Vuosikertomus Årsberättelse Annual Report

Transkriptio

1 Sanomalehtien Liitto 2009 Vuosikertomus Årsberättelse Annual Report

2 Vuosikertomus Årsberättelse Annual Report

3 sisällys SANOMALEHTIEN LIITTO 4 SANOMALEHDET: Innovaatioista uutta potkua 4 VIESTINTÄ: Sanomalehti muuttaa muotoaan 6 SUOMEN LEHDISTÖ: Huomio mediamyyntiin 7 KULUTTAJA- JA MEDIAMARKKINOINTI: Nuoret luottavat sanomalehteen 9 NUORET LUKIJAT: Mediakasvatusta opetukseen 11 TIDNINGEN I SKOLAN: Lågstadierna intresserade sig för nättidningar 12 EDUNVALVONTA: Painopiste jakelussa 15 JÄSENPALVELUT: Panostusta paikallislehtiin 16 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ: Kaksi suurta yhteen 18 KILPAILUT: Vuoden voittajia 20 KOULUTUKSET: Eväitä menestymiseen KOKOONPANOT: Hallitus Jaostot 26 EDUSTUKSET 29 LIITON HENKILÖKUNTA 30 LIITON TALOUS 32 LIITON JÄSENET JA KETJUT 37 RESUMÉ 42 SUMMARY 44

4 4 SANOMALEHTIEN LIITTO SANOMALEHDET Innovaatioista uutta potkua - Vuosi 2009 oli haasteellinen koko sanomalehtialalle. Yritykset kävivät yt-neuvotteluita ja joutuivat tehostamaan toimintaansa. Myös liitossa jouduttiin miettimään tarkkaan, mitä tehdään, kertoo Sanomalehtien Liiton toiminnasta vastaava johtaja Kristiina Markkula. Taantuma vähensi liiton järjestämiin koulutuksiin ja seminaareihin osallistuneiden määrää, toi paineita edunvalvontaan ja viestintään. Liitto reagoi nopeasti, kun kentällä toivottiin kohdennettua koulutusta. - Postidirektiivin valmistelu oli sanomalehtien edunvalvonnan kannalta viime vuoden merkittävin asia. Olin mukana sitä valmistelevassa työryhmässä. Työryhmän esitys luovutetaan viestintäministerille , ja eduskuntakäsittelyyn laki menee syksyllä. - Kun keskustelu Ylen julkisesta palvelun roolista kävi kuumimmillaan, Taloustutkimus Oy teki toimeksiannostamme tutkimuksen, joka nosti keskusteluun siitä puuttuneen kansalaismielipiteen. Tuloksista selvisi muun muassa se, että suomalaiset toivovat Yleisradiolle ulkopuolista, riippumatonta valvontaelintä. Liiton talous pystyttiin pitämään vakaana. Vaikka alan tilanne oli haasteellinen, innovaatiotoiminta sai uutta potkua. Markkula iloitsee siitä, että liitto on voinut olla mukana käynnistämässä hankkeita, joilla pyritään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Kristiina Markkula odottaa mielenkiinnolla mediamainonnan kehitystä vuonna Suuria levikkilaskuja hän ei pidä todennäköisenä, mutta vuoden 2009 tilanne antaa jotain suuntaa tulevasta kehityksestä. Oman toimensa keskeisimmiksi tehtäviksi Markkula nostaa viime vuodelta postidirektiivin valmistelun, Yleisradion julkisen palvelun roolin arvioinnin ja kaupunkilehtien kanssa käydyt neuvottelut kaupunkilehtien liittymisestä Sanomalehtien Liittoon vuoden 2010 alusta. Viestinnän Keskusliiton liittoyhteisön kehitystyö alkoi toimintavuonna ja jatkuu vuonna Sanomalehtien Liitto Sanomalehtien Liitto on sanomalehtien ja sanomalehtikustantajien toimialajärjestö. Se on viestintäalan yhteistä edunvalvontaa hoitavan Viestinnän Keskusliiton jäsenjärjestö. Sanomalehtien Liittoon kuuluu 194 sanomalehteä, 123 julkaisijaa ja 37 muuta yhtiötä. Liiton jäsenyritysten yhteenlaskettu sanomalehtitoiminnan liikevaihto oli vuonna 2009 hieman yli 1 miljardia euroa. Sanomalehtiä kustantavien yritysten koko liikevaihdon määrä jäi alle 1,4 miljardin euron. Sanomalehtien Liiton päätehtävä on parantaa sanomalehtien toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä, jotta sanomalehdet pysyvät Suomen johtavana mediana. Painettujen lehtien ohella digitaaliset palvelut ovat sanomalehtien merkittävä kasvualue. Liiton tärkeimmät toiminta-alueet ovat sanomalehtien yleisen houkuttelevuuden ja vetovoimaisuuden vahvistaminen, sanomalehdistön edunvalvonta ja jäsenpalvelut. Jäsenpalveluihin kuuluu toimiminen sanomalehtialalla työskentelevien yhteistyöverkostona. Sanomalehtien Liitto valvoo alan etua yhteistyössä Viestinnän Keskusliiton kanssa. Sanomalehtien Liitto edustaa sanomalehtiä muun muassa sananvapauden, jakelun, mediamainonnan ja Sanomalehti opetuksessa -toiminnan alueilla. Se osallistuu myös alan kansainväliseen edunvalvontaan. Sanomalehtien Liiton arvoja ovat sananvapaus, riippumattomuus, sanomalehtien taloudellinen menestys ja yhteistoimintakyky.

5 SANOMALEHTIEN LIITTO 5 Toiminnasta vastaavan johtajan Kristiina Markkulan mukaan monikanavainen lehti tarjoaa kuluttajille ja mainostajille ainutlaatuisen yhdistelmän. Hyvällä sisällöllä ja usealla ilmestymismuodolla lehdet pärjäävät tulevaisuudessakin. Muuta toimialalta Mainonnan kehityssuunnat Mainonnan Neuvottelukunnan tilaaman ja TNS Gallup Oy:n tekemän tutkimuksen mukaan mediamainontaan käytettiin Suomessa vuonna 2009 yhteensä miljoonaa euroa, mikä on 15,8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sanomalehtimainontaan käytettiin euroja 21,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna Sanomalehtien osuus mediamainonnan määrästä oli ylivoimaisesti suurin, 37,5 prosenttia eli 474,2 miljoonaa euroa. Päivälehtien eli 4 7 kertaa viikossa ilmestyvien sanomalehtien mainonta väheni 22,3 prosenttia. 1 3 kertaa viikossa ilmestyvien sanomalehtien, joista valtaosa on paikallislehtiä, mainonta väheni 15,3 prosenttia. Paikallislehdet selvisivät vuodesta siis hieman paremmin. Levikeissä laskua Vuosikertomuksen mennessä painoon vuoden 2009 levikintarkastus oli kesken. Yhteenlaskettu levikki näytti 2,9 prosentin laskua. Kun levikintarkastus on tehty, tiedot päivitetään Sanomalehtien Liiton verkkosivuille. Paperilehtien lukeminen säilyi Sanomalehtien lukemisessa ei ole tapahtunut tilastollisesti merkittävää muutosta ylöstai alaspäin. Kansallisessa Mediatutkimuksessa mukana olevat 40 sanomalehteä tavoittavat edelleen yli 3,5 miljoonaa 12 vuotta täyttänyttä suomalaista, ja peitto on 79 prosenttia. Myös nuoret lukevat painettua sanomalehteä. Peitto on vuotiaissa 62 prosenttia (KMT Lukijat 2009). Sanomalehtien kokonaistavoittavuus nousee edelleen. Keskimäärin painettujen sanomalehtien ja verkkosivujen yhteislukijamäärästä on 19 prosenttia lukijoita, jotka lukevat vain lehden verkkosivuja. Kuva: Touko Hujanen

6 6 SANOMALEHTIEN LIITTO Kuva: Touko Hujanen Toimituksellisista asioista ja viestinnästä vastaava johtaja Pasi Kivioja ei usko sähköisten lukulaitteiden yksinään pelastavan sanomalehtiä. Niistä voi kuitenkin tulla merkittävä lisä jo olemassa olevien jakelukanavien rinnalle. VIESTINTÄ Sanomalehti muuttaa muotoaan Pasi Kivioja aloitti liiton toimituksellisista asioista ja viestinnästä vastaavana johtajana Ennen vuodenvaihdetta lehdissä oltiin vielä optimistisia, mutta tunnelma muuttui nopeasti tammikuun jälkeen. Taantuma ja amerikkalaislehtien huonot uutiset aiheuttivat sen, että Kivioja pääsi heti vastailemaan huolestuneisiin kysymyksiin sanomalehtien tulevaisuudesta. - Olen pyrkinyt pitämään esillä sitä, ettei tilanne ole Suomessa ollenkaan niin huono kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Kotimaiset lehdet ovat hyvässä iskussa printissä ja netissä. Ne ovat taloudellisesti terveellä pohjalla, eivätkä suomalaisten lukuperinteet muutu yhtäkkiä. - Itsetyytyväisyyteen ei silti kannata tuudittautua. Printti- ja verkkolehtien uudistumistarve kiihtyy, kun kilpailu lukijan ajasta ja huomiosta kovenee. Hyvä asia on, että etenkin isommissa lehdissä alkaa jo pikku hiljaa hahmottua painetun lehden rooli suhteessa sähköiseen mediaan. Sanomalehtien tulevaisuuteen liittyy myös syksyllä käynnistetty Viestinnän Keskusliiton vetämä ereading Services -hanke, jossa kustantajat ja tutkimuslaitokset kehittävät yhdessä sisältöstandardeja ja liiketoimintamalleja sähköisiin lukulaitteisiin, ereadereihin. Hanke on osa laajempaa Next Media -tutkimuskokonaisuutta. Kivioja toimii kaksivuotisen projektin viestintäjohtajana. - Sähköisistä lukulaitteista kohistaan maailmalla, mutta missään muualla kuin Suomessa ei ole onnistuttu saamaan saman suunnittelupöydän ääreen näin laajaa joukkoa sanoma- ja aikakauslehdistä, kirjakustantajista ja tutkimuslaitoksista. Tässä asiassa suomalainen media on kansainvälisen kehityksen kärkijoukoissa kerrankin! Vuosi 2010 näyttää Kiviojan mielestä valoisammalta kuin edellinen. Paniikkinappulan painamisen ja tarpeellisten korjausliikkeiden jälkeen pystytään jo katsomaan kauemmas tulevaisuuteen.

7 SANOMALEHTIEN LIITTO 7 SUOMEN LEHDISTÖ Huomio mediamyyntiin Suomen Lehdistö on keskeinen osa liiton viestintää ja jäsenpalveluja. Lehti kertoo jäsenlehtien kehityshankkeista, viestinnän tutkimuksista, esittelee alalla työskenteleviä ihmisiä ja antaa asioihin sanomalehdistön näkökulman. Alan sidosryhmät saavat lehden ansiosta syvällisen käsityksen maamme sanomalehdistön vahvuuksista, erityispiirteistä ja kattavuudesta. Muun muassa kaikki kansanedustajat saavat Suomen Lehdistön pöydälleen. - Lehti katsoo maailmaa tekemisen, tiedon jakamisen ja alan hyödyn kautta. Viime vuonna päätimme nostaa esille erityisesti mediamyyjät ja mediamyynnin asiat, kertoo päätoimittaja Kaija Jäppinen. Jäppisen mukaan vuonna 2009 nousivat selvästi esiin myös hiilijalanjälki ja ympäristökysymykset, joihin lehden jutuilla pyrittiin vastaamaan. Samoin toimitusten uudet työskentelytavat saivat paljon huomiota: tietoa jaettiin muun muassa mobiilin ja verkon parhaista käytännöistä. - Runsaasti kiitosta sai toukokuussa tekemämme iso työelämän tarvekartoitus. Selvitimme kyselyllä viestintäalan työnantajien tarpeita koulutukselle ja sitä, miten näihin tarpeisiin opiskelijoiden mielestä vastataan heidän koulutuksessaan. Selvitykset tuloksia esiteltiin Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa sekä valtakunnallisessa toimittajakoulutuksen neuvottelukunnassa. Toimituksiin usein yhteydessä oleva Jäppinen on haistanut jo selvästi viime vuotta myönteisemmän ilmapiirin. - Verkkopuolella lehdet ovat ottaneet käyttöön omia toimintainnovaatioitaan kuten palvelujen räätälöintiä. Myös lukijoille ja muille asiakkaille on entistä enemmän tarjolla osallistumismahdollisuuksia. Suomen Lehdistön päätoimittaja Kaija Jäppinen uskoo viime vuoden vauhdittaneen monia lehtien yhteistyökuvioita. Kuva: Touko Hujanen

8 8 SANOMALEHTIEN LIITTO Muuta viestinnästä Viestinnän tuloksellisuutta seurattiin ulkoisen mediaseurantapalvelun avulla. Liiton viestit menivät erittäin hyvin läpi sekä suurissa sanomalehdissä että paikallislehdissä ja media-alan aikakauslehdissä. Painetuissa lehdissä, tv:ssä ja radiossa oli vuoden aikana noin Sanomalehtien Liiton mainitsevaa juttua. Myös medioiden verkkopalveluissa liiton pääviestit olivat yleensä hyvin esillä. Eniten julkisuutta sai Yle-tutkimus. Näkyvästi uutisoitiin myös koulujen sanomalehtiviikosta, Medioiden mielikuvat -tutkimuksesta ja Sananvapauden päivästä. Liiton journalistiset kilpailut saivat näkyvyyttä etenkin kilpailuissa menestyneissä sanomalehdissä. Paras juttu -kisan sadosta tuotettiin myös Paras juttu -kirja. Syksyllä 2009 käynnistettiin Suomen Lehdistön verkkosivujen kehitystyö. Tarkoituksena on koota verkkoon ammatillinen juttuja työkalupankki, jolla tehostetaan merkittävästi Suomen Lehdistön tavoittavuutta. Suomen Lehdistö 2009: Lehdestä ilmestyi kymmenen numeroa, joista yksi kesäkuussa julkaistu perinteinen jäsenlehtien talous- ja yhteystiedot sisältävä luettelonumero. Numero lähetettiin kuntien viestintävastaaville. Lehden ilmoitusmyynnistä vastasi Raija Östenson, ENS Partners Oy. Lehti painettiin ArtPrintin Kokkolan painossa. Suomen Lehdistöllä oli oma osasto huhtikuussa Helsingin Messukeskuksessa järjestetyillä Mediapäivillä. Tammikuussa julkaistiin Hannu Pulkkisen kirja Näin sen näin kirjoituksia journalismista. Sen sisältö koostuu valikoiduista palstakirjoituksista, joita Pulkkinen on tehnyt Suomen Lehdistöön kymmenen vuoden aikana. Paperitehdasyhteistyön ansiosta Suomen Lehdistö meni kaikkiin maamme pääkirjastoihin ja alan oppilaitoksiin. 01.qxp:Taitto :28 Sivu1 SuomenLehdistö FINLANDS PRESS 5/ VUOSIKERTA Joko nyt, mobiili? Uudet puhelimet ja datapakettien hinnoittelun kehittyminen sysäsivät liikkeelle uuden mobiiliaallon. Kännykkä on avain lukijoiden arkeen: se on aina mukana ja kiinni verkossa. Mobiili tarjoaa uusia mahdollisuuksia mediamyynnille. Jo seitsemän sanomalehteä on julkaissut oman mobiililehtensä. Esittelemme edelläkävijöiden ratkaisut. Sivut Musiikkialakeikauttitulovirratuuteensuuntaan Sivu 14 Toimittajat, tekniikka & työnkuvan muutos: Kaaostavai mahdollisuus uuteen? 4 Etelä-SuomenSanomat 6 lisääyhteistuotantoa 01.qxp:Taitto :34 Sivu1 Obaman100 taustoitettua päivää 21 Mikä kulttuurisivuja 9 vaivaa? 8,12 Vuoden2008 parhaatkuvat, sivutjajutut SuomenLehdistö FINLANDS PRESS 2/ VUOSIKERTA Uuden johtajuuden aika Matalat organisaatiot ja eri osastojen välinen yhteistyö ovat pian arkipäivää lehtitaloissa, sanovat uudet päätoimittajat. Uudistukset tulevatkin tarpeeseen, sanoo puolestaan Sitran yliasiamies Mikko Kosonen. Hänen mukaansa sanomalehtien kehitystä on jarruttanut vanhoihin vahvuuksiin tarrautuminen ja putkinäkö. Sivut 4 5 ja Streetfighterittekevätkauppaapaikanpäällä Sivu 10 Suomen Lehdistö tarjoaa ajankohtaista ja kiinnostavaa tietoa mediamaailman ilmiöistä. Käytän artikkeleita opetuksessa säännöllisesti. Erityisen hyödyllisiä ovat verkkoon ja median muutoksiin liittyvät artikkelit. Teoria & käytäntö -palsta on ehdoton suosikkini. 8 3 Markku Huovilan uusi sarjakuva Kouvolan UPEAT NAISET kalenterissa 5 14 Niko Ruokosuo: 01.qxp:Taitto :24 Sivu1 Näyttäkää vahvuutenne! NAISJOHTAJIEN verkostossakannustetaan jakokataan SuomenLehdistö FINLANDS PRESS 8 9/ VUOSIKERTA Miisa Jääskeläinen, journalistisen kirjoittamisen lehtori Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Kuva: Anne Nisula Täältä tullaan, työelämä! Työelämän vaatimukset ovat ristiriitaisia, sanovat media-alan opiskelijat. Opintojen ja työelämän vastaavuus askarruttaa,ja lisää kaivataan teknologia- ja monimediaosaamisen koulutusta. Näin kertoo Suomen Lehdistön kysely, johon vastasi yli sata opiskelijaa. Työnantajien mukaan oppilaitokset kuitenkin ovat pysyneet suhteellisen hyvin mukana alan muutoksissa. Sivut Vierailuproffa 11 7,22 Lukijatmukaan Hanna Rajalahti: verkontekoon Muistakaa myös SatakunnanKansan rakkaus värikäsmuutto 14 Kokkolaan moderni Mitenpieni Ota talteen: painokone pärjääverkossa? Mediamyyjän 4 13käskyä 6,25 29

9 Kuluttaja- ja mediamarkkinoinnista vastaava johtaja Sirpa Kirjonen iloitsee nuorten osoittamasta luovuudesta sanomalehti-ilmoituksen suunnittelukilpailussa. SANOMALEHTIEN LIITTO 9 Kuva: Touko Hujanen KULUTTAJA- JA MEDIAMARKKINOINTI Nuoret luottavat sanomalehteen Talouden nopea taantuminen ja mediamyynnin hurja lasku viime vuonna olivat ikäviä uutisia liiton kuluttaja- ja mediamarkkinoinnista vastaavalle johtajalle Sirpa Kirjoselle. - Mielikuvat sanomalehdistä ovat onneksi säilyneet vahvoina, enkä usko niiden sanomalehtien kohdalla heikkenevän. Tämä turbulenssi voi jopa vahvistaa niitä, Kirjonen uskoo. Omalla toimialueellaan Kirjonen pitää viime vuoden tärkeimpänä asiana sitä, että liiton teettämän Medioiden mielikuvat tutkimuksen tulokset näkyivät hyvin julkisuudessa. Myös tiedote nuorten sanomalehtiä koskevista mielikuvista meni läpi sähköisessä ja painetussa mediassa. - Oli yllättävää, että nuoret pitävät sanomalehtiä jopa vielä luotettavampina ja uskottavampina kuin muu väestö. Sanomalehdistö on tehnyt hyvää työtä. Monessa lehdessä näkyykin tekemisen meininki. ne enää itsestään läpi kuluttajille, ainakaan nuoremmalle väestön osalle. Liiton tuottamaa aineistoa on 1,5 vuoden seurantajaksolla käyttänyt 139 jäsenlehteä, ja lehdistöosumia kirjattiin kappaletta. Sanomalehtien lukeminen on säilynyt varsin vakaana puolivuosittain julkistettavan Kansallisen mediatutkimuksen mukaan. Paperille painettujen sanomalehtien lukeminen on vähentynyt pitkällä aikavälillä. Sanomalehti on kuitenkin jo käsitteenäkin paljon entistä laajempi, ja kun paperilehtien lukemiseen lisätään sanomalehtien verkkopalveluiden mukanaan tuomat 19 prosenttia täysin uusia silmäpareja, voidaan todeta, että sanomalehti on ihmisten arjessa mukana huomattavasti enemmän kuin koskaan historiansa aikana. - Mediamyynnissä myös verkkoa on pystyttävä hyödyntämään huomattavasti entistä enemmän. Median murros on totta ja sanomalehtien hyödynnettävissä täysimääräisesti. Toiseksi viime vuoden tärkeäksi asiaksi Kirjonen nostaa markkinointihenkisyyden tukemisen materiaaleilla. Sanomalehti ei me-

10 10 SANOMALEHTIEN LIITTO Muuta kuluttaja- ja mediamarkkinoinnissa Mediamyynnin tuki nousi yhdeksi markkinointialueen keskeiseksi tehtäväksi, vaikka liiton painopiste onkin strategian mukaisesti lukijamarkkinoinnin tuessa. Liitto järjesti keväällä mediamyyntipäivän ja syksyllä media- ja lukijamarkkinoinnin myyntikoulutusta. Lisäksi tuotettiin Mediamyynnin tarkistuslista (löytyy jäsenpalvelusta) jäsenlehtien käyttöön. Lukijamarkkinoinnin tueksi tuotettiin sanomalehtien käyttöön viisi uutta aineistoa Lue mitä tuleman pitää -kampanjaan sekä Sananvapaudenpäivän 3.5. ja Lukutaidonpäivän 8.9. materiaalia Nuorten innostamiseksi sanomalehti-ilmoitusten suunnitteluun toteutettiin Parempi sanomalehti-ilmoitus -kilpailu, nyt 9. kerran. Aihealueena oli matkailu ja turistien houkuttelu Suomeen. Lukija- ja mediamarkkinoinnin tueksi tuotettiin lisää pikkuilmoituksia sanomalehtien tutkituista mielikuvavahvuuksista. Mainonnan neuvottelukunnan tilaamat mediamainonnan määrä ja markkinointiviestinnän määrä -tutkimukset (pieni ja iso mainoskakku) julkaistiin sisällöltään uudistettuina. Sanomalehtien oman kehitystyön tueksi toteutettiin toisen kerran Sanomalehtien asiakassuhteen pysyvyys TRI*M -tutkimus. Useissa varuskunnissa toteutettiin vuoden 2009 kestänyt niin kutsuttu tupajakelu, jonka vaikutuksista varusmiespalvelusta suorittavien sanomalehden lukemiseen saadaan tuloksia keväällä Tukea lehtien online-palveluiden kehittämiseen ja eväitä verkon ja printin välisen suhteen ymmärtämiseen haettiin neljän maakuntalehden ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston TBRC-tutkimusinstituutin kanssa Online Thriathlon -tutkimuksella. Ensimmäiset yleiset tulokset julkistettiin seminaarissa tammikuun alussa Joukkoviestinnän muutostrendeistä toteutettiin yhteistyössä Itellan ja Aikakausmedian kanssa jatko-osa. Toisessa osassa tutkittiin ennen kaikkea median tulevaisuutta tekijänäkökulmasta, kun ensimmäinen osa edellisvuonna tutki kuluttajanäkökulmaa. Itella julkaisee toisen osan tulokset keväällä Kansallisen Mediatutkimuksen tuottamat eri kohderyhmien lukijatrendit julkaistiin jäsenpalvelussa. Mediamainonnan määrä oli vuonna 2009 yhteensä miljoonaa euroa. Sanomalehtien brändit ovat vahvat ja sanomalehtien suhde kuluttajaan on läheinen. Sanomalehdillä on loistava tulevaisuus. Nämä tosiasiat markkinointi- ja viestintäjaosto haluaa jäsenistön avulla julkisuuteen. Päätoimittaja, kustantaja Jouko Jokinen, markkinointi- ja viestintäjaoston puheenjohtaja Mediamainonnan jakautuminen TNS Gallup / Mainonnan Neuvottelukunta.

11 Pirjo-Riitta Puro (vas.) ja Salla Markkula selaavat sanomalehdistä nuoria kiinnostavaa aineistoa. SANOMALEHTIEN LIITTO 11 Kuva: Touko Hujanen NUORET LUKIJAT Mediakasvatusta opetukseen - Viime vuosi oli normaalia kiireisempi vaikuttamisen kannalta. Esillä oli aiempaa huomattavasti enemmän asioita, joilla on pitkällä tähtäimellä suuria vaikutuksia, kertoo yhteyspäällikkö Pirjo-Riitta Puro. Puron toimialueella viime vuoden tärkein asia oli koulujen perusopetuksen tavoitteiden pohdinta. Opetusministeriön asettama tuntijakotyöryhmä suunnittelee opetuksen tavoitteet, joihin Sanomalehtien Liitto haluaa mediakasvatuksen mukaan. Lisäksi liitto pyrkii vaikuttamaan siihen, että sanomalehdistö ja uutismedia ylipäätään otetaan nykyistä paremmin huomioon myös oppimateriaalina. Työryhmä esittää ehdotuksensa toukokuussa Emme esitä mediakasvatusta omaksi oppiaineekseen vaan sitä, että se sidottaisiin muiden aineiden sisään. Olemme tehneet paljon töitä sen eteen, ettei mediakasvatusta ymmärrettäisi vain elokuvan ja animaation kautta. Uutistyötä ei saa unohtaa tässä yhteydessä. Puro on jäsenenä liikenne- ja viestintäministeriön nimeämässä lasten ja nuorten mediafoorumissa, jossa mm. määriteltiin tuntijakotyöryhmää varten, mitä mediakasvatuksella tarkoitetaan. Lisäksi hän on ollut tekemässä VKL:n ja Mediakasvatusseuran yhteistä kannanottoa asiaan sekä toiminut aktiivisena jäsenenä EN- PA:n (European Newspapers Association) Media Litteracy Working Groupissa, jossa Suomi on kantavana voimana. - Koko projekti alkoi siitä, kun EU-komissaari Viviane Reding totesi toimittajille pari vuotta sitten, etteivät sanomalehdet ja niiden lukemista edistävät kampanjat kuulu media litteracy -käsitteeseen. Tästä huolestuneena ENPA ryhtyi voimakkaisiin toimiin ja perusti Media Litteracy Working Groupin. Sen tekemä kannanotto nojautui Suomessa tehtyihin tutkimuksiin. - ENPA:n toimet ovat olleet tuloksellisia, ja sanomalehdistö on mukana viime vuonna annetussa EU:n suosituksessa medialukutaitojen edistämiseksi. Seuraavaksi tulee käsittelyyn EU:n määrittely medialukutaidon osaamistasoista ja siinäkin sanomalehdistöllä on jälleen etuja valvottavana.

12 12 SANOMALEHTIEN LIITTO Ombudet för Tidningen i skolan Joakim Bonns presenterar Hufvudstadsbladets blancotidning, som eleverna får fylla med innehåll som de själva har producerat. Kuva: Touko Hujanen TIDNINGEN I SKOLAN Lågstadierna intresserade sig för nättidningar Ombudet för Tidningen i skolan Joakim Bonns har rest runt och besökt svenskspråkiga skolor i förbundets namn i drygt fyra år. Finlands svenskspråkiga tidningar betalar hans lön. Finskspråkiga ombud i samma ställning är anställda av de egna tidningarna. - Förra året kunde vi tydligt se att skolornas villighet till att samarbeta med dagstidningarna fortsätter att växa. Det är viktigt för oss. På många tidningar tror man att fallet är det motsatta, säger Bonns. Som det mest centrala under förra året lyfter Bonns fram de nya samarbetsformerna, till exempel det materialrelaterade projektet Miljöjournalisten som han ledde. Projektet resulterade i ett häfte för lärare och elever, som publiceras på vårvintern Häftets tema är journalistiska metoder för att diskutera naturen och tidningsartiklar om naturen samt för att skriva naturartiklar själv. Häftet lär även ut källkritik vem är expert och vem är det inte? - Skolorna arbetar med allt fler tidningsprojekt nuförtiden. Nättidningar erbjuder goda möjligheter till olika tidningsprojekt även för elever i lågstadieåldern. Lärarna ringer till mig och frågar om jag kan komma och hjälpa dem.

13 ABC_2.0_kannet.indd 1 M_V_taitto_1.indd 1 3/18/10 2:01:33 PM 3/18/10 2:00:45 PM SANOMALEHTIEN LIITTO 13 Muuta Nuoret lukijat -toiminnasta Sanomalehtiviikko onnistui jälleen hyvin. Kouluihin toimitettiin yli 1,1 miljoonaa lehtikappaletta noin eri toimipisteeseen. Sanomalehti opetuksessa -toimintaan tuotettiin vuoden aikana kaksi uutta julkaisua. Toinen oli Timo Parvelan kirjoittama satukirja Maukka ja Väykkä toimittajina. Se on tarkoitettu toisluokkalaisille, ja lehdet ovat saaneet ostaa sitä liitosta omakustannushintaan. Toinen julkaisu oli opettajille tarkoitettu Medialukutaidon ABC 2.0, joka on muiden opettajille tarkoitettujen oppaiden tavoin maksuton. Opettajiksi opiskelevat ovat edelleen saaneet kaiken liiton tuottaman opettaja-aineiston sisältävän Sanomalehti opetuksessa -kansion harjoittelukoulujen kautta. Oikeusministeriö valmisteli vuoden aikana Demokratiapoliittista asiakirjakokonaisuutta, johon liittyi myös valtioneuvoston periaatepäätös demokratian edistämisestä. Asiakirjoihin saatiin mukaan liiton esityksestä tietoa nuorten sanomalehtien lukemisen ja äänestysvilkkauden yhteydestä. Yhteistyössä Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kanssa järjestettiin neljättä kertaa mediakasvatuskurssi, johon osallistui sekä opettajia että toimittajia. Tämä opas kuuluu Sanomalehtien Liiton Sanomalehti opetuksessa -toiminnan julkaisuihin. Medialukutaidon ABC Anne Leppäjärvi 2.0 Keväästä 2009 alkaen Nuoret lukijat -jaostossa ryhdyttiin valmistelemaan Eka lehti -projektia. Se tarkoituksena on puuttua siihen, että sanomalehtisuhteen katkeamisessa suurin vaara on silloin, kun nuori muuttaa pois kotoa omaan talouteen. Eka lehti -hanke käynnistynee vuoden 2010 syksyllä. Liitto osti Habbo-hotellista ennen sanomalehtiviikkoa kahden viikon kampanjan, johon liittyi etsiväkisan ohella myös tunnin reaaliaikainen kyselytunti: mitä haluat tietää sanomalehdistä? Maahanmuuttajien sanomalehtikurssit järjestettiin pilotteina Salon kansalaisopistossa yhteistyössä Salon Seudun Sanomien kanssa ja Helsingin aikuisopistossa yhteistyössä Ilta-Sanomien kanssa. Taloussuhdanteiden vaihteluista selviävät parhaiten ne, jotka toimivat nopeasti mutta katsovat samalla pitkälle tulevaisuuteen. Sanomalehtien kannalta ratkaisevaa on yhteyden löytäminen nuoriin lukijoihin. Tulos on paras, kun oikeat asiat tehdään yhdessä, ja muissa opitaan toisten kokemuksista. Se on paras menestymisen takuu tulevaisuudessakin. Päätoimittaja Matti Kalliokoski, Nuoret lukijat -jaoston puheenjohtaja Ylioppilaskirjoitusten parhaat yhteiskuntaopin vastaukset palkittiin sekä kevään että syksyn kirjoittajista.

14 14 SANOMALEHTIEN LIITTO EDUNVALVONTA Painopiste jakelussa Jakelun asiantuntijaa Kari Väisästä työllisti viime vuonna erityisesti postidirektiivi. Väisänen on tehnyt mm. taustatyötä postilain valmistelua varten yrityksensä kautta liiton asiantuntijana. Lakiesitys luovutetaan liikenne- ja viestintäministeriölle maaliskuussa Olemme perehtyneet lakimuutoksen mahdollisiin vaikutuksiin sekä kartoittaneet uhkia ja mahdollisuuksia. Jäsenistölle olemme jakaneet tietoa jakelujaoston kautta, ja myös Suomen Lehdistö on kirjoittanut asiasta, Väisänen kertoo. Postidirektiivi tarkoittaa suomeksi sitä, että kirjepostin jakelu vapautetaan kilpailulle vuoden 2011 alussa. Tämä vaikuttaa niihin sanomalehtiin, jotka ovat kirjepostin kanssa samassa jakelussa eli noin 16 prosenttiin sanomalehtivolyymista. - Nämä ovat pääosin pienkunnissa ja hajaasutusalueilla, jonne ei synny kilpailua. Sen sijaan taajamiin syntyy, minkä kompensoimiseksi hinnat voivat nousta haja-asutusalueilla. Toisaalta kilpailun vapautuminen voi olla mahdollisuus varhaisjakeluoperaattoreille Väisäsen mielestä viime vuosi oli varsin haasteellinen yhteistyön kannalta. - Taantuma saattoi vähentää kehityshankkeita, mutta näkisin, että jakelualalla olisi tehtävissä enemmänkin yhteistyötä. Jakelun asiantuntija Kari Väisänen kertoo monen tahon kiinnostuneen jakeluasioista viime vuoden aikana. Kuva: Touko Hujanen

15 SANOMALEHTIEN LIITTO 15 Muuta edunvalvonnasta Liitto teetti Taloustutkimus Oy:lla tutkimuksen Yleisradion julkisen palvelun roolista. Tutkimus sai syksyllä paljon julkisuutta ja toi ensimmäisenä esiin, mitä mieltä tavalliset suomalaiset ovat verovaroin kustannetusta julkisen palvelun ohjelmatoiminnasta. Jakelun kehittämisryhmä uudisti järjestelmäkehittäjille tärkeän yhteisjakelun tiedonsiirtosuosituksen siten, että tilaustietojen siirto kustantajalta jakeluyhtiöille voidaan toteuttaa sähköisen jakokirjan edellyttämällä tavalla yhtenäisen käytännön mukaisesti. Julkisen sanan neuvoston (JSN) puheenjohtaja Pekka Hyvärinen erosi kesken toimikautensa joulukuussa JSN:n kannatusyhdistys ryhtyi heti etsimään uutta puheenjohtajaa. Vielä ennen joulua tehtävään valittiin entinen päätoimittaja, tietokirjailija Risto Uimonen. Parhaillaan uudistetaan myös Journalistin ohjeita. Sanomalehtien Liitto on yksi JSN:n kannatusyhdistyksen taustayhteisöistä ja mukana kannatusyhdistyksen hallituksessa. Ansioitunut varhaisjakaja -kilpailu järjestetiin toisen kerran vuonna Jakelun ajankohtaispäivä kokosi marraskuussa kaikkien aikojen ennätysosanoton. Sanomalehtien jakelun ainoassa vuosittaisessa ammattitapahtumassa oli tällä kerralla teemoina sähköisten järjestelmien kehittymisen vaikutus varhaisjakeluun ja postidirektiivin vaikutus sanomalehtien jakeluun ja muihin jakelumarkkinoihin. Sanomalehtien Liitosta on ollut VKL:n edus- taja valtakunnallisessa toimittajakoulutuksen neuvottelukunnassa. Sanomalehtien Liitto edustaa jäseniään Kopiostossa. Kopiostossa on valmistelussa sopimuslisenssien laajentaminen digitaalisen materiaalin käyttöön opetuksessa, kirjastoissa ja arkistoissa. Liitto on mukana eri medialiittojen yhteisessä Mainonnan Neuvottelukunnassa. MNK julkaisi 2009 uudistetun mediamainonnan määrä -tilaston eli nk. pienen mainoskakun. Myös Markkinointiviestinnän määrä eli nk. iso mainoskakku julkistettiin uudenlaisella rakenteella. Molemmista tuotettiin uudella rakenteella myös vuoden 2008 luvut, jotta saatiin vertailukelpoista tietoa muutoksesta. Mainonnan Neuvottelukunta teetti Suomalaisten suhtautuminen mainontaan -tutkimuksen, joka on jatkoa joka toinen vuosi toteutetuille Yleisön suhtautuminen mainontaan -tutkimukselle. Tulosten mukaan suomalaiset suhtautuvat edelleen hyvin myönteisesti mainontaa kohtaan. Viestintä asiasta meni myös hyvin läpi tiedotusvälineissä. Sanomalehtien jakelujen hyvä laatu ja jakelujen kustannustehokas toteutus luo perustan suomalaisen sanomalehdistön menestykselle. Sanomalehtien Liiton tehtävänä on tuottaa tietoa jakelujen kehittämismahdollisuuksista ja -uhista sekä tuoda yhteinen näkemys alan lainsäädännön valmisteluun ja eri toimijoiden yhteistyömuotoihin. Toimitusjohtaja Matti Korkiatupa, jakelujaoston puheenjohtaja

16 16 SANOMALEHTIEN LIITTO Ilona Hannikainen pitää jäsenistön ajan tasalla liiton järjestämistä tilaisuuksista. Kuva: Touko Hujanen JÄSENPALVELUT Panostusta paikallislehtiin Sanomalehtien Liiton jäsenpalveluiden tavoitteina olivat vuonna 2009 alan osaamisen kehittäminen, tiedon jakaminen alan kotimaisista ja kansainvälisistä tapahtumista, mahdollisuuksien luominen ajatusten ja ideoiden vaihtoon kotimaisten kollegoiden kesken sekä verkostoitumisen edistäminen. - Viime vuonna meni paljon energiaa siihen, miten löytäisimme keinoja lamaannuksen karkottamiseen. Lähdimme ripeästi vastaamaan muun muassa mediamyynnin tarpeisiin, ja järjestimme heti keväällä ensimmäisen koulutustilaisuuden, sanoo jäsenpalveluiden yhteyspäällikkö Ilona Hannikainen. ti kevään ajan ohjelmaa yhdessä liiton toimituksellisista asioista vastaavan johtajan ja paikallislehtiväen kanssa. - Sotkamon paikallislehtipäivät onnistuivat yli odotusten. Noin 130 paikallislehtialan toimijan kanssa vietetyt kaksi seminaaripäivää olivat antoisia paitsi liiton henkilöstön näkökulmasta, myös seminaarin osallistuneille saadusta palautteesta päätellen. Sotkamo tarjosi paikkana hyvän mahdollisuuden tiiviille kanssakäymiselle. Innostunut kuulumisten ja kokemusten vaihto täytti niin seminaari- kuin illallistilan. Yksittäisenä tapahtumana Hannikaista työllisti eniten syksyn Paikallislehtipäivien järjestäminen. Viime vuonna päivien haasteellisuutta lisäsi se, että tapahtuma järjestettiin Etelä-Suomesta katsoen kaukaisessa Sotkamossa, jonne osallistujat piti saada irrottautumaan arkirutiineistaan pariksi päiväksi. Hannikainen työs-

17 SANOMALEHTIEN LIITTO 17 Paikallislehdistön vuoden tärkein tapahtuma on Paikallislehtipäivät, joka on Sanomalehtien Liiton suosituimpia jäsentilaisuuksia. Ajankohtaisten esitelmien lisäksi päivien tärkeintä antia ovat kollegoiden tapaamiset ja vapaamuotoiset keskustelut. Paikallislehtipäivät on paikallislehtien suurin vertaistukiryhmä. Toimitusjohtaja, päätoimittaja Arto Henriksson, paikallislehtineuvottelukunnan puheenjohtaja VUONNA 2015 JOKA VIIDES SUOMALAINEN ON YLI 65-VUOTIAS. LUE MITÄ TULEMAN PITÄÄ. Muuta jäsenpalveluista Jäsenpalveluja ja erityisesti koulutuksia pyrittiin kehittämään entistä selkeämmin kohderyhmiä ajatellen. Vuoden 2009 alettiin suunnitella asiakashallintajärjestelmää. Se mahdollistaa tehokkaamman toiminnan ja paremman kohdentamisen. Koulutuksissa pyrittiin avaamaan uusia, jopa yllättäviä näkökulmia oman toimialan tarkasteluun. Liiton järjestämien kilpailujen uudistus suunniteltiin vuoden aikana. Muutokset astuvat voimaan vuoden 2010 aikana. Liiton tilastoinnin tavoitteeksi asetettiin kattavien tietojen kerääminen alasta erityisesti edunvalvontaa varten. Vuoden aikana on selvitetty, missä määrin tietoja on mahdollista saada jäsenyrityksiltä.

18 18 SANOMALEHTIEN LIITTO KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Kaksi suurta yhteen WAN (World Association of Newspapers) ja IFRA yhdistyivät WAN:n toimintaan on kuulunut mm. sananvapauden puolustaminen, nuoret lukijat -toiminta, seminaarit, toimialan kansainvälisen tilaston tuottatien Liitto on, on ollut vaikuttamassa kaik- ENPA, jonka aktiivinen jäsen Sanomalehminen ja erilaiset raportit. IFRA:n toiminkiin EU:ssa päätettäviin sanomalehtikus- taan on kuulunut sanomalehtialan tutkimustoiminta ja siihen perustuvat raportit, konsultointipalvelut sekä seminaari- ja koulutuspalvelut. Näiden kahden järjestön yhdistämisellä ala saa vastedes hyviä kansanvälisiä palveluita. Pohjoismaisella yhteistoiminnalla on pitkät perinteet. Yhteistyöllä on voitu tuoda yhteistä näkemystä mm. ENPA:n (European Newspaper Publishers Association) toimintaan ja saada Pohjoismaiden ääni kuuluville tärkeässä edunvalvontaorganisaatiossa. Pohjoismainen tietojenvaihto ja Nordic Media Program -koulutusohjelma ovat muutamia esimerkkejä yhteistyöstä. Muuta kansainvälistä yhteistyötä Mitä hyödymme ENPA:sta? tantamista koskeviin lainsäädäntö- ja politiikka-asioihin. Merkittävimmät toimintavuoden aikana päätetyt asiat olivat yleisradioyhtiöiden rahoitusta ja toimintaa koskeva EU-komission tiedoksianto, automainontaan vaikuttava direktiivi ja sähkölaitteiden mainontaan vaikuttava direktiivi. Näissä ENPA pystyi vakuuttamaan lainsäätäjän joko siitä, että yksityiskohtaisia määräyksiä tarvitaan ohjaamaan kansallista lainsäätäjää, tai siitä, että mainontaa ei saa rajoittaa tai tehdä vaikeammaksi. ENPA:n edunvalvonnan takia vuosien välisenä aikana EU:ssa ei ole hyväksytty yhtään sellaista asetusta, direktiiviä tai muuta päätöstä, joka olisi vaikut- tanut kielteisesti tai rajoittavasti sanomalehtiyritysten toimintaa. Alennettuja arvonlisäverokantoja on yritetty yhdenmukaistaa ylöspäin, mainontaa on yritetty rajoittaa, sananvapautta kaventaa sekä muuttaa tekijänoikeuslainsäädäntöä siten, että kustantajilla olisi vähemmän sananvaltaa siitä, miten aineistoja käytetään erityisesti verkkoympäristössä. Medioiden omistamista koskevaa direktiiviehdotusta ei ole koskaan annettu, vaikka EU-parlamentti on sitä moneen otteeseen vaatinut. ENPA:n edunvalvonta on turvannut sanomalehtiyrityksille hyvät ja tasapuoliset toimintaedellytykset omilla markkinoil- laan. Valtteri Niiranen, toimitusjohtaja ENPA Liiton edustaja on mukana WAN:n Young Reader -komiteassa. WAN:n järjestämä Young Reader -konferenssi pidettiin syyskuussa 2009 Prahassa. Liiton edustaja on osallistunut ENPA:n Media Literacy Working Groupin työskentelyyn. Sen tarkoituksena on ollut vaikuttaa siihen, että EU:n Media Literacy -käsitteeseen sisältyisi myös sanomalehdistö. Liitto osallistui IPI:n (International Press Institute) Helsingin-kongressin järjestämiseen NMP 19 -kurssin valmistelut (sisältö ja markkinointi). Jäsenlehdet osallistuivat liiton kautta SNDS:n (Society for News Design Scandinavia) ulkoasukilpailuun, jonka palkinnot jaettiin Oulussa Suomalaiset menestyivät hyvin.

19 SANOMALEHTIEN LIITTO 19

20 Paras_kannet_09.indd 1 3/18/10 5:55:46 PM 20 SANOMALEHTIEN LIITTO KILPAILUT Vuoden voittajia Sanomalehtien Liiton jäsenlehdet kilpailivat viime vuonna viidessä liiton järjestämässä kilpailussa. Lisäksi järjestettiin Parempi sanomalehti-ilmoituskilpailu ja Ansioitunut varhaisjakaja -kilpailu. Vuoden parhaat sanomalehtijutut Vuoden 2008 parhaat sanomalehtijutut valittiin neljännen kerran järjestetyssä kilpailussa. Sarjoja oli kolme: päivittäisuutiset, ajattomat jutut ja ympäristöjutut. juttukilpailu sanomalehtien liitto taja Pasi Kivioja (Sanomalehtien Liitto). Esiraadissa olivat Holmberg, Rissa, Ruokanen, Kivioja sekä toimittaja Jeanette Björkqvist (HBL), toimittaja Elina Lappalainen (Suomen Lehdistö) ja viestintäassistentti Anne Suvanto (Sanomalehtien Liitto). Kilpailun parhaimmistosta koottiin Elina Kervisen toimittama kirja Paras juttu paras juttu 2009 Sanomalehtien Liitto ISBN Paino: EsaPrint Syksyllä 2009 kaikki uudet viestinnän pääaineopiskelijat Suomen yliopistoissa saivat lahjoituksena Paras juttu kirjan. paras juttu 2009 Sanomalehtien Liitto paras juttu 2009 toimittanut elina kervinen Paras päivittäisuutinen 1. Seppo Kuisma, Suomenmaa: Kaahailusta kärähtänyt poliisipomo käärmeissään valvonnasta Kunniamaininta: Timo Hakkarainen, Iltalehti: Vaalituen hinta? Vuorineuvoksen titteli Kunniamaininta: Juha Portaankorva, Kaleva: Siinä menee suomalainen paini Paras ajaton juttu 1. Ville Blåfield, Juhani Mykkänen, Tuija Pallaste ja Ville Similä, HS Nyt-liite: Kolme asiaa Kunniamaininta: Minna Lindgren, HS-kuukausiliite: Isän kuolema Kunniamaininta: Riitta Mustonen, Maaseudun Tulevaisuus: Emäntä ei mahdu muottiin Paras ympäristöjuttu 1. Jami Jokinen, Länsi-Suomi: Bakteerien valtakunta Kunniamaininta: Riku Jokinen, teksti, Helsingin Sanomat: Vanhasen unelma: Puutarhametropoli Kunniamaininta: Cilla Bhose, Kauppalehti Optio: Muutos alkaa Mynämäeltä Kilpailuun osallistui 386 juttua. Tuomaristona toimi Sanomalehtien Liiton toimitusjaosto puheenjohtajanaan päätoimittaja Janne Virkkunen (HS) sekä toimittaja-tietokirjailija Kari Rissa, päätoimittaja Tapani Ruokanen (Suomen Kuvalehti), päätoimittaja Jukka Holmberg (Salon Seudun Sanomat) ja joh- Sanomalehtien sivukilpailu Vuoden parhaat sanomalehtisivut valittiin kolmessa sarjassa ja kolmessa kokoluokassa. Kilpailuun osallistui 46 lehteä yhteensä 250 sivulla tai sivustolla. Levikki yli kpl Paras etusivu/premiääri: Etelä-Suomen Sanomat Paras featuresivu: HBL/Volt ja Aamulehti Asiat-liite Parhaat kulttuurisivut: Kaleva Levikki kpl Paras etusivu/premiääri: Länsi-Savo Paras featuresivu: Keskipohjanmaa Pore Parhaat kulttuurisivut: Etelä-Saimaa Levikki alle kpl Paras etusivu/premiääri: Västra Nyland Paras featuresivu: Västra Nyland Parhaat kulttuurisivut: Nya Åland Tuomaristo: graafikko Hanna Laurikko (Salon Seudun Sanomat), dosentti Hannu Vanhanen, toimitussihteeri Kaarina Palletvuori (Suomen Lehdistö), AD Samuli Häkkilä (Gloria), graafisen suunnittelun professori Tapio Vapaasalo (Taideteollinen korkeakoulu). Sihteerinä toimi johtaja Pasi Kivioja (Sanomalehtien Liitto). Paras verkkoinnovaatio 1. Kauppalehden yritystietopalvelu (www. kauppalehti.fi/yritykset) Kunniamaininta: HS.fi/mobiili ( mobiili) Kunniamaininta: Karjalaisen alueellinen hälytyskartta ( /uutiset/tilannekartta.html) Kunniamaininta: HS.fi Hiilijalanjälkitesti ( Tuomariraati: verkkojohtaja Ani Korpela (Ilta-Sanomat), viestintäpäällikkö Mari Flink (Kaupan Liitto), luova johtaja Katri Lietsala (Gemilo Oy), kehityspäällikkö Petteri Numminen (Yhtyneet Kuvalehdet), suunnittelupäällikkö Matias Vakkilainen (Dagmar Digital), johtaja Sirpa Kirjonen (Sanomalehtien Liitto). Sihteeri: johtaja Pasi Kivioja (Sanomalehtien Liitto) Kilpailuun osallistui 16 verkkosivustoa.