Taiteilija H.R. Giger.

Transkriptio

1 60 Taiteilija H.R. Giger.

2 H.R. Gigerin taiteessa yhdistyvät ihminen ja kone teksti Juhani Nurmi, Gruyères, Sveitsi kuvat Annie Bertram, Matthias Belz, Marco Witzig, Carmen Scheifele-Giger Suuri yleisö tuntee sveitsiläistaiteilija H.R. Gigerin, 74, parhaiten hänen Oscar-palkitusta työstään Ridley Scottin tieteiskauhujännäris sä Alien kahdeksas matkustaja (1979). Gruyèresissä, pienessä sveitsiläisessä vuoristokaupungissa sijaitsee Gigerin kaikkein kallein perintö, hänen ikioma taidemuseonsa. DeLuxe Magazine tapasi Oscar-palkitun taiteilijan Sveitsissä. H.R. Giger on nykytaiteilijoista ainoa, joka on nähnyt ennalta vaarallisen viehtymyksemme geenimanipulaatioon, jo kauan ennen nk. Uusien Tieteiden tekemiä jättiharppauksia. Taiteessaan hän on onnistunut kanavoimaan profetiansa syvimpiin pelkoihimme. Juuri tästä syystä pidän häntä aikamme merkittävämpänä taiteilijana. - Leslie Barany, Gigerin pitkäaikainen ystävä ja manageri. Les Baranyn profeetalliset sanat kaikuvat mielessäni, kun silmieni edessä avautuu henkeäsalpaava interiööri. Näyttää kuin rypäs jättimäisiä kylkiluita ja selkänikamia olisi kasvanut suoraan ulos vanhan linnoituksen kaarevasta sisäkatosta. Luurankomainen kattorakennelma näyttää täydellisen symmetriseltä. Aaltoilevaa baaritiskiä ympäröi sarja luunvärisiä, uhkaavan näköisiä valtaistuimia, jotka näyttävät kuin ne olisivat peräisin vieraalta planeetalta. Tämä koko paikka näyttää siltä, kuin se olisi muinaisten avaruusolioiden rakentama. Baarissa on myös alumiinista ja lasista rakennettuja pöytiä ja tuolia. Kaikkia näitä sisustuselementtejä yhdistää sama ihmisanatomiaa ja koneteknologiaa jäljittelevä teema. Huomaan, että pelottavan näköisissä valtaistuimissa on kuitenkin yllättävän mukava istua. Niiden ergonominen muotoilu hipoo lähes ihanteellista. Voisin vaikka vannoa, että olen päätynyt viimeiseen baariin juuri ennen manalan portteja, ellei ympärilläni olisi niin ystävällistä ja avuliasta henkilökuntaa. Ihmisolentoja siis. Kellään heistä ei ainakaan näy sarvia tai sorkkia. Katson parhaaksi tilata virkistävän juoman. Olen Oscarpalkitun sveitsiläistaiteilija H.R. Gigerin omistaman museon baarissa. Olen tuntenut Gigerin kesästä 1990 asti, kun menin nuorena Image-lehden toimittajana haastattelemaan taiteilijaa hänen kotikaupunkiinsa Zürichiin. 61

3 H.R. Giger -museon baarissa Sveitsin Gruyèresissä. Gigerin taidemekka Giger rakastui tähän paikkaan vierailtuaan täällä 24 vuotta sitten, selittää Carmen Scheifele Giger, museon johtaja ja taiteilijan vaimo. Kun museon perustana oleva vanha linna, Chateau St. Germain tuli myyntiin, Giger melkeinpä siirsi vuoria voidakseen ostaa sen museonsa perustaksi. Minua hämmästyttää vieläkin, kuinka valtava vaikutus Gigerin taiteella on ihmisiin elämän eri osa-alueilta. H.R. Giger Museumissa on vieraillut vuosien varrella satoja tuhansia Gigerin taiteen ystäviä. Museo sisältää kaikki Gigerin tärkeimmät taideteokset; aina hänen maalauksistaan ja huonekaluistaan aina ikimuistoisimpiin Hollywood-töihinsä. Museon taideteokset on asetettu esille vanhan linnan restauroituihin sisätiloihin, jotka taiteilija on itse suunnitellut. H.R. Giger Museum on auki yleisölle lähes vuoden jokaisena päivänä. Giger kerää itsekin taidetta Giger-museon yläkerta paljastaa harvojen tietämän seikan taiteilijasta; hän kerää oman aikakautensa parhaiden taiteilijoiden teoksia. H.R. Gigerin henkilökohtaiseen taidekokoelmaan kuuluu tunnettuja taiteilijoita, kuten Salvador Dali, Ernst Fuchs, Hans Bellmer ja Joe Coleman. Vähemmän tunnettuja (mutta yhtä lailla vangitsevia) taiteilijoita Gigerin kokoelmassa ovat Sibylle Ruppert, Günter Brus, Claude Sandoz, François Burland ja Friedrich Kuhn. Syntymälahjana sysimusta mielikuvitus H.R. Gigerin elämä on niin ihmeellinen, että se kävisi fiktiosta, ellei se olisi täyttä totta. Churilaisen apteekkarin poika sai syntymälahjanaan ainutlaatuisen mielikuvituksen, joka on tyyliltään sysimusta mutta täysin uniikki. 62

4 Hän näki sielunsa silmin maan onkaloissa pohjattoman syviä kuiluja, jotka vainoavat hänen uniaan vielä tänäkin päivänä. Jo 8-vuotiaana Giger rakenteli kotitalossaan monimutkaisia kummitusjunia. Hän näki sielunsa silmin maan onkaloissa pohjattoman syviä kuiluja, jotka vainoavat hänen uniaan vielä tänäkin päivänä. Konservatiivisessa Sveitsissä kaikki eivät ymmärtäneet ja hyväksyneet Gigerin provosoivaa taideilmaisua. Sosiaalisena luonteena Giger teki 1960-luvulla paljon arvokkaita tuttavuuksia, mukaan lukien arvostettu itävaltalaismaalari Ernst Fuchs ja LSD-kokeiluistaan tunnettu amerikkalaispsykologi Timothy Leary. Giger vieraili myös Salvador Dalin luona Espanjassa, ja koki suurta hengenheimolaisuutta vanhan mestarin kanssa. Olin huojentunut etteivät vanhempani koskaan toruneet minua vilkkaan mielikuvitukseni vuoksi. Rakensin kotiimme alkeellisen kummitusjunan, jota itse ohjasin tekemieni aaveiden, hirviöiden ja luurankojen lävitse. Varsinkin edesmennyt isäni oli ylpeä siitä, että minulla oli ikioma fantasiamaailma. Hän ei tosin ollut varma, voisinko koskaan elättää itseäni sillä, 74-vuotias Giger muistelee huvittuneena. Joviaali persoona Jo varhain valkoharmaaksi muuttunut tukka korostaa H.R. Gigerin keijumaista olemusta. Päinvastoin kuin hänen taiteensa, hänen persoonassaan ei ole mitään uhkaavaa tai pelottavaa. Giger suhtautuu muihin ihmisiin sydämellisen kohteliaasti ja huomaavaisesti. Kookkaat, tummanruskeat silmät vilkkuvat ilkikurisesti, kun hän keskustelee jonkun kanssa. Biomechanoid,

5 Avaruusmuukalainen elokuvasta Alien - kahdeksas matkustaja (1979). On jotenkin vaikea uskoa, että Gigerin silmät ovat nähneet tuonpuoleisia maailmoja, jotka pelästyttäisivät useimmat meistä pahanpäiväisesti. Kun hän nauraa ja hän nauraa onneksi paljon hänen äänestään kuvastuu alati poikamainen ilo ja suuri intohimo elämään. Giger-näyttelyillä on kysyntää 1960-luvun puolivälissä maalaamisesta innostunut Giger alkoi maalata ruiskupistoolilla. Tuolloin uudentyyppisen työvälineen käyttö mullisti hänen koko taiteellisen ilmaisunsa. Gigerin hyperrealistiset maalaukset kuvasivat usein geneettisesti muunneltuja ihmisolentoja, helvetillisiä maisemia ja outoja koneita, jotka näyttivät muuttuneen eläviksi. Taiteilijan huoli maailman ylikansoittumisesta kuvastui v valmistuneessa mustavalkomaalauksessa nimeltä Birth Machine (Synnytyskone). Siinä nähdään läpileikkaus metallisia ihmisvauvoja ampuvasta pistoolista. Jo tuolloin Giger oli kehittänyt huippuunsa tunnusomaisen tyylinsä, jota hän itse nimittää biomekaniikaksi ihmislihan ja metallin yhteentörmäykseksi. En ole itse asiassa enää koskenutkaan ruiskupistooliin sitten 1990-luvun alun. Jos on maalannut satoja teoksia ruiskupistoolilla kuten minä, on väistämätöntä että siihen kyllästyy. Mutta biomekaaniikka on säilynyt tyylillisesti taiteessani. Sovellan sitä yhä piirustuksissani, veistoksissani ja arkkitehtuurissani. Kuraattorit eri taidemuseoista ovat minuun säännöllisesti yhteydessä. He pyytävät, että auttaisin heitä uusien taidenäyttelyjen pystyttämisessä. Mikäpäs siinä, nautin erittäin paljon uusien näyttelyiden suunnittelutyöstä. Olen hyvin imarreltu siitä, että taidettani pidetään yhä kiinnostavana, joviaali Giger tunnustaa. H.R. Giger vieraili myös Helsingissä elokuussa 2003 Amorph! -festivaalin kutsusta, kun hän paljasti ensimmäisen veistoksensa Sveitsin ulkopuolella. Suunnittelemani futuristinen saapasveistos taitaa vieläkin sijaita Harakkasaaren korkeimmalla kukkulalla, ja?, taiteilija tiedustelee. Nyökkään takaisin. Muutama sata kiloa painava betonimurikka veistoksen alla varmistanee sen. 64

6 Alienin fallospäinen siluetti herättää edelleen katsojissa alkukantaisia, seksuaalisia pelkoja. Hirviö alitajunnan syövereistä Tänä kesänä tulee kuluneeksi 35 vuotta Ridley Scottin legendaarisen tieteisjännärin Alien kahdeksas matkustaja ensi-illasta. Alienin nimikkohahmo on ehkäpä siksi niin ikimuistoinen elokuvahirviö, että sen ihmistä ja konetta sekoittava muotoilu vetoaa suoraan katsojan alitajuntaan. Alienin fallospäinen siluetti herättää edelleen katsojissa alkukantaisia, seksuaalisia pelkoja. Samankaltaiset tuntemukset johdattivat ohjaaja Ridley Scottia, kun hän äimisteli H.R. Gigerin huippuyksityiskohtaisia ruiskupistoolimaalauksia tämän taidekirjassa H.R. Giger s Necronomicon vuonna Nähtyään Gigerin teokset Necronom IV ja V (jotka muistuttavat häkellyttävän paljon elokuvaan päätyneen hirviön lopullista muodonmuutosta), Scott palkkasi siltä istumalta Gigerin luomaan Alieniin sekä nimikkohirviön että vieraan planeetan muukalaismaisen kulttuurin. Giger palkittiin työstään Oscarpalkinnolla vuonna Imitointi on kaikkein suurinta imartelua Ihmisen ja koneen fuusio on aina kiehtonut ihmismieltä, eikä vähiten tieteiskirjailijoita ja elokuvantekijöitä. Tästä käyvät hyvinä esimerkkeinä vaikkapa 1980-luvun kovaotteiset kulttisankarit, RoboCop ja Arnold Schwarzeneggerin esittämä Terminator. Giger maalasi ruiskupistoolillaan samankaltaisia ihmiskyborgeja jo 1960-luvulla, mutta ne eivät olleet ulkonäöllisesti yhtä helposti lähestyttäviä. Hollywoodin nuoret auteur-ohjaajat, Andy ja Larry Wachowski lainasivat Matrix-trilogiaansa vapaasti Gigerin koneolennoista, unohtaen kuitenkaan kiittää kohteliaasti esikuvaansa. Mutta Hollywoodissa sanotaan, että imitointi on kaikkein suurinta imartelua. Giger itse tietää sangen hyvin taidesuuntauksensa vaikutusvallan Hollywoodissa. Se ei ole tauonnut edes yli 30 vuotta Alienin ilmestymisen jälkeen. Hän tietää myös, että jokaista plagiaattoria tai imitaattoria on mahdotonta saada edesvastuuseen. Gebärmaschine,

7 Gigerin taide on ajankohtaisempaa kuin koskaan Giger sanoo, että elokuvanäyttelyiden ja muiden projektien välissä hän iloitsee aiempaa rauhallisemmasta elämänrytmistä. Nautin yhä paljon laatuelokuvien katselemisesta, en niinkään enää niiden tekemisestä. Toiminta taas ei vetoa minuun. Guillermo del Toron fantasiaelokuvat vetoavat minuun suuresti, erityisesti hänen kaksi Hellboy-elokuvaansa ja Panin labyrintti. Hänellä on uniikki ohjaustyyli. Nyt kun maailman ylikansoittuminen, geneettinen manipulaatio ja ihmiskloonaus alkavat olla arkipäivää, H.R. Gigerin profeetalliset visiot ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Niiden välittämää painokasta varoitusta ihmiskunnan tulevaisuudesta ei tulisi kuitata pelkällä olankohautuksella. FAKTAA H.R. (Hans Rudi) Giger Syntynyt Churissa, Sveitsissä Maalari, kuvanveistäjä, arkkitehti, teollinen muotoilija ja elokuva-designer. Voitti erikoistehoste-oscarin vuonna 1980 elokuvasta Alien kahdeksas matkustaja. H.R.Giger Museum CH-1663 Gruyères Puh info@hrgigermuseum.com H.R. Giger Alien Diaries (5/5) H.R. Giger työskenteli Sheppertonin elokuvastudioilla lähellä Lontoota helmikuu-marraskuu 1978 välisen ajan, luodakseen Ridley Scott -elokuvan Alien kahdeksas matkustaja uniikkien hahmojen ja lavasteiden parissa. Elokuvan kansainvälinen menestys ja salamannopea kulttimaine takasivat Gigerille myös himotun Oscar-palkinnon parhaista erikoistehosteista. Sveitsiläisen Edition Patrick Freyn kustantama Alien Diaries on taiteilijan itsensä tilitys ja päiväkirja hänen työstään Alienin kuvausten kulisseissa. Kirja sisältää Gigerin muistiinpanoja, luonnoksia ja Polaroid SX70-kamerallaan ottamia valokuvia. Kivuliaan rehellisesti, sarkastisesti ja ajoittain epätoivon vallassa Giger kuvailee kirjassa, miltä hänestä tuntui työskennellä elokuvateollisuuden parissa ja miten hän teki parhaansa (piheistä tuottajista ja laiskoista apulaisista huolimatta), jotta hänen uniikit luomuksensa näkisivät päivänvalon valkokankaalla. Alien Diaries, joka sisältää Gigerin alkuperäistekstin saksaksi ja englanninkielisen käännöksen siitä, paljastaa lukijalle uuden ja vähemmän tunnetun puolen H.R. Gigerin särmikkäästä taiteilijapersoonasta. Se tarjoaa myös epätavallisen ja yksityiskohtaisen silmäyksen legendaarisen tieteiskauhuklassikon syntyyn sveitsiläisdesignerin näkökulmasta. Gigerin persoonallisen raportoinnin ohella Alien Diariesin lähes koko sisältö on uutta ja julkaisematonta materiaalia, mukaan lukien kirjan piirrokset, polaroid-kuvat Alien-hirviön edistymisestä ja still-kuvat, jotka Giger ja hänen ex-vaimonsa Mia Bonzanigo ottivat Sheppertonissa dokumenttielokuvaansa varten. Alien Diaries on Alien-fanaatikon märkä uni ja unohtumaton lukuelämys. (JN) 66