Oppimisen ja koulunkäynnin tukipalvelusuunnitelma Lempäälän kunta

Transkriptio

1 Oppimisen ja koulunkäynnin tukipalvelusuunnitelma Lempäälän kunta

2 7. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja oppilashuolto muodostavat kokonaisuuden. Tässä luvussa määrätään perusopetuslain mukaisesta oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Oppilashuolto sisältyy lukuun Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa säädettyjä tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Näitä tukimuotoja voi käyttää kaikilla kolmella tuen tasolla sekä yksittäin että samanaikaisesti toisiaan täydentävinä. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukea annetaan niin kauan sekä sen tasoisena ja muotoisena kuin se on tarpeellista. Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä kunkin oppilaan että opetusryhmän vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteettömyyteen sekä oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien monimuotoistumista ja syvenemistä sekä pitkäaikaisvaikutuksia. On huolehdittava oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä toimimisessa sekä tuettava oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien sekä muiden tuen ammattihenkilöiden monialainen yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa, arvioinnissa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Yhteistyöhön kulloinkin osallistuvat ammattihenkilöt harkitaan tapauskohtaisesti. Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden oppimisen edistymistä ja koulunkäynnin tilannetta tulee arvioida jatkuvasti. Ensimmäiseksi tarkastellaan koulussa käytössä olevia toimintatapoja, opetusjärjestelyjä ja oppimisympäristöjä sekä niiden soveltuvuutta oppilaalle. Tarkastelun pohjalta arvioidaan, voidaanko näitä muuttamalla toteuttaa oppilaalle aikaisempaa paremmin sopivia pedagogisia ratkaisuja. Arvioinnissa ja tuen suunnittelussa hyödynnetään mahdollisten muiden arviointien tuloksia ja otetaan huomioon oppilaalle aiemmin annettu tuki. Tuki annetaan oppilaalle ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei oppilaan etu tuen antamiseksi välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen sisällä sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle. 2 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

3 Kolmiportainen tuki Lempäälässä ERITYINEN TUKI Tehdään intensiivisesti toisin TEHOSTETTU TUKI Tehdään enemmän toisin YLEINEN TUKI Tehdään jotain lisää tai eri tavalla Laadukas perusopetus Kodin ja koulun yhteistyö Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 3

4 Ohjaus tuen aikana Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata tukea tarvitsevaa oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden opiskelussa. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen. Ohjauksen tavoitteena on, että tukea tarvitsevan oppilaan itseluottamus, itsearviointi- ja oppimaan oppimisen taidot sekä kyky suunnitella tulevaisuuttaan vahvistuvat. Huomiota kiinnitetään oppilaan arjenhallinnassa, opintojen suunnittelu- ja opiskelutaidoissa tai yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin. Näitä taitoja vahvistetaan tarkoituksenmukaisilla ohjauksellisilla toimintatavoilla. Ohjauksella pyritään siihen, että oppilas oppii asettamaan tavoitteita oppimiselleen ja ottamaan vastuuta opiskelustaan. Ohjauksen näkökulma otetaan huomioon arvioitaessa oppilaan tarvetta sekä tehostettuun että erityiseen tukeen. Osana pedagogista arviota tai pedagogista selvitystä arvioidaan oppilaan aikaisemmin saaman ohjauksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet ohjaukseen jatkossa. Oppimissuunnitelmaan tai HOJKSiin kirjataan myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjauksellista tukea suunniteltaessa tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa sekä hyödynnetään myös oppilashuollon ja oppilasta mahdollisesti avustavan henkilöstön asiantuntemusta. Päättövaiheen ohjauksessa etsitään yhdessä oppilaalle soveltuvia jatkoopintomahdollisuuksia ja selvitetään oppilaan tarvitseman tuen jatkuminen toisella asteella. Perusopetuksen päättövaiheessa tukea tarvitsevalle oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa tietoa ja mahdollisuus keskustella oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä erityisistä kysymyksistä Kodin ja koulun yhteistyö tuen aikana Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Kun oppilaalla on tuen tarvetta, kodin ja koulun yhteistyön merkitys korostuu. Yhteistyötapoja ja toimintamalleja kehitetään koko perusopetuksen ajalle ja koulunkäynnin nivelvaiheisiin. Koulun henkilöstön tulee tuntea säädökset ja määräykset, jotka liittyvät huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön oppilaan tukeen liittyvissä asioissa. Huoltajalle annetaan tietoa niiden soveltamisesta koulun arjessa, esimerkiksi oppilasta koskevien asioiden käsittelystä, tietojensaannista ja niiden luovuttamisesta sekä salassapidosta. Koulun henkilöstön on tärkeää olla yhteydessä kotiin heti, kun oppilaalla ilmenee oppimisen tai koulunkäynnin ongelmia tai hänen hyvinvointinsa on vaarantumassa. Oppilaille ja huoltajille annetaan tietoa tuen saannin mahdollisuuksista, tuen kolmiportaisuudesta sekä käytettävissä olevista tukimuodoista. Huoltajia kannustetaan tukemaan osaltaan lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Oppilaan edistymisen ja tuen tarpeen arviointi sekä tuen suunnittelu on osa kodin ja koulun säännöllistä yhteistyötä. Tavoitteena on toimia yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilas tai huoltaja ei voi kuitenkaan kieltäytyä perusopetuslaissa säädetyn tuen vastaanottamisesta. Oppilas voi tarvita myös yksilökohtaisen oppilashuollon tukea. Yksilökohtaisen oppilashuollon tuki perustuu vapaaehtoisuuteen ja edellyttää oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumusta (katso luku 8 Oppilashuolto). 4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

5 Lempäälän kunta Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Opetuksen järjestäjä laatii vuosittain opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman, jossa oppimisen ja koulunkäynnin tuen resurssi jaetaan seuraavaksi lukuvuodeksi. Kasvatuksen ammattihenkilöt tekevät kunta- ja yksikkötasolla säännöllisesti yhteistyötä.oppimisen ja koulunkäynnin tuki voidaan järjestää yleisopetuksen luokassa, joustavin ryhmittelyin tai yksilöohjauksessa oppilaan tuen tarpeen mukaan. Lempäälässä ennaltaehkäisevää työtä ja varhaista puuttumista ovat lasta ja nuorta arvostava, osallistava ja innostava ilmapiiri, laadukas pedagogiikka sekä ammatillinen ja luottamuksellinen kumppanuus kotien kanssa. Toimintatavoista ja tiedonsiirrosta nivelvaiheissa on sovittu kunnallisesti. Yhteistyökumppaneiden kanssa luodaan ennaltaehkäiseviä työtapoja tarpeiden mukaisesti. Esimerkkinä yhteinen kunnallinen poissaoloseurantamalli. Lempäälän kouluilla on käytössä yhteisiä toimintamalleja koskien oppilaiden osallistamista, koulujen työrauhaa ja oppilaiden sosiaalisten taitojen edistämistä. Lempäälän kunnan sivistystoimen johtosäännössä määritetään hallintopäätösten tekijöiden eri toimivaltuudet. Ohjaustyöhön liittyvä opettajien suorittama pedagoginen havainnointi ja kirjaaminen toimivat pohjana ohjauksen ja tuen tarpeen arvioinnissa ja suunnittelussa.tarvittaessa yhteistyöhön osallistuvat tarvittavat tuen ammattihenkilöt. Huoltajille tiedotetaan opetuksen järjestämisestä, opetussuunnitelmasta, opintoihin liittyvästä arvioinnista, tukimuodoista koulupolun eri vaiheissa sekä yksittäisen kouluyhteisön toimintamalleista ja toimintaohjeista. Kunta- ja koulutasolla huoltajilla on mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun. 5

6 7.2. Yleinen tuki Laadukas perusopetus on perusta oppilaan oppimiselle ja hyvinvoinnille. Oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksia ehkäistään ennakolta esimerkiksi opetusta eriyttämällä, opettajien keskinäisellä sekä muun henkilöstön yhteistyöllä, ohjauksella sekä opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Opetuksessa otetaan huomioon sekä ryhmän että yksittäisen oppilaan tarpeet. Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen. Tämä tarkoittaa yleensä yksittäisiä pedagogisia ratkaisuja sekä ohjaus- ja tukitoimia, joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa osana koulun arkea. Yleistä tukea annetaan heti tuen tarpeen ilmetessä, eikä tuen aloittaminen edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen antaminen kuuluvat kaikkiin kasvatus- ja opetustilanteisiin. Tuki järjestetään opettajien ja muun henkilöstön yhteistyönä. Oppilaan ja huoltajan kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Yleisen tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta ja oppiaineiden oppimäärien yksilöllistämistä. Oppilaan tuen tarpeisiin vastataan esimerkiksi tukiopetuksella, osa-aikaisella erityisopetuksella tai ohjauksen keinoin. Oppimissuunnitelmaa voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea. Tällöin oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma. Pidemmälle edistyneen oppilaan opiskelua voidaan syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman avulla. 6 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

7 Lempäälän kunta Oppimista ja koulunkäyntiä tuetaan esimerkiksi opettajien yhteistyöllä, opetusta eriyttämällä, opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla, tukiopetuksella, osa-aikaisella erityisopetuksella tai ohjaajan tuella. Yleisessä tuessa annettu tuki kirjataan, ja sen toteutumista ja vaikutusta arvioidaan. Aloitteen tuen tarpeesta voi tehdä oppilas itse, huoltaja, luokan- tai aineenopettaja, erityisopettaja tai muu tuen ammattihenkilö. Päävastuu yleisen tuen toteuttamisesta on oppilasta opettavilla luokan- tai aineenopettajilla, jotka konsultoivat tarvittaessa muita tuen ammattihenkilöitä. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 7

8 Toimintamalli huolen herätessä luokanopettajalle/aineenopettajalle (luokanvalvojalle) 1. Huoli herää Huolesi herää oppilaan oppimiseen tai muihin asioihin liittyen 2. Keskustele ja konsultoi Keskustele erityisopettajan ja muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa 3. Ota yhteys huoltajiin Keskustele huoltajien ja oppilaan kanssa joko puhelimitse tai kutsu tapaamiseen 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

9 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettu tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä, ja niin kauan kun oppilas sitä tarvitsee. Oppilaan tehostettu tuki suunnitellaan kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Oppilas tarvitsee yleensä myös useampia tukimuotoja. Tehostettu tuki annetaan muun opetuksen yhteydessä joustavin opetusjärjestelyin. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta ja oppiaineiden oppimäärien yksilöllistämistä. Esimerkiksi osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu tehostetun tuen aikana. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki järjestetään opettajien ja muun henkilöstön yhteistyönä. Tehostetun tuen aikana annettava tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli arvioinnin perusteella todetaan tuen tarpeen muuttuneen tai annettu tuki ei hyödytä oppilasta, päivitetään oppimissuunnitelma vastaamaan uutta tilannetta Pedagoginen arvio Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Kirjallisessa pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanne koulun, oppilaan sekä huoltajan näkökulmista oppilaan saama yleinen tuki ja arvio eri tukimuotojen vaikutuksista oppilaan vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet, oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, ohjauksellisilla, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta voidaan tukea arvio tehostetun tuen tarpeesta. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma tai muita suunnitelmia, hyödynnetään niitä huoltajan luvalla. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa palaaminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Käsittelyä koskevat tiedot kirjataan opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla, esimerkiksi kirjallisesti laadittuun pedagogiseen arvioon Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana 9

10 Tehostetun tuen aikana oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma on opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tavoitteista, tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta ja ohjauksesta. Tavoitteena on turvata oppilaalle edellytykset edetä opinnoissaan ja edistää hänen hyvinvointiaan. Oppimissuunnitelma tukee kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma tai muita suunnitelmia, niitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Oppimissuunnitelman laatimisen yhteydessä sovitaan tavoitteiden toteutumisen seurannasta ja suunnitelman tarkistamisen aikataulusta. Lisäksi oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan tuen tarvetta aina oppilaan tilanteen muuttuessa. Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tuen järjestäminen edellyttää: Oppilaskohtaiset tavoitteet oppilaan näkemys tavoitteistaan ja kiinnostuksen kohteistaan oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät vahvuudet, oppimisvalmiudet sekä erityistarpeet oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet Pedagogiset ratkaisut oppimisympäristöihin liittyvät ratkaisut oppilaan tukeen liittyvät ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat ja kommunikointitavat oppilaalle annettava tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet Tuen edellyttämä yhteistyö ja palvelut oppilashuollon ja muiden asiantuntijoiden antama tuki ja eri toimijoiden vastuunjako opetukseen osallistumisen edellyttämien perusopetuslain mukaisten tulkitsemisja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden, apuvälineiden ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen sekä eri toimijoiden vastuunjako yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki 10 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

11 Tuen seuranta ja arviointi oppimissuunnitelman tavoitteiden toteutumisen seuranta, toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi sekä arviointiajankohdat oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävä arviointi oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanteesta sekä oppilaan itsearviointi arvioinnissa käytettävät menetelmät joiden avulla oppilas voi osoittaa osaamistaan hänelle sopivin tavoin oppimissuunnitelman tarkistaminen ja sen ajankohta suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelma muissa tilanteissa Oppimissuunnitelmaa käytetään vaikka oppilas ei saisi tehostettua tukea, mikäli oppilas etenee eri oppiaineiden opinnoissa vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaisesti opetus järjestetään erityisin opetusjärjestelyin perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilas on otettu joustavan perusopetuksen toimintaan. Näissä tilanteissa laadittava oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osaalueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 11

12 7.3.3 Lempäälän kunta Pedagogisen arvion laatii oppilaan luokan- tai aineenopettaja erityisopettajaa konsultoiden. Pedagogisen arvion laadinnassa tehdään yhteistyötä oppilaan, huoltajan ja tarvittaessa muiden tuen ammattihenkilöiden kanssa. Kouluilla kokoontuu säännöllisesti koulun pedagoginen työryhmä, joka käsittelee tehostettuun tukeen siirtymisen, toteuttamisen ja päättämisen perustuen pedagogiseen arvioon. Oppimissuunnitelman laadinnasta vastaa luokan- tai aineenopettaja erityisopettajaa konsultoiden. Suunnitelma tehdään yhteistyössä huoltajien, oppilaan ja tarvittaessa muiden tuen ammattihenkilöiden kanssa. Oppimissuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja tarve tehostetun tuen jatkamisesta kirjataan. Tehostetun tuen käytännön järjestäminen suunnitellaan koulukohtaisesti vastaamaan vuosittaista oppilaiden tuen tarvetta tulevaa lukuvuotta ennakoiden.tehostetun tuen käytännön järjestelyitä tarkastellaan lukuvuoden aikana joustavasti. Tehostetun tuen järjestämisestä ja arvioinnista sekä yhteistyöstä oppilaan ja huoltajien kanssa vastaa luokanopettaja tai aineenopettaja yhteistyössä erityisopettajan kanssa. 12 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

13 Vastuunjako yleisessä ja tehostetussa tuessa Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 13

14 Opiskelun erityiset painoalueet 14 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

15 7.4. Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Erityisen tuen tehtävänä on antaa oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa, opiskelumotivaatiota ja mahdollisuutta kokea onnistumisen ja oppimisen iloa vahvistetaan. Samoin tuetaan oppilaan osallisuutta ja vastuunottoa opiskelusta. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetus ja oppilaan saama muu tuki muodostavat järjestelmällisen kokonaisuuden. Käytettävissä ovat kaikki perusopetuslain mukaiset tukimuodot. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityistä tukea saava oppilas opiskelee joko oppiaineittain tai toiminta-alueittain. Mikäli oppilas opiskelee oppiaineittain, hän opiskelee eri oppiaineissa joko yleisen tai yksilöllistetyn oppimäärän mukaisesti. Sellaiselle oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, annetaan erityisopetusta hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. Erityisopetukseen sisältyvillä pedagogisilla ratkaisuilla pyritään ensisijaisesti turvaamaan oppilaan oppiminen. Pedagogiset ratkaisut voivat liittyä esimerkiksi opetukseen ja työtapoihin tai valittaviin materiaaleihin ja välineisiin. Nämä vaihtelevat oppimisen tavoitteiden ja sisältöjen sekä oppilaan henkilökohtaisten tarpeiden mukaisesti. Oppilaalla on perusopetuslain mukaan oikeus saada oppimisensa tueksi tukiopetusta ja osa-aikaista erityisopetusta myös osana erityisopetusta. Oppimista tukevien erityisopetuksen pedagogisten ratkaisujen lisäksi erityistä tukea saavalla oppilaalla on oikeus myös muuhun tukeen. Tällaista muuta tukea ovat esimerkiksi ohjaus, yksilökohtainen oppilashuolto, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet Pedagoginen selvitys Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tuen tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Opetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä hankkii oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta kirjallisen selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa moniammatillisena yhteistyönä tehdyn kirjallisen selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tai erityisestä tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Näiden kahden selvityksen perusteella opetuksen järjestäjä tekee kirjallisen arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Selvitysten ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi. 15

16 Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan oppilaan oppimisen eteneminen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanne koulun, oppilaan sekä huoltajan näkökulmista oppilaan saama tehostettu tai erityinen tuki ja arvio eri tukimuotojen vaikutuksista oppilaan vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet, oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä,ohjauksellisilla, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta voidaan tukea arvio erityisen tuen tarpeesta arvio ja perustelut sille, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Jos oppilas on jo saanut erityistä tukea, hyödynnetään aiemmin laadittua pedagogista selvitystä ja HOJKSia. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma tai muita suunnitelmia, myös niitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla Erityisen tuen päätös Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa. Päätös erityisestä tuesta tehdään hallintolain mukaisesti. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Päätökseen on liitettävä valitusosoitus, sillä huoltajat voivat hakea siihen muutosta valittamalla. Päätös on aina perusteltava. Päätöksen perustelut sisältyvät pedagogiseen selvitykseen ja mahdollisiin lausuntoihin. Yleensä erityisen tuen päätös tehdään, jos todetaan, ettei oppilaan saama tehostettu tuki ole riittänyt. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä myös ennen esi- tai perusopetuksen alkamista tai esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Päätös tulee tarkistaa myös aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa sellaisissa asioissa, joista päätetään erityisen tuen päätöksessä. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisestä tuesta tehdään uusi päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilaalle ryhdytään antamaan tehostettua tukea. 16 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

17 Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Kaikki erityistä tukea saavan oppilaan tuki kirjataan HOJKSiin. Se on kirjallinen suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tavoitteista, sisällöistä, käytettävistä opetusjärjestelyistä, pedagogisista menetelmistä ja oppilaan tarvitsemasta tuesta ja ohjauksesta. Erityistä tukea varten tehtävä HOJKS perustuu pedagogisessa selvityksessä tuotettuun tietoon ja erityisen tuen päätöksen sisältöön. HOJKSin laatimisessa voidaan hyödyntää oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa. Jos oppilas on jo saanut erityistä tukea, hyödynnetään aiemmin laadittua pedagogista selvitystä ja HOJKSia. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma tai muita suunnitelmia, niitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Erityistä tukea varten laadittavan HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tuen järjestäminen edellyttää: Oppilaskohtaiset tavoitteet oppilaan näkemys tavoitteistaan ja kiinnostuksen kohteistaan oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät vahvuudet, oppimisvalmiudet sekä erityistarpeet oppilaan oppimiseen, työskentelytaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet oppilaan kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät Pedagogiset ratkaisut oppimisympäristöihin liittyvät ratkaisut oppilaan tukeen liittyvät ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat ja kommunikointitavat oppilaalle annettava tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet Opetuksen järjestäminen Oppimisen ja koulunkäynnin tuki oppilaan opetuksen järjestäminen muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisluokalla muun opetuksen yhteydessä opiskelevalle oppilaalle samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena annettava erityisopetus erityisluokalla opiskelevalle oppilaalle nimetty yleisopetuksen yhteistyöluokka ja suunnitelma oppilaan opiskelusta tässä luokassa oppilaan koulukuljetusten järjestelyt ja vastuut sekä suunnitelma kuljetusta odottavan oppilaan ohjatusta toiminnasta ja valvonnasta 17

18 Tuen edellyttämä yhteistyö ja palvelut oppilashuollon ja muiden asiantuntijoiden antama tuki ja eri toimijoiden vastuunjako erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden, apuvälineiden ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen sekä eri toimijoiden vastuunjako yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa Tuen seuranta ja arviointi HOJKSin tavoitteiden toteutumisen seuranta, toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi sekä arviointiajankohdat oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävä arviointi oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanteesta sekä oppilaan itsearviointi oppimisen arvioinnissa käytettävät menetelmät joiden avulla oppilas voi osoittaa osaamistaan hänelle sopivin tavoin HOJKSin tarkistaminen ja sen ajankohta suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä yksilöllistettyjen oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskeltavien oppiaineiden arviointi suhteessa HOJKSissa määriteltyihin tavoitteisiin ja sisältöihin Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilölliset tavoitteet ja keskeiset sisällöt toiminta- alueittain oppilaan edistymisen arviointi suhteessa HOIKSissa hänelle määriteltyihin tavoitteisiin ja sisältöihin toiminta-alueittain Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKSiin voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKS tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi. Sitä muutetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Jos erityisen tuen antaminen päätetään lopettaa, oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tehostetun tuen antamiseksi. 18 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

19 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset ja se voi perustua erilaajuisiin oppimääriin. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Eri oppiaineissa ilmeneviä vaikeuksia voidaan ennaltaehkäistä ja oppimista tukea erilaisilla eriyttämisen keinoilla ja perusopetuslaissa säädetyillä tukimuodoilla. Jos oppilaalle määritellään opiskelun erityiset painoalueet jossakin oppiaineessa, hän voi keskittyä opiskelussa tämän oppiaineen keskeisiin sisältöihin. Tällöin oppilas opiskelee oppiainetta vielä yleisten tavoitteiden mukaisesti ja hänen suorituksensa arvioidaan suhteessa yleiseen oppimäärään. Mikäli edes oppiaineen keskeisiin sisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Esimerkiksi kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute, puutteellinen opiskelutekniikka tai käyttäytymisen haasteet eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Pedagoginen selvitys sisältää erilliset perustelut yksilöllistämiselle kussakin oppiaineessa. Jokaisen oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskella oppiainetta yleisen oppimäärän mukaan vai tuleeko oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Jos yksilöllistettyjen oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös. Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä voidaan soveltaa. Ne kuvataan riittävän selkeästi ja yksityiskohtaisesti oppilaan HOJKSissa. Tämä on tärkeää, koska oppilaan opetus ja arviointi toteutetaan HOJKSiin kirjatun perusteella kyseisessä oppiaineessa. Oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa HOJKSissa määriteltyihin, hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin. Oppilaan opiskelua tuetaan lisäksi erilaisilla pedagogisilla järjestelyillä ja tarvittaessa eri tukimuodoilla. Kunkin oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä, laativat edellä mainitut HOJKSin sisällöt. Jos oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa. Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Sanallista arviointia voidaan käyttää numeroarvioinnin sijasta kaikilla vuosiluokilla ja myös päättötodistuksessa. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt ja se perustuu jokaisen oppilaan kohdalla yksilölliseen harkintaan. Vapauttamisesta oppiaineen opiskelusta tehdään hallintopäätös perusopetuslain 18 :n perusteella. Jos oppilaalla on erityisen tuen päätös, vapauttamisesta päätetään erityisen tuen päätöksessä. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden oppiaineiden opiskelusta vapauttamisesta on säädetty erityissäännöksissä. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa. Oppiaineen oppimäärien yksilöllistäminen ja oppiaineesta vapauttaminen tehdään yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille tulee selvittää näiden toimenpiteiden vaikutukset jatkoopintoihin. 19

20 Lempäälän kunta Erityinen tuki Erityinen tuki järjestetään lukuvuosittain joustavin järjestelyin. Näitä ovat esimerkiksi samanaikaisopetus, integraatioryhmät sekä osa-aikainen tai kokoaikainen pienryhmäopetus. Tuen järjestäminen kirjataan koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan perustuvaan suunnitelmaan. Pedagogisen selvityksen laatii erityisopettaja yhteistyössä luokan- tai aineenopettajan kanssa. Selvitys käsitellään koulun pedagogisessa työryhmässä. Pedagoginen työryhmä seuraa ja arvioi tuen toteutumista säännöllisesti. Erityisen tuen valmistelusta ja siihen liittyvästä oppilaan ja huoltajan kuulemisesta vastaa pedagogisen selvityksen laatija. Erityisen tuen päätöksen tekee sivistystoimen johtosäännön määrittelemä viranhaltija. Erityisen tuen päätös tarkistetaan 2. vuosiluokan jälkeen ja ennen 7. vuosiluokan alkamista ja aina tuen tarpeen muuttuessa. Suunnitelmassa hyödynnetään aikaisempia asiakirjoja, kuten pedagogista selvitystä sekä erityisen tuen päätöksen sisältöä. Asiantuntijalausuntojen sisältöjä hyödynnetään siten, kuin se oppilaan opetuksen järjestämiseksi on tarkoituksenmukaista. Oppilaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) laaditaan viipymättä sen jälkeen, kun erityisen tuen päätös on tehty. Jatkossa HOJKS laaditaan aina lukuvuoden alussa sekä arvioidaan ja tarkistetaan vähintään kerran lukuvuoden aikana. Erityisen tuen tai yksilöllistetyn oppimäärän purkamiseksi laaditaan pedagoginen selvitys, joka käsitellään koulun pedagogisessa työryhmässä. Purkamisesta tehdään viranhaltijapäätös. 20 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

21 Pidennetty oppivelvollisuus Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapselle laaditaan HOJKS esiopetuksen alkaessa. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua. Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti kolmella eri tavalla: Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää kahdeksan vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppilaan tarve pidennettyyn oppivelvollisuuteen arvioidaan erityisen tuen päätöksen tarkistamisen yhteydessä. Jos todetaan, ettei oppilas enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tehdään päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jonka jälkeen oppilas kuuluu yleisen oppivelvollisuuden piiriin. Tarvittaessa oppilaalle voidaan edelleen antaa erityistä tukea. 21

22 Lempäälän kunta Pidennetty oppivelvollisuus Oppilaat ohjautuvat 11-vuotisen oppivelvollisuuden piiriin monen eri yhteistyötahon kautta, mm. sairaanhoitopiiri, perheneuvola, terveyskeskuspsykologi. Pidennetystä oppivelvollisuudesta neuvotellaan yhteistyössä suosittelevan tahon, huoltajien sekä koulun edustajan kanssa. Huoltajat hakevat oppilaalle oikeutta osallistua 11-vuotiseen oppivelvollisuuteen. Hallinnollisen päätöksen tekee sivistysjohtaja. Huoltajien kanssa tehdään säännöllistä yhteistyötä. Lapsen tulevaa koulupolkua suunnitellaan yhdessä huoltajien, varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa. Moniammatillinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien kanssa on säännöllistä. Eri tuen ammattihenkilöiden kanssa tavataan yhteistyöpalavereissa säännöllisesti. Oppiainekokonaisuuksia toteutetaan erilaisten projektien ja teemapäivien yhteydessä yhteistyössä muiden oppilaiden kanssa Toiminta-alueittain järjestettävä opetus Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta- alueittain. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus 22 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

23 voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä. Opetus järjestetään toiminta-alueittain vain kun todetaan, ettei oppilas kykene opiskelemaan edes oppiaineiden yksilöllistettyjä oppimääriä. Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueittain järjestävän opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän suoriutuu mahdollisimman itsenäisesti elämässään. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet. Koulupäivän eri tilanteita hyödynnetään oppimisessa, ja oppimisympäristöä kehitetään toimivaksi ja oppilasta motivoivaksi. Oppilaan yksilölliset tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä oppilaan edistymisen arviointi kuvataan HOJKSissa kullekin toiminta- alueelle. Tavoitteet asetetaan siten, että ne ovat saavutettavissa olevia ja oppilaalle mielekkäitä. Toiminta-alueet voivat sisältää jonkin yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla on vahvuuksia tässä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa eri toimintaalueiden sisältöjä voidaan yhdistää. Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa tuetaan oppilaan kokonaiskehitystä sekä edistetään ja ylläpidetään oppilaan toimintakykyä. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Lisäksi tehdään opettajien keskinäistä sekä muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä. Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta, edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä antaa mahdollisuuksia monipuolisesti harjoitella taitoja arjen eri tilanteissa. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on vuorovaikutuksen muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja tuottamisen harjoittelu. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen tarkoituksenmukaisia tapoja kommunikoida. Oppilaalla tulee olla tarvittaessa käytettävissään vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitoja harjoitellaan eri tilanteissa koulupäivän aikana. Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan ryhmässä toimimisen taitojen ja osallisuuden kehittyminen. Opetuksen tulee sisältää erilaisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoittelua tukevia osa-alueita. Oppilaan itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetuksen tulee tukea oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä. Kognitiivisten taitojen oppimisen tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon sekä syy-seuraussuhteen oppimista edistäviä osaalueita. Oppimisen tavoitteena on kehittää lukemisen, kirjoittamisen ja matemaattisten taitojen perusvalmiuksia. Oppiaineiden sisällöistä voidaan saada aineistoa kognitiivisten taitojen oppimiseen. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista ympäristönsä toimintaan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetuksen tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arjen taitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa käsitteleviä osa-alueita. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen, kielen ja kommunikaation, tieto- ja 23

24 viestintäteknologisten taitojen, sosiaalisten sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle ja harjoittelulle. Ne puolestaan vahvistavat päivittäisten taitojen hallintaa. Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä. Lempäälän kunta Toiminta-alueittain järjestettävä opiskelu Opetuksen järjestäjä määrittelee opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa yksikön/yksiköt, jonka toimialueeseen toiminta-alueittain opiskelu kuuluu. Koulukohtaisessa opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa määritellään tarkemmin toiminta-alueittain opiskelu Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot Tukiopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella voidaan ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta tulee järjestää suunnitelmallisesti sekä niin usein kuin on tarpeen. Tukiopetukselle on ominaista yksilöllisesti suunnitellut tehtävät, ajankäyttö ja ohjaus. 24 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

25 Tukiopetuksen järjestämisessä tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa. Ennakoivassa tukiopetuksessa uusiin opittaviin asioihin perehdytään jo etukäteen. Tukiopetuksella voidaan vastata myös poissaoloista johtuviin tuen tarpeisiin. Koulutyö tulee suunnitella siten, että jokaisella oppilaalla on tarvittaessa mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen toteuttamisessa. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja, sen voi tehdä myös oppilas tai huoltaja. Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä. Tukiopetusta pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille annetaan tietoa tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille, sekä oppilaan velvollisuudesta osallistua hänelle järjestettyyn tukiopetukseen. Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla. Osana pedagogista arviota ja selvitystä arvioidaan oppilaan aikaisemmin saaman tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet tukiopetukseen jatkossa. Oppimissuunnitelmaan ja HOJKSiin kirjataan myös tukiopetuksen tavoitteet ja antaminen. Lempäälän kunta Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 25

26 Tukiopetus Tukiopetusta annetaan joustavilla käytänteillä joko oppilaan koulupäivän aikana tai oppituntien ulkopuolella.tukiopetus voi olla yksilöopetusta, samanaikaisopetusta tai pienryhmäopetusta. Tukiopetusta voidaan antaa myös ennaltaehkäisevänä tukitoimena. Tukiopetusta voi antaa oppilaan oma tai muu opettaja. Tukiopetus on suunnitelmallista ja sen tarjoaminen tukitoimena kirjataan oppilaan pedagogisiin asiakirjoihin Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaille, joilla on esimerkiksi kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, vuorovaikutustaidoissa tai koulunkäynnissä. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on 26 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

27 vahvistaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksia. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamista suunnitellaan, sen tarvetta ja vaikutuksia arvioidaan opettajien keskinäisenä yhteistyönä sekä yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Osaaikaista erityisopetusta pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille annetaan tietoa sen merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille, sekä oppilaan velvollisuudesta osallistua siihen. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan kaikilla tuen tasoilla. Tehostetun tuen aikana osaaikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu. Oppilas voi saada osa- aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen aikana ja opiskellessaan erityisluokassa. Osana pedagogista arviota ja selvitystä arvioidaan oppilaan aikaisemmin saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet osa-aikaiseen erityisopetukseen jatkossa. Oppimissuunnitelmaan ja HOJKSiin kirjataan myös osa-aikaisenerityisopetuksen tavoitteet ja antaminen. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Lempäälän kunta 27

28 Osa-aikainen erityisopetus on joko ennaltaehkäisevää tai jo ilmenneitä vaikeuksia kuntouttavaa. Erityisopettaja kartoittaa yhdessä luokan- tai aineenopettajien kanssa ne oppilaat, jotka tarvitsevat osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan oppilasta opettavien henkilöiden yhteistyönä. Opetuksen suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä monialaisen asiantuntijaryhmän kanssa. Osa-aikaisen erityisopetuksen kohdentumista tarkastellaan koulun sisällä säännöllisesti ja muutoksia tehdään tarpeen mukaan joustavasti. Osa-aikainen erityisopetus on koulun sisäistä pedagogista toimintaa ja koulunkäynnin tukea. Oppilaalle ja huoltajalle annetaan tietoa osa-aikaisesta erityisopetuksesta. Osa-aikaisen erityisopetuksen käyttäminen tukimuotona kirjataan oppilaan pedagogisiin asiakirjoihin Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut sekä erityiset apuvälineet kaikilla tuen tasoilla. Tarkoituksena on turvata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset, esteettömyys ja mahdollisuus vuorovaikutukseen kaikkina koulupäivinä. 28 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

29 Oppilaalle järjestetään tarvittaessa tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilaisia symbolijärjestelmiä. Viittomakieltä käyttävien oppilaiden kommunikaation tukena voidaan tarvittaessa käyttää viittomakielen tulkkia tai viittomakielentaitoista avustajaa. Eriasteisesti kuulovammaisten oppilaiden kohdalla tulkkauksen menetelmä saattaa olla myös jokin muu kuin viittomakielen tulkkaus. Oppilaan kielellisen erityisvaikeuden takia käytetään puhevammaisten tulkkia tai puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä hallitsevaa avustajaa. Myös opettaja voi tukea oppilaita kommunikoinnissa viittomien tai muiden symbolien avulla. Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa, antaa tukea sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja ohjaa ja tukee oppilasta päivittäisissä tilanteissa oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai muiden tuen ammattihenkilöiden ohjeiden mukaisesti. Opettajat ja avustajat suunnittelevat ja arvioivat työtään yhdessä sekä tarvittaessa muun henkilöstön kanssa. On tärkeää, että työn- ja vastuunjako on selkeä. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Avustajan antama tuki edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään. Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle. Erityisten apuvälineiden tarve voi liittyä näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen tai muuhun fyysiseen tarpeeseen. Se voi liittyä myös oppimisen erityistarpeisiin. Tällöin käytetään esimerkiksi erilaisia tietoteknisiä sovelluksia, äänikirjoja, matematiikan havainnollistamisen välineitä tai keskittymistä tukevia apuvälineitä. Oppilaan kanssa työskentelevät perehtyvät riittävästi opetukseen osallistumisen edellyttämien apuvälineiden käyttöön sekä ohjaavat oppilasta ja huoltajaa näiden käytössä yhteistyössä tuen muiden ammattihenkilöiden kanssa. Apuvälineitä käytetään suunnitelmallisesti ja niiden käyttöä ja tarvetta arvioidaan säännöllisesti. Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä opetukseen osallistumisen edellyttämien palvelujen ja apuvälineiden käytön eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa muita asiantuntijoita. Oppilaan tukeminen voi edellyttää erityisosaamista, jota oman koulun henkilöstöllä ei ole riittävästi. Tällöin hyödynnetään esimerkiksi oppimis- ja ohjauskeskusten oppilaille tarjoamia palveluja ja henkilöstölle suunnattua koulutusta ja konsultaatiota. Opetuksen järjestäjä päättää tulkitsemis- ja avustajapalveluista sekä muista opetuspalveluista ja erityisistä apuvälineistä. Palveluiden ja apuvälineiden tarve ja määrä arvioidaan moniammatillisena yhteistyönä hyödyntäen oppilaan ja huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. Tehostettua tukea saavan oppilaan palveluiden ja apuvälineiden tarve arvioidaan pedagogisessa arviossa. Erityistä tukea saavan oppilaan palveluiden ja erityisten apuvälineiden tarve arvioidaan pedagogisessa selvityksessä ja niistä päätetään erityisen tuen päätöksessä. Yleistä ja tehostettua tukea saavalle oppilaalle mahdollisista palveluista ja erityisistä apuvälineistä tehdään hallintopäätös. Palveluiden ja apuvälineiden käyttö kuvataan oppimissuunnitelmassa tai HOJKSissa. Lempäälän kunta 29

30 Koulujen avustajaresursseja tarkastellaan lukuvuosittain oppilaiden tuen tarpeiden pohjalta. Koulun sisällä avustajapalveluiden jakautuminen suunnitellaan koulun pedagogisessa työryhmässä oppilaslähtöisesti.mikäli oppilaiden tuen tarve muuttuu, tehdään muutoksia joustavasti lukuvuoden aikana. Avustajapalveluiden käyttäminen tukitoimena kirjataan oppilaan pedagogisiin asiakirjoihin. Tarvittavat tulkitsemispalvelut järjestetään opetuksen järjestämiseen liittyvissä asioissa. Oppilaan tarpeet koskien opetuksen osallistumisen edellyttämiä apuvälineitä kartoitetaan ja apuvälineiden käyttöönotto tehdään suunnitelmallisesti. Oppilaalle ja huoltajille tiedotetaan käytettävistä tukimuodoista ja tuen suunnittelu pyritään tekemään yhteistyössä huoltajien ja oppilaan kanssa. Sovitut tukitoimet kirjataan ja niille määritellään vastuuhenkilö. 30 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

31 Tukea tarvitseva oppilas alakoulussa Ongelman havaitseminen: Yleistä tukea on - tukiopetus - eriyttäminen - joustavat ryhmittelyt - kotitehtävissä tukeminen Vastuu: Luokanopettaja vastaa tuen antamisesta koulussa sekä yhteyden pidosta huoltajiin. Muut toimenpiteet: Tukitoimet kirjataan Wilmaan. Kotia informoidaan tukitoimista, tarvittaessa sopimus huoltajien kanssa tukitoimista. Jos yleinen tuki ei riitä: Vastuu: Muut toimenpiteet: Tehostettua tukea on - osa-aikainen erityisopetus - eriyttäminen - tukiopetus - suulliset kokeet - pilkottu koealue - muut koejärjestelyt - äänikirjat/ekirjat/yksilöllinen oppimateriaali - pienryhmä- /yksilöopetus - ohjaajan tuki - apuvälineiden hyödyntäminen - kuraattorin tai muiden asiantuntijoiden palvelut - opetuksen erityiset painoalueet oppiaineissa - koulun ulkopuolinen tuki, esim. terapiat Luokanopettaja tekee pedagogisen arvion ja konsultoi tarvittaessa oppilaan muita opettajia ja erityisopettajaa. Luokanopettaja/aineenopettaja vastaa ensisijaisesti tuen antamisesta. Luokanopettaja/aineenopettaja vastaa tehostetun dokumentoinnista ja arvioinnista. Luokanopettaja/aineenopettaja vastaa että oppilaan muut opettajat/muu henkilöstö tietävät opetuksen kannalta merkittävät asiat. Tuki annetaan ensisijaisesti muun opetuksen yhteydessä. Opetussuunnitelma on lähtökohtana opettajille, jotka opetettavat tehostettua tukea saavaa oppilasta. Päätös tehostetusta tuesta tehdään koulun pedagogisessa työryhmässä. Luokanopettaja laatii yhteistyössä huoltajien kanssa oppimissuunnitelman Tarvittaessa konsultoidaan erityisopettajaa tai muita asiantuntijoita sekä keskustellaan lisätoimenpiteistä. Oppimissuunnitelmaa käytetään pedagogisena asiakirjana sekä pohjana oppilaan opetuksen suunnittelulle ja toteutukselle. Tukitoimet ja pedagogiset asiakirjat kirjataan Wilmaan. Tehostettua tukea annetaan suunnitelmallisesti ja pitkäkestoisesti ja sen vaikutusta arvioidaan. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Jos tehostettu tuki ei ole riittävää tarvitaan erityisiä toimenpiteitä. Erityinen tuki Vastuu: 31 Muut toimenpiteet: Luokanopettaja ja erityisopettaja vastaavat pedagogisesta selvityksestä ja Päätös erityisestä tuesta on hallinnollinen päätös, josta voi valittaa.

32 - kaikki yleisen ja tehostetun tuen tukimuodot - koko- tai osa-aikainen erityisopetus - pienryhmä- /yksilöopetus - erityisapuvälineet - koulun ulkopuolinen tuki, esim. terapiat - ohjaajan tuki - henkilökohtainen ohjaus - eriyttäminen - yksilöllistäminen siihen liittyvästä huoltajien kuulemisesta. Pedagoginen selvitys pohjautuu aikaisemmin laadittuun pedagogiseen arvioon ja annettuun tehostettuun tukeen. Pedagoginen työryhmä hyväksyy pedagogisen selvityksen. Tarvittaessa pyydetään pedagogisen selvityksen liitteeksi psykologinen tai lääketieteellinen selvitys tai vastaava sosiaalinen selvitys. Erityisopettaja vastaa että oppilaan muut opettajat/muu henkilöstö tietävät opetuksen kannalta merkittävät asiat. Erityisopettaja vastaa HOJKSin laatimisesta ja arvioinnista yhteistyössä luokanopettajan ja huoltajien kanssa. Päätöksen jälkeen oppilaalle laaditaan HOJKS. Päätös erityisestä tuesta tehdään uudestaan ainakin 2. vuosiluokan jälkeen ja ennen 7. vuosiluokan alkua. HOJKS laaditaan lukukauden alkaessa tai erityisen tuen päätöksen jälkeen. HOJKSin toteutumista arvioidaan ennen lukukauden päättymistä. Jos HOJKSin sisältö muuttuu (esim. yksilöllistettyjen aineiden määrä) laaditaan uusi pedagoginen selvitys ja tehdään uusi erityisen tuen päätös. Laadinnan ja arvioinnin yhteydessä tavataan oppilas ja huoltajat. HOJKS on pedagoginen asiakirja, jonka perusteella suunnitellaan ja toteutetaan oppilaan opetus ja muu toiminta. 32 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

33 Tukea tarvitseva oppilas yläkoulussa Ongelman havaitseminen: Vastuu: Muut toimenpiteet: Yleistä tukea on - tukiopetus - eriyttäminen - joustavat ryhmittelyt - kotitehtävissä tukeminen Aineenopettaja vastaa tuen antamisesta koulussa. Luokanvalvoja vastaa yhteydenpidosta huoltajiin. Tukitoimet kirjataan Wilmaan. Kotia informoidaan tukitoimista, tarvittaessa sopimus huoltajien kanssa tukitoimista. Jos yleinen tuki ei riitä: Vastuu: Muut toimenpiteet: Tehostettua tukea on - osa-aikainen erityisopetus - eriyttäminen - tukiopetus - suulliset kokeet pilkottu koealue - muut koejärjestelyt - äänikirjat/ekirjat/yksilöllinen oppimateriaali - pienryhmä-/yksilöopetus - ohjaajan tuki - apuvälineiden hyödyntäminen - kuraattorin tai muiden asiantuntijoiden palvelut - opetuksen erityiset painoalueet oppiaineissa - koulun ulkopuolinen tuki, esim. terapiat Aineenopettaja tekee pedagogisen arvion ja konsultoi tarvittaessa oppilaan muita opettajia ja erityisopettajaa. Aineenopettaja vastaa ensisijaisesti tuen antamisesta. Aineenopettaja vastaa tehostetun tuen dokumentoinnista ja arvioinnista. Aineenopettaja vastaa että oppilaan muut opettajat/muu henkilöstö tietävät opetuksen kannalta merkittävät asiat. Päätös tehostetusta tuesta tehdään koulun pedagogisessa työryhmässä. Aineenopettaja laatii yhteistyössä huoltajien kanssa oppimissuunnitelman Tarvittaessa konsultoidaan erityisopettajaa tai muita asiantuntijoita sekä keskustellaan lisätoimenpiteistä. Oppimissuunnitelmaa käytetään pedagogisena asiakirjana sekä pohjana oppilaan opetuksen suunnittelulle ja toteutukselle. ppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuki annetaan ensisijaisesti muun opetuksen yhteydessä. Opetussuunnitelma on lähtökohtana opettajille, jotka opetettavat tehostettua tukea saavaa oppilasta. 33 Tukitoimet ja pedagogiset asiakirjat kirjataan Wilmaan. Tehostettua tukea annetaan suunnitelmallisesti ja pitkäkestoisesti ja sen vaikutusta arvioidaan.

34 Jos tehostettu tuki ei ole riittävää tarvitaan erityisiä toimenpiteitä. Erityinen tuki - kaikki yleisen ja tehostetun tuen tukimuodot - koko- tai osa-aikainen erityisopetus - pienryhmä-/yksilöopetus - erityisapuvälineet - koulun ulkopuolinen tuki, esim. terapiat - ohjaajan tuki - henkilökohtainen ohjaus - eriyttäminen - yksilöllistäminen Vastuu: Aineenopettaja ja erityisopettaja vastaavat pedagogisesta selvityksestä ja siihen liittyvästä huoltajien kuulemisesta. Pedagoginen selvitys pohjautuu aikaisemmin laadittuun pedagogiseen arvioon ja annettuun tehostettuun tukeen. Pedagoginen työryhmä hyväksyy pedagogisen selvityksen. Tarvittaessa pyydetään pedagogisen selvityksen liitteeksi psykologinen tai lääketieteellinen selvitys tai vastaava sosiaalinen selvitys. Erityisopettaja vastaa että oppilaan muut opettajat/muu henkilöstö tietävät opetuksen kannalta merkittävät asiat. Muut toimenpiteet: Päätös erityisestä tuesta on hallinnollinen päätös, josta voi valittaa. Päätöksen jälkeen oppilaalle laaditaan HOJKS. Päätös erityisestä tuesta tehdään uudestaan ainakin 2. vuosiluokan jälkeen ja ennen 7. vuosiluokan alkua. HOJKS laaditaan lukukauden alkaessa tai erityisen päätöksen jälkeen. HOJKSin toteutumista arvioidaan ennen lukukauden päättymistä. Jos HOJKSin sisältö muuttuu (esim. yksilöllistettyjen aineiden määrä) laaditaan uusi pedagoginen selvitys ja tehdään uusi erityisen tuen päätös. Erityisopettaja vastaa HOJKSin laatimisesta ja arvioinnista yhteistyössä aineenopettajan ja huoltajien kanssa. Laadinnan ja arvioinnin yhteydessä tavataan oppilas ja huoltajat. HOJKS on pedagoginen asiakirja, jonka perusteella suunnitellaan ja toteutetaan oppilaan opetus ja muu toiminta. 34 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

35 Tuen tasojen rajapinnat Oppilaan tuen taso ratkaistaan aina hänen yksilöllisen tuentarpeensa sekä oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanteen perusteella. Yleinen tuki Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata tukea tarvitsevaa oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden opiskelussa. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen. Suurikaan ohjaamisen tarve tai säännöllinen tukiopetus eivät yksinään ole syy siirtyä tehostettuun tukeen. Kun oppilas tarvitsee tavallista enemmän tukiopetusta tai useampaa muuta tukimuotoa, edetään tehostettuun tukeen. SDQ-lomakkeen täyttö tarvittaessa ennen siirtoa tehostettuun tukeen. Perusopetuslain 18 :ssä säädetään erityisistä opetusjärjestelyistä, joiden nojalla opetus voidaan perustelluista syistä järjestää muulla kuin perusopetuslaissa säädetyllä tavalla. Tehostettu tuki Tehostetussa tuessa tuen tarve on pitkäkestoista ja säännöllistä. Tehostettua tukea tulee antaa oppilaalle suunnitelmallisesti, kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti. Kaikessa oppilaan arvioinnissa on huomioitava hänen tuen tarpeensa ja hänelle on taattava mahdollisuus antaa monipuolisia ja erilaisia näyttöjä osaamisestaan. Jos oppilas ei tehostetun tuen keinoin selviydy koulutyöstä, on harkittava siirtymistä erityiseen tukeen. Oppilaan opetuksen järjestäminen pienluokassa ei sinällään vaadi erityisen tuen päätöstä, vaan erityisen tuen tarve arvioidaan oppilaan kokonaistilanteen ja tuen tarpeen perusteella. Erityinen tuki edellyttää erityisen tuen päätöksen. Erityisen tuessa kaikki tukimuodot ovat säännöllisiä ja pitkäkestoisia. Oppiaineen oppimäärä yksilöllistetään tarvittaessa. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 35

36 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen -Ennen oppimäärän yksilöllistämistä tarjotaan tukitoimia. -Mikäli arvioidaan että,edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. -Kieli ja kulttuuritausta, pienluokkaan sijoittaminen, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen. - Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Ennen erityisen tuen päätöstä tehdään pedagoginen selvitys, joka sisältää selvityksen annetusta tuesta sekä arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. -Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. -Tavoitteiden tulee olla oppilaalle riittävän haasteellisia. -Yksilöllistetyn oppiaineen tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKsissa. -E-kirja ei voi olla lähtökohtaisesti oppilaan yksilöllistetty oppimäärä. -Oppilaalle ja huoltajalle tulee selvittää yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutuksen jatko-opintoihin. -Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on myöhemmin tarpeen lisätä tai vähentää, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös. -Oppiaineen yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. 36 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

37 Arvioinnin kaksi tehtävää Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin ohjaaminen, tukeminen ja kannustaminen Oppilaan suoriutumisen kuvaaminen suhteessa tavoitteisiin Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 37

38 Arviointi tuen aikana Arviointi erityisessä tuessa - Arvioinnin periaatteet määritellään HOJKSissa. Sanallista arviointia voidaan käyttää kaikilla vuosiluokilla sekä päättötodistuksessa. - Arvioinnissa on käytettävä monipuolisia menetelmiä. - Oppilaan suorituksia ei verrata muiden oppilaiden suorituksiin. - Kokeet ja muut näytöt suunnitellaan yksilöllisesti (e-kirja ei voi olla suoraan oppilaan oppimäärä). - Oppimäärä asetetaan vastaamaan oppilaan suoritustasoa. - Kun oppilas hallitsee hyvin oman yksilöllistetyn oppimääränsä, hän saa siitä myös hyvän sanallisen arvion tai numeron. - Oppimistilanteissa ja kokeissa on annettava mahdollisuus erilaisiin näyttöihin tarvittavilla tukikeinoilla (mm. lisäaika, suullinen koe, tietokone, ohjaaja, tulkki). Arviointi tehostetussa tuessa - Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon myös silloin, kun ne ovat lieviä. - Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppimisvaikeuksien aiheuttamat haasteet oppimiselle. - Arvioinnissa on käytettävä monipuolisia menetelmiä. - Oppimistilanteissa ja kokeissa on annettava mahdollisuus erilaisiin näyttöihin tarvittavilla tukikeinoilla (mm. lisäaika, suullinen koe, tietokone, ohjaaja, tulkki). Arviointi yleisessä tuessa - Arvioinnissa ovat käytössä yleisopetuksen periaatteet ja käytännöt. - Arvioinnissa on käytettävä monipuolisia menetelmiä. - Oppimista arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin, hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. - Oppimistilanteissa ja kokeissa on annettava mahdollisuus erilaisiin näyttöihin tarvittavilla tukikeinoilla (mm. lisäaika, suullinen koe, tietokone, avustaja, tulkki). 38 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

39 Lempäälän koulujen oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelma 2017 LEMPÄÄLÄN KUNTA Kasvatus- ja opetuslautakunta 39

40 Lempäälän koulujen oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelma Seuraavassa käsitellään Lempäälän kunnan perusopetuksen oppilashuollon toimintatapoja. Lempäälän lukio soveltaa asiakirjaa opiskelijahuollon osalta. Esi- ja perusopetuksen osalta käytetään termiä oppilas. Lukion osalta käytetään termiä opiskelija. Sisällys 8.5 Oppilashuolto (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ) Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat KOULUKOHTAISET TARKENNUKSET : Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen KOULUKOHTAISET TARKENNUKSET: Yhteistyö oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa KOULUKOHTAISET TARKENNUKSET : Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. KOULUKOHTAISET TARKENNUKSET : LIITTEET

41 8.5 Oppilashuolto (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ) Monialainen oppilashuollon yhteistyö Hyvinvointiryhmä Koulu Oppilas Oppilashuolto Yhteisöllinen oppilashuolto Yksilökohtainen oppilashuolto Pedagoginen tuki Terveydenhoitaja Kuraattori Pedagoginen ryhmä Psykologi Pedagogiset yhteistyöpalaverit (Esim. HOJKS-palaveri, muut yksittäistä oppilasta koskevat pedagogiset palaverit) Oppilaskohtaisesti koottu asiantuntijaryhmä = Monialainen asiantuntijaryhmä 41

42 Oppilashuolto on oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Yksilökohtaista oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Oppilashuoltoon sisältyy uuden voimaan tulleen Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukai- nen oppilashuollon monialaisen yhteistyön rakenne. 1. Oppilashuollon monialainen ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, ohjauksesta ja arvioinnista. Lempäälässä Hyvinvointiryhmä toimii oppilashuollon yhteisöllisenä ohjausryhmänä, jonka toiminnassa huomioidaan varhainen tuki ja ennaltaehkäisevä toiminta. 2. Koulukohtainen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista yhteisöllisellä tasolla. Ryhmää johtaa opetuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin, turvallisuuden ja esteettömyyden edistäminen sekä ennaltaehkäisevä työ. 3. Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia oppilashuollon palveluja, joita ovat kouluterveydenhuolto, koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut sekä yksittäistä oppilasta koskeva monialainen oppilashuolto. Yksilökohtainen oppilashuollon monialainen asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön, joka vastaa oppilashuoltokertomuksen kirjaamisesta. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi edellyttää oppilaan tai huoltajan suostumusta. Oppilas- ja opiskelijahuollon toteuttamista, seurantaa ja laadunarviointia kartoitetaan vuosittaisilla perusopetuksen ja lukion päättöluokkalaisille suunnatuilla kyselyillä. Myös kouluterveyskyselyt antavat tietoa palveluiden tarpeesta ja toimivuudesta. Oppilashuollollisten ryhmien lisäksi kouluilla kokoontuu säännöllisesti koulun pedagoginen ryhmä. Ryhmän kokoonpano on moniammatillinen. Pedagoginen ryhmä käsittelee pedagogiset arviot ja selvitykset sekä seuraa HOJKS:ien laadintaa. Ryhmä suunnittelee koulun pedagogista tukea, seuraa sen toteutumista ja arvioi sen vaikutuksia. Kun pedagogisessa ryhmässä käsitellään yksittäisen oppilaan asiaa, mukana ovat vain ne opettajat ja muut asiantuntijat, joiden työtehtäviin oppilaan tuen suunnittelu tai toteuttaminen kulloinkin kuuluu. Pedagogisen ryhmän tekemät yksittäistä oppilasta koskevat päätökset kirjataan oppilaan pedagogisiin asiakirjoihin. Esimerkiksi perusopetuslaissa säädettyihin tehostettuun tai erityiseen tukeen liittyvä oppilashuollon ammattihenkilöiden konsultaatio on pedagogista tukea. Konsultaatioita ei kirjata oppilashuollon asiakirjoihin.tarvittaessa pedagoginen ryhmä voi ohjata oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon palvelujen piiriin. 42

43 PEDAGOGINEN ARVIO 1. Luokan-/aineenopettaja laatii pedagogisen arvion yhteistyössä huoltajan ja oppilaan kanssa, tarvittaessa mukana voi olla myös erityisopettaja. 2. Arvion laatija varaa ajan koulun pedagogiseen ryhmään. 3. Laatija esittelee arvion ryhmälle ja konsultoi pedagogista ryhmää moniammatillisesti. 4. Pedagoginen ryhmä tekee päätöksen siirtymisestä tehostettuun tukeen tai jäämisestä yleiseen tukeen 5. Päätös kirjataan oppilaan pedagogiseen asiakirjaan. PEDAGOGINEN SELVITYS 1. Erityisopettaja laatii pedagogisen selvityksen yhteistyössä muiden oppilasta opettavien opettajien, huoltajien ja oppilaan kanssa ja huolehtii siihen liittyvästä huoltajien kuulemisesta. 2. Selvityksen laatija varaa ajan pedagogiseen ryhmään. 3. Laatija esittelee selvityksen pedagogisessa ryhmässä ja konsultoi ryhmää moniammatillisesti. 4. Pedagoginen ryhmä esittää siirtymistä erityiseen tukeen tai jäämistä tehostettuun tukeen. Esitys kirjataan oppilaan pedagogiseen asiakirjaan. 5. Jos oppilas siirtyy erityiseen tukeen, rehtori tekee hallinnollisen päätöksen erityiseen tukeen siirtymisestä. 43

44 OPPILASHUOLLON TASOT VALTAKUNNAN TASO YK:n lasten oikeuksien sopimus Lait ja asetukset Opetussuunnitelman perusteet Kouluterveydenhuollon ja lastensuojelun laatusuositus KUNNAN / SEUTUKUNNAN TASO Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Paikallinen opetussuunnitelma Lempäälän koulujen opiskeluhuoltosuunnitelma (oppilas- ja opiskelijahuolto) Kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmat, ml. hyvinvointikertomus Neuvolatyön ja kouluterveydenhuollon toimintasuunnitelmat KOULUN / OPPILAITOKSEN TASO Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma Koulun vuosittainen toimintasuunnitelma ja -kertomus, jonka osana on oppilashuollon vuosisuunnitelma 44

45 Lempäälän perusopetuksen koulujen oppilashuoltosuunnitelma Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Lempäälässä oppilas- ja opiskeluhuoltopalvelujen käytettävissä olevat resursseja tarkastellaan säännöllisesti. Suunnitelman laatimishetkellä (2/2017) oppilashuoltopalveluiden resurssi on 2,5 koulupsykologia, 3 koulukuraattoria ja 7,7 kouluterveydenhoitajaa. Laki määrittää myös toisen asteen opiskeluhuoltopalvelujen järjestämistä. Lempäälässä tämä tarkoittaa lukion ja Tredun opiskeluhuollon (Virta-kampus) järjestämistä. Koulun oppilashuoltohenkilöstö tekee yhteistyötä kunnan muiden lasten- ja nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa. Kunnan Hyvinvointiryhmän tehtävänä on paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleinen suunnittelu ja toimeenpanon kehittäminen. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös muiden toimijoiden kanssa. Hyvinvointiryhmän toiminnalla tuetaan yhteisöllisen oppilashuollon järjestämistä siten, että kokonaisuudesta muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Kouluyhteisössä tai oppilaiden hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään yhteisiä ratkaisuja. Työryhmä myös seuraa lasten ja nuorten hyvinvointia selvittäviä kunnallisia ja kansallisia tunnuslukuja ja tekee niiden pohjalta seuranta- ja kehittämistoimenpiteitä. Tässä kunnan hyvinvointikertomuksen valmistelu ja toimeenpano toimii työvälineenä. Kunnallinen oppilashuollon järjestämisen malli Lempäälässä KUNTA Oppilashuollon ohjausryhmä Hyvinvointiryhmä KOULU OPPILAS Koulukohtainen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä Yksilökohtainen oppilashuollon monialainen asiantuntijaryhmä Lempäälän esi- ja perusopetuksen koulut ja lukio (yhteistyö Tredu) Kootaan tapauskohtaisesti 45

46 8.5.2 Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat Yhteisöllisellä oppilashuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja kaikkia niitä toimia, joilla edistetään oppilaiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta. Yhteisöllisessä oppilashuollossa kehitetään ja edistetään opiskeluympäristön terveellisyyttä, esteettömyyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Siihen kuuluu myös oppilaitoksen toimintakyvystä huolehtiminen ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Koulukohtainen, yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä, vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Sitä johtaa opetuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Ryhmään kuuluvat koulun rehtorit sekä opetushenkilöstön- ja oppilashuollon erityistyöntekijöiden edustus (terveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi). Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän tehtävinä ovat erilaiset toimenpiteet opiskeluyhteisön ja ympäristön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi. Ryhmässä asioita käsitellään yleisellä ja yhteisöllisellä tasolla esimerkiksi ilmapiirin, työrauhan, kiusaamisen, hyvinvoinnin, terveyden tai osallisuuden näkökulmista. Koska ryhmässä ei käsitellä yksittäistä oppilasta koskevia asioita, voi työskentelyyn osallistua myös oppilaskunnan tai vanhempainyhdistyksen edustaja sekä koulun ulkopuolisia yhteistyökumppaneita käsiteltävän asian edellyttämällä tavalla. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään 4 kertaa lukuvuodessa. Ryhmä kutsutaan koolle ennakolta julkaistavan esityslistan mukaan. Työryhmän nimetty sihteeri dokumentoi työskentelyn kokousmuistioon. Uutena yhteisöllisenä toimintamallina on syksyllä 2016 otettu käyttöön koulukokoukset. Kyseessä on matalan kynnyksen toimintamalli, jossa koulun henkilöstö, oppilaat ja huoltajat osallistetaan koulun toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Koulukokousten tavoitteena on toimia keskustelufoorumeina, mutta ne voivat olla myös toiminnallisia tai niissä voi vierailla eri asiantuntijoita. Koulukokous kokoontuu jokaisella koululla vähintään 2 kertaa lukuvuodessa. Koulut saavat oman toimintakulttuurinsa myötä päättää koulukokouksen toimintatavoista ja toimintasuunnitelmasta siten, että ne tulee kirjata koulun opetussuunnitelmaan perustuvaan suunnitelmaan. Rehtori laatii koulukokouksen asialistan, mutta myös huoltajat voivat ehdottaa asioita, joista halutaan keskustella. Koulukokouksen sihteeri kirjaa tilaisuudessa esiin tulleet kannanotot ja ehdotukset, ja laatii kokousmuistion, joka liitetään osaksi opetussuunnitelmaan perustuvaa suunnitelmaa. Syksystä 2016 on kehitetty myös uutta kuntatasoista mallia päättyneen Kiva-koulu -konseptin tilalle. Sopu -mallia kehittämään on koottu opetushenkilöstöstä koostuva ryhmä, jossa on edustus kaikilta perusopetuksen kouluilta. Tavoitteena on kehittää myönteistä vuorovaikutusta tukeva ja vuorovaikutustaitoja edistävä malli erilaisiin kiusaamis-, riita- ja sovittelutilanteisiin. 46

47 Yhteisöllinen oppilashuolto 47

48 TOUKOKUU Lukuvuoden toiminnan arviointi (koulun toimintakertomus) Koulukokous Koko kouluyhteisö ELOKUU Lukuvuoden suunnittelu ja koulukokouksen valmistelu Yhteisöllisen oppilashuollon ydinryhmä koulukohtaisesti HUHTIKUU Koulukokouksen asioiden valmistelu. Yhteisöllisen oppilashuollon ydinryhmä koulukohtaisesti LOKAKUU Koulukokous Koko kouluyhteisö HELMIKUU Laajennettu yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä alueellisesti (pohjoinen/etelä) Yhteisöllisen oppilashuollon ydinryhmä alueellisesti sekä kolmannen sektorin edustajat. YHTEISÖLLISEN OPPILASHUOLTORYHMÄN JA KOULUKOKOUKSEN VALMISTELU Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän ja koulukokouksen käsiteltävät asiat sovitaan ja valmistellaan etukäteen. Valmistelua johtaa rehtori ja siihen tulee osallistaa kulloinkin tarvittavia tahoja esim. opetushenkilöstöä, oppilashuollon erityistyöntekijöitä tai oppilaita ja huoltajia. Yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään tai koulukokoukseen voidaan kutsua myös koulun ulkopuolisia yhteistyötahoja tai asiantuntijoita. Näistä sovitaan aina erikseen valmisteluvaiheessa. 48

49 Yhteistyö ja toimenpiteet oppilaiden osallisuuden vahvistamiseksi Oppilaskuntatoiminta on merkityksellisessä osassa oppilaiden osallisuuden vahvistamisessa. Oppilaskunnan hallituksella on hyvät vaikutusmahdollisuudet koulun asioihin. Oppilaskunnan mielipide huomioidaan osana koulujen toiminnan suunnittelua ja toteuttamista. Oppilaiden näkemyksiä kartoitetaan kyselyillä ja mahdollisuudella antaa palautetta opettajille ja oppilaskunnalle. Kyselyissä ilmenneisiin epäkohtiin puututaan yhdessä oppilaskunnan ja koulun henkilöstön kanssa. Oppilaskunnan hallituksen edustajat osallistuvat erilaisiin kokouksiin ja työryhmiin oppilaiden edustajina. Oppilaskunnan hallitus valitsee keskuudestaan jäsenen, joka osallistuu koulukohtaisiin yhteisöllisiin oppilashuoltoryhmiin. Yhteistyö ja toimenpiteet huoltajien yhteistyön ja osallisuuden vahvistamiseksi Keskeisenä viestintäkanavana toimii Wilma-järjestelmä, jonka kautta oppilaat ja huoltajat saavat ja voivat välittää oppilaskohtaista yksityistä tietoa. Koulun kotisivut toimivat yleisen tiedon välittäjänä. Koulussa toimiva koulukokous ja vanhempainiltakäytäntö tavoittaa koululaisten vanhemmat hyvin. Vanhempainilloissa käsiteltävät aiheet ovat ajankohtaisia ja koulun arkeen liittyviä. Koulukokouksissa ja vanhempainilloissa oppilaiden huoltajat voivat tuoda esiin omia mielipiteitään ja toiveitaan oppilaiden koulunkäyntiin liittyen. Huoltajille tarkoitettuja yksityiskohtaisempia tiedotteita välitetään Wilmassa ja yleisempiä tiedotteita koulujen kotisivuilla. Vanhempainyhdistys valitsee keskuudestaan edustajan koulukohtaisiin yhteisöllisiin oppilashuoltoryhmiin. Jos koulussa ei toimi vanhempainyhdistystä, tiedustellaan vanhempien halukuutta osallistua toimintaan. Esteetön opiskeluympäristö, tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoon ohjaus oppilaitoksessa Esteettömyyden vaatimus pohjautuu perustuslakiin, sekä yhdenvertaisuuslakiin (21/2004). Yhdenvertaisuuslaki kieltää käytännöstä tai olosuhteista johtuvan välittömän ja välillisen syrjinnän. Lisäksi se velvoittaa koulutuksen järjestäjää ryhtymään kohtuullisiin toimiin vammaisten henkilöiden koulutukseen pääsemiseksi ja koulutuksessa selviämiseksi. Päävastuu oppilaitoksen terveellisyydestä ja turvallisuudesta kuuluu terveydensuojelulain nojalla toiminnanharjoittajalle ja työturvallisuuslain perusteella työnantajalle. Opiskeluympäristön haitta- ja vaaratekijöiden selvittämiseen ja arvioimiseen tarvitaan monien yhteistyötahojen asiantuntemusta. Selvityksissä tulee kiinnittää huomiota tapaturmien riskitekijöihin. Turvallisuustekijät tulee huomioida myös uusien tilojen suunnittelussa ja toiminnassa opiskeluympäristön turvallisuuden edistämiseksi. Tapaturmien ehkäisy sisältää fyysisen ympäristön, sosiaaliset suhteet ja tilanteet sekä sattuneiden tapaturmien seuran- nan ja korjaavien toimenpiteiden toimeenpanon. Oppilaitoksen terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa tehdään yhteistyötä kunnan muiden tahojen kanssa, jotka tulevat mukaan epäkohtien ilmetessä. Säännöllisesti tehtävillä kouluterveyskyselyillä saadaan tietoa opiskelijoiden kokemuksista omasta terveydestään. Erityisesti seurataan oppilaitoksen sisäilman laatua, jota 49

50 tarvittaessa selvitetään myös laajemmilla tutkimuksilla. Tupakkatuotteiden kohdalla noudatetaan voimassaolevaa tupakkalakia, joka kieltää tupakoinnin oppilaitoksen alueella sekä opiskelijoilta että henkilöstöltä. Alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä ehkäistään järjestyssäännöillä, jolloin kaikki koulun tilaisuudet ovat päihteettömiä. Opiskelijan esiintyessä päihtyneenä kouluaikana aikana otetaan yhteyttä huoltajiin ja toimitetaan opiskelija tilanteen mukaan kotiin tai viranomaisten huostaan. Alaikäisten esiintyessä päihtyneenä kouluaikana tehdään asiasta lisäksi lastensuojeluilmoitus. Terveydenhoitaja antaa tapaturmien ehkäisyyn liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Liikuntatapaturmat aiheuttavat eniten vammoja. Vammojen ehkäisemiseksi ohjataan käyttämään henkilökohtaisia suojaimia. Opiskelijat on vakuutettu Lempäälän kunnan toimesta vakuutusyhtiö Protectorissa. Koulussa ja koulumatkoilla sattuneiden tapaturmien jälkeen hoitoonohjaus tapahtuu koulun toimesta. Kiireellistä apua vaativissa tilanteissa terveydenhoitaja ottaa opiskelijan välittömästi vastaanotolleen ensiapua varten, mikäli hän on oppilaitoksessa. Muussa tapauksessa hakeudutaan hoitoon Lempäälän terveyskeskukseen, jossa arvioidaan hoidon tarve ja annetaan ohjeet jatkosta. Lempäälän terveyskeskuksen röntgeniin tarvitaan päivystävän lääkärin lähete. Hoitoon voi myös hakeutua Tampereelle yksityiselle lääkäriasemalle. Tampereella on useita vakuutusyhtiön kumppanihoitolaitoksia, joista valitaan sopiva. Hammashuoltoon liittyvissä asioissa otetaan ensisijaisesti yhteyttä Lempäälän hammashoitolaan. Virka-ajan ulkopuolella päivystys on Tampereella Acutassa. Hoitoon voi myös hakeutua yksityiselle hammaslääkäriasemalle. Korvausta haettaessa on täytettävä koulun edustajan varmentama tapaturmailmoitus. Lomakkeessa on olennaista mahdollisimman tarkka kuvaus siitä, miten vahinko on sattunut. Hoidosta aiheutuvat kustannukset maksetaan itse. Lempäälän terveyskeskus laskuttaa terveyskeskuskäynneistä vakuutusyhtiötä. Hoitokuluja ei voida toimittaa vakuutusyhtiöön avoimina laskuina vaan laskujen tulee olla maksettuja ja hakemuksessa pitää selvitä, kenelle korvaus maksetaan: nimi, henkilötunnus, osoite ja pankkiyhteystiedot. Kunnan ottamaan vapaaehtoiseen ryhmätapaturmavakuutukseen ei sisälly suoraveloituksen mahdollisuutta, joten hoitolaitos ei voi lähettää Protectoriin avoimia laskuja. Käytännössä usein kunta korvaa kulut tositteiden perusteella ja laskuttaa niistä sitten vakuutusyhtiötä. Jos on todennäköistä, että vamma vaatii useamman lääkärikäynnin, kannattaa toimittaa vakuutusyhtiölle potilaskertomuskopiot lääkärikäynneistä. Hammasvammoista tarvitaan aina hammaslääkärin lausunto. Peruskoululaisten tapaturmien hoitokuluista ei saa Kela-korvausta. Vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen perusteella ei makseta julkisen puolen kuluista täyskustannushintaa, vaan ainoastaan asiakkaan oma poliklinikkamaksun osuus. Täyskustannushinta ja vakuutustodistus koskevat lakisääteisiä vakuutuksia, ei vapaaehtoisia tapaturmavakuutuksia. Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Lempäälän perusopetuksen kouluissa on omat koulukohtaiset tai kuntakohtaiset suunnitelmat oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. (SOPU) Kouluissa on käytössä Pirkanmaan perusopetuksen koulujen turvallisuuskansio. 50

51 Lempäälän koulujen järjestyssäännöt Lempäälän koulujen minimijärjestyssäännöt Järjestyssääntöjen tavoitteena on edistää koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssäännöt ovat voimassa kouluaikana, koulumatkoilla sekä kaikissa koulun järjestämissä tilaisuuksissa. (Perusopetuslaki 29 ) Yleiset säännöt o Huolehdin hyvin koulun yhteisestä omaisuudesta ja tilojen siisteydestä. o Teräaseiden tai muiden vaaraa tuottavien esineiden tuominen kouluun on kielletty. o Tupakan, alkoholin tai huumeiden hallussapito ja käyttö koulun alueella on ehdottomasti kielletty. o Koulussa kännykät ym. laitteet ovat oppilaan omalla vastuulla. Oppilas korvaa tahallisesti aiheuttamansa vahingot ja hukkaamansa välineet. (Vahingonkorvauslaki 412 ) o En kiusaa ketään sanoilla tai teoilla ja kerron koulun aikuisille kiusaamisesta. o Pukeudun asiallisesti ja huolehdin opiskeluvälineistä. Oppitunnit ja työskentely opetustiloissa o Käyttäydyn aina sovittujen sääntöjen ja annettujen ohjeiden mukaan. o Saavun ajoissa oppitunnille. o Annan työrauhan kaikille. Välitunnit o o o o o Menen viivyttelemättä välitunnille. Liikun koulun käytävillä aina kävellen. Vietän välitunnit sovitulla välituntialueella. Tulen sisälle vasta kellon soitua. Huolehdin, etteivät välituntivälineet jää ulos. Ruokailu o o o o o o o Odotan omaa vuoroani rauhallisesti ruokajonossa. Otan lautaselleni ruokaa vain sen verran, minkä jaksan syödä. Opettelen maistamaan kaikkia ruokalajeja. Opettelen käyttämään asianmukaisia ruokailuvälineitä. Muistan kiittää. Katson, että oma paikkani jää siistiksi. Palautan ruokailuvälineet siistisi niille varatuille paikoille. 51

52 Koulumatkat o Noudatan koulumatkallani liikennesääntöjä. o Tulen ajoissa kouluun. o Odotan kyyditystä sovitussa paikassa. o Poissaolot o Huoltaja ilmoittaa lapsen sairauspoissaolosta heti aamulla luokanopettajalle/luokanvalvojalle Wilmassa tai puhelimitse. o Kuljetusoppilaan huoltaja ilmoittaa poissaolot yms. muutokset itse taksinkuljettajalle. Koulun tekemät työjärjestyksen muutokset ilmoitetaan takseille koululta. o Erityisruokavalio-oppilaan huoltaja ilmoittaa poissaolot valmistavalle keittiölle klo 8 mennessä. o Rästiin jääneet tehtävät selvitetään opettajalta tai isompien oppilaiden osalta yleensä luokkatoverilta. o Alle viiden päivän keskeytykset koulutyöstä anotaan kirjallisesti luokanopettajalta/ luo- kanvalvojalta ja sitä pidemmät poissaolot rehtorilta. Lisäksi Opettajakunta ja rehtori voivat antaa sääntöihin tarkennuksia ja lisäohjeita, joita tulee noudattaa kuten järjestyssääntöjä. Seuraamukset järjestyssääntöjen rikkomisesta: Perusopetuslaki 35a, 36 Perusopetusasetus 18 - Kasvatuskeskustelu - oppitunnilta poistaminen lopputunnin ajaksi - Jälki-istunto - Laiminlyötyjen tehtävien tekemään jättäminen - Opetuksen epääminen jäljellä olevan työpäivän ajaksi - Kirjallinen varoitus - Määräaikainen erottaminen Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden osalta noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Mikäli oppilas on alkoholin tai muiden päihteiden vaikutuksen alaisena koulupäivän aikana, otetaan yhteyttä huoltajaan ja lisäksi tehdään lastensuojeluilmoitus. Opetuksen järjestäjä on laatinut ohjeistuksen koulun ulkopuolisten retkiä ja leirikouluja varten, joka on tämän asiakirjan liitteenä. Kunnalliset leirikouluperiaatteet liitteenä. Kunnallinen ohjauspolku liitteenä. 52

53 Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa KRIISITOIMINTA Kriisitoimintakaavio akuuteissa kriiseissä VAKAVA ONNETTOMUUS, SAIRAUSKOHTAUS ANNA ENSIAPU JA TIEDOTA - KETÄ/KEITÄ TAPAUS KOSKEE - MITÄ/MITEN ON TAPAHTUNUT - MITÄ TAPAHTUMASTA TIEDETÄÄN HÄLYTYS 112 TIEDOTUS: Rehtori johtaa ja koordinoi Koulun henkilö- kunta Yhteydenotto oppilaan vanhempiin Koulun kriisityöryhmän koolle kutsuminen Sivistystoimisto KOULUN KRIISITYÖRYHMÄ - sopii jatkotoimenpiteistä - sopii tavan, miten omaisille asiasta tiedotetaan - päättää miten/mitä muille opiskelijoille kerrotaan 53

54 KOULUKOHTAISET TARKENNUKSET : Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia oppilashuollon palveluja, joita ovat kouluterveydenhuolto, koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut sekä yksittäistä oppilasta koskeva monialainen oppilashuolto. Yksilökohtaisen oppilashuollon tehtävänä on edistää hyvinvointia, terveyttä ja opiskelukykyä sekä tunnistaa näihin ja oppilaan elämäntilanteeseen liittyviä yksilöllisiä tarpeita. Tavoitteena on myös varhaisessa vaiheessa ehkäistä ongelmia ja huolehtia tarvittavan tuen järjestämisestä. Yksilökohtaista oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa sekä oppilaan tai huoltajan suostumuksella. Lähtökohtana on oppilasta arvostava, hänen mielipiteitään kuunteleva ja luottamusta rakentava vuorovaikutus. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa oppilaan oikeuksista oppilashuollossa sekä asioiden käsittelyyn liittyvistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä. Tuen tarpeen arviointiin osallistuvat oppilaan kanssa työskentelevät koulun aikuiset, oppilas itse ja hänen huoltajansa. Myös mahdolliset muut yhteistyötahot voivat antaa lausuntoja tai heitä voidaan konsultoida tuen tarpeen selvittämiseksi. Kouluterveydenhuolto Terveydenhoitajan aikataulut löytyvät koululta. Kaikilla isoilla kouluilla terveydenhoitajat pitävät päivittäin sovitusti avointa vastaanottoa. Avoimelle vastaanotolle voi tulla ilman ajanvarausta. Terveydenhoitaja tapaa vähintään kerran lukuvuodessa kaikki koulun oppilaat. Terveydenhuollon asetuksen, 380/2009, mukaisesti terveystarkastus on tehtävä vuosittain. Tarkastuksista ja tapaamisista tehdään kirjaukset kouluterveydenhuollon potilasasiakirjoihin. Liitteenä Lempäälän kunnan kouluterveydenhuollossa tehtävät tarkastukset ja niiden sisällöt, sekä terveydenhoitajan vuosikello. Laajassa terveystarkastuksessa kouluterveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat yhdessä oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin lisäksi aina myös koko perheen hyvinvointia ja vanhemmat kutsutaan mukaan. Tarkastukseen sisältyy vanhempien haastattelu sekä opettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa ja tarvittaessa tehdään yhteistyötä muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa. 54

55 Kouluterveydenhuollon laajaan terveystarkastukseen sisältyy opettajan arvio oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa. Oppilaan selviytyminen ja hyvinvointi koulussa - lomake on apuväline terveystarkastuksen monialaiseen yhteistyöhön. Lomake ohjaa avoimeen ja lainmukaiseen tiedonsiirtoon sekä sisällöllisesti yhdenmukaisiin arvioihin. Samalla se ohjaa yhteistyöprosessin kulkua. Opettajan arvion tekemistä varten vanhemmilta pyydetään kirjallinen lupa. Osa lomakkeesta täytetään kotona etukäteen. Kouluterveydenhuolto toimittaa lomakkeen edelleen opettajalle täytettäväksi ja palautettavaksi terveydenhoitajalle, mikäli vanhemmat ovat antaneet luvan tietojen pyytämiseen opettajalta. Terveystarkastuksessa keskustellaan lomakkeen sisällöistä sekä sovitaan tarvittaessa opettajalle annettavasta palautteesta ja pyydetään tätä varten tiedonsiirtolupa. Laajat terveystarkastukset ovat ja 8. vuosiluokilla. Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmästä saatujen yhteenvetojen käsittely otetaan käyttöön laajoissa terveystarkastuksissa 5. ja 8.luokalla. (Liite: Opettajan arvio kouluterveydenhuollon laajassa terveystarkastuksessa: lomake ja käyttöohje) Perusopetus ikäisten hammashuolto tapahtuu kullekin oppilaalle tehdyn yksillöllisen suunnitelma mukaan. Kouluterveydenhuolto käyttää asiakastietojen kirjaamiseen Pegasos-potilastietojärjestelmää. Wilman käyttö kouluterveydenhuollossa Wilma on oppilaitosten hallinto-ohjelman www-liittymä, jonka kautta opettajat syöttävät arvioinnit, poissaolot ja viestivät huoltajien kanssa. Huoltajat voivat seurata Wilman kautta oppilaan poissaoloja ja viestiä opettajien kanssa. Koulun yhteiset tiedotteet lähetetään Wilman kautta kaikille huoltajille. Koulupuolen järjestelmät eivät ole tarkoitettu potilastiedon osarekisteriksi. Mihin Wilmaa voi kouluterveydenhuollossa käyttää? sitä kautta voi antaa yleistä neuvontaa esim. terveysneuvontaa ajanvarauksen ensimmäinen aika voidaan antaa Wilman kautta. Esim: Terveystarkastusaika on varattuna xx.xx.xxxx klo x. Jos aika ei sovi soita terveydenhoitajalle numeroon xxx ja sovi uusi aika. Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa Perusopetuslain ja kansanterveyslain mukaan oppilaalle on taattava koulussa terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Oppilaan välttämättömästä lääkehoidosta koulupäivän aikana tulee huolehtia. Lääkehoidon toteuttamisesta voidaan sopia paikallisesti yhteistyössä kouluterveydenhuollosta vastaavan terveystoimen ja opetuksesta vastaavan sivistystoimen kesken. Perustana on Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2006 julkaisema opas Turvallinen lääkehoito, Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. 55

56 Toimintaympäristöjä, joissa lääkehoitoa toteuttavat muut kuin terveydenhuollon koulutuksen saaneet henkilöt, kutsutaan Turvallinen lääkehoito-oppaassa lääkehoidon epätyypillisiksi alueiksi. Lääkehoitoon kouluttamaton henkilö voi osallistua luonnollista tietä (suu, nenä, silmät, korvat, peräaukko) annettavan ja ihon alle pistettävän lääkehoidon toteuttamiseen yksittäistapauksissa tai yksilökohtaisen suunnitelman ja tarvittavan lisäkoulutuksen jälkeen. Ihon alle tai lihakseen pistettävän lääkityksen antamiseen tarvitaan koulutus. Koulutuksen antaa ja osaamisen varmistaa terveydenhuollon ammattilainen (esim. terveydenhoitaja, sairaanhoitaja tai lääkäri). Lääkehoitoluvan antaa terveyskeskuksen ylilääkäri. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus katsoo, että riittävä lisäkoulutus riippuu toteutettavasta lääkehoidosta. Suun kautta annettavan lääkehoidon koulutus voi olla lyhempi kuin ihon alle pistettävän lääkehoidon koulutus. Opasta valmistellut työryhmä katsoi, että esim. ihon alle pistettävän lääkehoidon lisäkoulutuksen tulisi sisältää lääkkeen antamisen lisäksi koulutusta lääkkeiden vaikutuksesta ja sairaudesta, jota lääkkeellä hoidetaan. Yksityiskohtaista suositusta koulutuksen pituudesta tai sisällöstä on vaikea antaa, koska koulutuksen tulee olla aina tapauskohtainen ja siinä tulee huomioida myös koulutettavan valmiudet. Koulussa annettava lääkehoito on valtaosaltaan luonteeltaan satunnaista ja /tai oireen mukaista lääkehoitoa. Hoidon tarve voidaan jakaa kiireellisyyden mukaan: A. Välitöntä hoitoa vaativat anafylaksian tai äkillisen allergisen reaktion hoito hypoglykemian (matala verensokeri) hoito kouristuksen (kuumekouristus, epilepsia) hoito B. Satunnaisia oireita lievittävät astma-ahdistuksen hoito, avaava lääkitys kuumeen ja säryn hoito atooppisen ihon rasvaus C. Kuuriluonteinen lyhytaikainen sairauden hoito infektion hoito D. Pitkäaikaissairauden hoito insuliinihoito diabeteksessa astman hoitava lääkitys muu säännöllinen pitkäaikaissairauden lääkitys Kouluissa sovitaan seuraavista käytännöistä: o äkillinen hätätilanteen toimintamalli o lääkkeen antamiseen liittyvä koulutus o menettelytavat riskitilanteissa koulun ulkopuolella tapahtuvassa toiminnassa esim. retket, leirikoulut, liikuntatunnit o menettelytavat poikkeustilanteissa annettavassa särky- tai kuumelääkityksessä o yksilökohtaisen lääkehoidon suunnitelman laatiminen 56

57 Lääkehoitoon liittyvät toimijat ja tehtävät Rehtori vastaa lapsen/nuoren lääkehoidon suunnitelman laatimisesta koulussa ja kasvatuksen ja opetuksen kannalta välttämättömän terveydenhuollon piiriin kuuluvan tiedon siirtämisen organisoimisesta. Huoltaja vastaa ensisijaisesti sairaan lapsen hoidosta. Huoltaja vastaa siitä, että lapsen lääkehoidon tarve ja lääkehoidon kannalta kaikki tarvittava tieto on käytettävissä. Huoltaja vastaa myös lapsen yksilöllisen lääkkeen toimittamisesta ja tiedon siirtämisestä kouluun. Kaikki lapsen lääkehoitoon osallistuvat tahot toimivat yhteistyössä huoltajien kanssa. Kouluterveydenhuolto toimii välittäjänä eri tahoille huolehtien mm. siitä, että pitkäaikaissairaan lapsen tarpeet huomioidaan koulussa ja että sovitut suunnitelmat toteutuvat (mm. lääkehoito) koulupäivän aikana. Kouluterveydenhuolto vastaa käytettävissään olevan tiedon puitteissa siitä, että yksittäisen lapsen lääkehoitosuunnitelman laatimisen tarve tulee koulun tietoon. Lääkehoidon toteuttamisen vaatimasta osaamisen varmistamisesta ja lääkehoitoluvasta vastaa terveyskeskuksen ylilääkäri. Erikoissairaanhoito voi myös tarvittaessa osallistua ko. tehtäviin. Lääkehoitosuunnitelmassa suostumuksensa antanut lääkkeen antaja vastaa siitä, että hän toimii tehdyn suunnitelman mukaisesti. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen käsityksen mukaan opettajat voivat suostumuksensa perusteella osallistua oppilaan lääkehoidon toteuttamiseen, mutta eivät ole velvollisia siihen. Oppilaan lääkehoidon toteuttaminen perustuu aina oppilaan huoltajan ja lääkehoitoa toteuttavan opettajan sekä rehtorin väliseen yhteiseen sopimukseen. Lääkehoitoa toteuttava opettaja vastaa omasta toiminnastaan lääkehoitoa toteuttaessaan ja työnantaja toimintatavan asianmukaisuudesta. Kukin koulun aikuinen vastaa hätätilanteessa ensiaputoimenpiteistä. Oppilaan lääkehoidon suunnitelma Lääkehoidon tarpeen on arvioinut ja suunnitellut lasta/nuorta hoitava taho, jota voidaan tarvittaessa käyttää asiantuntijana. Lääkehoidon suunnitelma tehdään yhteistyössä lapsen huoltajan kanssa. Suunnitelmaa laadittaessa pohditaan lapsen lääkehoidon ja terveydentilan seurannan tarpeet ja millä laajuudella ja toimenpiteillä näihin tarpeisiin pystytään vastaamaan. Oppilaan lääkehoidon suunnitelma laaditaan seuraavissa tilanteissa: - lapsen tiedetään tarvitsevan välitöntä lääkehoitoa tietyissä tilanteissa (esim. allergisen reaktion vaara, kouristukset) - lapsella on pitkäaikaissairaus, johon hän tarvitsee ulkopuolisen antamaa lääkehoitoa koulupäivän aikana - lapsella on sairaus, jonka lääkehoidon vaikutuksia on seurattava päivän aikana Lääkehoidon suunnitelmaan kirjataan: - mistä sairaudesta tai oireesta on kyse - milloin lääkehoitoa tarvitaan - keiden on tarpeen tietää tästä suunnitelmasta - missä lääke säilytetään 57

58 - kuka lääkkeen antaa - mitä muita toimenpiteitä kuin lääkkeen antamista tilanne edellyttää kuten sairasauton kutsuminen, ilmoittaminen huoltajalle, mitä oireita seurataan, muita lääkkeen antamiseen liittyviä toimenpiteitä (esim. verensokerin mittaaminen) - millaista osaamista tarvitaan, kuka kouluttaa, keitä koulutetaan - miten varmistetaan lääkkeen antajien riittävä osaaminen - lääkkeen tai käytetyn välineen hävittäminen - suunnitelman säilytyspaikka ja päivitys Pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten kohdalla on tarkoituksenmukaista ajoittain kokoontua arvioimaan tuen ja hoidon sujuvuutta eri tahojen näkökulmista. Sovituista asioista, kuten mitä tukea tai hoitoa annetaan, kuka sen antaa ja miten tarvittava seuranta järjestetään, tehdään kirjallinen suunnitelma ja tieto suunnitelman laatimisesta kirjataan myös kouluterveydenhuollon potilasasiakirjoihin. Suunnitelmaa tehtäessä huomioidaan oppilaan sairauden hoidosta vastaavan tahon ohjeet sekä kansalliset ja paikalliset kouluterveydenhuollolle ja opetustoimelle annetut menettelytapaohjeet. Ennen suostumuksensa antamista lääkehoitoon ryhtyvälle työntekijälle ja hänen esimiehelleen tulee selvittää lääkitsemiseen liittyvät vastuut ja velvollisuudet. Lääkehoidon osaaminen tulee varmistaa säännöllisesti. Lisäkoulutuksen järjestäjä vastaa lääkehoidon koulutuksen laadusta, laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö näytön vastaanottamisesta ja luvan myöntänyt lääkäri tehtävän edellyttämän osaamisen ja lisäkoulutuksen tason määrittelystä. Ohje joditablettien käyttöön Joditabletit otetaan vain viranomaisen kehotuksesta oikean ajoituksen varmistamiseksi. Viranomaiset antavat ohjeita Yleisradion välityksellä. Kouluilla vastuuhenkilöt: rehtorit ja kouluterveydenhoitajat. Terveydenhoitajat/yksikön vastuuhenkilöt tarkistavat tablettien vanhenemispäivän ja tilaavat tarvittaessa uusia tabletteja sekä huolehtivat tablettimäärien lisäyksistä tai vähentämisistä yksikön vastuulla olevien henkilöstömäärien mukaan. Erityisruokavaliot Erityisruokavalioita koskevat käytännöt Lempäälässä perustuvat kansalliseen allergiaohjelmaan. Ohjelman mukaan lievää oireilua, esim. ohimenevää suun kirvelyä ja kutinaa, aiheuttavia ruoka-aineita ei tarvitse välttää. Ruokavaliosta jätetään pois vain ne ruokaaineet, jotka aiheuttavat merkittäviä eli voimakkaita tai hengenvaarallisia oireita. Oppilas saa erityisruokavalion mukaiset ateriat, jos erityisruokavalioon on selvät lääketieteelliset, uskonnolliset tai eettiset syyt. Erityisruokavaliot toteutetaan lääkärin tai ravitsemusterapeutin selvityksen perusteella. Asiantuntijan eli lääkärin tai ravitsemusterapeutin antama lausunto on välttämätön silloin, kun tarvitaan ruokavalio sairauden hoitoon tai muun terveydellisen syyn, kuten vammaisuuden tai yli- tai alipainoisuuden johdosta. Eettisistä tai uskonnollisista syistä tarvittavat erityisruokavaliot toteutetaan huoltajien tai nuoren oman ilmoituksen perusteella. Näihin liittyvät koulun käytännöt sovitaan etukäteen ja tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. 58

59 Erityisruokavaliot tarkistetaan vuosittain terveystarkastusten yhteydessä. Huoltajan vastuulla on tietojen ajan tasalla pitäminen lukuvuoden aikana. Muutokset on ilmoitettava viipymättä terveydenhoitajalle tai suoraan keittiölle. Mikäli erityisruokavalion tarpeesta on epäselvyyttä sivistysjohtaja tekee päätöksen. Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon välillä Terveysneuvonnan ja terveystiedon välinen yhteistyö on kirjattu opetussuunnitelmaan ja jokainen opettaja huomioi nämä asiat omassa kasvatustyössään. Kouluterveydenhoitajat pitävät 5. luokkalaisille terveystiedontunnit murrosikään liittyvistä asioista. Terveydenhoitaja pitää terveystiedontunteja tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Oppilashuollon kuraattori- ja psykologipalvelut Oppilaitoksen tai opiskeluhuollon työntekijä on velvollinen ottamaan yhteyttä koulukuraattoriin tai -psykologiin silloin, kun hän toteaa oppilaalla kyseisten palvelujen tarpeen. Mikäli opettaja tai koulun muu työntekijä (esim. terveydenhoitaja) arvioi oppilaan tarvitsevan yksilöllisiä oppilashuollon kuraattori- tai psykologipalveluja, hän keskustelee oppilaan ja oppilaan ikä huomioiden huoltajan kanssa huolestaan. Mikäli yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä oppilaan kanssa, ja opettaja tai muu työntekijä sen tekee, on hänen tiedotettava sekä oppilasta että huoltajaa yhteydenotosta. KUN HUOLI HERÄÄ: Keskustele huolestasi oppilaan ja oppilaan ikä huomioiden huoltajan kanssa, ja kerro oppilashuollon palveluista Sovi, kuinka yhteydenotto koulukuraattoriin tai -psykologiin tehdään Mikäli ohjaus kuraattorille tai psykologille tapahtuu akuuttitilanteessa (ilman ennakollista ajanvarausta), sovi, kuinka kotiin tiedottaminen hoidetaan Oppilas tai huoltaja voivat olla myös suoraan yhteydessä koulukuraattoriin tai -psykologiin, mikäli oppilaan jaksaminen huolestuttaa tai jokin muu seikka hankaloittaa koulunkäyntiä. Yhteydenoton syynä voi olla toive lisäselvityksistä tai ulkopuolisesta tuesta esimerkiksi oppimistai koulunkäyntivaikeuksiin, kriisitilanteeseen, sosiaalisiin suhteisiin tai tunne-elämän kysymyksiin liittyen. Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut on järjestettävä siten, että oppilas voi tarvittaessa päästä keskustelemaan henkilökohtaisessa tapaamisessa joko psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä ja kiireellisessä asiassa samana tai seuraavana työpäivänä (ei koske psykologin tutkimuksia). Yksiöllisistä tapaamisista kertyvät tiedot koulukuraattori kirjaa kuraattorin asiakaskertomukseen (tietojärjestelmä: Effica YPH), joiden käsittelystä säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000). Koulupsykologi tekee kirjaukset 59

60 potilasasiakirjoihin (tietojärjestelmä: Effica YPH), joiden käsittelystä säädetään potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 12 :ssä ja sen nojalla annetuissa säännöksissä. Asiantuntijaryhmän kokoaminen yksittäistä oppilasta koskevan asian yhteydessä (yksilökohtainen oppilashuolto) Mikäli oppilaan (tai opiskelijaryhmän) tuen tarpeen selvittämiseen ja palveluiden järjestämiseen tarvitaan monialaista opetushenkilöstön ja oppilashuollon edustajista koostuvaa asiantuntijaryhmää, se kootaan tapauskohtaisesti. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon työntekijä, jolle tarve asiantuntijaryhmän käsittelystä herää tai kehen oppilas tai huoltaja ottaa asiassa yhteyttä. Ryhmän kokoaminen ja ryhmän jäsenten tapauskohtaiseen harkintaan perustuva nimeäminen edellyttää oppilaan ja/tai huoltajan suostumusta. Oppilaan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua myös tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja (esim. perheneuvola) tai oppilaan läheisiä. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen (oppilashallintojärjestelmässä nimetty lehti). Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAKI EDELLYTTÄÄ, ETTÄ KERTOMUKSEEN KIRJATAAN SEURAAVAT ASIAT: yksittäisen oppilaan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa asian aihe ja vireille panija oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot Oppilashallintojärjestelmään tallennetut oppilashuoltokertomukset muodostavat oppilashuoltorekisterin, jonka käsittelystä ja ylläpidosta opetuksen järjestäjä vastaa. Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä oppilasta tai muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä. Jos organisaatioiden välisessä monialaisessa yhteistyössä esille tulevia sosiaalihuollon asiakastietoja kirjataan oppilashuoltorekisteriin, tulee kirjattavien tietojen olla oppilaan koulussa tapahtuvien asioiden hoitamisen kannalta tarpeellisia. Lisäksi on huomattava, että näitä tietoja koskeviin salassapitovelvoitteisiin ja niistä poikkeamiseen sovelletaan, mitä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000) 14 16, 19 ja 27 :ssä säädetään, riippumatta siitä, minkä organisaation asiakirjoihin ne sisältyvät. (Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalaki 254/

61 Oppilashuoltorekisteristä on laadittu erillinen rekisteriseloste. Lempäälässä on yksi kunnan oppilashuoltorekisteri, jossa on koulukohtaiset osarekisterit. Koulukuraattorit toimivat osarekisterien vastuuhenkilöinä. Kunnan oppilashuoltorekisterin vastuuhenkilönä toimii Primuspääkäyttäjä. Oppilashuoltorekisterin tietoihin sovelletaan julkisuuslain ja henkilötietolain säädöksiä sekä lisäksi sosiaalihuollon asiakastietojen osalta sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain säädöksiä. Vastuuhenkilö tai hänen erillisellä päätöksellään valtuuttamansa henkilö määrittelee tapauskohtaisesti käyttöoikeudet kyseiseen rekisteriin tallennettuihin tietoihin ja päättää tietojen luovuttamisesta. Rekisterin vastuuhenkilön tulee huolehtia siitä, että tietojen luovutuksen yhteydessä rekisteriin tehdään tästä asianmukaiset merkinnät (mitä tietoja, kenelle ja millä perusteella luovutettu). Ennen tietojen luovutusta on hänen oltava yhteydessä asian kirjanneeseen tai mikäli se ei ole enää mahdollista, asian käsittelyyn osallistuneeseen henkilöön varmistuakseen tietojen luovutuksen ehtojen täyttymisestä. Vastuu tietojen luovutuksen lainmukaisuudesta on tietojen luovuttajalla. Lastensuojelun työntekijöille tietoja voidaan luovuttaa salassapitovelvollisuuden estämättä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain :n nojalla. Oppilashuollon erityistyöntekijät tekevät yksilökohtaista oppilashuoltoa koskevat kirjaukset myös omiin tietojärjestelmiinsä (Pegasos / EfficaYPH). Yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen kanssa Oppilashuollon käytännön toteuttaminen edellyttää opetus-, sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä. Myös yhteistyösuhteet esimerkiksi nuorisotoimen ja poliisin kanssa nähdään tärkeinä oppilashuollossa. Nuorisopalvelut / kouluyhteisöohjaajat Seurakunnan lapsi- ja perhetyö sekä nuorisotyö Erikoissairaanhoito Vammaispalvelut Perheneuvola Ennaltaehkäisevä perhetyö (Tomera) Lastensuojelu 61

62 Maahanmuuttajatyö Poliisi Urheiluseurat Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä Joustavan perusopetuksen (JOPO) kunnalliselle luokalle haetaan keväällä ennen lukuvuoden päättymistä, valinnat tehdään hakemuksen ja haastattelun perusteella. Kaikki luokalle hakevat haastatellaan. Haastattelijaryhmä koostuu luokanvalvojasta, -ohjaajasta ja Sääksjärven ja Hakkarin koulun oppilaanohjaajista tai erityisopettajista sekä rehtorista tai apulaisrehtorista. JOPO-luokalla on peruskoulun 9. -luokan oppilaita. JOPO-luokalle valitaan 12 oppilasta. Tärkeimpiä kriteerejä valittavilla oppilailla ovat oma motivaatio ja ajateltu joustavan perusopetuksen luokan tuoma tuki perusopetuksen päättötodistuksen saamiseen. JOPO-luokan oppilaille laaditaan oppimissuunnitelma. Jokainen oppilas valitaan JOPO- luokalle pohtien juuri hänen yksilöllisiä ominaisuuksiaan ja tarpeitaan. JOPO-luokalla opiskellaan joustavin, työpainotteisin ja yksilöllisin menetelmin. Tavoitteena on paras mahdollinen oppiminen ja mahdollisimman hyvä päättötodistus sekä sopiva jatkoopintopaikka. Luokassa toimii opettaja-ohjaaja -työpari. Valinnaisaineet opiskellaan muiden 9.-luokkien kanssa, tai omassa ryhmässä aineenopettajan opetuksessa. Lukuvuoteen kuuluu yhteensä 12 viikkoa työssä oppimista tehtävineen. Opiskelussa tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaanohjaajan ja kuraattorin kanssa. Oppimisen lisäksi oppilaiden tavoitteena on edistää omatoimisuutta, oman elämän hallintaa, yhteistoiminnan taitoja ja selviytymistä yhteiskunnassa. Sairaalaopetusta järjestetään lasten- ja nuorisopsykiatrisissa, neurologisissa, foniatrisissa tai somaattisissa tutkimuksissa tai hoidossa oleville oppilaille. Sairaalaopetuksessa korostuvat kasvatuksen ja opetuksen lisäksi pedagoginen kuntoutus ja kaikkien oppilasta opettavien, kasvattavien tai hoitavien tahojen keskinäinen yhteistyö, koulukonsultaatiot ja ohjaustoiminta. Opetuksessa painottuu opetuksen osana pedagoginen kuntoutus, koulunkäyntiä ylläpitävä opetus sekä oppimis- ja koulunkäyntitaitojen arviointi. Oppilaan oman koulun ja sairaalakoulun tulisi olla aktiivisesti yhteydessä sairaalakoulujakson aikana, jolloin keskustellaan myös oppilaan edistymisestä. Paluuvaiheessa keskitytään onnistumisten siirtämiseen ja koulunkäynnin tuen järjestämiseen omassa koulussa. Siirtymävaihe suunnitellaan oppilaskohtaisesti ja sen kesto riippuu usein sairaalakoulujakson pituudesta. Pitkän jakson jälkeen pyritään asteittaiseen siirtymiseen. Oman koulun on mahdollista saada konsultatiivista tukea sairaalakoulusta esimerkiksi seurantavaiheessa. Oman koulun pedagoginen ryhmä ja muu verkosto on hyvä pitää ajan tasalla oppilaan koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Lempäälässä on laadittu tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevan oppilaan ohjauspolku, jossa on kuvattu myös nivelvaiheyhteistyö. 62

63 Nivelvaiheissa päivähoidosta esiopetukseen, esiopetuksesta alkuopetukseen, kuudennelta luokalta yläkouluun ja yläkoulusta toiselle asteelle tehtävä yhteistyö toimii ennaltaehkäisevänä ja varhaista puuttumista tukevana toimintana koulupolun siirtymävaiheissa. KOULUKOHTAISET TARKENNUKSET: Yhteistyö oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa Lukuvuoden alussa koulut laativat suunnitelman oppilashuollon toteuttamisesta osana koulun opetussuunnitelmaan perustuvaa suunnitelmaa, joka käsitellään koulukokouksessa. Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyy koulujen opetussuunnitelmaan perustuvat suunnitelmat. Tästä tiedotetaan koteihin koulukohtaisesti syystiedotteessa tai koulun nettisivuilla. Lähtökohtana on oppilasta ja perheitä arvostavan yhteistyön periaate. Keskeisenä viestintäkanavana toimii Wilma-järjestelmä, jonka kautta oppilaat ja huoltajat saavat ja voivat välittää oppilaskohtaista yksityistä tietoa. Koulujen kotisivut ja kunnassa käytössä olevat sosiaalisen median kanavat toimivat yhteisöllisen oppilashuollon tiedon välittäjinä. Kouluissa toimivat vanhempainilta ja arviointikeskustelukäytännöt tavoittavat erityisesti koulupolun nivelvaiheissa oppilaiden vanhemmat erittäin hyvin. Vanhempainilloissa käsiteltävät aiheet ovat ajankohtaisia ja opiskelun arkeen liittyviä. Vanhempainilloissa oppilaiden huoltajat voivat tuoda esiin omia mielipiteitään ja toiveitaan koulunkäyntiin liittyen. Tällä hetkellä huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä ja osallisuutta tukee yhteisöllinen oppilashuolto ja koulukokouskäytäntö. Erilaiset ajankohtaiset perusopetuksen te lat ovat Lempäälässä vakiintunut käytäntö erityisesti huoltajien osallisuuden lisäämisessä ja mielipiteiden kuulemisessa. 63

64 KOULUKOHTAISET TARKENNUKSET : Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Lukuvuoden alussa koulut laativat suunnitelman oppilashuollon toteuttamisesta. Koulut arvioivat suunnitelman toteutumista lukukauden päättyessä. Oppilashuoltosuunnitelman toteutumisen seuranta on osa Kasva ja Opi Lempäälässä - Vahva silta tulevaisuuteen kehittämissuunnitelmaa vuosille Oppilas- ja opiskelijahuollon toteuttamista, seurantaa ja laadunarviointia kartoitetaan vuosittaisilla perusopetuksen ja lukion päättöluokkalaisille suunnatuilla kyselyillä. Myös kouluterveyskyselyt antavat tietoa palveluiden tarpeesta ja toimivuudesta. Muutoin suunnitelman toteutumista ja seuraamista toteutetaan osana kunnan talouden ja toiminnan seurantaa vuosittain. A. Varhaiskasvatussuunnitelmaan ja opetussuunnitelmaan perustuvat suunnitelmat a. lukuvuosittain valittavat painopisteet B. Paikallisten, seudullisten ja valtakunnallisten arviointien yhteydessä C. Taloussuunnitelma- ja talousarviotyön yhteydessä a. Tarkemmat vuosittaiset toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet sekä niiden seuranta (Lempäälän kunnan hyvinvointiryhmä) 64

65 KOULUKOHTAISET TARKENNUKSET 65

66 LIITTEET 1. Suostumus moniammatillisen asiantuntijaryhmän käsittelyyn 2. Kunnallinen poissaolojen seurantamalli 3. Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevan oppilaan ohjauspolku Lempäälän kunnassa (päivitetty 11/2016) 4. Ohjauspolku: 11-vuotinen laaja-alaista tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 5. Perusopetuksen aikana tehtävät tarkastukset ja niiden sisältö, Asetus 380/2009. Seulonnat kouluterveydenhuollossa Kouluterveydenhoitajan vuosikello 7. Kunnallinen kasvatuskeskusteluohjeistus 8. Kunnalliset leirikouluperiaatteet 66

67 SUOSTUMUS MONIAMMATILLISEN ASIANTUNTIJARYHMÄN KÄSITTELYYN Minä oppilaana / minä huoltajana annan suostumukseni siihen, että minun / huollettavani tuen tarpeen selvittämiseen ja yksilökohtaisen oppilashuollon palvelujen järjestämiseen liittyviä asioita käsitellään yksilökohtaisesti koottavassa oppilashuollon asiantuntijaryhmäs- sä. Suunnitellut ja toteutetut tukitoimet kirjataan oppilashuoltokertomukseen, joka tallen- netaan Lempäälän kunnan opetuspalvelujen oppilashuoltorekisteriin. Suostumuksellani seuraavat toimijat/tahot/henkilöt voivat osallistua asiani / huollettavani asian käsittelyyn ja luovuttaa toisilleen välttämättömät tiedot oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Opettaja Luokanvalvoja Erityisopettaja Opinto-ohjaaja Kuraattori Psykologi Terveydenhoitaja Koulu/nuorisolääkäri Rehtori Perheneuvola Ohjaamo Lastensuojelu Koulunkäynninohjaaja (apip) Koulunkäynninohjaaja (koulu) kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä ei ei ei ei ei ei ei ei ei ei ei ei ei ei ei Lempäälässä / 20 Oppilas Syntymäaika Nimen selvennys Huoltaja Nimen selvennys Sovellettavat lait: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (2013/1287) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992/785) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (1999/621) Henkilötietolaki (1999/523)

68 LUVATTOMIIN POISSAOLOIHIN PUUTTUMINEN ALKAEN Opettaja / lv ottaa yhteyttä kotiin viimeistään koulupäivän lopuksi, jos poissaolosta ei tule ilmoitusta Luvattomat poissaolot jatkuvat Opettaja / lv ottaa tarvittaessa yhteyttä kotiin ja kertoo lastensuojelun ilmoitusvelvollisuudesta sekä sopii poissaolojen korvaamisesta Jos kyseessä on aiheeton poissaolo, opettaja / lv sopii luvattomien poissaolojen korvaamisesta oppilaan ja huoltajan kanssa Poissaolojen korvaamisen seuranta (lv) Asiantuntijaryhmässä sovitaan yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon liittyvistä toimenpiteistä ja seurannasta Mikäli luvattomat poissaolot jatkuvat tukitoimista huolimatta, opettaja / lv sopii oppilaan ja tarvittaessa huoltajan kanssa moniammatillisen asiantuntijaryhmän kokoamisesta. Opettaja / lv tekee lastensuojeluilmoituksen päivystävälle sosiaalityöntekijälle, jos oppilaalla tuntia luvattomia poissaoloja. Sovitaan yhteinen selvityksen aloitustapaaminen koululle ja kartoitetaan yhteiseen tapaamiseen mukaan kutsuttavat tahot oppilaan ja vanhempien lisäksi. Aloitustapaamisessa tehdään suunnitelma, jossa sovitaan työnjaosta sekä yhteisen seurantatapaamisen ajankohta. Luvattomat poissaolot jatkuvat puuttumisesta ja tuntien korvaamisesta huolimatta Opettaja / lv keskustelee?? kanssa sopien opetukseen liittyvistä tukitoimista ja/tai ohjauksesta yksilökohtaisen opiskeluhuollon piiriin. Opettaja / lv informoi huoltajaa poissaoloista. Jos luvattomat poissaolot jatkuvat, ilmoitus sivistystoimeen. Opetuksen järjestävä on yhteydessä huoltajaan ja tarvittaessa tekee ilmoituksen poliisille.

69 SAIRAUSPOISSAOLOIHIN REAGOIMINEN ALKAEN Oppilas sairastuu Jakson/lukukauden aikana on tuntia yksittäisiä poissaoloja, joille ei löydy selkeää syytä tai pitkittynyt sairaus (yli 5 päivää) Opettaja / lv ottaa yhteyttä kotiin ja ohjaa tarvittaessa terveydenhuollon palveluihin. Oppilaan sairastuessa huoltaja ilmoittaa poissaolosta ensimmäisenä poissaolopäivänä kouluun Tukiopetusta tarvittaessa Poissaolot jatkuvat Jos ilmoitusta ei tule, opettaja/lv on päivän aikana kotiin yhteydessä Sairauden jälkeen oppilas selvittää yhdessä opettajien kanssa aukot oppimisessa Opettaja keskustelee oppilaan kanssa ja sopii monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamisesta. Keskusteltuaan oppilaan kanssa opettaja / lv on yhteydessa kotiin. Oppilas / huoltaja selvittää läksyt luokkakavereilta / opettajilta Oppilas huolehtii sairauden aikana koulutehtävistä mahdollisuuksiensa mukaan Asiantuntijaryhmässä arvioidaan tilanne ja sovitaan toimenpiteistä. Jos poissaoloille ei löydy todistettua terveyssyytä, toimitaan kuten luvattomien poissaolojen kanssa. 69

70 Tutustumispäivä yläkouluun Ko/Fy 70

71 71

72 72

73 73