Living Lab -toiminta Suomessa
|
|
- Anita Mäkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aluekeskusohjelman verkostojulkaisu 3/2009 Living Lab -toiminta Suomessa Janne Orava aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen -verkosto
2
3 Living Lab -toiminta Suomessa Joulukuu 2009 Janne Orava, Javaro Oy Seinäjoen Teknologiakeskus Oy
4 Aluekeskusohjelman verkostojulkaisu 3/2009 Innovaatio ja osaaminen -verkosto / Seinäjoen Teknologiakeskus Oy Taitto: Semio Oy Paino: Waasa Graphics, Vaasa
5 Lukijalle Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta on noussut merkittäväksi osaksi kansallista innovaatiopolitiikkaa ja myös yksittäisten yritysten ja alueiden innovaatiotoimintaa. Suppea teknologianäkökulma ei enää riitä, ja uusi ajattelutapa liittyykin näkemykseen, jonka mukaan käyttäjien valta ja osaaminen markkinoilla ovat kasvaneet. Käyttäjillä näyttää olevan myös halu olla vaikuttamassa lopullisiin tuotteisiin tai palveluihin. Käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka pyrkii edistämään käyttäjien tarpeisiin ja järjestelmälliseen osallistamiseen perustuvaa innovaatiotoimintaa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tähän pyritään osaamistason nostamisella, kannusteiden kehittämisellä, sääntelyn uudistamisella ja infrastruktuurin kehittämisellä. Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöhön perustuvat innovointialustat ja kehitysympäristöt, joihin myös Living Labit kuuluvat, ovat niitä konkreettisia toimintamalleja, joilla tätä infrastruktuuria voidaan kehittää. Innovaatio ja osaaminen verkosto kytkeytyy osaksi aluekeskusohjelman ja osaamiskeskusohjelman toimintaa. Sen tavoitteena on tukea alueita innovaatioympäristöjen kehittämistyössä, levittää hyviä käytäntöjä ja toimia kanavana alueiden ja kansallisten toimijoiden välillä. Vuonna 2009 verkostoon kuului 24 aluetta. Toimintaa rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö, opetusministeriö sekä verkoston toimintaan osallistuvat alueet. Living Lab -toimintaan liittyvä pilottikokeilu oli merkittävä osa verkoston toimintaa vuonna Pilotin myötä alueilla oli mahdollisuus tutustua suomalaisiin, keskenään hyvin erilaisiin Living Labeihin ja samalla muodostaa omaa käsitystään siitä, mitä Living Lab toiminta todella on ja miten se soveltuisi alueen omiin kärkiosaamisiin ja kehittämishankkeisiin. Selvitystyön on laatinut pilottikokeilun vetämisestä vastannut Janne Orava Javaro Oy:stä. Innovaatio ja osaaminen -verkoston puolesta lämpimät kiitokset Janne Oravalle, selvitystyöhön panoksensa antaneille Living Labien edustajille sekä pilottikokeiluun osallistuneille alueille. Seinäjoella Titta-Liisa Koivuporras Kehittämispäällikkö Seinäjoen Teknologiakeskus Oy Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen 5
6 Sisällysluettelo 1 Johdanto Tausta ja lähtökohdat Tavoitteet Raportin sisältö ja rakenne Living Lab ja Living Lab -toiminta Taustaa Living Labin määritelmä Living Lab -toiminta Miten Living Lab -toiminta eroaa muusta testaustoiminnasta Living Labien nykytilanne Suomessa Suomalaisten Living Labien toimintamallit ja erityispiirteet Johtaminen ja hallinnointi Toimialat ja erikoisosaaminen Rahoitus Työntekijät Ekosysteemi Verkostot Palveluiden markkinointi Toiminnan tavoitteet Suomalaisten Living Labien palvelutarjooma ja hyvät käytännöt Palvelu- ja menetelmätarjooma sekä toteutetut caset Parhaat käytännöt, opit ja haasteet Käyttäjät Caseprosessi Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset Liitteet...54 Liite 1: kyselylomake...54 Liite 2: haastatellut Living Labit Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen
7 Liite 3: suomalaiset Living Labit...57 Liite 4: pilotin toteutus...72 Liite 5: ennakkokysely innovaatio ja osaaminen -verkoston toimijoille (huhtikuu 2009)...76 Liite 6: Living Labin määritelmiä...79 Liite 7: Living Lab -verkostot...80 Liite 8: Living Lab -toiminnan määrittelyjä...86 Lähteet...88 Kuvio 1. Living Lab -toimijat (Helsinki Living Lab, 2008)...13 Kuvio 2. Testi- ja kokeiluympäristöjen konseptuaalinen viitekehys (Ballon et al., 2005)...16 Kuvio 3. Test bedien ja Living Labien ero (rönkä et al., 2007)...17 Kuvio 4. Living Labin vastuuorganisaatio...22 Kuvio 5. Living Lab -organisaation hallinnointitapa...23 Kuvio 6. Living Labin toimiala...23 Kuvio 7. Living Labin rahoitus...26 Kuvio 8. Living Labien toteuttamat caset...37 Kuvio 9. Living Labissa valmiustilassa olevia käyttäjiä...42 Kuvio 10. Living Labien käyttäjäyhteisöjen rakenne...42 Kuvio 11. Caseprosessi...47 Kuvio 12. Living Lab -toiminnan nykytila...74 Kuvio 13. Living Lab -käsitteistön tuntemus...75 Taulukko 1. Kansalliset ja kansainväliset living lab -verkostot...14 Taulukko 2. Living Labien kypsyysaste ja historia...19 Taulukko 3. Living Labien ilmoittamat toimialat ja elämänalat...24 Taulukko 4. Living Labeja rahoittavia tahoja...26 Taulukko 5. Living Lab -toiminnan parhaita käytäntöjä...38 Taulukko 6. Oppeja Living Lab -toiminnasta...38 Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen 7
8 1 Johdanto 1.1. Tausta ja lähtökohdat Living Lab -toiminta on monilla alueilla varsin ajankohtainen aihe ja erilaisia tuotetestauksen, kehityksen ja innovoinnin toimintamalleja ollaan parasta aikaa kehittämässä. Erityisesti alueilla, joilla ei ole omaa yliopistoa tai muita tutkimusorganisaatioita, on käyttäjälähtöinen 1 tutkimus-, kehitys- ja innovointitoiminta 2 (ns. T&K&I-toiminta) nostettu merkittäväksi kehityskohteeksi. Kehitettävät toimintamallit ovat hyvin erilaisia ja käsitteellisesti puhutaan usein joko Living Labeista, testbedeistä tai erilaisista kehitysalustoista. Selvitys on osa Innovaatio ja osaaminen -verkostossa vuonna 2009 toteutettua Living Lab -pilottikokeilua. Selvityksen on toteuttanut Janne Orava Javaro Oy:stä. Innovaatio ja osaaminen -verkoston tavoitteena on kehittää jäsenalueillaan hyvän innovaatioympäristön mallia mm. levittämällä hyviä käytäntöjä alueiden välillä. Toimintaa koordinoi Seinäjoen Teknologiakeskus Oy ja verkostoa rahoittavat työja elinkeinoministeriö, opetusministeriö sekä toimintaan osallistuvat 24 aluetta Tavoitteet Selvityksen tärkein tavoite on tukea verkostoalueiden Living Lab -toiminnan kehittämistä keskinäisen kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihdannan kautta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tässä selvityksessä: Määritetään käytännönläheisesti Living Lab ja Living Lab -toiminta Selkeytetään Living Lab -toimintaan liittyviä termejä ja käsitteistöä Kartoitetaan suomalaisia Living Labeja sekä niiden hyviä käytäntöjä ja palveluja 1 Käyttäjän osallistaminen ja osallistuminen aktiivisesti T&K&I-toimintaan, jolloin käyttäjä ei ole enää passiivinen seurannan kohde eli objekti vaan tasaveroinen ja aktiivinen toimija eli subjekti. 2 Toimintaa, jossa tehdään joko perustutkimusta, kehitetään tai vaihtoehtoisesti innovoidaan uusia tuotteita tai palveluita. 8 Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen
9 1.3. Raportin sisältö ja rakenne Tämä loppuraportti koostuu viidestä osakokonaisuudesta Johdantoluku, jossa valotetaan hankkeen taustoja ja tavoitteita Living Lab -toiminnan määrittely kirjallisuuskatsauksen avulla Suomalaisen Living Lab -toiminnan nykytilanteen, toimintamallien, erityispiirteiden, palvelutarjooman sekä parhaiden käytäntöjen kuvaus kyselyaineistoon perustuen Johtopäätökset sekä kehittämisehdotukset Liitteet, joihin on koottu varsinaisia lukuja taustoittavaa ja tarkempaa aineistoa. Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen 9
10 2 Living Lab ja Living Lab -toiminta 2.1. Taustaa Living Lab -termi ja -toiminta ovat alun perin Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) professorin William Bill Mitchellin 90-luvulla lanseeraamia käsitteitä. Alussa Living Lab -termillä viitattiin MIT:n kampuksella tehtävään asumisen tutkimuslaboratoriotoimintaan ja erityisesti kampuksella sijaitsevaan House_nnimiseen koetaloon, jossa talossa vierailevien käyttäjien toimia havainnoitiin ja analysoitiin kymmenien sensoreiden, antureiden ja kameroiden avulla. Living viittasi aitoon kotiympäristöön ja Lab siellä toteutettaviin käyttäjäkeskeisiin 3 tutkimusmenetelmiin. Vuosien saatossa termi on elänyt ja muuttunut huomattavasti alkuperäisestä määritelmästään. Suomeen Living Lab -ajattelu rantautui 2000-luvun alkupuolella, ja sen määritelmää muokattiin hyvinkin paljon tarkoittamaan kaikkea käyttäjälähtöistä T&K&I-toimintaa aidoissa käyttötilanteissa muuallakin kuin vain asumisessa. Suomalaiset Living Labit kattavat useita toimialoja ja elämänaloja (ks. luku 4.2) ja niitä operoivat hyvin erilaiset toimijat (ks. luku 4.1) toteuttaen caseja niin kaupallisille kuin julkisillekin toimijoille. Monessa Euroopan maassa Living Lab -termi, käyttäjälähtöisyys ja/tai avoin innovaatio 4 on liitetty osaksi kansallista innovaatiostrategiaa. Esimerkiksi Suomen kansallisessa innovaatiostrategiassa Living Labeihin viitataan yhtenä uutena innovaatiotoiminnan muotona ja vuorovaikutusympäristönä, jonka hyödyntämiseen ja kehittämiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota (Kansallinen innovaatiostrategia, 2008). 28. lokakuuta 2009 julkaistussa Suomen innovaatiojärjestelmän arvioinnissa mainitaan Living Labit puolestaan tapana promovoida käyttäjäkeskeisempiä julkisen sektorin innovatiivisia palveluita ja paremmin tunnistaa käyttäjätarpeet palveluhankinnassa (Evaluation of the Finnish National Innovation System, 2009). Living Labilla ja Living Lab -toiminnalla on tällä hetkellä melkein yhtä monta määritelmää kuin on toimijaakin. Vuosien saatossa toiminta on saanut lukui- 3 Käyttäjän toimien seuraaminen muiden ekosysteemin toimijoiden toimesta, jolloin käyttäjä on objekti ja hänen osallistumisensa T&K&I-toimintaan on pääosin reaktiivista. 4 Toimintamalli, jossa annetaan itseltä hyödyntämättä jääviä ideoita ja ajatuksia tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi muiden ekosysteemin jäsenten käyttöön 10 Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen
11 sia ilmenemismuotoja ja tulkintoja, joista osa on hyvinkin erilaisia ja poikkeavia yleisesti määritellyn Living Lab -toiminnan näkökulmasta. Living Lab -termille ei siis ole muodostunut vain yhtä oikeaa virallista määritelmää, jonka suurin osa toimijoista tunnustaisi ja toteuttaisi omassa toiminnassaan. Tämä johtuu suurelta osin siitä, ettei kukaan yksittäinen toimija tai verkosto, joka voisi pitää huolen siitä, miten termiä käytetään, varsinaisesti omista ko. termiä tai tavaramerkkiä. Sen sijaan sitä voi käyttää kuka tahansa, missä yhteydessä tahansa ja luoda sille tarvittaessa myös uusia merkityksiä ja käyttötarkoituksia. Tämä puolestaan on johtanut tilanteeseen, jossa Living Lab -termin nimissä toimii hyvin erilaisia toimijoita ja toteutetaan hyvin erilaisia toimintamalleja. Ymmärrettävästi tällainen toiminta ei edesauta yhtenäisen Living Lab -toiminnan ja ymmärryksen muodostumista millään tasolla Living Labin määritelmä Living Labin määritelmä voidaan tiivistää sisältämään neljä ydinelementtiä, joiden pohjalta kukin Living Lab -toimija voi luoda oman tulkintansa ja käytännön Living Lab -toimintamallinsa. LIVING LAB ON KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN AVOIMEN INNOVAATION EKOSYSTEEMI TOSIELÄMÄN YMPÄRISTÖSSÄ Käyttäjälähtöisyys tarkoittaa käyttäjän osallistamista ja osallistumista (empowerment) aktiivisesti T&K&I-toimintaan. Tällöin käyttäjä ei ole enää passiivinen seurannan ja tarkkailun kohde eli objekti, vaan aktiivinen ja mahdollisuuksien mukaan myös tasa-arvoinen toimija eli subjekti muiden Living Lab -toimijoiden kanssa. Avoin innovaatio lähtee siitä, että nykypäivän moniulotteisessa ja globaalissa maailmassa organisaatiot eivät voi tukeutua ainoastaan omaan T&K&I-toimintaan. Avoimen innovaation teorian mukaisesti omat ylimääräiset ideat annetaan muiden ekosysteemin toimijoiden käyttöön. Living Lab -toiminnassa caseissa ke- Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen 11
12 rättävä liikesalaisuuden alainen data ei luonnollisestikaan ole kaikkien vapaasti hyödynnettävissä vaan avoin innovaatio koskee varsinaista Living Lab -toimintaa ja siihen liittyviä oppeja sekä parhaita käytäntöjä. Ekosysteemi on mukana olevien toimijoiden muodostama yhteistyöverkosto. Eri Living Lab -ekosysteemit voivat olla organisoituneet hyvin eri tavoin. Jotkut ekosysteemit ovat hyvin formaaleja, kun taas toiset ovat hyvinkin löyhiä verkostoja, joihin voi liittyä ja poistua helposti. Living Lab -casea toteutettaessa ekosysteemistä tunnistetaan ne toimijat, joilla on juuri oikeat menetelmät, työkalut ja sopivat henkilö- sekä aikaresurssit käytettävissä casen onnistuneeksi toteuttamiseksi. Näiden välille muodostuu casen ajaksi ns. ad hoc -ekosysteemi, joka lakkaa toimimasta casen päätyttyä. Living Lab -ekosysteemi on monia erilaisiakin osapuolia osallistava työskentelytapa, jossa on mukana niin käyttäjiä (loppukäyttäjä, asukas, kansalainen, työntekijä, opiskelija, vierailija, turisti jne.), tutkijoita, asiantuntijoita, yrityksiä kuin julkisia toimijoitakin. Tämä puolestaan luo omat erityishaasteensa Living Lab -ekosysteemin toiminnalle ja hallinnoinnille, sillä kullakin osapuolella on omat tapansa toimia, jolloin niiden sovittaminen yhteistoimintaan voi olla haastavaa. Tosielämän ympäristö on se ympäristö, jossa Living Lab -case varsinaisesti toteutetaan eli ympäristö, jossa käyttäjä käyttää tuotetta tai palvelua osana omaa normaalia arkeaan. Living Lab -määritelmän mukaisesti se on käyttäjän oma arkiympäristö eikä steriili laboratorioympäristö, joka olisi rakennettu vain testausta varten. Testausympäristö voi kuitenkin olla käyttäjän arkeen rakennettu kehitys- ja testausympäristö, kuten mobiili-tv:n toinen testivaihe, jossa Helsingin keskustaan (aito arkiympäristö) tuotiin muutamia mobiili-tv-lähettimiä (rakennettu testausympäristö). Tämä tuo puolestaan omat haasteensa hyödynnettävien menetelmien ja työkalujen käyttämiseen ja datan keräämiseen. Muiden toimijoiden Living Lab -määritelmiä, joista yllä olevaankin määritelmään on otettu vaikutteita, löytyy tämän raportin liitteestä Living Lab -toiminta Living Lab -toiminta on yllä olevan Living Lab -määritelmän mukaisen toiminnan toteuttamista. Käytännössä se tarkoittaa toimintaa, jossa tuotteiden ja palveluiden käyttäjä osallistuu niiden tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin (= uusien tuotteiden, palveluiden ja toimintamallien kehittämistä) omassa arjessaan osana monitoimijaverkostoa eli ekosysteemiä ja toiminnan Living Lab -osaami- 12 Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen
13 seen liittyvät opit ovat kaikkien ekosysteemin toimijoiden käytettävissä. Living Lab -toiminnassa mukana olevat toimijat ovat joko käyttäjiä, hyödyntäjiä, kehittäjiä, mahdollistajia tai varsinaisia Living Labeja (ks. kuvio 1). Mahdollistajat - Luovat yleisen infrastruktuurin ja käytännöt - Kaupungit ja muut julkiset toimijat - Eivät osallistu aktiivisesti Living Lab -toimintaan Infrastruktuuri Tarpeet & halut Menetelmät Käyttäjät - Arkipäivän käyttäjiä - Käyttävät testattavia tuotteita omassa arjessaan, normaalissa käyttöympäristössä ja normaaleissa käyttötilanteissa - Avoimia ja valmiita antamaan rehtellistä palautetta. Hyödyntäjät - Haluavat kehittää omia tuotteitaan tai palveluitaan käyttäjälähtöisesti - Yritys tai julkinen toimija Käytännöt Työkalut Caset & Projektit Kehittäjät - Tarjoavat toteuttamiseen menetelmiään, työkalujaan ja resurssejaan - Käyttäjiltä palautetta, kommentteja, parannusehdotuksia ja muuta raakadataa Kuvio 1. Living Lab -toimijat (Helsinki Living Lab, 2008) Yllä olevan kuvion sininen katkoviiva kuvaa varsinaista Living Labia, joka kokoaa muut toimijat Living Lab -ekosysteemiin toimien samalla ekosysteemin orkestroijana luoden suhteet eri toimijoihin. Living Lab on se toimija, jolla on tarvittaessa yhteys eri toimijoihin ja erityisesti käyttäjiin. Useissa tapauksissa Living Labin suurin lisäarvo ekosysteemissä on nimenomaan käyttäjäkannan hallinnoinnissa ja olemassa olevissa yhteyksissä heihin. Living Labeja voidaan hyödyntää tuotteen tai palvelun elinkaaren eri vaiheissa, sillä kussakin vaiheessa voidaan käyttäjältä saada arvokasta tietoa Markkinoilla olevan tuotteen tai palvelun kehittäminen. Olemassa olevat käyttäjät tai vaihtoehtoisesti täysin uudet käyttäjät antavat käyttäjäpalautetta tuotteen tai palvelun kehittämiseksi. Lanseerausvaiheessa olevan tuotteen tai palvelun kehittäminen. Tulevat käyttäjät antavat palautetta, jonka perusteella voidaan tuotetta tai palvelua hienosäätää ennen varsinaista lanseerausta. Idea- tai kehitysvaiheessa olevan tuotteen tai palvelun kehittäminen. Kartoitetaan potentiaalisten käyttäjien arkea ja olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden käyttöä, jonka perusteella käynnistetään varsinainen tuote- tai palvelukehitys. Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen 13
14 Tässä yhteydessä on hyvä huomata, että Living Lab -tyyppisiä käyttäjälähtöisiä ja etenkin käyttäjäkeskeisiä (user-centric) T&K&I-hankkeita on tehty paljon pidempään kuin varsinaisia Living Lab -hankkeita. Living Labin uutuusarvo on tehdä tätä toimintaa systemaattisesti avoimen innovaation hengen mukaisesti ottaen vahvasti mukaan myös ekosysteemiajattelun ja erityisesti käyttäjien arjessa toimimisen. Suomalaisille Living Lab -toimijoille on tarjolla useita sekä kansallisia että kansainvälisiä Living Lab -verkostoja, joihin ne voivat liittyä. Liittymällä Living Lab -verkostoon ne voivat sekä jakaa omaa osaamistaan että oppia muilta verkoston jäseniltä. Osallistuminen verkostojen toimintaan on etenkin aloittavalle Living Labille oiva tapa käynnistää toiminta nopeasti muiden verkoston jäsenten oppeja ja parhaita käytäntöjä hyödyntämällä. Alueiden omien Living Lab -verkostojen tavoitteena on koota alueen Living Lab -toimijat yhteen ja kehittää erityisesti niiden toimintaedellytyksiä ja alueellisia Living Lab -palveluita luoden omasta alueesta mahdollisimman houkutteleva niin Living Lab -palveluiden hyödyntäjille kuin investointipäätöksiä tekeville toimijoillekin. Verkoston nimi Ammattikorkeakoulujen Living Lab -verkosto Living Labs and Test Beds Open Forum (LiTe Open) Lisätietoja Suomalaisten ammattikorkeakoulujen oma verkosto, jonka tarkoitus on kehittää ja jalkauttaa Living Lab -toimintaa osaksi ammattikorkeakoulujen toimintaa. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä 18 ammattikorkeakoulua. Dimes Ry:n hallinnoima Living Lab ja Test Bed -verkosto. ( ohjelmat/lite_open) Alueiden omat Living Lab -verkostot European Network of Living Labs (ENoLL) Verkostoja, joiden tavoitteena koota alueen Living Lab -toimijat yhteen ja kehittää alueellisia Living Lab -palveluita, löytyy mm. pk-seudulta (www. helsinkilivinglab.fi), Tampereelta (Suuntaamo) ja Pohjois-Suomesta (www. northrull.fi). European Network of Living Labs on eurooppalaisten Living Labien oma laajeneva aloite, jota eurooppalainen yhteisö sponsoroi lukuisten projektien ja koordinointihankkeiden kautta. ( Living Labs Global Living Labs Global on yhdistys, jonka tavoitteena on edistää innovatiivisuutta kaupunkien palveluissa ja liikkuvuudessa. ( Taulukko 1. Kansalliset ja kansainväliset Living Lab -verkostot 14 Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen
15 2.4. Miten Living Lab -toiminta eroaa muusta testaustoiminnasta? Living Lab -toimintaa verrataan usein muihin T&K&I-toimintoihin ja -menetelmiin (kuvio 2). Näitä ovat esimerkiksi prototypiointi, test bed, kenttäkokeet, markkinapilotointi ja sosiaalinen pilotointi (Ballon, 2005). Prototypiointi; design- ja kehitysympäristö, jota hyödynnetään ennen teknologian, tuotteen tai palvelun massatuotantoa, jotta saataisiin ensimmäisiä tuloksia konseptin toimivuudesta. Test bed; uusien teknologioiden, tuotteiden ja palveluiden standardisoitu laboratorioympäristö, jossa on minimoitu arjen ja tuotantoympäristön haitalliset vaikutukset testaukselle. Kenttäkoe; teknologian, tuotteen tai palvelun ominaisuuden testausta rajatussa, mutta aidossa, ympäristössä. Markkinapilotti; verraten valmiin tuotteen tai palvelun käyttöä rajatulla loppukäyttäjäryhmällä, jotta saataisiin markkinointidataa tai viimeistelyvinkkejä ennen varsinaista kaupallista lanseerausta. Sosiaalinen pilotti; tavoitteena on tuottaa sosiaalinen innovaatio julkistamalla uusi tuote tai palvelu aidossa käyttöympäristössä. Living Lab -toiminta on enemmän holistista innovaatiotoimintaa kuin perinteistä tuotteiden tai palveluiden testaustoimintaa sisältäen useita elementtejä edellä mainituista T&K&I-menetelmistä. Living Lab -toiminnassa voidaan hyödyntää kehitysympäristöä ennen massatuotantoa (prototypiointi) aidossa ympäristössä (kenttäkoe) rajatulla loppukäyttäjäryhmällä (markkinapilotti) tai tuottaa sosiaalisia innovaatioita (sosiaalinen pilotti). Ballonin määritelmän mukaan Living Lab on kokeiluympäristö, jossa teknologiaa kokeillaan aidossa käyttötilanteessa ja jossa käyttäjän rooli on olla yhteistuottaja (co-producer). Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen 15
16 Kuvio 2. Testi- ja kokeiluympäristöjen konseptuaalinen viitekehys (Ballon et al., 2005) Seuraavalla sivulla olevassa kuviossa puolestaan verrataan Living Labia Test Bediin. Merkittävin ero on kehitysympäristöissä eli ympäristöissä, joissa varsinainen toiminta tapahtuu. Test Bedissä kehitysympäristö on varta vasten tuote- ja palveluinnovointia varten rakennettu ympäristö, kuten tuotekehityslaboratorio. Living Labissa sen sijaan tuote- ja palveluinnovointi tapahtuu olemassa olevassa ympäristössä eli käyttäjän normaalissa arjessa. Näiden kahden väliin jää ns. harmaa vyöhyke eli innovaatioympäristö, joka rakennetaan tuote- ja palveluinnovointia varten, mutta osaksi käyttäjän arkea, ja joka puretaan testauksen jälkeen. Tällainen ympäristö on lähempänä Living Labia, sillä pääpaino on aidossa arkiympäristössä eikä standardisoidussa ja kontrolloidussa laboratorioympäristössä. Toinen erottava tekijä on innovoinnin luonne. Test Bed -ympäristössä innovointi painottuu usein perinteiseen tutkimukseen (proof of concept), kun taas Living Labeissa ollaan lähempänä liiketoimintaa (proof of business concept). Tässäkin yhteydessä näiden kahden väliin jää ns. harmaa vyöhyke, joka tällä kertaa on perinteistä tuotekehitystä. 16 Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen
17 Kuvio 3. Test Bedien ja Living Labien ero (Rönkä et al., 2007) Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen 17
18 3 Living Labien nykytilanne Suomessa Suomalaisten Living Labien nykytilanteen kartoittamiseksi toteutettiin 2-vaiheinen kysely (ks. Liite 1). Ensimmäinen vaihe toteutettiin pääosin puhelinhaastatteluna kesä-elokuussa ja toinen vaihe sähköpostikyselynä kesä-syyskuussa ensimmäiseen vaiheeseen osallistuneille. Kyselyyn osallistui toukokuussa 2009 tunnistetut 30 toimijaa, jotka käyttivät omassa nimessään sanoja Living Lab tai muuten mainitsivat omasta toiminnastaan kertoessaan termin Living Lab. Kriteerinä ei siis ole käytetty luvussa 2.2 esitettyä Living Labin määritelmää. Tällä hetkellä kenelläkään yksittäisellä toimijalla ei ole 100-prosenttista kokonaiskuvaa suomalaisista Living Labeista ja Living Lab -toiminnasta. Toimintaa harjoitetaan useassa verkostossa ja eri tasoilla, jolloin aidon kokonaiskuvan saaminen on hyvin vaikeaa. Käytössä ei myöskään ole vain yhtä tai edes muutamaa termin ja toiminnan määrittelyä vaan käytännössä kullakin Living Labilla on omanlainen kuva toiminnasta ja tapa toteuttaa sitä. Tästä huolimatta vastaajien antama määritelmä Living Labille tai Living Lab -toiminnalle ei useinkaan vastaa käytännön todellisuutta, joka useimpien kohdalla on vasta toden teolla käynnistymässä. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että todelliset aidot käyttäjälähtöiset Living Lab -caset ovat vielä harvassa ja niistä saadut käytännön kokemukset ja opit saamatta. Toistaiseksi lähes kaikki Living Labit ovat suurimmalta osin julkisrahoitteisia ja vieläpä hankemuotoisia, jolloin toimintamallia ja prosesseja pysyvästä toiminnasta ei ole vielä ehtinyt muodostua. Harvan kohdalla voidaan myöskään puhua aidosta käyttäjälähtöisyydestä tai edes hyödyntäjälähtöisyydestä, sillä toiminta on turhan usein tutkimuslähtöistä eli idea toiminnan käynnistämisestä ja caseista on tullut kehittäjiltä itseltään eikä hyödyntäjiltä tai käyttäjiltä. Kaikesta tästä huolimatta toimijoilla on selkeä tahtotila olemassa olevan toiminnan vakiinnuttamisesta ja myös yhteistyöstä ensin kansallisella ja myöhemmin kansainvälisellä tasolla. Suomessa on tällä hetkellä useita kymmeniä itseään Living Labiksi kutsuvia toimijoita (ks. taulukko 2 alla ja liite 3), joista osa on alueellisia, osa temaattisia ja osa taas ajallisesti rajattuja hankkeita tai projekteja. Myös Living Labien ns. kypsyysaste vaihtelee huomattavasti jo useita vuosi toimineista vasta valmisteluasteella oleviin suunnitelmiin. Varsinaisten Living Labien lisäksi toiminnan piirissä on muutamia satoja organisaatioita, jotka ovat jo mukana Living Labien toiminnassa tai kiinnostuneita osallistumaan Living Lab -toimintaan tavalla tai toisella. Näitä 18 Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen
19 organisaatioita ovat mm. oppilaitokset, tutkimuslaitokset, työkaluja ja menetelmiä tarjoavat yritykset, konsulttitoimistot sekä tietysti hyödyntäjät. Edellä mainitut Living Labit ja organisaatiot ovat järjestäytyneet tällä hetkellä useaan eri ja osittain myös päällekkäiseen verkostoon. Tunnetuimmat ja laajimmat Living Lab -verkostot ovat European Network of Living Labs (ENoLL), Living Labs Global, pääkaupunkiseudulla toimiva Helsinki Living Lab (HLL), Pohjois-Suomen kattava Northern Rural-Urban Living Laboratorio (NorthRULL) sekä Ammattikorkeakoulujen Living Lab -verkosto (ks. liite 3 ja 7). Alla olevaan taulukkoon on koottu tässä hankkeessa tunnistetut suomalaiset Living Labit. Taulukossa ne on jaoteltu neljään kategoriaan kypsyysasteen mukaan siten, että 4% 8% 1 = Toiminnan käynnistämistä suunnitellaan 2 = Toiminta käynnistymässä (vuonna 2009) 3 = Toiminta käynnistynyt, mutta prosessit vielä hiomatta 4 = Toiminut vuosia ja prosessit kunnossa 75% 13% Tämän kategorisoinnin lisäksi taulukossa 2 on esitelty kunkin Living Labin historia eli se vuosi, jolloin suunnittelu on aloitettu (punainen väri), päätös Living Labin perustamisesta on tehty (oranssi väri) sekä Living Lab on varsinaisesti käynnistänyt toimintansa (vihreä väri). Taulukko 2. Living Labien kypsyysaste ja historia Living Lab Toiminnan käynnistämistä suunnitellaan Arctic Living Lab Skaftkärr Energia Living Lab Toiminta käynnistymässä (vuonna 2009) Karjaranta Living Lab Suuntaamo Virvelinranta (Living Lab) Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen 19
20 Living Lab Toiminta käynnistynyt, mutta prosessit vielä hiomatta Active Life Village Agro Living Lab Arabia Living Lab Helsinki Living Lab Huomisen Hotelli InnoHub Espoo Lahti Living Lab Laurea Lbd Living Lab Living Lab for Design and Services Lutakko Living Lab Maunula Living Lab Northern Rural-Urban Living Laboratorio Owela Pasila Living Lab Porvoo Campus (Living Lab) SizzleLab Edelläkävijäkunta Living Lab Suupohja Living Lab Toiminut vuosia ja prosessit kunnossa Archipelabo 20 Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen
21 4 Suomalaisten Living Labien toimintamallit ja erityispiirteet 4.1. Johtaminen ja hallinnointi Tällä hetkellä suomalaisten Living Labien osaaminen on pääasiassa henkilöissä eikä varsinaisesti organisaatioissa. Näiden Living Lab -osaajien määrä kussakin Living Labissa vaihtelee muutamasta henkilöstä muutamaan kymmeneen. Useimpien tavoitteena on kuitenkin siirtää osaamista yksittäisiltä henkilöiltä organisaatiolle mahdollisuuksien mukaan, jolloin toiminnan skaalaaminen olisi helpompaa ja riippuvuus yksittäisistä avainhenkilöistä vähenisi. Nämä henkilöt ovat avainasemassa, sillä erityisesti heille kertyy Living Lab -toimintaan ja kehittämisprosesseihin liittyvää prosessiosaamista, joka tulisi saada valumaan Living Labin muiden henkilöiden osaamiseksi. Living Lab -toiminnan osalta se on haastavaa jo siitäkin syystä, että useimmissa tapauksissa toiminta ei ole vielä vakiintunut, prosessit ovat vasta muotoutumassa ja toiminnan dokumentointi on joko puutteellista tai sitä ei ole käytännössä ollenkaan. On syytä kuitenkin huomata, että osaaminen on käytännössä aina henkilöissä, sillä organisaatiot itsessään eivät osaa. Asia korostuu etenkin asiantuntijaorganisaatioissa, joissa asiantuntijoilla on varsinainen osaaminen ja jotka puolestaan muodostavat organisaation. Henkilöt ymmärtävät toimintatavan ja käyttäjälähtöisen testauksen, joilta se sitten valuu organisaatiolle, joka vaatii hallinnolliset päätökset. Osaaminen on aina henkilöissä, organisaatio itsessään ei osaa mitään. Toistaiseksi vain harvoissa tapauksissa voidaan tunnistaa varsinaista Living Labin johtajaa. Enemmistöä Living Labeista johtaa joko projektipäällikkö, koordinaattori tai fasilitaattori. Tällaista toimintaa ohjaa ohjausryhmä. Tavoitteena toiminnan vakiinnuttamisen ohella on luoda Living Labeille johtamismalli, jossa olisi tunnistettavissa Living Labin varsinainen johtaja ja vastuuhenkilö. Koska useissa tapauksissa Living Lab ei ole vielä vakiintunutta toimintaa vaan enemmän pro- Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen 21
22 jektiluontoista, niin Living Labia johtaa useimmiten hankkeeseen nimetty projektipäällikkö. Projektipäällikön apuna on luonnollisesti muut projektiin osallistuvat henkilöt ja mahdollinen ohjausryhmä tai vastaava taho. Joissain tapauksissa Living Labille ei edes voida tunnistaa yhtä johtajaa, vaan toimintaa ohjaa koordinaattori tai fasilitaattori. Living Labeissa, jotka ovat projektityyppisiä, projektiryhmä huolehtii valmistelutyöstä ja rahoittajan (usein julkinen toimija, kuten kaupunki) johto tekee loppupeleissä varsinaiset päätökset. Sellaisissa tapauksissa, joissa Living Lab on enemmän löyhä verkosto kuin varsinainen tiukasti johdettu organisaatio, voidaan puhua myös yhteyshenkilöstä, joka tarvittaessa ohjaa kyselijöitä oikeiden tahojen puheille. Yhteyshenkilö (johtaa Living Labia), sillä johtaja kuulostaa tässä yhteydessä epäsopivalta termiltä, koska kyse ei ole mistään organisaatiosta Vaikka harvalla Living Labilla on varsinainen johtaja, kaikilla on jokin nimetty vastuuorganisaatio. Vastuuorganisaatio on useimmissa tapauksissa ammattikorkeakoulu tai kehitysyhtiö. Seuraavaksi yleisimmät vastuuorganisaatiot ovat yliopisto tai julkinen toimija. Living Labin vastuuorganisaatio voi olla myös kaupunginosayhdistys (esim. Maunula Living Lab), teknologiakeskus (esim. Seinäjoen Teknologiakeskus Oy Agro Living Labissa) tai tutkimuslaitos (VTT Owelassa). Kehitysyhtiö (7 kpl) Ammattikorkeakoulu (6 kpl) Yliopisto (4 kpl) Julkinen toimija (3 kpl) Joku muu (6 kpl) 12% 23% 15% 27% 23% Kuvio 4. Living Labin vastuuorganisaatio Vain kaksi Living Labia ilmoittaa hallinnointitavakseen yksityisen, ja kuudessa Living Labissa hallinnointitapa on yksityis-julkinen. Tämä on loogista verrattaessa vastauksia Living Labien rahoittajiin (käytännössä kaikki julkisia) ja vastuuorganisaatioihin (suurin osa julkisia toimijoita). Tulevaisuudessa hallinnointitapa tul- 22 Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen
Living Lab -pilotti. Hanke-esittely 16.12.2009. Javaro Oy
Living Lab -pilotti Hanke-esittely 16.12.2009 Esityksen sisältö Janne Orava / Javaro Oy Living Lab ja Living Lab -toimintamalli Living Labien nykytilanne Suomessa Suomalaisten Living Labien toimintamallit
LisätiedotYritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit
Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi
LisätiedotInnovaatio ja osaaminen -verkosto
Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
Lisätiedotnzeb - FIN RYM Oy YM GBC Finland, 22.08.2013 Tekesin Living Lab aktivointihanke
nzeb - FIN RYM Oy YM GBC Finland, 22.08.2013 Tekesin Living Lab aktivointihanke Reijo Kohonen Tarve Tulevaisuusselonteko: Suomen rakennettu ympäristö on maailman energia- ja materiaalitehokkain > Kokeiluhankkeita
LisätiedotKäyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla
Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotFiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet
Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä
LisätiedotLiving Lab -pilotti. Päätöstilaisuus 03.11.2009. Javaro Oy
Living Lab -pilotti Päätöstilaisuus 03.11.2009 Agenda Yleistä verkoston piloteista Living Lab ja Living Lab -toimintamalli Living Labien nykytilanne Suomessa Suomalaisten Living Labien toimintamallit ja
LisätiedotFiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet
Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden
LisätiedotLuova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)
Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotRahoittajan puheenvuoro. REPA- loppuseminaari Tuomas Lehtinen
Rahoittajan puheenvuoro REPA- loppuseminaari 1.11.17 Tuomas Lehtinen Miksi Tekes oli mukana? Ideat testiin paremman kaupunkiympäristön puolesta Idea: Ilmanlaadun seuranta, kiertotalous ja älykäs vesi koskettavat
LisätiedotFiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen
Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten
LisätiedotEspoon Avoimen osallisuuden malli
Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.
LisätiedotInnovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma
Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan
Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa
LisätiedotTekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.
RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotINNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
LisätiedotBUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLANDIN TAVOITTEET Luomme mahdollisuuksia globaaliin kasvuun: 1 2 3 4 edistämällä asiakkaiden uudistumista tukemalla nousevia liiketoimintaekosysteemejä
LisätiedotToimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)
Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään
LisätiedotCase: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi
Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien
LisätiedotMiten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen
Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:
LisätiedotBUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 3.1.2019 STRATEGINEN TAVOITE SUOMEA VARTEN Käynnistämme uutta kestävää kasvua innovoinnin ja kansainvälisen yhteistyön kautta 1 2 Yritysten globaali kasvu
LisätiedotHelsinki Living Lab 9.5.2008
Helsinki Living Lab 9.5.2008 H E L S I N K I L I V I N G L A B 2 Learning by Living Sisältö Esipuhe Mikä on Living Lab? Living Lab -toimijat Mestarikäyttäjät T&K&I-toiminta Case Saunalahti Case Destia
LisätiedotPohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy
Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy 7. huhtikuuta, 2014 Pohjoinen kasvuvyöhykeseminaari Finlandia-talo Pohjoisen
LisätiedotPainopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen
1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu
LisätiedotDatan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014
Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta
LisätiedotTekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta. Tekes
YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman seminaari Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta 27.9.2013 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen Huippuostajat ja Rakennettu ympäristö
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotTervetuloa Innokylään
Tervetuloa Innokylään Soteuttamo: Ihminen edellä asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen Merja Lyytikäinen ja Hanne Savolainen 21.3.2018 1 Innokylä lyhyesti Innokylä on kaikille avoin innovaatioyhteisö,
LisätiedotPäätösseminaari Pirjo Ståhle
Päätösseminaari 10.6.2019 Pirjo Ståhle Näkökulmamme Uudenmaan TKI lisäarvon, ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta, mm. Mitkä ovat Uudenmaan TKI-toiminnan reunaehdot: lainsäädäntö ja strategiat Miltä TKI-toiminta
LisätiedotTerveysalan test bedejä Suomessa. Maarit Lahtonen, Business Finland
Terveysalan test bedejä Suomessa Maarit Lahtonen, Business Finland 11.2.2019 TEST BEDIT TEST BEDIT OVAT KEHITYSYMPÄRISTÖJÄ, joissa tuotteita ja palveluja tutkitaan, kehitetään ja testataan joko aidossa
LisätiedotKorjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa
Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat
LisätiedotKansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska
Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville
LisätiedotLOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI
PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotAjankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista. Aki Parviainen
Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista Aki Parviainen 7.11.2017 Business Finland 1.1.2018 alkaen Finpro ja Tekes yhdistyvät uudeksi Business Finland -organisaatioksi. Saman katon alla kaikki innovaatiotoiminnan,
LisätiedotYhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck
Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr
LisätiedotBUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018
BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018 #1916549 KASVUUN TÄHTÄÄVILLE YRITYKSILLE STARTUP Alle 5-vuotiaat yritykset, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille PK-YRITYS Pienet ja keskisuuret
LisätiedotYhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015
Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Sisältö Mistä tietoja koottu? Opit Yhteenveto Mistä tietoja koottu? Nämä tiedot on kerätty
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
Lisätiedotwww.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT
www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotEAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka:
EAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka: Digitalisaatiokyselyn tulokset (2018) Teknologian tutkimuskeskus VTT: Jukka Kääriäinen, Maarit Tihinen Oulun Yliopisto: Marko Juntunen, Sari Perätalo DigiLeap -hanke
LisätiedotKorjausrakentaminen teeman tulosseminaari
Rakennettu ympäristö ohjelman tulosseminaari Finlandiatalo Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari 27.1.2015 Tekesin Rakennettu ympäristö ohjelma 2009-2014 Tekes Innovaatiorahoituskeskus Ohjelmapäällikkö
LisätiedotFiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana
Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,
LisätiedotKansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?
Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema
LisätiedotKEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus
KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSINTÖSÄÄTIÖ Perustettu v. 1971 Asiakkaina yksityishenkilöt ja alkavat yritykset
LisätiedotSUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008
SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotYHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?
Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä
LisätiedotGreen Growth - Tie kestävään talouteen
Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010
LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -
LisätiedotKansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi
Paula Eskola, paula.eskola@motiva.fi Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi Sisällys Johdanto... 1 1.1 FISS-toimintamallin tavoitteet... 1 1.2 FISS-mallin
LisätiedotWWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014
Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus
LisätiedotINNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009
INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja
LisätiedotKäyttäjien osallistaminen nopeuttaa tuotekehitystä ja teknologian käyttöönottoa sote-sektorilla
Käyttäjien osallistaminen nopeuttaa tuotekehitystä ja teknologian käyttöönottoa sote-sektorilla HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto -hankkeen loppuseminaari 21.5.2018 Niina Holappa, Prizztech
LisätiedotTekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin
Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
LisätiedotInnovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa
Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa Soile Juujärvi ja Kaija Pesso Laurea-ammattikorkeakoulu Koulutuksen innovaatio & integraatio - hanke KOULII (2010-2012) Laurea-ammattikorkeakoulu
LisätiedotItä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008
Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,
LisätiedotMiten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?
Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten
LisätiedotKirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla
LisätiedotFUAS-virtuaalikampus rakenteilla
Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön
LisätiedotTekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari
Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Pekka Ollikainen Tekes 24.1.2013 Messukeskus, Helsinki http://www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM1071384v2 Oppimisratkaisut ohjelma 2011-2015 Ohjelman
LisätiedotTekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo
Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu
LisätiedotUbiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä
Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä tutkija Sirkku Wallin Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus YTK Aalto yliopisto Digitalisaatiosta elinvoimaa
LisätiedotAsumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012
Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA
LisätiedotAnna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.
Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa
LisätiedotPuu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen
Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen
LisätiedotSupporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region
KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n
LisätiedotSosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt
LisätiedotMikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä
Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän
LisätiedotJulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto
JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto Tiistai 25.3.2014 klo 9.00-12.00 Valtionvarainministeriö Mariankatu 9 Neuvotteluhuone Ylijäämä 1 JulkICT Lab Miksi JulkICT Lab? Hallinnon hankkeille
LisätiedotPalvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma
Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan
LisätiedotKokemuksia julkisen datan avaamisesta
Kokemuksia julkisen datan avaamisesta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Tietojohtamisen verkoston seminaari 23.11.2012 Helsinki Region Infoshare Avataan Helsingin seutua koskevaa julkista tietoa kaikkien
LisätiedotVaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta
Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Innovaatio, käyttöönotto ja leviäminen 25.3.2015 2 Seuranta- ja arviointimalli Panokset Toiminta
LisätiedotOuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net
OuluHealth Labs Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä Openphoto.net Oulu Sote Labs Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-
LisätiedotTekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa
Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT
LisätiedotNopeiden kokeilujen ohjelma 1. kierros
Nopeiden kokeilujen ohjelma 1. kierros Nopeiden kokeilujen ohjelma Fiksu Kalasatama -hankkeessa rakennetaan kansainvälisesti kiinnostavaa yhteiskehitysalustaa, jonka avulla voidaan tukea uusien työpaikkojen
LisätiedotTekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut. BIOCONNECT- seminaari Tuomas Lehtinen
Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut BIOCONNECT- seminaari 22.11.17 Tuomas Lehtinen Verkosto, jolla tähdätään vientimarkkinoille Suunnittelu ja konsultointi Kaukokartoitus, satelliitti Viranomainen Kunnostusmenetelmä
LisätiedotPPP-kumppanuudet vetovoimaisten ekosysteemien vahvistamiseksi. Antti Valle
PPP-kumppanuudet vetovoimaisten ekosysteemien vahvistamiseksi Antti Valle OSAAMISPOHJAN VARMISTAMINEN Osaamistaso nousee, osaaminen ja tarve kohtaavat TKI-voimavarojen vaikuttavuus ja kokoaminen Rajat
LisätiedotIdeasta innovaatioksi. Panu Kuosmanen Aalto-yliopisto, Innovaatiopalvelut
Ideasta innovaatioksi Panu Kuosmanen Aalto-yliopisto, Innovaatiopalvelut Esittelyä Teknologiansiirtopäällikkö ja johtava innovaatioasiantuntija, Aalto-yliopisto, 2010 IPR Specialist, Outotec Oyj, 2008
LisätiedotOppimisratkaisuilla Suomi nousuun
Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun OPTEK seminaari Pekka Ollikainen 24.5.2011 1 www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM# 24.5.11 Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun! Kansallisen oppimisjärjestelmän kehitys
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista
LisätiedotPalvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi
Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.
LisätiedotYhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä
Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe
LisätiedotWWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014
Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Tutkimusideasta uutta tietoa ja liiketoimintaa Organisaation tiedot
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotTAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen
VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,
LisätiedotBig datan hyödyntäminen
Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin
LisätiedotProjektien rahoitus.
Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto
LisätiedotHYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla
HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hankkeen esittely Satakunnan vanhusneuvoston kokouksessa
LisätiedotFISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015
FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa
Lisätiedot