OPETTAJAN KÄSIKIRJA. Oppilashuolto ja kolmiportainen tuki. Lukuvuosi Oppilashuolto

Transkriptio

1 OPETTAJAN KÄSIKIRJA Oppilashuolto ja kolmiportainen tuki Lukuvuosi Oppilashuolto

2 1 Sisällys 1 Johdanto Kodin ja koulun yhteistyö Yhteis- ja yksinhuoltajuus Oppilas on huostaan otettu ja sijoitettu Oppilas on avohuollon tukitoimena sijoitettu Kolmiportaisen tuen tasot Yleinen tuki Yleinen tuki ei riitä -> tehostettuun tukeen Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostettu tuki Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Tehostettua tukea ei enää tarvita -> yleiseen tukeen Tehostettu tuki ei riitä -> erityiseen tukeen Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Erityinen tuki Päätös erityisestä tuesta ja erityisen tuen tarkistaminen Oppiaineen eriyttäminen, yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen HOJKS Erityistä tukea ei enää tarvita -> tehostettuun tukeen Martinkulman koulu Hakalanpolun koulu Emo-luokat Kuntouttava luokka Haku kuntouttavalle luokalle Pidennetty oppivelvollisuus... 15

3 2 3.4 Koulupsykologin tutkimukseen ohjautuminen Koulutukselliset siirtymävaiheet Päiväkodista esiopetukseen Esiopetuksesta perusopetukseen Perusopetuksen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan välinen tiedonsiirto Alakoulusta yläkouluun Perusopetuksen koulusta toiseen siirtyminen Perusopetuksesta toiselle asteelle Poissaolot Esiopetus Perusopetus Joustava perusopetus Haku Jopo -luokalle Oppilaiden opiskelu sairaalajaksojen aikana Vuosiluokkiin sitomaton opetus Suoritusten merkitseminen todistukseen Luokalta siirtyminen Oppilashuolto Hyvinkäällä Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä Monialainen asiantuntijaryhmä eli kouluneuvottelu oppilaasta heränneestä huolesta Lastensuojeluilmoitus ja yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi Suunnitelma ojentamis- ja kurinpito- ja turvaamismenettelyjen toteuttamista Oppilaan velvollisuus siivota jälkensä Kasvatuskeskustelu Kotitehtävien laiminlyönti Jälki-istunto... 30

4 Kirjallinen varoitus Määräaikainen erottaminen Häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistaminen Opetukseen osallistumisen epääminen Oikeus ottaa haltuun esineitä tai aineita (turvaamistoimenpide eikä ojentamis- tai kurinpitokeino) Oikeus tarkastaa oppilaan tavarat (turvaamistoimenpide eikä ojentamis- tai kurinpitokeino) LIITTEET Jopo-hakemus Muistio kouluneuvottelusta Suostumus osallistumisesta monialaiseen asiantuntijaryhmään Oppilashuollon yhteystiedot... 45

5 4 1 Johdanto Tämä käsikirja kokoaa yhteen Hyvinkään esi- ja perusopetuksen oppilashuoltoa sekä kolmiportaista tukea koskevia asiakirjoja. Käsikirjassa on tarkennukset esi- ja perusopetuksen koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan. Käsikirjassa on myös käsitelty niitä kysymyksiä, joita oppilashuoltotyöstä perusopetuksen tukimuodoista on usein käytännön työssä kysytty. Käsikirjassa käytetään käsitteitä koulu ja oppilas myös tarkoitettaessa esiopetusta. Käsikirjassa esiteltyjä toimintaohjeita ja käytänteitä tulee noudattaa kaikissa kouluissa. Käsikirjan päivityksestä vastaa esi- ja perusopetuksen oppilashuolto. Mahdolliset päivitykset käsikirjan tehdään vuosittain, ennen uuden lukuvuoden alkamista. 2 Kodin ja koulun yhteistyö Opettajan on oltava aina ensin itse yhteydessä oppilaaseen ja huoltajaan kun hänellä on huoli oppilaasta. Huoltajiin on oltava yhteydessä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Oppilashuoltohenkilöstöä on mahdollista konsultoida, mutta asia etenee vasta kun oppilaan ja huoltajan kanssa on keskusteltu. Mikäli on tarpeen tehdä yhteistyötä oppilaan asiassa koulun ulkopuolisten tahojen kanssa, pyydetään aina kirjallinen lupa. Tällaisia tahoja ovat esim. perheneuvola, nuorisoasema, erikoissairaanhoito, lastensuojelu. Kaikessa yhteistyössä noudatetaan Hyvinkään kaupungin verkostoyhteistyön periaatteita, jotka kokonaisuudessaan löytyvät Ossista, kohdasta Lasten ja nuorten talo.

6 5

7 6 2.1 Yhteis- ja yksinhuoltajuus Kun koulun työntekijät hoitavat oppilaan asioita, heidän tulee olla tietoisia siitä, kuka tai ketkä ovat lapsen virallisia huoltajia ja huomioida se yhteistyössä. Jos koululla ei ole tarkkaa tietoa lapsen huoltajuuskysymyksestä ja asian riitaisuus edellyttää asian varmistamista, voidaan lapsen huoltajuus tarkistaa väestörekisteristä. Tuolloin ollaan yhteydessä Hanna-Mari Kujalaan tai Päivi Nummelaan. Heihin saa yhteyden Wilman kautta. Lain mukaan huoltajat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset, jollei toisin ole säädetty tai määrätty. Jos joku huoltajista ei matkan, sairauden tai muun syyn vuoksi voi osallistua lasta koskevan päätöksen tekemiseen ja ratkaisun viivästymisestä aiheutuisi haittaa, ei hänen suostumuksensa ole tarpeen. Asiasta, jolla on huomattava merkitys lapsen tulevaisuuden kannalta, voivat huoltajat päättää vain yhdessä, jollei lapsen etu ilmeisesti muuta vaadi. (Laki lapsen tapaamisesta ja huollosta 5 ) Lähtökohtainen tilanne siis on, että molempia vanhempia tulisi informoida koulussa tapahtuvista muutoksista. 2.2 Oppilas on huostaan otettu ja sijoitettu Kun lapsi on huostaan otettu ja sijoitettu, sosiaali- ja terveyslautakunta, eli käytännössä lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä päättää lasta koskevista asioista, lukuun ottamatta lapsen nimeä, uskontokuntaa ja kansallisuutta koskevia asioita. Käytännössä sijaisperhe valtuutetaan hoitamaan lapsen asiaa. Lapsen biologiset vanhemmat otetaan mukaan työskentelyyn mahdollisuuksien mukaan. Sijaisperhe huolehtii myös yhteydenpidosta biologisiin vanhempiin. Sijaisvanhemmat allekirjoittavat lapsen koulunkäyntiä koskevat paperit. 2.3 Oppilas on avohuollon tukitoimena sijoitettu Kun lapsi on lastensuojelun avohuollon tukitoimena ja vanhempien suostumuksella sijoitettu oman kodin ulkopuolelle, esim. Kotirinteeseen, vanhemmat säilyvät lapsensa huoltajina ja päättävät lastaan koskevista asioista. Avohuollon sijoituksessa olevan lapsen koulu säilyy yleensä ennallaan. Yhteydenpito koululta tapahtuu suoraan sijaishuoltopaikkaan, ja he huolehtivat tiedottamisesta ja käytännön järjestelyistä, esim. koulumatkoista. Kotirinteessä on Wilma käytössä sinne sijoitettujen oppilaiden kohdalla, joten yhteydenpito koulun ja sijaishuoltopaikan kanssa onnistuu myös Wilman välityksellä. 3 Kolmiportaisen tuen tasot Tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Esimerkiksi jos oppilas on matematiikan vaikeuksien vuoksi siirretty tehostettuun tukeen, hän on tehostetun tuen oppilas myös saadessaan tukiopetusta englannin opiskelussa. Oppilaat aloittavat 1.luokan siinä tukimuodossa, missä he ovat esiopetuksen päättyessä. Mikäli oppilaan katsotaan tarvitsevan koulussa erityistä tukea, hänelle laaditaan pedagoginen selvitys ja hänet tarvittaessa ohjataan koulupsykologin tutkimuksiin. Kiertävät erityislastentarhanopettajat lähettävät samaan aikaan pedagogisten selvitysten kanssa listan alueensa tehostetun ja erityisen tuen oppilaista erityisopetuksen koordinaattorille, joka merkitsee koulutulokkaiden tuen tason Primukseen. Pedagogiset asiakirjat siirtyvät koululle tiedonsiirtopalaverissa. Mikäli koulussa katsotaan, ettei oppilas tarvitse tehostettua tukea, hänelle ei tarvitse tehdä koulussa oppimissuunnitelmaa vaan hänelle tehdään pedagoginen arvio, jonka perusteella hän voi siirtyä yleiseen tukeen. Kouluun tulevien erityisen tuen oppilaiden tuen tarve on tarkistettu keväällä, joten heille tehdään HOJKS aina lokakuun loppuun mennessä. Kaikki pedagogiset asiakirjat tehdään Wilmassa ja näkyvät oppilasta opettaville opettajille.

8 7 3.1 Yleinen tuki Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen. Tukea annetaan heti tuen tarpeen ilmetessä, eikä tuen aloittaminen edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä. Yleistä tukea oppilaalle antavat kaikki häntä opettavat opettajat. Oppilas voi saada yleistä tukea myös erityisopettajalta. Huoltajaa tiedotetaan tuen antamisesta. Kaikki perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot, esim. eriyttäminen, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet, ovat käytössä myös yleisessä tuessa. Yleisen tuen oppilaalle voidaan tehdä oppimissuunnitelma. Tällöin ennen oppimissuunnitelman tekoa ei tehdä pedagogista arviota Yleinen tuki ei riitä -> tehostettuun tukeen Oppiainetta opettava opettaja keskustelee oppilaan ja huoltajan kanssa Opettaja on yhteydessä erityisopettajaan ja koulupsykologiin/ koulukuraattoriin/ kouluterveydenhoitajaan, jotka auttavat tilanteen arvioimisessa Opettaja laatii pedagogisen arvion Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Pedagoginen arvio tehdään Wilmassa. Valitse oppilas Valitse tukivälilehti yläpalkista Valitse pedagoginen arvio ja sen perästä kohta Lisää uusi. PERUSTIEDOT Oppilastiedot täydentyvät automaattisesti Primuksesta. Jos niissä on virheitä, ole yhteydessä koulusihteeriin. Valitse julkaisupäiväksi huoltajille se päivä, jolloin asiakirja on valmis ja haluat sen näkyvän huoltajille Rasti kohdassa näkyy kaikille opettajille, tarkoittaa sitä, että kaikki koulun opettajat näkevät asiakirjan (neuvottele asia huoltajan kanssa) Rasti kohdassa piilotettu muilta käyttäjiltä, tarkoittaa sitä, että vain valitut opettajat näkevät asiakirjan (käytetään kun huoltaja ei halua kaikkien opettajien näkevän). YHTEISTYÖ JA VASTUUT Kerro pedagogisen arvion laatimiseen liittyvästä yhteistyöstä huoltajan ja oppilaan kanssa sekä ketkä ovat osallistuneet arvion laatimiseen. ARVIOT OPPILAAN OPPIMISESTA JA KOULUNKÄYNNISTÄ Kirjaa oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanne koulun, oppilaan ja huoltajan näkökulmista Kirjaa myös seuraavia asioita: henkilökohtaiset vahvuudet: kuvaa vahvuudet ja voimavarat, millaisissa tilanteissa vahvuudet tulevat esille työskentelytaidot: esim. tehtävien tekeminen, työskentelyn aloittaminen, työn valmiiksi tekeminen, siirtymiset, ohjeiden noudattaminen, tuntiaktiivisuus, kotitehtävistä ja koulutarvikkeista huolehtiminen, strategiat, motoriset taidot, asenne, nopeus, jaksaminen, muisti jne. käyttäytyminen ja sosiaaliset suhteet: kuvaa esim. ohjeiden noudattaminen, myöhästely, poissaolot, kielenkäyttö, työrauhan antaminen, siirtymätilanteet, tilanteen mukaan käyttäytyminen, hyvät tavat, vuorovaikutustaidot aikuisten ja lasten kanssa, ryhmätyötaidot, impulssikontrolli jne.

9 8 oppimisvalmiudet ja erityistarpeet: kirjataan oppiaineita, joissa tarvitsee tukea ja mitkä oppiaineet sujuvat hyvin, Kirjataan myös oppilaan näkemys mitä osaa hyvin ja missä arvioi tarvitsevansa enemmän tukea sekä huoltajan näkemys asiasta Arvioi millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöihin liittyvillä, ohjauksellisilla ja oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta voidaan tukea. Oppilashuollosta pedagogiseen arvioon sisällytetään ainoastaan arvio siitä, tulisiko oppilas ohjata oppilashuollon piiriin. ARVIO TEHOSTETUN TUEN TARPEESTA Tee yhteenveto perusteluista, miksi oppilaan tulee saada tehostettua tukea TEHOSTETUN TUEN ALOITTAMINEN JA JÄRJESTÄMINEN Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen/palaaminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään moniammatillisesti ja arvioon kirjataan, ketkä ovat olleet käsittelemässä asiaa. Mikäli koulukuraattori, -psykologi ja/tai terveydenhoitaja ovat vain konsultoineet, tämä sekä konsultointien päivämäärä merkitään arvioon Tähän kohtaan kirjataan mikä on käsittelyn tulos, eli aloitetaanko tehostettu tuki ja mistä alkaen vai eikö oppilas tarvitse tehostettua tukea, jolloin häntä tuetaan yleisen tuen avulla. Oppilaalle järjestettävä tehostettu tuki kirjataan tarkemmin oppimissuunnitelmaan, mutta tähän kirjataan tuen pääkohdat tuen järjestämisestä, mm. oppilaan tarvitsemat tukimuodot. LAATIMISESSA HYÖDYNNETYT ASIAKIRJAT Merkitse tähän, mikäli arvion tekemisessä on käytetty apuna, joitain muita asiakirjoja tai lausuntoja. Kun pedagoginen arvio on kaikilta osin valmis, merkitään se rastista valmiiksi ja tämä sulkee muutosmahdollisuudet. Erityisopettaja tulostaa pedagogisen arvion. Koulusihteeri arkistoi pedagogisen arvion koululle. Erityisopettaja merkitsee tuen vaiheen Wilmaan. Tällöin tuen vaihe päivittyy oikeaksi myös Primukseen. Tehostetusta tuesta ei tehdä hallinnollista päätöstä. 3.2 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostetun tuen oppilaat opiskelevat joko yleisopetuksen luokalla tai koulun omassa pienryhmässä. Koulun omaan pienryhmään sijoitetut oppilaat päättää rehtori yhdessä laajaalaisen erityisopettajan ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Rehtori voi myös päättää erityisluokanopettajaresurssin käytöstä muutoin kuin ryhmämuotoisesti. tehostetun tuen oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa lokakuun loppuun mennessä jos oppilas siirtyy kesken lukuvuoden tehostettuun tukeen, oppimissuunnitelma tehdään mahdollisimman pian tehostettuun tukeen siirtymisen jälkeen rehtorit vastaavat siitä, että koulun oppimissuunnitelmat on tehty asianmukaisesti Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Oppimissuunnitelma tehdään Wilmassa. Valitse oppilas Valitse tukivälilehti yläpalkista Valitse oppimissuunnitelma ja sen perästä kohta Lisää uusi. Voit myös kopioida edellisen asiakirjan uuden pohjaksi. Mene tällöin sen asiakirjan kohdalle päivämääräriville, jonka haluat kopioida pohjaksi ja valitse Kopioi. PERUSTIEDOT

10 Oppilastiedot täydentyvät automaattisesti Primuksesta. Jos niissä on virheitä, ole yhteydessä koulusihteeriin. Valitse julkaisupäiväksi huoltajille se päivä, jolloin asiakirja on valmis ja haluat sen näkyvän huoltajille Rasti kohdassa näkyy kaikille opettajille, tarkoittaa sitä, että kaikki koulun opettajat näkevät asiakirjan (neuvottele asia huoltajan kanssa) Rasti kohdassa piilotettu muilta käyttäjiltä, tarkoittaa sitä, että vain valitut opettajat näkevät asiakirjan (käytetään kun huoltaja ei halua kaikkien opettajien näkevän). YHTEISTYÖ JA VASTUUT Kerro oppimissuunnitelman laatimiseen liittyvästä yhteistyöstä huoltajan ja oppilaan kanssa sekä ketkä ovat osallistuneet oppimissuunnitelman laatimiseen. OPPILAAN OPETUKSEN JA TUEN JÄRJESTÄMINEN Mikäli kopiot pohjaksi edellisen asiakirjan, ohjelma ehdottaa aiempia tekstejä. Jätä sopivat, mutta pyyhi turhat tekstit pois ja lisää tarvittavat Kirjaa oppilaan näkemys tavoitteistaan ja kiinnostuksen kohteistaan Kirjataan myös seuraavia asioita: henkilökohtaiset vahvuudet: kuvaa vahvuudet ja voimavarat, millaisissa tilanteissa vahvuudet tulevat esille työskentelytaidot: esim. tehtävien tekeminen, työskentelyn aloittaminen, työn valmiiksi tekeminen, siirtymiset, ohjeiden noudattaminen, tuntiaktiivisuus, kotitehtävistä ja koulutarvikkeista huolehtiminen, strategiat, motoriset taidot, asenne, nopeus, jaksaminen, muisti jne. käyttäytyminen ja sosiaaliset suhteet: kuvaa esim. ohjeiden noudattaminen, myöhästely, poissaolot, kielenkäyttö, työrauhan antaminen, siirtymätilanteet, tilanteen mukaan käyttäytyminen, hyvät tavat, vuorovaikutustaidot aikuisten ja lasten kanssa, ryhmätyötaidot, impulssikontrolli jne. oppimisvalmiudet ja erityistarpeet: kirjataan oppiaineita, joissa tarvitsee tukea ja mitkä oppiaineet sujuvat hyvin, Kirjataan myös oppilaan näkemys mitä osaa hyvin ja missä arvioi tarvitsevansa enemmän tukea sekä huoltajan näkemys asiasta Oppilaan työskentelyyn, käyttäytymiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja muuhun koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet: Kirjoita tähän muutama tavoite, joiden saavuttaminen on oppilaalle mahdollista lukuvuoden aikana ja joiden saavuttaminen on helposti todennettavissa. Oppilaalla ei välttämättä ole oppiaineisiin liittyviä tavoitteita, vaan kaikki tavoitteet kirjataan tähän Kirjaa tähän oppiaineet, joissa oppilaan opiskelua eriytetään keskittyen ydinsisältöihin sekä näiden oppiaineiden tavoitteet. Huomaa, että oppilas pyrkii edelleen oman vuosiluokkansa tavoitteisiin. Painoalueet eivät voi siis olla alempien vuosiluokkien tavoitteita tai sisältöjä Kirjaa oppilaan tukeen liittyvät ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat ja kommunikointitavat Kirjaa osaamisen arvioinnissa käytettävät menetelmät, joiden avulla oppilas voi osoittaa osaamistaan hänelle sopivin keinoin Merkitse pienryhmän oppilaalle nimetty yleisopetuksen luokka ja suunnitelma oppilaan opiskelusta tässä luokassa. TUEN EDELLYTTÄMÄ YHTEISTYÖ JA PALVELUT Tähän kirjataan kuinka mm. avustajapalveluita käytetään oppilaan kohdalla LAATIMISESSA HYÖDYNNETYT ASIAKIRJAT Merkitse tähän oppimissuunnitelman tekemisessä on käytetty apuna, joitain muita asiakirjoja tai lausuntoja. OPPIMISSUUNNITELMAN SEURANTA JA ARVIOINTI 9

11 10 Merkitse oppimissuunnitelman laadintahetkellä, milloin suunnitelman toteutumista tullaan arvioimaan sekä varsinainen arviointi Arviointi tehdään vähintään kerran lukuvuodessa ja tuolloin arvioit oppimissuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutumista sekä toimenpiteiden vaikuttavuutta Kun olet arvioinut oppimissuunnitelmaan kirjatut asiat on keväällä yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa, merkitse se rastista valmiiksi, jolloin asiakirjaa ei voi enää muuttaa. Tulosta oppimissuunnitelma. Pyydä huoltajalta oppimissuunnitelmaan lupa siirtää oppimissuunnitelma mahdollisen muuton yhteydessä uudelle koulutuksen järjestäjälle. Koulusihteeri arkistoi oppimissuunnitelman koululle Tehostettua tukea ei enää tarvita -> yleiseen tukeen Jos oppilas ei enää tarvitse tehostettua tukea opettaja keskustelee oppilaan ja huoltajan kanssa ja laatii pedagogisen arvion Tehostettu tuki ei riitä -> erityiseen tukeen Oppilas tarvitsee erityistä tukea/ oppilaalta tulisi yksilöllistää oppiaine/ lisää oppiaineita opettaja keskustelee oppilaan ja huoltajan kanssa opettaja on yhteydessä laaja-alaiseen erityisopettajaan ja koulupsykologiin, -kuraattoriin ja/tai - terveydenhoitajaan, jotka auttavat tilanteen arvioimisessa erityisopettaja huolehtii, että oppilasta opettavat opettajat ja oppilashuoltohenkilöstö laativat oman osuutensa pedagogiseen selvitykseen Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Pedagoginen selvitys tehdään Wilmassa. Valitse oppilas Valitse tukivälilehti yläpalkista Valitse pedagoginen selvitys ja sen perästä kohta Lisää uusi. PERUSTIEDOT Oppilastiedot täydentyvät automaattisesti Primuksesta. Jos niissä on virheitä, ole yhteydessä koulusihteeriin. Valitse julkaisupäiväksi huoltajille se päivä, jolloin asiakirja on valmis ja haluat sen näkyvän huoltajille Rasti kohdassa näkyy kaikille opettajille, tarkoittaa sitä, että kaikki koulun opettajat näkevät asiakirjan (neuvottele asia huoltajan kanssa) Rasti kohdassa piilotettu muilta käyttäjiltä, tarkoittaa sitä, että vain valitut opettajat näkevät asiakirjan (käytetään kun huoltaja ei halua kaikkien opettajien näkevän). YHTEISTYÖ JA VASTUUT Kerro pedagogisen selvityksen laatimiseen liittyvästä yhteistyöstä huoltajan ja oppilaan kanssa sekä ketkä ovat osallistuneet arvion laatimiseen. ARVIOT OPPILAAN OPPIMISESTA JA KOULUNKÄYNNISTÄ Kirjaa opettajien selvitys oppimisen etenemisestä sekä moniammatillisena yhteistyönä tehty selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tai erityisestä tuesta Kirjaa oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanne moniammatillisena yhteistyönä tehtynä sekä oppilaan ja huoltajan näkökulmista Arvioidaan eri tukimuotojen vaikutus Kirjaa myös seuraavia asioita:

12 11 henkilökohtaiset vahvuudet: kuvaa vahvuudet ja voimavarat, millaisissa tilanteissa vahvuudet tulevat esille työskentelytaidot: esim. tehtävien tekeminen, työskentelyn aloittaminen, työn valmiiksi tekeminen, siirtymiset, ohjeiden noudattaminen, tuntiaktiivisuus, kotitehtävistä ja koulutarvikkeista huolehtiminen, strategiat, motoriset taidot, asenne, nopeus, jaksaminen, muisti jne. käyttäytyminen ja sosiaaliset suhteet: kuvaa esim. ohjeiden noudattaminen, myöhästely, poissaolot, kielenkäyttö, työrauhan antaminen, siirtymätilanteet, tilanteen mukaan käyttäytyminen, hyvät tavat, vuorovaikutustaidot aikuisten ja lasten kanssa, ryhmätyötaidot, impulssikontrolli jne. oppimisvalmiudet ja erityistarpeet: kirjataan oppiaineita, joissa tarvitsee tukea ja mitkä oppiaineet sujuvat hyvin, Kirjataan myös oppilaan näkemys mitä osaa hyvin ja missä arvioi tarvitsevansa enemmän tukea sekä huoltajan näkemys asiasta Arvioi millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöihin liittyvillä, ohjauksellisilla ja oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta voidaan tukea. Oppilashuollosta pedagogiseen selvitykseen sisällytetään ainoastaan arvio siitä, tulisiko oppilas ohjata oppilashuollon piiriin. Arvioi ja perustele tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän. Kirjaa myös arvio ja perustelut sille, tarvitseeko oppilas vapauttamisen oppiaineen oppimäärän opiskelusta tai päätöksen toiminta-alueittain opiskelusta. Muista mainita myös ne oppiaineet, joiden oppimäärä on jo aiemmin yksilöllistetty. OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN ARVIO ERITYISEN TUEN TARPEESTA Tällä kohdalla tarkoitetaan koululla moniammatillisesti tehtyä esitystä erityisen tuen päätöksen sisällöstä. LAATIMISESSA HYÖDYNNETYT ASIAKIRJAT Merkitse tähän, mikäli selvityksen tekemisessä on käytetty apuna, joitain muita asiakirjoja tai lausuntoja. OPPILAAN JA HUOLTAJAN KUULEMINEN Merkitse milloin oppilasta ja huoltajaa on kuultu ja mitä he ovat sanoneet Erityisopettaja ilmoittaa erityisopetuksen koordinaattorille kun pedagoginen selvitys valmis. Perusopetuksen johtaja/ erityisopetuksen koordinaattori tekee päätöksen erityisestä tuesta. Tuen vaihe päivittyy oikeaksi erityisen tuen päätöksellä (ei merkitä koululla). Kun päätös on tehty, siitä lähetetään tieto rehtorille. Pedagoginen selvitys merkitään rastilla valmiiksi, tulostetaan ja arkistoidaan päätöksen liitteeksi sivistystoimen hallinnossa. Koulut eivät tulosta pedagogisia selvityksiä. 3.3 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Erityistä tukea annetaan oppilaan HOJKSin mukaisesti. Hyvinkäällä erityisen tuen oppilaita lähikouluissa ovat pääsääntöisesti vain ne oppilaat, joilla on yksilöllistettyjä oppiaineita. Lähikoulussa opiskelevilla oppilailla voi olla useita yksilöllistämisiä. Lisäksi erityisen tuen oppilaita ovat kaikki Martinkulman koulun, Hakalanpolun koulun, emo-luokkien ja kuntouttavan luokan oppilaat. Erityisen tuen oppilaalle tehdään HOJKS yhdessä oppilaan ja huoltajien lokakuun loppuun mennessä jos oppilas siirtyy kesken lukuvuoden erityiseen tukeen, HOJKS tehdään mahdollisimman pian erityiseen tukeen siirtymisen jälkeen HOJKS tarkistetaan, tulostetaan ja arkistoidaan koululle keväisin rehtorit vastaavat siitä, että koulun HOJKSit on tehty asianmukaisesti

13 Päätös erityisestä tuesta ja erityisen tuen tarkistaminen Erityisen tuen päätökset tehdään pedagogiseen selvitykseen perustuen. Erityisen tuen päätöstä ei ole mahdollista tehdä ilman riittävän kattavaa pedagogista selvitystä. Rehtorit vastaavat siitä, että koululta lähetettävät pedagogiset selvitykset ovat asianmukaisia. Perusopetuksen johtaja tekee kaikki ne erityisen tuen päätökset, jotka edellyttävät koulun vaihtoa. Muut erityisen tuen päätökset tekee erityisopetuksen koordinaattori. Oppilaille, joille esitetään erityisen tuen pienluokkapaikkaa seuraavaksi lukuvuodeksi, tehdään pedagogiset selvitykset ennen hiihtolomaa. Tämä koskee myös Martinkulman, Hakalanpolun ja emoluokkien 2. ja 6. luokkien oppilaita sekä niitä oppilaita, joita esitetään siirrettäväksi lähikouluun tai toisen koulun erityisen tuen ryhmään. Esiopetuksessa kolmiportaiseen tukeen liittyvät päätökset tekee varhaiskasvatuksen koordinaattori. Hän antaa tarvittaessa tarkennuksia ja lisäohjeita esiopetuksen osalta. Erityisen tuen tarve tarkistetaan aina tuen tarpeen muuttuessa sekä 2. ja 6. luokan keväällä. Katso ohjeet yläpuolelta. Kaikille 2. ja 6. luokan erityisen tuen oppilailla tehdään pedagoginen selvitys ennen pääsiäistä Oppiaineen eriyttäminen, yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Eri oppiaineissa ilmeneviä vaikeuksia voidaan ennaltaehkäistä ja oppimista tukea erilaisilla eriyttämisen keinoilla ja perusopetuslaissa säädetyillä tukimuodoilla Jos oppilaalle määrätään opiskelun erityiset painopistealueet jossakin oppiaineessa, hän voi keskittyä opiskelussa tämän oppiaineen keskeisiin sisältöihin. Käytössä voi olla esim. e-kirjat. Tällöin oppilas opiskelee oppiainetta vielä yleisten tavoitteiden mukaisesti ja hänen suorituksensa arvioidaan suhteessa yleiseen oppimäärään. Tämä on eriyttämistä. Mikäli edes oppiaineen keskeisiin sisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti, eli arvosanalla 5, ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, oppiaine voidaan yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esim. puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppiaineen yksilöllistämiseen. Opettajien on ehdottomasti arvioitava oppilas suhteessa yleisopetuksen tavoitteisiin, mikäli oppiainetta ei ole yksilöllistetty. yksilöllistetyt yleisopetuksen tavoitteiden mukaan arvosanat arvioidut arvosanat *5 *6 *7 *8 *9 * Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen tulee olla erityisen painavat syyt. Oppiaineen yksilöllistäminen ja opiskelusta vapauttaminen etenevät samoin kuin siirtyminen tehostetusta tuesta erityiseen tukeen. Huoltajalle ja oppilaalle tulee selvittää päätöksen vaikutus jatko-opintoihin HOJKS HOJKS tehdään Wilmassa. Valitse oppilas Valitse tukivälilehti yläpalkista

14 Valitse pedagoginen arvio ja sen perästä kohta Lisää uusi. Voit myös kopioida edellisen asiakirjan uuden pohjaksi. Mene tällöin sen asikakirjan kohdalle päivämääräriville, jonka haluat kopioida pohjaksi ja valitse Kopioi. PERUSTIEDOT Oppilastiedot täydentyvät automaattisesti Primuksesta. Jos niissä on virheitä, ole yhteydessä koulusihteeriin. Valitse julkaisupäiväksi huoltajille se päivä, jolloin asiakirja on valmis ja haluat sen näkyvän huoltajille Rasti kohdassa näkyy kaikille opettajille, tarkoittaa sitä, että kaikki koulun opettajat näkevät asiakirjan (neuvottele asia huoltajan kanssa) Rasti kohdassa piilotettu muilta käyttäjiltä, tarkoittaa sitä, että vain valitut opettajat näkevät asiakirjan (käytetään kun huoltaja ei halua kaikkien opettajien näkevän). YHTEISTYÖ JA VASTUUT Tähän kohtaan kerrotaan HOJKSin laatimiseen liittyvästä yhteistyöstä huoltajan ja oppilaan kanssa sekä ketkä ovat osallistuneet HOJKSin laatimiseen. OPPILAAN OPETUKSEN JA TUEN JÄRJESTÄMINEN Mikäli kopiot pohjaksi edellisen asiakirjan, ohjelma ehdottaa aiempia tekstejä. Jätä sopivat, mutta pyyhi turhat tekstit pois ja lisää tarvittavat Kirjaaa oppilaan näkemys tavoitteistaan ja kiinnostuksen kohteistaan Kirjataan myös seuraavia asioita: henkilökohtaiset vahvuudet: kuvaa vahvuudet ja voimavarat, millaisissa tilanteissa vahvuudet tulevat esille työskentelytaidot: esim. tehtävien tekeminen, työskentelyn aloittaminen, työn valmiiksi tekeminen, siirtymiset, ohjeiden noudattaminen, tuntiaktiivisuus, kotitehtävistä ja koulutarvikkeista huolehtiminen, strategiat, motoriset taidot, asenne, nopeus, jaksaminen, muisti jne. käyttäytyminen ja sosiaaliset suhteet: kuvaa esim. ohjeiden noudattaminen, myöhästely, poissaolot, kielenkäyttö, työrauhan antaminen, siirtymätilanteet, tilanteen mukaan käyttäytyminen, hyvät tavat, vuorovaikutustaidot aikuisten ja lasten kanssa, ryhmätyötaidot, impulssikontrolli jne. oppimisvalmiudet ja erityistarpeet: kirjataan oppiaineita, joissa tarvitsee tukea ja mitkä oppiaineet sujuvat hyvin, Kirjataan myös oppilaan näkemys mitä osaa hyvin ja missä arvioi tarvitsevansa enemmän tukea sekä huoltajan näkemys asiasta Kirjaa oppilaan työskentelyyn, käyttäytymiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja muuhun koulunkäyntiin sekä liittyvät tavoitteet. Kirjaa myös mahdolliset sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet. Kirjoita tähän muutama tavoite, joiden saavuttaminen on oppilaalle mahdollista lukuvuoden aikana ja joiden saavuttaminen on helposti todennettavissa. Oppilaalla ei välttämättä ole oppiaineisiin liittyviä tavoitteita, vaan kaikki tavoitteet kirjataan tähän. Merkitse oppiaineet, joissa oppilaan opiskelua eriytetään keskittyen ydinsisältöihin tai jotka on yksilöllistetty sekä näiden oppiaineiden tavoitteet. Kirjaa oppilaan tukeen liittyvät ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat ja kommunikointitavat kirjattaan tähän. Kirjaa osaamisen arvioinnissa käytettävät menetelmät, joiden avulla oppilas voi osoittaa osaamistaan hänelle sopivin keinoin. Erityisen tuen oppilaalle merkitään nimetty yleisopetuksen luokka ja suunnitelma oppilaan opiskelusta tässä luokassa TUEN EDELLYTTÄMÄ YHTEISTYÖ JA PALVELUT Tähän kirjataan kuinka mm. avustajapalveluita käytetään oppilaan kohdalla 13

15 14 LAATIMISESSA HYÖDYNNETYT ASIAKIRJAT Tähän kirjataan, mikäli HOJKSin tekemisessä on käytetty apuna, joitain muita asiakirjoja tai lausuntoja. HOJKSin SEURANTA JA ARVIOINTI Tähän kirjataan HOJKSin laadintahetkellä, milloin suunnitelman toteutumista tullaan arvioimaan sekä varsinainen arviointi Arviointi tehdään vähintään kerran lukuvuodessa ja tuolloin arvioidaan HOJKSiin kirjattujen tavoitteiden toteutumista sekä toimenpiteiden vaikuttavuutta. Kun HOJKSiin kirjatut asiat on keväällä arvioitu, merkitään se rastista valmiiksi ja tämä sulkee muutosmahdollisuudet. Opettaja tulostaa HOJKSin. Opettaja pyytää huoltajalta HOJKSiin luvan siirtää HOJKS mahdollisen muuton yhteydessä uudelle koulutuksen järjestäjälle. Koulusihteeri arkistoi HOJKSin koululle Erityistä tukea ei enää tarvita -> tehostettuun tukeen Oppilas ei tarvitse enää erityistä tukea/ jonkin oppiaineen yksilöllistämistä ei enää tarvita, opettaja keskustelee oppilaan ja huoltajan kanssa. Opettaja on yhteydessä erityisopettajaan ja koulupsykologiin, - kuraattoriin ja/tai -terveydenhoitajaan, jotka auttavat tilanteen arvioimisessa. Opettajat laativat pedagogisen selvityksen Martinkulman koulu Martinkulman koulussa opiskelevat oppilaat tarvitsevat runsaasti tukea opiskelussaan. Heillä on yleensä useita yksilöllistettyjä oppiaineita sekä tarve pienelle ja turvalliselle oppimisympäristölle. Mikäli lähikoulu esittää oppilaan siirtymistä Martinkulman kouluun, on syytä huomioida, että oppilaan todistus vastaa hänen taitojaan jo siirryttäessä Martinkulmaan. Oppilaan tarvitsemat yksilöllistämiset tulee myös perustella pedagogiseen selvitykseen jo Martinkulmaan siirtymistä esitettäessä. Martinkulman koulussa oppilaat opiskelevat luokilla Lisäksi Martinkulman koulussa sijaitsee alkuopetuksen valmiuksia tukeva luokka, starttialku, Starttialkuluokalla olevat oppilaat ovat 1.luokan oppilaita, joiden on katsottu tarvitsevan vuoden lisäaikaa ennen varsinaisen 1.luokan aloittamista. Muuta, varsinaista ykkösluokkaa, ei Martinkulmassa ole. Starttialkuluokan oppilaat siirtyvät yleensä starttialkuvuoden jälkeen lähikouluun 1.luokalle. Tällöin heidän erityisen tuen päätös puretaan, elleivät he ole pidennetyssä oppivelvollisuudessa. Starttialkuluokan jälkeen oppilaat voivat myös jatkaa Martinkulman koulun 2. vuosiluokalla yksilöllistetyn opetussuunnitelman mukaisesti Hakalanpolun koulu Hakalanpolun koulussa annetaan vammaisopetusta sekä esiopetusta pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluville oppilailla. Vammaisopetuksessa olevat oppilaat opiskelevat pääasiassa toiminta-aluittain tai yksilöllisen opetussuunnitelman mukaan. Hakalanpolun esiopetuksessa olevien oppilaiden koulupolunjatko suunnitellaan esiopetusvuoden aikana yhdessä huoltajien, erityisopettajan ja erityisopetuksen koordinaattorin kanssa. Huomioitavaa on, että mikäli oppilaat siirtyvät lähikouluun, he jatkavat erityisessä tuessa, sillä heillä on pidennetty oppivelvollisuus. Lukuvuonna Hakalanpolun koulussa on vielä kielihäiriöisten oppilaiden luokka lk Emo-luokat Emo-luokka on kuntouttava erityisluokka, jossa opetus ja kuntouttava toiminta muodostavat kokopäivän kestävän kokonaisuuden. Luokka on tarkoitettu luokan oppilaille, jotka eivät edes vahvoin

16 15 tukitoimenpitein selviydy lähikoulussaan ja jotka tarvitsevat monipuolista erityistukea tunne-elämän tai käyttäytymisen häiriön takia. Luokalle pääsyn edellytyksenä on erikoissairaanhoidossa tai perheneuvolassa tehty lastenpsykiatrinen hoitosuunnitelma ja sen mukaisesti käynnistynyt perheen lastenpsykiatrinen hoitokontakti. Toinen emo-luokka on Hakalan koulussa ja toinen Hyvinkäänkylän koulussa. Luokalla työskentelevät erityisluokanopettaja, psykiatrinen sairaanhoitaja ja sosiaaliohjaaja. Luokalla voi olla enintään seitsemän oppilasta Kuntouttava luokka Puolimatkan koulun yhteydessä toimiva kuntouttava luokka on tarkoitettu yläkoulun oppilailla, joiden on psyykkisten vaikeuksien vuoksi mahdotonta opiskella omassa lähikoulussa. Luokalla työskentelee erityisopettaja ja sosiaaliohjaaja. Ryhmässä voi olla enintään 10 oppilasta. Oppilaiden opetus räätälöidään heidän vointinsa mukaisesti. Oppilaat opiskelevat ryhmässä toistaiseksi, sillä tavoitteena on aina palata omaan lähikouluun. Mikäli oppilaalla on koulupsykologin tai koulukuraattorin asiakkuus, se jatkuu samalla työntekijällä kuntouttavalla luokalla opiskelun aikana. Luokanvalvoja kokoaa tiedot kuntouttavalle luokalle siirtyvän oppilaan opinnoista; mitä oppilas on mistäkin aineesta tehnyt ja miten se on arvioitu, mitä puuttuu vuosiluokan tavoitteista. Ennen oppilaan siirtymistä kuntouttavan luokan henkilökunta sopii kouluneuvottelun. Neuvotteluun kutsutaan oppilas, huoltaja ja luokanvalvoja. Oppilas ottaa mukaan kirjat ja muut hänen käyttöönsä lähikoulussa annetut välineet siirtyessään kuntouttavalle luokalle Haku kuntouttavalle luokalle Mikäli koululla katsotaan oppilaan hyötyvän kuntouttavasta luokasta, tiedustellaan erityisopetuksen koordinaattorilta luokan paikkatilannetta. Tämän jälkeen asiasta keskustellaan oppilaan ja huoltajien kanssa. Mikäli päädytään hakemaan kuntouttavan luokan paikkaa, oppilaalle tehdään pedagoginen selvitys. Mikäli oppilas on ollut omassa koulussa yleisessä tuessa, erityisen tuen päätös voidaan tehdä myös mahdollisen psykologisen tai lääketieteellisen avion perusteella, mikäli niistä ilmenee, ettei opetusta sairauden tai tunne-elämän häiriön tms. erityisen syyn vuoksi voida järjestää muutoin. Oppilaiden on mahdollista siirtyä kuntouttavalle luokalle myös lukuvuoden aikana Pidennetty oppivelvollisuus Pidennetty oppivelvollisuus tarkoittaa oppivelvollisuuden alkamista vuotta säädettyä aiemmin. Oppivelvollisuus ei pidenny perusopetuksen keskeltä tai lopusta. Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa alkaa oppivelvollisuus vuotta säädettyä aikaisemmin eli 6- vuotiaaana ja kestää 11 vuotta (Pol 25 2 mom.). Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset (HE 86/1997). Heitä ovat mm. näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Pidennetyn oppivelvollisuuden päätös perustuu aina tapauskohtaiseen harkintaan. Ensikertaisen päätöksen perusteluna tulee aina olla psykologinen tai lääketieteellinen lausunto. Perusopetuksen johtaja harkitsee päätöksen sisältöä virkavastuulla ottaen huomioon asiantuntijalausunnon, mutta asiantuntija lausunto ei sinällään sido päätöksentekijää (OPH). Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tulee tehdä pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkua, 5-vuotiaana. Silloin oikeus oppivelvollisuutta edeltävää, maksuttomaan esiopetukseen voi toteutua sen vuoden syksystä, jolloin lapsi täyttää 5 vuotta eli vuotta ennen hänen oppivelvollisuutensa alkua.

17 Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta 5-vuotiaana Päätökseen merkitään, että pidennetty oppivelvollisuus alkaa 1.8. sinä vuonna kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Oppilaalle tehdään erityisen tuen päätös. Oppilaalle tehdään päätös koulupaikasta. Oppivelvollisuuteen kuuluvaa esiopetusta annetaan Hakalanpolun koulussa. Jos huoltaja haluaa, lapsi voi aloittaa 5-vuotiaana ns. oppivelvollisuutta edeltävän maksuttoman esiopetuksen, joka on samojen esiopetuksen normien alaista kuin ilman pidennetyn oppivelvollisuuden päätöstä olevien oppilaiden vastaava 6-vuotiaana aloitettu esiopetus. Oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen ilmoittaudutaan varhaiskasvatuspalvelujen ohjeiden mukaisesti. Oppivelvollisuutta edeltävää esiopetusta järjestää varhaiskasvatuspalvelut päiväkotien tai koulujen tiloissa. Oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetusvuoden jälkeen, oppilas aloittaa 1.luokan 7-vuotiaana Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta 6-vuotiaana Päätökseen merkitään, että pidennetty oppivelvollisuus alkaa 1.8. sinä vuonna kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Oppilaalle tehdään erityisen tuen päätös. Esiopetusta annetaan Hakalanpolun koulussa. Esiopetusvuoden aikana tehdään ratkaisu kestääkö esiopetus yhden vai kaksi vuotta. Jos lapsi on valmis siirtymään yhden esiopetusvuoden jälkeen 1.luokalle, hän aloittaa koulun 7- vuotiaana. Jos lapsi tarvitsee kaksi esiopetusvuotta, hän aloittaa koulun 8-vuotiaana. Asiasta tehdään päätös (Pol 27 ) psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta 7-vuotiaana Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkua. Poikkeuksellisesti päätös voidaan tehdä myöhemminkin. Oppivelvollisuus ei voi enää pidentyä, mutta päätös vaikuttaa oppilaan opetusryhmän kokoon ja se voi vaikuttaa myös opettaviin oppiaineisiin. Oppilaalle tehdään erityisen tuen päätös Pidennetyn oppivelvollisuuden hakeminen Huoltaja hakee pidennettyä oppivelvollisuutta erillisellä lomakkeella liittäen mukaan psykologisen tai lääketieteellisen lausunnon. Hakemus palautetaan erityisopetuksen koordinaattorille oppilashuollon kannanottoa varten Perusopetuksen johtaja tekee asiasta päätöksen Pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen purkaminen Mikäli oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, perusopetuksen johtaja tekee päätöksen pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä. Oppilaan erityinen tuki voi edelleen jatkua. Jos erityisen tuen antamisen lopettamisesta tehdään päätös, samalla tehdään päätös myös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä.

18 Koulupsykologin tutkimukseen ohjautuminen Psykologin tutkimuksen tarkoituksena on tuoda uutta tietoa lapsen oppimisesta tai kehityksestä tukitoimien suunnittelua varten. Ennen tutkimusta oppimissuunnitelman tulee olla ollut riittävän kauan voimassa ja tuen saantia ja vaikutuksia on pitänyt seurata säännöllisesti. Päätöksen tutkimuksen tarpeellisuudesta ja laajuudesta tekee aina koulupsykologi. Tämän vuoksi vanhemmilta ei pyydetä lupaa tutkimukseen ennen kuin asiasta on yhteispalaverissa sovittu. Psykologien vastuulla on kertoa oppilaalle ja huoltajille tutkimuksesta ja selittää sen tarpeellisuus. Opettajan tehtävänä on ottaa huoli oppimisesta esille ja kutsua osallistujat kouluneuvotteluun. Kun opettaja tarvitsee lisää tietoa opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen opettaja puhuu oppilaalle ja huoltajalle huolesta ja ehdottaa palaveria psykologin kanssa tilanteen arvioimiseksi palaverissa oppilas, huoltajat, opettaja ja psykologi sopivat miten asiassa edetään. Koulupsykologin tutkimuksella on tarkoitus ohjata koulun tukitoimien suunnittelua ja järjestämistä. Mikäli koulun ulkopuolinen taho (esim. koululääkäri, perheneuvola tai sairaala) toivoo koulupsykologin tutkimusta, tulee näiden tahojen konsultoida ensin koulupsykologia tutkimuksen tarpeellisuudesta. Koulupsykologi ei ota vastaan tutkimuspyyntöjä, elleivät koulupsykologin tutkimuskriteerit täyty. Koulupsykologin tutkimuksesta voi olla hyötyä erityisen tai tehostetun tuen oppilaille nivelvaiheissa silloin, kun tarvitaan lisätietoa tuen järjestämiseksi kun on epäselvää, johtuuko heikko koulumenestys oppimisvaikeuksista tai tunne-elämän vaikeuksista, sosiaalisista vaikeuksista tai koulumotivaatiosta. kun aiemmasta tutkimuksesta on kulunut useita vuosia ja oppilaan koulunkäynnissä on tapahtunut oleellisia muutoksia kun koulun tukitoimista huolimatta edistymistä ei tapahdu ja o huoltajat, oppilas tai opettaja on jatkuvasti huolissaan tilanteesta o tarvitaan koulun ulkopuolista arviota tai tukea o mietitään erityisen tuen päätöstä Koulupsykologin tutkimusta ei tarvita kapea-alaisissa oppimisvaikeuksissa (esim. lukivaikeus), silloin kun oppilas selviytyy selkeästi yleisopetuksen tavoitteiden mukaisesti. Tällaisissa tapauksissa tehostettu tuki ja oppimissuunnitelma riittävät. Erityisen tuen päätökseen tarvitaan aina psykologin puoltava kannanotto. Tätä varten ei tarvitse tehdä uutta tutkimusta, mikäli oppilaasta jo olemassa olevat tiedot ovat kattavat (esim. aiemmat tutkimukset). Uusi tutkimus tehdään vain, jos on tarve saada uutta tietoa opetuksen suunnittelemiseksi. Tutkimustietoa, joka on saatu oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen tukitoimia varten, tulee hyödyntää opetuksen järjestämisessä, mutta tutkimustietoa ei kirjata pedagogisiin asiakirjoihin. Tutkimuksista voidaan tehdä erillinen lausunto pedagogisten asiakirjojen liitteeksi. Pedagogisiin asiakirjoihin ei kirjoiteta diagnoositietoa eikä muutakaan terveyteen liittyvää arkaluontoista tietoa. Tutkimuspalautteessa suunnitellaan koulun tukitoimia, jotka kirjataan oppimissuunnitelmaan/ HOJKSiin. Tämän vuoksi tutkimuspalautteeseen osallistuu myös erityisopettaja ja luokanopettaja / luokanvalvoja.

19 18 4 Koulutukselliset siirtymävaiheet 4.1 Päiväkodista esiopetukseen Lapsen on vuotta ennen kouluun menoa osallistuttava esiopetukseen tai samat tavoitteet toteuttavaan toimintaan. Nivelvaiheessa on erilaisia tilanteita, joissa lapsi siirtyy joko päiväkodista toiseen päiväkotiin tai koulun tiloissa olevaan esiopetukseen päiväkodissa saman päiväkodin esiopetusryhmään perhepäivähoidosta päiväkotiin tai kouluun esiopetukseen esiopetus jatkuu samassa ryhmässä päiväkodissa osa lapsista tulee suoraan kotoa esiopetukseen Kaikissa vaihtoehdoissa tulee varmistaa: lasten ja vanhempien mahdollisuus tutustua esiopetuspaikkaan aloituskeskustelun järjestäminen siirron ollessa kyseessä siirtokeskustelun järjestäminen ja mahdollisten asiakirjojen siirtäminen (keskustelussa mukana vanhemmat, entisen ja nykyisen ryhmän kasvattaja, tarvittaessa kiertävä erityislastentarhanopettaja), tämä voi korvata aloituskeskustelun Päiväkodin johtaja tekee jokaisen esiopetuksessa aloittavan lapsen perheen kanssa esiopetussopimuksen, jossa käsitellään esiopetuksen yleiset asiat (mm. lasten taitojen havainnointi, nivelvaiheen tiedonsiirto kouluun sekä oppilashuolto) 4.2 Esiopetuksesta perusopetukseen Lapsen sujuva ja joustava siirtymä esiopetuksesta alkuopetukseen edellyttää päiväkotien ja koulujen välistä yhteistyötä. Hyvinkään sisällä jokaisesta kouluun siirtyvästä lapsesta pidetään tiedonsiirtopalaveri. Tiedonsiirtopalaveri on ensisijainen tapa siirtää tietoa koululle. Tiedonsiirtopalaverilla tarkoitetaan keskusteluhetkeä, missä lastentarhanopettaja, huoltajat ja luokanopettajat siirtävät lasta koskevia koulunkäynnin sujuvuuden kannalta tärkeitä tietoja keskenään. Keskusteluun osallistuu tarvittaessa myös muu lapsen kasvun ja oppimisen tuen järjestämiseen osallistunut asiantuntija. Keskusteluun varataan aikaa n. 30 minuuttia. 1. Jokaisessa koulussa 2. Mukana lastentarhanopettaja, tuleva ensimmäisen luokan luokanopettaja, oppilaan huoltajat ja sovitusti lapsi 3. Tehostetun ja erityisen tuen piirissä olevien lasten tiedonsiirtopalaverit käydään aina toukokuun loppuun mennessä 4. Tarvittaessa järjestetään laajennettu tiedonsiirtopalaveri, jossa mukana ovat lisäksi lapsen elämässä muut tärkeät toimijat/asiantuntijat, kuten erityislastentarhanopettaja, erityisopettaja ja psykologi

20 19 Keväällä 1. Luokanopettaja ottaa yhteyttä lastentarhanopettajaan 2. Sovitaan yhteinen aikataulu 3. Lastentarhanopettaja sopii ajat huoltajien kanssa Syksyllä (vain perustellusta, rehtorin hyväksymästä syystä) 1. Luokanopettaja ottaa yhteyttä lastentarhanopettajaan 2. Sovitaan yhteinen aikataulu 3. Luokanopettaja sopii ajat huoltajien kanssa Tarkempi ohjeistus asiasta löytyy Ossista Perusopetuksen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan välinen tiedonsiirto Perusopetuksesta ja siihen liittyvästä oppilashuollosta vastaavat henkilöt voivat luovuttaa aamu- ja iltapäivätoiminnasta vastaaville henkilöille toiminnan asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä. 4.4 Alakoulusta yläkouluun Koululääkärin ja terveydenhoitajan tarkastus ennen 7. luokalle siirtymistä Yläkoulun edustaja kutsuu kuudennen 6. luokanopettajan ja alakoulun erityisopettajan tapaamiseen ennen luokkien muodostusta Yläkoulun henkilökunnan edustajat, esim. oppilaanohjaaja ja erityisopettaja tapaavat tulevia 7.luokkalaisia Oppilaat tutustuvat yläkouluun Huoltajille järjestetään tutustumistilaisuus yläkouluun Tieto poikkeavista opetusjärjestelystä siirretään yläkouluun 7. luokan oppilaat osallistuvat kaupungin järjestämään ryhmäytyspäivään. 4.5 Perusopetuksen koulusta toiseen siirtyminen Jos oppilas siirtyy Hyvinkäällä koulusta toiseen, siirretään tarvittavat tiedot uuteen kouluun. Opetuksen järjestämiseen liittyvät pedagogiset asiakirjat siirtyvät sähköisesti uuden koulun käyttöön siirrettäessä oppilas uuden koulun oppilaaksi. Hyvinkään opiskeluhuolto muodostaa yhteisen rekisterin ja opiskeluhuollon tiedot ovat uuden koulun käytössä. Oppilaan siirtyessä toiseen kuntaan, häneltä ja tarvittaessa hänen huoltajaltaan pyydetään yksilöity suostumus siihen, että opiskeluhuollon jatkuvuuden kannalta tarpeelliset tiedot voidaan siirtää uuteen kouluun. Lupa pyydetään Ossissa olevalla tiedonsiirtolomakkeella. Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan viipymättä uuteen kouluun.

21 20 Pedagogisiin asiakirjoihin merkitään huoltajan suostumus, jolloin ne voidaan myös toimittaa uuteen kouluun. 4.6 Perusopetuksesta toiselle asteelle Terveydenhoitaja ja koululääkäri tekevät 8-luokkalaisille ammatinvalintaan liittyvän terveystarkastuksen, josta informoidaan oppilaanohjaajaa (opo) Perusasteen ja toisen asteen opot tapaavat tarpeen mukaan ja tekevät yhteistyötä Kaikilla oppilailla on mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun ja pohdintaan perusasteen opon kanssa. Tarvittaessa oppilaan opo voi ohjata oppilaan ammatinvalintapsykologille. Opo tiedottaa huoltajalle yhteishakuun liittyvistä asioista 9-luokkalaisten huoltajille järjestetään yhteishakuun liittyvä vanhempainilta syyslukukaudella 9-luokkalaisille ja heidän huoltajilleen järjestetään infotilaisuuksia, oppilaitosvierailuja ja tutustumiskäyntejä toisen asteen oppilaitoksiin Toisen asteen oppilaitokset kokoavat opiskelijalistat, joissa näkyy tulokoulu ja tiedottavat opiskelemaan tulevien nimet edelliselle koululle Oppilaiden nivelvaihetiedot siirretään toisen asteen oppilaitoksiin tiedonsiirtoa varten järjestetyssä tilaisuudessa tai suoraan oppilaitosten välillä Hyvinkään opiskeluhuolto muodostaa yhteisen rekisterin ja opiskeluhuollon tiedot ovat Hyvinkäällä uuden koulun käytössä. 5 Poissaolot Poissaolokäytännöt tulee käydä lukuvuoden alussa läpi huoltajien kanssa. Poissaolo = oppilas ei tule lainkaan oppitunnille Myöhästyminen = oppilas tulee paikalle oppitunnin jo alettu 5.1 Esiopetus Jos lapsi ei osallistu perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen, voivat lapsen huoltajat päättää kotona toteutettavasta esiopetuksen tavoitteet saavuttavasta toiminnasta tai sen toteuttamisesta muun kuin perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestäjän toimesta. Jos lapsi on osallistuu esiopetukseen, poissaoloista tulee ilmoittaa esiopetusryhmään, jossa poissaoloja seurataan. Vaikka esiopetus on velvoittavaa, se ei ole oppivelvollisuutta ja huoltajalla on viime kädessä vastuu, että lapsi saavuttaa esiopetuksen tavoitteet. Poissaoloista (esim. vanhempien vuorotyön takia) tulee neuvotella perheen kanssa ja ottaa huomioon lapsen ja perheen näkökulma. Lomamatka huoltaja anoo kirjallisesti vapautusta esiopetuksesta esiopettaja myöntää 1-5 päivää, päiväkodin johtaja yli 5 päivää huoltaja on velvollinen huolehtimaan opetuksesta poissaolon aikana Sairaus huoltaja ilmoittaa poissaolosta esiopetusryhmään ensimmäisen poissaolopäivän aamupäivän aikana soittamalla tai tekstiviestillä

22 Perusopetus Opettaja merkitsee Wilmaan oppilaiden myöhästymiset ja poissaolot samana päivänä. Luokanopettaja/luokanvalvoja seuraa oppilaiden poissaoloja ja on velvollinen puuttumaan epäselviin ja luvattomiin poissaoloihin varhaisessa vaiheessa. Lomamatka huoltaja anoo kirjallisesti vapautusta koulunkäynnistä YNNIST%c3%84.pdf luokanopettaja/ luokanvalvoja myöntää 1-5 päivää, rehtori yli 5 päivää huoltaja on velvollinen huolehtimaan opetuksesta poissaolon aikana Sairaus huoltaja ilmoittaa poissaolosta kouluun ensimmäisen poissaolopäivän aamupäivän aikana Wilman kautta, soittamalla tai tekstiviestillä oppilas huolehtii sairauden aikana mahdollisuuksien mukaan koulutehtävistään Epäselvät sairauspoissaolot oppilas on poikkeuksellisen paljon sairaana, sairauspoissaoloja lähes joka viikko tai tiettyinä päivinä/oppitunteina luokanopettaja/luokanvalvoja keskustelee oppilaan ja huoltajan kanssa viimeistään kun poissaoloja yli 50 tuntia oppilas ohjataan terveydenhoitajalle/lääkärille, palaute opettajalle oppilas ohjataan tarvittaessa kuraattorille Luvattomat poissaolot kouluun ei tule ilmoitusta ensimmäisen poissaolopäivän aikana (opettaja yhteydessä huoltajaan mahdollisimman pian) oppilas on poissa yksittäisiä tunteja huoltajalla ei ole tietoa poissaoloista luokanopettaja/luokanvalvoja keskustelee oppilaan ja huoltajan kanssa viimeistään silloin kun poissaoloja 50 tuntia opettaja sopii oppilaan ja huoltajan kanssa luvattomien tuntien suorittamisesta oppilas ohjataan kuraattorille luokanopettaja/luokanvalvoja ilmoittaa luvattomista poissaoloista rehtorille luokanopettaja/ luokanvalvoja tai kuraattori tekee ilmoituksen Nopsaan sosiaalipalvelujen tarpeen arvioimiseksi kun poissaoloja 50 tuntia tai aiemmin jos koulun toimenpiteet eivät riitä. 6 Joustava perusopetus Hyvinkäällä toimii kaksi joustavan perusopetuksen (JOPO ) luokkaa. Omenatarhan ryhmä Hyvinkäänkylässä, Puntuntie 19, opettaja Päivi Jalava p , PT114 Paja-ryhmä keskustassa, Uudenmaankatu 17, opettaja Kari Kallio, p , PT105 Luokilla on 10 oppilasta ja toiminnasta vastaa opettaja ja ohjaaja. Opetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen. Tavoitteena on perusopetuksen päättötodistuksen saaminen ja sijoittuminen toisen asteen opintoihin.