Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueen Peruspalveluohjelma

Transkriptio

1 Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta , liite Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueen Peruspalveluohjelma 2013 LUONNOS PERUSPALVELUOHJELMA 2013

2 2 Sisällysluettelo Sivu 1. TAUSTAA 3 Peruspalveluohjelma 3 Palvelu- ja tuotantosopimus 3 Talousarvio 4 Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenne ja tuottamistapa 4 2. PALVELUJEN SAATAVUUS 5 Lähipalvelut 5 Yhteistoiminta-alueella toteutettavat yhteiset palvelut 6 Yhteistoiminta-alueella asukkaille tuotettavat maakunnallisesti organisoidut palvelut 6 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖ PERUSPALVELUOHJELMAN TOTEUTTAMISEN AIKANA 7 Kansallisen toimintaympäristön keskeiset haasteet 7 Suomen ja kuntien taloudellinen kehitys 7 Sosiaali- ja terveyspolitiikka Valtionosuuksiin liittyvä lainsäädäntö 8 Uuden terveydenhuoltolain pääperiaatteet 8 Muita uusia keskeisiä säädöksiä, joilla tulee olemaan vaikutuksia toiminnan organisointiin ja tavoitteenasetteluun 9 Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevia laatusuosituksia 9 Käypä hoito -suositukset ja näyttöön perustuva toiminta 9 Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevat ohjeet 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste Paikallisen toimintaympäristön keskeiset haasteet 11 Väestökehitys 11 Taloudellinen kehitys 11 Koulutetun henkilökunnan saatavuus STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 13 Yleiset strategiset tavoitteet 13 Tilaaja-tuottaja -mallin kehittäminen 14 Lääkäripalvelujen vahvistaminen ja asiantuntemuksen lisääminen 16 Lasten ja nuorten palvelujen toimintaympäristö 17 Lasten ja nuorten palvelujen linjaukset 19 Aikuispalvelujen toimintaympäristö 21 Aikuisten palvelujen linjaukset 23 Ikäihmisten palvelujen toimintaympäristö 24 Ikäihmisten palvelujen linjaukset 26 Erikoissairaanhoidon toimintaympäristö 27 Erikoissairaanhoidon ja erityishuollon palvelujen linjaukset 29 LIITTEET

3 3 Määritelmiä 1. TAUSTAA Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain (Paras-laki) velvoittamina Keski-Karjalan kunnat ovat sopineet vuonna 2008 Paras-lain 5 :n ja Kuntalain 76 :n 2 momentin mukaisesta sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminnasta. Yhteistoimintasopimuksella Keski-Karjalan kunnat ovat sopineet kuntien järjestettäväksi säädettyjen lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja näihin mahdollisesti liittyvien palvelujen järjestämisestä Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella. Yhteistoimintasopimuksella Kiteen kaupunki, Kesälahden kunta ja Rääkkylän kunta ovat antaneet sosiaali- ja terveyspalvelut Tohmajärven kunnan järjestettäväksi. Tohmajärven kunta on antanut Kuntalain 76 :n 3 momentin mukaan palvelut virkavastuulla Kiteen kaupungin hoidettavaksi. Yhteistoiminnan tarkoitus on järjestää kuntalaisille riittävät ja asiakaslähtöiset sekä taloudellisesti ja tehokkaasti yhdessä tuotetut sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut yli kuntarajojen. Yhteistoimintasopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimuksen irtisanomisaika on yksi kalenterivuosi. Yhteistoimintasopimuksen muuttamisesta on voimassa mitä Kuntalain 79 :n 1 momentissa säädetään kuntayhtymän perussopimuksen muuttamisesta. Peruspalveluohjelma Yhteistoimintasopimuksessa kunnat ovat sopineet, että kunnat laativat valtuustokausittain yhteisen peruspalveluohjelman, jonka valtuustot hyväksyvät. Peruspalveluohjelma on strateginen suunnitelma, jossa määritellään toiminnan yleiset suuntaviivat, tavoitteet ja palvelurakenteen muutoksen aikataulu. Peruspalveluohjelma vuosille 13 laaditaan kahdessa osassa: syksyllä 2009 määriteltiin keskeiset linjaukset ja toiminnan suuntaviivat, joita on tarkennettu keväällä 2010, kun kattava analyysi lähtötilanteesta saatiin Kuntamaisema-analyysien valmistuttua. Toimintaympäristön olennaisesti muuttuessa voidaan peruspalveluohjelmaa päivittää kuntien yhteisellä päätöksellä. Palvelu- ja tuotantosopimus Peruspalveluohjelman pohjalta laaditaan vuosittaiset palvelujen ostosopimukset, jotka käsitellään kunnissa vuosittain. Palvelusopimus tehdään kunkin kunnan ja Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunnan (jäljempänä yhteislautakunnan) välillä. Palvelujen ostosopimusten perusteella tehdään tuotantosopimukset yhteislautakunnan ja palvelun tuottajien kesken (Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli -liikelaitos ja Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä). Yhteistoimintasopimuksessa sovitaan tarkemmin taloudesta ja rahoituksesta sekä edellä mainittujen sopimusten tekemisestä.

4 4 Talousarvio Palvelujen ostosopimusten perusteella laaditaan vuosittain talousarvio yhteislautakunnalle ja Helli -liikelaitokselle. Talousarviolla on erittäin suuri merkitys toiminnan ohjauksessa, joten sen tulee perustua toiminnallisiin linjauksiin ja sen tulee olla realistinen tavoitteiden ja rahoituksen suhteen. Talousarvio laaditaan Kuntamaisema-työkalun avulla ja käyttäen muita taloudensuunnittelu- ja ohjausvälineitä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenne ja tuottamistapa Keski-Karjalan kunnat ovat sopineet sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta tilaaja-tuottajamallin mukaisesti. Mallissa Tohmajärven kunta toimii isäntäkuntana ja vastaa yhteistoiminnan hallinnosta. Kuntien yhteinen toimielin Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta kuuluu Tohmajärven kunnan organisaatioon. Tohmajärven kunta on antanut virkavastuulla Kiteen kaupungin vastattavaksi palvelujen tuottamisen. Kiteen kaupunki on perustanut sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista varten Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli -liikelaitoksen. Tämä kunnallinen liikelaitos toimii Kiteen kaupungin muista toiminnoista erillään ja sen hallinnosta vastaa Kitee kaupunki. Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli-liikelaitos ja Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä tuottavat yhteislautakunnan kanssa tekemiensä tuotantosopimusten mukaisesti palvelut yhteistoiminta-alueelle. Muita palveluntuottajia ovat mm. yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat. Palvelutuotanto suunnitellaan kokonaisuuden näkökulmasta, jolloin tavoitteena on saatavilla olevien resurssien käyttö kuntalaisia parhaiten palvelevalla tavalla.

5 5 2. PALVELUJEN SAATAVUUS Lähipalvelut Lähipalvelut ovat kuntalaisten usein tarvitsemia sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja. Lähipalvelut tarjotaan kuntakohtaisesti, mutta ne organisoidaan, suunnitellaan ja resursoidaan alueellisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen huomioidaan kaikissa asiakaskontakteissa. Peruspalveluohjelmassa lähipalveluilla tarkoitetaan seuraavia palveluja: Lasten ja nuorten lähipalveluja ovat: Neuvolatyö Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Päivähoito ja esiopetus Lasten ja perheiden sosiaalityö Koulukuraattoripalvelut Perhetyö: ennaltaehkäisevä sekä lastensuojelun perhetyö Aikuisten lähipalveluja ovat: Lääkärin vastaanottopalvelut jokaisen kunnan terveyskeskuksessa arkisin klo 8-16 Terveydenhoitajan ja sairaanhoitajan vastaanottopalvelut Suun terveydenhuolto Työterveyshuolto Laboratoriokokeiden näytteenotto Välittömästi sairauden tai vamman jatkohoitoon liittyvä vaativa fysioterapia Lääkinnällisestä kuntoutuksesta pääosa Apuvälinepalvelu ja asiakkaan ohjaus Terveysseisakkeet Terveystapaamiset ikääntyville (esim. 68-vuotiaille) Psykiatrisen sairaanhoitajan asiakastyö Aikuissosiaalityö ja maahanmuuttajatoiminta Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden päivätoiminta Kehitysvammaisten päivätoiminta Ikäihmisten lähipalveluja ovat: Pääosa palveluasumisesta ja tehostetusta palveluasumisesta Kotihoito, mikä sisältää kotisairaanhoidon ja kotipalvelun Päivätoiminta Tukipalvelut (ateria-, kuljetus, saunotus- ja turvapuhelinpalvelut, saattamis- ja asiointiapu, yöhoitokäynnit) Intervallihoito

6 6 Yhteistoiminta-alueella toteutettavat yhteiset palvelut Yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut tarkoittavat palveluja, jotka tarjotaan yhteistoiminta-alueella kattavasti. Yhteiset palvelut eivät lähtökohtaisesti merkitse palveluiden keskittämistä vaan ne organisoidaan joustavasti koko alueen palvelutarve huomioiden. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen huomioidaan kaikissa palveluissa ja asiakaskontakteissa. Lasten ja nuorten yhteisiä palveluja ovat: Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäripalvelut ja suun terveydenhuollon palvelut Hammashoidon oikomispalvelut Lasten ja nuorten hyvinvointikeskus (HYTKES) Lastenvalvonta Lastensuojelun sosiaalityö Kehitysvammaisten lasten ja nuorten kuntoutusohjaus Aikuisten yhteisiä palveluja ovat: Terveyskeskussairaala Virka-ajan ulkopuolinen päivystys Erikoislääkärikonsultaatiot tutkimuksineen Laboratoriopalvelut Röntgenpalvelut Aikuisneuvolatyö sisältäen terveystapaamiset, terveysvalistuksen, seulontatutkimukset ja kansansairauksien seurannan Lääkinnällisen kuntoutuksen ohjaus, koordinointi ja toteuttaminen osittain Päihdepalvelukeskus Ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö Psykososiaalinen tuki ja kriisiryhmätoiminta Asumispalveluiden koordinointi ja palveluohjaus Osa kehitysvammaisten, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluista Osa kuljetuspalveluista Ikäihmisten yhteisiä palveluja ovat: Terveyskeskussairaala Muistipoliklinikka Geriatrin palvelut Omaishoidon tukipalvelut Asumispalvelujen koordinointi ja palveluohjaus Vaativat asumispalvelut Yhteistoiminta-alueelle asukkaille tuotettavat maakunnallisesti organisoidut palvelut Maakunnallisesti organisoituja palveluja ovat:

7 7 Erikoissairaanhoito Erityishuolto Lääkehuolto Apuvälinepalvelun koordinointi, uushankinnat ja -huolto Ravitsemusterapia Sairaankuljetus (siirtynee uuden terveydenhuoltolain myötä sairaanhoitopiirin toiminnaksi v. 2011) Ympäristöterveydenhuolto (siirtynee Joensuun seudun ympäristöterveydenhuoltoalueen toiminnaksi v alusta) Sosiaalipäivystys Potilas- ja sosiaaliasiamiestoiminta 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖ PERUSPALVELUOHJELMAN TOTEUTTAMISEN AIKANA Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaympäristön tarkastelussa tulee huomioida kansallinen, alueellinen ja paikallinen toimintaympäristö erilaisine haasteineen. Tulevaisuudessa merkittävin haaste tulee olemaan väestön ikääntyminen, joka vaikuttaa kuntien palveluntuotantoon moniulotteisesti kysynnän, tarjonnan ja rahoituksen osalta: Työvoiman saanti vaikeutuu, erityisesti vanhustenhuollon palveluiden tarve kasvaa ja huoltosuhteen muutoksen myötä verotulot vähenevät. Vaikka ikäihmisten palveluiden merkitys on taloudellisesti suurin, tulee myös kaikkien muiden palveluiden kehittäminen ja saatavuus huomioida toimintaa suunniteltaessa. Kansallisen toimintaympäristön keskeiset haasteet Suomen ja kuntien taloudellinen kehitys Suomen taloudellisen kehityksen ennustaminen on nykyisessä taloudellisessa tilanteessa erittäin haasteellista. Valtiovarainministeriön ennen taantumaa teettämä raportti Peruspalveluohjelma antaa kuitenkin osviittaa kuntien taloudellisesta kehityssuunnasta. Raportissa todetaan, että vuodesta 2009 lähtien kuntien toimintamenot lisääntyvät verotuloja ja valtionosuuksia nopeammin. Taustalla on väestön ikääntymisestä johtuva verotulojen kasvun hienoinen hidastuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelumenojen kasvu. Lisäksi uusista palkkasopimuksista johtuva ansiotason voimakas nousu nostaa tarkastelujakson menokehityksen korkeaksi. Käyttötalouden tulo- ja menokehityksen eriytyminen uhkaa heikentää kuntatalouden tilaa merkittävästi. Heikon talouden kunnissa tilanne on vielä huomattavasti kuntakentän kokonaiskuvaa haasteellisempi. Käyttötalouden nopean menokasvun lisäksi kuntien investointipaineet ovat suuret. Tämä johtuu suurten sekä kaupunkien ja kasvukeskusten mittavista hankkeista että koko kuntakentän suuresta peruskorjausinvestointien tarpeesta. Kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa tulee ottaa huomioon päätösten vaikutukset kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin (TVA, terveysvaikutusten arviointi). Taloudellisia ja henkilöstöresursseja kohdennettaessa tulee huomioida koko palvelurakenteen näkökulma, jolloin tavoitteena on mahdollisimman tehokas resurssien käyttö kuntalaisia parhaiten palvelevalla tavalla huomioiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus, tuloksellisuus ja laatu.

8 8 Sosiaali- ja terveyspolitiikka 2015 Strategiassa esitetään sosiaali- ja terveysministeriön näkemys lähivuosien sosiaali- ja terveyspolitiikan tärkeimmistä painotuksista, jotka ovat terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, väestöryhmien välisten terveyserojen pienentäminen, köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen sekä toimivien palvelujen ja kohtuullisen toimeentuloturvan varmistaminen. Valtionosuuksiin liittyvä lainsäädäntö Valtiovarainministeriön hallinnonalaan siirtyvistä valtionosuuksista sekä kotikuntakorvausten perusteista säädetään Kuntien valtionosuuslaissa (1147/1996), jonka uusia säädöksiä sovelletaan takautuvasti vuoden 2009 alusta lukien eduskunnan hyväksyttyä lakimuutoksen Em. lakimuutoksen myötä myös Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998) sekä Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta (733/1992) uudistettiin osittain siten, että muutokset tulivat voimaan vuoden 2010 alusta. Hallinnonaloittainen yhdistäminen koskee vain kuntien valtionosuuksia. Siten valtionavustukset, kuten kehittämisavustukset, jäävät opetusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön budjetteihin ja hallintoon. Uuden terveydenhuoltolain pääperiaatteet Uusi terveydenhuoltolaki on edelleen valmisteilla. Alla on listattuna lakiehdotuksen keskeisiä kohtia, jotka kannattaa huomioida jo nyt toimintaa suunniteltaessa. Asiakas/potilaslähtöisyys Asiakkaan mahdollisuus valita erityisvastuualueella terveydenhuollon hoitava toimintayksikkö, lääkäri tai hoitaja. Tämä vaikuttaa todennäköisesti myös kuntakohtaiseen kysyntään, jolloin valintamahdollisuuksien kasvaessa osa kysynnästä saattaa kohdistua yhteistoiminta-alueen ulkopuolelle. Panostus terveyden edistämiseen sairauksien hoidon sijasta Siirtyminen korjaavasta toiminnasta kohti ehkäisevää toimintaa. Toteutetaan korostamalla kansalaisen omaa vastuuta terveydestään. Samalla kuntia velvoitetaan laatimaan poikkihallinnollinen suunnitelma terveyttä edistävistä ja terveysongelmia ehkäisevistä toimista ja niiden toteutumisen seurannasta. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito integroidaan niin, että perusterveydenhuollon kanssa saumattomasti toimiva sosiaalitoimi otetaan huomioon. Tavoitteena on taata sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Määritellään terveydenhuollon järjestämisvastuun pääasialliset muodot Kunnan suhde yhteistoiminta-alueeseen ja piiriin (terveyspiiri vai sairaanhoitopiiri). Muita periaatteita Potilasasiakirjojen tulisi muodostaa yhteinen terveydenhuollon potilastietorekisteri. Ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirtyy terveyspiirin tai sairaanhoitopiirin tehtäväksi. Lääkinnälliseen kuntoutukseen panostetaan.

9 9 Muita uusia keskeisiä säädöksiä, joilla tulee olemaan vaikutuksia toiminnan organisointiin ja tavoitteenasetteluun Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki (kevät 2010; voimaan ) Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (voimaan ) Palvelusetelilaki (voimaan ) Vammaispalvelulain uudistus (voimaan ) Sosiaalihuollon lakiuudistus (voimaan 2013) Päivähoitolain uudistus (valmisteilla) Terveydenhuollon ammattihenkilölaki (valmisteilla) Potilas- ja asiakaslakien uudistus (valmisteilla) Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevia laatusuosituksia Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (2008) Mielenterveyspalveluiden laatusuositus (2008) Terveyden edistämisen laatusuositus (2006) Sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteinen täydennyskoulutus (2004) Suuntaviivat lastenneuvolatoiminnan järjestämisestä kunnille (2004) Kouluterveydenhuollon laatusuositus (2004) Apuvälinepalvelujen laatusuositus (2003) Oppilaan hyvinvointi ja oppilashuolto (2002) Päihdepalvelujen laatusuositukset (2002) Laatusuosituksissa ja oppaissa pyritään yhdenmukaistamaan ohjeita ja normeja, kuitenkin yleensä paikalliset olosuhteet huomioiden. Käypä hoito suositukset ja näyttöön perustuva toiminta Asiakkaiden ja potilaiden hoidossa noudatetaan valtakunnallisesti hyväksyttyjä periaatteita ja linjauksia, kuten käypä hoito -suositukset ja näyttöön perustuva hoito. Käypä hoito suositukset perustuvat tutkittuun tietoon ja niitä laaditaan kansanterveydellisesti merkittävistä ongelmista ja sairauksista Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito yksikössä. Hoitosuositukset tehdään terveydenhuollon päätöksenteon tueksi ja potilaan parhaaksi. Suositusten merkitystä painotetaan sekä potilasjärjestöissä että kansallisen terveyshankkeen (KASTE) työryhmissä. Lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille suunnatuista suosituksista on tuotettu myös ns. potilasversioita, jotka ovat kaikkien luettavissa Käypä hoito internetsivuilla osoitteessa Näyttöön perustuva toiminta (näyttöön perustuvassa lääketiede, EBM ja näyttöön perustuva hoitotyö) tarkoittavat parhaan ajantasaisen tiedon harkittua ja systemaattista käyttöä asiakkaan hoidossa. Hoitotyössä näyttö voi perustua tieteellisesti havaittuun tutkimusnäyttöön, hyväksi havait-

10 10 tuun tutkimusnäyttöön esim. laadunarviointityöhön tai kokemukseen perustuvaan tutkimusnäyttöön esim. potilaan ja hoitotyöntekijän kokemaan hoidon vaikuttavuuteen. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevat ohjeet Ehkäisevää terveydenhuoltoa tehostetaan. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen huomioidaan kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskontakteissa. Ehkäisevää työtä tehdään neuvoloiden lisäksi myös terveyskeskusten muilla vastaanotoilla. Neuvoloiden ja kotisairaanhoidon kotikäyntejä lisätään. Ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistämään rakennetaan sosiaali- ja terveydenhuollon neuvonta- ja palveluverkko. Akuutti- ja päivystyspotilaiden hoitoa tehostetaan. Laajaa osaamista ja resursseja edellyttävien potilaiden hoito tulee järjestää riittävän laajan alueen työnjaon mukaisesti. Päivystyshoidon tarpeen tunnistaminen, resurssien järkevä käyttö ja potilaiden oikea-aikainen ja tarkoituksenmukaisen hoitopaikan valinta edellyttävät yhtenäistä kansallista ohjeistusta. Päivystysjärjestelyistä on laadittava yliopistollisen erityisvastuualueen laajuinen suunnitelma, joka ottaa huomioon sekä lähipalvelut että keskitetyt palvelut. Lääkealan osaamista vahvistetaan. Lääkealan osaajat ovat nykyistä tiiviimmin mukana potilaan lääkehoidossa, myös kotihoidossa. Sähköisen reseptin käyttöönotto mahdollistaa mm. nykyistä laajemman koneellisen annosjakelun koteihin asti. Perusterveydenhuollon toimintayksiköiden alueellista verkottumista tuetaan. Palvelujen tarjontaa sovitetaan yhteen esimekiksi päivystystoiminta sekä päivällä toimivat akuuttivastaanotot. Myös rekrytoinnin järjestämistä tehostetaan. Palvelusopimuksia tehdään myös erikoissairaanhoidon ja muiden palveluntuottajien kanssa (yksityinen ja kolmas sektori). Perusterveydenhuollon tutkimusta vahvistetaan. Samalla kehitetään vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointijärjestelmä. Uusissa toimintamalleissa työntekijä voi yhdistää tutkimuksen ja potilastyön. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste Kaste ( on valtakunnallisen sosiaali- ja terveyspolitiikan lakisääteinen ohjausväline. Ohjelmassa kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset tavoitteet ja toimenpiteet. Toimeenpanosta vastaavat neuvottelukunta (sis. konserni-, kansalais- ja aluejaokset) sekä alueelliset johtoryhmät. Ohjelman tärkeimmät tavoitteet ovat osallisuuden lisääntyminen ja syrjäytymisen väheneminen, hyvinvoinnin ja terveyden lisääntyminen, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen, palvelujen laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden paraneminen sekä alueellisten erojen väheneminen. Ohjelman tavoitteet toteutetaan ennalta ehkäisyllä ja varhaisella puuttumisella, henkilöstön riittävyyden ja osaamisen varmistamisella sekä luomalla sosiaali- ja terveydenhuoltoon eheät palvelukokonaisuudet ja vaikuttavat toimintamallit.

11 11 Meneillään olevia Kaste hankkeita, joissa yhteistoiminta-alue on mukana: 1. Vanhusten asumisen uudet ratkaisut ja asumisen varhainen tuki Toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut Itä- ja Keski-Suomessa Kroonisten kansansairauksien ehkäisy ja varhainen hoito KYS-ERVA -alueella , KanErva Kaste Paikallisen toimintaympäristön keskeiset haasteet Väestökehitys Väestökehitys tulee ennusteen mukaisesti olemaan laskeva absoluuttisen väestömäärän suhteen. Ainoastaan ikääntyneiden suhteellinen määrä nousee, mikä aiheuttaa merkittäviä haasteita palveluiden rahoitukselle ja henkilöstön saatavuudelle. Samalla lasten ja nuorten määrä vähenee. Kuva 1 Alueen ikävakioitu sairastavuusindeksi on Suomen keskitasoa korkeampi. Tämä tulee huomioida toimintaa suunniteltaessa ja ver tailtaessa sitä muihin kuntiin. Kuva 2 Taloudellinen kehitys Alueen verotulot ja valtionavustukset yhteensä ylittävät maan keskiarvon. Kunnallisverotulot ovat kuitenkin alhaisia ja alue on näin ollen erittäin riippuvainen val tionavustuksista. Taulukko 1. Verotulot per asukas

12 12 Verotulojen ennakoidaan laskevan sekä taantuman ja väestöennusteen myötä. Samalla kun väestö ikääntyy ja vähenee, myös verotulot laskevat. Kuva 3 ennustaa kunnallisverotulojen kehitystä nimellisarvona. Kuvan kehityssuunta on erittäin huolestuttava, koska esimerkiksi vuonna 2007 kunnallisverotulot muodostivat noin 47 % kuntien kokonaistuloista. Valtiovarainministeriön peruspalveluohjelmassa arvioidaan, että toimintamenot kasvavat keskimäärin 5,1 prosenttia sekä verotulot ja valtionosuudet yhteensä keskimäärin 4,5 prosenttia vuodessa. Kuva 3 Palveluiden rahoittaminen velanotolla ei ole näiden lukujen valossa mahdollista. Väestön vähen tyessä ei ole mahdollista, että sa maan aikaan kaikkien palveluiden ky syntä kasvaa, vaan joidenkin palve lujen kysynnän ja tarjonnan on myös pienennyttävä. Koulutetun henkilökunnan saatavuus Lääkäreiden, hammaslääkäreiden ja koulutetun hoito- ja sosiaalihenkilöstön turvaaminen yhteistoiminta-alueella on suuri haaste jo lähivuosina suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Hyvinvoiva työyhteisö ja toimiva palvelurakenne ovat keskeisiä tekijöitä henkilöstön rekrytoinnissa. Erityisesti lääkäreiden rekrytoinnissa tullaan tekemään yhteistyötä myös sairaanhoitopiirin kanssa, jotta uusille lääkäreille voidaan tarjota riittävä tuki ja monipuolinen toimenkuva.

13 13 4. STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI Yleiset strategiset tavoitteet Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on, että kuntien vastuulla olevat palvelut saavat riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan palveluiden järjestämisen ja tuottamisen turvaamiseksi tulevaisuudessa. Valtakunnallisesti, mutta myös seudullisesti yhteistoiminta-alueella tarkoituksena on turvata palveluiden saatavuus, parantaa palveluiden tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua. Taustalla on sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaistuottavuus, joka on laskenut koko 2000-luvun ajan. Poikkeuksena oli vuosi 2005, jolloin tuottavuus kasvoi, mikä johtui tuotoksen merkittävästä kasvusta. Vastatakseen yleiseen haasteeseen Keski-Karjalan kunnat ovat sopineet sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta tilaaja-tuottajamallin mukaisesti. Mallissa Tohmajärven kunta toimii isäntäkuntana ja vastaa yhteistoiminnan hallinnosta. Kuntien yhteinen toimielin Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta kuuluu Tohmajärven kunnan organisaatioon. Käytössä olevaa tilaja-tuottaja mallia voidaan kuvata kuvan 4 mukaisesti. Kuva 4

14 14 Tilaaja-tuottaja mallin kehittäminen Yleisissä strategisissa tavoitteissa tilaaja tuottaja mallin vahvistamista pidetään yhtenä tärkeimmistä tavoitteista. Peruspalveluohjelmassa linjataan taulukon 2 mukaiset yleiset tavoitteet tilaaja-tuottajamallin vahvistamiseen. Taulukko 2 Aihe Linjaus Aikataulu ja vastuuhenkilö Tilaaja tuottajamallin kehittäminen 1. Omistajien (kuntien) omistajapolitiikka tulee selkeyttää; mitä kunnat tahtovat ja millaisia euromääriä ne ovat valmiit panostamaan palvelujen ostoon. Kuntien tahtotilan tulee olla linjassa rahallisten ja henkilöstöresurssien saatavuuden kanssa. Myös osaoptimointi kuntien välillä on estettävä. 2. Kuntien, tilaajan ja tuottajan välillä (kuva 4) sopimussuhteiden täsmällinen määrittely, rajapintojen selkeyttäminen kunnat, yhteislautakunta, tilaajajohtaja, liikelaitoksen johtaja kaikissa kohdissa

15 15 Terveydenhuollon osaamisen vahvistaminen tilaajan ja tuottajan toiminnassa Viestinnän vahvistaminen 3. Sopimusten laatimisen jälkeen osapuolten tulee sitoutua niiden noudattamiseen. 4. Vuorovaikutuksen tulee olla jatkuvaa ja avointa kaikkien osapuolien kesken (kunnat lautakunta tilaaja tuottaja). 5. Toimijoiden on tunnistettava rajat poliittisen tarkoituksenmukaisuuden ja palvelujen tuottamiseen kuuluvan johtamisen välillä. 6. Hellin strategia saatava valmiiksi mahdollisimman pian ja sen jälkeen yhteiseen keskusteluun. 7. Kiteen kaupungin tilitoimistopalvelut saatettava palvelutuotannon ja sen seurannan näkökulmasta nykyistä parempaan tilaan. 8. Mallin jatkuva arviointi ja korjausesitysten laadinta vastuutetaan yhdelle taholle (yhteislautakunta). Kunnat antavat yhteislautakunnalle toimintaan liittyvää palautetta palvelusopimuksen laadinnan yhteydessä sekä muutoin tarvittaessa. 9. Jos yllämainituilla toimenpiteillä ei saavuteta aiottuja hyötyjä, selvitetään pidemmällä aikavälillä voidaanko tilaaja-tuottajamallia selkeyttää vaihtoehtoisella organisaatiomallilla esim. liikelaitoskuntayhtymällä. 20 % johtavan lääkärin työpanoksesta sijoitetaan tilaajakeskukseen. Tiedotussuunnitelmaan perustuva viestintä kuntalaisille ja keskeisille sidosryhmille. Säännöllinen tiedottaminen toimielimissä (ltk, hallitukset, valtuustot), internetissä ja lehdistössä Toiminnan ja talou- Liikelaitos raportoi yhteislau yhteislautakunta, tilaajajohtaja, liikelaitoksen johtaja 2013 kunnat, yhteislautakunta, tilaajajohtaja, liikelaitoksen johtaja

16 16 den raportointi Päätöksenteko Päätöksenteko takunnalle kuukausittain talousarvion toteutumisesta ja toimittaa osavuotisraportit toiminnan ja talouden toteutumisesta samanaikaisesti kuntien normaalin käytännön mukaan. Kuntamaiseman hyödyntäminen, osavuosikatsaukset, osavuosiraportointi Yhteislautakunnan ja kunnanvaltuustojen päätäntävallan ja vastuun selkiyttäminen: yhteistoimintasopimuksen sekä johtosäännön mukaisesti siten, että yhteislautakunta vastaa kuntien järjestettäväksi säädettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. Päätökset tehdään yhteislautakunnassa. Yhteistyö kunnanhallitusten ja -valtuustojen kanssa. Koulutuksen järjestäminen keskeisille toimijoille. Päätöksenteon läpinäkyvyys: yhteislautakunnan esityslistat ovat nähtävillä kuntasivuilla ja pöytäkirja on nähtävillä jokaisessa kunnassa. johtokunta, yhteislautakunta, tilaajajohtaja, liikelaitoksen johtaja 2013 kunnat, yhteislautakunta, tilaajajohtaja, liikelaitoksen johtaja 2013 lautakunta, tilaajajohtaja Lääkäripalvelujen vahvistaminen ja asiantuntemuksen lisääminen Toisena yleisenä strategisena tavoitteena pidetään lääkäripalveuiden vahvistamista kokonaisuutena, koska sosiaali- ja terveydenhuollon perusturvatyössä lääkärin ja hammaslääkärin työ kohdistuu kaikenikäisiin kuntalaisiin ja jakautuu kaikille palvelualueille. Terveyskeskuslääkärin työ on ratkaisevan tärkeää kokonaishoidon arvioinnissa, sairauden hoitamisessa ja kuntoutuksen suunnittelussa. Terveyskeskuslääkärin asiantuntemusta tarvitaan myös toimintojen johtamisessa. Perusterveydenhuollossa (terveyskeskuksessa) tulee olla virkasuhteinen lääkäri (johtava/vastaava lääkäri) julkisen vallan käyttöä varten mm. päättämässä tartuntatautilain ja mielenterveyslain velvoittamista asioista. Kuntalaisten suunnitelmallisen, hoidon jatkuvuutta edistävän ja terveysturvaa vahvistavan perusterveydenhuollon toteuttamiseksi tulee pyrkiä kaikin keinoin vakiinnuttamaan yhteistoiminta-alueen lääkärityö.

17 17 Peruspalveluohjelmassa linjataan taulukon 3 mukaiset yleiset tavoitteet palvelutuotannon ja sen johtamisen vahvistamiseen. Taulukko 3 Aihe Linjaus Aikataulu ja vastuuhenkilö Lääkärityön vahvistaminen ja vakiinnuttaminen 1. Johtavan lääkärin viran vakinainen täyttäminen pikaisesti 2. Lääkäri- ja hammaslääkärityön hoitaminen virkoina 3. Tulokselliseen rekrytointiin paneutuminen 2011 johtokunta liikelaitoksen johtaja, johtava lääkäri kaikissa kohdissa Lääketieteellisen asiantuntemuksen vahvistaminen tilaajan ja tuottajan toiminnassa Vastaanottopalvelu-jen kehittäminen Ks. Aikuispalvelujen linjaukset (Taulukko 5.) 20 % johtavan lääkärin työpanoksesta sijoitetaan tilaajakeskukseen. yhteislautakunta, tilaajajohtaja, johtokunta liikelaitoksen johtaja, johtava lääkäri Lasten ja nuorten palvelujen toimintaympäristö Lasten ja nuorten palveluiden kehittäminen ja ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen on merkittävässä osassa uudessa asiaa koskevassa asetuksessa (2009) ja kaikissa STM:n laatimissa suosituksissa ja ohjelmissa. Tässä yhteydessä laadun mittaaminen on kuitenkin poikkeuksellisen haasteellista ja palveluiden vaikuttavuus ilmenee usein vasta useiden vuosien kuluttua. Tässä osiossa on tiivistetysti esitetty muutamia kuvaajia. Tämän hetkisen tiedon valossa nykytilaa voidaan kuvata esimerkiksi tarkastelemalla keskivaikean tai vaikean masentuneisuuden sekä keskinkertaisen tai huonon terveydentilan prosentuaalista osuutta luokan oppilaista (kuva 4; lähde Kouluterveystutkimus, mikä toteutetaan parillisina vuosina).

18 18 Kuva 5 Kuva 6 Mittareiden valossa tilanne alueella on huolestuttava. Oppilaiden terveydentila on merkittävästi huonompi kuin maassa keskimäärin. Masennuksen osuus on erityisen merkittävä Kesälahdella. Tarkasteltaessa palveluiden tarjontaa alueella tilanne on kuitenkin maan keskitasoon verrattuna hyvä. Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käyntejä tuotetaan Kesälahdella ja Tohmajär vellä jokseenkin saman verran kuin maassa keskimäärin, Ki teellä ja Rääkkylässä noin % enemmän. Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käyntejä Rääkkylässä ja Tohmajärvellä tuotetaan noin 21 % enemmän kuin maassa keskimäärin. (Kuvat 5 ja 6). Kuva 7

19 19 Kuva 8 Lasten ja nuorten palvelujen linjaukset Lasten ja nuorten palvelujen linjauksissa korostuu eri toimijoiden roolien selkiyttäminen ja palvelujen suunnittelu alueellisen kokonaisuuden näkökulmasta. (Taulukko 3). Taulukko 4

20 20 Aihe Linjaus Aikataulu ja vastuuhenkilö Lastensuojelun kehittäminen Keskitetyn yksikön toiminnan ja työnjaon selkiyttämi- palvelujohtaja, Neuvolatoiminta nen. Asiakastarpeen vähenemisen ja ikäluokkien pienenemisen huomioiminen resursoinnissa. Asiakasryhmien segmentointi ja erityisryhmiin panostaminen. erityispalvelujen päällikkö 2010 palvelujohtaja, terveysneuvonnan päällikkö Neuvolatoiminta Päivähoito/esiopetus Päivähoito/esiopetus Koulu- ja opiskeluter veyden-huolto Työn painopistealueiden selkiyttäminen ja palveluiden alueellinen yhdenmukaistaminen. Valtakunnallisesti linjaus tullee muuttumaan v aikana siten, että päivähoidon hallinto kokonaisuudessaan siirtyy STM:stä Opetusministeriöön. Kunnat saavat jatkossakin päättää, minkä monijäsenisen toimielimen alaisuuteen päivähoito ja esiopetus sijoittuvat. palvelujohtaja terveysneuvonnan päällikkö Kunnanvaltuustoissa on tehtävä päätös päivähoidon ja esiopetuksen järjestämismuodosta. Ennen kuin päivähoitoa/esiopetusta koskevia linjauksia voidaan käytännössä konkretisoida, tulee päivähoidon/ esiopetuksen järjestämismuoto päättää kuntien kesken. Palvelurakenteen muuttaminen pienten yksiköiden haavoittuvuuden vähentämiseksi ja henkilöstön optimaaliseen käytön mahdollistamiseksi. Organisoidaan alueellisena yksikkönä. palvelujohtaja päivähoidon päällikkö palvelujohtaja terveysneuvonnan päällikkö Aikuispalvelujen toimintaympäristö Aikuispalvelujen laadun ja kysynnän mittaaminen on haasteellista. Myös lopputulos on useiden tekijöiden summa, joista kaikkiin ei voi suoraan omalla palvelutuotannolla tai palvelujärjestelmän toimilla edes vaikuttaa. Työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä on alueen kaikissa kunnissa koko

21 21 maan keskiarvoa merkittävästi korkeampi. Tällä on yleensä huomattava vaikutus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kysyntään, vaikka palvelujen tarjonnalla ei usein voidakaan vaikuttaa ongelmien syntyyn. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on poikkeuksellisen korkea Rääkkylässä, jossa on myös alueen korkein sairastavuusindeksi. Myös erityiskorvauksien määrä on poikkeuksellisen suuri verrattuna maan keskiarvoon. (Kuvat 7 ja 8). Kuva 9 Kuva 10 Palvelutuotanto ja palvelujen saatavuus on alueella kohtalaisen hyvä. Esimerkiksi perusterveyden huollon käyntejä Tohmajärvel lä ja Rääkkylässä on maan keskiarvoa enemmän, Kiteellä ja Kesälahdella hieman vähem män. Kesälahdella, Kiteellä ja Rääkkylässä käytetään lääkäripalveluja suhteessa muihin vastaanottopal veluihin merkittävästi enemmän kuin maassa keskimäärin ja Tohmajärvelläkin selvästi keski määräistä enemmän. (Kuvat 9 ja 10) Kuva 11 Kuva 12

22 22 Suun terveydenhuollon palvelujen kysyntään vastaaminen on haastavaa. Potilaiden hoitojaksot ovat pidentyneet, korjaavan hoidon osuus on lisääntynyt eikä ennaltaehkäisyyn tai valistavaan työhön ole saatavilla riittävästi resursseja. Suun terveydenhuollon kehittämistä tulee tehdä parhaita käytäntöjä kartoittamalla ja levittämällä ja kohdistamalla hoito sitä eniten tarvitseville potilaille. Jos toimintaa saadaan tehostettua, kohdistetaan muusta toiminnasta vapautuvat resurssit ennaltaehkäisevään työhön. Aikuisten palvelujen linjaukset Virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen ja vastaanottopalvelujen osalta linjaukset koskevat erityisesti lääkäreiden vaikeasta saatavuudesta johtuvaa työn uudelleen organisointia. Linjauksia ja niiden toteuttamisjärjestystä tulee tarkentaa nykytila-analyysin valmistuessa. (Taulukko 4). Taulukko 5 Aihe Linjaus Aikataulu ja vastuuhenkilö Virka-ajan ulkopuolinen päivystys Vastaanotto-toiminnan kehittäminen Päivystyksen siirtäminen Joensuuhun arkisin klo sekä viikonloppuisin (perjantai klo 20 maanantai klo 08) 1.Terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien roolin vahvistaminen mm. kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidon seurannassa työnjakoa uudistamalla johtava lääkäri, PKSSK:n johto, aikuisten palvelujohtaja, terveyspalvelujen päällikkö tilaajajohtaja johtava lääkäri, aikuisten palvelujohtaja terveyspalvelujen päällikkö vastaanoton esimies yhteistyössä muiden päälliköiden

23 23 Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoidon osaamisen vahvistaminen perusterveydenhuol-lossa ja sosiaali-työssä Mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoidonporrastuksen kehittäminen Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palveluohjaus Vammaisten ja kehitysvammaisten palveluohjaus 2. Lääkäri-hoitaja työparityön kehittäminen vastaanotoilla. 3. Sairaanhoitajatasoisen henkilöstön vahvistaminen vastaanottotyössä. 4. Sähköisten asiakaspalvelujen käyttöönoton tehostaminen. Henkilöstön koulutusta toteutetaan mm. ennalta ehkäisyssä ja varhaisen puuttumisen sekä mini-intervention menetelmien ja käyttöönotto Uusien ohjaus- ja tukimuotojen ja hoitomenetelmien käyttöönotto Yhteistyön tiivistäminen erikoissairaanhoidon ja alan muiden toimijoiden kanssa 1. Erikoissairaanhoidon ja yhteistoiminta-alueen palvelujen työnjaon selkiyttäminen Kuntamaiseman analyysin pohjalta. 2. Palvelujen alueellinen yhdenmukaistaminen. 3. Asiakasohjauksen keskittäminen ja tehostaminen. 4. Liikelaitoksen palvelutuotannon hyödyntäminen esim. asumispalvelujen osalta. 1. Erityishuollon ja yhteistoiminta-alueen palvelujen työnjaon selkiyttäminen ja alueellinen yhdenmukaistaminen. 2. Asiakkaan tarpeisiin perustuvan asiakasohjauksen keskittäminen ja tehostaminen. 3. Liikelaitoksen palvelutuotannon hyödyntäminen esim. asumispalvelujen osalta. kanssa aikuisten palvelujohtaja terveyspalvelujen päällikkö sosiaalipalvelujen päällikkö johtava lääkäri, aikuisten palvelujohtaja. sosiaalipalvelujen päällikkö johtava lääkäri aikuisten palvelujohtaja sosiaalipalvelujen päällikkö aikuisten palvelujohtaja sosiaalipalvelujen päällikkö, kehitysvammahuollon esimies

24 24 Aikuissosiaalityön kehittäminen Palvelutarpeen arvioinnin, sähköisen asioinnin ja eri ammattiryhmien työnjaon ja kuntouttavien menetelmien kehittäminen hyvinvoinnin ja vaikuttavuuden lisäämiseksi aikuisten palvelujohtaja sosiaalipalvelujen päällikkö Ikäihmisten palvelujen toimintaympäristö Valtakunnallisesti ikäihmisten palveluja ohjaa STM:n laatusuositus. Keski-Karjalan alueella STM:n laatusuositusta toteutetaan pääpiirteittäin hyvin. Palvelurakennetta tulisi kuitenkin ohjata yhtenä kokonaisuutena, missä on vielä merkittävästi kehittämistarvetta. Saatavilla olevien tilastotietojen valossa alueella on mm. merkittävästi tehostetun palveluasumisen ylitarjontaa suhteessa STM:n laatusuosituksiin. Pitkäaikaislaitoshoitoa on alueella merkittävästi vähemmän kuin maassa keskimäärin, mutta kuitenkin vielä hieman enemmän kuin laatusuosituksissa linjataan. Säännöllisen kotihoidon peittävyys on valtakunnallista keskiarvoa pienempi Kesälahdella ja Rääkkylässä. Kustannukset per yli 75-vuotias ovat kuitenkin erittäin korkeat koko alueella (Kuntamaisema 2008). Toisaalta tehostetun palveluasumisen asiakkaita on Kesälahdella ja Rääkkylässä valtakunnallista keskiarvoa enemmän, mikä tasoittaa palvelujen yhteenlaskettua peittävyyttä. (Kuvat 11-13) Kuva 13 Kuva 14

25 25 Kuva 15 Ikäihmisten palvelujen linjaukset Valtakunnallisesti enemmistö ikääntyneistä on tyytyväisiä kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palveluihin. Tyytyväisyyttä heikentävät kuitenkin työntekijöiden kiire, epäsäännölliset käyntiajat, alati vaihtuvat työntekijät, puutteellinen tiedotus ja epäasiallinen kohtelu (Valtionvarainministeriö, Peruspalveluohjelma ). Ikäihmisten palvelujen kysynnän kasvu Keski-Karjalassa, kuten myös kaikkialla muualla Suomessa, tulee olemaan yksi tulevaisuuden merkittävimmistä haasteista. Alueella tulee tehdä palvelujen kysynnän, rahoituksen ja henkilöstön saatavuuden näkökulmasta realistinen ratkaisu. Taulukko 6 Aihe Linjaus Aikataulu ja vastuuhenkilö

26 26 Ikäihmisten palvelujen rakenne Palveluohjauksen kehittäminen ja keskittäminen Terveyskeskus-sairaalatoiminta johtava lääkäri, palvelujohtaja, palvelupäälliköt Terveyskeskus-sairaalatoiminta Kotiuttamisen kehittäminen Kotihoidon kehittäminen 1.Toimiva hoidon porrastaminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken ja siten erikoissairaanhoidon käytön vähentäminen. 2. Kotihoito- ja asumis-palvelujen kehittäminen. 3. Asiakkuus- ja palvelukriteerien yhdenmukaistaminen. 4. Palvelurakenteen muuttaminen siten, että yli 75-vuotiaista laitos- ja palveluasumisen piirissä on enintään 9,5 %. Palveluohjauksen periaatteiden ja kriteerien määritteleminen. Hoidon ja hoivan erottaminen: Terveyskeskussairaalassa ollaan vain lääketieteellisistä syistä. Muut potilaat/asiakkaat sijoitetaan asumispalvelujen tai kotihoidon piiriin. Akuuttihoidon keskittäminen ja kuntoutuksen tehostaminen siten, että yhteistoiminta-alueella on yksi akuuttiosasto (sis. diagnostiikka, laboratorio, röntgen, tukipalvelut). 1. Kotiutus mahdollisuuksien mukaan suoraan erikoissairaanhoidosta kotiin. 2. Perusterveydenhuollon polikliininen hoito kotoa käsin ja kuntoutuspalvelut. 3. Palveluohjauksen tehostaminen alueellisesti. 1. Asiakkuus- ja palvelukriteerien yhdenmukaistaminen. 2. Kotiin annettavien palvelujen sisällön kehittäminen. 3. Kotisairaalatoiminnan käynnistäminen ja kotisairaanhoidon tehostaminen. jaksotetusti kuntakohtaisen suunnitelman mukaan. Palvelurakenne on sovittu 2011 loppuun mennessä. Ikäihmisten palvelujohtaja, palvelupäälliköt, tilaajajohtajat kuten edellä johtava lääkäri, hoitotyön päällikkö, osastonhoitajat johtava lääkäri, PKSSK:n johto, aikuisten palvelujohtaja, palveluohjaaja, jonohoitaja 2013 kotihoidon päällikkö, palveluasumisen päällikkö hoitotyön päällikkö

27 27 Erikoissairaanhoidon toimintaympäristö Erikoissairaanhoidon palvelutuotannon määrä on kasvanut merkittävästi Suomessa vuosina Palvelutuotannon kokonaismäärä on kasvanut somaattisessa erikoissairaanhoidossa noin 9 %, hoitojaksojen määrä vajaat 9 %, ajanvarauskäyntien määrä runsaat 8 % ja päivystyskäyntien määrä runsaat 2 %. Samaan aikaan hoitopäivien kokonaismäärä on vähentynyt vajaat 6 %. Keskimääräinen hoitoaika on jatkanut lyhenemistään ja oli 3,7 vuorokautta vuonna Stakesin sairaaloiden tuottavuustietojen mukaan somaattisen erikoissairaanhoidon tuottavuus hoitoepisodien mukaan tarkasteltuna laski noin 1,1 % vuodessa vuosina Kiteen, Rääkkylän ja Tohmajärven yli 75-vuotiaiden osalta somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäiviä on vähemmän, mutta Kesälahdella hieman enemmän kuin maassa keskimäärin (kuva 16). Vaikka hoitopäivien määrä on matalampi kuin maan keskiarvo kustannukset per 75 vuotias asukas ovat korkeammat kun Kuntamaisemassa keskimäärin. (kuva 17) Kuva 16 Kuva 17

28 28 Erikoissairaanhoidon ja erityishuollon palvelujen linjaukset Erikoissairaanhoidon ja erityishuollon palveluja tulee tarkastella palvelutuotannon kokonaisuuden näkökulmasta. Uuden terveydenhuoltolain myötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen yhteistyö tiivistyy nykyistä enemmän. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on erikoissairaanhoidon merkittävin tuottaja. Kuntayhtymä tuottaa myös erityishuollon palveluina vammaisalan asiakkaille ja heidän perheilleen palveluja Liperissä sijaitsevassa Honkalampi-keskuksessa. Erikoissairaanhoidon ja erityishuollon kustannukset ehdotetaan sijoitettavan Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli liikelaitoksen talousarvioon, jotta kustannusten seuranta erityisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä olisi mahdollista. Ehdotettu muutos merkitsee muutosta myös palvelusopimuksiin. Mikäli erikoissairaanhoidon kustannukset siirtyvät Helli liikelaitokselle, se tekee tuotantosopimuksen erikoissairaanhoidon kanssa.