AUVAINEN kylä, koulu ja kyläyhdistys. KYLIEN PÖYTYÄ otteita modernista maaseudusta

Transkriptio

1 KYLIEN PÖYTYÄ

2 KYLIEN PÖYTYÄ otteita modernista maaseudusta Pöytyä on yhteen hiileen puhaltava, luonnonarvoja kunnioittava, elävien kylien ja vahvojen palvelukeskusten kunta, jossa kuntalaisilla on mahdollisuus hyvään asumiseen, elämiseen ja yrittämiseen. Pöytyä on moderni maaseutumainen kunta. Edellä kirjoitettu on suora ote Pöytyän kuntastrategiasta, joka maalailee tämän yli 8500 asukkaan varsinaissuomalaisen muuttovoittokunnan tulevaisuutta. Se ei kuitenkaan ole vain paperille pölyttyvää visiota, vaan myös kylille painoarvoa antavaa nykytodellisuutta. Moni muuttaja onkin löytänyt elämänsä kiintopisteen kunnan kolmea palvelukeskusta täydentävistä kylistä, joissa vahvasti nykyaikaan kiinnittyneen maaseutuelämisen käyttövoimana toimivat perinteinen yhteisöllisyys ja siinä versoava moderni näkemys maaseudusta. Pöytyän kunta on strategiansa mukaisesti tunnistanut kylissä piilevän voimavaran ja tukenut kylien omaehtoisia kehittämispyrkimyksiä. Tätä tarkoitusta varten perustetussa kylien neuvottelukunnassa paikallisyhteisöt ovat toisiltaan oppien mm. laatineet suunnitelmia edistääkseen päämäärätietoisesti elinympäristöjään. Neuvottelukunta, kylille suunnattu taloudellinen kehittämistuki ja kunnan lähipalveluverkko ovat poikineet Pöytyälle myös tunnustuksen Varsinais-Suomen kylämyönteisimpänä kuntana! Tämä julkaisu esittelee tätä keskustaajamien ulkopuolista Pöytyää, jossa Auvaisten, Haverin, Heikinsuon, Heinijoen, Kalikan, Karinaisten, Kumilan, Rahkion, Tourulan, Keihäskosken ja Uudenkartanon kylät - kaikki omalla tavallaan - kertovat modernin maaseudun mahdollisuuksista. Kylien Pöytyässä moderni maaseutu on nopeita tietoliikenneyhteyksiä, yrittäjyyttä, erikoiskauppaa, harrastusmahdollisuuksia, yhdistystoimintaa, kulttuuria ja tapahtumia. Mutta se on myös luonnonläheisyyttä, maisemia sekä tilaa ja aikaa olla. Voisikohan tämä kaikki olla myös osa Sinun elämääsi? AUVAINEN kylä, koulu ja kyläyhdistys Auvaisten kylä sijaitsee Pöytällä Kantatie 41:n tuntumassa, Vanhan Turuntien kyljessä ja Aurajoen syleilyssä. Liikenneyhteydet ovat siis kerrassaan erinomaiset, ja jopa kanoottiretki omalta kylältä naapuripitäjään onnistuu. Turkuunkin matkaa kertyy Auvaisista vain parisenkymmentä minuuttia. Entisaikoina Auvaisista puhuttiin sen suuren koon ja ilmeisen vaurauden vuoksi viiden talon kylänä. Myös Auvaisten aukio on tuttu nimitys pöytyäläisille, sijaitseehan kylä keskellä laakeita varsinaissuomalaisia peltoja. Vastakohtana peltomaisemalle Aurajoen toisella puolella kohoaa korkea kallio Puhovuori, jonka huipulta voi ihastella suomalaista kansallismaisemaa. Auvaisten kylä sykkii elämää. Sen sydän löytyy oikeutetusti keskeltä kylää: kyläkoulu on saattanut maailmalle yhden jos toisenkin tytön ja pojan. Nykyisin oppilaita on koulussa noin 40. Opettajia koulusta löytyy kolme, ja heidän lisäkseen koululaisten työpäivissä mukana ovat kaksi kouluavustajaa ja keittäjä. Auvaisten seudun kyläyhdistys ry on toiminut vuodesta Jo sitä ennen se järjesti toimintaa kylätoimikuntana. Hankkeiden avulla kyläyhdistys on kehittänyt lapsille ja muillekin kyläläisille käytännöllisempää ja toimivampaa elinympäristöä. Elävä maaseutu, turvallinen ja virikkeellinen kasvuympäristö ja yhdessä tekemisen meininki kuuluvat olennaisena osana Auvaisten kyläyhdistyksen toimintaan. Sami Suikkanen kehitysjohtaja Pöytyän kunta Auvaisten kyläyhdistys on ollut innokas hankkeiden suunnittelija ja toteuttaja.

3 HAVERI vedämme yhtä köyttä, vaikka joskus eri suuntiin Haveri on Pöytyän ja Oripään kuntien rajalla sijaitseva viihtyisä ja moderni kylä, joka tarjoaa erinomaisen asuinympäristön luonnon rauhaa arvostaville. Kylällä on oma jo yli 110 vuotta yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut ala-koulu, joka sijaitsee kylää halkovan Aurajoen kansallismaiseman läheisyydessä. Koulu pihapiireineen toimii myös kylän yhteisenä kokoontumispaikkana sekä liikuntakeskuksena, josta löytyy leikkipuisto, jääkiekkokaukalo, jalkapallokenttä ja paljon muita harrastusmahdollisuuksia. Koulun liikuntatiloissa järjestetään viikoittain ohjattua kuntojumppaa ja talvisin Haverilta löytyy lisäksi lukuisia hiihtolatuja. Haverilla nopeat tietoliikenneyhteydetkin ovat kunnossa. Alueen kaikkiin kiinteistöihin on tänä päivänä mahdollista saada valokuituliittymä, jonka avulla etätyötkin hoituvat sujuvasti. Vireästä kylätoiminnasta pitää huolta vuonna 1982 perustettu 30 vuotta nuori kyläyhdistys. Lisäksi kylällä toimivat myös Marttayhdistys ja Pöytyän yläpään metsästysseura. Perinteisiä kylätapahtumia ovat äitienpäiväjuhla, kylän yhteinen joulujuhla sekä erilaiset retket niin aikuisille kuin lapsille. Pyöräilijöiden ja motoristien suosima vanha Turuntie kuljettaa matkailijat kylän itä-osan läpi. Tien varrelta löytyvät myös opasteet Haverin kyläyhdistyksen rakentamalle Kärilänmäen näkötornille. Haverin nähtävyyksiin kuuluu lisäksi kansainvälistäkin mainetta saavuttanut tähtitorni Haverin Hubble, joka tutustuttaa vierailijat tähtitaivaan saloihin. Historiallinen Sudenkuoppa taas kertoo ajasta jolloin susista maksettiin tapporahaa, Koskelan koski puolestaan myllyineen 1700-luvulla alkaneesta myllytoiminnasta. Koskelan kosken alasuvannosta alkaa myös kuuluisa Aurajoen melontareitti. Luonnonmaisemista Aurajoen lisäksi tärkeimpiä on Kontolanrahka, joka on yksi Lounais-Suomen suurimpia keidassoita. Suon keskusta kohoaa lähes 7 metriä ympäristöään korkeammalle. HEIKINSUO harrastuksia koko perheelle Heikinsuon kylä sijaitsee nykyisen Pöytyän kunnan eteläpäässä. Heikinsuon kylältä on noin 10 kilometrin etäisyys sekä Kyrön että Auran keskuksiin. Turusta kylään on vain noin 30 minuutin ajomatka kestopäällystettyä tietä pitkin. Heikinsuon vahvuuksiin kuuluu oma elinvoimainen alakoulu. Puuhakas kyläyhdistys on toteuttanut keskeiselle paikalle kylään uuden leikkikentän beach volley kenttineen, grillikotineen ja kesäkioskeineen. Koulun yhteydessä on myös valaistu kuntolatu, jalkapallokenttä sekä uusittu jääkiekkokaukalo. Talvisin lumitilanteen salliessa viereiselle suolle tehdään useamman kilometrin pituinen hiihtolatu. Ladun varrelta löytyy myös hirsilaavu tauon pitämiseen ja vaikkapa luonnon seurantaan. Kylän asukasluku on noin 250 henkeä ja uusia koteja kylälle on noussut 1-2 vuosittain jo pidemmän aikaa. Kylä onkin varteenotettava paikka uudisrakentamista harkitsevalle. Rakentajalle on tarjolla kunnan vesi ja Heikinsuon vesiosuuskunnan tuottama paineviemäröinti. Nopeita tietoliikenneyhteyksiä kaipaavalle on tarjolla mahdollisuus valokaapeliyhteyteen. Heikinsuolla yrittäjyys on voimissaan, ja maanviljelyksen lisäksi kylällä on runsaasti metalliteollisuutta. Ota yhteyttä: haverin.kylayhdistys@gmail.com Haverin näkötorni sijaitsee Pöytyän korkeimmalla paikalla, osoitteessa Turuntie Heikinsuon alakoulun yhteydessä toimii myös esikoulu.

4 HEINIJOKI lukuisten järvien kylä Yläneellä sijaitseva Heinijoki on vireä kylä, jossa on monenlaista yritystoimintaa ja jossa talkoohenki ja naapuriapu elävät edelleen vahvasti. Heinijoen Pienviljelijäyhdistyksen omistama entinen kansakoulu toimii kylän keskuksena. Jo vuonna 1927 perustettu Heinijoen Pvy on mukautunut ajan haasteisiin ja on nykyisin koko kylän yhdistys. Pienviljelijäyhdistys on aktiivisesti kunnostanut koulun tiloja, joihin mahtuu noin 100 henkilöä. Koulua vuokrataankin yksityisiin tilaisuuksiin. Kylän välittömässä läheisyydessä sijaitsee Vaskijärven luonnonpuisto. Puisto on perustettu vuonna 1956 ja se on lähiympäristöineen yksi suurimmista erämaisena säilyneistä alueista Lounais-Suomessa. Pitkospuille pysähtynyt kulkija voi aistia luonnonpuistossa vallitsevan lähes rikkumattoman rauhan. Heinijoella luonto ja lukuisat järvet luovatkin hyvät puitteet kaikenlaiselle virkistykselle. Upea luonto ja vahva yhteisöllisyys takaavat, että Heinijoella on hyvä olla. Tiesitkö muuten, että tunnetuista henkilöistä taiteilija Vihtori Ylinen on syntynyt ja vaikuttanut Heinijoen maisemissa. KALIKKA helmi maakuntajärven rannalla Kalikka on kyläyhteisö, joka on virallisesti osa Yläneen kirkonkylää. Kalikan alue alkaa Yläneenjoen jokisuusta ja jatkuu ranta-alueena kohti Säkylää. Säkylän maantie rajaa Kalikan Pyhäjärven ja tien väliin. Alueella on vanhaa vuosisatojen takaista asutusta, vuosikymmenten takaista ranta-asutusta ja uusia omakotitaloja. Kunta on kaavoittanut alueelle omakotitontteja, joista osalle on jo rakennettu ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettuja omakotitaloja. Kalikka on siis herännyt entisestä talvihorroksestaan. Alueella toimii kaksi asukasyhdistystä; kesäasukkaiden vuonna 1996 perustama Narvintienoon Ranta-asukkaat ry ja vuonna 2010 perustettu Kalikan Omakotiyhdistys ry. Yhdistykset toimivat aktiivisesti ja järjestävät kesäisin esimerkiksi lupaavasti alkaneita kirpputoritapahtumia. Kalikan rannassa on kolme eri virkistysaluetta; Turun ja Loimaan kaupunkien sekä Pöytyän kunnan. Kesäisin Pöytyä ja Loimaa ovat tarjonneet asukkailleen ilmaiset saunavuorot päivittäin järven rannalla ja tämä valtakunnallisestikin ainutlaatuinen palvelu on saavuttanut huikean menestyksen. Pöytyän Kalikan rannalla on kaksi saunarakennusta grillikatoksineen. Aluetta hoitaa Pöytyän kunnan työpaja Sauma ja sieltä voi varata isoa Hauki-hirsimökkiä kahdella saunalla myös yksityistilaisuuksiin. Suomen suurimpiin kuuluva järvenselkä tarjoaa vertaansa vailla olevan, horisontittoman maiseman. Kalikan alue onkin niin kesäisin kuin talvisin ainutlaatuinen ulkoilukohde! Upea, matala hiekkaranta ja kirkas vesi kutsuvat uimaan. OTA YHTEYTTÄ! Kalikan Omakotiyhdistys ry Hauki-mökin tiedustelut työpaja Saumasta, p Pienviljelijäyhdistys on isännöinyt vanhaa kansakoulua Heinijoella 70-luvulta saakka. Kuva: Sari Nyman.

5 KARINAINEN kulttuurimaisemaa ja kotijäätelöä Karinaisten kylä on rauhallinen, vehreä ja mukava kylä, siis maaseutua parhaimmillaan. Kylää halkoo Tarvasjoki. Jokea myötäilevän Kyröntien vierellä peltoaukeat ja talot ovat kylälle tyypillistä kulttuurimaisemaa. Näistä maisemista löytyy myös Wäinö Aaltosen synnyinpaikka. Kun joen viereltä poikkeaa sivuun, löytävät laajat marjametsät, joiden rauhassa voi rentoutua arjen kiireistä. Perinteikäs kyläkoulu keskellä Karinaisten kylää on kulkenut koulutaivalta jo 130 vuoden ajan. Etäisyydet kaupunkeihin niin Turkuun, Saloon ja Loimaalle ovat sujuvan automatkan päässä. Kylältä löytyy myös monimuotoista yritystoimintaa esimerkiksi ruuan jatkojalostuksen parista. KUMILA Pöytyän pesäpalloilevin kylä Kumila-Kaulanperän kylärypäs sijaitsee noin 50 kilometrin päässä Turusta, valtatie 9:n ja rautatien varressa. Loimaalle matkaa on vain 25 kilometriä. Kumilassa on oma ala-koulu, pesäpallokenttä, urheiluseuran talo ja rukoushuone. Kyläyhdistyksen lisäksi kylällä toimii muitakin yhdistyksiä, kuten Martat ja metsästysseura. Pesisseuralla on jokaisessa junnuikäluokassa oma joukkue sekä tytöille että pojille. Nykyisin kylällä voidaan aiheesta kehaista, että Kumilasta on lähtöisin maailman parhaita pesäpalloilijoita. Pesäpallon lisäksi kylällä harrastetaan muutakin, ja iltaisin kyläkoululla kokoontuu harrasteryhmiä kuten partio ja lasten teatterikerho. Myös äiti-lapsi-ryhmä ja käsityökahvila toimivat aktiivisesti. Kumilassa myös luonto on lähellä. Kontolanrahkan suo kurkineen sekä marja- ja sienimetsät ovat vieressä, samoin Melliläjärven hiekkarannat ovat vain muutaman kilometrin päässä. Onpa kylällä oma jäätelötilakin jäätelöbaareineen! Karinaisissa perinteinen maalaismaisema laiduntavine lehmineen on tuttu näky. Kumilan pesäpallokenttä tarjoaa korkeatasoiset puitteet lajin harrastamiseen ja kilpailutoimintaan.

6 RAHKIO pieni ja sisukas kylä Rahkion kylä on uudelleen virkistynyt kylä, jonka keskuksena toimii vanha Rahkion kyläkoulu. Rahkion kyläyhdistys järjestää koulun tiloissa ja koulun ympäristössä monenlaista toimintaa. Porukalla järjestetään ulkoilmatapahtumia, kuten sadonkorjuumarkkinat sekä talvirieha. Joulun aikaan kokoonnutaan puolestaan puurojuhlaan. Kyläkoulun tiloissa toimii myös kyläyhdistyksen vetämä perhekahvila sekä uutena yhteistyössä Auralaakson kansalaisopiston kanssa toteutettu Luovan toiminnan virikepaja alle kouluikäisille. Ovatpa kylän omat miehetkin löytäneet viikosta vapaan illan omaan kerhotoimintaan. Koulun tiloissa toimii myös Puufoorumi ry sekä Auramaan mopoilijat ry. Rahkion kylä sijaitsee yhdeksän kilometrin päästä Kyröstä kauniin ja vehreän maalaismaiseman keskellä. Kylältä löytyy niin maanviljelystä kuin muutakin yritystoimintaa. Kylän ilme on vuosien saatossa nuorentunut ja kylälle on saatu nuorta väkeä niin paluumuuttajien kuin uusien muuttajien myötä. Toivotamme lämpimästi tervetulleeksi Rahkioon! Tutustu kylän toimintaan netissä tai tule ja tykkää meistä Facebookissa! TOURULA-KEIHÄSKOSKI poikkea Paimenenmäkeen Tourulan ja Keihäskosken kylät sijaitsevat Pöytyän pohjoiskulmilla, Yläneellä Säkylän sekä Loimaan rajalla. Kylien keskipisteenä toimii entinen kyläkoulu Paimenenmäki, jossa koulun toiminta toiminta päättyi vuonna Tällöin kylän väki aktivoitui ja vanhan koulupiirin alueelle perustettiin Tourulan-Keihäskosken kyläyhdistys. Kylän työ Paimenenmäen hyväksi palkittiin vuonna 2008 valinnalla Varsinais-Suomen Vuoden kyläksi. Kyläyhdistyksen lisäksi kylien alueella toimivat muut yhdistykset, martat, maamiesseura ja metsästysseura järjestävät kyläläisille yhdessä ja erikseen monipuolisia tapahtumia, tilaisuuksia ja retkiä ympärivuoden. Kylissä on vireän yhdistystoiminnan lisäksi myös runsaasti perinteistä maataloutta ja muuta yritystoimintaa. Täältä löytyy niin lampaita, kanoja, broilereita, vuohia, Ylämaan karjaa, koneurakointia, lihanjalostusta ja kädentaitajiakin. Kyseessä on siis aktiivisten ihmisten kylä, joka tarjoaa rauhallisen asuinympäristön. Järjestetyn toiminnan lisäksi alueella on mahdollista retkeillä itsenäisesti luonnossa esimerkiksi Kirkkopolkua pitkin Tourulasta Yläneen kuntakeskukseen. Tervetuloa tutustumaan! Lisätietoa löydät osoitteesta Rahkion kyläkoulun tiloissa harrastetaan aktiivisti vauvasta vaariin. Paimenenmäestä löytyy juhla- ja kokoustilat noin 100 hengelle.

7 UUSI KARTANO kylä luo kulttuuria Kylätoiminta, kuten teatterin tekokin juontavat Yläneen Uudessakartanossa juurensa aina 1980-luvun alkupuolelle. Toiminta on jatkunut noista ajoista taukoamatta, ja matkan varrella Himolan koskelta on siirrytty tien toiselle puolen, entisen kansakoulun tontille. Tämä nykyinen Lystmettän alue toimi jo aikoinaan historiassa herrasväen ulkoilupuistikkona, ja nykyäänkin alue on erinomainen paikka vapaa-ajan viettoon. Eikä ainoastaan herrasväelle, vaan ihan kaikille kyläläisille, kuntalaisille ja vieraille kauempaakin! Lystmettästä löytyy sauna, kioski, tanssilava ja katettu katsomo, joita kyläyhdistys vuokraa ympäri vuoden. Myös toimintaa järjestetään kylällä ympäri vuoden. Laskiaisrieha, juhannustanssit, yrittäjätanssit, markkinat, joulunavaus ja yleisösaunavuorot avantouinteineen ovat jo perinteeksi muodostuneita tapahtumia. Kylällä on oma VPK paloasemineen. Vuonna 2011 kyläyhdistyksen ja Himolan teatterin työ huomioitiin valinnalla Varsinais-Suomen Vuoden kyläksi. Tittelistä kisattiin tuolloin osuvasti teemalla Kylät luovat kulttuuria. Himolan teatteriin olet tervetullut niin katsojaksi kuin esiintyjäksikin. Kuten Rannanmäen kyläkoulun oppilaat ovat todenneet, Melkein kaikki asuvat Uudessakartanossa kun se on niin hieno paikka! Tervetuloa mukaan! Tutustu kylän toimintaan ja käyntikohteisiin ja ja tykkää Facebookissa! Lystmettän varaukset numerosta: Yläneen kotiseutuyhdistys ry yläneläistä kulttuuria monipuolisesti Yläneen kotiseutuyhdistyksen tarkoitus on kerätä eilisen esineitä, dokumentteja ja työmenetelmiä sekä tallentaa ne tuleville sukupolville. Yhdistys toimii entisen Yläneen kunnan alueella. Yläneen museomäelle on kerätty laaja kokoelma vanhaa paikallista talonpoikaisesineistöä ja siirretty useita rakennuksia. Mäellä seisookin 12 rakennusta: Teinilän ja Yli-Jokelan päärakennukset, tuulimylly, mäkitupa, aittoja, paja, suuli, riihi, niittylato ja sauna. Kesällä museonmäelle 2011 avattiin lisäksi Korvan kasvitarha. Museo on avoinna kesäkuun alusta elokuun loppuun maanantaita lukuun ottamatta. Muina aikoina museoon pääsee tutustumaan sopimuksen mukaan. Museolla järjestetään vuosittain ilmaisia ohjelmallisia yleisötapahtumia kuten Hiljan soitto, Jaakon - päivän seurat sekä kesän päätteeksi Elokuun ilta. Museotiloissa pidetään käsityö-, valokuva-, ja taidenäyttelyitä sekä musiikki- ja runoesityksiä. Valokuvanäyttelyiden aineisto on suurelta osin ammennettu Anselm Laakson kokoelmasta. Puuseppä Laakso oli itseoppinut valokuvaaja, joka ikuisti yläneläistä elämää 1910-luvulta alkaen. Perikunta lahjoitti säilyneet noin 4000 lasinegatiivia Yläneen kotiseutuyhdistykselle. Museolla tavataan! pj Arimo Helmisaari puh Kesäteatterin lisäksi aktiivinen Himolan teatterin väki esittää lasten ja aikuisten näytelmät talvella. Korvan kasvitarhaan on koottu yläneläisiä perinnekasveja.

8 KYLIEN PÖYTYÄ PÖYTYÄ kartta Heinijoki 210 Kalikka Yläne Tourula Keihäskoski 204 Uusikartano 41 Haveri Riihikoski Kumila Auvainen E63 9 Karinainen Heikinsuo Rahkio Tämä esite on tehty yhteistyössä Onni kutsuu kylään hankkeen ( kanssa. Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY- keskukset. Hanketta toteuttaa Varsinais-Suomessa Turun yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea.

9