian tavoitteiden pitäisi olla täytettyinä, on vain seitsemän vuoden päässä! Vaikka tuulivoimahankkeiden tieltä on poistunut lukuisia esteitä, ottaa hankkeiden läpivienti edelleen oman aikansa, ja nopeimmillaankin on puhuttava ennemmin vuosista kuin kuukausista hankkeen läpiviennin aikatauluna. Pian on kulunut vuosi ministeri Tarastin tuulivoimarakentamisen esteiden poistamiseen tähdänneestä selvitystyöstä. Vaikuttaa siltä, että Tarastin selvityksen myötä asiat ovat etenemässä, eikä poliittinen tahto hautaudu raportin myötä, vaan on edelleen vahva ja tuulivoimamyönteinen. Selvityksen jälkeen on lyhennetty tuulivoimalta teihin ja muihin liikenneväyliin vaadittuja etäisyyksiä. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on myös tehnyt ansiokasta tapauskohtaista harkintaa myöntäessään lentoestelupia. Haasteita riittää Äänikysymykset ja tuulivoiman aiheuttamat tutkien lisäämis- ja siirtokustannukset ovat tällä hetkellä asioita, joihin haetaan ratkaisuja alan eteenpäin viemiseksi. Ääniasioissa ongelmia aiheuttaa ympäristöministeriön ohjeessa ja valtioneuvoston asetuksessa annetut, keskenään ristiriitaiset ääniohjearvot. Tutkien osalta haasteena ovat tuulivoimaloiden tutkille aiheuttamat katvealueet, ja erityisesti näiden katvealueiden kompensoiminen aluevalvonnalle. Sinänsä tutkaasiaan saatiin helpotusta pari vuotta sitten, kun Puolustusvoimat pääsi arvioimaan tutkavaikutuksia arviointityökalun valmistuttua. Suomen Tuulivoimayhdistyksen toiveena on saada pikaisesti eteenpäin myös mahdollisuus rakentaa tuulivoimaloita poikkeusluvalla jo olemassa oleville teollisuusalueille. Kaavoituksessa ja luvituksessa olevia päällekkäisyyksiä haluttaisiin niin ikään karsia. Työnsarkaa siis vielä riittää, vaikka rakentaminen alkaa olla hyvässä vauhdissa. Toteutuneiden hankkeiden myötä tuulivoima myös tulee suomalaisille tutummaksi, mikä varmasti tulee lisäämään yleistä hyväksyttävyyttä. Syöttötariffi vauhdittamassa rakentamista Suomessa maksetaan syöttötariffia tuulivoimarakentamisen edistämiseksi. Syöttötariffi on sidottu vuoden 2020 uusiutuvan energian tavoitteisiin. Tuulivoiman osuuden tulee tuolloin olla 6 % kokonaissähkönkulutuksesta, mikä vastaa 6 TWh:n vuosituotantoa. Asennettuna kapasiteettina tämä on noin MW:a. Syöttötariffin piiriin hyväksytään uusia voimaloita, kunnes MW:n katto tulee täyteen. Tariffin perustaso on 83,5 euroa/mwh, jota maksetaan hanketta kohden 12 vuoden ajan siitä lukien, kun voimala tulee tariffin piiriin. Vuoden 2015 loppuun asti maksetaan korotettua syöttötariffia, joka on 105,3 euroa/mwh. Tulevina vuosina valtion budjettiin tullaan ottamaan merituulivoiman (offshore) demotuki, joka maksetaan aluksi yhdelle hankkeelle. Tämän tuen avulla pyritään 14

15 Taaleritehdas ja Energiakolmio yhteistyöhön Teksti Heikki Koikkalainen Kuva Petteri Kivimäki Taaleritehdas Oy ja Energiakolmio Oy solmivat sähkömarkkinoita koskevan yhteistyösopimuksen 22. helmikuuta Jyväskylässä. Solmitun sopimuksen mukaisesti Energiakolmio järjestää Taaleritehtaan koko tuulivoimatuotannon myynnin markkinalle. Energiakolmion kokemus ja joustava palvelumalli ovat osoittautuneet energiamarkkinoilla kilpailukykyisiksi. Kasvavalle tuulivoimatuotannolle on rakennettu soveltuva palvelutarjonta, joka on saanut viime aikoina hyvän vastaanoton markkinalla. Taaleritehtaan ensimmäinen tuulivoimapuisto on rakenteilla Honkajoelle, jonne nousee yhdeksän tuuliturbiinia kevään 2013 aikana. Honkajoen hankkeen lisäksi Taaleritehtaalla on suunnitelmat noin 60 tuuliturbiinista yhdeksään eri kohteeseen Lounais- ja Etelä-Suomessa sekä tuuliturbiinin hanke Posiolla. Taaleritehdas on yksi Suomen suurimmista tuulivoimatoimijoista. Sopimusta allekirjoittamassa Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy:n johtaja Taamir Fareed (keskellä) sekä Energiakolmio Oy:n toimitusjohtaja Anssi Kuoppala (oikealla) ja liiketoimintajohtaja Janne Laine (vasemmalla). vauhdittamaan rakentamista merialueille. Offshore-tuulivoima on perustamis- ja huoltokustannuksiltaan huomattavasti maaalueille rakentamista kalliimpaa, mutta myös tuotto-odotukset ovat merialueilla korkeammat. Lupaavaa on se, että koko Itämeren alue huomioiden Suomen rannikoilla on paras potentiaali merituulivoimalle. Tuulivoima tuo oman lisämausteensa sähkömarkkinoille. Säätötarvetta ei kuitenkaan vielä pitkään aikaan tarvitse lisätä tuulivoiman vuoksi. Tilanne helpottuu säätötarpeen osalta myös tuotantoennustusmenetelmien kehittyessä. Tuulivoimatuotanto on onneksi suurimmillaan kylminä talvikuukausina, jolloin sähkönkulutuskin on mittavinta. Kylmiä pakkaspäiviä pidetään usein vähätuulisina maan pinnan läheltä tarkasteltaessa, mutta tilanne onkin aivan toinen modernien tuulivoimaloiden napakorkeuksilla metrissä. Tuulivoima toki saa tuotantotukea, minkä voidaan laskea nostavan energian kokonaishintaa. Samaan aikaan tuulivoima on vailla polttoainekustannuksia, ja sitä voidaan tarjota hyvinkin edullisesti pohjoismaisille sähkömarkkinoille. Näin ollen tuulivoima puskee muiden polttoainevapaiden energiamuotojen tavoin sähkönhintaa alaspäin. Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys ry Hyvät tuulet jatkuvat Suomen tuulivoimakapasiteetti kasvoi viime vuonna enemmän kuin koskaan ennen, 45 %. Asennettua tuulivoimaa oli vuoden vaihteessa yhteensä 288 MW, 163 tuulivoimalaa. Tänä vuonna lisäystä tulee varmuudella ainakin 125 MW, joten tuulivoima-ala on Suomessa todella vahvassa kasvussa. Kehitteillä olevien hankkeiden määrä on valtava: STY:n tietojen mukaan hankkeiden yhteenlaskettu kapasiteetti on jopa MW, josta MW on suunnitteilla merialueille. On hyvä, että hankkeita on vireillä paljon, sillä väistämättä osa projekteista kariutuu matkan varrella kannattamattomina, luvituksen vuoksi mahdottomina tai muista syistä. Suomen Tuulivoimayhdistys ry (STY) on tuulivoima-alan edunvalvontajärjestö, joka kokoaa yhteen tuulivoima-alasta kiinnostuneita yksityishenkilöitä, yrityksiä ja muita tahoja. Vuonna 1988 perustettu yhdistys välittää tietoa ja pyrkii monin keinoin muovaamaan suomalaista toimintaympäristöä mahdollisimman tuulivoimamyönteiseksi. Yhdistys myös julkaisee Tuulienergia-lehteä. Yhdistyksellä on kaksi työntekijää, joiden pääpaikka on Jyväskylässä. STY:ssä on noin 230 henkilöjäsentä sekä 150 yritys- ja yhteisöjäsentä, joukossa myös muutamia kuntia. Yhdistys on kasvanut viime vuosina kovaa vauhtia jäsenmäärän osalta: mitä moninaisimpien alojen yritykset ja muut tahot ovat oivaltaneet, että Tuulivoimayhdistyksessä toimiminen on erinomainen tapa tavoittaa tuulivoima-alan toimijat, saada tietoa alan uusista tuulista ja verkostoitua. Myös Energiakolmio on liittynyt yhdistyksen jäseneksi tuulivoima-aluevaltauksensa myötä. Haluammekin toivottaa Energiakolmion lämpimästi mukaan hyväntuuliseen joukkoomme! 15

16 Kiinteistöjen käyttäjät entistä energiatietoisempia Teksti ja henkilökuvat Annukka Ollitervo Kiinteistömarkkinoilla eletään tällä hetkellä mielenkiintoista vaihetta. Taantuma on laskenut vuokratilojen kysyntää. Samaan aikaa käyttäjien energiatietoisuus ja odotukset palvelujen suhteen ovat kuitenkin kasvaneet. Pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä vapaana yli miljoona neliötä toimistotilaa, valottaa toimitusjohtaja Osmo Hiltunen KJ Kiinteistöjohdosta. Osa väsyneestä kiinteistökannasta ei koskaan enää löydä uusia vuokralaisia, vaan kiinteistöt tullaan purkamaan tai uudistamaan esimerkiksi asuinkäyttöön. Vuonna 2000 perustettu KJ-Kiinteistöjohto on vaativien toimitilojen johtamiseen erikoistunut yritys, joka tunnetaan yrityspuistojen (business park) markkinajohtajana Suomessa. Kaiken kaikkiaan KJ-Kiinteistöjohdon johdettavana on noin miljoona neliötä pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa. Toimitilamarkkinoiden kokonaisuus huomioiden Hiltunen on tyytyväinen KJ-Kiinteistöjohdon tilanteeseen. Yleisestä trendistä poiketen meidän johtamissa kiinteistöissä vuokrausaste on erittäin korkea, keskimäärin peräti 96%, hän sanoo. Hyvät tilat ovat yrityksen käyntikortti Markkinatilanne tarjoaa vuokralaiselle mahdollisuuden valita tarkemmin, minne toimistonsa sijoittaa. Tärkeimmässä roolissa ovat sijainti ja autopaikat. Tilatehokkuus ja tilojen muuntojoustavuus ovat myös oleellisia kriteerejä. Kohteen imago ja palvelujen monipuolisuus ovat koko ajan isommassa roolissa, ja palveluita myös halutaan ulkoistaa entistä enemmän, Hiltunen luettelee. Ympäristösertifioinnit ja yleinen ympäristötietoisuus ovat niinikään nousussa. On monikansallisia yrityksiä, jotka sijoittuvat vain tietyn ympäristösertifiointitason tiloihin. Myös yritysten henkilökunta on nykyään erittäin valveutunutta. Omaan työpisteeseen edellytetään kierrätysmahdollisuuksia, ja oman toimitilan osalta halutaan tietää energiankäyttötunnuslukuja, Hiltunen kertoo. Toimitusjohtaja Osmo Hiltusen luotsaamalla KJ-Kiinteistöjohdolla on pääkaupunkiseudulla vastuullaan 13 yrityspuistoa. Vuokran kaksiosaisuus motivoi energiansäästöön Yleisen käytännön mukaisesti vuokra muodostuu kiinteästä pääomavuokrasta ja todellisiin ylläpitokustannuksiin perustuvasta hoitovuokrasta. Hoito-osuuden minimointi on vuokralaisen kannalta merkittävä tapa alentaa tilojen käyttökustannuksia. Yritykset sitoutuvat helposti energiatalkoisiin, sillä esimerkiksi lämmityskuluista koituva säästö tulee lyhentämättömänä asiakkaan eduksi, Hiltunen kertoo. 16

17 KJ-Kiinteistöjohto on ollut Energiakolmion asiakkaana jo 10 vuotta. Yhteistyötä tiivistetään jatkuvasti salkunhallinnan, energianseurannan ja Alami-palveluiden osalta. Sanna Schutskoff Energiakolmiolta sekä Jani Huhtaniska, Joonas Arnberg ja Osmo Hiltunen KJ-Kiinteistöjohdolta seuraavat, kun Lasse Pollari esittelee EnerKeyn tuottamia raportteja KJ-Kiinteistöjohdon kohteista. Helppokäyttöiset työkalut tehostavat energiankäytön johtamista Mitä tulee energiatehokkuuteen, aika moni asiakas odottaa meiltä aktiivisia ja jatkuvia toimenpiteitä, Hiltunen sanoo. Energiankäytön johtaminen on tärkeä osa kohdepäällikön jokapäiväistä tehtävää. Kiireen keskellä oleelliseen rooliin nousee työkalujen helppokäyttöisyys. Energiakolmion EnerKey-palvelu saa kehuja Hiltuselta. Olemme seuranneet kohteiden kustannuksia ja kulutuksia jo vuosien ajan, ja benchmarkkaamme omia kohteitamme toisiinsa. Näin paljastuu helpommin, jos jossain kohteessa kustannukset poikkeavat normaalista. EnerKeyn raportit ovat tähän tarkoitukseen erinomaisen hyviä. Tulevaisuudessa KJ-Kiinteistöjohto ottaa käyttöön hälytysrajat kaikissa kohteissa, jolloin poikkeamien seuraamisesta tulee entistäkin tarkempaa. Asiantuntemus ja näkemys arvossaan Teksti Heikki Koikkalainen Asiakkaamme odottavat yhteistyökumppaniltaan ennen muuta asiantuntemusta, toimialanäkemystä ja tuloksellisuutta. Nämä tekijät koettiin tärkeimmiksi vuoden 2012 lopussa tehdyssä asiakastyytyväisyystutkimuksessamme. Tulokset osoittavat asiakkaidemme lujan luottamuksen yhteistyöhömme. Peräti 95 % kyselyyn vastanneista suosittelisi Energiakolmion palveluja kollegoilleen tai muille toimialan edustajille. Energiakolmio koetaan maineeltaan ja luotettavuudeltaan vahvaksi (ka 8.8, kouluarvosanoin 4 10) ja toimintamme puolueettomuus on entisestään vahvistunut (ka 8.9). Tyytyväisyys Energiakolmion palveluiden laatuun on säilynyt hyvänä. Yhteistyön tärkeimmiksi tekijöiksi koetut asiantuntemuksemme, näkemyksemme toimialasta sekä yhteistyön hyödyllisyys saivat kiitosta (ka 8.7). Palvelun ohella myös raportointi- ja energianseurantatyökalut koetaan arvioissa peräti alan parhaiksi. Kehittämistä kaipaavia osa-alueita toki Arvokas palaute innostaa meitä kehittämään toimintaamme, jotta voimme vastata löytyy asiakaskohtaisesti sekä yleisesti. Muun muassa aloitteellisuudessamme ja asiakkaidemme odotuksiin ja toiveisiin entistäkin paremmin. Seuraava tutkimus toteute- yhteydenpitomme aktiivisuudessa on selkeä parantamisen paikka, samoin palveluiden käyttöönottovaiheeseen odotetaan taan vuoden 2013 loppukuukausina. jämäkkyyttä. Tyytyväisyys Energiakolmioon Toiminnan puolueettomuus Toiminnan luotettavuus Maine palvelun tarjoajana 7 7,5 8 8,5 9 17

18 Energiatodistus uudistuu Kari Iltola puh Uusi energiatodistuslaki vahvistettiin ja se tulee voimaan Energiatodistuslain uudistuksen myötä vanhat toteutuneisiin energiankulutuksiin perustuvat energiatodistukset korvautuvat uusilla laskennalliseen E-lukuun perustuvilla energiatodistuksilla. Uudessa energiatodistuksessa rakennuksen energiatehokkuutta kuvataan E-luvulla. E-luku saadaan jakamalla rakennuksen laskennallinen, energiamuotojen kertoimilla painotettu, kokonaisenergiankulutus rakennuksen pinta-alalla. Vakiomuotoisella laskennallisella menettelyllä pyritään parantamaan todistusten vertailtavuutta. Uusi energiatodistus on aina rakennuskohtainen. Jos rakennusosien käyttötarkoitukset poikkeavat merkittävästi toisistaan, laaditaan todistus rakennusosakohtaisesti. Vaikka energiatodistus ei enää perustu todellisiin kulutustietoihin, on ne esitettävät todistuksessa aina kun ne ovat käytettävissä. Energiatodistus on voimassa enintään kymmenen vuotta. Voimaan vaiheittain Energiatodistus on esitettävä rakennuksen tai rakennuksen osan myynti- ja vuokraustilanteissa. Uudisrakennuksilta energiatodistus vaaditaan edelleen osana rakennuslupamenettelyä. Olemassa oleva rakennuskanta otetaan uuden energiatodistuslain piiriin asteittain. Asuinkerrostalojen ja vuoden 1980 jälkeen rakennettujen pientalojen osalta ei voimaantulolla ole siirtymäaikaa. Ennen vuotta 1980 rakennetut pientalot siirtyvät energiatodistuslain piiriin vasta vuonna Toimisto- ja liikerakennusten osalta energiatodistuksia koskevat määräykset astuvat voimaan heinäkuun alussa Hoito-, kokoontumis- ja opetusrakennusten osalta määräykset astuvat voimaan heinäkuun alussa Siirtymäajoista huolimatta, kaikki tarvittavat energiatodistukset tehdään heti lain voimaantulosta alkaen sen mukaisina. Uusi laki ei vaikuta olemassa olevien energiatodistusten voimassa oloon. Erilliset energiatodistukset ovat voimassa voimassaolonsa mukaisesti ja osana isännöitsijätodistusta annetut energiatodistukset ovat poikkeuksellisesti voimassa vuoden 2014 loppuun. Uudet ja vanhat energiatodistukset erottuvat toisistaan värityksen perusteella, vanhan todistuksen vihreä pohjaväri korvautuu sinisellä. Pätevät laatijat Todistuksen laatijalta edellytetään jatkossa rekisteröityä pätevyyttä. Todistuksen laatiminen edellyttää jatkossa myös sitä, että todistuksen laatija käy tutustumassa kohteeseen. Todistukseen on sisällytettävä suosituksia energiatehokkuuden parantamisen toimenpiteiksi silloin, kun ne ovat toiminnallisesti ja teknisesti mahdollisia sekä kustannustehokkaita. Laadittujen todistusten laatua tullaan valvomaan myös tarkastuksin. Energiakolmion pätevöityneet energiaasiantuntijat antavat mielellään lisätietoja ja auttavat uuden lain mukaisten todistusten tuottamisessa. Energiakolmio ja Buildercom vahvistavat yhteistyötään Energiakolmio ja Buildercom ovat sopineet yhteistyöstä EnerKeyraportointijärjestelmän ja Facility- Info-kiinteistötietojärjestelmän integroimiseksi. Yhteistyön tarkoituksena on tuoda EnerKey-raportointipalvelut osaksi FacilityInfoa ja vastaavasti yhdistää keskeiset kiinteistötiedot. Yhtenäinen palvelukokonaisuus parantaa käytettävyyttä, kun kiinteistötietoja ja energiaraportointia voidaan käyttää yhden käyttöliittymän kautta.

19 Mainio matka Energiakolmion toiminnan lähtölaukaus oli vuonna 1995 tapahtunut sähkömarkkinoiden avautuminen. Vaihdekopista startanneesta Pasi Valorannan ja Jukka Muilun perustajakaksikosta on kasvanut Suomen johtava alansa joukkue, lähes 80 osaajan yhtiö. Itse hyppäsin kyytiin ja huimaan kasvutarinaan keväällä 1996, neljäntenä matkaajana. Alkuaikojen työmme markkinaehtoisen toiminnan tuojana sähkömarkkinoille herätti tunteita mm. eräiden kuntapäättäjien ja sähköyhtiöiden joukossa, mutta asiakkaan edun ja toimivan markkinan edistäjänä on aina ollut perusteltua toimia. Koko matkan toimintaa on kuvannut pääosin orgaaninen kasvu. Ominaispiirteenä oli varsinkin alkuaikoina yrittäjämäinen ja ennakkoluuloton toiminta, nälkä asiakkuuksiin sekä kustannuskuri. Mukana matkassa on ollut loistava miehistö ja tinkimätön asenne asiantuntevaan palveluun. Energiakolmion mainetta rakentaneista virstanpylväistä mainittakoon jo 1998 Tampere-talolla aloitettu sähkömarkkinaseminaarien sarja. Tapahtumasta on matkan myötä kehkeytynyt Finlandia-talolla pidettävä alan vuotuinen huipputapahtuma. Vuonna 2002 toimitettiin kädessäsi olevan EnergiaInfon ensimmäinen numero, viestimään ajankohtaisista markkina-aiheista ja uutisista. Matka kansainvälisestikin kiinnostavaksi toimijaksi johti vuonna 2008 tapahtuneeseen yrityskauppaan sveitsiläiselle Alpiqkonsernille. Neljän vuoden jakso toi suuren toimijan piirteitä yrittäjävetoiseen toimintaan. Se tiesi monelle paljon venymistä ja oppia esim. kansainvälisen raportoinnin käytänteistä, mutta myös kokemusta etäisyyden ja jäykkyyden leimanneesta päätöksenteosta. Perustajat malttoivat olla poissa yhtiöstä peräti vuoden verran, kunnes Alpiqin Suomesta vetäytyminen tarjosi oivan mahdollisuuden palata ruoriin keväällä Toimintaan on tullut uutta otetta: on laajennettu tarjontaa yritysostolla, on hankittu uutta osaamista sekä johto- että asiantuntijatehtäviin. Yrityksen tulevaisuus on nyt paremmalla tolalla kuin koskaan. Energiakolmion maine ja luotettavuus markkinoilla koetaan kiitettäväksi. Henkilöstö puhaltaa yhteen hiileen, kannattavuus on vakuuttavaa ja kasvu hyvällä uralla. Lisäksi kehittämispanostuksia mm. ICT:hen, markkinointiin ja henkilöstöön on tehty rohkeasti turvaten näin tulevaisuuden näkymiä. Hyvin mielin ja matkasta täysin nauttineena olen itse siirtymässä lomailun jälkeen vapaaherraksi ensi vappuna. Heikki Koikkalainen vapaaherraksi Kiitän kaikkia matkan varrella tapaamiani asiakkaita ja muita yhteistyökumppaneita, on ollut ilo palvella Teitä energiakolmiolaisena. Tulen mielenkiinnolla seuraamaan, vaikkakin etäämpää Energiakolmion ja toimintaympäristön kehitystä. Aurinkoisin terveisin Heikki Teolliset Palvelut 13 -messut Tapahtuma kokoaa teollisuuden, sekä julkisen sektorin päättäjät ja asiantuntijat Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen Päivillä on keskeisesti esillä myös energiansäästö ja energiatehokkuusaiheet. Energiakolmio osallistuu ko. messutapahtumaan omalla osastolla A208. Järjestämme myös ajankohtaisen miniseminaarin ENERGIA JA TEOLLISUUS hankinta, riskienhallinta ja käytön tehostaminen A-Hallin Seminaariareenalla molempina päivinä, klo Tervetuloa keskustelemaan sekä kuulemaan esitykset ajankohtaisista teemoista! Energiakolmio mukana VaikuttajaForum Energia -tapahtumassa Energiakolmio osallistuu Vanajanlinnassa järjestettävään VaikuttajaForum Energia -tilaisuuteen. Tapahtuma on Energiatoimialan johdolle suunnattu tilaisuus. Ohjelmassa on ajankohtaisia esityksiä ja verkostoitumista osallistujien kesken. Tapahtumassa keskustelemme alan toimijoiden kanssa energiamarkkinasta, energiatehokkuudesta sekä uusista palveluistamme toimialalla. Tervetuloa tapaamaan edustajiamme ja keskustelemaan ratkaisuistamme! 19

20 NIMITYSUUTISIA KTM, FM Annukka Ollitervo on nimitetty markkinointipäälliköksi. Hän on aiemmin työskennellyt mm. Sanoma Prossa. DI Tuulimari Fareed on nimitetty assistentiksi Portfolio Management -tiimiin. Aiemmin hän on työskennellyt FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:llä. DI Markus Herranen on nimitetty Account Manageriksi Portfolio Management -tiimiin. Hän on aiemmin työskennellyt Imatran Seudun Sähköllä. KTK Olli Laine on nimitetty Account Manageriksi Portfolio Management -tiimiin. Aiemmin hän on työskennellyt mm. rahoitusneuvojana Santander Consumer Financella. Ohjelmointitekniikan ins. (AMK) Jussi Kivimäki on nimitetty System Administratoriksi. Hän siirtyi Energiakolmiolle Metsykseltä. Ins. Jani Pohjolainen on nimitetty laatu- ja kehityspäälliköksi. Jani on aiemmin toiminut IT-asiantuntijana Energiakolmion energiatehokkuuspalveluissa. MBA Mikko Askolin on nimitetty Team Manageriksi Portfolio Management -tiimiin. Hän on aiemmin toiminut salkunhoitajana samassa tiimissä. KTM, ins. Juha Pentikäinen on nimitetty alkaen myyntipäälliköksi Energiatehokkuus-ryhmään. Juha on aiemmin toiminut mm. yksikön päällikkönä Ramboll Finlandissa. Tradenomi Anne Ottavainen on nimitetty palveluvastaavaksi palvelunhallintatiimiin. Anne on aiemmin työskennelyt TeliaSoneralla. Automaatiotekniikan ins. (AMK) Mikko Maunula on nimitetty määräaikaiseksi projekti-insinööriksi mittaustiedonhallintatiimiin. Aiemmin hän on työskennellyt C2 SmartLightissa. Tradenomi Johanna Kauppinen on nimitetty Account Manageriksi Portfolio Management -tiimiin. Aiemmin Johanna on toiminut assistenttina samassa tiimissä. Sähköinsinööri (AMK) Jani Laitinen on nimitetty tiiminvetäjäksi mittaustiedonhallintatiimiin. Aiemmin Jani on työskennellyt projekti-insinöörinä samassa tiimissä. ENERGIA seminaari Energiakolmion uudistuva ajankohtaisseminaari pidetään tänä vuonna Finlandiatalolla. Syksyn huipputapahtumassa on luvassa kiintoisa ohjelma ja puheenvuorojen pitäjinä Tradenomi Noora Savolainen on nimitetty määräaikaiseksi palveluvastaavaksi palvelunhallintatiimiin. Tradenomi/BA Niina Sahlstedt on nimitetty palveluvastaavaksi palvelunhallintatiimiin. Pekka Vanhanen on nimitetty järjestelmäarkkitehdiksi Energiakolmion ICT-tiimiin. Pekka siirtyi Energiakolmion palvelukseen Ixonokselta. alan parhaat asiantuntijat ja vaikuttajat. Varaathan päivän kalenteriisi ja seuraa tapahtuman tulevaa viestintää. Tapaamisiin Finlandia-talolla!

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä 1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Uudet tuotteet Aurinkosähkö

Uudet tuotteet Aurinkosähkö Uudet tuotteet Aurinkosähkö Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Aurinkosähköjärjestelmämme Mitä se sisältää 10.10.2014 2 Miksi aurinkosähkö Suomessakin? Ympäristövaikutus, aurinkoenergian päästöt olemattomia

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla Lauri Hietala Solarvoima OY Toteuttaa avaimet käteen -periaatteella aurinkosähköratkaisuita kotiin, mökille, maatilalle ja teollisuuteen Omat asentajat Tuotteina

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset

Lisätiedot

Ajankohtaista päästökauppamarkkinoilla. Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari

Ajankohtaista päästökauppamarkkinoilla. Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari Ajankohtaista päästökauppamarkkinoilla Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari 16.3.2016 2 Taustaa: päästökauppa ja viranomaiset EU Komissio Työ- ja elinkeinoministeriö Energiavirasto Päästöoikeuksien

Lisätiedot

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Uudenlainen siirtotilanne Runsaasti vesivoimaa tarjolla Pohjoismaista Venäjän tuonti vähentynyt merkittävästi

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan energian ohjelma Menestyvän

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Sähkömarkkinakatsaus - mitä sähkömarkkinoilla on odotettavissa tänä vuonna?

Sähkömarkkinakatsaus - mitä sähkömarkkinoilla on odotettavissa tänä vuonna? Sähkömarkkinakatsaus - mitä sähkömarkkinoilla on odotettavissa tänä vuonna? Ari Lahti Rakentaminen & Sisustaminen messut 31.1.2014 Turku Energia Pohjoismaisten tukkumarkkinoiden vuositermiinisopimusten

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2012 19.7.2012 Toimintaympäristö jatkui haasteellisena Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi 19.3.27 Lotta Forssell viestintäjohtaja Fortum Portfolio Management and Trading 19/3/28 1 Sähkömarkkinakatsauksen tausta ja tarkoitus Fortumin sähkömarkkinakatsauksen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

WÄRTSILÄ OYJ ABP PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä

WÄRTSILÄ OYJ ABP PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä WÄRTSILÄ OYJ ABP PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA 23.11.2015 Atte Palomäki, Viestintäjohtaja 1 Wärtsilän liikevaihto liiketoiminnoittain 1-9/2015 Energy Solutions, 22% Marine Solutions, 33% Services, 45% 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille Roadmap 2025 -työpaja, 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriö, energiaosasto E Sähköverkot Sähkömarkkinalaki 2013 Toimitusvarmuustavoitteet

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA Tämän lain tarkoituksena on erityisesti lisäämällä mahdollisuuksia rakennusten energiatehokkuuden vertailuun edistää rakennusten energiatehokkuutta ja

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot