PERUSPALVELUJEN ARVIOINTIRAPORTTI Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Transkriptio

1 PERUSPALVELUJEN ARVIOINTIRAPORTTI Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelujen alueellinen arviointiraportti 2013 Peruspalvelujen alueellinen arviointiraportti vuodelta 2013 on julkaistu. Vuotta 2013 koskevan peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arvioinnin teemana ovat vanhenevan väestön palvelut, joita on arvioitu raportissa seuraavissa arviointikohteissa: Liikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus Ennalta estävä työ (poliisitoimi) Lähisuhdeväkivallan ehkäisy osana vanhusten turvallista yhteiskuntaa Peruspalveluiksi voidaan määritellä palvelut, jotka pääasiassa koskevat suurta määrää ihmisiä ja vaikuttavat kansalaisten jokapäiväiseen elämään ja joiden puuttuminen aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Peruspalveluja ovat myös erityisryhmien palvelut, vaikka ne eivät koskisikaan suurta määrää ihmisiä. Peruspalvelujen arviointiraportti 2013 (pdf, 4,10 Mt) Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy ja tuki puutteellista useissa kunnissa ikääntyneiden väkivaltaa vaikea tunnistaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella ikääntyneiden kohtaamaa lähisuhdeväkivaltaa esiintyi vuonna 2013 hieman muuta maata vähemmän. Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä on kehitetty kunnissa. Vuonna 2011 oli lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelmia vain 38 %:lla vastanneista kunnista, kun vastaava suhdeluku vuoden 2013 selvityksen mukaan oli 83 %. Myös lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kuntakoordinaattori/yhdyshenkilö on nimettynä kahteen kolmasosaan kunnista joko kuntakohtaisena tai laajemmalle alueelle yhteisenä tehtävänä. Ikääntyneisiin kohdistuva väkivalta on yksi osa lähisuhde- ja perheväkivaltailmiötä. Ikääntyneiden lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja palvelujen järjestäminen ovat osa vanhushuoltoa, mutta ilmiö on usein vaikeasti tunnistettavissa. Ikääntymisen mukanaan tuomat rajoitteet ja väkivaltaan liittyvä häpeä vaikeuttavat tilanteen tunnistamista ja siihen puuttumista. Lisätietoja: ylitarkastaja Lea Liukku, Länsi- ja Sisä-Suomen AVI, p Ikäihmisille suunnattu kulttuuritoiminta keskittyy keskustaajamiin Ikäihmisille suunnattu kulttuuritoiminta on monimuotoista mutta tarjonta on painottunut keskustan tuntumaan. Länsi- ja Sisä-Suomessa yleisimpiä toimintamuotoja ovat taiteen ja kulttuurin harrastusja opetustoiminta, konsertit ja musiikkitapahtumat Kuntien lisäksi toimintaa järjestävät myös muun muassa yhdistykset, kansalaisopistot, seurakunnat ja yksityiset toimijat. Kuntien arvioiden mukaan ikäihmisille tarkoitetusta kunnan kulttuuritoiminnasta noin kolme neljäsosaa järjestetään keskustaajamissa ja noin kolmannes hoiva- ja hoitolaitoksissa. Kulttuuripalveluihin kuntien peruspalveluina liittyy tasa-arvo palvelujen saatavuudessa. Länsi- ja Sisä-Suomen vastaajakuntien arviot kunnassa järjestettyjen kulttuuritapahtumien kokonaismäärästä vaihtelivat muutamista tapahtumista satoihin. Vuonna 2013 alueen vastaajakunnissa järjestettiin noin kulttuuritapahtumaa, joista kunnilta sai avustusta hieman alle puolet. Yrityksille myönnettyjen avustusten osuus on Länsi- ja Sisä-Suomessa (47,2 %) huomattavasti korkeampi kuin

2 koko Manner-Suomessa (15,5 %). Lisätietoja: kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, opetus- ja kulttuuriministeriö, puh Eläköitymisaalto iskee kirjastoihin löytyykö osaamista jatkossakin? Länsi- ja Sisä-Suomen alueen kirjastoissa on käynnissä sukupolvenvaihdos. Lähivuosina henkilöstöstä lähes viidennes on siirtymässä eläkkeelle. Kirjastopalvelujen kehittämisen kannalta tulossa voi olla ongelmia, kun korkeakoulutetut ammattilaiset jättävät työelämän vieden mukanaan suuren määrän osaamista. Koko maan kirjastoista eläkkeelle on vuoteen 2017 mennessä jäämässä noin 800 henkilöä. Tällä hetkellä yhdeksällä kunnalla kymmenestä on korkeakoulutettu, asetuksen mukaan kelpoinen johtaja. Entistä useampi kirjastonjohtaja hoitaa myös muiden toimialojen (esim. kulttuuri) tehtäviä. Kirjaston työntekijöistä 45 prosentilla tulisi asetuksen mukaan olla korkeakoulutasoinen koulutus. Joka toisessa kunnassa tähän tavoitteeseen ei ylletä. Ammatillisen koulutuksen saaneen henkilöstön osuus sen sijaan on tavoitetasolla (70 % henkilöstöstä) koko alueella. Kirjastohenkilöstön määrää ja laatua arvioitiin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston peruspalveluarvioinnin yhteydessä. Lisätietoja: Sivistystoimentarkastajat Marjariitta Viiri, marjariitta.viiri(at)avi.fi, puh ja Anneli Ketonen, anneli.ketonen(at)avi.fi, puh Koulumatkat pysyneet kohtuullisina Perusopetuksen alueellinen saavutettavuus on edelleen keskimäärin hyvä kouluverkon harvenemisesta huolimatta. Tilanne ei ole juurikaan muuttunut vuoteen 2011 verrattuna. Perusopetuksen saavutettavuus ei kuitenkaan ole Länsi- ja Sisä-Suomessa yhtä hyvä kuin Manner- Suomessa keskimäärin. Lisätietoja (suomenkielinen opetustoimi): ylitarkastaja Pentti Nikkinen, Länsi- ja Sisä-Suomen AVI, p Ruotsinkielisen perusopetuksen saavutettavuus ei ole juurikaan muuttunut edelliseen vuonna 2011 toteutettuun tutkimukseen verrattuna. Noin 90 prosenttia 7-12-vuotiaista ja 47 prosenttia vuotiaista asui viiden kilometrin säteellä ruotsinkielisestä koulusta. Kuntien väliset erot ovat kuitenkin suuria. Alempien vuosikurssien osalta saavutettavuus vaihtelee 60:n ja 100 prosentin välillä ja ylempien vuosikurssien osalta nollasta 95 prosenttiin. Vuosina on lakkautettu kolme vuosikurssien 1-6 koulua, kaikki Pohjanmaan maakunnassa. Vuoteen 2019 mennessä ruotsinkielisen peruskoulutuksen oppilasmäärä nousee alemmilla vuosikursseilla noin yhdeksän prosenttia. Ylemmillä vuosikursseilla oppilasmäärä ensin laskee, mutta nousee sitten takaisin suunnilleen tämänhetkiselle tasolle. Lisätietoja (ruotsinkielinen opetustoimi): ylitarkastaja Ann-Sofi Loo, Länsi- ja Sisä-Suomen AVI, p Myös toisen asteen koulutuksen saavutettavuus hyvä Toisen asteen koulutuksen saavutettavuus ei ole viime vuosina muuttunut. Lukiokoulutuksen saavutettavuus on 10 kilometrin etäisyydellä hyvä ja 30 kilometrin etäisyydellä erittäin hyvä. Ammatillisen koulutuksen saavutettavuus 10 kilometrin säteellä oli kokonaisuudessaan selvästi Manner-Suomea heikompi, vaikka Pirkanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla saavutettavuus oli muuta

3 Suomea parempi. Lisätietoja (suomenkielinen opetustoimi): johtaja Tuomo Laitila, Länsi- ja Sisä-Suomen AVI, p Ruotsinkielisen toisen asteen koulutuksen saavutettavuus on pysynyt melko muuttumattomana Länsi- ja Sisä-Suomen alueella viime vuosina. Pohjanmaalla lukiokoulutuksen saavutettavuus oli aavistuksen parantunut, mutta 10 kilometrin etäisyydellä se oli edelleen heikompi kuin maan ruotsinkielisillä 16-vuotiailla yleensä. Sen sijaan ammatillisen peruskoulutuksen saavutettavuus oli hieman parempi Pohjanmaan 16-vuotiailla kuin maan ruotsinkielisillä 16-vuotiailla keskimäärin. Keski-Pohjanmaalla lukiokoulutuksen saavutettavuus oli sen sijaan erittäin hyvä. Ammatillisen peruskoulutuksen vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole tarjolla juuri lainkaan 10 kilometrin etäisyydellä Keski-Pohjanmaan ruotsinkielisille 16-vuotiaille. Lisätietoja (ruotsinkielinen opetustoimi): erikoissuunnittelija Yanna Nyberg, Länsi- ja Sisä- Suomen AVI, p Pitkistä lomautuksista haittaa koulutyölle Pitkät lomautukset ja suurten koulujen lomautusjaksojen suuri määrä heikensivät eniten oppilaiden oikeutta saada turvallisessa oppimisympäristössä opetussuunnitelman mukaista opetusta. Pisimmät lomautukset olivat kestoltaan 14 päivää ja lyhimmät viisi päivää. Perusopetuksen lyhyet 3-5 päivän ja lukion lomautukset vaikuttivat vähemmän oppilaiden oikeuksiin saada opetusta. Lomautettuja opettajia oli yhteensä Länsi- ja Sisä-Suomen alueella 839. Lomautukset koskivat perusopetuksen oppilasta ja lukion opiskelijaa. Opetushenkilöstön lomautuksia toteutettiin Länsi- ja Suomen alueella vuonna 2010 viidessä kunnassa, joista Pietarsaaressa lomautukset kohdistuivat myös ruotsinkieliseen opetukseen. Ammatillista koulutusta koskevia lomautuksia oli vain yhdessä koulutuskuntayhtymässä vuonna Lisätietoja: ylitarkastaja Pentti Nikkinen, Länsi- ja Sisä-Suomen AVI, p Joukkoliikenteen vuorotarjonta ja palvelutaso heikentyneet edelleen Joukkoliikenteen peruspalvelutaso on edelleen puutteellinen. Tämä ilmenee Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston julkaisemasta peruspalvelujen 2013 arviointiraportista. Palvelutasomäärittelyt osoittivat, että puutteita joukkoliikennetarjonnassa on erityisesti ilta- ja viikonloppuliikenteessä. Useissa maaseutukunnissa pystytään tarjoamaan vain työssäkäynti- ja koululaisvuorot. ELY-keskusten niukat määrärahat ovat pakottaneet karsimaan hankintoja myös sellaisen liikenteen osalta, jolle olisi selvää tarvetta. Etäällä keskuksista ja pääteistä sijaitsevien kuntien välinen joukkoliikenne toimii useimmiten ELY-keskusten ostovuorojen varassa. Tällainen liikenne on vaarassa romahtaa, jos ostoliikenteen rahoitusta ei nosteta pysyvästi. Säännönmukaista joukkoliikennettä tulee täydentää kutsu- ja palveluliikenteillä. Lisätietoja: lupapäällikkö Jari Lehtonen, Pirkanmaan ELY -keskus, p Liikuntahallien ja -salien kysyntä ylittää tarjonnan Lähiliikuntapaikkojen, liikuntahallien ja liikuntasalien käyttövuorojen kysyntä ylitti tarjonnan Länsi- ja Sisä-Suomen alueella vuonna Yli kolmannes kyselyyn vastanneista kunnista

4 ilmoitti, ettei lähiliikuntapaikkojen määrä ole riittävä. Yleisimmin kunnista puuttui kokonaan uimahalli, jäähalli ja iso liikuntahalli. Maakunnallisesti tarkasteltuna Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla on suurin pula liikuntahalleista. Liikuntapaikkojen määrän lisäksi tarjonnan määrään vaikuttaa olemassa olevien liikuntapaikkojen käyttövuorojen määrä. Liikuntahallit ja -salit tarjoavat monipuoliset harjoitus- ja harrastusolosuhteet suurelle määrälle lajeja ja seuroja, joten niihin kohdistuu suurempi vuorojen hakupaine kuin yhden lajin suorituspaikkoihin. Sisäliikuntapaikkojen käyttöä tuleekin tehostaa yhtenäistämällä käyttövuorojen jakoa ja seuraamalla vuorojen käyttöastetta. Lisätietoja: sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm, Länsi- ja Sisä-Suomen AVI, p Ilmoituksia perheväkivallasta aiempaa enemmän Poliisin kotihälytystehtävien perusteella perheväkivalta lisääntyi vuonna 2013 edellisvuoteen verrattuna noin kahdella prosentilla. Suunta on ollut kasvava jo useana vuonna peräkkäin. Tämän oletetaan johtuvan ilmoituskynnyksen laskemisesta, sillä uhritutkimusten mukaan perheväkivaltatapausten määrä on ollut lievässä laskussa. Aiemmin näkymättömissä ollut ilmiö on tullut paremmin näkyväksi ja tämän seurauksena yhteiskunnan puuttuminen ilmiöön on mahdollistunut. Peruspalvelujen arvioinnissa poliisi pitää tulevaisuuden haasteena väestön siirtymistä kaupunkeihin ja harvaan asuttujen seutujen autioitumista. Suurissa kaupunkikeskittymissä kaivataan aiempaa enemmän resursseja kun kuitenkaan pienten kuntien palvelutasoa ei voi heikentää. Lisätietoja: ylikomisario Erkki Kerola, puh Kuntien paikalliset turvallisuussuunnitelmat laadittu - toteutustavoissa ja aktiivisuudessa eroja Kuntien hyvinvointityön ja turvallisuussuunnittelun yhdistäminen on lisääntymässä. Turvallisuusyhteistyön organisoitumisessa ja aktiivisuudessa on kuitenkin huomattavia kuntien välisiä eroja. Voimakkaasti kuntavetoinen turvallisuussuunnittelu on parhaimmillaan kiinteä osa kunnan toiminnan suunnittelua, mutta paikoin työ on jäänyt irralliseksi ja suunnitelma on unohtunut. Vuosina laadituista suunnitelmista alle puolet oli valmistumisen jälkeen päivitetty. Turvallisuusyhteistyön tuloksena laaditut turvallisuussuunnitelmat on nyt laadittu liki kaikissa Länsi- ja Sisä-Suomen AVIn alueen kunnissa (86 kuntaa). Paikallisessa turvallisuusyhteistyössä ovat painottuneet ennaltaehkäisevät toimenpiteet, varhainen puuttuminen ongelmiin ja nykyisten voimavarojen yhteinen tehokas käyttäminen. Kuntien hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelun tueksi on suunnitteilla sähköinen karttapohjainen järjestelmä. Sähköinen järjestelmä tukee kunnan johtamista ja suunnittelua, helpottaa raportointia ja parantaa kansalaisten mahdollisuuksia osallistua kunnan hyvinvointi- ja turvallisuustyöhön. Lisätietoja: pelastusylitarkastaja Juha Vilkki, Länsi- ja Sisä-Suomen AVI, p Pelastustoimen turvallisuusviestintä tavoitteellista mutta alueelliset erot ovat suuria Pelastustoimen turvallisuusviestinnän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoja ja taitoja onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja onnettomuustilanteessa toimimiseksi. Vuonna 2013 turvallisuusviestinnälle asetettu määrällinen tulostavoite saavutettiin kolmella viidestä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen pelastuslaitoksesta.

5 Pelastustoimen turvallisuusviestintä tavoitti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella joka viidennen alueen reilusta miljoonasta asukkaasta. Valistus- ja neuvontatyö painottuu pelastuslaitoksesta riippuen joko varsinaiseen kohdennettuun turvallisuuskoulutukseen tai esimerkiksi messuilla toteutettavaan suurten ihmismäärien kohtaamiseen ja opastamiseen. Erot sekä järjestettyjen tilaisuuksien, että etenkin tavoitettujen kansalaisten määrissä ovat suuria eri pelastustoimialueiden välillä, mutta eroja on myös saman pelastustoimen alueen sisällä. Lisätietoja: pelastusylitarkastaja Juha Vilkki, Länsi- ja Sisä-Suomen AVI, p