Lasten sairaala - sairaan lapsen osaamiskeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten sairaala - sairaan lapsen osaamiskeskus"

Transkriptio

1 Lasten sairaala - sairaan lapsen osaamiskeskus Työryhmä: Jari Petäjä, Sture Andersson, Hannu Jalanko, Eero Jokinen, Niina Kauppinen, Kirsi Lauerma, Marja Medina, Ulla Pihkala, Marjaana Rasanen, Paula Rautiainen, Leena Repokari, Heikki Sairanen, Tomi Taivainen ja Veli Ylitalo

2 Sisällys Tiivistelmä...2 Johdanto...3 Hyksin pediatria ja lastenkirurgia lyhyesti...4 Lasten sairaalan yleiset vaatimukset...7 HYKS NaLa ja lasten sairaaloiden yleiset vaatimukset...8 Perustason ja tertiäärisen erikoissairaanhoidon rakenteet lasten erikoissairaanhoidossa...9 Päivystysjärjestelmän rakenne ja synergiat/keskinäiset riippuvuudet...10 Vastasyntyneiden hoito...12 Sydänlapsen hoito...17 Syöpälapsen hoito...28 Elinsiirtolapsen hoito...34 Yhteiset tukitoiminnot...37 Teho-hoito...37 Lasten anestesiologia...41 Lastenradiologinen toiminta

3 Tiivistelmä Hyksin lasten sairauksien hoitojärjestelmä on voimakkaiden muutospaineiden alaisena. Lainsäädäntömuutokset, kustannustehokkuuteen ja hoidon vaikuttavuuteen kohdistuvat vaatimukset sekä yleinen lääketieteen kehitys edellyttävät potilaan ongelmasta ja potilaan hoitoprosessista liikkeelle lähtevää toimintojen jäsennystä. Hyksin lasten sairaaloiden (Lastenklinikka ja Lastenlinna) tilojen vanhanaikaisuus ja huono kunto aiheuttavat pakottavan uudisrakentamistarpeen, jonka suunnittelussa prosessilähtöinen jäsennys on välttämätön. Naisten- ja lastentautien tulosyksikön 2009 vahvistettu organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä on rakennettu pääprosessien mukaisesti. Prosessilähtöisyys edistää myös kustannustehokkaan hallinnon ja johtamisjärjestelmän edelleenkehittämisessä. Tässä katsauksessa käsitellään Hyks Naisten- ja lastentautien tulosyksikön lasten sairauksien hoitojärjestelmän rakennetta. Keskeisimmät havainnot ovat: 1. Valtaosa vakavista sairauksista ja kustannuksista kohdistuu vastasyntyneisiin ja imeväisiin. 2. Lasten sairauksien klinikkaryhmien tukifunktioiden, erikoisalojen, sisäisten hoitopolkujen keskinäinen verkostoituminen on laajaa. 3. Yhdyspinnat aikuislääketieteen erikoisalojen suuntaan ovat ongelmattomia ja/tai kokonaisuuden kannalta vähämerkityksisiä. 4. Nykyisistä kiinteistöistä Lastenklinikka ja Lastenlinna ovat liian ahtaita ja huonokuntoisia modernille lasten erikoissairaanhoidolle. 5. Raskauden, synnytyksen ja vastasyntyneen prosessi on suurin HUS:n erikoissairaanhoidon prosessi. Sen kehittäminen hyötyy naistentautien ja synnytysten sekä lasten sairauksien erikoisalojen nykymuotoisesta hallinnollisesta yhdistämisestä. 2

4 Johdanto Lastentautien, lastenneurologian, lastenkirurgian ja lastenpsykiatrian erikoisalojen synty ja olemassaolo perustuvat siihen, että lapsuuden aikana sairauksien kirjo, niiden syyt ja synty, hoito ja ennuste eroavat ratkaisevasti aikuisten sairauksista. Lapsuuden syvin olemus on sekä fyysinen ja henkinen kehitys ja kasvu. Vakavat sairaudet aiheuttavat kokonaiskehitykselle uhan. Siten lasten sairaanhoidon toimijoilta vaaditaan osaamista kasvun ja kehityksen vaalimisessa ja vaurioiden estossa. Erityisesti kehittyvän lapsen psyyke on kaikessa huomioitava. Perheen merkitys sairaan lapsen hoidossa on ydinkysymys. Vanhemman ja lapsen suhde on symbioottinen ja lapsen sairaus on tämän yhteyden uhka. Kaikista ihmisen menetyksistä, oma kuolema mukaan lukien, oman lapsen kuolema on todettu suurimmaksi ja vaikeimmaksi. Vaurioituvan lapsen mukana vaurioituu aina aikuisia. Lasten erikoissairaanhoidon aiheuttama yhteiskunnallisten resurssien tarve on voimakkaasti ikäsidonnainen (Kuva 1). 33 % kaikista kustannuksista kohdistuu alle vuoden ikäisiin lapsiin. Aikuistumisvaiheessa vuoden iässä resurssitarve on matala ja nousee vasta 20 vuoden ikäpyykin jälkeen. Tämä tarkoitta sitä, että lasten erikoissairaanhoidon ja aikuisten erikoisalojen rajapinnassa ei ole kokonaisuuden kannalta mahdollisuuksia merkittävään kokonaistuottavuutta lisäävään prosessinkehitykseen. Sen sijaan vastasyntyneitä ja imeväisiä/leikki-ikäisiä lapsia koskevissa prosesseissa on toisaalta mahdollisuus taloudellisesti merkittävään prosessin kehitykseen ja toisaalta väärillä muutoksilla mahdollisuus suuriin menetyksiin. Merkittävät synergiaedut löytyvät siis pienten lasten hoitokokonaisuuksista sekä vastasyntyneen ja raskaudenhoidon yhdyspinnan hallinnasta. Tässä esityksessä tarkastellaan HYKS Naisten- ja lastentautien tulosyksikön (NaLa) keskeisiä lapsen erikoissairaanhoidon prosesseja. Erikseen käsitellään taloudellisen merkityksen mukaisessa järjestyksessä raskauden ja vastasyntyneen hoito (64 M ), sydänlapsen hoito (13 M ), syöpälapsen hoito (12 M ) sekä elinsiirtolapsen hoitopolku (6 M ). Katsauksen lopussa käsitellään pediatriaa, lastenkirurgiaa ja lastenneurologiaa palvelevat anestesiologian, tehohoidon ja lasten radiologian kokonaisuudet. Kuva 1. Erikoissairaanhoidon menot ikäryhmittäin. 3

5 Hyksin pediatria ja lastenkirurgia lyhyesti Hyksin Naisten- ja lastentautien tulosyksikössä on viisi klinikkaryhmää: Naistentaudit ja synnytykset, Pediatria, Lastenkirurgia, Lastenneurologia ja Lastenpsykiatria. Ellei tekstiyhteydestä toisin ilmene, tässä katsauksessa keskitytään pediatrian ja lastenkirurgian klinikkaryhmien toimintaan. Kiinteistöt Pediatrian klinikkaryhmällä on toimintaa kuudessa eri kiinteistössä: eniten toimintaa on Lastenklinikalla ja Jorvin sairaalassa. Naistenklinikalla ja Kätilöopiston sairaalassa sijaitsevat klinikkaryhmään kuuluvat vastasyntyneiden osastot. Lastenlinnassa ja Peijaksen sairaalassa klinikkaryhmällä on polikliinista toimintaa. Lastenkirurgian klinikkaryhmällä on toimintaa kahdessa kiinteistössä: Lastenklinikalla ja Jorvin sairaalassa. Valtakunnalliset velvoitteet lasten vaikeiden sydänsairauksien tutkiminen ja hoito imeväisten avosydänkirurgia ja muu vaativa lasten sydänkirurgia lasten elinsiirrot kantasolusiirrot Taulukko 1. Pediatrian ja kirurgian toimintaluvut vuonna Toimintalukuja 2009 Pediatria Lastenkirurgia Poliklinikkakäynnit NordDRG-tuotteet Hoitopäivät Potilaiden lukumäärä Taulukko 2. Kalleimmat potilasryhmät 2009 Kalleimmat potilasryhmät Pediatria Päädiagnoosi 4 PKL käynt lkm Hpv lkm Kust yht EUR 1. Akuutti lymfoblastileukemia Pieni syntymäpaino g Muu ennenaikaisuus Nuoruustyypin diabetes; ilman komplikaatioita Pieni syntymäpaino g Hyvin pieni syntymäpaino g Vajaakehittyneen vasemman sydänpuoliskon oireyhtymä Akuutti myeloinen leukemia Pieni syntymäpaino g Aikaisemmin tehty sydämensiirto Aikaisemmin tehty maksansiirto Määrittämätön akuutti bronkioliitti Diskordantti kammio-valtimoyhteys

6 14. Hyvin pieni syntymäpaino g Aortan koarktaatio Aikaisemmin tehty munuaisensiirto Rs-viruksen (respiratory syncytial virus) aiheuttama akuutti bronkioliitti Määrittämätön vastasyntyneen hengitysvaikeus Hirschsprungin tauti Määrittämätön keuhkokuume Lastenkirurgia Päädiagnoosi PKL käynt lkm Hpv lkm Kust yht EUR 1. Hirschsprungin tauti Olkaluun alaosan murtuma Napanuoratyrä Lannerangan selkärankahalkio ja vesipäisyys Synnynnäinen ruokatorven umpeuma ja henkitorviruokatorvifisteli ruokatorven alueella Muu idiopaattinen skolioosi Kampurajalka Toispuolinen tai määrittämätön nivustyrä ilman kureutumista tai kuoliota Virtsarakon ekstrofia Sydämen laajenemiseen johtanut sydänlihassairaus (dilatoiva kardiomyopatia) Neuromuskulaarinen skolioosi Kyynärluun ja värttinäluun alaosan murtuma Yhteinen valtimorunko Kyynärluun ja värttinäluun varren murtuma Sääriluun alaosan murtuma Määrittämätön akuutti umpilisäketulehdus Eteis-kammioväliseinäaukko Värttinäluun alaosan murtuma Määrittämätön vastasyntyneen hengitysvaikeus Synnynnäinen toisen lonkkanivelen sijoiltaanmeno

7 Potilaiden ikäjakauma Pediatrian klinikkaryhmän potilaiden ikäjakauma 2009 Lkm Ikä (v.) Kuva 2. Pediatrian yksiköiden potilaiden ikäjakauma. Lastenkirurgian klinikkaryhmän potilaiden ikäjakauma 2009 Lkm Ikä (v.) Kuva 3. Lastenkirurgian yksikön potilaiden ikäjakauma

8 Lasten sairaalan yleiset vaatimukset Lasten sairaalahoidon ensisijainen vaatimus on hoidon lääketieteellinen laatu ja vaikuttavuus. Näitä näkökohtia käsitellään prosessikohtaisissa teksteissä. Sairaalaan lapsen hoitoympäristönä kohdistuu erityisvaatimuksia. Suomen NOBAB osana pohjoismaista NOBAB-järjestöä (Nordisk förening för sjuka barns och ungas behov) sekä eurooppalaista EACH-järjestöä (European Association for Children in Hospital) on esittänyt 10 standardia lasten sairaalahoitoon. Nämä periaatteet pohjautuvat YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen ja niissä on huomioitu eri-ikäisten lasten emotionaalisia ja kehityksellisiä tarpeita sairaalassa. 1. Lapsi tulee ottaa sairaalaan vain silloin, kun hänen tarvitsemaansa hoitoa ei voida toteuttaa yhtä hyvin kotona tai avohoidossa 2. Lapsen oikeus vanhempaan Lapsilla tulee olla oikeus pitää vanhemmat tai vanhempia korvaavat henkilöt luonaan koko ajan sairaalassa ollessaan. 3. Vanhempien läsnäolon turvaaminen Yöpymismahdollisuus tulisi tarjota kaikille vanhemmille ja heitä tulisi kannustaa ja auttaa olemaan lapsensa luona. Vanhemmille ei saisi koitua erillisiä kuluja tai ansionmenetyksiä heidän jäädessään lapsensa luokse. Vanhempien aktiivista osallistumista lapsestaan huolehtimiseen tulisi kannustaa ja samalla kertoa heille osaston rutiineista. 4. Tiedottaminen Lapsella ja vanhemmilla tulee olla oikeus saada tietoa ikää ja ymmärtämiskykyä vastaavalla tavalla. 5. Yhteispäätös Tietoa saatuaan lapsella ja vanhemmilla tulee olla oikeus osallistua kaikkiin päätöksiin, joita lapsen suhteen tehdään. Lasta tulee suojella tarpeettomilta hoidoilta ja tutkimuksilta. 6. Hoitoympäristö Lapsia tulee hoitaa yhdessä muiden samassa kehitysvaiheessa olevien lasten kanssa, eikä heitä saa sijoittaa aikuisosastoille. Sairaalassa olevien lasten vieraille ei saa asettaa ikärajoitusta. 7. Normaalikehityksen tukeminen Lapsilla tulee olla kaikki mahdollisuudet ikänsä ja vointinsa mukaan leikkiä, virkistäytyä ja käydä koulua. Heidän tulee olla tiloissa, jotka on suunniteltu ja kalustettu heidän tarpeitaan vastaavasti ja niissä on oltava tarpeelliset välineet sekä riittävästi henkilökuntaa. 8. Lasten sairaanhoitoon sopiva henkilökunta Lasta hoitavalla henkilökunnalla tulee olla sellainen koulutus ja pätevyys, että he kykenevät vastaamaan lasten ja perheen tarpeisiin sairaalassa. 9. Jatkuvuus Lasta hoitavan työryhmän on taattava hoidon jatkuvuus. 10. Loukkaamattomuus Lasta tulee kohdella hienotunteisesti ja ymmärtäväisesti ja hänen yksityisyyttään tulee aina kunnioittaa. 7

9 HYKS NaLa ja lasten sairaaloiden yleiset vaatimukset Hyks NaLan lasten yksiköiden kyky nykyisin vastata yllä mainittuihin lasten sairaalan yleisvaatimuksiin on puutteellinen riittämättömien, vanhentuneiden ja huonokuntoisten tilojen vuoksi. Hyväksi voimme luokitella toimintamme vain kriteereiden 4, 5, 6, 9 ja 10 osalta. Kriteeri 1 vaatii kaikkien NaLan yksiköiden osalta edelleen prosessin kehittämistä päivystyspoliklinikoilla sekä päivä- ja kotisairaalakonseptien osalta. Kriteerit 2, 3 ja 7 ovat vaikea haaste rakennusteknisesti vanhentuneille sairaalakiinteistöille eikä nykyiset kiinteistöt mahdollista laadukasta lapsen tarpeiden mukaista sairaanhoidollista ympäristöä. Lastenklinikan rakennusten osastosiipien muoto on nykyaikaiseen sairaalatoimintaan epäkäytännöllinen. Lastenklinikan pohjakaava muistuttaa kättä, jonka sormet on levitetty. Rakennuksen valmistuessa 1940-luvulla tartuntatautien leviäminen pyrittiin estämään sekä liikenteellisin järjestelyin että eristämällä potilasosastot selkeästi toisistaan. Erityisesti A-siiven osastotilat ovat hoitoympäristönä tähän päivään huonosti sopivia. Koko siipi on rakennettu terassimaisesti ja huonekoot kapenevat kerros kerrokselta ylöspäin mentäessä. Tilat soveltuisivat paremmin vastaanotto-, toimisto- tai laboratoriotiloiksi, ainakin yläkerrokset. Pitkät ahtaat kaarikäytävät ovat hankalia potilas-, huolto- ym. kuljetusten kannalta. Osastot ovat kapeat ja kantavien rakenteiden johdosta ei huoneita voida leventää esimerkiksi tehohoitoon sopiviksi suuriksi huoneiksi. Huonekoosta johtuen myös vanhempien oleskelu lasten kanssa on hankalaa eikä samaan huoneeseen voida kunnolla sijoittaa kahta lasta. Myös potilaiden omaisille ja nuorille potilaille tarvitaan asianmukaiset tilat. Päivystyspoliklinikalle tarvitaan lisäksi riittävät potilaiden seuranta- ja valvontatilat. Monet vuodeosastoista ovat toimintaan nähden hyvin ahtaita. Yhden hengen huoneita ei ole ollut mahdollista saada, vaikka tämä olisi lasten hoidon kannalta suositeltavaa, koska vanhemmat ovat paljon lastensa kanssa. Lastenklinikan tulevaa toimintaa suunniteltaessa on huomioitava vanhemmille osoitettavat tilat, väljemmät potilashuoneet sekä kunnon tilat päivystysvastaanotolle, jossa myös tulee olla hyvät valvontatilat. Myös lastenpsykiatrisilla osastoilla tulisi olla mahdollisuus tarjota vanhemmille mahdollisuus olla läsnä lasten hoito-osastolla. Lasten yksiköiden laadukkaiden sairaan lapsen hoitoprosessien kehittäminen edellyttää Lastenklinikan kiinteistön peruskorjauksen loppuun saattamista sekä sairaalan laajentamista uudistiloilla. 8

10 Perustason ja tertiäärisen erikoissairaanhoidon rakenteet lasten erikoissairaanhoidossa Tähän esitykseen on sisällytetty vain keskeisimmät pediatrian ja lastenkirurgian hoitopolut. Taulukossa 3 on listattu erilaisia lasten erikoissairaanhoidon hoitokokonaisuuksia ja lueteltu niiden keskeisiä ulkoisia yhdyspintoja. Kaikki hoitokokonaisuudet ovat monin tavoin keskenään vuorovaikutteisia ja muodostavat yhdessä sairaan lapsen erityisvaatimukset huomioivan hoitojärjestelmän. Lasten erikoissairaanhoidossa on lisäksi lukuisia tukifunktioita, joiden ammattilaisille on ominaista laaja-alainen organisaation läpi ulottuva verkostoituminen ja erityisen lapsiosaamisen vaatimus. Näitä ovat mm. sosiaalityö, kuntoutusohjaajat, fysioterapia ja lastentarhanopettajat. Kouluopetuksen järjestäminen sairaalahoidossa oleville oppivelvollisille on lasten sairaaloiden erityistoiminto. Sairaalakoulun suurimpia oppilasryhmiä ovat lastenpsykiatriset, neurologiset ja syöpäsairaat lapsipotilaat. Sairaalakoululla on erityinen rooli lapsen kokonaiskehityksen tukemisessa ja sairauden jälkeisen syrjäytymiskehityksen estämisessä. Sairaalakoulu on kouluympäristönä voimakkaan erikoistunut. Taulukko 3. Lasten sairauksien hoitokokonaisuuksia ja niiden keskeiset ulkoiset yhdyspinnat. Hoitokokonaisuus Ulkoiset yhdyspinnat 1. Lasten allergologia Avohoito (lähetteet, konsultaatiot) 2. Lasten keuhkosairaudet, astma Iho- ja allergiasairaala, Avohoito (lähetteet, konsultaatiot) 3. Yleispediatrinen poliklinikka Avohoito (lähetteet, konsultaatiot) 4. Endokrinologinen poliklinikka Avohoito (lähetteet, konsultaatiot) (ml. diabetes) 5. Reumavastaanotto Avohoito (lähetteet, konsultaatiot) 6. Luustovastaanotto 7. Sosiaalipediatrian yksikkö 8. Hammaslääkäritoiminta 9. Silmälääkäritoiminta Silmäklinikka 10. Korvalääkäritoiminta Korvaklinikka 9

11 Päivystysjärjestelmän rakenne ja synergiat/keskinäiset riippuvuudet Lasten erikoissairaanhoidon päivystysjärjestelmä Hyksissä on hierarkkinen ja monikerroksinen. Etulinjan 24/7 paikalla oleva päivystys jakautuu lasten päivystyspoliklinikkapäivystykseen, vastasyntyneiden päivystykseen sekä teho-osaston päivystykseen. Osan ajasta paikalla olevaan päivystykseen kuuluvat lasten terveyskeskuspäivystys sekä lastenkirurgian päivystys. Varallaolopäivystykseen kuuluvat lasten kardiologian, lasten sydänkirurgian, lasten ortopedian, hematologian ja onkologian (=lasten syöpäsairaudet), elinsiirto-, lasten neurologian, lastenpsykiatrian päivystykset sekä lasten radiologian. Kaikki varallaolopäivystykset ovat etupäivystysten konsultaatiotukia. Takapäivystysringit, joista päivystäjä myös fyysisesti tukee vähintään kahta kiinteistöä, ovat vastasyntyneiden ja neurologian takapäivystykset. Kaiken kaikkiaan lasten päivystysjärjestelmä perustuu voimakkaasti sisäisten synergioiden hyödyntämiseen. Keskeinen voimavara on järjestelmän kasvaneesta koosta huolimatta lääkäreiden keskinäinen henkilökohtainen tunteminen yli erikoisalarajojen. Perinataalisen prosessin osalta tärkeät synnytyssairaaloiden päivystykset ovat kaikkien kolmen HYKS-sairaalan gynekologisobsteriset etu- ja takapäivystykset, joiden kanssa neonatologian päivystykset tekevät yhteistyötä. 10

12 Taulukko 4. NaLan lasten erikoissairaanhoitoon liittyvät päivystykset Keskinäiset konsultaatot/ tukeutuminen: Runsas/ säännöllinen Satunnainen Ei säännöllistä Päivystyspiiri 1. Pediatrinen etu (ppkl,lkl) X 2. Pediatrinen taka, Lkl X 3. Pediatrinen etu, Jorvi X 4. Pediatrinen taka, Jorvi X 5. Mikroetu, KOS X 6. Mikroetu, Lkl/Nkl X 7. Mikrotaka, Lkl/Nkl/KOS 1. Pediatrinen etu (ppkl,lkl) 2. Pediatrinen taka, Lkl 3. Pediatrinen etu, Jorvi 4. Pediatrinen taka, Jorvi 5. Mikroetu, KOS 6. Mikroetu, Lkl/Nkl 7. Mikrotaka, Lkl/Nkl/KOS 8. Nkl gyn/obs. päivystykset 9. Jorvi gyn/obs päivystykset 10. KOS gyn/obs. päivystykset 11. Kardiologia 12. Hematologia ja onkologia 13. Elinsiirto 14. Neurologia etu 15. Neurol. taka 16. Lastenkir. etu 17. Lastenkir. taka 18. Sydänkirurgia 19. Ortopedia 20. Elinsiirtokir. 21. Teho-osasto 22. Anest. taka 23. Leikk. anest. 24. Lastenradiologia 25. Lastenpsykiatria 26. Pth päiv, Jorvi 27. Pth päivystäjä 8. Nkl gyn/obs päivystykset X 9. Jorvi gyn/obs. päivystykset X 10. KOS gyn/obs päivystykset X 11. Kardiologia X 12. Hematologia ja onkologia X 13. Elinsiirto X 14. Neurologia etu X 15. Neurol. taka X 16. Lastenkir. etu X 17. Lastenkir. taka X 18. Sydänkirurgia X 19. Ortopedia X 20. Elinsiirtokir. X 21. Teho-osasto X 22. Anest. taka X 23. Leikk. anest. X 24. Lastenradiologia X 25. Lastenpsykiatria X 26. Pth päiv, Jorvi X 27. Pth päivystäjä Lkl X X 11

13 Vastasyntyneiden hoito Uusien potilaiden/asiakkaiden lukumäärä: vastasyntyneitä Hoidon määrä: hoitojaksoja 3388 (K7 541, N7 1695, V37 638, L2 514), hoitopäiviä Kustannukset: 32,6 M (=sairaat ja terveet vastasyntyneet) Tautikirjo: Tehohoitoa 28 %, tehovalvontaa 23 %, vuodeosastohoitoa 49 % Ikäjakauma: Määritelmän mukaan 0-28 vrk. Henkilöstön määrä: Lääkäreitä 13, hoitohenkilökuntaa 149, sihteereitä 7 Oma tutkimus/kehittämisaktiivisuus: Suuri Laaduntarkkailu -kansallinen: pikkukeskosrekisteri -kansainvälinen: Vermont-Oxford tietokanta/verkosto Tutkimus ja kansainvälinen verkostoituminen: Klinikka osallistuu kahteen kansainväliseen EU-tutkimushankkeeseen ja yhteen Suomen Akatemian ja Kanadan tiedeakatemian väliseen yhteisprojektiin. Neonatologiassa toimiva monitieteellinen Pienestä kiinni projekti on v valittu toiseksi Helsingin yliopiston terveyden alan varainhankintakampanjan projektiksi. Hoitotulokset kansainvälisessä vertailussa: Osoitetusti erinomaiset Sisäiset synergiat: Perinatologia-neonatologia, lasten tehohoito, lasten anestesiologia, lasten kardiologia Asema koulutuskokonaisuudessa: Pediatrinen perusopetus, pediatrian erikoislääkärikoulutus, obstetrikkan ja perinatologian koulutukset, neonatologian koulutus, kansallinen lastensairaaloiden koulutusyhteistyö. Lääkärikoulutuksessa on jo 1990-luvun puolesta välistä ollut käytössä mestari-kisälli työparityöskentely, jossa koulutettavalla on pysyvä seniorikouluttaja. Hoitohenkilökunnalle on kehitetty kattava perehdyttämisohjelma, johon kuuluu kaksi erillistä sisäisen koulutuksen ohjelmaa (ns. Neoteho- ja Neohoitaja -koulutukset). Kirurgis-sisätautinen yhdyspinta: Kiinteä, ongelmaton Yhdyspinta aikuismedisiinaan: Toimiva konsultatiivinen yhteistyö erityiskysymyksissä (synnyttäjien lasta uhkaavat sairaudet). Vastasyntyneisyyskaudella tarkoitetaan 0-28 vrk ikäistä lasta. Vastasyntyneisyyskausi on ihmisen elinkaaren ylivoimaisesti sairauksille, vammautumiselle ja kuolemalle alttein vaihe. Kuten kuvassa 1 (s. 3) nähdään, noin 20 % kaikista vuotiaisiin kohdistuvista erikoissairaanhoidon menoista kohdistuu ensimmäiseen elinkuukauteen. Ensimmäisen elinvuoden sairauksiin kohdistuvat erikoissairaanhoidon kulut ovat lähes kaksinkertaiset verrattuna elinkaaren toiseksi kalleimpiin ikäluokkiin n. 60 vuoden iässä. Kaiken kaikkiaan n. 10 % vastasyntyneistä tarvitsee erikoislääkärin hoitoa. Valtaosa potilaista sekä hoitokuluista kohdistuu tiloihin, jotka liittyvät raskauden komplikaatioihin ja sairauksiin tai synnytyksen komplikaatioihin. Näistä osa voidaan ennakoida ennen syntymää ( riskiraskaudet ) ja osa on ennakoimattomia. Siten sairaiden vastasyntyneiden hoidon prosessit ovat täysin sidoksissa synnytysjärjestelmän rakenteeseen. HUS:ssa tämä prosessikokonaisuus on koottuna yhden johdon käsiin Naisten- ja lastentautien tulosyksikön rakenteen kautta. HUS:n synnytysjärjestelmä sairaan vastasyntyneen kannalta HUS:ssa on 7 synnytyssairaalaa, joista Länsi Uudenmaan sairaalan synnytysosasto on sulkeutumassa HUS:n tähänastisessa 7 sairaalan järjestelemässä on saavutettu maksimaalisena pidettävä riskiraskauksien tunnistaminen ja keskittäminen sovitun työnjaon puitteissa siten, että riskiraskauksia on ongelman mukaan portaittaisesti keskitetty Jorviin, Kätilöopistolle ja Naistenklinikalle. Kaikki HUS:n neonatologit yhtä lukuun ottamatta työskentelevät Hyksin sairaaloissa. Länsi-Uudenmaan synnytysten päättyessä Lohjan sairaalaan saadaan sieltä puuttunut lastenlääkäripäivystys. Muutoksen jälkeen kaikissa HUS:n synnytyspisteissä synnytyslääkärit ja anestesialääkärit toimivat sairaalapäivystäjinä. Tällöin ollaan tilanteessa, joka on sopusoinnussa vastasyntyneiden Käy- 12

14 pä hoito -suosituksen, Valviran hätäsektiovalmiutta koskevien linjausten sekä Sosiaali- ja terveysministeriön päivystyshoidon työryhmän/raportin linjausten kanssa. Hyksin Neonatologian klinikan yksiköt Hyksin vastasyntyneiden hoito-osastot ovat Kätilöopiston V37, Jorvin L2, Naistenklinikan vastasyntyneiden valvontaosasto N7 ja Lastenklinikalla sijaitseva K7. Näiden yksiköiden resursointia ja kokoa on esitetty taulukossa 15. Taulukko 5. Hyksin vastasyntyneiden osastojen resurssit Potilaspaikkojen lukumäärä Henkilökunta Tehohoito Tehovalvonta Vuodeosasto Lääkärit Hoitajat Lkl K Nkl N KOS LV Jorvi L Pikkukeskosten tehohoitovaiheen jälkeinen vuodeosastohoito toteutetaan HUS:ssa porrasteisesti siten, että Hyks-jäsenkuntien lapset siirretään jatkohoitoon Jorvin tai Kätilöopisto sairaaloihin ja muiden kuntien potilaat alueensa sairaalaan kuitenkin siten, että vaikeimmissa tapauksissa lapsi siirtyy tehoosastolta ensin Kätilöopiston tai Jorvin sairaaloihin ja vasta sieltä kotia lähimpänä sijaitsevaan sairaalaan Lievästi sairaita vastasyntyneitä hoidetaan lapsivuodeosastojen ja lastenosastojen yhteistyönä siten, että vierihoito häiriintyisi mahdollisimman vähän. Suuri tällainen potilasryhmä on antibioottihoitoja saavat vastasyntyneet. Polikliininen toiminta ja sen yhdyspinnat Lastenlääkäri tarkastaa kaikki HUS:n vastasyntyneet ennen lapsen kotiutumista. Näissä tarkastuksissa löytyy hoitoa ja/tai tutkimuksia vaativia poikkeavuuksia n. 8 %:lla kaikista lapsista. Siten kotiutuessa merkittävä määrä lapsia jää polikliinisiin hoitoihin/seurantaan. Nämä hoidot toteutetaan lastenpoliklinikoilla. Neonatologian omia poliklinikoita ovat Jorvin vauvapoliklinikka, Kätilöopiston sairaalan LV37 avovastaanotto, Naistenklinikan POVA-vastaanotto ( polikliininen vastaanotto, toimii lapsivuodeosastoilla) sekä teho-osaston yhteydessä toimiva pikkukeskosten seurantaan erikoistunut yksikkö AVO K7. Näillä neonatologisilla poliklinikoilla on yhteensä noin 4000 käyntiä vuosittain. Tämän lisäksi potilaan ongelman mukaisesti voidaan joko konsultoida tai siirtää potilas portaattomasti lasten muiden erityispoliklinikoiden hoitoon (esim. lastenkardiologinen, lastenkirurginen, lastenortopedinen, sosiaalipediatrinen, lastenendokrinologinen, lastenneurologinen tai lasten infektiopoliklinikka). Taulukko 6. Vastasyntyneiden avohoitokäynnit Hyksin NaLan sairaaloissa vuonna 2009 Käyntien lukumäärä vuonna 2009 NKL POVA 819 KOS 1409 Jorvi 1258 K7 AVO

15 Tehohoito ja sen yhdyspinnat lastensairaalan muihin hoitokokonaisuuksiin Teho-osastolla K7 on 14 tehohoitopaikkaa. Vuonna 2009 osastolla oli 541 hoitojaksoa ja 4440 hoitopäivää, keskimääräinen kuormitus oli 87 %. Potilaista 147 oli syntymäpainoltaan < 1500 g. Noin 80 % potilaista tulee Naistenklinikalta riskisynnytysten keskittämisen takia. Kaiken kaikkiaan n. 3 % kaikista HUS-piirin vastasyntyneistä tarvitsee tehohoitoa. K7:n potilaiden tavallisin kirurginen toimenpide on valtimotiehyen sulkeminen. Kahden vuoden aikana ( ) hoidetuista 281:sta alle 1500 gramman painoisena syntyneistä ennenaikaisista lapsista 47 (17 %), tarvitsi avoimen valtimotiehyen kirurgisen sulun, joka lähes poikkeuksetta tehtiin on site eli kirurginen ryhmä leikkasi potilaan teho-osastolla lasta siirtämättä. Toinen K7:lla liikkuvan kirurgiryhmän toimesta suoritettava tyyppileikkaus on keskosten suolileikkaukset. Lastenklinikalla sellaiset täysiaikaiset vastasyntyneet, joilla on tiedossa kirurgiaa vaativa ongelma (esim. epämuodostumat, kasvaimet, sydänviat) hoidetaan Lastenklinikan toisella teho-osastolla K9:llä. K9:llä toimii yksi neonatologi. Lasten kardiologinen toiminta on K7:lla merkittävää. Konsultoiva kardiologi käy osastolla päivittäin tekemässä ultraäänitutkimuksia ja osallistuu hoitopäätösten tekoon. Sydämen ultraäänitutkimuksen tekeminen kuuluu nykyiseen neonatologikoulutukseen ja siten myös koulutuksellinen yhteistyö neonatologian ja kardiologian välillä on kiinteää. Lastenneurologit osallistuvat vastasyntyneiden teho-osaston potilaiden hoitoon viikoittain. Keskeisiä ongelma-alueita ovat keskosten aivoverenvuotojen komplikaatiot, syntymän aikaisesta hapenpuutteesta kärsineiden lasten arviot sekä neurologisesti oireilevien vastasyntyneiden diagnostiikkaan osallistuminen. Kaikki nämä roolit kulminoituvat hoidonrajauspäätösten yhteydessä. Lasteninfektiolääkäri osallistuu viikoittain K7 ylikiertoon. Keskeisimpiä ongelmia ovat paitsi yksittäisten potilaiden epätyypilliset infektiot myös sairaalahygieeniset ongelmat. Nykyisessä vanhentuneessa ja ahtaassa tehohoitoympäristössä sairaalainfektioiden leviäminen on jatkuva uhka. Diagnostista tukitoiminnoista lastenradiologia on K7 perustoimintoja. Radiologi viettää tyypillisesti 2-3 tuntia päivittäin osastolla ultraäänitutkimuksia tehden sekä vastaten päivittäisestä radiologisesta kokoontumisesta, jossa koko osaston potilaat käydään läpi. Muita K7:lla säännöllisesti käyviä konsultteja ovat mm. lastenortopedit, lastenhematologit, lasten endokrinologit, kliiniset neurofysiologit ja lasten nefrologit. K7 käyttää siis käytännössä Lastenklinikan koko infrastruktuuria. N7 Vastasyntyneiden valvontaosasto Vastasyntyneiden valvontaosasto on Naistenklinikan toimintaan vuosien kehitystyön tuloksena integroitu kokonaisvaltainen neonatologian yksikkö, joka vastaa kaikkien Naistenklinikalla syntyneiden syntymähetkellä tulevien ongelmien välittömästä diagnostiikasta ja hoidosta. Ns. etuhuoneessa virvoitellaan/elvytetään noin 500 vastasyntynyttä vuosittain ja lisäksi 380 vauvaa virvoitellaan/elvytetään sektiosalissa. Erilaisten syiden vuoksi lastenlääkäri tarkistaa tässä vaiheessa yli 1000 lasta. N7:llä hoidetaan tehovalvonnassa raskausviikkojen jälkeen syntyviä vauvoja. Tämä säästää varsinaisen teho-osaston resursseja. N7 henkilökunta vastaa sektiotiimin toiminnassa lapsen hoidosta ja siirtokuljetuksesta teho-osastolle. N7 toimii myös lyhytkestoisen hoidon (1-5 vrk) toteuttajana hyvin eriasteisissa vastasyntyneiden osastohoitoa vaativissa tilanteissa. N7:llä oli vuonna hoitojaksoa, hoitopäiviä oli 2019 joista tehovalvontapäiviä Naistenklinikan perinatologis-neonatologinen yhteistyö Vaikeimmat riskiraskaudet ja alle 35 raskausviikkoa uhkaavat ennenaikaiset synnytykset on keskitetty koko HUS:sta Naistenklinikalle. (Kätilöopiston sairaalassa hoidetaan synnytyksiä 32 raskausviikosta lähtien.) Naistenklinikalla neonatologit ja perinatologit toimivat tiiviinä työyhteisönä ja yhteistyön muotoja ovat: päivittäiset yhteiset aamukokoukset (päivän ongelmatapaukset), huonojen lasten meetingit viikoittain, veriryhmä immunisaatiotapausten teemakokoukset kuukausittain sekä harvinais- 14

16 ten/vaikeiden anomalia/tuumori -lasten hoidonsuunnittelukokoukset (Lastenklinikan eri suppeiden alojen erikoislääkärit + perinatologit). Henkilökohtainen lääkärien välinen konsultaatiotoiminta on vilkasta. Merkittävä toimintamuoto on myös HAL-poliklinikan ja Naistenklinikan sosiaalityön sekä Naistenklinikan neonatologien konsultaatiokokoukset viikoittain (päihdeäitien synnytykseen ja lapsen hoitamiseen varautuminen). Vastaavia yhteistyömuotoja on myös muissa Hyksin synnytyssairaaloissa. Vastasyntyneen hoitoprosessin merkittävimmät haasteet lähitulevaisuudessa Uusi Naistenklinikan L-siiven 3. kerrokseen rakennettava vastasyntyneiden teho-osasto muodostetaan nykyisistä osastoista K7 ja N7. Uuden osaston pinta-ala on n m 2, (vrt. nykyiset K7 525 ja N7 487 m 2 = yht. 1012m 2 ). Osastolle tulee 17 tehohoitopaikkaa (+2 eristyshuonetta), 8 tehovalvontapaikkaa ja 2 sairaansijaa (yhteensä 27). Hoitopaikoista otetaan käyttöön se määrä, joka mahdollistaa n. 80 % tasaisen kuormituksen. Tällä hetkellä tarvittava määrä tehohoitopaikkoja on 15. Vuonna 2020 arvioidaan Hyks-alueen synnytysten määrän olevan enemmän kuin vuonna 2009, jolloin Naistenklinikalla olisi vuosittain n synnytystä. Osaston keskimääräisen kuormituksen tavoitteena ollessa 80 % tämä edellyttää siinä vaiheessa, että käytössä on 17 tehohoitopaikkaa ja 8 tehovalvontapaikkaa. Hoito toteutetaan perhekeskeisesti siten, että vanhemmille luodaan mahdollisuus osallistua lapsensa hoitoon ympäri vuorokauden. Tämä asettaa vaatimuksia osaston suunnitteluun ja logistiikkaan, mutta johtaa lyhyempiin hoitoaikoihin ja mahdollistaa paremmat pitkäaikaistulokset. Perhekeskeisyys on vastasyntyneen tehohoidon pitkäaikaisvaikuttavuutta parantava toimintatapa. Vastasyntyneiden teho-osaston sijainti synnytystoiminnan välittömässä läheisyydessä on merkittävä vastasyntyneen kriittisimmän hoitovaiheen laatua parantava tekijä. Nykyinen 500 metrin siirtokuljetus on monin tavoin epätyydyttävä ja riskialtis. Siirto lopulliseen hoitopaikkaan kestää noin min. Hoitokulttuurien yhtenäistäminen Hyksin sairaaloissa ja erityisesti lapsivuodeosastojen ja poliklinikoiden työskentelyssä/työtavoissa on merkittävä haaste. Esim. poliklinikkatoimintojen kustannustehokkuus eri sairaaloissa vaihtelee vielä osittain sairaalakohtaisen toteutustavan vuoksi merkittävästi. Naistenklinikan peruskorjauksen aikaisten toimintojen ja henkilöstön siirrot ja hoidosta vastaaminen rakentamisen aikana vaativat huomattavaa kokonaisvaltaista suunnittelua ja johtamista, jotta verkostoitunut ja lukemattomia sisäisiä yhdyspintoja sisältävä kokonaisuus säilyttää toimintakykynsä muutosvaiheen aikana. Tavoitteena on, että vuonna 2015 Naistenklinikan kiinteistössä toimii pohjoismaiden johtava vastasyntyneiden ja synnytysten hoidon integroiva perinataalinen osaamiskeskus. Taulukko 7. Neonatologian yksiköiden hoitopaikat Tilat 2009 Nkl (N7) KOS(V37) Jorvi (L2) Lkl(K7) HYKS yht. hoitop. yhteensä tehohoitopaikat tehovalvontap sairaansijat poliklinikkahuoneet

17 Taulukko 8. Toimintaluvut vuonna Toiminta 2009 Nkl (N7) KOS (V37) Jorvi (L2) Lkl (K7) HYKS yht. synnytysten määrä hoitojaksot nettohoitopäivät tehohoito tehovalvonta ka nettohoitoaika 1,2 7,9 8,7 8,2 4,7 kuormitus% 70 % * 87 % 82 % 87 % 83% avohoitokäynnit * tehovalvontapaikoilla kuormitus% 130. Taulukko 9. Henkilökuntamäärät neonatologian yksiköissä. Henkilökunta 2009 Nkl Lkl KOS Jorvi HYKS yht. Lääkärit Hoitohenk Muut

18 Sydänlapsen hoito Hoitojaksojen lukumäärä: 794 (osasto K4 vuonna 2009) Kustannukset: 12,9 M Ikäjakauma: 30 % lapsista leikataan alle 1 kuukauden iässä ja 70 % alle yhden vuoden iässä. 86 % leikkauksista < 7,0 v lapsille. Leikkausiän keskiarvo 1,3 vuotta. Oma tutkimus/kehittämisaktiivisuus: Suuri Laaduntarkkailu: ProCardio-rekisteri ja siitä on toimitettu vuosittain tiedot (anonyymisti) eurooppalaiseen lasten sydänkirurgiseen rekisteriin (Eacts Congenital Database, Kansainvälinen verkostoituminen: Nordisk Barnhjärtklubb, ECHSA (European Congenital Cardiac Surgery Association) AEPC (Association for European Paediatric Cardiology), EACTS (European Association for CardioThoracic Surgery), World Organization for Pediatric Heart Disease. WSPCHS (World Society of Pediatric and Congenital Heart Surgery). Hoitotulokset kansainvälisessä vertailussa: Osoitetusti erinomaiset Sisäiset synergiat: Perinatologia, neonatologia, lasten elinsiirtotoiminta, lasten tehohoito, lasten anestesiologia, lasten onkologia, yleispediatria Asema koulutuskokonaisuudessa: Pediatrinen perusopetus, pediatrian erikoislääkärikoulutus, neonatologian koulutus, kansallinen lastensairaaloiden koulutusyhteistyö, aikuiskardiologien perehdytys synnynnäisten vikojen jälkitiloihin Kirurgis-sisätautinen rajapinta: Kiinteä, ongelmaton Rajapinta aikuismedisiinaan: Toimiva konsultatiivinen yhteistyö erityiskysymyksissä (elektrofysiologia), aikuispuolelle siirtyvien potilaiden seurannan järjestelyt (hoito lähes aina loppuun saatettu lapsuusiässä) Synnynnäisen sydänvian hoitopolkuun diagnoosin saamisen ja potilaan sairaalan tulon jälkeen osallistuvat yksiköt ovat Sydäntutkimusyksikkö, Sydänosasto K4, Teho-osasto K9 sekä kardiologinen ja sydänkirurginen tiimi. Sydäntutkimusyksikkö ja Sydänosasto K4 toimivat lasten sydänvikojen koko maata käsittävänä hoito-, opetus- ja tutkimuskeskuksena. Lasten ja nuorten monimutkaisten synnynnäisten sydänvikojen diagnostiset ja toimenpidekatetroinnit ja sydänkirurgia on keskitetty valtakunnallisesti Hyksin Lastenklinikalle vuonna Kaiken kaikkiaan diagnostinen kardiologia, interventiokardiologia ja sydänkirurgia toimivat Lastenklinikalla saumattomana kokonaisuutena. Sydänlapsen hoitopolku on voittopuolisesti rakennevikojen korjaavaa hoitoa ja sen jälkihoitoa. Muu lasten kardiologia hajaantuu pieniin, mutta hyvin erityislaatuisiin sairaiden lasten sydänongelmiin. Sydämen rakennevikojen hoito Synnynnäiset sydämen rakenneviat vaativat erityisosaamista, koska nämä sairaudet ovat täysin erilaisia kuin esim. aikuisten sairastamat sydänsairaudet. Lasten sydänviat ovat rakenteellisia, usein monimutkaisia vikoja, jotka poikkeavat olennaisesti niistä sydänongelmista, joita aikuissydänpotilailla pääosin hoidetaan. Hoitohenkilökunnan tulee tuntea lapsen fysiologian ja hemodynamiikan erityispiirteet. Aivan erityisesti tämä koskee vastasyntyneen ja imeväisikäisen potilaan interventioita ja teho-hoitoa. Suomen lasten sydänkirurgia on lähes kokonaisuudessaan keskitetty Hyksin Lastenklinikalle. Ainoastaan muutamia keskosten valtimotiehytsulkuja tehdään muissa yliopistosairaaloissa. Lasten synnynnäisten sydänvikojen hoito vaatii erityisosaamista sekä sydänvian diagnosoinnissa että hoidossa, mutta erityisesti pienen imeväisen ja lapsen teho- ja tehostetussa hoidossa, varsinkin sydänleikkauksen tai invasiivisen toimenpiteen jälkeen. Kroonisesti sydänsairaan lapsen kasvun ja kehityksen seuranta ja tukeminen on tärkeä osa lapsipotilaan hoitoa. Lastenkardiologia on nopeasti kehittyvä ala, ja yhä monimutkaisempia sydänvikoja pystytään nykyään hoitamaan. Erityisesti lasten toimenpidekatetroinnit, joilla korvataan sydänleikkauksia, ovat kehittyneet ja lisääntyneet viime vuosina. 17

19 Sydänleikkausten sekä interventiokatetrointien määrällinen kehittyminen ajan kuluessa on esitetty kuvissa 4, 5 ja 6. Sydänkirurgisten lasten leikkausikä-jakauma on esitetty kuvassa 7. Samalla tämä ikäjakauma kuvaa hyvin myös diagnostisen kardiologian sekä interventiokardiologian painottumista vastasyntyneisyys- ja imeväiskaudelle. Vuosittainen Lastenklinikan leikkausmäärä on viime vuosina ollut n. 310 leikkausta 270 lapselle. Näistä yli 70 % on avosydänleikkauksia. Keskimääräinen leikkausikä oli vuosina ,3 vuotta. Aivan valtaosa leikkauksista, n. 86 %, tehdään alle kouluikäisille (< 7,0 v) lapsille (kuva 7) 30 % lapsista leikataan alle 1 kuukauden iässä ja 70 % alle yhden vuoden iässä. Kuva 4. Lasten kaikki sydänleikkaukset Hyksin Lastenklinikalla Kuva 5. Lasten suljetut ja avosydänleikkaukset Hyksin Lastenklinikalla

20 Kuva 6. Lasten sydänleikkaukset ja interventiokatetroinnit Kuva 7. Sydänleikattujen lasten ikäjakauma alle ja alle 1-vuotiaisiin vuosina Sydänvikaisen lapsen tiimityönä tapahtuvassa hoidossa lastenkardiologit, lastenkirurgit, tehohoitolääkärit, anestesiologit ja hoitajat toimivat yhdessä. Tämän tiimin on oltava toimintavalmiudessa 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä. Lisäksi lasten diagnostiikassa ja seurannassa toimivat myös lasten radiologi ja lastenneurologi sekä lukuisia muita suppeita lastentautien spesialisteja. Valtakunnallinen toiminta vaatii toimivan yhteistyöverkoston sekä ympäri maata että ulkomaisiin keskuksiin. Keskussairaaloihin on koulutettu lastenlääkäreitä, joilla on erityisosaamista mm. sydämen ultraäänen teossa ja sydänvikojen diagnosoinnissa ja seurannassa. Tarvittaessa lastenkardiologit antavat keskussairaaloihin konsultaatioapua. Aikuiskardiologisten yksiköiden kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä, mm. synnynnäisten vikojen koulutuksessa sekä tekemällä siirtyminen aikanaan aikuispuolelle mahdollisimman joustavaksi. Tämän vuoksi yliopistollisiin keskussairaaloihin on perustettu aikuisten 19

Lastentautien tulevaisuuden näkymät. Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013

Lastentautien tulevaisuuden näkymät. Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013 Lastentautien tulevaisuuden näkymät Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013 HYKS Lastenklinikka toiminnallisesti Maan ainoa täyden palvelun lastensairaala

Lisätiedot

Jari Petäjä. Naisten ja lasten toiminnan teknologiset ja hoidolliset haasteet

Jari Petäjä. Naisten ja lasten toiminnan teknologiset ja hoidolliset haasteet Jari Petäjä Naisten ja lasten toiminnan teknologiset ja hoidolliset haasteet Hyks, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö Naistentaudit ja synnytykset, Lastentaudit, Lastenkirurgia, Lastenneurologia, Lastenpsykiatria

Lisätiedot

Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa. Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja

Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa. Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Lasten ja nuorten klinikka tänään Tarjoamme palveluita viidellä eri vastuualueella: Lasten ja nuorten veri- ja

Lisätiedot

kertomus 2 keuhkokesk Kardiologia Jyri Lomm

kertomus 2 keuhkokesk Kardiologia Jyri Lomm Toiminta016 kertomus 2 n- ja ä d y S S K Y H us keuhkokesk Kardiologia i Jyri Lomm SISÄLLYS Kardiologian linja 2 Tilat ja toiminta 3 Henkilöstö 3 Sydäntutkimusyksiköt 4 Kardiologian poliklinikkapalvelut

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Lastenklinikka tänään - tilat ja uuden sairaalan tarve - sairaalan merkitys valtakunnallisesti

Lastenklinikka tänään - tilat ja uuden sairaalan tarve - sairaalan merkitys valtakunnallisesti Jari Petäjä Lastenklinikka tänään - tilat ja uuden sairaalan tarve - sairaalan merkitys valtakunnallisesti Lasten sairaala on ennen kaikkea pienten lasten sairaala 1 Erikoissairaanhoidon kulut lasten sairauksien

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten klinikka TO 8. Jussi Mertsola Toimialuejohtaja, professori

Lasten ja nuorten klinikka TO 8. Jussi Mertsola Toimialuejohtaja, professori Lasten ja nuorten klinikka TO 8 Jussi Mertsola Toimialuejohtaja, professori Lasten ja nuorten klinikka Henkilökuntaa 298 Hoitohenkilöstö 250, erik.lääk. 37 5 vastuualuetta - Lasten ja nuorten sair.hoito

Lisätiedot

Lastenkardiologian lisäkoulutusohjelma

Lastenkardiologian lisäkoulutusohjelma Lastenkardiologian lisäkoulutusohjelma Päivämäärä: 15.6.2004 Valtakunnallinen koordinaattori dosentti Eero Jokinen 1. Johdanto: CESP (Confederation of European Specialists in Paediatrics), UEMS:n (European

Lisätiedot

Yhteistyöseminaari TK:n johtavat viranhaltijat ja Ppshp

Yhteistyöseminaari TK:n johtavat viranhaltijat ja Ppshp Yhteistyöseminaari TK:n johtavat viranhaltijat ja Ppshp Ajatuksia strategiasta ja hoidonporrastuksesta 08.10.2009 Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS Keskitymme Vaikeat pitkäaikaissairaudet

Lisätiedot

Koonneet: Jaana Pihkala Paula Rautiainen Heikki Sairanen

Koonneet: Jaana Pihkala Paula Rautiainen Heikki Sairanen Koonneet: Jaana Pihkala Paula Rautiainen Heikki Sairanen SISÄLLYS Käytetyt lyhenteet... 2 Toiminnan esittely... 3 Vuodeosasto K4... 4 Sydänleikkaukset... 4 Teho-osasto K9... 13 Katetrointilaboratorio...

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2011 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen

Lisätiedot

kertomus 2 keuhkokesk Kardiologia Jyri Lomm

kertomus 2 keuhkokesk Kardiologia Jyri Lomm Toiminta17 kertomus 2 n- ja ä d y S S K Y H us keuhkokesk Kardiologia i Jyri Lomm SISÄLLYS Kardiologian linja 2 Tilat ja toiminta 3 Henkilöstö 3 Sydäntutkimusyksiköt 4 Kardiologian poliklinikkapalvelut

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016 Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne

Lisätiedot

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

HOIDON SAATAVUUDEN EROT JA KEINOT NIIDEN POISTAMISEKSI HUS:SSA PETRI BONO VS. JOHTAJAYLILÄÄKÄRI HUS VALTUUSTON SEMINAARI

HOIDON SAATAVUUDEN EROT JA KEINOT NIIDEN POISTAMISEKSI HUS:SSA PETRI BONO VS. JOHTAJAYLILÄÄKÄRI HUS VALTUUSTON SEMINAARI HOIDON SAATAVUUDEN EROT JA KEINOT NIIDEN POISTAMISEKSI HUS:SSA PETRI BONO VS. JOHTAJAYLILÄÄKÄRI HUS VALTUUSTON SEMINAARI 7.5.2018 MIKSI HUS SAIRAANHOIDON ORGANISAATIOTA JA JOHTAMISTA ON SYYTÄ KEHITTÄÄ?

Lisätiedot

kertomus 2 keuhkokesk Sydänlinja Jyri Lomm

kertomus 2 keuhkokesk Sydänlinja Jyri Lomm Toiminta015 kertomus 2 n- ja ä d y S S K Y H us keuhkokesk Sydänlinja i Jyri Lomm Sydänlinja Sydän- ja keuhkokeskuksen sydänlinja vastaa HYKS:n aluen kardiologisesta erikoissairaanhoidosta ja HUS:n sairaanhoito-

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Sairaanhoitopiirin nimi: HUS SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 892 792 98 2 0,2 28 10 Sisätaudit 34 33 1 0 0 8 10A Allergologia

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2010 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk

Lisätiedot

LASTEN JA NAISTEN SAIRAALA

LASTEN JA NAISTEN SAIRAALA LASTEN JA NAISTEN SAIRAALA Kati Ojala Synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri LT, perinatologi Projektipäällikkö LaNa-hankkeen toiminnallinen suunnittelu ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on Lasten ja naisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

SSTY/Toiminnallisen jaoston tutustumismatka Ruotsiin 25 27.8.2013

SSTY/Toiminnallisen jaoston tutustumismatka Ruotsiin 25 27.8.2013 SSTY/Toiminnallisen jaoston tutustumismatka Ruotsiin 25 27.8.2013 Lundin yliopistollinen sairaala, lasten ja sädehoidon rakennusosat sekä Malmön akuuttisairaala Lundin yliopistollinen sairaala Lundin yliopistollinen

Lisätiedot

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa 26.4.2016 Potilas- ja omaisneuvostonkokous Auditorio Sisätautien ylil., medisiinisen tulosalueen johtaja Susanna Halonen Sisätautien ja ihotautien tulosyksikkö

Lisätiedot

Tutkimus ja opetus sotessa

Tutkimus ja opetus sotessa Tutkimus ja opetus sotessa Palvelualuejohtaja, tutkimusjohtaja Esko Vanninen 12.5.2017 1 Tutkimus ja opetus on keskeinen osa KYSin toimintaa Perustuu terveydenhuoltolakiin ja valtion suoraan rahoitukseen

Lisätiedot

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

a Salomaa johtajaylilääkäri

a Salomaa johtajaylilääkäri Päivystysasetus -tiivistelmä- Pohtimolampi 7.11.2013 Eva Salomaa johtajaylilääkäri 1 Päivystysasetus voimaan 1.1.2015 Synnytystoiminnassa siirtymäaika 1.1.2017 asti siihen saakka pienet synnytyssairaalat

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

Erikoisalaraportti TYKS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 019 Aura

Erikoisalaraportti TYKS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 019 Aura 019 Aura raportti Kustannukset: Avohoidon kustannukset (euroa) Vuodeosastohoidon kustannukset (euroa) Yhteensä (euroa) 2012 2012 2012 KH KALLIIN HOIDON HYV. 0,00 0,00 0,00 10 SISÄTAUDIT 7 383,55 1 190,62-100,00

Lisätiedot

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Osa- alue 3, Parempaa ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa harvinaissairaille toimenpide- ehdotus 5 Harvinaissairaiden hoitopolun selkey8äminen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten oikeudet sairaalassa

Lasten ja nuorten oikeudet sairaalassa Lasten ja nuorten oikeudet sairaalassa SUOMEN NOBAB-NOBAB I FINLAND ry Yhdistys sairaiden lasten asioiden edistämiseksi Suomessa Nordisk förening för sjuka barns behov www.nobab.fi www.nobab.org e-mail:

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen jaksot Hyksin sairaanhoitoalueella 2019

Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen jaksot Hyksin sairaanhoitoalueella 2019 Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen jaksot Hyksin sairaanhoitoalueella 2019 ERIKOISALA/PAIKKA JAKSON KUVAUS JAKSOON KUULUVA PÄIVYSTYS MUUTA HUOMIOITAVAA YHTEYSHENKILÖ FYSIATRIA Jakson aikana erikoistuja

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Koonneet: Anneli Kari Ilkka Ketola Markus Leskinen Marjo Metsäranta Kaija Mikkola Irmeli Nupponen Kristiina Saarinen

Koonneet: Anneli Kari Ilkka Ketola Markus Leskinen Marjo Metsäranta Kaija Mikkola Irmeli Nupponen Kristiina Saarinen Koonneet: Anneli Kari Ilkka Ketola Markus Leskinen Marjo Metsäranta Kaija Mikkola Irmeli Nupponen Kristiina Saarinen SISÄLLYS Käytetyt lyhenteet... 2 Yksikön esittely... 3 Vastasyntyneiden tehohoito...

Lisätiedot

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää ääkäri, OYS, lääl ääkinnällinen kuntoutus 18.10.2012 Keskittämisen perusteet

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Tampereen TK 90532 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikön nimi: Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Työryhmäraportti SYNNYTYSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN HUS:SSA 2009-2011

Työryhmäraportti SYNNYTYSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN HUS:SSA 2009-2011 1 Työryhmäraportti SYNNYTYSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN HUS:SSA 2009-2011 2 Sisällys 1. Selvityksen kohde...3 2. Synnytystoiminnan resurssit ja kustannukset Länsi-Uudenmaan sairaalassa...4 3. Väestönkehitys

Lisätiedot

Koonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö)

Koonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö) Koonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö) SISÄLLYS Käytetyt lyhenteet... 2 Yksikön esittely... 3 Konventionaalinen syöpähoito... 3 1. Yleiset tunnusluvut... 3 2. Leukemiat...

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

MMC hoitopolku. OYS, Lastenneurologian yksikkö (osasto 65) Mervi Taipaleenmäki. Mari Sipilä. Apulaisosastonhoitaja. Osastonhoitaja

MMC hoitopolku. OYS, Lastenneurologian yksikkö (osasto 65) Mervi Taipaleenmäki. Mari Sipilä. Apulaisosastonhoitaja. Osastonhoitaja MMC hoitopolku OYS, Lastenneurologian yksikkö (osasto 65) Mervi Taipaleenmäki Apulaisosastonhoitaja Mari Sipilä Osastonhoitaja Mikä on MMC? MMC on lyhenne sanasta meningomyeloseele, joka tarkoittaa selkäydinkohjua

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia Seinäjoki 12.11.2012 Reijo Haapiainen toimialajohtaja HYKS Operatiivinen tulosyksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Hyksin operatiivinen tulosyksikkö

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäiv ivät t 31.10.2013 Toimitusjohtaja Piia Aarnisalo, HUSLAB 31.10.2013 1 SUOMEN JOHTAVA KLIINISTEN LABORTORIOPALVELUIDEN

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus PPSHP valtuusto 10.11.2016 Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Esityksen sisältö 1. Lasten ja naisten sairaala 2. Ydinsairaala 3. Tukipalvelukeskus

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

PÄIVYSTYS Tampereella

PÄIVYSTYS Tampereella Terveydenhuollon PÄIVYSTYS Tampereella Tampereen kaupungin terveys- ja lääkäriasemat Tampereen kaupungin hammaslääkäripäivystys TAYS Ensiapu Acuta TAYS Lastentautien päivystyspoliklinikka TAYS Naistentautien-

Lisätiedot

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 5.10.2016 Kyselyyn vastasivat kaikki 20 sairaanhoitopiiriä - Yhdestä vastauksesta puuttuu erikoistuvien lääkärien osalta tiedot Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Lastentautiyksikön rakennushanke

Lastentautiyksikön rakennushanke Lastentautiyksikön rakennushanke Seminaaripäivä 27.3.14 LKS, vs yl Pekka Valmari Miksi tilan tarve Nykyiset tilat? Liian ahtaat kehittyneelle toiminnalle Rasittavat potilaita & kuluttavat henkilöstöresursseja

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei

Lisätiedot

6.3.7. Naistenklinikka

6.3.7. Naistenklinikka TAULUKO 6.3.7.1. NAISTENKLINIKALLE SAAPUNEET LÄHETTEET VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Toimintaluvut vastuualueittain vuodelta 2013 on kuvattu taulukossa 6.3.7.2. TAULUKKO 6.3.7.2. NAISTENKLINIKAN TOIMINTALUVUT

Lisätiedot

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 7.10.2015 Kyselyyn vastasivat kaikki 20 sairaanhoitopiiriä - Yhdestä vastauksesta puuttuu erikoistuvien lääkärien osalta tiedot Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

OPERATIIVINEN TOIMIALUE

OPERATIIVINEN TOIMIALUE KIRURGIA Operatiivinen osasto 22-08.01.2017 Sulku 03.07-13.08.2017 Operatiivinen osasto 21 Operatiivinen osasto 15 Kirurgian poliklinikka Preoperatiivinen yksikkö NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET Naistentautien

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET HYKS 43 Vuosien 2010-2012 investointiohjelmassa, jonka kuntayhtymän hallitus vahvisti

Lisätiedot

Harvinaissairauksien hoito Suomessa. Heikki Lukkarinen, dosentti osastonylilääkäri Tyks Harvinaissairauksien yksikkö

Harvinaissairauksien hoito Suomessa. Heikki Lukkarinen, dosentti osastonylilääkäri Tyks Harvinaissairauksien yksikkö Harvinaissairauksien hoito Suomessa Heikki Lukkarinen, dosentti osastonylilääkäri Tyks Harvinaissairauksien yksikkö Mitä ovat harvinaiset sairaudet? Määritelmä vaihtelee maittain, EU:n virallisen määritelmän

Lisätiedot

Lastenkardiologian historia Suomessa

Lastenkardiologian historia Suomessa LUKU 1 Lastenkardiologian historia Suomessa LEENA TUUTERI Tiivistelmä Lasten kardiologian ja synnynnäisten sydänvikojen kirurgian historia liittyvät kiinteästi toisiinsa. Molemmissa on ollut kaksi päälinjaa:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunta Anne Mykkänen Toimialajohtaja HUS-Kuvantaminen

Sosiaali- ja terveysvaliokunta Anne Mykkänen Toimialajohtaja HUS-Kuvantaminen HUS-KUVANTAMINEN 24.05.2018 Sosiaali- ja terveysvaliokunta Anne Mykkänen Toimialajohtaja HUS-Kuvantaminen HUS-KUVANTAMINEN UUDELLAMAALLA JA KYMENLAAKSOSSA SAIRAALOISSA JA TERVEYSASEMILLA NOIN 60 TOIMIPISTETTÄ,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Lastentautien lisäkoulutusohjelma LASTEN ALLERGOLOGIA TAMPEREEN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Kouluttajat: Dosentti Minna Kaila, Duodecim (lasten allergologia, näyttöön

Lisätiedot

Palliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit. Leena Surakka, Siun sote

Palliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit. Leena Surakka, Siun sote Palliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit Leena Surakka, Siun sote Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kolmiportainen malli Palliatiivisen hoidon palveluketjut Perustaso Tunnistetaan lähestyvä kuolema

Lisätiedot

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 4.10.2017 Kyselyyn vastasi 19 sairaanhoitopiiriä - Yhden vastauksen osalta on käytetty tietoja vuodelta 2016 Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne 4.10.2017

Lisätiedot

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 3.10.2018 Kyselyyn vastasi 19 sairaanhoitopiiriä - Yhden vastauksen osalta on käytetty tietoja vuodelta 2016 Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne 3.10.2018

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

OPERATIIVINEN TOIMIALUE Toimipisteet Kevät 2014 Kesä 2014 Syksy ja joulu 2014

OPERATIIVINEN TOIMIALUE Toimipisteet Kevät 2014 Kesä 2014 Syksy ja joulu 2014 OPERATIIVINEN TOIMIALUE KIRURGIA Osasto 22 Osasto 20 Osasto 21 Sulku 30.06-03.08.14 (korvaava osasto entinen os 26) Osasto 15 Kirurgian poliklinikka Preoperatiivinen yksikkö NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET

Lisätiedot

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri / merkittävät kohdat 1. Luku Yleiset säännökset 2 Kiireellisen hoidon antaminen ja päivystyksen järjestäminen Kunnan tai kuntayhtymän on

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2011 Sairaanhoitopiirin nimi: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen

Lisätiedot

VSSHP, saapuneet lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-08 2013 ja 2014

VSSHP, saapuneet lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-08 2013 ja 2014 AURA 5 7... 1 1 1 6 9 10 SISÄTAUDIT 34 58 2 5 1 1 6 6 43 70 10C Sydänkeskus 3 3 1 3.. 3. 7 6 10E Endokrinologia 5 6.... 2. 7 6 10G Gastroenterologia 3 8 1... 1 3 5 11 10H Hematologia.. 1 1... 2 1 3 10I

Lisätiedot

Aneurysmaattinen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) Aivojen arteriovenoosimalformaatiot

Aneurysmaattinen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) Aivojen arteriovenoosimalformaatiot Aulin Ulla- Riitta Autere Jaana Bendel Paula Frösen Juhana Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Radiologia, neuroradiologia Pään ja kaulan alueen tuumorit Liikehäiriösairaudet Aneurysmaattinen aivoverenvuoto

Lisätiedot

Kohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista

Kohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista Kohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista 19.5.2017 Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus LL Harri Arikka Lastenneurologian erikoislääkäri vs. vastuualuejohtaja VSSHP Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 7.10.2009 Kyselyyn vastasivat 18 sairaanhoitopiiriä sekä Kainuun maakunta - Puuttuu Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne 7.10.2009

Lisätiedot

LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009. Kari Haukipuro, yl, tyj

LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009. Kari Haukipuro, yl, tyj LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009 Kari Haukipuro, yl, tyj 21: LeTe 3 vastuualuetta 210 Tutkimus- ja kehitys Infektiontorjunta Tietopalvelut Kokeellinen kirurgia 211 Anestesia Anestesia (koko talon anestesia

Lisätiedot

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Tommi Kärki Tartuntatautien torjuntayksikkö Sairaalainfektio-ohjelma SIRO 12.3.2013 Tommi Kärki 1 Prevalenssitutkimusten taustaa Suomessa Ensimmäinen Suomessa tehty

Lisätiedot

Lataa Nuorten sydänsairaudet. Lataa

Lataa Nuorten sydänsairaudet. Lataa Lataa Nuorten sydänsairaudet Lataa ISBN: 9789529330744 Sivumäärä: 368 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 33.82 Mb Varhaislapsuuden kardiologinen ja kirurginen hoito pelastaa sellaisiakin lapsia, joilla on

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Poikkileikkauspäivä: 30.4.2017 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikön nimi: Kouvolan psykiatrian poliklinikka ja Pohjois-Kymen

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Esittelysivut 2010 Ylilääkäri Matti Kotila 4.11.2009 Sisätautien erikoissairaanhoito EPSHP:ssä Valtaosa sisätautien erikoissairaanhoidosta tuotetaan

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN LASTENKLINIKAN YLEISSUUNNITELMAN PÄIVITYS

HELSINGIN JA UUDENMAAN LASTENKLINIKAN YLEISSUUNNITELMAN PÄIVITYS HELSINGIN JA UUDENMAAN HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta SAIRAANHOITOPIIRI 17.11.2009 26.5.2009 OHEISMATERIAALI B LASTENKLINIKAN YLEISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ Lastenklinikasta on laadittu yleissuunnitelma,

Lisätiedot

Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015. Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria

Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015. Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015 Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria Lastenpsykiatristen palvelujen kysyntä Hyks 2500 lähetteet hyks koko vuosi lähetteet hyks lps

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

VSSHP TALOUSPALVELUT KUNTARAPORTOINTI

VSSHP TALOUSPALVELUT KUNTARAPORTOINTI Jäsenkunnat yhteensä, kustannukset: TYKS ja alueellinen erikoissairaanhoito V_erikoisala_ja_selite AVOHOIDON KUSTANNUKSET VUODEOSASTOHOIDON KUSTANNUKSET KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 0-EI ERIKOISALAA 0 19 111

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Poikkileikkauspäivä: 31.12.2018 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 961 726 210 25 2,6 52 10 Sisätaudit

Lisätiedot

Uusia tuulia : K sairaala Tarja Nylund

Uusia tuulia : K sairaala Tarja Nylund Uusia tuulia : K sairaala 7.9.2017 Tarja Nylund PALVELUIDEN KÄYTÖN JAKAUTUMINEN 2016 PERUSTERVEYDENHUOLTO ERIKOISSAIRAANHOITO Avokäynnit 718 000 Lääkärillä (32%) Avokäynnit 240 000 Lääkärillä (57 %) MTP

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Erikoislääkäriennuste 2030 Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Kasvatettujen sisäänottojen myötä lääkäreitä valmistuu enemmän 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics

Lisätiedot

07.01.2014/Merja Kronström AURA LÄHETTEET YHT*** Terv.kesk. Muut Työterv. Yksityinen

07.01.2014/Merja Kronström AURA LÄHETTEET YHT*** Terv.kesk. Muut Työterv. Yksityinen AURA 6.. 1 7 10 SISÄTAUDIT 54 3 2 9 68 10C Sydänkeskus 4 3. 3 10 10E Endokrinologia 5.. 2 7 10G Gastroenterologia 5 1. 2 8 10H Hematologia 1 1.. 2 10I Infektiosairaudet. 1. 1 2 10K Kardiologia 15.. 4 19

Lisätiedot