Energiakaivon rakentaminen kiinteistölle I-luokan pohjavesialueella,

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 134 /2013/2 Dnro ESAVI/24/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Energiakaivon rakentaminen kiinteistölle I-luokan pohjavesialueella, Hanko HAKIJAT Lisbeth Tuominen HAKEMUS Lisbeth Tuominen on Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireille panemassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa rakentaa energiakaivo I- luokan pohjavesialueella nro SUUNNITELMA Tarkoituksena on vaihtaa nykyinen öljylämmitys maalämpöön. Kiinteistölle porataan noin 175 m syvä lämpökaivo. Hakemuksen mukaan kyseessä on Poratek-normilämpökaivo, jonka halkaisija on vähintään 130 mm. Teräsputken seinämäpaksuus on 4,5 mm ja muoviputken 4,8 mm. Lämmönkeruuputkisto on polyeteeniä. Maakerroksen paksuus on noin 10 m. Kaivo porataan hakijoiden omistamalle kiinteistölle. Porauskohta on 12 m:n päässä naapurin rajasta. Porauksesta tuleva maa-ainesjäte johdetaan suoraan imuputkea myöten porausliikkeen autoon ja viedään edelleen kaatopaikalle. Lämmönsiirtonesteenä on Altian valmistama Naturet-17 neste. Neste on etanolipohjainen ja sen alkoholipitoisuus 32 %. Nestettä järjestelmään tulee 350 litraa. Vanha öljysäiliö tarkastetaan, puhdistetaan ja mahdollisesti poistetaan. Kiinteistö sijaitsee Hangon I-luokan pohjavesialueella n:o Hangon kaupungin käytössä olevalle Hopearannan vedenottamolle on kiinteistöltä etäisyyttä m. Lähimmät pohjavedenottamot, Ampumarata ja Mannerheimintie, sijaitsevat noin kilometrin päässä kiinteistöltä, mutta kumpikaan näistä vedenottamoista ei ole käytössä tällä hetkellä. Kiinteistö sijaitsee pohjavesialueen lounaisnurkassa. Alueella kalliopinnan taso vaihtelee noin välillä -5 m ja +3 m keskimeriveden pintaan nähden. Pohjavesivyöhykkeen paksuus on alle 5 m tai joissain kohdissa kalliopinta voi olla jopa pohjaveden pinnan yläpuolella. Pohjaveden virtaus suuntautuu todennäköisesti kohti etelää. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 Samassa korttelissa sijaitsevalla tontille on jo rakennettu lämpökaivo ja lupaa lämpökaivon rakentamiselle hakee myös naapuritontilla sijaitseva kiinteistö. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Hangon kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä Hangon kaupungilta ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. LAUSUNNOT 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut, että kiinteistö sijaitsee Hangon 1-luokan pohjavesialueella n:o Hangon kaupungin käytössä olevalle Hopearannan vedenottamolle on kiinteistöltä etäisyyttä m. Lähimmät pohjavedenottamot, Ampumarata ja Mannerheimintie, sijaitsevat noin kilometrin päässä kiinteistöltä, mutta kumpikaan näistä vedenottamoista ei ole käytössä tällä hetkellä. Kiinteistö sijaitsee pohjavesialueen lounaisnurkassa. Alueella kalliopinnan taso vaihtelee noin välillä mpy. Pohjavesivyöhykkeen paksuus on alle 5 metriä tai joissain kohdissa kalliopinta voi olla jopa pohjaveden pinnan yläpuolella. Maapeitteen kokonaispaksuus on alle 5 metriä. Pohjaveden virtaus suuntautuu todennäköisesti kohti etelää. Kiinteistön lähistöllä on muutamia maaperän tilan tietojärjestelmässä (MATTI) olevia kohteita. Kiinteistöstä 100 metrin päässä (osoitteessa Korsmaninkatu 62) on aikaisemmin tapahtunut lievä öljyvahinko, joka on kunnostettu. Kohteella ei ole maaperän tilan tietojärjestelmän mukaan käyttörajoitetta. Alle 300 metrin päässä kiinteistöstä on käytöstä poistettu huoltoasema, joka on merkitty selvitystarvealueeksi/maankäyttörajoitetuksi. Kiinteistön naapureilla ei ole hakemuksen mukaan talousvesi- tai porakaivoja. Lämpökaivo on tarkoitus porata 12 metrin päähän naapuritontista. Hakemuksen mukaan samassa korttelissa sijaitsevalla tontille on jo rakennettu lämpökaivo ja lupaa lämpökaivon rakentamiselle hakee myös naapuritontilla sijaitseva kiinteistö. Uudenmaan ELY-keskus on katsonut, että lämpökaivon rakentaminen on mahdollista toteuttaa siten, ettei siitä ennalta arvioituna aiheudu ympäristönsuojelulain 8 :n (pohjaveden pilaamiskielto) tai vesilain 3 luvun 2 :ssä tarkoitettuja seurauksia. Lupaharkinnassa tulee arvioida seuraavaa: Läm-

3 3 pökaivo on porattava siten, että se sijaitsee tontin omistajan hallitsemalla alueella ja suositeltu vähimmäisetäisyys naapurikiinteistön rajalta on 10 metriä (pysty kaivo). Viistoporaukset eivät saa ulottua naapuritonttien alueelle maanpinnan alapuolellakaan, ellei tästä ole erikseen naapuritonttien omistajien kanssa muuta sovittu. Kaivojen porauksessa tulee huolehtia siitä, ettei maaperään tai pohjaveteen pääse valumaan öljyjä tai muita haitallisia aineita. Porauskaluston tulee olla tarkoitukseen sopiva. Porauksen yhteydessä tulee kirjata ylös havainnot maaperästä, kallioperän ruhjeista sekä kallion ja pohjavedenpinnan tasoista. Porausraportissa on kuvattava myös lämpökaivon tekninen rakenne. Lämpökaivon tekniset tiedot, mahdolliset vesinäytetulokset ja kairaustiedot toimitetaan kiinteistön omistajalle, kuntaan sekä ELY-keskukselle. Kiinteistön omistajan on annettava tiedot lämpökaivoista ja porauksista seuraavalle omistajalle, mikäli omistaja tai rakennuksen ylläpitäjä vaihtuu. Pohjavesialueilla pohjaveden kloridipitoisuutta tai sähkönjohtavuutta tulisi seurata säännöllisesti porauksen aikana (esim. tangon tai suojaputken jatkamisen yhteydessä). Porauksen jälkeen on kaivon vedestä tarvittaessa otettava vesinäyte, jos näissä ominaisuuksissa havaitaan suuria muutoksia. Hakijan tulee varautua kaivojen osittaiseen täyttämiseen, mikäli on olemassa vaara, että syvemmällä olevaa huonolaatuista pohjavettä pääsee sekoittumaan ylempiin pohjavesiin tai muita haitallisia pohjavesivaikutuksia ilmenee. Pohjaveden pinta mitataan porauksen jälkeen. Kaivon rakentaminen tulee suorittaa huolellisesti. Pohjavesialueilla suojaputki ja eristysputki tulee asentaa syvemmälle kuin hakemukseen liitetyssä normilämpökaivon kriteereissä on mainittu. Suojaputki upotetaan ehyeen kallioon vähintään 6 metrin syvyydelle. Kallion ja suojaputken väli tiivistetään. Lämpökaivoon tehdään vesieristys muoviputkella. Eristysputki ulotetaan kallio-osuudelle, vähintään 6 m syvyyteen, suojaputkea syvemmälle. Kaivoon asennetaan vesitiivis suojahattu. Kaivorakenteiden tulee olla sellaiset, ettei niiden kautta pääse pintavesiä pohjaveteen. Porauksen yhteydessä muodostuva kivituhka tulee koota ja viedä maankaatopaikalle. Porareiän päälle tulee rakentaa erillinen suojakaivo, mahdollisia tarkastus- ja huoltotoimenpiteitä varten. Suojakaivon sijainti tulee dokumentoida, jos se peitetään maa-aineksella. Ennen kuin keruuputkisto lasketaan kaivoon, on sen kunto tarkistettava ja tiiveys varmistettava koeponnistamalla. Lämpökaivot on varustettava vuodonilmaisujärjestelmällä ja mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lämpökaivojen liuosputkisto ja kairareikä suojataan siten, että estetään lämmönsiirtoaineiden vuodot pohjaveteen esimerkiksi putkiston rikkoontumisen yhteydessä (suojasukka, betonointi tai tms.). Mahdollisessa vuototilanteessa, kaivon huollon tai käytön lopettamisen yhteydessä lämmönsiirtonesteet on poistettava viipymättä järjestelmästä siten, että vuotoja ei pääse tapahtumaan. Vuodoista tulee ilmoittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lämpöjärjestelmässä ei saa käyttää pohjaveden laatua vaarantavia aineita tai sellaisia aineita, jotka luokitellaan ihmiselle tai ympäristölle haitalliseksi. Mikäli kaivon porauksen yhteydessä havaitaan pilaantunutta maaperää tai pohjavettä, on työ keskeytettävä ja havainnosta on ilmoitettava Hangon ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Uudenmaan ELY keskukselle. Työtä ei

4 4 saa jatkaa, ennen kuin pilaantumisen aiheuttaja ja laajuus on selvitetty ja pilaantunut maaperä ja/tai pohjavesi on puhdistettu. Jos porauksen aikana havaitaan esim. talousvesikäyttöä haittaavia veden laadun tai määrän muutoksia lähistön kaivoissa, on poraaminen keskeytettävä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin haittojen poistamiseksi sekä tarvittaessa haettava vesilain mukaista lupaa työn jatkamiseksi. Muilta osin lämpökaivojen rakentamisessa tulee noudattaa ympäristöhallinnon oppaassa Lämpökaivo maalämmön hyödyntäminen pientaloissa selostettuja menettelytapoja. Oppaasta ilmestyy päivitetty versio kevään 2013 aikana. 2) Hangon kaupungin ympäristölautakunnalla ei ollut huomauttamista hakemuksen johdosta. HAKIJAN SELITYS Hakija on selityksessään ilmoittanut ottavansa ELY-keskuksen vaatimukset huomioon energiakaivon tekemisessä. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Lisbeth Tuomiselle luvan maalämpökaivon rakentamiseen hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti kiinteistölle osoitteessa Kuutamokuja 4 Hangon kaupungissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Työn suorittaminen 1) Lämpökaivo on porattava siten, että se sijaitsee hakijan omistamalla alueella. Viistoporaus ei saa ulottua naapuritonttien alueelle maanpinnan alapuolellakaan. 2) Porauksessa on huolehdittava siitä, ettei maaperään tai pohjaveteen pääse valumaan öljyä tai muuta haitallista ainetta. 3) Porausliete on kerättävä talteen siten, ettei siitä aiheudu haittaa ympäristölle. 4) Mikäli kaivon porauksen yhteydessä havaitaan pilaantunutta maaperää tai pohjavettä, on työ keskeytettävä ja havainnosta on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Työtä ei saa jatkaa, ennen kuin pilaantumisen aiheuttaja ja laajuus on selvitetty ja pilaantunut maaperä ja/tai pohjavesi on puhdistettu.

5 5 5) Mikäli on olemassa vaara, että syvemmällä olevaa huonolaatuista pohjavettä pääsee sekoittumaan ylempiin pohjavesiin tai työn aikana ilmenee muita haitallisia pohjavesivaikutuksia, on ryhdyttävä haittojen ehkäisemiseen. Asiasta on ilmoitettava välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Rakenteet 6) Kaivon rakentaminen on tehtävä huolellisesti. Kaivorakenteiden tulee olla sellaiset, ettei niiden kautta pääse pintavesiä pohjaveteen. 7) Lämpökaivoon on tehtävä asianmukainen vesieristys ja suojaputkiputki. Suojaputken tulee ulottua kallioon vähintään 6 m. 8) Kaivoon on asennettava vesitiivis suojahattu. 9) Lämpökaivon lämmönkeruuputkisto on suojattava suojasukalla tai muutoin estettävä lämmönsiirtonesteiden vuodot pohjaveteen esimerkiksi putkiston rikkoontumisen yhteydessä. Putkiston liitokset on tehtävä huolellisesti vuotojen ehkäisemiseksi. 10) Lämpökaivon lämmönkeruuputkisto on varustettava vuodonilmaisujärjestelmällä. 11) Ennen kuin keruuputkisto lasketaan kaivoon, sen kunto on tarkistettava ja tiiveys varmistettava koeponnistamalla. Käytettävät kemikaalit Tarkkailu ja raportointi 12) Lämpöjärjestelmissä ei saa käyttää pohjaveden laatua vaarantavia aineita tai sellaisia aineita, jotka luokitellaan ihmiselle tai ympäristölle haitalliseksi. 13) Pohjaveden laatua on porauksen aikana seurattava säännöllisesti (esim. tangon tai suojaputken jatkamisen yhteydessä tai m:n välein). Porauksen jälkeen on kaivon vedestä otettava vesinäyte. Pohjavedestä on mitattava ainakin kloridipitoisuus tai sähkönjohtavuus. 14) Porauksesta on tehtävä raportti, jossa näkyvät havainnot maaperästä, kallioperän ruhjeista ja pohjaveden pinnan tasosta sekä vesinäytteistä. Raportissa on kuvattava myös lämpökaivon tekninen rakenne kuten poraussyvyys, suojaputken syvyys, vesieristys, suojahatun rakenne sekä keruuputkiston koeponnistus. 15) Mahdollisessa vuototilanteessa sekä kaivon huollon tai käytön lopettamisen yhteydessä lämmönsiirtonesteet on poistettava järjestelmästä siten, että vuotoja ei pääse tapahtumaan. Vuodoista tulee ilmoittaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

6 6 Muut määräykset ja ilmoitukset 16) Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 17) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 18) Työt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun kolmen vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. 19) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 20) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä määräyksessä 14 sanottu raportti. Perustelut Lainkohdat Hanke on tarpeen hakijoiden omistaman rakennuksen lämmittämiseksi maalämmöllä. Hakijoiden kiinteistö sijaitsee tärkeällä I-luokan pohjavesialueella nro Pohjaveden päävirtaussuunta on todennäköisesti kohti etelää. Lähimmät pohjavedenottamot Ampumarata ja Mannerheimintie sijaitsevat itään noin kilometrin päässä hankkeen sijaintipaikasta. Lupamääräyksillä ehkäistään hankkeen vaikutukset pohjavedelle. Hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Vesilain 3 luvun 2 :n ja 4 :n 1 momentin 1) -kohta Muistutuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen Aluehallintovirasto ottaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnon huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU 260 euroa Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen vuosien 2012 ja 2013 maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan muun vähäisen ja pelkästään yksityistä tarvetta varten vireille pannun asian käsittelystä peritään 260 euroa.

7 7 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Lisbeth Tuominen Jäljennös päätöksestä Hangon kaupunki Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaiselle listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Hangon kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

8 8 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Birgitta Vauhkonen Tapio Kovanen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen (puheenjohtaja) ja Tapio Kovanen (esittelijä).

9 Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.