Kotihoidon yöpartio - NET-ryhmä - Harrasteena hevonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotihoidon yöpartio - NET-ryhmä - Harrasteena hevonen"

Transkriptio

1 Vaasan kaupungin henkilöstölehti - Vasa stads personaltidning No Kotihoidon yöpartio - NET-ryhmä - Harrasteena hevonen

2 3/2007 MERITUULI - HAVSVINDEN PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Ville Rintamäki Toukokuu 2007 Kunta-alan työolobarometrissä viime vuodelta kuntien työpaikan varmuus sai kiitettävän arvosanan. Työelämän koetaan hitaasti kehittyvän myönteiseen suuntaan. Nuorten ja määräaikaisten aseman koettiin myös parantuneen työpaikoilla. Enemmistöllä kuntien henkilöstöstä oli mahdollisuus itsensä kehittämiseen. Neljällä viidestä oli mahdollisuus osallistua työpaikkansa toiminnan kehittämiseen. Eniten kehittämisen mahdollisuuksia koki omaavansa opetus- ja sivistystoimen henkilöstö. Kolme viidestä kunta-alan työntekijästä oli ollut poissa sairauden takia vuonna 2006 ainakin päivän. Poissaolleiden määrä oli vähen- Päätoimittaja sella asteella Ville ja AMK:ssa. Rintamäki Kiusaaminen on tynyt, sairauspoissaolojen pituus oli sen sijaan hieman kasvanut. Sairauspoissaolojen keskipituus vaihteli ikäryhmittäin niin, että alimmassa ryhmässä keskipituus oli 9-10 päivää ja vanhimmassa ikäryhmässä noin 31 päivää. Vastaajista 18 prosenttia oli joutunut viimeisen vuoden aikana väkivallan tai sen uhkauksen kohteeksi. Barometrin mukaan terveydenhuoltoalan henkilöstöllä on suurempi riski joutua kohtaamaan työssään väkivaltaa tai sen uhkaa. Sosiaalitoimessa esiintyi saman verran väkivaltaa kuin kunta-alalla keskimäärin. Edellä olevat tiedot käyvät ilmi siis kuntaalan työolobarometristä, mikä käsittää koko maan. Vastaava barometri on kaupungin henkilöstön keskuudessa tehty jo seitsemän kertaa. Sen mukaan parhaimman keskiarvon sai yhteishenki ja henkilösuhteet. Seuraavina kärjessä tulivat työilmapiiri ja työyhteisöllisyys sekä tasa-arvo, tasapuolisuus ja arvostus. Kehittämisen kohteiksi nousivat sellaiset seikat kuin palkka ja palkitsemispolitiikka, tiedonkulku ja palaute sekä työolosuhteet. Hallinnonalakohtaisessa vertailussa parhaiten menestyi kasvatus- ja opetusvirasto, jossa jokainen yksittäinen kohta oli kaupungin keskiarvon yläpuolella. Kehityskeskusteluja on käyty keskimäärin henkilöstöstä 84 prosentin kanssa, eniten kasvatus- ja opetusvirastossa, vähiten toi- vähentynyt kolme prosenttiyksikköä, viime vuonna 7 % koki tulleensa kiusatuksi. Samana vuonna julkaistiin henkilöstöpalveluiden opas koskien epäasialliseen kohteluun puuttumisesta. Jokaisella työpaikalla on syytä käydä kyselyn tulokset läpi ja ryhtyä ottamaan työn alle pienimmät numerot saaneet kohdat ja siten ryhtyä kehittämään ja parantamaan työyhteisöjen hyvinvointia. Työhyvinvoinnista voidaan näin kehittää kaupungille rekrytointivaltti! hyvää kesän odotusta ville rintamäki SISÄLTÖ sivu 2 Pääkirjoitus 3 Henkilöhaastattelussa: Kimmo Mäkelä 4 Hoivaa ja huolenpitoa läpi yön - työpaikkaesittelyssä kotihoidon yöpartio 6 NET-ryhmä 8 Mitä voin tehdä lomalla kotikaupungissani? 10 Nuorten ProMidNord-leiri Norjassa 11 Neljäs JET-ryhmä valmistui 12 Työn ja opiskelun yhteensovittaminen 13 Dateron ohjelmakarnevaalit 13 Kuntoremontit 15 Harrasteena hevonen 16 Asu ntomessukesä Vaasan uimahalli - kaupunkilaisten olohuone 18 Kuntoillen kohti kesää - Vireä Vaasan kesävinkit Kannen kuva: Salli Hietikko Kevätkukkia Vaasan kaupungin henkilöstölehti Vasa stads personaltidning Osoite/adress MERITUULI PL 3, VAASA Puh./tel Päätoimittaja/Chefredaktör Ville Rintamäki Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare Salli Hietikko Taitto ja ulkoasu/ombrytning och layout Salli Hietikko 28. vuosikerta / årgången ISSN Painopaikka/Tryckeri: Litoset Seuraava lehti ilmestyy viikolla 36 Följande tidning utkommer vecka 36 Viimeinen aineistonjättöpäivä Sista inlämningsdagen för materialet är Toimitusneuvosto/Redaktionsråd Ahonpää Tuula, vapaa-aikavirasto Autio Timo, tekninen virasto Fogelberg Krister, Pohjanmaan pelastuslaitos Gromov Tarja, Vaasan ammattikorkeakoulu Kivelä Hillevi, toisen asteen koulutusorganisaatio Koski Marjukka, kulttuurivirasto Leppäkorpi Minna, pääluottamusmiehet Liipo Aila, kasvatus- ja opetusvirasto Murto Liisa, sosiaali- ja terveysvirasto Pakka Anna, kirjasto Pakkanen Jari, hallintopalvelut Puumala Leena, kasvatus- ja opetusvirasto Salonen Mia, sosiaali- ja terveysvirasto Teppo Tarja, Vaasan Vesi VERKKOTUULI n:o on ilmestynyt henkilöstöpalveluiden kotisivuilla osoite: tai ulkoa Sisältö: Esimies, ota hyöty työhösi seudun osaajista! Tietoa sähköpostista Asuntomessualueella alkaa vilkas puolitoistavuotinen Kuolleisuus vuonna 2005 Johdon strategiakoulutus käynnistyy Mitä pidät Verkkotuulesta? 2

3 MERITUULI - HAVSVINDEN 3/2007 Kimmo Mäkelä moottorimies TEKSTI: SALLI HIETIKKO Vaasaan puolivuotiaana kuljetetun, melkein paljasjalkaisen vaasalaisen Kimmo Mäkelän työpaikka on Palosaarella sijaitseva Vaasan päihdekuntoutusyhteisö. Päihdehuollossa hän on ollut vuodesta 1998 lähtien eri paikoissa, mm. Silmukodissa ja tukiasunto-ohjaajana. Sitä ennen hän oli eripituisia jaksoja Pelastuslaitoksen sairaankuljetuksessa. Alun perin ravintolakokiksi valmistunut Kimmo joutui jauhoallergian vuoksi vaihtamaan alaa, opiskeli lähihoitajaksi ja on jatkanut opiskelua edelleen. Hallintotieteiden maisterin paperit ovat kohta taskussa. Ei ole miehen työelämästä uusia haasteita puuttunut. Sama pätee myös harrastusten suhteen. Kotona on vaimo ja puolivuotias Roope-poika, joka haastattelua edeltäneenä päivänä oli ollut isänsä kanssa vauvauinnissa ja sukeltanut ensimmäistä kertaa. Työ päihdehuollossa palkitsevaa Asiakkaat päihdekuntoutusyhteisöön tulevat katkaisuhoidon kautta ja ovat hoidossa ympärivuorokautisesti muutamia kuukausia. Päihdehuollon ohjaajan työ on asiakaspalvelua ja ohjaamista. Siihen kuuluu ryhmäterapiakeskustelujen ja toimintaryhmien vetämistä, yksilöohjausta, jatkopolkujen etsimistä asiakkaille, Kimmo Mäkelä selvittää. Asiakkailla on motivaatio päästä eroon päihteistä. Ketään ei pidetä päihdekuntoutusyhteisössä pakosta. Työ on mielekästä ja vaihtelevaa. Kun tuloksia katselee, onhan se palkitsevaa ja kannustavaakin. Kun vanhat asiakkaat kaupungilla tavatessa tulevat kertomaan, että ovat saaneet elämänsä takaisin raiteilleen tai tapaa nuorempia lykkäämässä lastenvaunuja, se kertoo, että heidän elämänsä on hyvällä mallilla. Silloin tuntee, että työ, jota teemme, ei mene hukkaan, Kimmo kertoo. Työ on kolmivuorotyötä. Se on mahdollistanut työn ohessa opiskelun. Yli neljän vuoden opiskelu-urakka yliopistossa on kohta ohi. Ajatuksissa on jo, mistä löytyy uusi, koulutusta vastaava, mielekäs työ. Erilainen kuva erilaisesta ihmisestä. Kuva on otettu muutama vuosi sitten keskellä Merenkurkkua meripelastusharjoituksesta, jossa merivartiosto evakuoi laivan matkustajia nostamalla heitä turvaan helikopteriin. Pelastettavana Kimmo Mäkelä. Vaasan Meripelastusyhdistyksen miehistö oli matkustajina laivassa. Harjoitukseen osallistuivat Merivartiosto muutamalla aluksella sekä kahdella helikopterilla ja Pohjanmaan pelastuslaitos. Kuvan on ottanut Hannu Haka. Perhe ja harrastukset Kimmo kertoo pelanneensa golfia 15-vuotiaasta asti. Myös vaimo viihtyy golfkentällä. Lapsen syntyminen on muuttanut perheen elämää ja asioiden tärkeysjärjestystä monella tavoin. Ensi kesän työnjako golfinpeluussa on sellainen, että toinen pelaa ja toinen hoitaa lasta. Kun Roope vähän kasvaa, haaveilemme siitä koko perheen yhteistä harrastusta. Liikun monipuolisesti. Käyn kuntosalilla, uimassa sekä uimahallissa että avannossa. Ehkä olen tullut niin paljon vanhaksi, että olen tajunnut, että pitää liikkua pysyäkseen terveenä. En tiedä, mutta liikunta on mielekäs vapaa-ajanviettomuoto, Kimmo (36v) pohdiskelee. Saaristossa heillä on mökki ja hän on aina liikkunut siellä, mutta veneily on tullut meripelastuksen kautta. Meripelastusseurassa olen ollut 1990-luvun puolivälistä lähtien. Meripelastukseen liittyen toimin SPR:n ensivasteryhmän johtajana Vaasassa ja vastaamme siellä ensiavusta. SPR:n hallituksessa olen jäsenenä. Harrastan myös pientä yritystoimintaa. Yritykseni kautta voi tilata mistä tahansa värikuvasta käsintehdyn öljyvärimaalauksen. Yritysinnostus sai alkunsa siitä, että hallintotieteiden opiskelun ohella olen opiskellut myös kauppatieteitä. Siellä on käyty läpi yrittäjyysasioita. Vaimoni on töissä ABB:llä ja opiskelee työn ohella kauppatieteitä. Yritysharrastus on yhteinen. Yhteiseksi harrastukseksi voi sanoa myös opiskelua. Monilla kauppatieteiden luennoilla olemme istuneet yhdessä ja keskustelleet niistä kotona jälkeenpäin, Kimmo kertoo. Nyt keväällä meripelastuksen hoitokuvioiden valmistelu kesää varten vie paljon aikaa. Kartoitetaan yritysyhteistyötä. Laitetaan kuntoon koulutusasiat ja varusteet veneilykautta varten. Muutama uusi hoitajakin on vielä haussa. Meripelastusseuran ja SPR:n yhteistyö ainutlaatuista Suomessa 1990-luvun puolivälissä, kun olin Vaasan SPR:n ensiapuryhmän johtajana, aloitimme Vaasassa yhteistyön Meripelastusseuran kanssa. Tämä kahden vapaaehtoisorganisaation yhteistyö saaristossa liikkuvien auttamiseksi oli silloin ainutlaatuista Suomessa ja on sitä edelleen. SPR:n ensivasteryhmä hoitaa ensiavun, Meripelastusyhdistys auttelee ja hoitaa merenkulun ja siihen liittyvät asiat. Partioimme kesäviikonloppuisin perjantai-illasta sunnuntai-iltapäivään merellä. Arki-iltaisin harjoittelemme navigointia ja pelastustehtäviä, että ne sujuvat tositilanteen tullen. Markku Sirviö on omalta osaltaan ollut mukana tässä jutussa ja sen kehittämisessä, samoin Krister Fogelberg ja Sami Pienimäki pelastuslaitokselta. Vuoden meripelastaja Keväällä Kimmo SPR:n ensivastehoitajana ja koko Pelastusvene Wärtsilä Rescuen miehistö pääsivät harvinaisen huomionosoituksen kohteeksi, kun Suomen Meripelastusseura valitsi heidät Vuoden meripelastajiksi. Tunnustus tuli pelastusoperaatiosta, jossa heidän ammattitaitoisen toimintansa ansiosta viime elokuussa Gerbyssä sattuneessa veneonnettomuudessa saatiin pelastettua ihmishenki. Onnettomuuden sattuessa olimme kiikarietäisyyden päässä onnettomuusveneistä. Näimme, että nyt jotain on tapahtunut ja lähdimme ajamaan paikalle. Matkalla tuli hälytys. Onnettomuudessa oli paljon hyviä sattumia mukana ja se kantoi hyvän hedelmän. Se vahvisti uskoamme siihen, että tästä yhteistyöstä on apua ja antaa motivaatiota jatkaa. Pidän valitsemistamme Vuoden meripelastajaksi palkintona pitkään harjoitetusta yhteistyöstä. Vaa-... jatkuu seuraavalla sivulla 3

4 3/2007 KIMMO MÄKELÄ - MOOTTORIMIES jatkoa edelliseltä sivulta tivia tehtäviä on ollut ennenkin. Palkitseminen tuntuu mukavalta, mutta siitä tuli sellainen vaivaantunut olo. Ei sellaisia asioita tuolla merellä pelastusoperaatioissa ajatella. Palkitsemistilaisuus oli 2. maaliskuuta Viking Gabriellalla järjestetyn laivaseminaarin yhteydessä. Saimme sisäministeri Kari Rajamäeltä Meripelastajan ansioristin, joka on Suomen Meripelastusseuran korkein kunniamerkki. Miten voi lähteä mukaan Meripelastustyöhön? Tänä vuonna ei uusia ihmisiä enää oteta, mutta aina voi ottaa yhteyttä. Meripelastustyö on pitkän tähtäimen toimintaa. Talvikaudella käydään koulutukset läpi ja valmistaudutaan kesään. Näiltä nettisivuilta löytyy kuvia ja tietoa: Jos joutuu onnettomuustilanteeseen, mitä pitäisi tehdä? Huolehdi siitä, että omat ensiaputaidot ovat tallella. Jo sekin on tärkeää, että osaa avata hengitystiet. Turvallisuusajattelu. Meri on sellainen elementti, jota täytyy kunnioittaa. Pysy rauhallisena. Innostajatyyppi Kun kerron, että kuulin Kimmosta sellaisen kommentin, että hän on moottorimies henkisessä mielessä, Kimmo vähän hämmästyy sanojani. Hetken niitä maisteltuaan hän tuumaa, että kyllähän minä aktiivinen olen. Saan innostettua ihmisiä ja tykkäänkin siitä. Minusta on kiva viedä asioita eteenpäin ja kehittää niitä. Keksii sitten, että oikeastaan moottorimies sopii myös siihen kehittämishankkeeseen, jota parasta aikaa hänen johdollaan töissä tehdään. Aiheena on Palvelun laatu ja arviointi. Vaikka hanke liittyy Kimmon gradu-tutkimukseen, kehitystyötä tekemässä on koko työyhteisö. Motto Pyrin elämään ja tekemään kaikki asiat niin, että olen itse niihin tyytyväinen. Olen onnellinen, jos voin auttaa muita meripelastustehtävissä tai muutoin. Haluan viihtyä. En tee asioita hampaat irvessä. MERITUULI - HAVSVINDEN KUVA JA TEKSTI: SALLI HIETIKKO Hoivaa ja huolenpitoa läpi yön Kello 10 illalla, kun muut ovat laittautumassa yöpuulle, kotihoidon yöpartio starttaa auton ja lähtee kierrokselle niiden Vaasan vanhusten koteihin, jotka tarvitsevat hoitoa myös öisin. Yöpartio palaverissaan. Kuvassa vasemmalta: kotipalveluohjaaja Eeva Kukkamäki, Riikka Bragge, Minna Kautto sylissään pieni Enni-tyttö, Leeni Lehtisalo. Takana seisovat Tuija Antila ja Raili Jaaksi. Enni (2 kk) kuuluu ehdottomasti tiimiin. Onhan hän ollut mukana yöpartiossa äidin masussa miltei yhdeksän kuukautta. Kotipalvelu on ympärivuorokautista. Vuonna 1994 aloitetun yöhoidon avulla asiakas pystyy olemaan kauemmin omassa kodissaan. Yöpartiotoiminnan tarkoitus on ehkäistä vanhusten ja vammaisten laitoshoidon tarvetta ja siirtää sitä myöhäisempään ajankohtaan. Asiakkaan luona käydään 1-2 kertaa yössä tarpeen mukaan, yöpartiolaisten esimiehenä toimiva kotipalveluohjaaja Eeva Kukkamäki kertoo. Työntekijöitä kotihoidon yöpartiossa on neljä. Työtä tehdään pareittain. Raili Jaaksi ja Leeni Lehtisalo muodostavat yhden parin ja Tuija Antila ja Minna Kauton äitiyslomasijaisena työskentelevä Riikka Bragge toisen parin. Kaikki hoitajat ovat koulutukseltaan lähihoitajia. Kolme on kouluttautunut kodinhoitajasta lähihoitajaksi. Suurin osa asiakkaista tulee siten, että kotipalveluohjaaja saa sairaalasta ilmoituksen kotiutettavasta asiakkaasta, joka tarvitsee ympärivuorokautista apua kotiin tultuaan. Ilmoituksia tulee myös kotipalveluhenkilökunnalta ja omaisilta. Päätöksen yöpartion asiakkaaksi ottamisesta tekee kotipalveluohjaaja. On niitäkin, jotka yrittävät soittaa suoraan yöpartiolle, että siellä on joku huonossa kunnossa, voisitteko käydä hänen luonaan, mutta niin se ei onnistu. Eihän ole avaimiakaan. Kaiken kaikkiaan asiakkaita on kolmisenkymmentä. Vaihtuvuus on suurta. Tarkkoja kellonaikoja ei anneta, koska ihmisten on tarkoitus nukkua yöllä. Tarkkaa aikaa ei voida antaa siitäkään syystä, että ylimääräiset hälytykset sotkisivat ne kuitenkin. Yöpartion työvuoro alkaa kello 22 illalla ja päättyy aamulla kello seitsemän. Pari valvoo neljä tai viisi yötä peräkkäin. Sitten vuoro vaihtuu. Kuukaudessa valvottavaksi tulee 14 yötä. Työparilla on käytössään kaupungin auto, jolla he liikkuvat paikasta toiseen. Auton mittariin kertyy yön aikana noin 70 ajokilometriä. Yöpartion varustukseen kuuluu auton lisäksi kännykät, verenpaine- ja verensokerimittarit, suojavarustukset, raportointi- ja viestivihkot. Yöpartio kirjaa myös asiakkaan kotona olevaan hoitovihkoon yöllisen tilanteen. Yhteiset palaverit, joita on joka toinen viikko, sovitetaan vuoronvaihtopäiville. Niin se toimii hyvin. Meillä on viestivihko, johon kirjoitetaan tärkeimmät ja kiireelliset asiat ja työvuorossa olleet kirjoittavat jokaisen yön tapahtumista raportin, Eeva Kukkamäki selvittää. 4

5 MERITUULI - HAVSVINDEN 3/2007 Yöpartion yö Asiakkaan kotiin mennään omilla avaimilla. Tehtäviin kuuluu perushoidollisia tehtäviä. Asiakkaasta riippuen siellä on vaipanvaihtoa, vessassa käyttämistä, katetrointia, verensokerin ja verenpaineen mittauksia, naiset luettelevat tehtäviään. Yöpartio hoitaa myös kotipalvelun asiakkailta Pelastuslaitokselle tulleet turvapuhelinhälytykset, mikäli ne eivät ole kiireellisiä. Joidenkin dementikkojen luona käydään tarkistamassa, ovatko he pysyneet kotonaan. Tien päällä liikkuessa seuraillaan liikehdintää kaduilla. Ei ole kovinkaan kauan siitä, kun yöpartio huomasi kadulla vähissä vaatteissa harhailevan mummon ja otti hänet talteen. Yöpartiolla on vahva ammattitaito. Niin pitääkin olla, koska työ on vaativaa. Oven takana voi olla ihan mitä vain odottamassa, Eeva Kukkamäki tietää. Hoitajat kertovat, että tavallisimpia yön aikana sattuneita onnettomuuksia ovat kaatumiset: Voi olla pahastikin kaatuneita, jolloin tilataan ambulanssi. Meillä on hyvät yhteistyötahot. Voimme kysyä neuvoa sairaalasta tai kotisairaalasta. Paniikkiin ei saa mennä missään tilanteessa ja pitää osata arvioida avun tarve. Parin kanssa työskennellessä päätöksen teko on helpompaa. Voittopuolisesti ihmiset ovat tyytyväisiä ja kiitollisia, mutta joskus hoidettava voi olla aggressiivinen. Varsinkin, jos hänellä on sekavuutta ja harhaisuutta tai hän on dementoitunut. Mitä yöpartiossa työskentely vaatii Kotipalveluun lähteneillä on voimakas auttamishalu ja sitä tässä työssä tarvitaan. Työparien kemioiden pitää pelata hyvin yhteen ja nostamistilanteissa heidän olisi hyvä olla samankokoisia, Eeva Kukkamäki kertoo. Hoitajien mielestä raskainta ovat pahat talvikelit. Ajankohtanakin talvi on raskainta. Nykyinen porukka ja heidän perheensä ovat sopeutuneet hyvin yötyöhön. Tätä työtä ei pysty tekemään, jos ei osaa nukkua päivällä, he toteavat. Raili on ollut yötyössä alusta asti eli vuodesta 1994 ja Leenikin jo kymmenen vuotta. Hän on jaksanut yötyössä jopa paremmin kuin päivätyössä. Tuija ja äitiyslomalla oleva Minna ovat olleet yötyössä seitsemän vuotta. Myös Riikalle yötyö sopii. ja mitä se antaa Yöpartion yö ti-ke (henkilöiden nimet muutettu) klo Vuorikoti, kaikki ok, matkaan lähtö! 2. Vaasanpuistikko, laukun haku. 3. Meikäläisen Maijan astialle avustus, juotavaa ja peittely takaisin sänkyyn. Viljo jää vielä katsomaan TV:tä ja ottaa Tenoxin myöhemmin. Panacodin oli jo ottanut, ok. 4. Liisa Liukku sängyssä lueskelemassa. Alkaa nyt kuitenkin nukkumaan, peittelyt ja kaikki hyvin. Mika soitteli nukkumaan klo klo Mikan sänkyyn avustaminen sekä pesut, rasvaukset, katetrointi ja haavan hoito. 6. Mäkisen Kreetan alusista osa vaihdettiin kuiviin + takamuksen rasvaus ja asentoa paremmaksi, juotavaa + Imovane ja yöpöydälle Panadol varalle ja vähän hyväskää, ok. 7. Kekäläisen Juuson vaipan vaihto + pesu ja rasvaus. klo Makean Markun pissatus sorsaan (tulikin), pesut, rasvaus ja vaipan, housujen ja poikkarin vaihdot, jalkojen rasvaus, juotavaa ja oikealle kyljelle nukkumaan. Eilan wckäynti, pukamavoide, housujen, vaipan ja yöpaidan vaihto sekä juotavaa. 9. Ojala Lyyti: juotavaa ja asennon parantelua, vaippa ok. 10. Paksukaisen Marin astialla käynti ja rasvaukset sekä juotavaa. Kallelle vaipan vaihto, rasvausta Mobilatilla sekä juotavaa ja Panacod. klo Puskalan Emman astialla käynti, pesut, rasvaus ja vaipan vaihto, juotavaa, jalkojen rasvaus ja takaisin nukkumaan. 12. Ryssälän Iitan astialla käynti ja juotavaa. 13. Risulan Eeva nukkui. klo Satakielen Kallen vatsa vähän toiminut; pesut, rasvaukset ja vaipan vaihto. Kalle halusi jäädä selälleen nukkumaan, ok. 15. Rämälän Kaisan pissatus, pesut, rasvaukset ja vaipan vaihto sekä juotavaa ja Aspirin. 16. Talvelan Liina sikeässä unessa. klo Kp.32. kahvipaussi Tupu-hälytys Ruoholaan klo Aino-Maijan vatsa toiminut! 18. Ruoholan Aino-Maijalle pesut, rasvaus ja vaipan vaihto, myös paidan vaihto; hikinen. Aino-Maija halusi jatkaa uniaan oikealla kyljellä, ok. 19. Impivaaran Kerttu hereillä, pussin tyhjäys 400 ml, kirkasta, ok. klo Aittalan Tyynellä kaikki hyvin, wc:hen ei tarvetta, juotavaa yöpöydälle. 21. Meikäläinen: herätettiin Maija ja autettiin astialle, juotavaa, evästä yöpöydälle ja peittely takaisin nukkumaan. 22. Linkun Liisalle Madopar-lääke, astialla käynti ja aamupalalle keittiöön. klo Soitto Jarlille aamulla klo Ambulanssista soittivat klo 05.49, olivat Raippalan Heikin luona Palosaarella auttamassa Heikkiä wc:stä sänkyyn, kun ei ollut itse päässyt. Heikillä on aamulla klo meno keskussairaalaan silmälääkäriin, minkä Eila oli unohtanut ilmoittaa aamuhoitajille, että tulisivat aikaisemmin. Pyysivät nyt meitä ilmoittamaan asian aamuhoitajille. Käymme ilmoittamassa asian päiväpartiolle. 23. Ojala: Lyytille vaipan vaihto, jalkojen rasvaus, vaatetta päälle ja omaan huoneeseen istumaan sekä juotavaa. 24. Vaasanpuistikko: laukku ylös. klo Vuorikoti: auto parkkiin ja avain sekä puhelin kaappiin. Toivottelemme hyvää työjaksoa ja leppoisia öitä Tuijalle ja Riikkalle! Raili ja Leeni Erityisesti yöllä huomaa, miten tärkeää työtä tämä on. Kyllä meidän asiakkaat ovat kiitollisia! Huo- lehtivat siitäkin, että koska me pääsemme nukkumaan. Palkitsevinta on tyytyväinen asiakas. Siitä saa hyvän mielen myös itselleen ja jaksamista tämän työn tekemiseen. 5

6 3/2007 MERITUULI - HAVSVINDEN NET-ryhmä - verkosto vaasalaisnuorten päihteettömyyttä edistämässä Nuorten päihteiden käyttöä ehkäisevä työryhmä on viimeksi kuluneiden kuuden vuoden aikana kehitellyt ns. Vaasan mallin, jonka puitteissa on mietitty erilaisia vaihtoehtoja paitsi päihteiden käytön ehkäisemiseksi myös hoitoonohjaamiseksi. Koulun, viranomaisten ja vanhempien yhteistyönä rakennetaan entistä tiiviimpää turvaverkkoa, joka koostuu välittämisestä: nuorten koulupinnaukseen, kaveripiirin vaihtumiseen, hulvattomaan rahantarpeeseen, elämäntapojen muuttumiseen jne reagoidaan ja niiden syitä ryhdytään selvittämään. Koulu, vanhemmat ja viranomaiset tekevät sen yhteistyönä. KUVA : SALLI HIETIKKO Näin uutisoi Pohjalainen kirjoituksessaan, joka oli otsikoitu EI päihteille on itsetuntokysymys. Vaasassa on siis kohta 20 vuoden ajan toiminut poikkihallinnollinen ja moniammatillinen Nuorten päihteiden käyttöä ehkäisevä NETryhmä, joka aloitti toimintansa vuonna ensin Huumetyöryhmä-nimisenä. Nimen muutos tuli aiheelliseksi, koska työryhmän toimintaan ovat kuuluneet kaikki päihteet, tupakasta alkaen. NET on sekä lyhenne Nuorten päihteiden käyttöä Ehkäisevästä Työryhmästä että viittaus verkostoituneeseen työtapaan. Tiettävästi työryhmämme oli laatuaan ensimmäinen Suomessa. Työryhmässä ovat olleet edustettuina kaupungin sosiaali- ja terveys-, kasvatus- ja opetustoimi ja vapaaaikatoimi sekä poliisi ja järjestöistä Irti Huumeista Vaasa, Nykterhetsförbundet FSN-MHF (nyk. Nykterhetsförbundet Hälsa & Trafik) sekä Drogfri Ungdom. NET-ryhmän tehtävänä on ollut nostaa esille, kehittää ja arvioida nuorten päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn ja päihteitä käyttävien nuorten hoitoon liittyviä asioita. Työryhmä sai erityisesti toimintansa alkuvaiheessa vaikutteita mm. Ruotsista, josta oli myös kouluttajia Vaasassa. NET-ryhmän toiminta on aina heijastellut ajan mukanaan tuomia haasteita. Työryhmä on vuosien varrella luonut toimintamalleja, järjestänyt koulutuksia sekä ollut taustavaikuttajana mm. Uskalla-ohjelmassa ja NET-ryhmäläisiä kokouksessaan. Ylhäällä vasemmalta: Per-Anders Lindell, Pekka Pöyhönen, Sinikka Blomqvist, Tiina Böling, ja Susanna Pajala (vieraana) Alhaalla vasemmalta: Marita Tammela, Tarja Paikkala, Eeva Niemi ja Merja Huttunen-Metsi Kuvasta puuttuvat työryhmän jäsenet: Hilkka Sundqvist, Marja Jokiniemi, Seppo Mäenpää, Tuula Ahonpää ja Rainer Pendolin. Vaeltavat vanhemmat katupäivystystoiminnassa. Varhaisen puuttumisen mallin luominen Hyvin keskeisenä on nähty työryhmän kehittämä toimintamalli, joka käsittää nuorten hoidon porrastuksen ennaltaehkäisystä lähtien. Vuonna 1998 tämä alle 18-vuotiaita koskeva varhaisen puuttumisen malli päädyttiin kuvaamaan viidessä osaalueessa - ennaltaehkäisy, epäily/kokeilu, satunnaiskäyttö, säännöllinen käyttö ja ongelmakäyttö. Ennaltaehkäisyssä vastuutetaan eri toimijat neuvolasta kunnallispoliittisiin päättäjiin huolehtimaan ehkäisevästä päihdetyöstä. Kokeilu- ja käyttövaiheissa kuvataan eri toimijoiden roolit ja yhteistyömuodot mm. havaitsemisessa, puuttumisessa ja seurannassa. Seuraavassa hankkeessa kohderyhmänä olivat vuotiaat nuoret aikuiset. Ennaltaehkäisyn ja päihdeongelmien puuttumisen areenoina tuolloin nostettiin esiin ensisijassa oppilaitokset ja työpaikat sekä Nuorten työpajakeskus. Työryhmä on laatinut ja päivittänyt aineistoja eri kohderyhmille. Nuorten ja nuorten aikuisten parissa toimiville on tuotettu oppaat - Alle 18-vuotiaiden päihteidenkäyttö: ennaltaehkäisystä hoitoon - Ennaltaehkäisystä hoitoon. Opas nuorten aikuisten (18-24 vuotiaiden) parissa työskenteleville ja vanhemmuuden tukemiseksi on koottu julkaisut - Vihjeitä vanhemmille vihkonen (jakelu 7. luokkalaisten vanhemmille) - Tupakka alkoholi huumeet. Yläkoulun päihdeaineisto kalvosarja (mm. vanhempainilloissa käytettäväksi). Luotujen yhteistyö- ja toimintamallien avulla on pyritty siihen, että pystyttäisiin entistä varhaisemmassa vaiheessa havaitsemaan nuorten päihteiden käyttö ja puuttumaan siihen. Kaikilla työntekijöillä tulee olla yhteiset ohjeet nuorten päihteiden käyttöön puuttumisesta. Kyseiset toimintamallit on toimitettu mm. peruskouluun, ammattiopistoon ja ammattikorkeakouluun, joissa niitä hyödyntäen on tehty omat toimintamallit ja käytännöt. 6

7 MERITUULI - HAVSVINDEN 3/2007 HAL-hoitoketju syntyvän lapsen terveyttä turvaamassa NET-ryhmän aloitteesta käynnistyneessä HAL-työryhmässä on laadittu Vaasan kaupungin sosiaali-ja terveydenhuollon sekä Vaasan keskussairaalan ja Vaasan ensi- ja turvakodin yhteistyönä toimintamalli, jonka mukaisesti syntyvän vauvan hyvinvointia tuetaan, puuttuen hänen vanhempiensa mahdollisiin päihdeongelmiin varhaisessa vaiheessa ja tukien perhettä hoitoketjun eri vaiheissa. Toimintamalli on koottu oppaaksi HAL-hoitoketju Vaasassa. Päihdeongelma raskauden aikana. käyttöähän on seurattu jo vuodesta 1984 lähtien tämän tutkimuksen avulla. Näin pitkää vastaavaa paikallista seurantatutkimusta ei liene koko maassa. Viimeisin TOBALK-kysely osoittaa nuorten tupakoinnin olevan harvinaisempaa kuin koskaan aikaisemmin seurannan aikana lääkkeitä yhdessä alkoholin kanssa 3 %. Impanneita oli 4 % Vaasan 9- luokkalaisista. Vaasan 9-luokkalaisten huumeiden käyttö (johon sisältyvät lääkkeiden päihdekäyttö, imppaaminen ja laittomien huumausaineiden käyttö) väheni selvästi vuodesta 1999 vuoteen 2005: 20 %:sta 10 %:iin. teini-ikäisten nuorten vanhempia ja miettivät hyvinkin samoja kysymyksiä kuin heidän omat vanhempansa aikanaan - mm. Mihin aikaan nuoren olisi tultava kotiin viikonloppuisin? tai Miten suhtautua lapsensa alkoholikokeiluihin?. Lapsella on oikeus turvalliseen lapsuuteen vanhemman velvollisuus on huolehtia tämän toteutumisesta. Tämän päivän kännykkäkulttuuri on antanut lapsille ja nuorille entistä enemmän liikkumatilaa ja vapautta. Tiedotusvälineiden kirjo on entistä laajempi mm. internet tarjoaa valmiita vastauksia niin nuorten kuin kasvattajienkin kysymyksiin. Aika näyttää tarjoaako tulevaisuus enemmän uhkia vai mahdollisuuksia. Tutkimustulokset toiminnan tukena NET-ryhmän toimintakautena on tapahtunut monia muutoksia valtakunnallisissa päihdeoloissa. Kansainvälistymisen myötä ihmisten liikkuvuus on lisääntynyt. Tämä on lisännyt myös huumausaineiden tarjontaa. Alkoholin saatavuus on eri luokkaa kuin 90-luvun alussa - anniskeluja vähittäismyyntiverkosto on merkittävästi laajentunut. Mm. mietojen alkoholijuomien mainonta ja muu kuluttajiin kohdistuva myynnin edistäminen tuli vuonna 1995 voimaan astuneessa laissa sallituksi, tietyin ehdoin. Uudella vuosituhannella tapahtuneiden alkoholiveromuutosten myötä alkoholihaitat ovat kasvaneet. Mm. nämä seikat ovat heijastuneet nuorten päihdekäyttäytymiseen ja perheiden elämään kaiken kaikkiaan. Ajat ovat olleet haasteelliset. Kuitenkin valtakunnallinen joka toinen vuosi tehtävä kouluterveyskysely ja paikallinen kolmen vuoden välein tehtävä TOBALK-tutkimus ovat osoittaneet viime vuosien osalta monessa kohdin viitteitä myönteisestä kehityksestä. Erityisesti vuodesta 1999 vuoteen 2002 välillä tapahtui Vaasan tutkimustuloksissa niin huomattavaa tupakoinnin ja päihteiden käytön laskua, että se herätti kiinnostusta myös Vaasan ulkopuolella, vaikka muuallakin Suomessa oli ollut osin havaittavissa nuorten elämäntapojen tervehtymistä. NET-ryhmä on toimintansa alusta lähtien hyödyntänyt työskentelyssään mm. juuri TOBALK-seurantatutkimuksen tuloksia. Vaasalaisnuorten tupakointia ja päihteiden (vuodesta 1984 lähtien): vuonna 2005 tupakoi noin joka viides (tytöistä 20 % ja pojista 22 %) Vaasan 9-luokkalainen. Vielä 1990-luvun lopussa tupakoivia 9-luokkalaisia oli ollut 35 %. Vuoden 2005 TOBALK-tulosten mukaan vähintään kerran kuukaudessa alkoholia käyttäviä oli 9-luokkalaisista tytöistä 36 % ja pojista 47 %. Humalahakuisesti alkoholia käyttäviä oli kaikkiaan 19 % vastanneista. Humalahakuisuus on vähentynyt viime vuosikymmeneen verrattuna: tytöillä se on pudonnut 90-luvun alun 30 %:sta 14 %:iin vuonna 2005 ja myös pojilla humalahakuisuutta on vähemmän kuin 90- luvun jälkipuoliskolla (vuonna %), vaikka se ei enää vähentynytkään kolmen viime vuoden aikana (22 % -> 24 %). Niiden tyttöjen osuus, jotka eivät olleet kokeilleetkaan alkoholia, oli selvästi lisääntynyt 2000-luvulla (vuoden %:sta vuonna %:iin). Myös pojilla oli tapahtunut raittiuden lisääntymistä (90- luvun 5-6 %:sta 2000-luvun 9-12 %:iin). Vuonna 2005 vastanneista 8 % oli kokeillut tai käyttänyt huumausaineita, lääkkeitä päihtymistarkoituksessa oli käyttänyt 4 % ja Yhteistyöllä suuri merkitys NET-ryhmä on todennut monien samansuuntaisten toimien ja yhteistyön merkityksen. Tärkeitä askeleita ovat olleet mm. Nuorisoasema Klaaran toiminnan käynnistyminen, NET-ryhmän pitkään jatkuneen työn kantamat hedelmät ja tiivis turvallisuus- ja rikoksentorjuntayhteistyö sekä monet muut samanaikaiset lapsia, nuoria ja heidän perheitään tukeneet palvelut. Eri viranomaistahot, järjestöt ja yhteisöt tekevät edelleen jatkuvaa työtä nuorten ja heidän perheidensä tukemiseksi. Kaikki tulokset eivät tokikaan ole heti näkyviä. On asioita, jotka havaitaan pitemmän ajan päästä elämän eväitä voi kukin repustaan ammentaa sitten kun niitä tarvitsee. Työryhmän toimintakauden aikana palvelutarjonta nuorille ja heidän vanhemmilleen on laajentunut, mikä myös asettaa tälle ajalle omat haasteensa (mm. olla kattavasti selvillä monista toiminnoista ja toimijoista, yhteistyön mahdollisuuksia kartoittaen). On kiintoisaa muistaa, että NETryhmän alkutaipaleella toiminnan kohteena olleet nuoret ovat nyt itse Sinä päivänä kun lapsesi on lähdössä, kun pesän risukasan reuna vähän huojahtelee sen siinä tepastellessa ja oikoessa lentimiään, katso ettet sano: jää kotiin, et sinä vielä osaa mitään. Sinä päivänä muista lähdön ja rohkaisun hetki, hetki joka ei toistu. -Veikko Polameri- Mikäli artikkeli herätti kysymyksiä, voit ottaa yhteyttä työryhmän jäseniin. Yhteyshenkilö: Merja Huttunen-Metsi, TEKSTI: NET-ryhmän myötävaikutuksella koonnut Merja Huttunen-Metsi 7

8 3/2007 MERITUULI - HAVSVINDEN TEKSTI: MARGIT SELLBERG KUVAT: JAAKKO J. SALO Mitä voin tehdä lomalla kotikaupungissani? Merenkurkun alueelta ja taidehallin yhteydessä olevassa Valokuvagalleria Ibiksessä on ruotsalaisen Sanna Sjöswärdin näyttely Juuret Muita museoita ovat Vaasan Sotaveteraanimuseo, Vaasan työväenmuseo sekä Mikolan Akvarellimuseo. Kesällä kannattaa tutustua Bragen viehättävään ulkomuseoon, joka on kävelymatkan päässä keskustasta. Sieltä voi aloittaa Rantapromenadin pitkin merenrantaa aina Palosaaren salmeen, jossa voi tutustua Vaasan Merimuseoon. Auto- ja Moottorimuseo on maasillan takana Varastokadulla, Sundomissa on oma museo, joka on auki kesäaikana samaten kuin Vanhan Vaasan museo, Vaasan vauraan porvarin Abraham Falanderin, aateloituna Wasastjerna, talo vuodelta Jos vietät lomaasi Vaasan alueella kannattaa tulla hakemaan esitteitä ja karttoja Vaasan kaupungin matkailutoimistosta, joka on muuttanut entiseen paikkaansa Raastuvankatu 30. Samaan taloon on muuttanut myös Pohjanmaan matkailu ry. Tämän takia matkailutoimisto toimii yhä enemmän alueellisena palvelupisteenä, koska Pohjanmaan matkailun jäsenkunnat ja yritykset ovat palveluineen entistä paremmin esillä toimistossa. Jos jo toukokuussa pitää lomaa, kannattaa se järjestää Kuorofestivaalien aikaan Helatorstai-viikolla. Konsertteja on mm. kaupungintalossa, kirkoissa, kouluissa ja ravintoloissa ja mikä mahtavinta ilmaiset Non-Stop-konsertit neljänä päivänä Rewell Centerissä. Missä muualla on tällaista ohjelmaa? Kalastuksen päivä 9.6. on myös sopiva lomanviettopäivä. Silloin voi seurata ohjelmaa Kalarannassa ja nauttia maukkaista kalatuotteista. - Korsholman Musiikkijuhlat alkavat juhannuksen jälkeen ja jatkuvat aina 3. päivään heinäkuuta. Tällöin on korkeatasoisia konsertteja sekä kaupungissa että ympäröivässä maakunnassa. Rockperry kajahtaa Vaskiluodossa juuri parhaimpaan loma-aikaan ja taiteiden yö tarjoaa ohjelmaa koko perheelle elokuun 9. päivänä. Kolmen seuraavan päivän aikana voi osallistua Vaasan Marssiin, jolloin esimerkiksi perjantaina aikaisin aamulla pääsee saaristoretkelle Maailman Luonnonperintöalueelle Raippaluotoon ja Björkööseen. Paikkoja on rajoitetusti, joten kannattaa ilmoittautua heti. Lähes joka keskiviikko alkaen 6.6. on Vaasan kirkossa ilmaiskonsertti Myös Mustasaaren kirkossa on elokuun kolmena sunnuntaina ilmaiskonsertteja alkaen klo Street Jazzia järjestetään Ravintola Fondiksen edessä torstaisin klo Kesäteatteria esittää Ylioppilasteatteri Ramppi: Tatu Pekkarisen Hotelli Huminaa Kylpylähotelli Rantasipi Tropiclandian Terassin luona Vaasan tori Monipuolisin museomme on Pohjanmaan Museo, joka on sekä maakuntamuseo että aluetaidemuseo. Uusi perusnäyttely Vaasasta, joka avattiin viime vuoden syyskuussa on mielenkiintoinen kertomus vaasalaisesta elämästä. Museon kesänäyttelyitä ovat Vaasan ruotsinkielinen tyttölyseo 150 vuotta ja Hans Christian Berg Vuoden nuori taiteilija Museon yhteydessä oleva Merenkurkun luontokeskus Terranova esittelee maankohoamisen lisäksi maapallon synnyn sekä Merenkurkun nisäkkäät ja linnut. Hyönteishuoneessa on perhosia ja eksoottisia hyönteisiä, virtuaaliakvaariossa uiskentelevat kalat. Jääauditoriossa voi katsoa filmin jääkaudesta ja maan kohoamisesta. Tikanojan taidekodissa on Luxemburgin Villa Vaubanin kokoelmat vierailulla Kuntsin modernin taiteen museon kesänäyttely on nimeltään I love Malmö. Taidehallin kesänäyttely on yhteistyötä Loftetin kesänäyttelyn Alman häät kanssa.: taidekäsitöitä Wasalandian huvipuisto on avoinna joka päivä alkaen toinen päivä kesäkuuta, jolloin se on auki päivittäin klo ja sitten juhannukselta koko heinäkuun vielä päivittäin klo Toukokuun ja elokuun aukioloajat kannattaa katsoa internetistä Viihdekylpylä Tropiclandia on avoinna ympäri vuoden ja suosittu ulkovesipuistoalue hurjine vesiliukumäkineen avaa kesäkuun toinen päivä. Vaasan Leirintäalue Vaskiluodossa kuuluu Top Camping ketjuun. Se on siitä erikoinen leirintäalue, että sinne voi mennä myös viettämään päivää maksamalla 2 euroa/hlö tai 6 euroa/perhe. Maksu sisältää leirintäalueen maksuttomat oheispalvelut ja päiväkäynti jatkuu klo 23 saakka. Heinäkuussa on ohjattua toimintaa lapsille. Alueella on mm. pomppulinna, polkuautorata, minigolfrata, beach-volley, jalkapallomaali, sulkapallokenttä ja hieno uimaranta. Kaupunkijuna Lilliputti tarjoaa mahdollisuuden tutustua kaupunkiin. Kiertoajelut alkavat ja jatkuvat elokuun 4. päivään. Lähtö torin reunalta klo 10.30, 11.30, 12.30, 14.30, ja Heinäkuussa klo ja on Lilliputissa opas, joka opastaa tarvittaessa kolmella kielellä yhtä aikaa. Aikataulun mukaiset risteilyt Sisäsatamasta ovat saaneet uuden aikataulun. Lähdöt ovat klo 11 ja 14 alkaen ja päättyen Risteilyalus Tiira käy myös Leirintäalueen laiturissa ja pysähtyy noin 8

9 MERITUULI - HAVSVINDEN 3/2007 tunnin Kuusisaaressa, jossa on mahdollisuus ruokailuun Jannen Saluunassa. Tulevana kesänä on loistava tilaisuus päästä tutustumaan Merenkurkun Maailmanluonnonperintöalueeseen. HUOM! ULKOSAA- RISTOSSA ON AINA SÄÄVARAUS! Ralf Nygård järjestää opastettuja risteilyjä M/S Corinalla seuraavasti: Valassaaret 2.6. ja Lähtö klo 9.30 joko Vikarskatin tai Klobbskatin kalasatama säästä riippuen. Paluu Lounastarjoilu kuuluu hintaan. Ajoaika n.2x2 h. Hinta 55 euroa, lapsi alle 12 v 30 euroa. Mikkelinsaaret 16.6, 21.7, 4.8. Lähtö Raippaluodon sillalta klo 9, paluu Punakarien kautta sään salliessa, tulo sillalle klo 18. Lounastarjoilu kuuluu hintaan. Ajoaika n. 2x3 h. Hinta 52 euroa, lapsi alle 12 v 30 euroa. Rönnskär 7.7. Lähtö klo 9 Raippaluodon silta. Paluu klo 18. Lounastarjoilu kuuluu hintaan. Ajoaika n 2x3 h. Hinta 52 euroa, lapsi alle 12 v 30 euroa. Tilaukset puh Meripäivät. Rantapromenadi on virkistävä retki keskustan tuntumassa. Muita retkikohteita ovat myös Öjenin ikimetsän luontopolku sekä Öjbergetin luontopolku, johon kuuluu korkea torni laskettelumäen huipulla. Ryövärinkarin lintutornin tuntumassa on hyvä makkaranpaistopaikka. Kuntoilun jälkeen kannattaa pulahtaa uimaan raikkaaseen meriveteen. Meillä on 9 uimarantaa! Lomapäivä kannattaa alkaa käymällä torilla katsomassa päivän tarjontaa ja tapaamassa ystäviä vaikka kahvikupposen ääressä. Hyvää kesää kaikille lomalaisille! Retkeilyajot Vaasapäivät. 9

10 3/2007 MERITUULI - HAVSVINDEN Nuorten ProMidNord- leiri Norjassa Kaupungin nuoriso-osaston Villa Gerbyn nuoret ohjaajineen osallistuivat DO IT nuorisoseminaariin yrittäjyydestä Stjördalissa Norjassa. ProMidNord-hankkeen kolmannen ja viimeisen nuorisoseminaarin lähtökohtana oli, että nuoret saisivat käsityksen yrittäjyystoiminnasta Keski-Pohjolassa. Seminaarin viimeisenä päivänä Steinkjerissä avattiin Keski-Pohjolan päivät kiertonäyttely. Koko nuorisojoukko osallistui siihen. Nuoria oli Suomesta noin 40, Ruotsista noin 20 ja Norjasta noin 12. Matkakassaa nuoret ovat keränneet harrastamalla pienimuotoista yrittämistä pitämällä syntymapäiviä perjantai- ja lauantai-iltaisin tilassaan pientä maksua vastaan. ProMidNord on Keski-Pohjola-komitean yhteistyöhanke. Hanke aloitettiin v 2004 ja jatkuu kesään Mukana on 26 organisaatiota; alueellisia viranomaisia, kuntia, tegnologiakeskuksia, korkeakouluja ym. Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Keski-Pohjolan nuorisotyön toiminnan tavoitteina on mm.lisätä lasten ja nuorten tietoa Pohjoismaista, vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta Keski- Pohjolassa, tuoda esille nuorten näkökulmia asioissa, jotka koskevat Keski-Pohjola-alueiden kehittämistä ja rakentaa nuorten poliitikoiden verkosto Keski-Pohjolaan. Ilkka Ojanen, nuoriso-ohjaaja Nuorten matkapäiväkirja: (koonnut Nelli Hangasmaa, kuvat: Ilkka Ojanen) Keskiviikko Tavattiin ryhmän kanssa Vaasan lentokentällä aamusta. Nuoria lähti mukaan 11 ja ohjaajia neljä. Ensimmäinen päivä kului matkustaessa. Vaihdoimme konetta kolme kertaa. Ongelmilta ei vältytty. Ensimmäinen ongelma tuli jo Helsingissä kun koneessamme oli sähkövika, lähdimme n. ½ tuntia myöhässä matkaan. Päästyämme Osloon jouduimme juoksemaan läpi kentän, lento oli jo lähdössä, kun me vielä odotimme laukkujamme. Onneksi kapteeni oli ystävällinen ja odotti meitä huikeat 45 minuuttia. Trondheimiin päästyä odottelimme kyytejä kentällä. Illalla leikimme ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa tutustumisleikkejä ja söimme pizzaa. Väsyneinä menimme aikaisin nukkumaan, paitsi pojat joilla tuntui olevan ylimääräistä energiaa vaikka muille jakaa. Torstai 12.4 Aamusta meillä oli lyhyt info ProMidNord- projektista, jonka jälkeen meidät jaettiin 10 ryhmään. Jokaisessa ryhmässä oli suomalaisia, ruotsalaisia sekä norjalaisia. Saimme tehtäväksi valita isosta kasasta muutamia kuvia. Kuvien perusteella aloimme ryhmässä kehittää liikeideaa. Aamupäivä kului niiden parissa. Lounaan jälkeen hyppäsimme bussin kyytiin ja Tytöt Nirados katedraalin puistossa Pojat puiston penkillä lähdimme kiertoajelulle. Tiet olivat kapeita ja mutkikkaita, mutta maisemat mahtavia. Kävimme tutustumassa kirkkoon, joka oli todella upea. Tutustumisen jälkeen lähdimme kaupunkiin shoppailemaan. Muutaman tunnin shoppailun jälkeen lähdimme raitiovaunulla kohti Lian-ravintolaa, josta oli hienot näkymät. Söimme siellä perinteistä norjalaista ruokaa. Ruokailun jälkeen kaksi nuorta yrittäjää kertoi kokemuksistaan yrittäjinä. Leirin teemana oli yrittäjyys. Ruokailun jälkeen lähdimme takaisin majapaikkaamme Agloon. Illan päätteeksi reippaat menivät vielä uimaan ja osa jo nukkumaan. Perjantai 13.4 Perjantaiaamu kului oman cuben suunnittelussa ja sen tekemisessä. Tehtiin eri materiaaleista kuutio, joka muistuttaisi itseämme eniten. Parin tunnin askartelun jälkeen pakkasimme tavarat mukaan ja lähdimme bussilla Steinkjer nimiseen kaupunkiin. Siellä menimme nuorten talolle, jossa jatkoimme liikeidean suunnittelua. Parin tunnin suunnittelun jälkeen lähdimme viemään tavaroitamme leirikeskukseen jossa olimme yhden yön. Vaihdoimme vaatteet leirikeskuksessa ja lähdimme takaisin nuorten talolle. Siellä meillä oli illallinen sekä nuorten 10

11 MERITUULI - HAVSVINDEN 3/2007 filmifestivaalit. Filmifestivaaleilla näytettiin lyhyt dokumentti siitä, mitä olimme muutaman päivän aikana tehneet. Yötä kohti lähdimme takaisin leirikeskukseen ja painuimme pehkuihin väsyneinä. Lauantai 14.4 Lauantaiaamu kului liikeidean viimeistelyssä, nopeimmat kerkesivät vielä shoppailemaan. Lounaan söimme kunnantalolla, nuoret kokit olivat tehneet meille wrapit. Iltapäivällä menimme kulttuuritalolle jossa oli MidNordicDay:n avajaiset. Meidän ryhmien cubet olivat päässeet näyttelyyn mukaan. Kiersimme näyttelyä muutaman tunnin, jonka jälkeen lähdimme takaisin Trondheimiin. Vietimme loppuillan Aglossa, jossa meillä oli jäähyväisillallinen. Illallisen jälkeen järjestettiin maiden välinen kilpailu, meidän pojat voittivat sen ylivoimaisesti. Ruotsalaisille pojille se oli liian kova pala, joten he polttivat pistelapun. Jalkapallo oli seuraavana vuorossa. Ruotsalaiset voittivat suomalaiset tytöt, mutta peli oli erittäin tasainen. Pojat pelasivat norjalaisia vastaan ja tietysti meidän pojat voittivat. Ilta meni jutellessa muiden kanssa ja pelaillessa. Osa kävi vielä uimassa, osa valvoi koko yön; katsoivat elokuvia ja hengailivat yhdessä muiden kanssa. Sunnuntai 15.4 Aamu kului pakaten. Hyvästelimme ruotsalaiset, kun he lähtivät aikaisin aamulla bussilla kohti Ruotsia. Bussi vei meidän lentokentälle, josta lensimme ensin Osloon. Oslossa meillä oli muutama tunti aikaa shoppailla tax freessä, teimme viimeiset ostokset ja nousimme koneeseen. Helsingissä meillä oli muutama tunti aikaa. Kävimme porukalla syömässä ja odotimme koneen lähtöä. Vihdoin päästiin Vaasaan. Hyvästelimme toisemme ja lähdimme onnellisesti lentokentältä kotia kohti. Matka oli kokonaisuudessaan hieno kokemus. Pienet vastoinkäymiset matkan aikana opettivat paljon. Saimme paljon uusia kokemuksia matkalta ja myös uusia ystäviä. Yhteishenkemme kohosi matkan loppua kohden ja iskulauseeksemme syntyi hyvä minä, hyvä me, hyvä meidän joukkue! Neljäs JET-ryhmä valmistui! KUVA : SALLI HIETIKKO Vaasan kaupunki aloitti johtamisen erikoisammattitutkintoon johtavan koulutuksen vuonna 2002 yhdessä oppisopimustoimen ja JTO:n kanssa. Nyt ollaan niin pitkällä, että neljäs JET-ryhmä on saanut opintonsa päätökseen. Päättäjäistilaisuus oli Maaherrantalolla Valmistuneet vasemmalta lukien: Pitkäkangas Pirjo, sos.- ja terv./ kaup.sairaala Nyby Eila, sos.- ja terv./ Ruukinkartano Kojola Satuleena, kasv.- ja opetusvir./ Suvilahden koulu Pohjola Anne, sos.- ja terv./terv.vir. hallinto Tuominen Birgitta, sos.- ja terv./ Palosaaren terv.asema Paloneva Marja-Sisko, Datero Lähdemäki Nina, sos.-ja terv./vammaispalvelu Heikkilä Margot, sos.- ja terv./ Gerbyn terv.asema Niemi Elisa, sos.- ja terv./ Hietalahden terv.asema Jenni Luoma, JTO ryhmän vastuullinen kouluttaja Mäkinen Camilla, sos.- ja terv./ Ristinummen terv.asema Rantala Riikka-Liisa, sos.- ja terv./ kotipalvelu Uitto Marja, sos.- ja terv./ fysioterapia Edessä istumassa: Hietikko Harri, kaupunginteatteri Nummela Kari, kasv.- ja opetusvir./ Onkilahden koulu Kuvasta puuttuvat: Ahola Marita, ammattikorkeakoulu Gromov Tarja, ammattikorkeakoulu Paavilainen Irja-Helena, kasv.- ja opetusvirasto 11

12 3/2007 MERITUULI - HAVSVINDEN KUVA JA TEKSTI: SALLI HIETIKKO Työn ja opiskelun yhteensovittaminen Kaupungin työntekijöistä arviolta noin sata opiskelee tällä hetkellä työn ohella jotakin tutkintoa. Anne Karikoski on yksi heistä. Leena Sandberg ja Merja Tikkamäki saivat opiskelunsa päätökseen viime keväänä. Iloiset aikuisopiskelijat vasemmalta lukien: Anne Karikoski, Merja Tikkamäki (istumassa) ja Leena Sandberg. Leena Sandberg ja Merja Tikkamäki kaupunginkirjastosta olivat aktiivisia ja lähettivät Vaasan kesäyliopistolle kirjeen, jossa toivoivat yleisen kirjallisuustieteen perusopintoja Vaasaan. Koulutus toteutettiin Tampereen yliopiston vaatimusten mukaan ja viime vuoden toukokuussa lukuvuoden kestänyt urakka oli ohi. Molemmat työskentelevät kaupunginkirjastossa kielten ja kirjallisuuden osastolla informaatikkoina, Leena myös osastonjohtajana ja Merja osan aikaa luonnontieteiden ja tekniikan osastolla. Aikaisemmat kirjallisuudenopintomme olivat aika vähäisiä ja halusimme täydentää niitä, he kertovat. Vaasan kaupungin yleisessä edunvalvonnassa yleisenä edunvalvojana työskentelevä Anne Karikoski opiskelee työn ohessa jo toistamiseen. Hän on valmistunut merkonomiksi vuonna Sitten tuli perhe ja jo silloin hän päätti, että jatkaa vielä opiskelua. Hän valmistui työn ohessa opiskellen tradenomiksi vuonna 2004 ja suorittaa nyt ammattikorkeakoulussa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Miten työn ja opiskelun yhteensovittaminen on sujunut? Meidän kohdalla se on mennyt tosi luontevasti. Luimme suuren määrän kaunokirjallisuutta, n. 60 kirjaa. Kirjoja oli Don Quijotesta Kalevalaan ja Seitsemään veljekseen. Osan sai valita ja osa oli pakollisia. Luovaa kirjoittamista oli paljon ja tentit tiukkoja. Kuvittelimme pääsevämme paljon helpommalla, kun olemme vain kesäyliopisto-opiskelijoita ja aika-ihmisiä, mutta vaatimukset olivat ihan samat kuin Tampereen yliopistossa, Leena ja Merja muistelevat. Lähiopetusjaksoja heillä oli kuutena perjantai-iltapäivänä ja lauantaina. Loppu oli lukemista ja tenttimistä. Viikonloppuopinnot olivat siinä mielessä hankalia, että lauantai on kirjastossa työpäivä. Se edellytti joustoja työkavereilta, mutta he olivat aina valmiita tekemään meidän lauantaivuoromme ja innostivat koko ajan, Leena kiittelee. Perheen suhteen ei kummallakaan ollut vaikeuksia. Merjan lapset ovat jo niin isoja, että pärjäävät itsekseenkin. Kotona ollessa he saivat tottua siihen, että äiti vain luki ja luki. Leena tapaa miestään vain viikonloppuisin ja kun silloin oli opiskeltava, yhteinen aika väheni entisestään. Annen tradenomin opinnot kestivät 2½ vuotta ja tahti oli tiukka. Lähiopintopäiviä oli 3-4 iltaa viikossa, puoli kuudesta puoli yhdeksään illalla. Viikonloput piti lukea. Kyllä sen jaksaa, kun on pakko, Anne tuumaa ja jatkaa: Olin siihen aikaan kolmen lapsen yksinhuoltaja. Nuorin lapsista oli 10-vuotias. Vei oman aikansa, että hän tottui siihen, että en olekaan aina kotona. Vaikka siitä silloin tuli paha mieli ja huono omatunto, loppujen lopuksi se oli ihan hyvä asia. Hän itsenäistyi ihan valtavasti. Nyt hän osaa laittaa ruokaa ja huolehtii monista asioista itse. Ylempiä ammattikorkeakouluopintoja Anne pitää tradenomin opintoja helpompina, koska lähiopintopäiviä ei ole arki-iltaisin ja aikaa jää normaaliin elämiseenkin. Tehtävät tehdään etätöinä. Lähiopiskelua on joka toinen lauantai klo Luentopäiviä on ollut myös Seinäjoella ja Kokkolassa. Kaupungilta voi kuittien perusteella anoa koulutusapurahaa, jolla voi kustantaa osan opinnoista. Sitä kaikki ovat saaneet. Leena ja Merja saivat kirjastossa laskea tenttiajan työajaksi. Ahkerina opiskelijoina pääsimme aina läpi ensimmäisellä yrittämällä, Leena muistaa mainita. Kirjastossa työskentelemisestä oli heille sekin etu, että tenttikirjojen saaminen oli helppoa. Anne on käyttänyt tentteihin ja opiskeluun liukumia tai lomia. Ammattikorkeakoulussa opiskelu on halpaa, koska siellä ei ole lukukausimaksuja, kustannuksia tulee vain materiaalikuluista. Odotettavissa on kolmen päivän ylimääräinen vapaa, jolla kaupunki työnantajana palkitsee työntekijää tutkinnon suorittamisesta hänen hakemuksensa perusteella. Onko opiskelusta hyötyä nykyisessä työssänne? Opiskelusta on ollut selkeä hyöty työssämme. Osaamme neuvoa asiakkaita paremmin ja opiskelijoita myös tenttikirja-asioissa. Kirjallisuudenhistorian opintojen avulla pystymme sijoittamaan kirjailijat paremmin oikeisiin aikakausiinsa. Kirjojen valitsemisessa ja hankinnassa opiskelusta oli myös hyötyä. Kun kirjastossa järjestettiin kirjallisuusalan koulutus, pyysimme opettajaamme sinne luennoimaan, Leena ja Merja listaavat. Yleisessä edunvalvonnassa tapahtui organisaatiomuutos juuri siihen aikaan, kun Anne valmistui tradenomiksi. Olin siellä toimistosihteerinä. Sain paremman työpaikan ja paremman palkan. Muussa tapauksessa olisin varmaan etsinyt uutta työtä muualta, hän kertoo. Miten aikuisena opiskelu on sujunut? Yhdessä opiskelusta oli Leenalle ja Merjalle paljon hyötyä. Olisin varmasti lopettanut, jos ei Merja olisi kannustanut, Leena tunnustaa. Anne pitää tärkeänä opiskelukaverien tukea. Siellä on syntynyt uusia ihmissuhteita ja opiskelukimppoja. Aikuisopiskelun rikkautena hän pitää sitä, että opiskelijat ovat eri-ikäisiä ja eri aloilta. Annen mielestä opiskelu vanhempana on helpompaa kuin nuorena. Samaa mieltä ovat muutkin. Kaikkea ei tarvitse lukea kirjoista, kun on jo kokemusta, tietää paljon asioita, osaa yhdistellä niitä ja soveltaa käytäntöön. Ehkä se kannustaa lapsiakin opiskelemaan, kun äiti opiskelee, vaikka se on jo noin vanha! 12

13 MERITUULI - HAVSVINDEN 3/2007 Dateron ohjelmakarnevaaleilla oli mahdollisuus tutustua Dateron ohjelmiin ja palveluihin. Kuntoremontit Kuusamo SAIMME VARATTUA HALUTUIMMAN VIIKON (vko 37 = ) NYT jos koskaan kannattaa olla asialla! Katso alustava ohjelma intranetistä. Tropiclandia TUTTU PAIKALLINEN! vko 39 ( ) Hakuaika päättyy Valinnat suoritetaan Tyky-ryhmän kokouksessa, jonka jälkeen siitä ilmoitetaan valituille. Tulossa myöhemmin Kivitippu vko 43 ja Härmä vko 45 Opettaja Sami Krokala Pajakoulusta oli tullut ohjelmakarnevaaleille etsimään ohjelmia, joita voisi käyttää Pajakoulussa opetuksen tukena. Puheterapeutti Sonja Haga-Erickson esitteli hänelle mm. Oppivisa -ohjelmaa, jota voi käyttää lukemisen ja oppimisen tekniikan opetteluun. Hän kertoi, että ohjelmaa on saatavana myös ruotsinkielisenä Studie knep - nimisenä. Esim. koulujen kannattaa ensin lainata ohjelma Daterosta,tutustua siihen ilmaiseksi ja vasta sitten hankkia se itselleen. Valintaperusteet: Etusijalla hakijat, joilla ei ole aikaisempaa kuntoutusta. Kuntoremonttikurssille osallistujan tulee olla yli 40-vuotias, vakituisessa työsuhteessa Vaasan kaupunkiin ja katsoa itse olevansa kuntoremontin tyyppisen kuntoutuksen tarpeessa. SAL:n (= Suomen ammattiliittojen lomajärjestö) rahoittamasta kuntoutuksesta on oltava vuosi, ASLAK ja TYKkuntoutuksista 4 vuotta, eläkkeelle siirtymiseen 3 vuotta. Aikaisemmista kuntoutuksista ilmoittamatta jättäminen saattaa aiheuttaa kokonaan tai osittain kurssikustannusten takaisinperinnän. Osa-aikatyötä hakuhetkellä tekevä voi hakea, mikäli työaika on vähintään 6 tuntia/päivä. Hakumenettely: Täytä hakemus ja palauta hakuaikaan mennessä osoitteella: Vaasan kaupunki, henkilöstöpalvelut/tsp (Hovioikeudenpuistikko 7 C, II krs.) Hakemukset ovat sitovia, olet jo selvittänyt, että todella pääset lähtemään, jos tulet valituksi. Työnantaja voi tarvittaessa palkata sijaisen kurssilaisen tilalle. HUOM! Tyky-ryhmä suosittelee ruotsinkielisille hakeutumista Tropiclandian kursseille. Hakulomakkeet, lisätiedot ja kurssiohjelmat löytyvät myös Henkilöstöpalveluiden kotisivuilta: henkilostopalvelut/ -kohdasta lomakkeet tai tai Eija Paananen puh Dateron toiminnanjohtaja Marja-Sisko Paloneva esittelemässä Marie Biaudetille palapeliohjelmaa. Marie on espoolainen toimintaterapeuttiopiskelija. Tällä hetkellä kaupunginkirjaston tiloissa toimivan Dateron lainauspisteissä on noin 120:n erilaisen erityisopetukseen ja kuntoutukseen soveltuvan ohjelman valikoima. Ohjelmia voi lainata kotiin tavalliseen tapaan kirjastokortilla. KUVA JA TEKSTI: SALLI HIETIKKO Lisätietoja: Tyky-ryhmä valitsee osallistujat, ilmoittaa heille valinnasta ja järjestää myöhemmin erillisen infotilaisuuden. Kurssilainen voi hakea Kelasta kuntoutusrahaa, joka on noin 66 % kurssilaisen palkasta. Kurssiin liittyy omavastuuaika eli kurssin ensimmäinen päivä. Kurssille osallistuminen tapahtuu joko vuosilomalla, palkattomalla virkavapaalla/työlomalla tai muita vapaita hyväksi käyttäen. Kurssin jälkeinen työvuoro suositellaan alkavaksi aikaisintaan seuraavana aamuna kello 6. Kurssimatkan kurssilainen maksaa itse, muistakaa kimppakyyti. Lisätietoja antavat työsuojeluvaltuutetut Siren Liisa puh. 1115, Isomöttönen Vesa puh. 1121, työturvallisuuspäällikkö Lehto Tapio puh ja osastosihteeri Paananen Eija puh Tyky-ryhmä 13

14 3/2007 MERITUULI - HAVSVINDEN VAASAN KAUPUNKI VASA STAD HAKEMUS KUNTOREMONTTIIN ANSÖKAN TILL KONDITIONSBEFRÄMJANDET (mihin/vart) ajalle/ för tiden / - / 20 (vaihtoehto/alternativ) ajalle/för tiden / - / 20 Sukunimi - Efternamn Etunimi - Förnamn Syntymäaika - Födelsetid Kotiosoite Hemadress Postinumero ja toimipaikka - Postnummer och -anstalt Ammatti Yrke Puh.nro (työ) - Tel.nr. (arbetet) Virasto/laitos Ämbetsverk/ verk Toimipiste Verksamhetsställe Oletko työssä Arbetar du? Kuinka kauan olet ollut Vaasan kaupungin palveluksessa? Hur länge har du varit anställd hos Vasa stad? Kyllä - Ja / Työaika/vko - Arbetstid/vecka En - Nej vuotta - år Lyhyt perustelu, miksi hakeudun kuntoremonttiin - En kort motivering till varför jag söker till konditionsbefrämjandet: Aikaisemmat kuntoutusjaksot - Tidigare rehabiliteringsperioder (Aikaisemmista kuntoutuksista ilmoittamatta jättäminen saattaa aiheuttaa kokonaan tai osittain kurssikustannusten takaisinperinnän!! - Om tidigare rehabiliteringar inte uppges kan det leda till att kurskostnaderna återkrävs helt eller delvis!!) Ei ole - Nej On - Ja, missä ja milloin - var och när Päiväys - Datum / 20 Esimies nähnyt - Sett av förman Allekirjoitus Underskrift Allekirjoitus - Underskrift HUOM! Palauta hakemus: HENKILÖSTÖPALVELUT/TSP (Hovioikeudenpuistikko 7C, 2. krs.) OBS! Returnera ansökan till: PERSONALSERVICE/TSP (Hovrättsesplanaden 7C, 2 vån.) Saapunut - Anlänt / 20 14

15 MERITUULI - HAVSVINDEN Harrasteena hevonen 3/2007 Sadan osakkaan kimppahevonen Muscles Sue ratatreenissä Vermon raviradalla maaliskuun lopulla. Hyvältä näyttää! Vapaa-aikaviraston virastopäällikkö Antti Lahtinen tunnetaan innokkaana hevosmiehenä. Kyselimme häneltä, synnytäänkö hevosmieheksi vai mistä hevosharrastus on oikein saanut alkunsa ja mitä se on hänelle merkinnyt. - Opiskeluaikoina Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa osallistuin vapaaehtoiselle ratsastuskurssille. Pelkäsin hevosta ennen kurssia, sen aikana ja kurssin jälkeen. Hevonen ei ollut minun juttuni. Ehkä aika ja mies ei ollut siihen kypsä. Aikaa kului ja muutto työn perässä tapahtui Vaasaan 83. Jo ensimmäisenä työpäivänä olin tevin miesten kanssa palaverissa, missä suunniteltiin raviradan kaviouran leventämistä. (Kotona tosin poikamme Akseli, silloin 9v, tokaisi, että mitäs suunnittelemista siinä on, sen kun levitätte). Tajusin, että raviratakin kuului liikuntapuolen vastuualueisiin ja vähitellen opin tuntemaan myös senaikaisia hevosihmisiä, ennen muuta ravimiehiä. - Ja sitten eräänä iltana vuonna 1987 puhelin pärähti. Nyt olisi myynnissä todellinen tuleva tykki, siis ravihevonen, aloitti puhelun raviradan silloinen toiminnanjohtaja Bernt Backman. Siltä seisomalta olin myyty mies. Käsitin heti, että tällaista herkkua ei ole joka päivä tarjolla. Se ilta kuulemma meni Ulla-vaimon pehmityksessä. Aamulla Ulla sanoi, että osta nyt hyvä mies se hevonen, jos se sinulle niin tärkeä asia on. Tosin muistutti vielä, että eikös semmoinen ole aika kallis ostaa ja pitää. Minulla itselläni ei ollut mitään käsitystä hinnoista eikä mistään muustakaan hevosenpitoon liittyvästä, mutta sen verran kai tämä avoin valtakirja pani käsijarrua päälle, että päätin, että se hevonen ostetaan porukalla. - Taisi olla jo samana iltana hotelli Astorissa, kun neljä hevosmiestä, ummikkoja kaikki eli lisäkseni Reijo Kokko, Stig Nygård ja Erkki Teppo perustivat Waskia tallin, jonka tehtävänä oli tutkia yksilön integroitumista kosmokseen hevosen tarjoamin keinoin. Talli on edelleen olemassa ja tehtävä on vielä hieman kesken. Tosin silloin ostettu 2 vuotias venäläis-amerikkalainen lämminveritamma VOP Attrackta ei ole enää mukana ratkaisemassa tätä filosofejakin askarruttanutta ongelmaa. Tästä alkoi se hevosmiesura, täydellisestä pystymetsästä. Edes riimua en osannut hevosen päähän panna. - Waskia -talli järjesti sen ajan tyylin mukaisesti oman seminaarin Waskia hotellissa. Ravi 88 seminaari on klassikko raviväen keskuudessa. Kutsuimme alustajiksi kaikki silloiset ravigurut. Mukana oli mm. ministeri Juhantalo, Laukon kartanonherra Lagerstam ja Allan Korpi. Kaiken kukkuraksi kävelytimme näytille ravintolasaliin uuden täysamerikkalaisen hankintamme, tuulennopean Merethen. Johtaja Ristiluoma tarjosi 150 -päiselle seminaariväelle coctailit: ravimiehet oli nostettu kansalaisluottamusta nauttivien kansalaisten tasolle, ainakin lähelle. Rinta rottingilla ajoimme tallimme virka-autolla, Nygårdin rättisitikalla Uljas Mustalla seuraaviin raveihin. Uusi aikakausi oli alkanut. - Oma innostukseni hevosurheiluun kasvoi kasvamistaan. Hankin kilvanajokortin, osallistuin kilpailuihin, ostelin uusia hevosia, muutimme maalle, minne rakentelimme vuosien varrella tilat 30 hevoselle. Opin kengittämään, ajamaan niittokonetta, valitsemaan siitosoriita tammoillemme. Erityisesti minua kiinnosti uusi ranskalais-amerikkalainen jalostussuunta. Myös pihattokasvatuksen koin omakseni. Vuosien varrella tajusin, että voidakseen ostaa, pitää myös myydä. Kauppaa tehtiin, ihmisiin tutustuttiin, tien päällä oltiin ja elämyksiä saatiin. Innostus oli paras konsultti. Ulla- vaimokin löysi oman leipälajinsa kokeiltuaan ensin sianpitoa, kukkoja ja kanoja. Hänestä tuli lammasfarmari. Hän hankki jopa oman siitospässin, oikein korvamerkityn. Pahimmillaan lampaat jopa veivät tilaa hevoskarsinoista. Iltalukemisena hänellä oli EU:n kirjanen Tuottava lammastalous. Hauska teos. Villalankaa, lampaanlihaa ja taljoja meillä on vieläkin kaikki paikat täynnä. Tämä maksukykyisille lukijoille tiedoksi. - Urheilullisesti harrastukseni on ollut rikastuttavaa. Välillä on mennyt huonosti, toisinaan vieläkin huonommin, mutta kokonaisuudessaan oikeinkin hyvin. Ehkä koulutustaustasta on saattanut olla apua valmennuksen toteuttamisessa. Valtakunnallisia voittoja talliimme omista hevosistamme ovat juosseet mm Sallysine, Simplysin, Allyhills Darwin, Silvia Sue, BWT Tangerine, ja Carolus Kiss. Tällä hetkellä on kovassa huudossa hevosten kimppaomistaminen laajemminkin. Suuri mielenkiinto kohdistuu nyt 2 vuo- VAPAALIPPU KAHDELLE... jatkuu seuraavalla sivulla Vaasan ravirata kutsuu kaikki Vaasan kaupungin palveluksessa olevat ystävineen raveihin torstaina klo Tervetuloa viettämään vauhdikasta kevätiltaa. Ravit on elämys! 15

16 3/2007 HARRASTEENA HEVONEN jatkoa edelliseltä sivulta tiaaseen Muscles Sue varsaan, jonka isä on maailman paras siitosori Muscles Yankee. Tässä pakastespermalla siemennetyssä Silvia Suen varsassa on mukana 100 osakasta, joista suuri osa on Vaasan kaupungin palveluksessa olevia työntekijöitä tai luottamushenkilöitä. Tämän ryhmän haaveena on päästä omalla hevosella kilpailemaan ja paikan päälle seuraamaan Prix de Amerique kilpailua Pariisiin. Lento on jo alustavasti varattu. Unelmia pitää olla. MERITUULI - HAVSVINDEN Haaste Vaasan kaupungin hallintokunnille: ASUNTOMESSUKESÄ 2008! - Kaiken tämän ulkoisen toiminnan rinnalla tärkeintä on kuitenkin se sisäinen elämys ja tunteet, joita hevosten kanssa elämällä on saanut kokea. Hevosten kanssa toimiessa käy toteen sanonta, sitä niittää mitä kylvää. Hevosen luottamus ihmiseen on rajatonta, kun edellytykset sille on luotu. Kun menet illansuussa seesteiseen talliin, missä hevoset tyytyväisenä höristelevät ja rouskuttavat heinäänsä, ymmärrät, että mitään vastaavaa et saa rahallakaan. Kun pärjäät hevosten kanssa, selviät elämästäkin hengissä. - Nyt olen palannut tästä hevosharrastuksen puoliammattilaisuudesta normaaliin päiväjärjestykseen, alkujuurille. Hevoset ovat edelleen hienona harrastuksena, vaikka asummekin taas kaupungissa. Omien hevostenkin määrä on nyt kohtuullinen, noin viisi ja ne asustavat edelleen Tuovilassa tilallamme, missä poikamme Akseli harjoittaa päätoimista ravivalmennustoimintaa. Nykyinen roolini takapäivystäjänä sopii minulle mainiosti. - Niin ja siihen lähtötilanteeseen vielä: Bernt Backman on jälkeenpäin kertonut, että hevosen myynti minulle oli hevosmiesten tarkoin harkitsema manööveri. He nimittäin uskoivat, että myymällä liikuntatoimenjohtajalle hevonen, kaupunki hoitaisi paremmin ravirataa. En tiedä, kuinka he tässä ovat onnistuneet. Nyt rata ainakin on kuin palon jäljiltä, mutta uutta kolmannen sukupolven hevosurheilu- ja monitoimikeskusta puuhataan kovalla tohinalla. Tätä he varmaan takaa ovat ajaneetkin. Kaiken kaikkiaan näille juonitteleville hevosmiehille olen syvästi kiitollinen; päivääkään en vaihtaisi pois! Antti Lahtinen Kun kylään on tulossa vieraita, lakastaan pölyt nurkista ja keitetään pullakahvit. Tapana on myös rupatella mukavia, jotta vieras viihtyy ja tulee ehkä toistekin. Vaasa saa ensi vuonna vierasta. Paikkojen puunaaminen ja tarjoilujen kokkaaminen on siis aloitettava jo nyt. Haastamme kaikki hallintokunnat mukaan tekemään työtä sen puolesta, että kotikaupunkimme näyttää parastaan suurena asuntomessukesänä 2008! Messuvieraille on oltava tarjolla monenlaista hauskaa tekemistä, kiehtovia nähtävyyksiä ja mielenkiintoisia elämyksiä. Otetaan yhteiseksi tavoitteeksi, että he kokevat olevansa meillä lämpimästi tervetulleita. Vastassa on viihtyisä ja siisti kaupunki, kauniit merimaisemat ja toimiva ystävällinen palvelu. Huoliteltu ulkoasu tärkeää Kaupungin viimeistelty ulkoasu luo viihtyisän ilmapiirin. Keskustaan ja kiinteistöihin kannattaa panostaa aiempaa paremmalla huolella. Myös uimarantoja ja kulkuväyliä on hyvä kunnostaa, sillä niitä tullaan käyttämään paljon. Keskustan ja Suvilahden välisellä rantareitillä tulee käymään vilske. On suunniteltu, että Lilliputti-juna voisi liikennöidä kaupungin eri kohteiden ja messualueen välillä. Messuvieraat pääsevät ihastelemaan rantareitin maisemia ja tutustumaan sen varrella vaikka Bragen ulkoilmamuseoon tai Hietalahden villaan. Asuntomessut on Vaasan mainos Asuntomessutoimisto huolehtii messutapahtuman ja -alueen onnistumisesta. Toimistossa tehdään töitä myös sen eteen, että kaupungin saama imagoetu tapahtumasta olisi mahdollisimman suuri. Vaasaa markkinoidaan siis monipuolisesti ja laajasti etukäteen. Asuntomessutoimiston yhteistyö monien kaupungin hallintokuntien kanssa on läheistä. Messutapahtuman kannalta yhteistyö etenkin matkailun kanssa on erittäin tärkeää. Matkailijoiden halutaan viipyvän pitkään, käyttävän monia palvelujamme ja viihtyvän luonamme hyvin. Tehdään me kaupunkina kaikkemme, jotta yli vierasta nauttivat olostaan Vaasassa; valmistaudutaan kestitsemään heitä parhaalla mahdollisella osaamisellamme. Varaudutaan myös kukin hallintokunta omalta osaltaan heidän toiveisiinsa ja tarpeisiinsa jo nyt. On onnekasta, että Vaasa sai Asuntomessut. Vielä onnekkaampaa on, kun messuvieraat lähtevät tyytyväisenä kylästä kotiin, ja kertovat tuttavilleen: Upea kaupunki ja ihanat ihmiset. Sinne haluan mennä toistekin. Anni Kiviniemi Tiedottaja Asuntomessutoimisto Kirkkopuistikko 22 A 16

17 MERITUULI - HAVSVINDEN 3/2007 KUVA : SALLI HIETIKKO Vesijumpparyhmät ovat suosittuja. Tässäkin ryhmässä oli n. 70 jumppaajaa. Vaasan uimahalli kaupunkilaisten olohuone Vaasan uudistettu uimahalli on ollut käytössä nyt noin puolitoista vuotta. Kävijämäärät ovat yli kaksinkertaistuneet vanhan hallin ajoista. Kävijöitä vuonna 2006 oli liki Myös taloudellinen tulos oli erinomainen. Nettotulos oli selkeästi arvioitua parempi. Ja mikä parasta, näyttää siltä, että kyse ei ole alkuhuumasta, vaan ihmiset ovat löytäneet hallin monella tapaa omakseen. On hyvä syy uskoa, että kävijämäärä pysyy jatkossakin korkealla tasolla. Tilojen puolesta voidaan sisään ottaa huomattavasti enemmänkin kävijöitä. Päivässä talo voi vaivatta vastaanottaa yli 1500 kävijää. Menestyksen takana on monta tekijää. Onnistunut perusratkaisu suunnittelussa ja toteutuksessa on yksi tärkeä asia. Tilojen selväpiirteisyys, valoisuus ja kulkureittien esteettömyys on koettu myönteisenä seikkana. Korkeaa hygieenisyystasoa on myös tervehditty tyydytyksellä. Siivoukseen onkin panostettu huomattavasti ja siivoustyö on osaavissa ja motivoituneissa käsissä. Ulkoisten puitteiden rinnalla hyvään tulokseen on vaikuttanut ilmeisen onnistunut palvelukonsepti. Ihmiset kokevat saavansa vastinetta pääsymaksulleen. Suurin osa vesiliikuntaryhmistä ja -jumpista ovat ammattilaisten ohjaamia ja niihin voi osallistua ilman eri korvausta. Parhaim- Uimahallissa viihdytään myös liikuntatunneilla Uuden uimahallin myötä on oppilaille avautunut aivan uusi mahdollisuus nauttia uimisesta liikuntatunneilla. Pääsääntöisesti oppilaita uitetaan neljä kertaa lukuvuoden aikana. Kaikki eivät tätä mahdollisuutta kuitenkaan käytä. Se on sääli, sillä puitteet ovat hyvät ja uinti on oppilaille maksutonta. Poissaoloihin on monen monta syytä, osa aitoja, osa ilmiselvästi enemmän tai vähemmän keksittyjä. Suurin syy tuntuu kuitenkin olevan heikko uimataito. Uuden hallin upeiden olosuhteiden myötä uimataitokin karttuisi, kun vaan uintihaluja riittäisi. Uimaan kun oppii vaan uimalla ja mielellään vedessä. Uinti on kuitenkin taito, jonka tarvetta ei voi kylliksi korostaa. Onneksi suurin osa oppilaista osallistuu ja nauttii uudesta hallista. Neljään uintikertaan mahtuu jo monenlaista huvia ja hyötyä. Mielestäni ensimmäinen edellytys onnistuneessa liikuntatunnissa on viihtyminen, sekä tietenkin puitteet. Tunneilla harjoitellaan uintia monin eri tavoin ja muodoin. Välillä mennään pintaa pitkin eri uimatapoja harjoitellen, välillä sukelletaan pohjaa myöten, harjoitellaan hengenpelastusta sekä tietenkin kestosuosikkina hypyt kerroksista. Monipuolisen ja nautinnollisen uimahallikokemuksen mahdollistaa monta erilaista elementtiä samassa hallissa. On matalaa, syvää ja vielä syvempää. Lyhyttä rataa, pitkää rataa ja mikä tärkeintä; tilaa tehdä erilaisia asioita omassa rauhassa. Tilaa kun hallissa riittää. Lisäksi on punttisali monipuolisine laitteineen. Eikä tietenkään voi unohtaa ystävällistä henkilökuntaa, joka omalta osaltaan auttaa, opastaa ja opettaa. Toivoisin, että vanhemmat usuttaisivat lapsia käymään hallissa myös vapaa-aikana. Uinti on mitä parhainta liikuntaa kaikenikäisille ja kokoisille. Pysytään pinnalla Liikunnanopettaja Kari Vedenjuoksu millaan jumpparyhmissä on kerrallaan yli 100 osallistujaa. Kuntosalin käyttö lisääntyy koko ajan. Viime vuonna kuntosalia käytti noin joka kolmas hallin käyttäjistä. Kuntosaliinkin pääsee suorittamalla normaalin hallimaksun. Jatkuvasti voimistuva trendi on työpaikkojen ja yritysten mukaantulo hallin käyttäjiksi. Osa työnantajista korjaa hallimaksut työntekijöilleen kokonaan, osa jossakin määrin. Käyttösopimus on tehty yli 100 firman kanssa. Vaasan kaupungin työntekijät pääsevät halliin 3,50 euron kertamaksulla, kun normaali taksa on 5 euroa kerralta. Toki Vaasan kaupunki voisi harkita muitakin tukitoimia työntekijöidensä hyvinvoinnin ja työssä jaksaminen edistämiseksi. Työajan käyttö jossain määrin tähän tarkoitukseen voisi olla riittävä kimmoke Vaasan kaupungin työntekijöiden aktivoinnissa. Tyydytyksellä on voinut panna merkille ne kehittämistoimet, joita terveystoimi ja liikuntatoimi ovat tehneet yhteistyössä liikuntapalvelujen kehittämiseksi sellaisille ryhmille, joille liikunnasta voisi olla erityisen suurta hyötyä terveytensä kannalta. Uimahalli palveluineen tulee olemaan tämän toiminnan keskiössä.... jatkuu seuraavalla sivulla 17

18 3/2007 MERITUULI - HAVSVINDEN Kuntoillen kohti kesää! Ajankohtaista Vireä Vaasa-ohjelmasta ja muuta mielenkiintoista liikunnallista ohjelmaa: KEVÄÄN RYHMÄLIIKUNTAKAUSI PÄÄTTYY JA PUISTOJUMPAT ALKAVAT! Vireä Vaasa-ryhmät ja sovelletun liikunnan ryhmät aloittavat kesätauon viim mennessä. Kiitos aktiivisesta osanotosta ja jatkamme ryhmätoimintaa jälleen syyskuun alussa! Vireä Vaasa syysohjelma ilmestyy viim. elokuun puolessa välissä. Varma kesän merkki on liikuntaosaston kesäjumppien alkaminen! Ohjatut kesäjumpat järjestetään Hietasaaressa tiistaisin ja torstaisin klo Kevyempi jumppa järjestetään tiistaisin Hietalahden villalla klo Maksu 1 paikan päällä. Ensimmäinen jumppapäivä on 5.6 ja kausi jatkuu 9.8 asti! Mahdollisesti myös muiden tahojen järjestämiä kesäjumppia on tarjolla, seuraa ilmoittelua! KEVÄÄN KUNTOTESTIT Jos sinulla on enemmän kuin viisi vuotta edellisestä kuntotestauksestasi, niin nyt on aika tulla kuntotestiin! Kävelytesti mittaa luotettavasti yleiskestävyyttä ja se sopii suurimmalle osalle meistä kaikista. Lihaskuntotestillä kartoitetaan lihasvoimaa ja nivelten liikkuvuutta. Ilmoittaudu mukaan! Testituloksen yhteydessä kartoitetaan liikuntatottumukset ja päivitetään liikuntaohjeet kesän liikuntaan! Tervetuloa kuntoremonttikurssilla tai kuntoutusjaksoilla olleet sekä kaikki kunnostaan kiinnostuneet kuntotestiin ja liikuntaneuvontaan! Testipaikkana Urheilukeskus Ruutikellarintiellä. Kävelytestiä varten ulkoliikuntavarusteet ja lihaskuntotestiin sisäliikuntavarusteet. Etsi myös mahdolliset vanhat tulokset mukaan! Kävelytestit ke 9.5 ja ti 29.5 kokoontumisajat klo 15, 16, 17 ja 18 Lihaskuntotestit ti 22.5 ja ma 4.6 kokoontumisajat klo 16 ja 17. Ilmoittaudu ennakkoon testiä edeltävään päivään mennessä p / Vaasalaisten koulujen uimahallin käyttö on saatu entistä varmemmalle pohjalle. Koulutoimen käyttöön on varattu korvamerkittyä määrärahaa. Toivotaan, että jatkossakin päätökset ovat saman suuntaisia. Näin turvataan koululaisten uimahallin käyttö osana opetustyötä tänään ja pitkälle tulevaisuuteen. Naapurikuntien koulut käyttävät hallia vaihtelevasti. Resursseja ottaa heitä vastaan laajemminkin on olemassa. Tulossa olevat kunta- ja palvelurakennemuutokset helpottanevat hallin käyttöä tältä osin. Onhan Vaasan uimahalli seutukunnallinen liikuntalaitos, jota jo nyt käyttävät myös naapurikuntien asukkaat Vaasan subventoidessa hintoja. Tällä hetkellä käyttäjistä arviolta on noin 30 % ulkopaikkakuntalaisia. Kesän aukioloajat ja löytyvät kaupungin nettisivuilta, samoin vesijumppien alkamisajat. Talviaikataulu 3.9 alkaen. Halli on suljettuna takuukorjausten takia tulevana kesänä välisen ajan. Mutta ennen sitä vielä ehtii uida itsensä kesäksi kuntoon! TEKSTI: ERKKI TEPPO AIOTKO KOHOTTAA KUNTOASI ASKELEITA KERÄÄMÄLLÄ? Askeleiden lisäämisen avuksi voit vuokrata liikuntaosastolta Omronin askelmittarin. Tiedustelut MinnaB p OHJAUS- JA IDEOINTIAPUA TYKY- JA LIIKUNTAILTAPÄIVIIN! Voi kysyä Minna Backmanilta liikuntaosastolta p. 325 LUONTOLIIKUNTAA VAASALAISILLE- HANKE JATKUU Lisätietoja liikuntaosastolta Minna Backmanilta ja ja seuraa myös Vaasan Ikkunaa. TARTU TILAISUUTEEN- ELÄMÄNTAPAREMONTTIRYHMÄ! Polkaise käyntiin työyksikön oma Tartu Tilaisuuteen- laihdutusryhmä! Käynnistysapua ja lisätietoja liikuntaosastolta Minna Backmanilta p MUKAVIA TYKYLIIKUNTATAPAHTUMIA: Naisten kuntoilutapahtuma Flickat Springaa Vaasan Hietasaaressa su 27.5! Vaasan nuorkauppakamari järjestää perinteisen Flickat Springaa kuntoilutapahtuman Vaasan Hietasaaressa Tapahtuma on kerännyt vuosittain lähes 400 osallistujaa! Innostu työporukalla mukaan ja ilmoittaudu Sauvakävele Ikaalisiin-Tapahtuma 9.6! Lue lisää Naisten kuntoilutapahtuma NICERUN Hietalahden Villan maastossa ke 13.6 Nice Run on alkukesän upea juoksujuhla kaikenikäisille naisille. Voit juosta, hölkätä tai kävellä 5 km omaan tahtiisi. Nice Run järjestetään arki iltaisin, jotta voit käyttää viikonlopun muihin aktiviteetteihin. Kerää kuuden hengen naisporukka ja ilmoittaudu Lisätietoja: Vasa Idrottssällskap , Esitettä saatavilla MinnaB p KUNTOFESTIVAALIT 1.9 ESPOOSSA Syksyn suurin työyhteisöjen kuntoliikuntatapahtuma Kuntofestivaali järjestetään Espoossa. Mukaan odotetaan n 3000 osallistujaa ympäri Suomen. Lue lisää Lähde mukaan Vireä Vaasa- työmatkaliikuntatempaukseen! Lenkkitossut talvisäilöstä ja pyöränrenkaita pumppaamaan! MITEN ALOITAN TYÖMATKALIIKUNNAN? Työmatkojen - tai edes osan niistä - taittaminen jalkaisin tai pyörällä edistää terveyttäsi, kohottaa kuntoasi ja säästää selvää rahaa. Jos et ole aikoihin tehnyt työmatkoja muuten kuin autolla, aloita pienestä. Pyri tekemään työmatka toiseen suuntaan tai ainakin osa työmatkasta jalan tai pyörällä pari kertaa viikossa. Lisää työmatkaliikuntaa vähitellen, pienissä annoksissa, kunnes saavutat sinulle sopivan tason. Sää ei ole este. Useimmille 4-5 km:n matka sopii hyvin pyöräiltäväksi tai käveltäviksi läpi vuoden. Kysymys on usein oikeista varusteista ja tottumuksista. Työmatkaliikunnasta muodostuu helposti rutiini, jolloin sen vaikutus terveyteen on pysyvämpi kuin yksittäisten tempausten tuoma kuntopiikki. Joka metri koituu omaksi eduksesi! Tottunut työmatkaliikkuja voi kokeilla uusia reittejä tai pari kertaa viikossa hankkia kotimatkalla kunnon hien pintaan. Noin tunti työmatkaliikuntaa viitenä päivänä viikossa on terveytesi peruskivi helposti aikaa säästäen - ja painonhallintakin helpottuu huomattavasti! KUNTOKORTTIKAMPANJALLA VAUHTIA TYÖMATKALIIKUNTAAN Ajalla voi jokainen Vaasan kaupungin työntekijä kerätä suorituskorttiin työmatkaliikuntasuorituksia. TYÖMATKAKUNTO- KORTTIA on saatavilla liikuntaosastolta Minna Backmanilta p. Suorituskortin palauttaneiden kesken arvotaan lokakuussa mukavia palkintoja. 18

19 MERITUULI - HAVSVINDEN 3/2007 Tiedotuksia Henkilöstöpalvelut on suljettu kesäloman ajan Aurinkoista kesää kaikille! Personalservicen håller semesterstängt Vi önskar er alla en solig sommar! KIITOKSET Lämmin kiitos kaikille muistamisesta jäädessäni eläkkeelle. Hilkka Lindholm, os.3 Lämmin kiitos Elviksen hallitus kiittää eläkeläisklubiaan & Heikki Lamminmäkeä erittäin onnistuneen teatteri-illan järjestämisestä APUA! HJÄLP! HELP! AU SECOUR! HILFE! SOCORRO! Osaatko auttaa hädässä olevaa? Kan du hjälpa den som är i nöd? Jos olet kiinnostunut ensiapukursseista, ota yhteyttä Vaasan Aluetyöterveyteen työterveyshoitaja/etk Minna Bonniin sähköpostitse. Är du intresserad av första hjälpkurser, ta kontakt till Vasa Regionala Företagshälsovård till företagshälsovårdare/ufh Minna Bonn via elpost. Kurssitoiminta alkaa syksyllä Kursverksamheten börjar på hösten Eri vaihtoehtoja kursseista mm. - elvytyskoulutus 3 h - hätäea 4/8h - EA 1/EA 2 - sähköalan ea-koulutus - PPE-D, defibrillointikurssi Terveisin, hälsningar; Olika kursalternativ bl.a - återupplivning 3 h - nödförstahjälp 4/8 h - FH1/FH2 - el-branchens fh-utbildning - HLR-D, defibrilleringskurs Tiesitkö? Kun soitat HÄTÄNUMEROON kaupungin alanumerosta, PAINA 0112 Visste du? Då du ringer till NÖDNUMRET från stadens undernummer VÄLJ

20

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Heti kun saavuimme Rantakylään, eräs mummo tuli ilmoittamaan meille, että sitä bingon pelluuta pitää sitte olla! Asukkaille oli tiedotettu etukäteen tulostamme,

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1 OTA OTA TALTEEN! HYVINVOINTIISI. TUTUSTU JA HAE WWW.PHT.FI AIKUISILLE PERHEILLE Hyvinvointijaksot 1 VUODEN -HYVINVOINTIJAKSOJEN HAKU HAKU ALKAA 15.10.2013 TUTUSTU UUSIIN JAKSOIHIN JA TARJONTAAMME VERKKOSIVUILLAMME

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) 1.6.2009 1. Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA Lähdimme vappuaamuna 1.5.jännittävälle elokuvamatkalle Irlantiin Kitisenrannan koulun pihalta. Mukana olivat Taneli Juntunen (9b), Joonas Tuovinen (9b),

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 Torstaina 4.10. saapuivat osallistujat ympäri Suomea ja Norjan Trondheimista. Illalla kokoonnuimme Kaplaakin kiltahuoneelle, jonne

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja:

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: TERVEYSKYSELY Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: Opiskelutyö edellyttää hyvää fyysistä ja psyykkistä kuntoa. Terveydentilasta ja kunnosta huolehtiminen on yksi elämän perusedellytyksistä. Pysähdy hetkeksi

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

BIDDY BASKET 2015 / New Orleans 11.-20.3.2015

BIDDY BASKET 2015 / New Orleans 11.-20.3.2015 DAY 1 BIDDY BASKET 2015 / New Orleans 11.-20.3.2015 Matka alkoi kun kokoonnuimme Helsinki-Vantaan lentokentälle 04.30. Härski ja Niko pitivät meille pienen palaverin ja aloimme hoitaa lähtömuodollisuuksia.

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

MAAILMANPERINTÖPÄIVÄT 12.-15.8.2010

MAAILMANPERINTÖPÄIVÄT 12.-15.8.2010 MAAILMANPERINTÖPÄIVÄT 12.-15.8.2010 Tule mukaan juhlimaan Merenkurkun saaristoa, yhteistä maailmanperintöämme! Kaikki maailmanperintöpäivien tapahtumat ovat yleisölle avoimia. TERVETULOA! OHJELMA Torstai

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman arviointi lv 2015-16

Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman arviointi lv 2015-16 Sivistyslautakunta 16.6.2016 70, oheismateriaali Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman arviointi lv 2015-16 Ohjaajat Anne Laukkanen Mirja Malinen (tiistaisin) Merja Miettinen Annika Niskanen

Lisätiedot

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Ranuan kr. kansanopiston erityislinja on tarkoitettu kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville. Toiminta käynnistyi vuonna 2003 kehitysvammaisten

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

SB-Pro pojat -99 ja -00 Eerikkilän leiri 5. 7.9.2014

SB-Pro pojat -99 ja -00 Eerikkilän leiri 5. 7.9.2014 SB-Pro pojat -99 ja -00 Eerikkilän leiri 5. 7.9.2014 Leiri alkaa perjanitaina 5.9. klo 17:00 ja loppuu sunnuntaina 7.9. noin klo 13:30. Eerikkilän urheilukeskuksen osoite on Urheiluopistontie 138, 31370

Lisätiedot

Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto

Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 0 Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto Setlementti Louhela ry Päätavoite KEHITTYVÄ OLOHUONEVERKOSTO VAHVISTAA TOIMINTAKYKYÄ, OSALLISUUTTA JA YHTEISÖLLISYYTTÄYTTÄ

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Fuengirola Fuengirola on kaupunki eteläisessä Espanjassa, Andalusian maakunnassa. Kaupunki sijaitsee Välimeren rannalla Costa del Solin eli Aurinkorannikon alueella.

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

T A L V I T Y H Y T - S E M I N A A R I - Turvallisuutta - Terveyttä - Työkykyä -

T A L V I T Y H Y T - S E M I N A A R I - Turvallisuutta - Terveyttä - Työkykyä - 10.- 1 1. 2. 2 0 1 5 V A A S A T A L V I T Y H Y T - S E M I N A A R I - Turvallisuutta - Terveyttä - Työkykyä - Aika: ti 10.2. klo 8-16 ke 11.2. klo 8-14 Paikka: auditorio Levón, Tervahovi Wolffintie

Lisätiedot

Koulutuskeskus Sedu, Kauhajoki

Koulutuskeskus Sedu, Kauhajoki Koulutuskeskus Sedu, Kauhajoki OPISKELIJAN OPAS Kauhajoki Lukuvuosi 2013-2014 SISÄLLYSLUETTELO: 1. HENKILÖKUNTA 3 2. RYHMÄT JA RYHMÄNOHJAAJAT 5 3. LUKUVUODEN TYÖPÄIVÄT 6 4. TYÖSSÄOPPIMISJAKSOT 7 5. UUSINTATENTIT

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

VAPAA- AIKAPALVELUIDEN KESÄTIEDOTE

VAPAA- AIKAPALVELUIDEN KESÄTIEDOTE VAPAA- AIKAPALVELUIDEN KESÄTIEDOTE 2014 PÄIVÄLEIRIT KESÄLLÄ 2014: Kevät on ehtinyt jo pitkälle ja kesä tekee reippaasti tuloaan. Tämähän tietysti tarkoittaa myös sitä, että vapaa-aikapalveluiden supersuositut

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Huang Jianin vierailu Helsingissä 21.6-3.7.2010

Huang Jianin vierailu Helsingissä 21.6-3.7.2010 Huang Jianin vierailu Helsingissä 21.6-3.7.2010 Mestari Liun oppilas Huan Jian Guilinista vieraili Helsingissä 21.6-3.7.2010 välisenä aikana. Hän tutustui Helsinkiin ja sen ympäristöön sekä myös Lahteen

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot