Lasten sairaala - sairaan lapsen osaamiskeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten sairaala - sairaan lapsen osaamiskeskus"

Transkriptio

1 Lasten sairaala - sairaan lapsen osaamiskeskus Työryhmä: Jari Petäjä, Sture Andersson, Hannu Jalanko, Eero Jokinen, Niina Kauppinen, Kirsi Lauerma, Marja Medina, Ulla Pihkala, Marjaana Rasanen, Paula Rautiainen, Leena Repokari, Heikki Sairanen, Tomi Taivainen ja Veli Ylitalo

2 Sisällys Tiivistelmä...2 Johdanto...3 Hyksin pediatria ja lastenkirurgia lyhyesti...4 Lasten sairaalan yleiset vaatimukset...7 HYKS NaLa ja lasten sairaaloiden yleiset vaatimukset...8 Perustason ja tertiäärisen erikoissairaanhoidon rakenteet lasten erikoissairaanhoidossa...9 Päivystysjärjestelmän rakenne ja synergiat/keskinäiset riippuvuudet...10 Vastasyntyneiden hoito...12 Sydänlapsen hoito...17 Syöpälapsen hoito...28 Elinsiirtolapsen hoito...34 Yhteiset tukitoiminnot...37 Teho-hoito...37 Lasten anestesiologia...41 Lastenradiologinen toiminta

3 Tiivistelmä Hyksin lasten sairauksien hoitojärjestelmä on voimakkaiden muutospaineiden alaisena. Lainsäädäntömuutokset, kustannustehokkuuteen ja hoidon vaikuttavuuteen kohdistuvat vaatimukset sekä yleinen lääketieteen kehitys edellyttävät potilaan ongelmasta ja potilaan hoitoprosessista liikkeelle lähtevää toimintojen jäsennystä. Hyksin lasten sairaaloiden (Lastenklinikka ja Lastenlinna) tilojen vanhanaikaisuus ja huono kunto aiheuttavat pakottavan uudisrakentamistarpeen, jonka suunnittelussa prosessilähtöinen jäsennys on välttämätön. Naisten- ja lastentautien tulosyksikön 2009 vahvistettu organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä on rakennettu pääprosessien mukaisesti. Prosessilähtöisyys edistää myös kustannustehokkaan hallinnon ja johtamisjärjestelmän edelleenkehittämisessä. Tässä katsauksessa käsitellään Hyks Naisten- ja lastentautien tulosyksikön lasten sairauksien hoitojärjestelmän rakennetta. Keskeisimmät havainnot ovat: 1. Valtaosa vakavista sairauksista ja kustannuksista kohdistuu vastasyntyneisiin ja imeväisiin. 2. Lasten sairauksien klinikkaryhmien tukifunktioiden, erikoisalojen, sisäisten hoitopolkujen keskinäinen verkostoituminen on laajaa. 3. Yhdyspinnat aikuislääketieteen erikoisalojen suuntaan ovat ongelmattomia ja/tai kokonaisuuden kannalta vähämerkityksisiä. 4. Nykyisistä kiinteistöistä Lastenklinikka ja Lastenlinna ovat liian ahtaita ja huonokuntoisia modernille lasten erikoissairaanhoidolle. 5. Raskauden, synnytyksen ja vastasyntyneen prosessi on suurin HUS:n erikoissairaanhoidon prosessi. Sen kehittäminen hyötyy naistentautien ja synnytysten sekä lasten sairauksien erikoisalojen nykymuotoisesta hallinnollisesta yhdistämisestä. 2

4 Johdanto Lastentautien, lastenneurologian, lastenkirurgian ja lastenpsykiatrian erikoisalojen synty ja olemassaolo perustuvat siihen, että lapsuuden aikana sairauksien kirjo, niiden syyt ja synty, hoito ja ennuste eroavat ratkaisevasti aikuisten sairauksista. Lapsuuden syvin olemus on sekä fyysinen ja henkinen kehitys ja kasvu. Vakavat sairaudet aiheuttavat kokonaiskehitykselle uhan. Siten lasten sairaanhoidon toimijoilta vaaditaan osaamista kasvun ja kehityksen vaalimisessa ja vaurioiden estossa. Erityisesti kehittyvän lapsen psyyke on kaikessa huomioitava. Perheen merkitys sairaan lapsen hoidossa on ydinkysymys. Vanhemman ja lapsen suhde on symbioottinen ja lapsen sairaus on tämän yhteyden uhka. Kaikista ihmisen menetyksistä, oma kuolema mukaan lukien, oman lapsen kuolema on todettu suurimmaksi ja vaikeimmaksi. Vaurioituvan lapsen mukana vaurioituu aina aikuisia. Lasten erikoissairaanhoidon aiheuttama yhteiskunnallisten resurssien tarve on voimakkaasti ikäsidonnainen (Kuva 1). 33 % kaikista kustannuksista kohdistuu alle vuoden ikäisiin lapsiin. Aikuistumisvaiheessa vuoden iässä resurssitarve on matala ja nousee vasta 20 vuoden ikäpyykin jälkeen. Tämä tarkoitta sitä, että lasten erikoissairaanhoidon ja aikuisten erikoisalojen rajapinnassa ei ole kokonaisuuden kannalta mahdollisuuksia merkittävään kokonaistuottavuutta lisäävään prosessinkehitykseen. Sen sijaan vastasyntyneitä ja imeväisiä/leikki-ikäisiä lapsia koskevissa prosesseissa on toisaalta mahdollisuus taloudellisesti merkittävään prosessin kehitykseen ja toisaalta väärillä muutoksilla mahdollisuus suuriin menetyksiin. Merkittävät synergiaedut löytyvät siis pienten lasten hoitokokonaisuuksista sekä vastasyntyneen ja raskaudenhoidon yhdyspinnan hallinnasta. Tässä esityksessä tarkastellaan HYKS Naisten- ja lastentautien tulosyksikön (NaLa) keskeisiä lapsen erikoissairaanhoidon prosesseja. Erikseen käsitellään taloudellisen merkityksen mukaisessa järjestyksessä raskauden ja vastasyntyneen hoito (64 M ), sydänlapsen hoito (13 M ), syöpälapsen hoito (12 M ) sekä elinsiirtolapsen hoitopolku (6 M ). Katsauksen lopussa käsitellään pediatriaa, lastenkirurgiaa ja lastenneurologiaa palvelevat anestesiologian, tehohoidon ja lasten radiologian kokonaisuudet. Kuva 1. Erikoissairaanhoidon menot ikäryhmittäin. 3

5 Hyksin pediatria ja lastenkirurgia lyhyesti Hyksin Naisten- ja lastentautien tulosyksikössä on viisi klinikkaryhmää: Naistentaudit ja synnytykset, Pediatria, Lastenkirurgia, Lastenneurologia ja Lastenpsykiatria. Ellei tekstiyhteydestä toisin ilmene, tässä katsauksessa keskitytään pediatrian ja lastenkirurgian klinikkaryhmien toimintaan. Kiinteistöt Pediatrian klinikkaryhmällä on toimintaa kuudessa eri kiinteistössä: eniten toimintaa on Lastenklinikalla ja Jorvin sairaalassa. Naistenklinikalla ja Kätilöopiston sairaalassa sijaitsevat klinikkaryhmään kuuluvat vastasyntyneiden osastot. Lastenlinnassa ja Peijaksen sairaalassa klinikkaryhmällä on polikliinista toimintaa. Lastenkirurgian klinikkaryhmällä on toimintaa kahdessa kiinteistössä: Lastenklinikalla ja Jorvin sairaalassa. Valtakunnalliset velvoitteet lasten vaikeiden sydänsairauksien tutkiminen ja hoito imeväisten avosydänkirurgia ja muu vaativa lasten sydänkirurgia lasten elinsiirrot kantasolusiirrot Taulukko 1. Pediatrian ja kirurgian toimintaluvut vuonna Toimintalukuja 2009 Pediatria Lastenkirurgia Poliklinikkakäynnit NordDRG-tuotteet Hoitopäivät Potilaiden lukumäärä Taulukko 2. Kalleimmat potilasryhmät 2009 Kalleimmat potilasryhmät Pediatria Päädiagnoosi 4 PKL käynt lkm Hpv lkm Kust yht EUR 1. Akuutti lymfoblastileukemia Pieni syntymäpaino g Muu ennenaikaisuus Nuoruustyypin diabetes; ilman komplikaatioita Pieni syntymäpaino g Hyvin pieni syntymäpaino g Vajaakehittyneen vasemman sydänpuoliskon oireyhtymä Akuutti myeloinen leukemia Pieni syntymäpaino g Aikaisemmin tehty sydämensiirto Aikaisemmin tehty maksansiirto Määrittämätön akuutti bronkioliitti Diskordantti kammio-valtimoyhteys

6 14. Hyvin pieni syntymäpaino g Aortan koarktaatio Aikaisemmin tehty munuaisensiirto Rs-viruksen (respiratory syncytial virus) aiheuttama akuutti bronkioliitti Määrittämätön vastasyntyneen hengitysvaikeus Hirschsprungin tauti Määrittämätön keuhkokuume Lastenkirurgia Päädiagnoosi PKL käynt lkm Hpv lkm Kust yht EUR 1. Hirschsprungin tauti Olkaluun alaosan murtuma Napanuoratyrä Lannerangan selkärankahalkio ja vesipäisyys Synnynnäinen ruokatorven umpeuma ja henkitorviruokatorvifisteli ruokatorven alueella Muu idiopaattinen skolioosi Kampurajalka Toispuolinen tai määrittämätön nivustyrä ilman kureutumista tai kuoliota Virtsarakon ekstrofia Sydämen laajenemiseen johtanut sydänlihassairaus (dilatoiva kardiomyopatia) Neuromuskulaarinen skolioosi Kyynärluun ja värttinäluun alaosan murtuma Yhteinen valtimorunko Kyynärluun ja värttinäluun varren murtuma Sääriluun alaosan murtuma Määrittämätön akuutti umpilisäketulehdus Eteis-kammioväliseinäaukko Värttinäluun alaosan murtuma Määrittämätön vastasyntyneen hengitysvaikeus Synnynnäinen toisen lonkkanivelen sijoiltaanmeno

7 Potilaiden ikäjakauma Pediatrian klinikkaryhmän potilaiden ikäjakauma 2009 Lkm Ikä (v.) Kuva 2. Pediatrian yksiköiden potilaiden ikäjakauma. Lastenkirurgian klinikkaryhmän potilaiden ikäjakauma 2009 Lkm Ikä (v.) Kuva 3. Lastenkirurgian yksikön potilaiden ikäjakauma

8 Lasten sairaalan yleiset vaatimukset Lasten sairaalahoidon ensisijainen vaatimus on hoidon lääketieteellinen laatu ja vaikuttavuus. Näitä näkökohtia käsitellään prosessikohtaisissa teksteissä. Sairaalaan lapsen hoitoympäristönä kohdistuu erityisvaatimuksia. Suomen NOBAB osana pohjoismaista NOBAB-järjestöä (Nordisk förening för sjuka barns och ungas behov) sekä eurooppalaista EACH-järjestöä (European Association for Children in Hospital) on esittänyt 10 standardia lasten sairaalahoitoon. Nämä periaatteet pohjautuvat YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen ja niissä on huomioitu eri-ikäisten lasten emotionaalisia ja kehityksellisiä tarpeita sairaalassa. 1. Lapsi tulee ottaa sairaalaan vain silloin, kun hänen tarvitsemaansa hoitoa ei voida toteuttaa yhtä hyvin kotona tai avohoidossa 2. Lapsen oikeus vanhempaan Lapsilla tulee olla oikeus pitää vanhemmat tai vanhempia korvaavat henkilöt luonaan koko ajan sairaalassa ollessaan. 3. Vanhempien läsnäolon turvaaminen Yöpymismahdollisuus tulisi tarjota kaikille vanhemmille ja heitä tulisi kannustaa ja auttaa olemaan lapsensa luona. Vanhemmille ei saisi koitua erillisiä kuluja tai ansionmenetyksiä heidän jäädessään lapsensa luokse. Vanhempien aktiivista osallistumista lapsestaan huolehtimiseen tulisi kannustaa ja samalla kertoa heille osaston rutiineista. 4. Tiedottaminen Lapsella ja vanhemmilla tulee olla oikeus saada tietoa ikää ja ymmärtämiskykyä vastaavalla tavalla. 5. Yhteispäätös Tietoa saatuaan lapsella ja vanhemmilla tulee olla oikeus osallistua kaikkiin päätöksiin, joita lapsen suhteen tehdään. Lasta tulee suojella tarpeettomilta hoidoilta ja tutkimuksilta. 6. Hoitoympäristö Lapsia tulee hoitaa yhdessä muiden samassa kehitysvaiheessa olevien lasten kanssa, eikä heitä saa sijoittaa aikuisosastoille. Sairaalassa olevien lasten vieraille ei saa asettaa ikärajoitusta. 7. Normaalikehityksen tukeminen Lapsilla tulee olla kaikki mahdollisuudet ikänsä ja vointinsa mukaan leikkiä, virkistäytyä ja käydä koulua. Heidän tulee olla tiloissa, jotka on suunniteltu ja kalustettu heidän tarpeitaan vastaavasti ja niissä on oltava tarpeelliset välineet sekä riittävästi henkilökuntaa. 8. Lasten sairaanhoitoon sopiva henkilökunta Lasta hoitavalla henkilökunnalla tulee olla sellainen koulutus ja pätevyys, että he kykenevät vastaamaan lasten ja perheen tarpeisiin sairaalassa. 9. Jatkuvuus Lasta hoitavan työryhmän on taattava hoidon jatkuvuus. 10. Loukkaamattomuus Lasta tulee kohdella hienotunteisesti ja ymmärtäväisesti ja hänen yksityisyyttään tulee aina kunnioittaa. 7

9 HYKS NaLa ja lasten sairaaloiden yleiset vaatimukset Hyks NaLan lasten yksiköiden kyky nykyisin vastata yllä mainittuihin lasten sairaalan yleisvaatimuksiin on puutteellinen riittämättömien, vanhentuneiden ja huonokuntoisten tilojen vuoksi. Hyväksi voimme luokitella toimintamme vain kriteereiden 4, 5, 6, 9 ja 10 osalta. Kriteeri 1 vaatii kaikkien NaLan yksiköiden osalta edelleen prosessin kehittämistä päivystyspoliklinikoilla sekä päivä- ja kotisairaalakonseptien osalta. Kriteerit 2, 3 ja 7 ovat vaikea haaste rakennusteknisesti vanhentuneille sairaalakiinteistöille eikä nykyiset kiinteistöt mahdollista laadukasta lapsen tarpeiden mukaista sairaanhoidollista ympäristöä. Lastenklinikan rakennusten osastosiipien muoto on nykyaikaiseen sairaalatoimintaan epäkäytännöllinen. Lastenklinikan pohjakaava muistuttaa kättä, jonka sormet on levitetty. Rakennuksen valmistuessa 1940-luvulla tartuntatautien leviäminen pyrittiin estämään sekä liikenteellisin järjestelyin että eristämällä potilasosastot selkeästi toisistaan. Erityisesti A-siiven osastotilat ovat hoitoympäristönä tähän päivään huonosti sopivia. Koko siipi on rakennettu terassimaisesti ja huonekoot kapenevat kerros kerrokselta ylöspäin mentäessä. Tilat soveltuisivat paremmin vastaanotto-, toimisto- tai laboratoriotiloiksi, ainakin yläkerrokset. Pitkät ahtaat kaarikäytävät ovat hankalia potilas-, huolto- ym. kuljetusten kannalta. Osastot ovat kapeat ja kantavien rakenteiden johdosta ei huoneita voida leventää esimerkiksi tehohoitoon sopiviksi suuriksi huoneiksi. Huonekoosta johtuen myös vanhempien oleskelu lasten kanssa on hankalaa eikä samaan huoneeseen voida kunnolla sijoittaa kahta lasta. Myös potilaiden omaisille ja nuorille potilaille tarvitaan asianmukaiset tilat. Päivystyspoliklinikalle tarvitaan lisäksi riittävät potilaiden seuranta- ja valvontatilat. Monet vuodeosastoista ovat toimintaan nähden hyvin ahtaita. Yhden hengen huoneita ei ole ollut mahdollista saada, vaikka tämä olisi lasten hoidon kannalta suositeltavaa, koska vanhemmat ovat paljon lastensa kanssa. Lastenklinikan tulevaa toimintaa suunniteltaessa on huomioitava vanhemmille osoitettavat tilat, väljemmät potilashuoneet sekä kunnon tilat päivystysvastaanotolle, jossa myös tulee olla hyvät valvontatilat. Myös lastenpsykiatrisilla osastoilla tulisi olla mahdollisuus tarjota vanhemmille mahdollisuus olla läsnä lasten hoito-osastolla. Lasten yksiköiden laadukkaiden sairaan lapsen hoitoprosessien kehittäminen edellyttää Lastenklinikan kiinteistön peruskorjauksen loppuun saattamista sekä sairaalan laajentamista uudistiloilla. 8

10 Perustason ja tertiäärisen erikoissairaanhoidon rakenteet lasten erikoissairaanhoidossa Tähän esitykseen on sisällytetty vain keskeisimmät pediatrian ja lastenkirurgian hoitopolut. Taulukossa 3 on listattu erilaisia lasten erikoissairaanhoidon hoitokokonaisuuksia ja lueteltu niiden keskeisiä ulkoisia yhdyspintoja. Kaikki hoitokokonaisuudet ovat monin tavoin keskenään vuorovaikutteisia ja muodostavat yhdessä sairaan lapsen erityisvaatimukset huomioivan hoitojärjestelmän. Lasten erikoissairaanhoidossa on lisäksi lukuisia tukifunktioita, joiden ammattilaisille on ominaista laaja-alainen organisaation läpi ulottuva verkostoituminen ja erityisen lapsiosaamisen vaatimus. Näitä ovat mm. sosiaalityö, kuntoutusohjaajat, fysioterapia ja lastentarhanopettajat. Kouluopetuksen järjestäminen sairaalahoidossa oleville oppivelvollisille on lasten sairaaloiden erityistoiminto. Sairaalakoulun suurimpia oppilasryhmiä ovat lastenpsykiatriset, neurologiset ja syöpäsairaat lapsipotilaat. Sairaalakoululla on erityinen rooli lapsen kokonaiskehityksen tukemisessa ja sairauden jälkeisen syrjäytymiskehityksen estämisessä. Sairaalakoulu on kouluympäristönä voimakkaan erikoistunut. Taulukko 3. Lasten sairauksien hoitokokonaisuuksia ja niiden keskeiset ulkoiset yhdyspinnat. Hoitokokonaisuus Ulkoiset yhdyspinnat 1. Lasten allergologia Avohoito (lähetteet, konsultaatiot) 2. Lasten keuhkosairaudet, astma Iho- ja allergiasairaala, Avohoito (lähetteet, konsultaatiot) 3. Yleispediatrinen poliklinikka Avohoito (lähetteet, konsultaatiot) 4. Endokrinologinen poliklinikka Avohoito (lähetteet, konsultaatiot) (ml. diabetes) 5. Reumavastaanotto Avohoito (lähetteet, konsultaatiot) 6. Luustovastaanotto 7. Sosiaalipediatrian yksikkö 8. Hammaslääkäritoiminta 9. Silmälääkäritoiminta Silmäklinikka 10. Korvalääkäritoiminta Korvaklinikka 9

11 Päivystysjärjestelmän rakenne ja synergiat/keskinäiset riippuvuudet Lasten erikoissairaanhoidon päivystysjärjestelmä Hyksissä on hierarkkinen ja monikerroksinen. Etulinjan 24/7 paikalla oleva päivystys jakautuu lasten päivystyspoliklinikkapäivystykseen, vastasyntyneiden päivystykseen sekä teho-osaston päivystykseen. Osan ajasta paikalla olevaan päivystykseen kuuluvat lasten terveyskeskuspäivystys sekä lastenkirurgian päivystys. Varallaolopäivystykseen kuuluvat lasten kardiologian, lasten sydänkirurgian, lasten ortopedian, hematologian ja onkologian (=lasten syöpäsairaudet), elinsiirto-, lasten neurologian, lastenpsykiatrian päivystykset sekä lasten radiologian. Kaikki varallaolopäivystykset ovat etupäivystysten konsultaatiotukia. Takapäivystysringit, joista päivystäjä myös fyysisesti tukee vähintään kahta kiinteistöä, ovat vastasyntyneiden ja neurologian takapäivystykset. Kaiken kaikkiaan lasten päivystysjärjestelmä perustuu voimakkaasti sisäisten synergioiden hyödyntämiseen. Keskeinen voimavara on järjestelmän kasvaneesta koosta huolimatta lääkäreiden keskinäinen henkilökohtainen tunteminen yli erikoisalarajojen. Perinataalisen prosessin osalta tärkeät synnytyssairaaloiden päivystykset ovat kaikkien kolmen HYKS-sairaalan gynekologisobsteriset etu- ja takapäivystykset, joiden kanssa neonatologian päivystykset tekevät yhteistyötä. 10

12 Taulukko 4. NaLan lasten erikoissairaanhoitoon liittyvät päivystykset Keskinäiset konsultaatot/ tukeutuminen: Runsas/ säännöllinen Satunnainen Ei säännöllistä Päivystyspiiri 1. Pediatrinen etu (ppkl,lkl) X 2. Pediatrinen taka, Lkl X 3. Pediatrinen etu, Jorvi X 4. Pediatrinen taka, Jorvi X 5. Mikroetu, KOS X 6. Mikroetu, Lkl/Nkl X 7. Mikrotaka, Lkl/Nkl/KOS 1. Pediatrinen etu (ppkl,lkl) 2. Pediatrinen taka, Lkl 3. Pediatrinen etu, Jorvi 4. Pediatrinen taka, Jorvi 5. Mikroetu, KOS 6. Mikroetu, Lkl/Nkl 7. Mikrotaka, Lkl/Nkl/KOS 8. Nkl gyn/obs. päivystykset 9. Jorvi gyn/obs päivystykset 10. KOS gyn/obs. päivystykset 11. Kardiologia 12. Hematologia ja onkologia 13. Elinsiirto 14. Neurologia etu 15. Neurol. taka 16. Lastenkir. etu 17. Lastenkir. taka 18. Sydänkirurgia 19. Ortopedia 20. Elinsiirtokir. 21. Teho-osasto 22. Anest. taka 23. Leikk. anest. 24. Lastenradiologia 25. Lastenpsykiatria 26. Pth päiv, Jorvi 27. Pth päivystäjä 8. Nkl gyn/obs päivystykset X 9. Jorvi gyn/obs. päivystykset X 10. KOS gyn/obs päivystykset X 11. Kardiologia X 12. Hematologia ja onkologia X 13. Elinsiirto X 14. Neurologia etu X 15. Neurol. taka X 16. Lastenkir. etu X 17. Lastenkir. taka X 18. Sydänkirurgia X 19. Ortopedia X 20. Elinsiirtokir. X 21. Teho-osasto X 22. Anest. taka X 23. Leikk. anest. X 24. Lastenradiologia X 25. Lastenpsykiatria X 26. Pth päiv, Jorvi X 27. Pth päivystäjä Lkl X X 11

13 Vastasyntyneiden hoito Uusien potilaiden/asiakkaiden lukumäärä: vastasyntyneitä Hoidon määrä: hoitojaksoja 3388 (K7 541, N7 1695, V37 638, L2 514), hoitopäiviä Kustannukset: 32,6 M (=sairaat ja terveet vastasyntyneet) Tautikirjo: Tehohoitoa 28 %, tehovalvontaa 23 %, vuodeosastohoitoa 49 % Ikäjakauma: Määritelmän mukaan 0-28 vrk. Henkilöstön määrä: Lääkäreitä 13, hoitohenkilökuntaa 149, sihteereitä 7 Oma tutkimus/kehittämisaktiivisuus: Suuri Laaduntarkkailu -kansallinen: pikkukeskosrekisteri -kansainvälinen: Vermont-Oxford tietokanta/verkosto Tutkimus ja kansainvälinen verkostoituminen: Klinikka osallistuu kahteen kansainväliseen EU-tutkimushankkeeseen ja yhteen Suomen Akatemian ja Kanadan tiedeakatemian väliseen yhteisprojektiin. Neonatologiassa toimiva monitieteellinen Pienestä kiinni projekti on v valittu toiseksi Helsingin yliopiston terveyden alan varainhankintakampanjan projektiksi. Hoitotulokset kansainvälisessä vertailussa: Osoitetusti erinomaiset Sisäiset synergiat: Perinatologia-neonatologia, lasten tehohoito, lasten anestesiologia, lasten kardiologia Asema koulutuskokonaisuudessa: Pediatrinen perusopetus, pediatrian erikoislääkärikoulutus, obstetrikkan ja perinatologian koulutukset, neonatologian koulutus, kansallinen lastensairaaloiden koulutusyhteistyö. Lääkärikoulutuksessa on jo 1990-luvun puolesta välistä ollut käytössä mestari-kisälli työparityöskentely, jossa koulutettavalla on pysyvä seniorikouluttaja. Hoitohenkilökunnalle on kehitetty kattava perehdyttämisohjelma, johon kuuluu kaksi erillistä sisäisen koulutuksen ohjelmaa (ns. Neoteho- ja Neohoitaja -koulutukset). Kirurgis-sisätautinen yhdyspinta: Kiinteä, ongelmaton Yhdyspinta aikuismedisiinaan: Toimiva konsultatiivinen yhteistyö erityiskysymyksissä (synnyttäjien lasta uhkaavat sairaudet). Vastasyntyneisyyskaudella tarkoitetaan 0-28 vrk ikäistä lasta. Vastasyntyneisyyskausi on ihmisen elinkaaren ylivoimaisesti sairauksille, vammautumiselle ja kuolemalle alttein vaihe. Kuten kuvassa 1 (s. 3) nähdään, noin 20 % kaikista vuotiaisiin kohdistuvista erikoissairaanhoidon menoista kohdistuu ensimmäiseen elinkuukauteen. Ensimmäisen elinvuoden sairauksiin kohdistuvat erikoissairaanhoidon kulut ovat lähes kaksinkertaiset verrattuna elinkaaren toiseksi kalleimpiin ikäluokkiin n. 60 vuoden iässä. Kaiken kaikkiaan n. 10 % vastasyntyneistä tarvitsee erikoislääkärin hoitoa. Valtaosa potilaista sekä hoitokuluista kohdistuu tiloihin, jotka liittyvät raskauden komplikaatioihin ja sairauksiin tai synnytyksen komplikaatioihin. Näistä osa voidaan ennakoida ennen syntymää ( riskiraskaudet ) ja osa on ennakoimattomia. Siten sairaiden vastasyntyneiden hoidon prosessit ovat täysin sidoksissa synnytysjärjestelmän rakenteeseen. HUS:ssa tämä prosessikokonaisuus on koottuna yhden johdon käsiin Naisten- ja lastentautien tulosyksikön rakenteen kautta. HUS:n synnytysjärjestelmä sairaan vastasyntyneen kannalta HUS:ssa on 7 synnytyssairaalaa, joista Länsi Uudenmaan sairaalan synnytysosasto on sulkeutumassa HUS:n tähänastisessa 7 sairaalan järjestelemässä on saavutettu maksimaalisena pidettävä riskiraskauksien tunnistaminen ja keskittäminen sovitun työnjaon puitteissa siten, että riskiraskauksia on ongelman mukaan portaittaisesti keskitetty Jorviin, Kätilöopistolle ja Naistenklinikalle. Kaikki HUS:n neonatologit yhtä lukuun ottamatta työskentelevät Hyksin sairaaloissa. Länsi-Uudenmaan synnytysten päättyessä Lohjan sairaalaan saadaan sieltä puuttunut lastenlääkäripäivystys. Muutoksen jälkeen kaikissa HUS:n synnytyspisteissä synnytyslääkärit ja anestesialääkärit toimivat sairaalapäivystäjinä. Tällöin ollaan tilanteessa, joka on sopusoinnussa vastasyntyneiden Käy- 12

14 pä hoito -suosituksen, Valviran hätäsektiovalmiutta koskevien linjausten sekä Sosiaali- ja terveysministeriön päivystyshoidon työryhmän/raportin linjausten kanssa. Hyksin Neonatologian klinikan yksiköt Hyksin vastasyntyneiden hoito-osastot ovat Kätilöopiston V37, Jorvin L2, Naistenklinikan vastasyntyneiden valvontaosasto N7 ja Lastenklinikalla sijaitseva K7. Näiden yksiköiden resursointia ja kokoa on esitetty taulukossa 15. Taulukko 5. Hyksin vastasyntyneiden osastojen resurssit Potilaspaikkojen lukumäärä Henkilökunta Tehohoito Tehovalvonta Vuodeosasto Lääkärit Hoitajat Lkl K Nkl N KOS LV Jorvi L Pikkukeskosten tehohoitovaiheen jälkeinen vuodeosastohoito toteutetaan HUS:ssa porrasteisesti siten, että Hyks-jäsenkuntien lapset siirretään jatkohoitoon Jorvin tai Kätilöopisto sairaaloihin ja muiden kuntien potilaat alueensa sairaalaan kuitenkin siten, että vaikeimmissa tapauksissa lapsi siirtyy tehoosastolta ensin Kätilöopiston tai Jorvin sairaaloihin ja vasta sieltä kotia lähimpänä sijaitsevaan sairaalaan Lievästi sairaita vastasyntyneitä hoidetaan lapsivuodeosastojen ja lastenosastojen yhteistyönä siten, että vierihoito häiriintyisi mahdollisimman vähän. Suuri tällainen potilasryhmä on antibioottihoitoja saavat vastasyntyneet. Polikliininen toiminta ja sen yhdyspinnat Lastenlääkäri tarkastaa kaikki HUS:n vastasyntyneet ennen lapsen kotiutumista. Näissä tarkastuksissa löytyy hoitoa ja/tai tutkimuksia vaativia poikkeavuuksia n. 8 %:lla kaikista lapsista. Siten kotiutuessa merkittävä määrä lapsia jää polikliinisiin hoitoihin/seurantaan. Nämä hoidot toteutetaan lastenpoliklinikoilla. Neonatologian omia poliklinikoita ovat Jorvin vauvapoliklinikka, Kätilöopiston sairaalan LV37 avovastaanotto, Naistenklinikan POVA-vastaanotto ( polikliininen vastaanotto, toimii lapsivuodeosastoilla) sekä teho-osaston yhteydessä toimiva pikkukeskosten seurantaan erikoistunut yksikkö AVO K7. Näillä neonatologisilla poliklinikoilla on yhteensä noin 4000 käyntiä vuosittain. Tämän lisäksi potilaan ongelman mukaisesti voidaan joko konsultoida tai siirtää potilas portaattomasti lasten muiden erityispoliklinikoiden hoitoon (esim. lastenkardiologinen, lastenkirurginen, lastenortopedinen, sosiaalipediatrinen, lastenendokrinologinen, lastenneurologinen tai lasten infektiopoliklinikka). Taulukko 6. Vastasyntyneiden avohoitokäynnit Hyksin NaLan sairaaloissa vuonna 2009 Käyntien lukumäärä vuonna 2009 NKL POVA 819 KOS 1409 Jorvi 1258 K7 AVO

15 Tehohoito ja sen yhdyspinnat lastensairaalan muihin hoitokokonaisuuksiin Teho-osastolla K7 on 14 tehohoitopaikkaa. Vuonna 2009 osastolla oli 541 hoitojaksoa ja 4440 hoitopäivää, keskimääräinen kuormitus oli 87 %. Potilaista 147 oli syntymäpainoltaan < 1500 g. Noin 80 % potilaista tulee Naistenklinikalta riskisynnytysten keskittämisen takia. Kaiken kaikkiaan n. 3 % kaikista HUS-piirin vastasyntyneistä tarvitsee tehohoitoa. K7:n potilaiden tavallisin kirurginen toimenpide on valtimotiehyen sulkeminen. Kahden vuoden aikana ( ) hoidetuista 281:sta alle 1500 gramman painoisena syntyneistä ennenaikaisista lapsista 47 (17 %), tarvitsi avoimen valtimotiehyen kirurgisen sulun, joka lähes poikkeuksetta tehtiin on site eli kirurginen ryhmä leikkasi potilaan teho-osastolla lasta siirtämättä. Toinen K7:lla liikkuvan kirurgiryhmän toimesta suoritettava tyyppileikkaus on keskosten suolileikkaukset. Lastenklinikalla sellaiset täysiaikaiset vastasyntyneet, joilla on tiedossa kirurgiaa vaativa ongelma (esim. epämuodostumat, kasvaimet, sydänviat) hoidetaan Lastenklinikan toisella teho-osastolla K9:llä. K9:llä toimii yksi neonatologi. Lasten kardiologinen toiminta on K7:lla merkittävää. Konsultoiva kardiologi käy osastolla päivittäin tekemässä ultraäänitutkimuksia ja osallistuu hoitopäätösten tekoon. Sydämen ultraäänitutkimuksen tekeminen kuuluu nykyiseen neonatologikoulutukseen ja siten myös koulutuksellinen yhteistyö neonatologian ja kardiologian välillä on kiinteää. Lastenneurologit osallistuvat vastasyntyneiden teho-osaston potilaiden hoitoon viikoittain. Keskeisiä ongelma-alueita ovat keskosten aivoverenvuotojen komplikaatiot, syntymän aikaisesta hapenpuutteesta kärsineiden lasten arviot sekä neurologisesti oireilevien vastasyntyneiden diagnostiikkaan osallistuminen. Kaikki nämä roolit kulminoituvat hoidonrajauspäätösten yhteydessä. Lasteninfektiolääkäri osallistuu viikoittain K7 ylikiertoon. Keskeisimpiä ongelmia ovat paitsi yksittäisten potilaiden epätyypilliset infektiot myös sairaalahygieeniset ongelmat. Nykyisessä vanhentuneessa ja ahtaassa tehohoitoympäristössä sairaalainfektioiden leviäminen on jatkuva uhka. Diagnostista tukitoiminnoista lastenradiologia on K7 perustoimintoja. Radiologi viettää tyypillisesti 2-3 tuntia päivittäin osastolla ultraäänitutkimuksia tehden sekä vastaten päivittäisestä radiologisesta kokoontumisesta, jossa koko osaston potilaat käydään läpi. Muita K7:lla säännöllisesti käyviä konsultteja ovat mm. lastenortopedit, lastenhematologit, lasten endokrinologit, kliiniset neurofysiologit ja lasten nefrologit. K7 käyttää siis käytännössä Lastenklinikan koko infrastruktuuria. N7 Vastasyntyneiden valvontaosasto Vastasyntyneiden valvontaosasto on Naistenklinikan toimintaan vuosien kehitystyön tuloksena integroitu kokonaisvaltainen neonatologian yksikkö, joka vastaa kaikkien Naistenklinikalla syntyneiden syntymähetkellä tulevien ongelmien välittömästä diagnostiikasta ja hoidosta. Ns. etuhuoneessa virvoitellaan/elvytetään noin 500 vastasyntynyttä vuosittain ja lisäksi 380 vauvaa virvoitellaan/elvytetään sektiosalissa. Erilaisten syiden vuoksi lastenlääkäri tarkistaa tässä vaiheessa yli 1000 lasta. N7:llä hoidetaan tehovalvonnassa raskausviikkojen jälkeen syntyviä vauvoja. Tämä säästää varsinaisen teho-osaston resursseja. N7 henkilökunta vastaa sektiotiimin toiminnassa lapsen hoidosta ja siirtokuljetuksesta teho-osastolle. N7 toimii myös lyhytkestoisen hoidon (1-5 vrk) toteuttajana hyvin eriasteisissa vastasyntyneiden osastohoitoa vaativissa tilanteissa. N7:llä oli vuonna hoitojaksoa, hoitopäiviä oli 2019 joista tehovalvontapäiviä Naistenklinikan perinatologis-neonatologinen yhteistyö Vaikeimmat riskiraskaudet ja alle 35 raskausviikkoa uhkaavat ennenaikaiset synnytykset on keskitetty koko HUS:sta Naistenklinikalle. (Kätilöopiston sairaalassa hoidetaan synnytyksiä 32 raskausviikosta lähtien.) Naistenklinikalla neonatologit ja perinatologit toimivat tiiviinä työyhteisönä ja yhteistyön muotoja ovat: päivittäiset yhteiset aamukokoukset (päivän ongelmatapaukset), huonojen lasten meetingit viikoittain, veriryhmä immunisaatiotapausten teemakokoukset kuukausittain sekä harvinais- 14

16 ten/vaikeiden anomalia/tuumori -lasten hoidonsuunnittelukokoukset (Lastenklinikan eri suppeiden alojen erikoislääkärit + perinatologit). Henkilökohtainen lääkärien välinen konsultaatiotoiminta on vilkasta. Merkittävä toimintamuoto on myös HAL-poliklinikan ja Naistenklinikan sosiaalityön sekä Naistenklinikan neonatologien konsultaatiokokoukset viikoittain (päihdeäitien synnytykseen ja lapsen hoitamiseen varautuminen). Vastaavia yhteistyömuotoja on myös muissa Hyksin synnytyssairaaloissa. Vastasyntyneen hoitoprosessin merkittävimmät haasteet lähitulevaisuudessa Uusi Naistenklinikan L-siiven 3. kerrokseen rakennettava vastasyntyneiden teho-osasto muodostetaan nykyisistä osastoista K7 ja N7. Uuden osaston pinta-ala on n m 2, (vrt. nykyiset K7 525 ja N7 487 m 2 = yht. 1012m 2 ). Osastolle tulee 17 tehohoitopaikkaa (+2 eristyshuonetta), 8 tehovalvontapaikkaa ja 2 sairaansijaa (yhteensä 27). Hoitopaikoista otetaan käyttöön se määrä, joka mahdollistaa n. 80 % tasaisen kuormituksen. Tällä hetkellä tarvittava määrä tehohoitopaikkoja on 15. Vuonna 2020 arvioidaan Hyks-alueen synnytysten määrän olevan enemmän kuin vuonna 2009, jolloin Naistenklinikalla olisi vuosittain n synnytystä. Osaston keskimääräisen kuormituksen tavoitteena ollessa 80 % tämä edellyttää siinä vaiheessa, että käytössä on 17 tehohoitopaikkaa ja 8 tehovalvontapaikkaa. Hoito toteutetaan perhekeskeisesti siten, että vanhemmille luodaan mahdollisuus osallistua lapsensa hoitoon ympäri vuorokauden. Tämä asettaa vaatimuksia osaston suunnitteluun ja logistiikkaan, mutta johtaa lyhyempiin hoitoaikoihin ja mahdollistaa paremmat pitkäaikaistulokset. Perhekeskeisyys on vastasyntyneen tehohoidon pitkäaikaisvaikuttavuutta parantava toimintatapa. Vastasyntyneiden teho-osaston sijainti synnytystoiminnan välittömässä läheisyydessä on merkittävä vastasyntyneen kriittisimmän hoitovaiheen laatua parantava tekijä. Nykyinen 500 metrin siirtokuljetus on monin tavoin epätyydyttävä ja riskialtis. Siirto lopulliseen hoitopaikkaan kestää noin min. Hoitokulttuurien yhtenäistäminen Hyksin sairaaloissa ja erityisesti lapsivuodeosastojen ja poliklinikoiden työskentelyssä/työtavoissa on merkittävä haaste. Esim. poliklinikkatoimintojen kustannustehokkuus eri sairaaloissa vaihtelee vielä osittain sairaalakohtaisen toteutustavan vuoksi merkittävästi. Naistenklinikan peruskorjauksen aikaisten toimintojen ja henkilöstön siirrot ja hoidosta vastaaminen rakentamisen aikana vaativat huomattavaa kokonaisvaltaista suunnittelua ja johtamista, jotta verkostoitunut ja lukemattomia sisäisiä yhdyspintoja sisältävä kokonaisuus säilyttää toimintakykynsä muutosvaiheen aikana. Tavoitteena on, että vuonna 2015 Naistenklinikan kiinteistössä toimii pohjoismaiden johtava vastasyntyneiden ja synnytysten hoidon integroiva perinataalinen osaamiskeskus. Taulukko 7. Neonatologian yksiköiden hoitopaikat Tilat 2009 Nkl (N7) KOS(V37) Jorvi (L2) Lkl(K7) HYKS yht. hoitop. yhteensä tehohoitopaikat tehovalvontap sairaansijat poliklinikkahuoneet

17 Taulukko 8. Toimintaluvut vuonna Toiminta 2009 Nkl (N7) KOS (V37) Jorvi (L2) Lkl (K7) HYKS yht. synnytysten määrä hoitojaksot nettohoitopäivät tehohoito tehovalvonta ka nettohoitoaika 1,2 7,9 8,7 8,2 4,7 kuormitus% 70 % * 87 % 82 % 87 % 83% avohoitokäynnit * tehovalvontapaikoilla kuormitus% 130. Taulukko 9. Henkilökuntamäärät neonatologian yksiköissä. Henkilökunta 2009 Nkl Lkl KOS Jorvi HYKS yht. Lääkärit Hoitohenk Muut

18 Sydänlapsen hoito Hoitojaksojen lukumäärä: 794 (osasto K4 vuonna 2009) Kustannukset: 12,9 M Ikäjakauma: 30 % lapsista leikataan alle 1 kuukauden iässä ja 70 % alle yhden vuoden iässä. 86 % leikkauksista < 7,0 v lapsille. Leikkausiän keskiarvo 1,3 vuotta. Oma tutkimus/kehittämisaktiivisuus: Suuri Laaduntarkkailu: ProCardio-rekisteri ja siitä on toimitettu vuosittain tiedot (anonyymisti) eurooppalaiseen lasten sydänkirurgiseen rekisteriin (Eacts Congenital Database, Kansainvälinen verkostoituminen: Nordisk Barnhjärtklubb, ECHSA (European Congenital Cardiac Surgery Association) AEPC (Association for European Paediatric Cardiology), EACTS (European Association for CardioThoracic Surgery), World Organization for Pediatric Heart Disease. WSPCHS (World Society of Pediatric and Congenital Heart Surgery). Hoitotulokset kansainvälisessä vertailussa: Osoitetusti erinomaiset Sisäiset synergiat: Perinatologia, neonatologia, lasten elinsiirtotoiminta, lasten tehohoito, lasten anestesiologia, lasten onkologia, yleispediatria Asema koulutuskokonaisuudessa: Pediatrinen perusopetus, pediatrian erikoislääkärikoulutus, neonatologian koulutus, kansallinen lastensairaaloiden koulutusyhteistyö, aikuiskardiologien perehdytys synnynnäisten vikojen jälkitiloihin Kirurgis-sisätautinen rajapinta: Kiinteä, ongelmaton Rajapinta aikuismedisiinaan: Toimiva konsultatiivinen yhteistyö erityiskysymyksissä (elektrofysiologia), aikuispuolelle siirtyvien potilaiden seurannan järjestelyt (hoito lähes aina loppuun saatettu lapsuusiässä) Synnynnäisen sydänvian hoitopolkuun diagnoosin saamisen ja potilaan sairaalan tulon jälkeen osallistuvat yksiköt ovat Sydäntutkimusyksikkö, Sydänosasto K4, Teho-osasto K9 sekä kardiologinen ja sydänkirurginen tiimi. Sydäntutkimusyksikkö ja Sydänosasto K4 toimivat lasten sydänvikojen koko maata käsittävänä hoito-, opetus- ja tutkimuskeskuksena. Lasten ja nuorten monimutkaisten synnynnäisten sydänvikojen diagnostiset ja toimenpidekatetroinnit ja sydänkirurgia on keskitetty valtakunnallisesti Hyksin Lastenklinikalle vuonna Kaiken kaikkiaan diagnostinen kardiologia, interventiokardiologia ja sydänkirurgia toimivat Lastenklinikalla saumattomana kokonaisuutena. Sydänlapsen hoitopolku on voittopuolisesti rakennevikojen korjaavaa hoitoa ja sen jälkihoitoa. Muu lasten kardiologia hajaantuu pieniin, mutta hyvin erityislaatuisiin sairaiden lasten sydänongelmiin. Sydämen rakennevikojen hoito Synnynnäiset sydämen rakenneviat vaativat erityisosaamista, koska nämä sairaudet ovat täysin erilaisia kuin esim. aikuisten sairastamat sydänsairaudet. Lasten sydänviat ovat rakenteellisia, usein monimutkaisia vikoja, jotka poikkeavat olennaisesti niistä sydänongelmista, joita aikuissydänpotilailla pääosin hoidetaan. Hoitohenkilökunnan tulee tuntea lapsen fysiologian ja hemodynamiikan erityispiirteet. Aivan erityisesti tämä koskee vastasyntyneen ja imeväisikäisen potilaan interventioita ja teho-hoitoa. Suomen lasten sydänkirurgia on lähes kokonaisuudessaan keskitetty Hyksin Lastenklinikalle. Ainoastaan muutamia keskosten valtimotiehytsulkuja tehdään muissa yliopistosairaaloissa. Lasten synnynnäisten sydänvikojen hoito vaatii erityisosaamista sekä sydänvian diagnosoinnissa että hoidossa, mutta erityisesti pienen imeväisen ja lapsen teho- ja tehostetussa hoidossa, varsinkin sydänleikkauksen tai invasiivisen toimenpiteen jälkeen. Kroonisesti sydänsairaan lapsen kasvun ja kehityksen seuranta ja tukeminen on tärkeä osa lapsipotilaan hoitoa. Lastenkardiologia on nopeasti kehittyvä ala, ja yhä monimutkaisempia sydänvikoja pystytään nykyään hoitamaan. Erityisesti lasten toimenpidekatetroinnit, joilla korvataan sydänleikkauksia, ovat kehittyneet ja lisääntyneet viime vuosina. 17

19 Sydänleikkausten sekä interventiokatetrointien määrällinen kehittyminen ajan kuluessa on esitetty kuvissa 4, 5 ja 6. Sydänkirurgisten lasten leikkausikä-jakauma on esitetty kuvassa 7. Samalla tämä ikäjakauma kuvaa hyvin myös diagnostisen kardiologian sekä interventiokardiologian painottumista vastasyntyneisyys- ja imeväiskaudelle. Vuosittainen Lastenklinikan leikkausmäärä on viime vuosina ollut n. 310 leikkausta 270 lapselle. Näistä yli 70 % on avosydänleikkauksia. Keskimääräinen leikkausikä oli vuosina ,3 vuotta. Aivan valtaosa leikkauksista, n. 86 %, tehdään alle kouluikäisille (< 7,0 v) lapsille (kuva 7) 30 % lapsista leikataan alle 1 kuukauden iässä ja 70 % alle yhden vuoden iässä. Kuva 4. Lasten kaikki sydänleikkaukset Hyksin Lastenklinikalla Kuva 5. Lasten suljetut ja avosydänleikkaukset Hyksin Lastenklinikalla

20 Kuva 6. Lasten sydänleikkaukset ja interventiokatetroinnit Kuva 7. Sydänleikattujen lasten ikäjakauma alle ja alle 1-vuotiaisiin vuosina Sydänvikaisen lapsen tiimityönä tapahtuvassa hoidossa lastenkardiologit, lastenkirurgit, tehohoitolääkärit, anestesiologit ja hoitajat toimivat yhdessä. Tämän tiimin on oltava toimintavalmiudessa 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä. Lisäksi lasten diagnostiikassa ja seurannassa toimivat myös lasten radiologi ja lastenneurologi sekä lukuisia muita suppeita lastentautien spesialisteja. Valtakunnallinen toiminta vaatii toimivan yhteistyöverkoston sekä ympäri maata että ulkomaisiin keskuksiin. Keskussairaaloihin on koulutettu lastenlääkäreitä, joilla on erityisosaamista mm. sydämen ultraäänen teossa ja sydänvikojen diagnosoinnissa ja seurannassa. Tarvittaessa lastenkardiologit antavat keskussairaaloihin konsultaatioapua. Aikuiskardiologisten yksiköiden kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä, mm. synnynnäisten vikojen koulutuksessa sekä tekemällä siirtyminen aikanaan aikuispuolelle mahdollisimman joustavaksi. Tämän vuoksi yliopistollisiin keskussairaaloihin on perustettu aikuisten 19

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Lastenkardiologian lisäkoulutusohjelma

Lastenkardiologian lisäkoulutusohjelma Lastenkardiologian lisäkoulutusohjelma Päivämäärä: 15.6.2004 Valtakunnallinen koordinaattori dosentti Eero Jokinen 1. Johdanto: CESP (Confederation of European Specialists in Paediatrics), UEMS:n (European

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016 Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne

Lisätiedot

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2011 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa 26.4.2016 Potilas- ja omaisneuvostonkokous Auditorio Sisätautien ylil., medisiinisen tulosalueen johtaja Susanna Halonen Sisätautien ja ihotautien tulosyksikkö

Lisätiedot

Lastentautiyksikön rakennushanke

Lastentautiyksikön rakennushanke Lastentautiyksikön rakennushanke Seminaaripäivä 27.3.14 LKS, vs yl Pekka Valmari Miksi tilan tarve Nykyiset tilat? Liian ahtaat kehittyneelle toiminnalle Rasittavat potilaita & kuluttavat henkilöstöresursseja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

kertomus 2 keuhkokesk Sydänlinja Jyri Lomm

kertomus 2 keuhkokesk Sydänlinja Jyri Lomm Toiminta015 kertomus 2 n- ja ä d y S S K Y H us keuhkokesk Sydänlinja i Jyri Lomm Sydänlinja Sydän- ja keuhkokeskuksen sydänlinja vastaa HYKS:n aluen kardiologisesta erikoissairaanhoidosta ja HUS:n sairaanhoito-

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2010 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Sairaanhoitopiirin nimi: HUS SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 892 792 98 2 0,2 28 10 Sisätaudit 34 33 1 0 0 8 10A Allergologia

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus PPSHP valtuusto 10.11.2016 Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Esityksen sisältö 1. Lasten ja naisten sairaala 2. Ydinsairaala 3. Tukipalvelukeskus

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Erikoisalaraportti TYKS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 019 Aura

Erikoisalaraportti TYKS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 019 Aura 019 Aura raportti Kustannukset: Avohoidon kustannukset (euroa) Vuodeosastohoidon kustannukset (euroa) Yhteensä (euroa) 2012 2012 2012 KH KALLIIN HOIDON HYV. 0,00 0,00 0,00 10 SISÄTAUDIT 7 383,55 1 190,62-100,00

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Esittelysivut 2010 Ylilääkäri Matti Kotila 4.11.2009 Sisätautien erikoissairaanhoito EPSHP:ssä Valtaosa sisätautien erikoissairaanhoidosta tuotetaan

Lisätiedot

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013.

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013. 6.3.2. Sydänkeskus Sydänkeskus muutti keväällä 2013 uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli

Lisätiedot

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta.

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. parantaa. PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. KYS antaa korkeatasoista kliinistä hoitoa, tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja kouluttaa

Lisätiedot

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 7.10.2015 Kyselyyn vastasivat kaikki 20 sairaanhoitopiiriä - Yhdestä vastauksesta puuttuu erikoistuvien lääkärien osalta tiedot Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat Tulevaisuuden sairaala KYS MASTERPLAN Tilasuunnittelun lähtökohdat PSSHP: n hallituksen ja valtuuston Masterplan seminaari 18.8.2014 Juhani Kouri Suunnittelulla LISÄARVOA LISÄARVOA Taloudellisen riskin

Lisätiedot

OPERATIIVINEN TOIMIALUE Toimipisteet Kevät 2014 Kesä 2014 Syksy ja joulu 2014

OPERATIIVINEN TOIMIALUE Toimipisteet Kevät 2014 Kesä 2014 Syksy ja joulu 2014 OPERATIIVINEN TOIMIALUE KIRURGIA Osasto 22 Osasto 20 Osasto 21 Sulku 30.06-03.08.14 (korvaava osasto entinen os 26) Osasto 15 Kirurgian poliklinikka Preoperatiivinen yksikkö NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.8.2012 Jokilaakson sairaala Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli

Lisätiedot

Työryhmäraportti SYNNYTYSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN HUS:SSA 2009-2011

Työryhmäraportti SYNNYTYSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN HUS:SSA 2009-2011 1 Työryhmäraportti SYNNYTYSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN HUS:SSA 2009-2011 2 Sisällys 1. Selvityksen kohde...3 2. Synnytystoiminnan resurssit ja kustannukset Länsi-Uudenmaan sairaalassa...4 3. Väestönkehitys

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009. Kari Haukipuro, yl, tyj

LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009. Kari Haukipuro, yl, tyj LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009 Kari Haukipuro, yl, tyj 21: LeTe 3 vastuualuetta 210 Tutkimus- ja kehitys Infektiontorjunta Tietopalvelut Kokeellinen kirurgia 211 Anestesia Anestesia (koko talon anestesia

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

Aneurysmaattinen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) Aivojen arteriovenoosimalformaatiot

Aneurysmaattinen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) Aivojen arteriovenoosimalformaatiot Aulin Ulla- Riitta Autere Jaana Bendel Paula Frösen Juhana Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Radiologia, neuroradiologia Pään ja kaulan alueen tuumorit Liikehäiriösairaudet Aneurysmaattinen aivoverenvuoto

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS 2007 2008 2008 2009 2 Oppaan toimitus: Pirkko Hervonen Hanna Saressalo ISSN 0786-8782 Tampere 2007 3 SISÄLLYS I ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA

Lisätiedot

Auditoinnin tulokset HYKS Erva-alueelta (2012) Kansallinen DRG keskus

Auditoinnin tulokset HYKS Erva-alueelta (2012) Kansallinen DRG keskus Auditoinnin tulokset HYKS Erva-alueelta (2012) Kansallinen DRG keskus Auditoinnit v. 2012 V. 2012 auditoitiin HYKS Erva-alue Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, 1000 hoitojaksoa Kahdessa osassa,

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET HYKS 43 Vuosien 2010-2012 investointiohjelmassa, jonka kuntayhtymän hallitus vahvisti

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2012 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikön nimi: Jämsän kaupunki/jokilaakson sairala Erikoisalat Hoitoa

Lisätiedot

SUURET RAKENNUSHANKKEET

SUURET RAKENNUSHANKKEET SUURET RAKENNUSHANKKEET Tilannekatsaus Raija Malmström Hankejohtaja 26.3.2015 Henkilöstötoimikunta 1 RAKENNUSHANKKEIDEN TAVOITTEET Korvataan/peruskorjataan olemassa olevia, huonokuntoisia rakennuksia Mahdollistetaan:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

VSSHP TALOUSPALVELUT KUNTARAPORTOINTI

VSSHP TALOUSPALVELUT KUNTARAPORTOINTI Jäsenkunnat yhteensä, kustannukset: TYKS ja alueellinen erikoissairaanhoito V_erikoisala_ja_selite AVOHOIDON KUSTANNUKSET VUODEOSASTOHOIDON KUSTANNUKSET KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 0-EI ERIKOISALAA 0 19 111

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Toiminta- kertomus 2015 Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Sisällysluettelo Yksikön esittely... 1 Lasten kotisairaanhoito... 2 Erityistarpeisten lasten hoitoringit... 2 Akuuttikotisairaala... 3 Potilasturvallisuus

Lisätiedot

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus HUS Saattohoitostrategia Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus Hanko Lohjan sha Lohja Hospital Paloniemi Hospital Raasepori Karjalohja Nummi- Pusula Tammiharju Hospital

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2011 Jokilaakson sairaala (poissuljettu Keski-Suomen shp:n jonossa olevat) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet

Lisätiedot

Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja

Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja TULOSYKSIKÖT MEDISIININEN HOITO sisätaudit ja ihotaudit OPERATIIVINEN HOITO SAIRAANHOID.PALVELUT kirurgia patologia keuhkosairaudet neurologia

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi 2013 TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Sote- ja aluehallintouudistus 7.11.2015 18 itsehallintoaluetta, sote 15 alueen puitteissa. 3 aluetta järjestää palvelut toisen

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. Perustiedot palvelujen tuottajasta Palvelujen tuottajan nimi Y-tunnus Palvelujen tuottajan yhtiömuoto

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT, PSHP 6.9.2011 Sirpa Salin 1 Tavoitteena on Kehittää poliklinikkatoimintaa aiempaa Tuottavammaksi Vaikuttavammaksi Laadukkaammaksi

Lisätiedot

OYS palliatiivisen yksikön toiminta

OYS palliatiivisen yksikön toiminta Toimintamalleja syöpäkipupotilaan akuutin vaiheen hoitotilanteissa OYS palliatiivisen yksikön toiminta Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Terhi Puhto STM: Palliatiivisen hoidon organisaation

Lisätiedot

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011 HYKS alueen saattohoitotyöryhmän muistio 12.10.2011 Tiina Saarto, pj. HYKSSyöpätautien Syöpätautien klinikan vt. ylilääkäri, Tampereen yliopiston vt. palliatiivisen lääketieteen professori Työryhmän asettaminen

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

Elinluovutusta koskevan kansallisen toimintasuunnitelman toimeenpano. Jaakko Yrjö-Koskinen

Elinluovutusta koskevan kansallisen toimintasuunnitelman toimeenpano. Jaakko Yrjö-Koskinen Elinluovutusta koskevan kansallisen toimintasuunnitelman toimeenpano Jaakko Yrjö-Koskinen 22.9.2016 Toimintasuunnitelma Ministeriön virallinen toimintasuunnitelma http://urn.fi/urn:isbn:978-952-00-3538-9

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015 www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015 Ulkoiset toimintamenot, M Terveyspalvelut, koko linja 14.0 12.0 10.0 8.0 1.6 2.7 1.9 1.8 2.8 2.6 1.7 1.8 1.6 2.2 2.4 2.3 6.0 4.0 7.2

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

Koulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta.

Koulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta. Päivitetty 12.5.2015 TDKN E 2 a Lasten gastroenterologian koulutusohjelma Helsingin yliopisto/ Lastenklinikka, HYKS Johdanto Koulutusohjelma on ESPGHANin(European Society of Paediatric Gastroenterology,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Tiedot päivitetty: 09.03.2015. Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Tiedot päivitetty: 09.03.2015. Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. odottavien lukumäärä ja odotusajat Erikoisalat 1-90 % 10 Sisätaudit 155 141 12 2 1,29 19 10E Sisätautien endokrinologia 119 109 8 2 1,68 25 10G Sisätautien gastroenterologia 274 244 30 0 0

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta 27.3.2014 Lapin keskussairaalan laajennushanke - mistä on kysymys? Lapin keskussairaalan auditorio Ounasrinteentie 22 Rovaniemi

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

Uuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke

Uuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke Uuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? 24.9.2015 Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke Mitä tavoitellaan = visio Hoidon ja diagnostiikan korkea

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2009

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2009 Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2009 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk

Lisätiedot

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTO S1 12 + 2 potilaspaikkainen avo-osasto syömishäiriöyksikkö on yli 13-vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen Saattohoito Erva Jory 30.01.2015 Jorma Penttinen 19.1.2015 2 (Juho Lehdon dia) Palliatiivisen hoidon hoitoprosessi Päätös siirtyä palliatiiviseen hoitoon tehdään yleensä erikoissairaanhoidossa Palliatiivisen

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita

Lisätiedot

Kiertävän erikoistuvan lääkärin opas

Kiertävän erikoistuvan lääkärin opas Päivitetty 2/2016 Kiertävän erikoistuvan lääkärin opas HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Sydän- ja rintaelinkirurgian jakso Meilahden sairaala 2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sydänkirurgian linja ja Yleisthoraxkirurgian

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F

HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F Investointiesitykset 2011-2013 ja investointiohjelma vuosille 2010-2012 (huomioitu investointiohjelmaan 2010-2012 hyväksytyttyjen

Lisätiedot

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Infektiolääkäri Sakari Vuorinen Terveydenhuollon ATK-päivät 30.05.2006 klo 10-10.30 Terveydenhuollossa 3 erilaista infektioista

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa

Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa KUOLEMA TULEE, OLETKO VALMIS seminaari KS-KS Auditorio 10.10.2016 Evl Emma Honkanen Kotisairaala Tarjoaa ympärivuorokautista sairaalatasoista hoitoa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tyksin Liikennelääketieteen osaamiskeskus AJOPOLI. Mikael Ojala, erityisasiantuntija Marja Huuskonen Ajopolin hankejohtaja

Tyksin Liikennelääketieteen osaamiskeskus AJOPOLI. Mikael Ojala, erityisasiantuntija Marja Huuskonen Ajopolin hankejohtaja Tyksin Liikennelääketieteen osaamiskeskus AJOPOLI Mikael Ojala, erityisasiantuntija Marja Huuskonen Ajopolin hankejohtaja 2015 - AJOPOLIN palvelut ja kohderyhmät Lähetepoliklinikka: Kuntalaskutus tai maksusitoumus

Lisätiedot

19 17.03.2015 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET

19 17.03.2015 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 19 17.03.2015 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET HYKS 19 Kuntalain 51 :ssä säädetystä asian ottamisesta ylemmän toimielimen käsiteltäväksi

Lisätiedot

HUS:n HALLITUKSEN LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAALAN SYNNYTYSTOIMINTAA KOSKEVAN PÄÄTÖKSEN TOTEUTTAMINEN

HUS:n HALLITUKSEN LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAALAN SYNNYTYSTOIMINTAA KOSKEVAN PÄÄTÖKSEN TOTEUTTAMINEN HUS:n HALLITUKSEN LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAALAN SYNNYTYSTOIMINTAA KOSKEVAN PÄÄTÖKSEN TOTEUTTAMINEN 1 Lastentautitoimintojen ryhmä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitus päätti 12.10.2009 lopettaa

Lisätiedot

ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998)

ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998) 166 IV ASETUKSET ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998) Annettu 4 päivänä syyskuuta 1998 Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä

Lisätiedot

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta O-P Lehtonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin perustehtävä

Lisätiedot

TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi

TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM 13.4.2015 Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi Webropol -kysely Hyvät koulutusohjelmien vastuuhenkilöt,

Lisätiedot

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN

Lisätiedot

Keskitetyt palvelut. Taustamateriaalia työpaja 2

Keskitetyt palvelut. Taustamateriaalia työpaja 2 Keskitetyt palvelut Taustamateriaalia 10.5.2016 - työpaja 2 Aineisto Tarkastelujakso 2014-2015 Rovaniemi PTH Kontaktit & osastojaksot (A1,A2,K3) LKS Kontaktit & osastojaksot Kontaktit sisältävät kaikki

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot