pv 1. Kuvaus volgan mutka Lähtö 13:000 16:00- varustettu meidät Pietari ruokakulttuureihin: ruokaperinteiseen jatkossa volgan tuntia, Marinma

Transkriptio

1 volga an ja a uralin kivimatkaa touko- kesäkuu 2010 Pietari Moskova Marinma aa mutka keski-urali ekaterinburg pv 1. Ohjelmantapahtuma Suomesta Volgan mutkaan Kuvaus 5:00 Lähtö Suomesta 11:000 Viipurin kautta-ajo 13:000 Saapuminen Pietariin 13:000 Suomalainen bussiyhtiö*; WC:lla ja televisiolla varustettu linja-auto lähteee varhain aamulla ajamaan Turusta Helsingin ja Tampereen kautta itärajalle päin; välipysäkit lähtijöiden toivomuksista; sama bussi (suomalainen kuljettaja) vie meidät Pietarista takaisin Suomeen matkan loppupäivänä. onnistuu, mikäli rajanylitys on sujunut viivästyksettä eikä kuljettaja matkan aamuksi aavistaa pahoja ruuhkoja Pietarin liikkeenteessä. Lounas ja ilta-pala rautatieaseman ravintoloissa pääkadun tuntumassa, jossa valuutan vaihto. Ruokailu matkalla on hyvin monipuolinen. Tutustumme matkan aikana eri alueiden ruokakulttuureihin: aluksi Pietarin kansainväliseen ruokaperinteiseen pääkadun ravintolassa, jatkossa tarjollaa on tsuvasi-kansan sekä vuorimarilaisten Volgan herkkija, sitten maistamme niitty-marilaisten ja alkuperäiskansojen ja jopa tataarikeittiota. 16:00- Lähtö junalla Volgan mutkaan päin Matka Marinmaann lähelle kestää n. 17 tuntia, muttei se tunnuu millään tavalla ikävältä tai hankalalta: lepäilemme kodikkaan makuuvaunun neljän hengen lukittavissa* hyteissä, jotka mukavine sohvineen ja pöytineen muistuttavat hotellihuoneita. Isomman porukan käyttöön lunastamme jopa koko junavaunun kerrallaan alatason mukavine ikkunapaikkoineen. sivu 1.(11)

2 Palvelu matkalla Matkustamme omassa* junavaunussa, joka tarvittaessa saadaan illemmalla myös lukittua ja näin ollen eristettyä muusta junasta, vaikkei sitä koskaan tarvinnut: matkoillamme ei ole tapahtunut yhtään varkautta. Jokaisessaa junavaunussa on kaksi vaunupalvelijaa, jotka sijaavat pyynnöstä vuoteet, siivoavat käytävät ja vessat, keittävät kahviaa ja teetä tai muutenkin palvelevat matkalaisia koko matkan ajan. Ruokailu matkalla Junan keskiosassaa on normaalisti ravintolavaunu, jossa käymme syömässä**. Siellä anniskellaan myös alkoholia (ei kuulu matkan hintaan) ja jos viihtyy ravintolassa voi istua kauemminkin. Sitä paitsi aikataulussaa on pidempiä pysähdyksiä ja laiturilla myydään paikallisia herkkuja ja lämpimiä ruokia, joita voi ostaa eväiksi tai välipalaksi. (**Vaihtoehtoisestii lämmin ateria saadaan suoraan omaan vaunupaikkaan). pv VOLGAN MUTKASSA 2. 9:00 12:00- Vuori-Marinmaalla Saapuminen Marinmaann etelärajalle Saavumme Marinmaan eteläpuolella sijatsevalle rautatieasemalle, jolta alkaa unohtumaton mehiläishoitomatkamme Volgaa alaspäin. Liikumme paikallisella maastolinja-autolla, jolla mukavasti pääsemme myös heikkokuntoisten hiekkateiden päässä sijaitseviin metsämehiläistarhoihin Saapuminen Vuori-Mariin Matkalla pidämme taukojaa mielenkiintoisissa kivikohteissa sekä kahvi- ja ostospysähdyksiä (kuvassa: suomalaiset marin rajalla). Myös menoamtakalla niin kuin koko matkan ajankin syömme vähintäänn kolme ateriaa päivässä, jolloin tarjollaa on lämmintä ruokaa niin kuin Marissa ja yleensä sukulaiskansoilla on tapana syödä. Vuori-Marinmaan suuri kierros Päivän kuluessa teemmee unohtumattoman kierroksen ympäri Vuori-Marinmaata, jonka aikana näemme kuuluisia marilaisia vuoria ja nautimme alueen huikeista maisemista. Kierrämmee Volgan Vuori-Marin niemenmaata ja tutustumme myös vuorimarilaisten naapuriheimoihin kurkistamalla esim. tsavasilaisky yliin. Hirsitaloja ja kivikirkkoja Kiertelemme vuorimarilaisia paikkakuntia, joissa edelleen kuuluuu kirveenkalketta. Ihailemme paikallisten asukkaiden puuleikkaustaitoa, katsomme heidän pelkällä kirveellä valmistamiaan koristeellisia portteja ja ikkunalautoja sekä käymme Vuori-Marissa niin lukuisissa kivikirkoissa. sivu 2.(11)

3 Vuorimarilaisiaa perinnekyliä Vuori-Marin kiertoajelumme aikana voimme pysähtyä eri kyliin kuuntelemaan vuorimarilaisia lauluperinteitä tai ihailemaan korkeatasoista kädentaitoa: erityisesti kuomatyö ja varpapunonta kukoistavat täällä. Saamme ostaa ja lahjaksi kauniita perinteellisiä esineitä matkamuistoiksi. Tutkimme paikallisia kaivoksia ja marilaisten geologien johdolla saamme kalkutella niissä. -18:00 20:000 21:000 Saapuminen Tsikmän kaupunkiinn Majoitumme kaupungin hotellin kahden ja yhden hengen huoneisiin; hotelli sijaitsee Tsikmän uudenaikaisessa keskustassa, teatteria ja kunnantaloa vastapäätä. Sieltä pääse mukavasti kävellen alas kaupungin läheiseen historialliseen keskustaan ja Volgan rantakadulle. Vuorimarilainen teatteri Illalla käymme maailman ainoassa vuori- sen meitä varten lavastamaa marikylien elämästä kertovaa vilkasta näytelmää. Esitys on vuorimarin kielellä, mutta tulkkauksen avulla aivan selkeä. marinkielisessä teatterissa katsomassa erikoisesti Lyhyehkön esityksen jälkeen tapaamme teatterin henkilökuntaa sekä nuoria vuorimarilaisia päänäyttelijöitä (kuvassa). Ilta-pala hotellin ravintolassa Syömme ilta-pala ja seuraavan päivän aamiaista hotellin siistissä ja valoisassaa ravintolassa, jossa järjestetään usein tanssi-iltoja. Sen lisäksi hotellin yhteydessä on yöbaari, joka on auki klo 2 asti. 3. Volgan risteily 8:00 9:00 9:00 Aamupala hotellin ravintolassa Vuorimarilainen ulkoilmamuseo Tsikmän ehdoton ykkönen on kuitenkin vuorimarilainen puurakennustaidon ulkoilmamuseo, johon on keskitetty arvokkaimpia rakennuksia kaikkialta Vuori-Marista sekä tuotu Volgan takia veden alle jääneiden kylien taloja. patoamisen Museo on ainutlaatuinen ja merkitykseltään on verrattavissa Karjalan kuuluisaan Kizhin saareen. Tsikmän pääkaupunki Kosmodemjansk (mariksi Tsikmä) on Vuori-Marin sekä virallinen että epävirallinen keskus. Vietämme aamupäivän kaupunkiin. tutustuen Vuori-Marin ainoaan Tsikmän vanhoja kirkkoja Kaupungissa on paljon kirkkoja, ei edes seitsemänkymmentä vuotta kommunistivaltaa tuhonnut paljon näistä arvokkaista rakennuksista, jotka kuuluvat Tsikmän kaupunkikuvaan. sivu 3.(11)

4 Kauppiasarkkitehtuuri Tsikmän kaduilla näkee paljon hyvin koristeellisia kauppiaiden taloja ja talousrakennuksia, joiden tyyli on vaikuttanut myös ympäristön vuorimarilaisten kylien hirsitupien koristeluun. 14:000 18:000 19:000 20:000 22:000 Niitty-Marinmaa Lähtö Čavašin tasavaltaan retkilaivalla Jatkamme matkaa eteenpäin Čavašin naapuritasavallan pääkaupunki Čebokasariin. Teemme mielenkiintoisen monen tunninn retken omallaa vuokralaivalla Volgaaa alas päin, jonka aikanaa syömme laivassa marilaisia herkkuja ja mahdollisesti nousemme myös maihin. Vapaaehtoisesti liikumme bussilla maitse, mikä mahdollistaa mielenkiintoisia pysähdyksiä reitin varrellaa oleviin mari- ja čavašikyliin. Saapuminen Čeboksariin Tutustumme vielä yhteen Volgan suurkaupunkiin. Laskemme Volgan rannalle monen kilometrin pituista pääkatuaa pitkin, jolla mielenkiintoista seurata vuosisatojen tyylien vaihtoa. Monipuolisen tutustumisohjelman oheen nautimme vapaa-ajasta kaupungin historiallisessa keskustassa ja vanhassa satamassa, johon päätyy uusi kävelykatu. Čavašin kansallismuseo Čavašin kansa on alunperin ollut marilaisten naapurissa asunut suomalais-ugrilainen heimo, joka ataarien Volgan mutkaan saavuttua vaihtanut kielensä ja identiteettinsä. Silti čavašit puhuvat nykyistä turkinsukuista kieltään kovalla suomalaisella aksentilla ja heidän perinteellisen talonpoikaisen hirsitalokulttuurinsa monet piirteet edelleenkin ovat suomalais-ugrilaista alkuperää. Ruokailu čavaširavintolassa Čebokasarin oleskelumme aikana poikkeamme syömään historiallisessa keskustassa sijaitsevaan oikeaan čavaširavintolaan (kuvassa), jossa aidon čavašikansallislounaan maistamme perinteellisiä ruokia kuten karhun tai Volgan mutkan villisian paistiaa tai hirvenlihamakkaroita. Myös čavašinkielinen henkilökunta käsityönä tehdyt perinteelliset pellavapuvut päällään täydentää aitoa talonpoikaista ilmapiiriä. Lähtö Niitty-Marinmaalle Saapuminen Joškar-Olaan, majoitus hotellissa sivu 4.(11)

5 22:30 Marilaisia ystävämme Pääkaupungissa kulttuurijärjestöjen olemme vieraina, marilaisten tutustumme kaupunkilaisten marilaisten elämään, käynemme seuraavana päivänä Marin valtionyliopistossa tapaamassa suomen ja marin kielen osastojen opettajia ja ylioppilaita, jotka mielellään toimivat matkaoppainamme kaupungissaan. vieraillessamme heidän Ateria hotellin ravintolassa Hyväksi perinteeksi on tullut kutsua suomen kielen opiskelijoita syömään yhdessä hotellimme ravintolaan. Epävirallisen tutustumisen jälkeen on kivaa lähteä kaupungille yhteiselle iltakävelylle tai halutessa voi jäädää ravintolaann alkavaan diskoon. (kuva Heikki Laurila, joka istuu keskessä) 4. 08:000 09:000 Niitty-Marinmaan fossiileja Seisovapöytä hotellin ravintolassa Joškar-Olan ohjelma Kiertoajelu ja vapaa-ajan vietto Joškar-Olan keskustassa. Mariyliopiston tyttöjen opastamina lähdemme pieninn ryhmin käymään kaupungin torilla, tavarataloilla, lahjaliikkeissä, postissa ja marilaisessa kirjakaupassa. Vaihtoehtoisesti Niitty- Marinmaan tutustumisohjelma, ks. alempana: Saapuminen majakylään Matkamme vie Niitty-Marin sydäimiin, jota sanotaan marilaisten Kaustiseksi. Siellä päämääränämme on pieni, mutta perinnerikas syrjäkylä, jonka asukkaat ovat säilyneet päiviimme saakkaa yhteyden luontoympäristöönsä ja elävät sopusoinnussa sen kanssa. Ilomielin he ottavat suomalaisia kunniaksemme vieraita jopa vastaan ulkopidot järjestämällä konsertteineen suoraan kyläkadulla! Veden jumalan pyhäkkö Marilaiset uskovat veden jumalaan (Vyd Jumo mariksi) ja lähteen jumalattareen (Vyd Ava, eli veden äiti), siis joka kylällä ja usein perheilläkin on oma pyhälähdealu ue, jolta ei saa poimia kukkia pyytämättä lupaa ja lapset tuovat lahjojaan ja muita pieniä uhreja Veden Äidille. Muraa tarkoittaa laulaa Marilaiset laulavat kernaasti ja paljon ja jokaisella laulajalla on silloin päällään kansallispuku. Meille emäntärouvat esittävät ikivanhoja laulujaan kodikkaissa kotikonserteissaan, hyvällää säällä ulkona rantanurmikolla tai jopa suoraan kyläkadulla. sivu 5.(11)

6 Jumala asuu puussa Niin kuin kaikkii muutkin suomalais-ugrilaiset heimoveljemme myös marilaiset ovat metsäkansa, he palvovat puita uskoessaan jumalien todella asuvan niiden sydämessä. Jokainen puulaji edustaa tiettyä jumalaa, henkeä tai perheenjäsentä, esim. lapsen syntyessään isäntä istuttaaa pihalle hänelle nimitetyn puun kotilehtoonsa. Myös suomalaisille puun kanssa puhuminen ja halaaminen ei ollut mikään outo teko. Savusaunoja Suomalaisten tapaan myös marilaiset ovat saunakansa: ennen vanhaa marilaiset peseytyivät valkouunissaan ja tähän asti joissakin taloissa on säilynyt jopa oikea savusauna. Tavallinen marilainen valkosauna on hyvin suunniteltu, siisti ja mukavan kuuma ja isäntäväki lämmittää niitä mielellään meille tilauksesta, tarjoavat tammivihtaa ja jopa opastaa saunansa käyttöön. Marilaista kotielämää Saunan jälkeen vietämmee rauhallisen illan marilaisten isäntäväen kanssa, tutkimme talo- ja piharakennuksia, latoja ja navettoja, tutustumme kotieläimiin ja vierailemme naapuritaloissa, kyläkaupoissa ja vaikkapa kylätanssijaisilla. Talonpoikaiselämää Jatkamme tutustumista majakyläämme aamiaisen jälkeen, käymme paikallisen sovhosin pelloilla ja tiloissa, tapaamme sovhosin työntekijöitä ja maanviljelijöitä ja seuraamme omin silmin marilaismaatilojen taloudellistaa tilannetta. Tämän aamupäivän perehdymme marilaisiin tapoihin ja eläydymme Volgan mutkan sukulaiskansamme arkeen. Marilaisia perinteitä Mielenkiintoisen päivän kuluessa meille esitetään monia muinaisia kulttuuriperinteitä kuin esim. marilaisnaisille pakollista villasukkien pitämistä (kuvassa) ja paljon muita. Käynemme paikallisessa ompelimossa seuraamassa perinteellisten pöytäliinojen ompelemista. Saamme liikkua kaikkialla, katsella, kosketella ja kysellä. sivu 6.(11)

7 15:000 19:000 Uhrilehdot on joka kylällä, niissä voi olla usea- marit kin eri jumalille omistettua puuta. Rukoillessa koputtavat runkoon ja ovat keskustelevinaan jumalan kanssa ontelon kautta. Juhla-aikana koko kylä kokoontuu pässin uhrausteurastukselle ja oksiin sidotaan ommeltuja käspaikkoja. Uhrilehto on keskellä peltoa eikä sinne johda mikään tie tai polku: marit käy siellä kerran kolmessa vuodessa. Uhripapin johdolla perinteinen valkohuopahattu päässään käymme jopa kulttimetsän uhrausaholla. Lounas kyläruokalassa Syömme lounasta sovhoosin työntekijöiden ruokalassa, jonka kanta-asiakkaina ovat myös tasavallan marilainen maanviljelyministeri ja Marin eduskunnan kansaedustaja, joka toiminee vastaanottajanamme. Paikalle saapunee kylän taiteilijoita, joiden säestyksellä opimme tanssimaan marilaisia kansatansseja. Jopa muinainen marilainen säkkipilli on kylässää edelleen käytössä. Matka Marinmaan halki Unohtumattomalla bussimatkallamme seuraamme ikkunasta toisenlaisia maisemia kuin mihin olemme tottuneet Euroopassa. Bussi pysähtyy moniin luonnonkohteisiin niin kuin uhrilehto kuvan taustalla sekä pieniin kyliin, joissa usein pidämme kahvi- ja kuvaus- tai ostostaukoja. Matkalla syömme lounasta Jaranginn kaupungissa. Dinomuseo Oikeita dinosaurusten luurankoja on nähtävissä paikallisessa Dinomuseossa, joka on pieni, mutta siitä huolimatta maailmankuulu: harvinaiset löydöt kiinnostavat kovasti amerikkalaisia ja saksalaisia paleontologeja. Museo sijaitsee pienessä maalaiskaupungissa ja on Euroopan ainoa, joka tekee työtä nimenomaan luustojen löytöalueella. (kuva Heikki Laurila) Marilaisten asuma-alue sijoittuu kolmen ison joen väliin: Volga, Vytlä ja Vjatka. 260 miljoonaa vuotta sitten Vjatka-joen kulku oli vastakkainenn ja sen soilla rannoilla asuivat dinosaurukset. Ihailemme vaikuttavaa näköalaa mahtavan virran törmältä, alhaalla dinosaurusten löytöpaikka, jonne hyvällä säällä lähdemme seikkailemaan. Vapaaehtoisesti osaporukalle tarjolla on oikea vanhan ajan marilainen savusauna Vjatkan rantakylästä. (kuva Olavi Poutanen) Dinosaurusten löytöretkellä Päästyämme alhaalle Vjatka-rantaan löytöpaikalla. Joka vuosi olemme jo heti dinosaurusten kevättulvan laskettua esille tulee uusia ja uusia monissa tapauksissa ihan ehjiä luurankoja. Dinamuseon työntekijät lähtevät silloin kenttätöihin etsimään niitä kävelemällä monia kilometria rantaa pitkin. Myös marinmatkojemmee aikana suomalaiset museonjohtajan opastamina tekivät mielenkiintoisia löytöjä, jotka he veivät mukaan kotikokoelmiinsa. sivu 7.(11)

8 22:000 01:00* Yöjuna Uralille pv rinteillä 5. Permin miljoonakaupunki 11:00* Saapuminen Permiin Ravintolailta Matkustamme tälläkin kertaa mukavasti omassa makuuvaunussa neljän hengenn osastoissa. Permissä majoitumme hotellissa, ateriat hotellin ja kaupungin ravintoloissa. Permikauden ulkomuseoo ja kivitarha Permikausi oli geologinen kausi paleotsooisen maailmankauden lopulla noin 300 miljoonaa vuotta sitten, joka sai nimensä Permin alueen mukaan. Kuivassa ja kylmässä ilmastossa havupuut levittäytyivät laajalle alueelle, jolla asui jättiläismatelijoita. Kausi päättyi suureen eläinlajien tuhoon. Kuuluisaan yliopiston kivimuseoon taivasalla on tulossa kivien lisäksi myös dinosauruksia moskeijat Tutustumme mielenkiintoiseen moskeija- arkkitehtuutrin sekä islamilaisten rakennusperinteisiin. Permin miljoonakaupungin suuri osa asukkaita ovat muslimeja ja maaseudulla ataarikylissä on nähtävissä harvinainen hirsitupamoskeija. Permin kiertoajelu ja vapaa-aika Tutustumme Permiin entisenä pääkaupunkina, jossa näkee edelleenkin merkittäviä rakennuksia 1800-luvulta. Permiä sanotaan Venäjän vapaamielisimmäksi ja demokratisimmäks kaupungiksi ja siinä hengissä nautimme oleskelustamme siellä koettuamme marikansan ahdistelua Volgan mutkassa. Permin aluemuseo Permin aluemuseossa on nähtävänä upea ja monien mielestä paras jalo- ja korukivi- sekä mineraalikokoelma, mammuttien ja muiden muinoin eläneiden dinosaurusten fossiililuurankoja sekä runsaasti muutakin geologista ja paleontologista faktatietoa esihistoriasta. Permiläismetallitaidetta Urali oli muinaisuudessa kantasuomalaisten kansojen asuttamaa aluetta. Todisteina siitä ovat sensaatiomaiset luolamaalaukset sekä maailman ainoa metallitaidekokoelma, jota nimitetään permiläispetotyyliksi, koska sen keskipisteessä ovat myös suomalaisille rakkaita eläimiä kuten hirvi ja karhu. Rikkain esineistö on esillä Permissä, mutta oheiset kuvat ovat tekijän tekemiä Pietarin talvipalatsissa eli Eremitaasissa, johon näin halutessa voimme pistäytyä Uralilta palatessamme sivu 8.(11)

9 pv Matkaa poikki Permin koru- ja kivikauppoja Paitsi museoissa ja näyttelyissä näemme Permissä paljon harvinaisia kiviä ja mineraaleja myytävänä isoissa ja pienissä korukaupoissa, mutta myös toreilla ja valmistajien omissa verstaksissa ja yksityisissä hiomoissa, josta onnen kaupalla saa todella arvokkaita kappaleita. Keski- sydämissä Lähdemme seikkailemaan ajaessammee Keski- päin. Uralia poikki Permistä Ekaterinburgiin Kuvaamme huikeita maisemia, ylitämme kallioharjuja ja maastobusseilla nousemme huippuihin, seuraamme mäiltä laskevia jokia ja nautiskelemme nuotiokahvit ja piknik-eväät. Näemme ja koemme paljon uutta tällä antoisalla sisämatkallaa ja näin ollen koko Keski- alue päänähtävyyksineen tuleee meille tutuksi. jääluola Matkan puoliväliltää Kungurin kaupungin seudulta löytyy maailmankuulu jääluola pitoisuudeltaan monta kilometriä, joka koostuu monista maanalaisista halleista ja käytävistä. Kullakin hallilla on oma nimi ja omat näkymät. Alhaisessa maanalaisessa lämpötilassa ylhäältä tippuva vesi jäähtyy vaikuttaviksi vedenputouksiksi ja muodostaa uskomattomia jääpelejä. Jäävuoren karstisuppilot Kalkkkiivisen Jäävuoren alla sijaitseva jääluola on yksi maailman tilavimmista ja monimutkaisimmista karstivajoamista, seutua sanotaan klassiseksi karsialueeksi. Suppiloita on yli kolme tuhatta ja keväällä sulavedellä täyttyessään vuoren pinta muuttuu lampimaisemaksi. Vesi häviää sieltä luolan sisälle kesään mennessä, mutta matkamme aikanaa voimme yhä ihailla tätä luonnon ihmettä. Permiläinen meri 260 miljoonaa vuotta sitten kohdalla oli jättiläinen Permimeri ja senaikaisen lämpimän ja kostean ilmaston olot olivat monille mereneläimille hyvin suotuisat. Ajan mittaan syntyivat korkeat koralliriutat, jotka meren perääntyessää jäivät kohoamaan kilometrien mantereen matkan sisäosaan päähän tuhansien nykyisestä merenrannasta kulttuurimaisemiaa kauttamatkallamme käytämme tehokkaita maastobusseja, joilla pääsemme vaivatta massaturismin pilaamattomiin luonnon kohteisiin, joissa usein olemmekin ensimmäisiä ulkomaalaisia. Tutustumme alkuperäiskansoihin, osallistumme paikallisiin juhliin, maistamme perinteistä ruokaa ja näin halutessamme voimme jäädä hirsikyliin myös yöksi perhemajoitukseen. sivu 9.(11)

10 pääkaupungissa Saapuminen Ekaterinburgiin Matkamme seuraava kohokohta on Ekaterinburgin suurkaupunki, jota sanotaan pääkaupungiksi ja Venäjän kolmanneksi pääkaupungiksi Moskovan ja Pietarin jälkeen. Ekaterinburgissa majoitumme hotellissa, syömme kaupungin ravintoloissa ja nautimme kaupungin kiertoajelusta ja kävelystä sekä vapaa-ajasta. Ekaterinburginn kivimuseo Paikallisten asiantuntijaoppaiden avullaa meille avautuvat upeat kivikokoelmia. Käymme maailmankuulussaa kivimuseossa sekä monissa muissa kaupungin nähtävyyksissä. löytöretkillä Jatkopäivinä johdolla lähdemme kaupungin ympäristössä sijaitseviin mielenkiintoisiin kohteisiin, joihin teemme päivän pistoretkiä, kurkistamme jopa taakse itärinteille ja näinn ollen täydennämme mielikuvaamme. kiviostoksilla Niitä kiviä, joita emme onnistu kaivaamaan itse saamme ostaa Ekaterinburginn muutamasta isosta kivitavarataloista sekä monista pienistä liikkeistä ja hiomoista, sieltä löytyy kiviä myös muualta kuten Altain vuoristosta ja laajan Siperian kamaralta. 14:45-15:30 20:000 Tsarinperheenn kohtalot Paitsi geologista ja kiviohjelmaa meille jää vielä riittävästi aikaa utustuaksemme esim. viimeisen venäläisen tsaarin perheen traagiseen loppuun Ekaterinburgissa sekä muutenkin monipuolisen miljoonakaupunginn vanhaan ja uuteen historiaan, kulttuuriin ja arkkitehtuuriin, perinteisiin ja nykyaikaan ja vaikkapa viihde-elämään vapaa- (huomioi aikaero: lähtö on ja saapuminen Pietarin ajassa, joka on suomen aikaan nähden ajalla. Paluulento Pietariin Lennämme Ekaterinburgista Pietarin lentoasemalle tunti edellä) jossa suomalainen bussimme odottaa meidät. Syötyämme jatkamme matkaa Suomen rajalle (ostokset duty-free myymälässä) ja sitten Helsinkiin ja Tampereelle päin. Saapuminen Suomeen sivu 10.(11)

11 Kymmenen päivän geologisen matkan täyshoitohinta bussi-, yöjuna- laivakuljetuksineenn ja paluulentoineen kaikkine muinekin palveluineen: ks.ugrimatkat.net Tämä matkaa on erikoismatka, jonka tarjoamme teemamatkojen hintaan mm. joustavamman kuljetuksen vuoksi. Sovellamme yleisiä valmismatkaehtoja. Oikeus muutoksiin myös matkan aikanakin pidätetään *Kesän laivahinnat ja -aikataulut tarkistetaan purjehduskauden alettua huhtikuussa; juna-aikataulut hintoineen annetaan Venäjällä ilmi vain 45 vrk ennen matkaa. Kaikki aikataulutt ja kelloajat ovat noin-arvoja, jotka Venäjän olosuhteissa saattavat muuttua. Hoitamme viisumit, jotka ovat omaan kustannushintaan n. 60/ /hlö. Hinta ja kuljetusvaihtoehdot laskettu ryhmän minimikoon ollessaan 25 hlö, muuten varaamme itsellemme oikeuden muutoksiin erityisesti kuljetuksen osalta. Jos ryhmässää on yli 35 hlöä voimme varata oman junavaunun. Kaikki kuvat ovat tekijän valokuvaamia ohjelmatapah htumien mukaisissa paikoissa. Kaikki oikeudet pidätetään: Leo Baskin, Suomalais-ugrilainen matkatoimisto, Frankfurt am Main, Saksa w w w. u g r i m a t k a t. n e t sivu 11.(11)