Living Lab -toiminta Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Living Lab -toiminta Suomessa"

Transkriptio

1 Aluekeskusohjelman verkostojulkaisu 3/2009 Living Lab -toiminta Suomessa Janne Orava aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen -verkosto

2

3 Living Lab -toiminta Suomessa Joulukuu 2009 Janne Orava, Javaro Oy Seinäjoen Teknologiakeskus Oy

4 Aluekeskusohjelman verkostojulkaisu 3/2009 Innovaatio ja osaaminen -verkosto / Seinäjoen Teknologiakeskus Oy Taitto: Semio Oy Paino: Waasa Graphics, Vaasa

5 Lukijalle Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta on noussut merkittäväksi osaksi kansallista innovaatiopolitiikkaa ja myös yksittäisten yritysten ja alueiden innovaatiotoimintaa. Suppea teknologianäkökulma ei enää riitä, ja uusi ajattelutapa liittyykin näkemykseen, jonka mukaan käyttäjien valta ja osaaminen markkinoilla ovat kasvaneet. Käyttäjillä näyttää olevan myös halu olla vaikuttamassa lopullisiin tuotteisiin tai palveluihin. Käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka pyrkii edistämään käyttäjien tarpeisiin ja järjestelmälliseen osallistamiseen perustuvaa innovaatiotoimintaa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tähän pyritään osaamistason nostamisella, kannusteiden kehittämisellä, sääntelyn uudistamisella ja infrastruktuurin kehittämisellä. Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöhön perustuvat innovointialustat ja kehitysympäristöt, joihin myös Living Labit kuuluvat, ovat niitä konkreettisia toimintamalleja, joilla tätä infrastruktuuria voidaan kehittää. Innovaatio ja osaaminen verkosto kytkeytyy osaksi aluekeskusohjelman ja osaamiskeskusohjelman toimintaa. Sen tavoitteena on tukea alueita innovaatioympäristöjen kehittämistyössä, levittää hyviä käytäntöjä ja toimia kanavana alueiden ja kansallisten toimijoiden välillä. Vuonna 2009 verkostoon kuului 24 aluetta. Toimintaa rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö, opetusministeriö sekä verkoston toimintaan osallistuvat alueet. Living Lab -toimintaan liittyvä pilottikokeilu oli merkittävä osa verkoston toimintaa vuonna Pilotin myötä alueilla oli mahdollisuus tutustua suomalaisiin, keskenään hyvin erilaisiin Living Labeihin ja samalla muodostaa omaa käsitystään siitä, mitä Living Lab toiminta todella on ja miten se soveltuisi alueen omiin kärkiosaamisiin ja kehittämishankkeisiin. Selvitystyön on laatinut pilottikokeilun vetämisestä vastannut Janne Orava Javaro Oy:stä. Innovaatio ja osaaminen -verkoston puolesta lämpimät kiitokset Janne Oravalle, selvitystyöhön panoksensa antaneille Living Labien edustajille sekä pilottikokeiluun osallistuneille alueille. Seinäjoella Titta-Liisa Koivuporras Kehittämispäällikkö Seinäjoen Teknologiakeskus Oy Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen 5

6 Sisällysluettelo 1 Johdanto Tausta ja lähtökohdat Tavoitteet Raportin sisältö ja rakenne Living Lab ja Living Lab -toiminta Taustaa Living Labin määritelmä Living Lab -toiminta Miten Living Lab -toiminta eroaa muusta testaustoiminnasta Living Labien nykytilanne Suomessa Suomalaisten Living Labien toimintamallit ja erityispiirteet Johtaminen ja hallinnointi Toimialat ja erikoisosaaminen Rahoitus Työntekijät Ekosysteemi Verkostot Palveluiden markkinointi Toiminnan tavoitteet Suomalaisten Living Labien palvelutarjooma ja hyvät käytännöt Palvelu- ja menetelmätarjooma sekä toteutetut caset Parhaat käytännöt, opit ja haasteet Käyttäjät Caseprosessi Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset Liitteet...54 Liite 1: kyselylomake...54 Liite 2: haastatellut Living Labit Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen

7 Liite 3: suomalaiset Living Labit...57 Liite 4: pilotin toteutus...72 Liite 5: ennakkokysely innovaatio ja osaaminen -verkoston toimijoille (huhtikuu 2009)...76 Liite 6: Living Labin määritelmiä...79 Liite 7: Living Lab -verkostot...80 Liite 8: Living Lab -toiminnan määrittelyjä...86 Lähteet...88 Kuvio 1. Living Lab -toimijat (Helsinki Living Lab, 2008)...13 Kuvio 2. Testi- ja kokeiluympäristöjen konseptuaalinen viitekehys (Ballon et al., 2005)...16 Kuvio 3. Test bedien ja Living Labien ero (rönkä et al., 2007)...17 Kuvio 4. Living Labin vastuuorganisaatio...22 Kuvio 5. Living Lab -organisaation hallinnointitapa...23 Kuvio 6. Living Labin toimiala...23 Kuvio 7. Living Labin rahoitus...26 Kuvio 8. Living Labien toteuttamat caset...37 Kuvio 9. Living Labissa valmiustilassa olevia käyttäjiä...42 Kuvio 10. Living Labien käyttäjäyhteisöjen rakenne...42 Kuvio 11. Caseprosessi...47 Kuvio 12. Living Lab -toiminnan nykytila...74 Kuvio 13. Living Lab -käsitteistön tuntemus...75 Taulukko 1. Kansalliset ja kansainväliset living lab -verkostot...14 Taulukko 2. Living Labien kypsyysaste ja historia...19 Taulukko 3. Living Labien ilmoittamat toimialat ja elämänalat...24 Taulukko 4. Living Labeja rahoittavia tahoja...26 Taulukko 5. Living Lab -toiminnan parhaita käytäntöjä...38 Taulukko 6. Oppeja Living Lab -toiminnasta...38 Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen 7

8 1 Johdanto 1.1. Tausta ja lähtökohdat Living Lab -toiminta on monilla alueilla varsin ajankohtainen aihe ja erilaisia tuotetestauksen, kehityksen ja innovoinnin toimintamalleja ollaan parasta aikaa kehittämässä. Erityisesti alueilla, joilla ei ole omaa yliopistoa tai muita tutkimusorganisaatioita, on käyttäjälähtöinen 1 tutkimus-, kehitys- ja innovointitoiminta 2 (ns. T&K&I-toiminta) nostettu merkittäväksi kehityskohteeksi. Kehitettävät toimintamallit ovat hyvin erilaisia ja käsitteellisesti puhutaan usein joko Living Labeista, testbedeistä tai erilaisista kehitysalustoista. Selvitys on osa Innovaatio ja osaaminen -verkostossa vuonna 2009 toteutettua Living Lab -pilottikokeilua. Selvityksen on toteuttanut Janne Orava Javaro Oy:stä. Innovaatio ja osaaminen -verkoston tavoitteena on kehittää jäsenalueillaan hyvän innovaatioympäristön mallia mm. levittämällä hyviä käytäntöjä alueiden välillä. Toimintaa koordinoi Seinäjoen Teknologiakeskus Oy ja verkostoa rahoittavat työja elinkeinoministeriö, opetusministeriö sekä toimintaan osallistuvat 24 aluetta Tavoitteet Selvityksen tärkein tavoite on tukea verkostoalueiden Living Lab -toiminnan kehittämistä keskinäisen kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihdannan kautta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tässä selvityksessä: Määritetään käytännönläheisesti Living Lab ja Living Lab -toiminta Selkeytetään Living Lab -toimintaan liittyviä termejä ja käsitteistöä Kartoitetaan suomalaisia Living Labeja sekä niiden hyviä käytäntöjä ja palveluja 1 Käyttäjän osallistaminen ja osallistuminen aktiivisesti T&K&I-toimintaan, jolloin käyttäjä ei ole enää passiivinen seurannan kohde eli objekti vaan tasaveroinen ja aktiivinen toimija eli subjekti. 2 Toimintaa, jossa tehdään joko perustutkimusta, kehitetään tai vaihtoehtoisesti innovoidaan uusia tuotteita tai palveluita. 8 Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen

9 1.3. Raportin sisältö ja rakenne Tämä loppuraportti koostuu viidestä osakokonaisuudesta Johdantoluku, jossa valotetaan hankkeen taustoja ja tavoitteita Living Lab -toiminnan määrittely kirjallisuuskatsauksen avulla Suomalaisen Living Lab -toiminnan nykytilanteen, toimintamallien, erityispiirteiden, palvelutarjooman sekä parhaiden käytäntöjen kuvaus kyselyaineistoon perustuen Johtopäätökset sekä kehittämisehdotukset Liitteet, joihin on koottu varsinaisia lukuja taustoittavaa ja tarkempaa aineistoa. Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen 9

10 2 Living Lab ja Living Lab -toiminta 2.1. Taustaa Living Lab -termi ja -toiminta ovat alun perin Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) professorin William Bill Mitchellin 90-luvulla lanseeraamia käsitteitä. Alussa Living Lab -termillä viitattiin MIT:n kampuksella tehtävään asumisen tutkimuslaboratoriotoimintaan ja erityisesti kampuksella sijaitsevaan House_nnimiseen koetaloon, jossa talossa vierailevien käyttäjien toimia havainnoitiin ja analysoitiin kymmenien sensoreiden, antureiden ja kameroiden avulla. Living viittasi aitoon kotiympäristöön ja Lab siellä toteutettaviin käyttäjäkeskeisiin 3 tutkimusmenetelmiin. Vuosien saatossa termi on elänyt ja muuttunut huomattavasti alkuperäisestä määritelmästään. Suomeen Living Lab -ajattelu rantautui 2000-luvun alkupuolella, ja sen määritelmää muokattiin hyvinkin paljon tarkoittamaan kaikkea käyttäjälähtöistä T&K&I-toimintaa aidoissa käyttötilanteissa muuallakin kuin vain asumisessa. Suomalaiset Living Labit kattavat useita toimialoja ja elämänaloja (ks. luku 4.2) ja niitä operoivat hyvin erilaiset toimijat (ks. luku 4.1) toteuttaen caseja niin kaupallisille kuin julkisillekin toimijoille. Monessa Euroopan maassa Living Lab -termi, käyttäjälähtöisyys ja/tai avoin innovaatio 4 on liitetty osaksi kansallista innovaatiostrategiaa. Esimerkiksi Suomen kansallisessa innovaatiostrategiassa Living Labeihin viitataan yhtenä uutena innovaatiotoiminnan muotona ja vuorovaikutusympäristönä, jonka hyödyntämiseen ja kehittämiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota (Kansallinen innovaatiostrategia, 2008). 28. lokakuuta 2009 julkaistussa Suomen innovaatiojärjestelmän arvioinnissa mainitaan Living Labit puolestaan tapana promovoida käyttäjäkeskeisempiä julkisen sektorin innovatiivisia palveluita ja paremmin tunnistaa käyttäjätarpeet palveluhankinnassa (Evaluation of the Finnish National Innovation System, 2009). Living Labilla ja Living Lab -toiminnalla on tällä hetkellä melkein yhtä monta määritelmää kuin on toimijaakin. Vuosien saatossa toiminta on saanut lukui- 3 Käyttäjän toimien seuraaminen muiden ekosysteemin toimijoiden toimesta, jolloin käyttäjä on objekti ja hänen osallistumisensa T&K&I-toimintaan on pääosin reaktiivista. 4 Toimintamalli, jossa annetaan itseltä hyödyntämättä jääviä ideoita ja ajatuksia tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi muiden ekosysteemin jäsenten käyttöön 10 Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen

11 sia ilmenemismuotoja ja tulkintoja, joista osa on hyvinkin erilaisia ja poikkeavia yleisesti määritellyn Living Lab -toiminnan näkökulmasta. Living Lab -termille ei siis ole muodostunut vain yhtä oikeaa virallista määritelmää, jonka suurin osa toimijoista tunnustaisi ja toteuttaisi omassa toiminnassaan. Tämä johtuu suurelta osin siitä, ettei kukaan yksittäinen toimija tai verkosto, joka voisi pitää huolen siitä, miten termiä käytetään, varsinaisesti omista ko. termiä tai tavaramerkkiä. Sen sijaan sitä voi käyttää kuka tahansa, missä yhteydessä tahansa ja luoda sille tarvittaessa myös uusia merkityksiä ja käyttötarkoituksia. Tämä puolestaan on johtanut tilanteeseen, jossa Living Lab -termin nimissä toimii hyvin erilaisia toimijoita ja toteutetaan hyvin erilaisia toimintamalleja. Ymmärrettävästi tällainen toiminta ei edesauta yhtenäisen Living Lab -toiminnan ja ymmärryksen muodostumista millään tasolla Living Labin määritelmä Living Labin määritelmä voidaan tiivistää sisältämään neljä ydinelementtiä, joiden pohjalta kukin Living Lab -toimija voi luoda oman tulkintansa ja käytännön Living Lab -toimintamallinsa. LIVING LAB ON KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN AVOIMEN INNOVAATION EKOSYSTEEMI TOSIELÄMÄN YMPÄRISTÖSSÄ Käyttäjälähtöisyys tarkoittaa käyttäjän osallistamista ja osallistumista (empowerment) aktiivisesti T&K&I-toimintaan. Tällöin käyttäjä ei ole enää passiivinen seurannan ja tarkkailun kohde eli objekti, vaan aktiivinen ja mahdollisuuksien mukaan myös tasa-arvoinen toimija eli subjekti muiden Living Lab -toimijoiden kanssa. Avoin innovaatio lähtee siitä, että nykypäivän moniulotteisessa ja globaalissa maailmassa organisaatiot eivät voi tukeutua ainoastaan omaan T&K&I-toimintaan. Avoimen innovaation teorian mukaisesti omat ylimääräiset ideat annetaan muiden ekosysteemin toimijoiden käyttöön. Living Lab -toiminnassa caseissa ke- Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen 11

12 rättävä liikesalaisuuden alainen data ei luonnollisestikaan ole kaikkien vapaasti hyödynnettävissä vaan avoin innovaatio koskee varsinaista Living Lab -toimintaa ja siihen liittyviä oppeja sekä parhaita käytäntöjä. Ekosysteemi on mukana olevien toimijoiden muodostama yhteistyöverkosto. Eri Living Lab -ekosysteemit voivat olla organisoituneet hyvin eri tavoin. Jotkut ekosysteemit ovat hyvin formaaleja, kun taas toiset ovat hyvinkin löyhiä verkostoja, joihin voi liittyä ja poistua helposti. Living Lab -casea toteutettaessa ekosysteemistä tunnistetaan ne toimijat, joilla on juuri oikeat menetelmät, työkalut ja sopivat henkilö- sekä aikaresurssit käytettävissä casen onnistuneeksi toteuttamiseksi. Näiden välille muodostuu casen ajaksi ns. ad hoc -ekosysteemi, joka lakkaa toimimasta casen päätyttyä. Living Lab -ekosysteemi on monia erilaisiakin osapuolia osallistava työskentelytapa, jossa on mukana niin käyttäjiä (loppukäyttäjä, asukas, kansalainen, työntekijä, opiskelija, vierailija, turisti jne.), tutkijoita, asiantuntijoita, yrityksiä kuin julkisia toimijoitakin. Tämä puolestaan luo omat erityishaasteensa Living Lab -ekosysteemin toiminnalle ja hallinnoinnille, sillä kullakin osapuolella on omat tapansa toimia, jolloin niiden sovittaminen yhteistoimintaan voi olla haastavaa. Tosielämän ympäristö on se ympäristö, jossa Living Lab -case varsinaisesti toteutetaan eli ympäristö, jossa käyttäjä käyttää tuotetta tai palvelua osana omaa normaalia arkeaan. Living Lab -määritelmän mukaisesti se on käyttäjän oma arkiympäristö eikä steriili laboratorioympäristö, joka olisi rakennettu vain testausta varten. Testausympäristö voi kuitenkin olla käyttäjän arkeen rakennettu kehitys- ja testausympäristö, kuten mobiili-tv:n toinen testivaihe, jossa Helsingin keskustaan (aito arkiympäristö) tuotiin muutamia mobiili-tv-lähettimiä (rakennettu testausympäristö). Tämä tuo puolestaan omat haasteensa hyödynnettävien menetelmien ja työkalujen käyttämiseen ja datan keräämiseen. Muiden toimijoiden Living Lab -määritelmiä, joista yllä olevaankin määritelmään on otettu vaikutteita, löytyy tämän raportin liitteestä Living Lab -toiminta Living Lab -toiminta on yllä olevan Living Lab -määritelmän mukaisen toiminnan toteuttamista. Käytännössä se tarkoittaa toimintaa, jossa tuotteiden ja palveluiden käyttäjä osallistuu niiden tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin (= uusien tuotteiden, palveluiden ja toimintamallien kehittämistä) omassa arjessaan osana monitoimijaverkostoa eli ekosysteemiä ja toiminnan Living Lab -osaami- 12 Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen

13 seen liittyvät opit ovat kaikkien ekosysteemin toimijoiden käytettävissä. Living Lab -toiminnassa mukana olevat toimijat ovat joko käyttäjiä, hyödyntäjiä, kehittäjiä, mahdollistajia tai varsinaisia Living Labeja (ks. kuvio 1). Mahdollistajat - Luovat yleisen infrastruktuurin ja käytännöt - Kaupungit ja muut julkiset toimijat - Eivät osallistu aktiivisesti Living Lab -toimintaan Infrastruktuuri Tarpeet & halut Menetelmät Käyttäjät - Arkipäivän käyttäjiä - Käyttävät testattavia tuotteita omassa arjessaan, normaalissa käyttöympäristössä ja normaaleissa käyttötilanteissa - Avoimia ja valmiita antamaan rehtellistä palautetta. Hyödyntäjät - Haluavat kehittää omia tuotteitaan tai palveluitaan käyttäjälähtöisesti - Yritys tai julkinen toimija Käytännöt Työkalut Caset & Projektit Kehittäjät - Tarjoavat toteuttamiseen menetelmiään, työkalujaan ja resurssejaan - Käyttäjiltä palautetta, kommentteja, parannusehdotuksia ja muuta raakadataa Kuvio 1. Living Lab -toimijat (Helsinki Living Lab, 2008) Yllä olevan kuvion sininen katkoviiva kuvaa varsinaista Living Labia, joka kokoaa muut toimijat Living Lab -ekosysteemiin toimien samalla ekosysteemin orkestroijana luoden suhteet eri toimijoihin. Living Lab on se toimija, jolla on tarvittaessa yhteys eri toimijoihin ja erityisesti käyttäjiin. Useissa tapauksissa Living Labin suurin lisäarvo ekosysteemissä on nimenomaan käyttäjäkannan hallinnoinnissa ja olemassa olevissa yhteyksissä heihin. Living Labeja voidaan hyödyntää tuotteen tai palvelun elinkaaren eri vaiheissa, sillä kussakin vaiheessa voidaan käyttäjältä saada arvokasta tietoa Markkinoilla olevan tuotteen tai palvelun kehittäminen. Olemassa olevat käyttäjät tai vaihtoehtoisesti täysin uudet käyttäjät antavat käyttäjäpalautetta tuotteen tai palvelun kehittämiseksi. Lanseerausvaiheessa olevan tuotteen tai palvelun kehittäminen. Tulevat käyttäjät antavat palautetta, jonka perusteella voidaan tuotetta tai palvelua hienosäätää ennen varsinaista lanseerausta. Idea- tai kehitysvaiheessa olevan tuotteen tai palvelun kehittäminen. Kartoitetaan potentiaalisten käyttäjien arkea ja olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden käyttöä, jonka perusteella käynnistetään varsinainen tuote- tai palvelukehitys. Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen 13

14 Tässä yhteydessä on hyvä huomata, että Living Lab -tyyppisiä käyttäjälähtöisiä ja etenkin käyttäjäkeskeisiä (user-centric) T&K&I-hankkeita on tehty paljon pidempään kuin varsinaisia Living Lab -hankkeita. Living Labin uutuusarvo on tehdä tätä toimintaa systemaattisesti avoimen innovaation hengen mukaisesti ottaen vahvasti mukaan myös ekosysteemiajattelun ja erityisesti käyttäjien arjessa toimimisen. Suomalaisille Living Lab -toimijoille on tarjolla useita sekä kansallisia että kansainvälisiä Living Lab -verkostoja, joihin ne voivat liittyä. Liittymällä Living Lab -verkostoon ne voivat sekä jakaa omaa osaamistaan että oppia muilta verkoston jäseniltä. Osallistuminen verkostojen toimintaan on etenkin aloittavalle Living Labille oiva tapa käynnistää toiminta nopeasti muiden verkoston jäsenten oppeja ja parhaita käytäntöjä hyödyntämällä. Alueiden omien Living Lab -verkostojen tavoitteena on koota alueen Living Lab -toimijat yhteen ja kehittää erityisesti niiden toimintaedellytyksiä ja alueellisia Living Lab -palveluita luoden omasta alueesta mahdollisimman houkutteleva niin Living Lab -palveluiden hyödyntäjille kuin investointipäätöksiä tekeville toimijoillekin. Verkoston nimi Ammattikorkeakoulujen Living Lab -verkosto Living Labs and Test Beds Open Forum (LiTe Open) Lisätietoja Suomalaisten ammattikorkeakoulujen oma verkosto, jonka tarkoitus on kehittää ja jalkauttaa Living Lab -toimintaa osaksi ammattikorkeakoulujen toimintaa. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä 18 ammattikorkeakoulua. Dimes Ry:n hallinnoima Living Lab ja Test Bed -verkosto. (www.dimes.fi/fi/ ohjelmat/lite_open) Alueiden omat Living Lab -verkostot European Network of Living Labs (ENoLL) Verkostoja, joiden tavoitteena koota alueen Living Lab -toimijat yhteen ja kehittää alueellisia Living Lab -palveluita, löytyy mm. pk-seudulta (www. helsinkilivinglab.fi), Tampereelta (Suuntaamo) ja Pohjois-Suomesta (www. northrull.fi). European Network of Living Labs on eurooppalaisten Living Labien oma laajeneva aloite, jota eurooppalainen yhteisö sponsoroi lukuisten projektien ja koordinointihankkeiden kautta. (www.openlivinglabs.eu/) Living Labs Global Living Labs Global on yhdistys, jonka tavoitteena on edistää innovatiivisuutta kaupunkien palveluissa ja liikkuvuudessa. (www.livinglabs-europe.com/) Taulukko 1. Kansalliset ja kansainväliset Living Lab -verkostot 14 Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen

15 2.4. Miten Living Lab -toiminta eroaa muusta testaustoiminnasta? Living Lab -toimintaa verrataan usein muihin T&K&I-toimintoihin ja -menetelmiin (kuvio 2). Näitä ovat esimerkiksi prototypiointi, test bed, kenttäkokeet, markkinapilotointi ja sosiaalinen pilotointi (Ballon, 2005). Prototypiointi; design- ja kehitysympäristö, jota hyödynnetään ennen teknologian, tuotteen tai palvelun massatuotantoa, jotta saataisiin ensimmäisiä tuloksia konseptin toimivuudesta. Test bed; uusien teknologioiden, tuotteiden ja palveluiden standardisoitu laboratorioympäristö, jossa on minimoitu arjen ja tuotantoympäristön haitalliset vaikutukset testaukselle. Kenttäkoe; teknologian, tuotteen tai palvelun ominaisuuden testausta rajatussa, mutta aidossa, ympäristössä. Markkinapilotti; verraten valmiin tuotteen tai palvelun käyttöä rajatulla loppukäyttäjäryhmällä, jotta saataisiin markkinointidataa tai viimeistelyvinkkejä ennen varsinaista kaupallista lanseerausta. Sosiaalinen pilotti; tavoitteena on tuottaa sosiaalinen innovaatio julkistamalla uusi tuote tai palvelu aidossa käyttöympäristössä. Living Lab -toiminta on enemmän holistista innovaatiotoimintaa kuin perinteistä tuotteiden tai palveluiden testaustoimintaa sisältäen useita elementtejä edellä mainituista T&K&I-menetelmistä. Living Lab -toiminnassa voidaan hyödyntää kehitysympäristöä ennen massatuotantoa (prototypiointi) aidossa ympäristössä (kenttäkoe) rajatulla loppukäyttäjäryhmällä (markkinapilotti) tai tuottaa sosiaalisia innovaatioita (sosiaalinen pilotti). Ballonin määritelmän mukaan Living Lab on kokeiluympäristö, jossa teknologiaa kokeillaan aidossa käyttötilanteessa ja jossa käyttäjän rooli on olla yhteistuottaja (co-producer). Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen 15

16 Kuvio 2. Testi- ja kokeiluympäristöjen konseptuaalinen viitekehys (Ballon et al., 2005) Seuraavalla sivulla olevassa kuviossa puolestaan verrataan Living Labia Test Bediin. Merkittävin ero on kehitysympäristöissä eli ympäristöissä, joissa varsinainen toiminta tapahtuu. Test Bedissä kehitysympäristö on varta vasten tuote- ja palveluinnovointia varten rakennettu ympäristö, kuten tuotekehityslaboratorio. Living Labissa sen sijaan tuote- ja palveluinnovointi tapahtuu olemassa olevassa ympäristössä eli käyttäjän normaalissa arjessa. Näiden kahden väliin jää ns. harmaa vyöhyke eli innovaatioympäristö, joka rakennetaan tuote- ja palveluinnovointia varten, mutta osaksi käyttäjän arkea, ja joka puretaan testauksen jälkeen. Tällainen ympäristö on lähempänä Living Labia, sillä pääpaino on aidossa arkiympäristössä eikä standardisoidussa ja kontrolloidussa laboratorioympäristössä. Toinen erottava tekijä on innovoinnin luonne. Test Bed -ympäristössä innovointi painottuu usein perinteiseen tutkimukseen (proof of concept), kun taas Living Labeissa ollaan lähempänä liiketoimintaa (proof of business concept). Tässäkin yhteydessä näiden kahden väliin jää ns. harmaa vyöhyke, joka tällä kertaa on perinteistä tuotekehitystä. 16 Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen

17 Kuvio 3. Test Bedien ja Living Labien ero (Rönkä et al., 2007) Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen 17

18 3 Living Labien nykytilanne Suomessa Suomalaisten Living Labien nykytilanteen kartoittamiseksi toteutettiin 2-vaiheinen kysely (ks. Liite 1). Ensimmäinen vaihe toteutettiin pääosin puhelinhaastatteluna kesä-elokuussa ja toinen vaihe sähköpostikyselynä kesä-syyskuussa ensimmäiseen vaiheeseen osallistuneille. Kyselyyn osallistui toukokuussa 2009 tunnistetut 30 toimijaa, jotka käyttivät omassa nimessään sanoja Living Lab tai muuten mainitsivat omasta toiminnastaan kertoessaan termin Living Lab. Kriteerinä ei siis ole käytetty luvussa 2.2 esitettyä Living Labin määritelmää. Tällä hetkellä kenelläkään yksittäisellä toimijalla ei ole 100-prosenttista kokonaiskuvaa suomalaisista Living Labeista ja Living Lab -toiminnasta. Toimintaa harjoitetaan useassa verkostossa ja eri tasoilla, jolloin aidon kokonaiskuvan saaminen on hyvin vaikeaa. Käytössä ei myöskään ole vain yhtä tai edes muutamaa termin ja toiminnan määrittelyä vaan käytännössä kullakin Living Labilla on omanlainen kuva toiminnasta ja tapa toteuttaa sitä. Tästä huolimatta vastaajien antama määritelmä Living Labille tai Living Lab -toiminnalle ei useinkaan vastaa käytännön todellisuutta, joka useimpien kohdalla on vasta toden teolla käynnistymässä. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että todelliset aidot käyttäjälähtöiset Living Lab -caset ovat vielä harvassa ja niistä saadut käytännön kokemukset ja opit saamatta. Toistaiseksi lähes kaikki Living Labit ovat suurimmalta osin julkisrahoitteisia ja vieläpä hankemuotoisia, jolloin toimintamallia ja prosesseja pysyvästä toiminnasta ei ole vielä ehtinyt muodostua. Harvan kohdalla voidaan myöskään puhua aidosta käyttäjälähtöisyydestä tai edes hyödyntäjälähtöisyydestä, sillä toiminta on turhan usein tutkimuslähtöistä eli idea toiminnan käynnistämisestä ja caseista on tullut kehittäjiltä itseltään eikä hyödyntäjiltä tai käyttäjiltä. Kaikesta tästä huolimatta toimijoilla on selkeä tahtotila olemassa olevan toiminnan vakiinnuttamisesta ja myös yhteistyöstä ensin kansallisella ja myöhemmin kansainvälisellä tasolla. Suomessa on tällä hetkellä useita kymmeniä itseään Living Labiksi kutsuvia toimijoita (ks. taulukko 2 alla ja liite 3), joista osa on alueellisia, osa temaattisia ja osa taas ajallisesti rajattuja hankkeita tai projekteja. Myös Living Labien ns. kypsyysaste vaihtelee huomattavasti jo useita vuosi toimineista vasta valmisteluasteella oleviin suunnitelmiin. Varsinaisten Living Labien lisäksi toiminnan piirissä on muutamia satoja organisaatioita, jotka ovat jo mukana Living Labien toiminnassa tai kiinnostuneita osallistumaan Living Lab -toimintaan tavalla tai toisella. Näitä 18 Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen

19 organisaatioita ovat mm. oppilaitokset, tutkimuslaitokset, työkaluja ja menetelmiä tarjoavat yritykset, konsulttitoimistot sekä tietysti hyödyntäjät. Edellä mainitut Living Labit ja organisaatiot ovat järjestäytyneet tällä hetkellä useaan eri ja osittain myös päällekkäiseen verkostoon. Tunnetuimmat ja laajimmat Living Lab -verkostot ovat European Network of Living Labs (ENoLL), Living Labs Global, pääkaupunkiseudulla toimiva Helsinki Living Lab (HLL), Pohjois-Suomen kattava Northern Rural-Urban Living Laboratorio (NorthRULL) sekä Ammattikorkeakoulujen Living Lab -verkosto (ks. liite 3 ja 7). Alla olevaan taulukkoon on koottu tässä hankkeessa tunnistetut suomalaiset Living Labit. Taulukossa ne on jaoteltu neljään kategoriaan kypsyysasteen mukaan siten, että 4% 8% 1 = Toiminnan käynnistämistä suunnitellaan 2 = Toiminta käynnistymässä (vuonna 2009) 3 = Toiminta käynnistynyt, mutta prosessit vielä hiomatta 4 = Toiminut vuosia ja prosessit kunnossa 75% 13% Tämän kategorisoinnin lisäksi taulukossa 2 on esitelty kunkin Living Labin historia eli se vuosi, jolloin suunnittelu on aloitettu (punainen väri), päätös Living Labin perustamisesta on tehty (oranssi väri) sekä Living Lab on varsinaisesti käynnistänyt toimintansa (vihreä väri). Taulukko 2. Living Labien kypsyysaste ja historia Living Lab Toiminnan käynnistämistä suunnitellaan Arctic Living Lab Skaftkärr Energia Living Lab Toiminta käynnistymässä (vuonna 2009) Karjaranta Living Lab Suuntaamo Virvelinranta (Living Lab) Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen 19

20 Living Lab Toiminta käynnistynyt, mutta prosessit vielä hiomatta Active Life Village Agro Living Lab Arabia Living Lab Helsinki Living Lab Huomisen Hotelli InnoHub Espoo Lahti Living Lab Laurea Lbd Living Lab Living Lab for Design and Services Lutakko Living Lab Maunula Living Lab Northern Rural-Urban Living Laboratorio Owela Pasila Living Lab Porvoo Campus (Living Lab) SizzleLab Edelläkävijäkunta Living Lab Suupohja Living Lab Toiminut vuosia ja prosessit kunnossa Archipelabo 20 Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen

21 4 Suomalaisten Living Labien toimintamallit ja erityispiirteet 4.1. Johtaminen ja hallinnointi Tällä hetkellä suomalaisten Living Labien osaaminen on pääasiassa henkilöissä eikä varsinaisesti organisaatioissa. Näiden Living Lab -osaajien määrä kussakin Living Labissa vaihtelee muutamasta henkilöstä muutamaan kymmeneen. Useimpien tavoitteena on kuitenkin siirtää osaamista yksittäisiltä henkilöiltä organisaatiolle mahdollisuuksien mukaan, jolloin toiminnan skaalaaminen olisi helpompaa ja riippuvuus yksittäisistä avainhenkilöistä vähenisi. Nämä henkilöt ovat avainasemassa, sillä erityisesti heille kertyy Living Lab -toimintaan ja kehittämisprosesseihin liittyvää prosessiosaamista, joka tulisi saada valumaan Living Labin muiden henkilöiden osaamiseksi. Living Lab -toiminnan osalta se on haastavaa jo siitäkin syystä, että useimmissa tapauksissa toiminta ei ole vielä vakiintunut, prosessit ovat vasta muotoutumassa ja toiminnan dokumentointi on joko puutteellista tai sitä ei ole käytännössä ollenkaan. On syytä kuitenkin huomata, että osaaminen on käytännössä aina henkilöissä, sillä organisaatiot itsessään eivät osaa. Asia korostuu etenkin asiantuntijaorganisaatioissa, joissa asiantuntijoilla on varsinainen osaaminen ja jotka puolestaan muodostavat organisaation. Henkilöt ymmärtävät toimintatavan ja käyttäjälähtöisen testauksen, joilta se sitten valuu organisaatiolle, joka vaatii hallinnolliset päätökset. Osaaminen on aina henkilöissä, organisaatio itsessään ei osaa mitään. Toistaiseksi vain harvoissa tapauksissa voidaan tunnistaa varsinaista Living Labin johtajaa. Enemmistöä Living Labeista johtaa joko projektipäällikkö, koordinaattori tai fasilitaattori. Tällaista toimintaa ohjaa ohjausryhmä. Tavoitteena toiminnan vakiinnuttamisen ohella on luoda Living Labeille johtamismalli, jossa olisi tunnistettavissa Living Labin varsinainen johtaja ja vastuuhenkilö. Koska useissa tapauksissa Living Lab ei ole vielä vakiintunutta toimintaa vaan enemmän pro- Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen 21

22 jektiluontoista, niin Living Labia johtaa useimmiten hankkeeseen nimetty projektipäällikkö. Projektipäällikön apuna on luonnollisesti muut projektiin osallistuvat henkilöt ja mahdollinen ohjausryhmä tai vastaava taho. Joissain tapauksissa Living Labille ei edes voida tunnistaa yhtä johtajaa, vaan toimintaa ohjaa koordinaattori tai fasilitaattori. Living Labeissa, jotka ovat projektityyppisiä, projektiryhmä huolehtii valmistelutyöstä ja rahoittajan (usein julkinen toimija, kuten kaupunki) johto tekee loppupeleissä varsinaiset päätökset. Sellaisissa tapauksissa, joissa Living Lab on enemmän löyhä verkosto kuin varsinainen tiukasti johdettu organisaatio, voidaan puhua myös yhteyshenkilöstä, joka tarvittaessa ohjaa kyselijöitä oikeiden tahojen puheille. Yhteyshenkilö (johtaa Living Labia), sillä johtaja kuulostaa tässä yhteydessä epäsopivalta termiltä, koska kyse ei ole mistään organisaatiosta Vaikka harvalla Living Labilla on varsinainen johtaja, kaikilla on jokin nimetty vastuuorganisaatio. Vastuuorganisaatio on useimmissa tapauksissa ammattikorkeakoulu tai kehitysyhtiö. Seuraavaksi yleisimmät vastuuorganisaatiot ovat yliopisto tai julkinen toimija. Living Labin vastuuorganisaatio voi olla myös kaupunginosayhdistys (esim. Maunula Living Lab), teknologiakeskus (esim. Seinäjoen Teknologiakeskus Oy Agro Living Labissa) tai tutkimuslaitos (VTT Owelassa). Kehitysyhtiö (7 kpl) Ammattikorkeakoulu (6 kpl) Yliopisto (4 kpl) Julkinen toimija (3 kpl) Joku muu (6 kpl) 12% 23% 15% 27% 23% Kuvio 4. Living Labin vastuuorganisaatio Vain kaksi Living Labia ilmoittaa hallinnointitavakseen yksityisen, ja kuudessa Living Labissa hallinnointitapa on yksityis-julkinen. Tämä on loogista verrattaessa vastauksia Living Labien rahoittajiin (käytännössä kaikki julkisia) ja vastuuorganisaatioihin (suurin osa julkisia toimijoita). Tulevaisuudessa hallinnointitapa tul- 22 Aluekeskusohjelma innovaatio ja osaaminen

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta. Tekes

Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta. Tekes YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman seminaari Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta 27.9.2013 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen Huippuostajat ja Rakennettu ympäristö

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Helsinki Living Lab 9.5.2008

Helsinki Living Lab 9.5.2008 Helsinki Living Lab 9.5.2008 H E L S I N K I L I V I N G L A B 2 Learning by Living Sisältö Esipuhe Mikä on Living Lab? Living Lab -toimijat Mestarikäyttäjät T&K&I-toiminta Case Saunalahti Case Destia

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi

Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi Paula Eskola, paula.eskola@motiva.fi Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi Sisällys Johdanto... 1 1.1 FISS-toimintamallin tavoitteet... 1 1.2 FISS-mallin

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012 Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto

JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto Tiistai 25.3.2014 klo 9.00-12.00 Valtionvarainministeriö Mariankatu 9 Neuvotteluhuone Ylijäämä 1 JulkICT Lab Miksi JulkICT Lab? Hallinnon hankkeille

Lisätiedot

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes Tutkimushaun verkottumistilaisuus 14.1.2014 Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille 2013-2016 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Fiksu

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net OuluHealth Labs Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä Openphoto.net Oulu Sote Labs Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

6Aika kokeilualustat: Fiksu Kalasatama ja Nopeat kokeilut

6Aika kokeilualustat: Fiksu Kalasatama ja Nopeat kokeilut 6Aika kokeilualustat: Fiksu Kalasatama ja Nopeat kokeilut Kaisa Spilling 18.1.2016 FIKSU KALASATAMA Kaupungin Kehitys- ja kokeilualusta jossa kehitetään yhdessä fiksun kaupungin infrastruktuuria ja palveluita

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

OYS TestLab. Toiminnan kehittämistä testauslaboratorion avulla potilaan kokonaisvaltaisessa hoitoprosessissa

OYS TestLab. Toiminnan kehittämistä testauslaboratorion avulla potilaan kokonaisvaltaisessa hoitoprosessissa Toiminnan kehittämistä testauslaboratorion avulla potilaan kokonaisvaltaisessa hoitoprosessissa Oulu Sote Labs -kehittämishanke Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy Tekesin Innovation Scout rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille kansainvälisen innovaatio-osaamisen kehittämiseksi korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa (ent. KINO) 1 Hakuaika Haku aukeaa 15.8.2016

Lisätiedot

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuusklusteri Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuustoimijoita Työterveyslaitos Tukes Tekes Aluehallintovirasto Suomen punainen risti

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Metropolipolitiikka hallinnan haasteena

Metropolipolitiikka hallinnan haasteena Metropolipolitiikka hallinnan haasteena Maunulan kesäseminaari 06.06.2008 Peter Fredriksson Ylitarkastaja 2 3 4 5 Hallinnan hallitsemattomuus? Hajauttamisen riskit kunnan edun suhde metropolin yhteisiin

Lisätiedot

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012 Finnish Transport Research and Innovation Partnership Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012 Finnish Transport Research and Innovation Partnership Liikenteen osaamis- ja innovaatioverkosto Johanna Särkijärvi,

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

INKA2015-tutkimushaku 10.9.2015. Markku Koponen

INKA2015-tutkimushaku 10.9.2015. Markku Koponen INKA2015-tutkimushaku 10.9.2015 Markku Koponen Yleistä INKA-ohjelmassa edistetään kehitys- ja kokeiluympäristöjä, jotka mahdollistavat käyttäjien, yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyön ja ratkaisujen

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet 18.11.2015 Jukka Talvi www.cafepress.com Voisko älyliikenne olla Oulun juttu? Selvitys huhti-elokuu 2015 Liiketoimintamahdollisuudet Toimijaverkosto Esitys tavoitteista

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Innovaatiotoiminta mitattavaksi ja johdettavaksi

Innovaatiotoiminta mitattavaksi ja johdettavaksi Innovaatiotoiminta mitattavaksi ja johdettavaksi Inno-barometrin esittely 9.11.2011 Atlas-sali, SITRA Gearshift Group Page 1 Mystiikasta mitattavaksi Inno-barometri on standardoitu menetelmä innovaatiokyvykkyyden

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi TORI-verkkohaastattelun tulokset Ohjausryhmän kokous 19.12.2012 Kari Pessi Tavoitteet TORI-verkkohaastattelu 1. Selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja palveluiden käyttäjien näkemyksiä

Lisätiedot

INKA-ohjelman ja 6Aika-kaupunkien yhteishaku yrityksille älykkäiden kaupunkien haasteista

INKA-ohjelman ja 6Aika-kaupunkien yhteishaku yrityksille älykkäiden kaupunkien haasteista INKA-ohjelman ja 6Aika-kaupunkien yhteishaku yrityksille älykkäiden kaupunkien haasteista Onko yritykselläsi uusi innovaatio, joka soveltuu kaupunkiympäristöihin? Tarvitseeko yrityksesi tuote-/palvelupilotointia?

Lisätiedot

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 24.8.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa oma hakemuksesi osallistujaportaaliin

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Miten parantaa sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatioiden potilasturvallisuutta? Elina Pietikäinen

Miten parantaa sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatioiden potilasturvallisuutta? Elina Pietikäinen Miten parantaa sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatioiden potilasturvallisuutta? 29.11.2012 Elina Pietikäinen 2 Potilasturvallisuudessa on ongelmia Potilasturvallisuuden järjestelmällinen kehittäminen

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 EU-hankkeet - kehittämisen voimavara Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 Jyväskylän kaupunki toteuttaa EU:n politiikkoja omalla alueellaan Jokainen toimiala on velvollinen seuraamaan

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot