Maalämpökaivon rakentaminen kiinteistölle I-luokan pohjavesialueella osoitteessa Märsänkatu 13, Hanko

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 228/2012/2 Dnro ESAVI/104/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Maalämpökaivon rakentaminen kiinteistölle I-luokan pohjavesialueella osoitteessa Märsänkatu 13, Hanko HAKIJAT Margetta ja Harry Henriksson HAKEMUS Hakemuksessa on pyydetty lupaa rakentaa ja käyttää maalämpökaivoa I- luokan pohjavesialueella nro SUUNNITELMA Tarkoituksena on vaihtaa nykyinen öljylämmitys maalämpöön. Kiinteistölle porataan noin 110 m syvä lämpökaivo. Hakemuksen mukaan kyseessä on Poratek-normilämpökaivo. Normilämpökaivon halkaisija on vähintään 130 mm. Teräsputken seinämäpaksuus on 4,5 mm ja muoviputken 4,8 mm. Maakerroksen paksuus on noin 5 10 m. Kaivo porataan hakijoiden omistamalle kiinteistölle. Porauskohta on 13 m päässä naapurin rajasta. Porauksesta tuleva maa-ainesjäte johdetaan suoraan imuputkea myöten porausliikkeen autoon edelleen kaatopaikalle. Porauksesta tehdään raportti ja otetaan tarvittavat näytteet. Lämmönsiirtonesteenä on Altian Naturet-17 (alkoholipitoisuus 32 %) ja sen määrä on noin 220 litraa. Ainetta on noin litra putkimetriä kohden. Öljysäiliölle tullaan tekemään puhdistus ja tarkastus ja mahdollisesti poisto. Kiinteistö sijaitsee Hangon I-luokan pohjavesialueella nro Lähimmät vedenottamot ovat Ampumaradan, Mannerheimintien ja Hopearannan vedenottamot. Ampumaradan vedenottamolle on kiinteistöltä matkaa noin 900 m, Mannerheimintien vedenottamolle noin m ja Hopearannan vedenottamolle (käytössä oleva ottamo) noin m. Pohjaveden päävirtaussuunta on eteläsuuntaan, eli kiinteistöltä Ampumaradan ja Mannerheimintien vedenottamoiden suuntaan. Kiinteistön ja vedenottamon välissä noin m:n etäisyydellä on useita maaperän tilan tietojärjestelmässä (MATTI) olevia kohteita. Lähimmät kohteet ovat jakeluasema ja asuintalon öljyvahinkopaikka, noin 200 m:n etäisyydellä kiinteistöstä. Pohjaveden päävirtaussuunta näiltä kohteilta on myös todennäköisesti eteläsuuntaan, poispäin kiinteistöstä. Kiinteistö sijaitsee alueella, jolla on vesijohtoverkosto. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 Ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmän mukaan alue on tasoittunutta Salpausselkää, missä kerrospaksuudet yleensä pieniä. Kalliokohoumat puhkovat monin paikoin muodostumaa. Suurimmat kerrospaksuudet ja parhaiten vettä johtava aines tavataan muodostuman pohjoisosassa, jossa pohjavesi purkautuu. Maaperä on pääasiassa hiekkaa, jossa usein esiintyy välikerroksina hienoa hiekkaa. Paikoin esiintyy savipatjoja. Stormossenin lounaispuolella maaperä on pintaosistaan hiekkaa ja soraa, mutta muuttuu syvemmälle mentäessä hienoksi hiekaksi ja siltiksi. Tällä alueella pohjaveden korkeus vaihtelee 2 3 m väheten Kolavikeniä lähestyttäessä. Orsivesiä esiintyy varsinkin muodostuman eteläosassa. Likaantumistapausten vuoksi osia pohjavesialueesta ei voida käyttää vedenhankintaan, mm. Furunäsin vedenottamo on suljettu. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 14,09 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala 11,62 km 2. Alueen määrällinen tila (EU) on hyvä ja kemiallinen tila (EU) on huono. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN LAUSUNTO Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Hangon kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta sekä Hangon kaupungilta sekä Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut, että lämpökaivon rakentaminen on mahdollista toteuttaa siten, ettei siitä ennalta arvioituna aiheudu ympäristönsuojelulain 8 :n (pohjaveden pilaamiskielto) tai vesilain 3 luvun 2 :ssä tarkoitettuja seurauksia. Lupaharkinnassa tulee huomioida seuraavaa: Hakemuksesta ei käy ilmi, kuinka syvä kaivo on tarkoitus porata. Ennen luvan myöntämistä asia on syytä tarkistaa hakijalta. Lämpökaivo on porattava siten, että kaivo sijaitsee tontin omistajan hallitsemalla alueella. Viistoporaus ei saa ulottua naapuritonttien alueelle maanpinnan alapuolellakaan, ellei tästä ole erikseen muuta naapuritonttien omistajien kanssa sovittu. Kaivon porauksessa tulee huolehtia siitä, ettei maaperään tai pohjaveteen pääse valumaan öljyä tai muita haitallisia aineita. Porauskaluston tulee olla tarkoitukseen sopiva. Porauksen yhteydessä tulee kirjata ylös havainnot maaperästä, kallioperän ruhjeista sekä kallion ja pohjavedenpinnan tasoista. Pohjaveden kloridipitoisuutta tai sähkönjohtavuutta tulee porauksen aikana seurata säännöllisesti (esim. tangon tai suojaputken jatkamisen yhteydessä). Porauksen jälkeen on kaivon vedestä tarvittaessa otettava vesi-

3 3 näyte, jos näissä ominaisuuksissa havaitaan suuria muutoksia. Porauksen yhteydessä muodostuva porausliete tulee koota ja viedä maankaatopaikalle. Mikäli kaivon porauksen yhteydessä havaitaan pilaantunutta maaperää tai pohjavettä, on työ keskeytettävä ja havainnosta on ilmoitettava Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Uudenmaan ELYkeskukselle. Työtä ei saa jatkaa, ennen kuin pilaantumisen aiheuttaja ja laajuus on selvitetty ja pilaantunut maaperä ja/tai pohjavesi on puhdistettu. Hakijan tulee varautua kaivojen osittaiseen täyttämiseen, mikäli on olemassa vaara, että syvemmällä olevaa huonolaatuista pohjavettä pääsee sekoittumaan ylempiin pohjavesiin tai muita haitallisia pohjavesivaikutuksia ilmenee. Porausraportissa on kuvattava myös lämpökaivon tekninen rakenne. Lämpökaivon tekniset tiedot, mahdolliset vesinäytetulokset ja kairaustiedot toimitetaan kiinteistön omistajalle, kuntaan sekä ELYkeskukselle. Kiinteistön omistajan on annettava tiedot lämpökaivosta ja porauksesta seuraavalle omistajalle, mikäli kiinteistön omistaja tai rakennuksen ylläpitäjä vaihtuu. Kaivon rakentaminen tulee suorittaa huolellisesti. Suojaputki upotetaan ehyeen kallioon 2 6 m. Kallion ja suojaputken väli tiivistetään. Lämpökaivoon tehdään vesieristys muoviputkella, joka ulotetaan kallio-osuudelle, vähintään 6 m syvemmälle kuin suojaputki. Kaivoon asennetaan vesitiivis suojahattu. Kaivorakenteiden tulee olla sellaiset, ettei niiden kautta pääse pintavesiä pohjaveteen. Ennen kuin keruuputkisto lasketaan kaivoon, on sen kunto tarkistettava ja tiiveys varmistettava koeponnistamalla. Lämpökaivo on varustettava vuodonilmaisujärjestelmällä. Lämpökaivojen liuosputkisto ja kairanreikä suojataan suojasukalla tai muutoin estetään lämmönsiirtonesteiden vuodot pohjaveteen esimerkiksi putkiston rikkoontumisen yhteydessä. Mahdollisessa vuototilanteessa, kaivon huollon tai käytön lopettamisen yhteydessä lämmönsiirtonesteet on poistettava viipymättä järjestelmästä siten, että vuotoja ei pääse tapahtumaan. Vuodoista tulee ilmoittaa ympäristönsuojeluviranomaisille. Lämpöjärjestelmässä ei saa käyttää pohjaveden laatua vaarantavia aineita tai sellaisia aineita, jotka luokitellaan ihmiselle tai ympäristölle haitalliseksi. Muilta osin lämpökaivojen rakentamisessa tulee noudattaa ympäristöhallinnon oppaassa Lämpökaivomaalämmön hyödyntäminen pientaloissa selostettuja menettelytapoja. HAKIJAN SELITYS Vedenottamoista Ampumaradan ja Mannerheimintien vedenottamot eivät ole käytössä, ainoastaan Hopearannan vedenottamo m:n etäisyydellä on toiminnassa. Poraussyvyys on 5 10 m maapohjaa ja kokonaissyvyys on 110 m. Porauskohdasta on naapurin rajalle 13 m eikä ole tarkoitus eikä mahdollistakaan porata vinottaissuunnassa naapurin rajaan päin, koska rakennuksen seinä estäisi sen.

4 4 Porauksesta tuleva maa-ainesjäte menee suoraan imuputkea myöten porausliikkeen autoon ja edelleen maa-aineksen kaatopaikalle. Porausliike tekee porattaessa raportin sekä ottaa tarvittavat ohjeiden mukaiset näytteet. Muilta osin porausliike toimii sääntöjen ja lupapäätöksen mukaisesti. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Margetta ja Harry Henrikssonille luvan maalämpökaivon rakentamiseen hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennyksessä sekä hakijan selityksessä kerrotun mukaisesti kiinteistölle osoitteessa Märsänkatu 13, Hanko Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Työn suorittaminen 1) Lämpökaivo on porattava siten, että se sijaitsee hakijan omistamalla alueella. Viistoporaus ei saa ulottua naapuritonttien alueelle maanpinnan alapuolellakaan. 2) Porauksessa on huolehdittava siitä, ettei maaperään tai pohjaveteen pääse valumaan öljyä tai muuta haitallista ainetta. 3) Porausliete on kerättävä talteen siten, ettei siitä aiheudu haittaa ympäristölle. 4) Mikäli kaivon porauksen yhteydessä havaitaan pilaantunutta maaperää tai pohjavettä, on työ keskeytettävä ja havainnosta on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Työtä ei saa jatkaa, ennen kuin pilaantumisen aiheuttaja ja laajuus on selvitetty ja pilaantunut maaperä ja/tai pohjavesi on puhdistettu. 5) Mikäli on olemassa vaara, että syvemmällä olevaa huonolaatuista pohjavettä pääsee sekoittumaan ylempiin pohjavesiin tai työn aikana ilmenee muita haitallisia pohjavesivaikutuksia, on ryhdyttävä haittojen ehkäisemiseen. Asiasta on ilmoitettava välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Rakenteet 6) Kaivon rakentaminen on tehtävä huolellisesti. Kaivorakenteiden tulee olla sellaiset, ettei niiden kautta pääse pintavesiä pohjaveteen.

5 5 7) Lämpökaivoon on sijoitettava suojaputki, joka on upotettava ehyeen kallioon vähintään 2 m syvyydelle. Kallion ja suojaputken väli on tiivistettävä. 8) Lämpökaivoon on tehtävä vesieristys muoviputkella, joka ulotetaan kallio-osuudella vähintään 6 m syvemmälle kuin suojaputki. 9) Kaivoon on asennettava vesitiivis suojahattu. 10) Lämpökaivon lämmönkeruuputkisto on suojattava suojasukalla tai muutoin estettävä lämmönsiirtonesteiden vuodot pohjaveteen esimerkiksi putkiston rikkoontumisen yhteydessä. Putkiston liitokset on tehtävä huolellisesti vuotojen ehkäisemiseksi. 11) Lämpökaivon lämmönkeruuputkisto on varustettava vuodonilmaisujärjestelmällä. 12) Ennen kuin keruuputkisto lasketaan kaivoon, sen kunto on tarkistettava ja tiiveys varmistettava koeponnistamalla. Käytettävät kemikaalit 13) Lämpöjärjestelmissä ei saa käyttää pohjaveden laatua vaarantavia aineita tai sellaisia aineita, jotka luokitellaan ihmiselle tai ympäristölle haitalliseksi. Tarkkailu ja raportointi Muut määräykset ja ilmoitukset 14) Pohjaveden laatua on porauksen aikana seurattava säännöllisesti (esim. tangon tai suojaputken jatkamisen yhteydessä tai m:n välein). Porauksen jälkeen on kaivon vedestä otettava vesinäyte. Pohjavedestä on mitattava ainakin kloridipitoisuus tai sähkönjohtavuus. 15) Porauksesta on tehtävä raportti, jossa näkyvät havainnot maaperästä, kallioperän ruhjeista ja pohjaveden pinnan tasosta sekä vesinäytteistä. Raportissa on kuvattava myös lämpökaivon tekninen rakenne kuten poraussyvyys, suojaputken syvyys, vesieristys, suojahatun rakenne sekä keruuputkiston koeponnistus. 16) Mahdollisessa vuototilanteessa sekä kaivon huollon tai käytön lopettamisen yhteydessä lämmönsiirtonesteet on poistettava järjestelmästä siten, että vuotoja ei pääse tapahtumaan. Vuodoista tulee ilmoittaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 17) Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon.

6 6 18) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 19) Työt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun kolmen vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. 20) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 21) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä määräyksessä 15 sanottu raportti. Perustelut Hanke on tarpeen hakijoiden omistaman rakennuksen lämmittämiseksi maalämmöllä. Pohjaveden päävirtaussuunta on eteläsuuntaan, kun taas käytössä oleva vedenottamo sijaitsee noin 1,6 km:n etäisyydellä koilliseen hankkeen sijaintipaikasta. Lupamääräyksillä ehkäistään hankkeen vaikutukset pohjavedelle. Hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Lainkohdat Vesilain 3 luvun 2 ja 4 :n 1 momentin kohta 1) Muistutuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen Aluehallintovirasto ottaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnon huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU 260 euroa Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan muun vähäisen ja pelkästään yksityistä tarvetta varten vireille pannun asian käsittelystä peritään 260 euroa.

7 7 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Margetta ja Harry Henriksson Jäljennös päätöksestä Hangon kaupunki Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaiselle listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Hangon kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

8 8 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Tapio Kovanen Merja Ahti Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Tapio Kovanen ja esitellyt ympäristölakimies Merja Ahti. MA/sl

9 Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.