SUOMEN KANTOJA EU:N ILMASTO- JA ENERGIAPAKETTIIN
|
|
- Marjatta Niemi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Valtioneuvoston EU-sihteeristö SUOMEN KANTOJA EU:N ILMASTO- JA ENERGIAPAKETTIIN Ilmasto- ja energiapaketin sisältö Komission julkaisema ilmasto- ja energiapaketti sisältää lainsäädäntöehdotukset, joilla pannaan täytäntöön kevään 2007 Eurooppa-neuvostossa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehdyt päätökset. Päästöjen vähentäminen vuoteen 2020 mennessä (20 % vuoteen 1990 verrattuna) toteutetaan päästökauppaan kuuluvilla sektoreilla ja päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla (mm. liikenne, rakentaminen ja maatalous). Uusiutuvan energian lisäämisellä 20 prosenttiin energiankulutuksesta vuoteen 2020 mennessä pyritään myös energiaomavaraisuuden kasvattamiseen EU:ssa. Ilmasto- ja energiapaketin keskeiset lainsäädäntöehdotukset ovat - EU:n päästökauppajärjestelmän uudistaminen (päästökauppadirektiivin muutos), - päätös kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteista EU:n päästökauppajärjestelmään kuulumattomilla sektoreilla ja - uusiutuvan energian käytön lisäämistä koskeva direktiiviehdotus. Komissio julkaisi myös direktiiviehdotuksen hiilen talteenotosta ja varastoinnista (CCS, carbon capture and storage), tiedonannon kestävistä hiiliteknologioista sekä uudet ympäristönsuojelun valtiontukia koskevat suuntaviivat. Ilmasto- ja energiapaketin lisäksi neuvosto ja Euroopan parlamentti käsittelevät parhaillaan komission vuonna 2006 antamaa ehdotusta lentoliikenteen lisäämisestä EU:n päästökauppajärjestelmään sekä komission tammikuussa 2008 julkaisemaa ehdotusta ajoneuvojen CO2- päästöjen vähentämisestä. Lainsäädäntöehdotusten käsittely EU:ssa Lainsäädäntöehdotusten käsittely on meneillään neuvoston energia- ja ympäristötyöryhmissä. Ympäristötyöryhmässä ja -neuvostossa käsitellään päästökauppadirektiivin muutosehdotus, päätös kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteista päästökauppajärjestelmään kuulumattomilla sektoreilla sekä direktiiviehdotus hiilen talteenotosta ja varastoinnista. Energiatyöryhmä ja -neuvosto puolestaan käsittelevät uusiutuvaa energiaa koskevan direktiiviehdotuksen. Koordinaatio tapahtuu Coreper 1:ssä säännöllisin väliajoin. Ympäristöneuvosto ja energianeuvosto kävivät ehdotuksista ensimmäisen suuntaviivakeskustelun helmi maaliskuun vaihteessa Ilmasto- ja energiapaketti oli myös Eurooppa-neuvoston asialistalla maaliskuussa Eurooppa-neuvosto mm. vahvisti tavoitteeksi, että pakettiin kuuluvat lainsäädäntöehdotukset hyväksyttäisiin viimeistään vuoden 2009 alussa sekä nosti esiin kansainväliselle kilpailulle erittäin alttiiden alojen, kuten energiavaltaisen teollisuuden, aseman kansainvälisessä kilpailussa ja ns. hiilivuotoriskin. Eurooppa-neuvostolla tulee jatkossakin olemaan merkittävä ohjaava rooli ehdotusten käsittelyssä. Lainsäädäntöehdotusten käsittely jatkuu ympäristöneuvostossa ja energianeuvostossa Ilmasto- ja energiapakettia käsitellään kesäkuussa myös Eurooppa-neuvostossa ( ). 1
2 Ranska järjestää epävirallisen energia- ja ympäristöministerien kokouksen heti EU-puheenjohtajuuskautensa alussa Syksyllä ( ) pidettävässä Eurooppaneuvostossa ilmasto- ja energiapaketti on keskeisesti esillä. Ranskan pj-kaudella ympäristöneuvosto kokoontuu ja Energianeuvosto puolestaan kokoontuu ja Joulukuun Eurooppa-neuvosto pidetään Lainsäädäntöehdotukset käsitellään yhteispäätösmenettelyssä Euroopan parlamentin (EP) kanssa. Aikataulu on tiukka. Ratkaisuja tulisi saada aikaan ennen nykyisen parlamentin ja komission toimikausien loppua vuonna Käytännössä tämä tarkoittaa parlamentin vaalien aikataulun myötä sitä, että ratkaisu tulee löytyä huhtikuuhun 2009 mennessä. Ratkaisu tarvitaan viimeistään ennen kuin Kööpenhaminassa päätetään loppuvuodesta 2009 kansainvälisen ilmastosopimuksen jatkosta. EP:ssä paketin ehdotuksista laaditaan parhaillaan mietintöjä. Päävastuulliset valiokunnat ovat ympäristö-, kansanterveys- ja elintarviketurvavaliokunta (ENVI) sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta (ITRE). Monilta muilta valiokunnilta on pyydetty lausuntoja mietintöihin. Lisäksi tilapäisessä ilmastonmuutosvaliokunnassa järjestetään aiheeseen liittyviä kuulemisia. EP:n esittelijät: päästökauppadirektiivin muutosehdotus: Avril Doyle (PPE-ED, IE), ENVI päätös kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteista EU:n päästökauppajärjestelmään kuulumattomilla sektoreilla: Satu Hassi (Greens, FI), ENVI uusiutuvan energian käytön lisäämistä koskeva direktiiviehdotus: Claude Turmes (Greens, LU), ITRE hiilen talteenotto ja varastointi: Chris Davies (ALDE, UK), ENVI ENVI käsittelee mietintöluonnoksia kesäkuun lopussa ja äänestää mietinnöistä syys lokakuussa. Uusiutuvaa energiaa koskevaa mietintöä käsitellään ITRE-valiokunnassa touko heinäkuussa, ja valiokunnan on tarkoitus äänestää mietinnöstä heinäkuun alkupuolella. EP:n täysistunnon on tarkoitus käsitellä uusiutuvaa energiaa täysistunnossa syyskuussa. Muista ehdotuksista laadittavien mietintöjen käsittely täysistunnossa ajoittunee loppuvuoteen Ilmasto- ja energiapaketin ehdotusten koherentti käsittely edellyttää kantojen tiivistä koordinointia jäsenmaissa sekä hyvää yhteistyötä neuvoston ja parlamentin kesken. Suomen kantojen valmistelu ilmasto- ja energiapaketin ehdotuksiin Päästökauppadirektiivin ja kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteita sekä hiilen talteenottoa ja varastointia koskevien kantojen valmisteluvastuu on Suomessa ympäristöministeriöllä. Uusiutuvaa energiaa koskevan ehdotuksen kansallisesta käsittelystä vastaa työ- ja elinkeinoministeriö (energiaosasto). Valtioneuvoston EU-sihteeristöllä on ilmasto- ja energiapaketin ehdotusten käsittelyssä koordinoiva rooli. EU-sihteeristö vastaa lisäksi Eurooppa-neuvoston kokousten valmistelusta. Komission lainsäädäntöpaketin vaatimia kansallisia toimenpiteitä käsitellään kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa valmistelevassa ilmasto- ja energiapoliittisessa ministerityöryhmässä, jonka puheenjohtajana toimii elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. Strategia pyritään antamaan selontekona eduskunnalle alkusyksystä Huhtikuun 2008 alussa eduskunnalle annettiin liikennepoliittinen selonteko. 2
3 Hallitus on informoinut ilmasto- ja energiapaketin keskeisistä ehdotuksista eduskuntaa helmi maaliskuun vaihteessa Eduskunta keskusteli ilmasto- ja energiapaketista täysistunnossa ja ehdotusten käsittely valiokunnissa jatkuu. 1) Päästökauppajärjestelmän uudistaminen Komission ehdotus Komissio ehdottaa seuraavia keskeisiä muutoksia päästökauppajärjestelmään: - Päästökaupan soveltamisalaan lisätään uusia teollisia toimialoja ja uusia kaasuja. Myös hiilen talteenotto ja varastointi kuuluisivat järjestelmän piiriin. - Kansallisista päästöoikeuksien jakosuunnitelmista luovutaan ja päästöoikeuksien kokonaismäärä päätetään yhteisötasolla. Direktiivissä määritellään kokonaismäärän lähtökohdaksi kaikkien EU:n jäsenvaltioiden yhteenlaskettu päästökauppajärjestelmän toisen jakson mukainen päästöoikeuksien jako. Tämän määrän tulisi vähetä lineaarisesti vuodesta 2013 lähtien. - Päästöoikeuksien pääasiallinen jakotapa vuodesta 2013 lähtien olisi huutokauppa. Ilmaisjako olisi käytössä vain siirtymäkauden aikana ja se laskisi vaiheittain nollaan. Jäsenmaan osuus huutokaupattavien oikeuksien kokonaismäärästä perustuisi pääosin vuoden 2005 päästötietoihin. - Huutokauppatuloista 20 % korvamerkittäisiin ehdotuksen mukaan direktiivissä tarkemmin määriteltyihin tarkoituksiin, kuten päästöjen vähentämiseen, ilmastonmuutoksen sopeutumiseen, uusiutuvan energian käytön edistämiseen, hiilen talteenoton ja varastoinnin edistämiseen, metsänhävityksen välttämiseen jne. Lisäksi 10 % huutokaupattavista päästöoikeuksista varattaisiin lähinnä alhaisen bruttokansantuotteen omaavien jäsenmaiden käyttöön. Huutokauppojen järjestämisestä komissio antaa myöhemmin asetuksen. - Täyden huutokaupan piiriin sisällytettäisiin heti alusta alkaen sähköntuotanto ja hiilen talteenotto ja varastointi. Muu teollisuus olisi ajan myötä laskevan ilmaisjaon piirissä. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP, combined heat and power) olisi lämmön osalta ilmaisjaon piirissä. Ilmaisjako perustuisi komitologiamenettelyssä laadittaviin sääntöihin, joissa toiminnan tehokkuus otetaan huomioon. Pelkästään kaukolämpöä tuottavia laitoksia ei ole mainittu direktiivissä lainkaan. - Energiaintensiivisen teollisuuden osalta esitys sisältää mahdollisuuden suurempaan ilmaisjakoon kuin muiden toimialojen osalta olisi mahdollista. Komissio päättäisi 2010 mennessä, mitkä toimialat olisivat tämän runsaamman ilmaisjaon piirissä. Päätös riippuu siitä, saavutetaanko kansainvälisissä neuvotteluissa globaali sopimus. Ilmaisjaossa sovellettavista jakomenetelmistä komissio antaisi 2011 mennessä tarkemmat säännöt. Komissio laatii lisäksi 2011 raportin energiaintensiivistä teollisuutta koskevasta hiilivuoto-ongelmasta. Raporttiin liittyy myös tarkoituksenmukaisia ehdotuksia esim. ilmaisjaon lisäämisestä tai kansainväliseen kauppaan liittyvistä toimenpiteistä. - Yleisesti ottaen komission ehdotus perustuu siihen, että Kioton pöytäkirjan mukaisten joustomekanismien (JI, yhteistoteutus ja CDM, puhtaan kehityksen mekanismi) hyödyntäminen päästökauppajärjestelmän puitteissa riippuu kansainvälisen ilmastosopimuksen synnystä. Lähtökohtaisesti mekanismien hyödyntämistä rajoitetaan selvästi, jos kansainvälistä sopimusta ei saada aikaan. Mekanismit nähdään insentiivinä lähinnä kehittyville maille osallistua ja sitoutua kansainväliseen ilmastopolitiikkaan. Kun kansainvälinen sopimus saadaan aikaan, mekanismien hyödyntämismahdollisuudet kasvavat. 3
4 Suomen kantoja Päästökauppajärjestelmän menettelytapojen yhtenäistäminen on sinänsä myönteistä. Suomen erityinen huoli on kuitenkin kansainvälisessä kilpailussa toimivan energiaintensiivisen teollisuuden asema, joka tulisi ottaa huomioon päästöoikeuksien jakomenetelmässä. Komission ehdotus sisältääkin menettelyn, jonka mukaan tällaiset teollisuudenalat voivat tarvittaessa saada ilmaisia päästöoikeuksia. Suomelle on tärkeää, että hiilivuotokysymyksen kannalta erityisesti Suomen näkökulmasta tärkeät toimialat sisältyvät päästöoikeuksien jaossa erityiskohtelua tarvitsevan teollisuuden piiriin. Lisäksi pyritään siihen, että tästä asiasta saadaan selvyys mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sopimus maailmanlaajuisesta ilmastosopimuksesta vuoden 2012 jälkeiselle ajalle on myös kilpailukykynäkökulmasta ja ns. hiilivuodon estämiseksi tärkeä. Huutokaupattavien päästöoikeuksien vertailuvuotena on tärkeää käyttää useampaa kuin yhtä vuotta vuosittaisten vaihteluiden tasaamiseksi. Komission esitykseen sisältyvän vertailuvuoden 2005 päästöt olivat Suomessa poikkeuksellisen alhaiset pohjoismaisten sähkömarkkinoiden hyvän vesivoimatilanteen sekä metsäteollisuuden seisokin takia. Komission ehdotukseen sisältyy maininta, että komissio olisi mahdollisesti valmis käyttämään huutokaupattavien osuuksien laskemisessa vuosien päästötietojen keskiarvoa vertailussa, kun vuoden 2006 päästötiedot ovat saatavissa. Suomessa yleisesti käytössä olevaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoa eikä kaukolämmön tuotantoa oteta ehdotuksissa riittävissä määrin huomioon. Erityisesti teollisuuden oma yhteistuotantosähkö tulisi nähdä osaksi teollista toimintaa. Suomi ei tue huutokauppatulojen korvamerkintää koskevien sääntöjen lisäämistä päästökauppadirektiiviin. Pakollinen korvamerkintä olisi ristiriidassa Suomessa sovellettavien budjettiperiaatteiden ja perustuslain kanssa. Suomi pitää myös huutokaupattavien päästöoikeuksien solidaarisuusperusteista 10 %:n uudelleenjakoa jäsenmaiden välillä ongelmallisena. Jäsenmaiden välistä solidaarisuutta tulee edistää sitä varten luotujen mekanismien avulla eikä päästökauppajärjestelmän kautta. Suomi korostaa myös joustomekanismien asemaa päästökaupan yhteydessä. Mekanismien käytön rajoittaminen nostaa päästöoikeuksien hintaa, joten rajoitukset ja niiden taso vaativat huolellista arviointia. Joustomekanismien käyttömahdollisuudessa tulisi säilyttää liikkumavara uuden kansainvälisen ilmastosopimuksen kattavuuden ja sisällön huomioimiseksi. 2) Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Komission ehdotus Ehdotus kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä vuoteen 2020 mennessä sisältää kullekin jäsenmaalle määrällisen prosentteina ilmaistun päästövähennystavoitteen vuoteen 2005 verrattuna sekä määrällisen tonneina ilmaistun päästöyksiköiden lukumäärän, joka kullakin jäsenmaalla on käytettävissään vuonna 2020 (ns. taakanjako). Esityksessä suodaan jäsenmaille joustavuutta toimien toimeenpanossa antamalla oikeus käyttää Kioto-kauden aikana Kioton mekanismeilla hankittuja päästövähennysyksiköitä puhtaan kehityksen hankkeista ja teollisuusmaaosapuolten välisistä hankkeista velvoitteen täyttämiseen tietyin rajoituksin. Myös Kioto-kaudella rekisteröidyistä hankkeista saatavia yksiköitä voidaan käyttää 2020 velvoitteiden täyttämiseen vuodesta 2013 eteenpäin. Ehdotuksessa esitellään kaksi vaihtoehtoa, joista toinen käsittää EU:n riippumattoman -20 %:n tavoitteen toimeenpanon ilman kansainvälistä sopimusjärjestelmää. Toinen tilanne käsittelee -30 4
5 %:n velvoitteen täyttämistä kansainvälisen sopimuksen voimassa ollessa. Edellisessä tapauksessa hankemekanismeilla voitaisiin täyttää 3 % jäsenmaan vuoden 2005 päästömäärästä päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla vuonna Jäsenmaa voi siirtää käyttämättä jääneen osuuden yksiköistä toiselle jäsenmaalle. Vuoden 2013 jälkeen päästöt eivät saa ylittää vuosien keskimääräistä tasoa. Lisäksi päästöjen tulee lineaarisesti lähentyä vuoden 2020 tavoitetta. Vuotuisten vaihteluiden tasapainottamiseksi jäsenmaa voi kuitenkin peräkkäisten vuosien välillä joko siirtää 2 % päästövähennysyksiköitä seuraavalle vuodelle tai käyttää ne edellisenä vuonna. Päästövähennystavoitteiden laskennassa on käytetty kriteerinä asukasta kohden laskettua bruttokansantuotetta. Määrällisille tavoitteille on asetettu ylä- ja alaraja (+/-20 %). Mikään jäsenmaa ei saa kasvattaa päästöjään enempää kuin 20 % eikä minkään jäsenmaan tarvitse vähentää päästöjään enempää kuin -20 % vuoden 2005 tasosta. Alhaisemman asukasta kohden lasketun bruttokansantuotteen omaavat maat saavat tätä kautta hyvitystä. Komissio seuraa vuodesta 2013 lähtien tiiviisti sitä, että jäsenmaat pysyvät ns. lineaarisella uralla kohti vuoden 2020 tavoitetta. Vuonna 2016 komissio tekee väliarvion siitä, miten vuoden 2020 velvoite täytetään. Suomen kantoja Suomen tulee komission ehdotuksen mukaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 16 % päästökauppajärjestelmään kuulumattomilla sektoreilla vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 määristä. Tavoite on vaativa, mutta kuitenkin mahdollinen saavuttaa. Merkittäviä päästövähennyksiä tulee saada aikaan kaikilla keskeisillä sektoreilla, kuten asumisessa, rakentamisessa, liikenteessä, jätehuollossa ja maataloudessa. Päästövähennykset tulee tehdä kustannustehokkaalla tavalla. Kioton pöytäkirjan mukaisten mekanismien avulla kaudella hankittujen päästöyksiköiden joustava käyttö lisää joustavuutta toimeenpanossa. Suomi tukee tätä. Komission ehdottamat määrät ovat kuitenkin liian rajoitettuja ja mekanismien käytölle esitetyt reunaehdot sisältävät epävarmuustekijöitä. Suomi pitää hyvänä päästökehityksen seurannan ja raportoinnin kehittämistä ja sen liittämistä oleelliseksi osaksi nyt tehtävää päätöstä. 5
6 3) Uusiutuvan energian käytön lisäämistä koskeva direktiiviehdotus Komission ehdotus Uusiutuvan energian käytön lisäämistä koskevan direktiiviehdotuksen (ns. RES-direktiivi) tavoitteena on nostaa EU:n uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energiankulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Ehdotuksessa määritellään jokaiselle jäsenvaltiolle maakohtainen sitova uusiutuvan energian lisäysvelvoite ja neljä ohjeellista välitavoitetta. Suomen kansalliseksi velvoitteeksi komissio esittää 38 %:n uusiutuvan energian osuutta energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Suomelle ehdotettu 9,5 prosenttiyksikön lisäysvelvoite on pienempi kuin EU:n jäsenvaltioille keskimäärin asetetut velvoitteet. Uusiutuvaa energiaa koskeva direktiivi sisältää myös aikaisemmin päätetyn jokaista jäsenvaltiota sitovan tavoitteen lisätä liikenteen biopolttoaineiden osuutta vähintään 10 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Komission ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden tulee laatia kansalliset suunnitelmat, joissa uusiutuva energian käytön lisäystavoite määritellään erikseen sähkön tuotannolle, lämmitykselle ja jäähdytykselle sekä liikennepolttoaineille. Ehdotukseen sisältyy force majeure -lauseke, jonka mukaan komissio voi ylivoimaisten esteiden sattuessa arvioida tilanteen uudelleen ja tarkistaa jäsenvaltion lisäysvelvoitetta. Uusiutuvan energian käytön edistämiseksi ja investointien tukemiseksi komissio ehdottaa alkuperätakuilla käytävän kaupan mahdollistamista joko toiminnanharjoittajien tai jäsenvaltioiden välillä. Komission ehdotuksessa pääpaino on toiminnanharjoittajien välisissä alkuperätakuiden siirroissa. Jäsenvaltio voisi edellyttää ennakkohyväksyntää alkuperätakuiden siirrolle, mikäli siirto todennäköisesti vaarantaisi jäsenmaan energian toimitusvarmuutta tai kykyä täyttää uusiutuvan energian lisäystavoite. Jäsenvaltioiden välillä alkuperätakuukauppa olisi komission ehdotuksen mukaan mahdollista vain siinä tapauksessa, että jäsenvaltio on ylittänyt uusiutuvan energian osuudelle asetetun välitavoitteensa. Toiminnanharjoittajien oikeus siirtää alkuperätakuita jäsenvaltiosta toiseen koskisi vain direktiivin voimaantulon jälkeen käyttöönotettuja ja teholtaan vähintään 5 MWth:n suuruisia laitoksia. Jäsenvaltioiden tulee nimetä vastuullinen elin, joka pitää rekisteriä alkuperätakuista, myöntää niitä, rekisteröi niiden siirtoja, peruuttaa alkuperätakuut ja julkaisee toiminnasta vuosittaiset raportit. Direktiiviehdotuksessa määritellään myös liikenteen biopolttoaineiden kestävyyskriteerit. Komission ehdotuksen mukaan biopolttoaineiden käytöstä saatavan säästön kasvihuonekaasupäästöissä on oltava vähintään 35 prosenttia. Biopolttoaineita ja muita bionesteitä ei saa valmistaa raakaaineesta, joka on saatu biologiselta monimuotoisuudeltaan tunnustetusti rikkaasta maasta tai johon on sitoutunut paljon hiiltä. Liikenteen biopolttoaineiden kestävyyskriteereitä on käsitelty kevään 2008 aikana ad hoc -työryhmässä, koska ne sisällytetään RES-direktiivin lisäksi myös liikennepolttoaineen laatudirektiiviin. Suomen kantoja Uusiutuvan energian käytön lisääminen 38 prosenttiin on Suomelle vaativa tavoite. Suomessa uusiutuvasta energiasta 70 % on metsäteollisuuden puuperäisiä sivutuotteita, eikä Suomi voi lisätä uusiutuvan käyttöä komission kaavailemalla tavalla, jos metsäteollisuuden tuotanto vähenee. Uhkana on erityisesti Venäjältä tulevan puuntuonnin tyrehtyminen. Puuntuonti Venäjältä vastaa noin 20 % Suomessa tarvittavasta puusta. Suomen kannalta ehdotukseen sisältyvä force majeure - lauseke on tärkeä, ja Suomi pyrkii selkiyttämään lauseketta niin, että se mahdollistaisi lisäysvelvoitteesta neuvottelemisen tällaisissa jäsenvaltioista riippumattomissa tilanteissa. Uusiutuvan energian lisääminen edellyttää metsäteollisuuden sivutuotteiden ohella muun bioenergian (metsähakkeen, pellettien, peltobiomassan ja jätteiden) lisäkäyttöä, vesi- ja tuulivoiman sekä 6
7 maalämmön hyvin suurta lisäystä sekä energiansäästötoimia. Tukijärjestelmiä joudutaan tehostamaan ja myös uusia tukimuotoja joudutaan ottamaan käyttöön. Suomen nykyisiä suppeita syöttötariffi- ja alkuperätakuujärjestelmiä laajennettaessa joudutaan tarkastelemaan niiden kytkentöjä muiden EU-maiden tukijärjestelmiin. Suomi on huolestunut siitä, että komission ehdottama alkuperätakuiden siirtojärjestelmä toiminnanharjoittajien välillä tulisi johtamaan suomalaisten toiminnanharjoittajien siirtymiseen muiden jäsenmaiden tukijärjestelmien piiriin. Tällöin myös tuotettu uusiutuva energia laskettaisiin tukea myöntäneen toisen jäsenmaan hyväksi. Suomi on pystynyt saavuttamaan korkean uusiutuvan energian käyttötason ilman laajamittaisia tukia. Suomi pitää edelleenkin tärkeänä, että kansallinen tuki suuntautuisi kilpailukykyisen teknologian kehittämiseen ja investointeihin ja että annettava toimintatuki kohdistettaisiin teknologiapainotteisesti. Direktiiviehdotuksen mukainen toiminnanharjoittajien välinen alkuperätakuiden kauppa suosisi jo vakiintuneita ja kustannuksiltaan kaikkein edullisimpia teknologioita. Suomi pitää tarkoituksenmukaisena, että alkuperätakuiden siirtoa käytettäisiin joustavuustoimenpiteenä ensisijaisesti jäsenvaltioiden välillä ja että niiden siirto edellyttäisi aina jäsenvaltioiden suostumusta. Liikenteen biopolttoaineiden kestävyyskriteereiden osalta Suomi korostaa, että niiden tulee ottaa huomioon pohjoisten metsien hidas kasvu ja jo käytössä olevat kestävän metsänhoidon periaatteet. Kestävyyskriteereiden laajentamiseen koskemaan kaikkea biomassan energiakäyttöä ei vielä ole edellytyksiä. Suomi pitää tärkeänä, että RES-direktiivi kannustaisi toisen sukupolven liikennepolttoaineiden tuotantoon. Eri teknologioita tulee kehittää niin, että vaihtoehtoisten polttoaineiden tarjonta lisääntyy. Suomi pyrkii siihen, että sertifioidusta turpeesta valmistettu biodiesel voitaisiin lukea hyväksi liikenteen biopolttoaineita koskevaan 10 %:n tavoitteeseen. Tämä edellyttäisi joustavuutta direktiiviehdotuksen määrittelyissä, jotka perustuvat aikaisempiin säädöksiin. Suomi on esittänyt turpeen osalta muutoksia sekä määritelmiin että direktiiviehdotukseen sisältyviin kestävyyskriteereihin. 4) Hiilen talteenotto ja varastointi Komission ehdotus Ehdotuksella luotaisiin yhtenäiset lainsäädäntöpuitteet hiilidioksidin talteenotolle, siirrolle ja varastoinnille geologisiin muodostumiin. Ehdotuksella tehdään talteenotto ja varastointi mahdolliseksi poistamalla niitä koskevat esteet voimassa olevasta lainsäädännöstä. Tarkoituksena on varmistaa, että talteenotto, siirto sekä pitkäaikainen varastointi geologisiin muodostumiin tapahtuisivat ympäristön kannalta turvallisesti. Hiilidioksidi otetaan talteen teollisuuden savukaasuista. Varastointiin voidaan käyttää pääasiassa joko käytöstä poistettuja öljy- ja kaasukenttiä tai suolaisia pohjavesiesiintymiä. Suomessa tällaisia varastointiin soveltuvia paikkoja ei ole. Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi ovat demonstraaatiovaiheessa olevaa teknologiaa, jonka investointi- ja käyttökustannukset ovat korkeat. Kustannusten odotetaan laskevan, kun teknologian toimivuus osoitetaan kaupallisessa mittakaavassa. 7
8 Suomen kantoja Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi geologisiin muodostumiin on yksi keino hillitä ilmastonmuutosta. Suomi tukee yhteisten sääntöjen kehittämistä hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin. Suomi korostaa, että talteenotto ja varastointi tulee tehdä ympäristön ja terveyden kannalta mahdollisimman turvallisesti. 8
Ehdotus päästökauppadirektiivin muuttamisesta. Ympäristövaliokunta
Ehdotus päästökauppadirektiivin muuttamisesta Ympäristövaliokunta 7.10.2015 EU-päästökauppajärjestelmä uudistuu Päästökauppa on jatkossakin keskeinen ilmastopolitiikan ohjauskeino. Komissio antoi ehdotuksen
LisätiedotELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO Infrastruktuuri 1 (6) Mikael Ohlström/Helena Vänskä 4.2.2008
1 (6) KOMISSION ILMASTO- JA ENERGIAPAKETTI MERKITTÄVIMMÄT PÄÄKOHDAT Ehdotus päästökaupan muutosdirektiiviksi vuosille 2013 2020 Päästöoikeuksien maakohtaisesta taakanjaosta ja kansallisista päästöoikeuksien
LisätiedotUusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus
Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus Jyväskylä 25.9.2017 Kutsuvierastilaisuus biokaasualan toiminnanharjoittajille ja viranomaisille Järjestäjät: Keski-Suomen liitto ja Suomen Biokaasuyhdistys
LisätiedotPäästökauppadirektiivin uudistus. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Mikko Paloneva
Päästökauppadirektiivin uudistus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Mikko Paloneva Uudistuksen tausta Päästökauppadirektiivi uudistetaan kaudelle 2021-2030 Sopeutetaan päästökauppa 2030-ilmastokehykseen:
LisätiedotEU:n päästökauppadirektiivin uudistaminen tilannekatsaus Marjo Nummelin, YM
EU:n päästökauppadirektiivin uudistaminen tilannekatsaus 6.6.2017 Marjo Nummelin, YM EU:n 2030 energia- ja ilmastokehys Ehdotus päästökauppadirektiivin uudistamisesta Asetusehdotus jäsenvaltioiden taakanjaosta
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen
LisätiedotEnergiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
LisätiedotKomission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp. Päivi Janka Hallitusneuvos TEM/energiaosasto
Komission ehdotus 30.11.2016 uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp Päivi Janka Hallitusneuvos TEM/energiaosasto Komission puhtaan energian paketti Komissio julkaisi 30.11.2016 puhtaan energian
LisätiedotNäkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?
Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 25.1.2017 Pörssitalo Hanne Siikavirta RED II / Bioenergian
LisätiedotKansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotEnergiapoliittisia linjauksia
Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.3.2019 C(2019) 1839 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 12.3.2019, asetuksen (EU) N:o 389/2013 muuttamisesta Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden teknisen
LisätiedotLentoliikenteen päästökauppa ETS. Komission asetusehdotus jatkokaudeksi Janne Mänttäri
Lentoliikenteen päästökauppa ETS Komission asetusehdotus jatkokaudeksi 2017-2020 Janne Mänttäri 28.3.2017 Lentoliikenteen ETS - Tausta Lentoliikenteen ETS alkoi 1.1.2012 kattaen kaikki ETA-alueen lentoasemille
LisätiedotNeljännen päästökauppakauden kynnyksellä: päästökaupan muutokset ja tulevaisuus. Päästökaupan ajankohtaispäivä Mikko Paloneva
Neljännen päästökauppakauden kynnyksellä: päästökaupan muutokset ja tulevaisuus Päästökaupan ajankohtaispäivä Mikko Paloneva Päästökauppakauden vaihde Direktiivimuutos voimaan 4/2018 MSR käynnistyy Ilmaisjaon
LisätiedotFortumin Energiakatsaus
Fortumin Energiakatsaus Kari Kankaanpää Metsäakatemia Joensuu 13.5.2016 Fortum merkittävä biomassan käyttäjä Vuosikulutus 5,1 TWh (2,6 milj. k-m 3 ), lähivuosina kasvua 50 % Biomassan osuus ¼ lämmityspolttoaineistamme
LisätiedotHiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli
Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
LisätiedotPäästökaupan uudistaminen
Päästökaupan uudistaminen 21.8.2015 Palace Avaus Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Puheenvuorot Kati Ruohomäki, EK Ismo Ulvila, Euroopan komissio Karoliina Anttonen, TEM Kysymyksiä ja keskustelua Päästökaupan
LisätiedotKomission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp
Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp Eduskunnan ympäristövaliokunta 31.5.2018 Päivi Janka Hallitusneuvos TEM/energiaosasto Komission puhtaan energian paketti Komissio julkaisi
LisätiedotMaa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm
U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uusiutuvan
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotPÄÄSTÖKAUPPADIREKTIIVIN UUDISTAMISEN VAIKUTUKSET SUOMEN ENERGIASEKTORIIN JA TEOLLISUUTEEN
PÄÄSTÖKAUPPADIREKTIIVIN UUDISTAMISEN VAIKUTUKSET SUOMEN ENERGIASEKTORIIN JA TEOLLISUUTEEN 6.6.217 SISÄLTÖ Tärkeimmät direktiivimuutokset ja ilmaisjako Vaikutukset energiasektoriin Vaikutukset teollisuuteen
LisätiedotMitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?
Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0341/61. Tarkistus. Flavio Zanonato S&D-ryhmän puolesta
9.12.2015 A8-0341/61 61 2 kohta 2. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikissa energiaunioniin liittyvissä lainsäädäntöehdotuksissa noudatetaan tavallista lainsäätämisjärjestystä,
LisätiedotKomission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp
Komission ehdotus 30.11.2016 uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp Eduskunnan ympäristövaliokunta 21.2.2017 Päivi Janka Hallitusneuvos TEM/energiaosasto Komission puhtaan energian paketti Komissio
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2008/0014(COD) 21.5.2008 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden
LisätiedotL 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti
L 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti 28.3.2013 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2013, jäsenvaltioiden vuosittaisten päästökiintiöiden määrittämisestä kaudeksi 2013 2020 Euroopan parlamentin
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.04.2003 KOM(2003) 193 lopullinen 2001/0265 (COD) KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.
Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotSuomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta
LisätiedotPäästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa. SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter
Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter 1 Esityksen rakenne Pikakertaus päästökaupasta Päämuutokset EU ETS:ssä vuoden 2012 jälkeen
LisätiedotMatti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen
U 53/2016 vp - valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous, LULUCF) Matti Kahra / MMM
LisätiedotU 55/2016 vp Ehdotus asetukseksi sitovista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa , taakanjakoehdotus
U 55/2016 vp Ehdotus asetukseksi sitovista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa 2021-2030, taakanjakoehdotus Tuija Talsi 28.9.2016 Talousvaliokunta Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen
LisätiedotEhdotusten käsittely alkaa neuvoston ympäristötyöryhmässä
Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM2017-00244 YSO Anttonen Karoliina(YM) 08.09.2017 Asia Komission ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmien
LisätiedotU 9/2008 vp. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen
Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle komission ehdotuksesta päästökauppadirektiivin 2003/87/EY muuttamisesta (päästökauppa) Perustuslain 96 :n 2 momentin perusteella lähetetään eduskunnalle Euroopan yhteisöjen
LisätiedotKomission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp
Komission ehdotus 30.11.2016 uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta 22.2.2017 Hanne Siikavirta Neuvotteleva virkamies TEM/energiaosasto Komission puhtaan
LisätiedotIlmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta
LisätiedotPuhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto
Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotPäästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Joona Poukka
. Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030 EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Joona Poukka Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030 Sisältö Päästökaupan haasteet Markkinavakausvaranto Seuraavat vaiheet EU:n
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. tammikuuta 2014 (OR. en) 5305/14 ENV 30 MI 31 IND 11 ENER 14 SAATE. Saapunut: 10.
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. tammikuuta 2014 (OR. en) 5305/14 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. tammikuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D031326/02 Asia: Neuvoston pääsihteeristö
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014
EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotPäästökauppa selkokielellä
Päästökauppa selkokielellä Päästökaupan alkeisoppimäärä 28.5.2015 Ilmastoslangia suomentamassa Karoliina Anttonen, TEM ja Kati Ruohomäki, EK Minkälaisia kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita on EU:ssa
LisätiedotPariisin ilmastosopimus
Pariisin ilmastosopimus Hallituksen esitys Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Ympäristövaliokunta 18.10.2016 Outi Honkatukia,
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 18.7.2008 2008/0013(COD) TARKISTUKSET 824-827 Mietintöluonnos Avril Doyle (PE407.778v01-00) ehdotuksesta
LisätiedotMetsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa
Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa WEC Finlandin & Ilmansuojeluyhdistys ry:n seminaari 12.3.2018 Outi Honkatukia Ilmastoasioiden pääneuvottelija Keskeiset viestit 1. Maankäytöllä on väliä
LisätiedotPäästökaupan toimintaperiaate
EU:n päästökauppa Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä siten, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinaehtoisesti
LisätiedotGlobaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto
Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Sisältö Tunnistaminen Sääntelyn tasot Kansallinen implementointi Lopuksi Tunnistaminen
LisätiedotBiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus
BiKa-hanke Viitasaaren työpaja 27.3.2018 Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus Saija Rasi, Luonnonvarakeskus Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 29.3.201 RED
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
LisätiedotLausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Kimmo Ollikka VATT Valtiovarainvaliokunta 17.2.2017 Kivihiilen energiakäytöstä luopuminen Lämmöntuotannon
LisätiedotKomission ehdotus hallintomalliasetukseksi; U 8/2017 vp
Komission ehdotus hallintomalliasetukseksi; U 8/2017 vp Eduskunnan ympäristövaliokunta 31.5.2018 Markku Kinnunen Neuvotteleva virkamies TEM/energiaosasto Hallintomalliasetus on osa Komission puhtaan energian
LisätiedotPuhtaan energian paketti ja kaukolämpö
Puhtaan energian paketti ja kaukolämpö Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna 23.8.2017 Päivi Janka Hallitusneuvos TEM/energiaosasto Komission puhtaan energian paketti Komissio julkaisi 30.11.2016 puhtaan energian
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen
LisätiedotMinisterin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu
Ministerin energiapoliittiset teesit Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvuulla
LisätiedotTuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015
Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset
LisätiedotVNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran lausunto VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 15.2.2017 Kari Herlevi ja Mari Pantsar Yleistä - Valtioneuvoston
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.12.2016 COM(2016) 793 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Tiettyjen neuvoston direktiivin 91/692/EY mukaisesti annettujen unionin ympäristöalan
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotPÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 30.5.2013 B7-0000/2013 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavan kysymyksen B7-0000/2013 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti Euroopan
LisätiedotKansainväliset hyvitykset päästökaupassa
Kansainväliset hyvitykset päästökaupassa Päästökauppadirektiivi (2003/87/EY) mahdollistaa kansainvälisten hyvitysten käytön: CERit puhtaan kehityksen mekanismin hankkeista ERUt yhteistoteutushankkeista
LisätiedotRED II ja bioenergian kestävyyskriteerit
RED II ja bioenergian kestävyyskriteerit Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Päivi Janka Hallitusneuvos TEM/energiaosasto Komission puhtaan energian paketti Komissio julkaisi 30.11.2016 puhtaan
LisätiedotIlmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere
Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta Juhani Tirkkonen Tampere 6.2.2019 EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 EU:n ilmastotavoitteet KHK vähennystavoite vähintään 40 % vuoteen
LisätiedotEU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030
EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 Forestenergy 2020, Jyväskylä 8.10.2014 Pekka Tervo, TEM Komission tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020-2030 (annettu 21.1.2014)
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.5.2014 COM(2014) 291 final 2014/0152 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Islannin välisen sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin
LisätiedotKimmo Tiilikainen /kesk Oras Tynkkynen /vihr Pauliina Viitamies /sd 1 6 Henna Virkkunen /kok vjäs. Anne Kalmari /kesk 1 5
YMPÄRISTÖVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 70/2008 vp Torstai 13.11.2008 kello 10.00-11.40 Läsnä pj. Rakel Hiltunen /sd vpj. Pentti Tiusanen /vas jäs. Marko Asell /sd 5 osittain, 6 11 Christina Gestrin /r Tanja Karpela
LisätiedotEU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1
EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes
LisätiedotElinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu
Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden
LisätiedotMaailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?
Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Ville Niinistö Ympäristöministeri COP 19 -seminaari: Kohti maailmanlaajuista ilmastosopimusta vuonna 2015 28.10.2013 IPCC:n 5. arviointiraportin tulokset
LisätiedotHE laeiksi jakeluvelvoitelain, kestävyyslain ja Energiavirastosta annetun lain muuttamisesta (HE 17/2017 vp)
HE laeiksi jakeluvelvoitelain, kestävyyslain ja Energiavirastosta annetun lain muuttamisesta (HE 17/2017 vp) Talousvaliokunnan kuuleminen 29.3.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvista lähteistä peräisin
LisätiedotA8-0392/337. Dario Tamburrano, Piernicola Pedicini, Eleonora Evi, David Borrelli, Rosa D'Amato, Marco Zullo EFDD-ryhmän puolesta
11.1.2018 A8-0392/337 337 Johdanto-osan 7 kappale (7) Sen vuoksi on asianmukaista vahvistaa unionin sitova tavoite, jonka mukaan uusiutuvista energialähteistä saatavan energian osuus on vähintään 27 prosenttia.
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta VÄLIAIKAINEN 2003/0173(COD) 10. joulukuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta
LisätiedotEleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintävaliokunta
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi henkilöja pakettiautojen vuoden 2020 jälkeisiksi CO2 raja-arvoiksi/ COM(2017) 676 FINAL Eleonoora Eilittä
LisätiedotBiopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto
Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto EMV:n kestävyyskriteeri-info 30.8.2013 Kansallisen kestävyyslainsäädännön tilanne Laki biopolttoaineista
LisätiedotSuomen askelmerkit EU:n uusiutuvan energian 2030 tavoitteiden toteuttamiseksi. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund
Suomen askelmerkit EU:n uusiutuvan energian 2030 tavoitteiden toteuttamiseksi Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 22.1.2019 Pekka Grönlund Aiheet 1. Globaalit trendit 2. EU (REDII) 3. Suomi Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotNestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa
Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-
LisätiedotAjankohtaista päästökauppamarkkinoilla. Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari
Ajankohtaista päästökauppamarkkinoilla Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari 16.3.2016 2 Taustaa: päästökauppa ja viranomaiset EU Komissio Työ- ja elinkeinoministeriö Energiavirasto Päästöoikeuksien
LisätiedotHallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp
HE laeiksi * biopolttoöljyn käytön edistämisestä * biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta sekä * biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain 2 :n muuttamisesta
LisätiedotBioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotTurpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen
Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä
LisätiedotYhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008
Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1991
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotOdotukset ja mahdollisuudet
Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari
LisätiedotENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija
ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet
LisätiedotUusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch
Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Yleistä uusiutuvan direktiivin uudistamisesta Koskee uusiutuvien energialähteiden direktiivin
LisätiedotKansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut
Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut Sirkka Haunia, pääneuvottelija, Ympäristöministeriö Low Carbon Finland 2050, Finlandia-talo 12.11.2012 Durbanin päätökset, joulukuu 2011 Durbanin
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotKööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä
Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä 3.9.2009 Esityksen sisältö! Ilmastoneuvottelut ja odotukset Kööpenhaminan kokouksen suhteen " linkit
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa
EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa ylijohtaja Riku Huttunen TeollisuusSummit, Oulu, 14.10.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni
LisätiedotKansainvälisen lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen hyvitysjärjestelmä
Kansainvälisen lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen hyvitysjärjestelmä Liikenne- ja viestintävaliokunta 09.06.2016 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kv. lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen
LisätiedotEU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013
EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Ian Duncan, Jadwiga Wiśniewska ECR-ryhmän puolesta
9.2.2017 A8-0003/151 151 Johdanto osan 11 kappale (11) Olisi perustettava nykyaikaistamisrahasto, johon sijoitetaan 2 prosenttia EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksista, ja nämä päästöoikeudet
LisätiedotEnergiaunionin hallintomalli - asetusehdotus
Energiaunionin hallintomalli - asetusehdotus Neuvotteleva virkamies Maria Kekki Energiaosasto Työ- ja elinkeinoministeriö 3.3.2017 Hallintomalli-asetusehdotus Komissio antoi Puhtaan energian -paketin 30.11.2016
Lisätiedot