Maistraattien toimialuejaot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maistraattien toimialuejaot"

Transkriptio

1 Maistraattien toimialuejaot ja erikoistuminen 39/2010 Hallinnon kehittäminen

2

3 Maistraattien toimialuejaot ja erikoistuminen Valtiovarainministeriön julkaisuja 39/2010 Hallinnon kehittätminen

4 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) VALTIONEUVOSTO Puhelin (vaihde) Internet: Taitto: Pirkko Ala-Marttila/VM-julkaisutiimi Helsinki 2010

5 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, syyskuu 2010 Tekijät Maistraattien toimialuejakojen tarkoituksenmukaisuutta ja erikoistumismahdollisuuksien lisäämistä maistraateissa selvittänyt työryhmä Julkaisun nimi Maistraattien toimialuejaot ja erikoistuminen Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Julkaisu on saatavissa osoitteesta Asiasanat Maistraatit, aluejako, erikoistuminen Julkaisusarjan nimi ja numero Valtiovarainministeriön julkaisuja 39/2010 Julkaisun myynti/jakaja Valtiovarainministeriö, julkaisutiimi, s-posti: Painopaikka ja -aika Julkaistu ainoastaan sähköisessä muodossa ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sivuja 66 Hinta Kieli Suomi Tiivistelmä Työryhmä ehdottaa maistraattien määrän vähentämistä nykyisestä 24 maistraatista 11 maistraattiin. Ehdotus maistraattien uusiksi toimialueiksi on: maistraatti 1: Espoo ja Raasepori maistraatti 2: Vantaa, Hyvinkää ja Porvoo maistraatti 3: Helsinki maistraatti 4: Hämeenlinna ja Lahti maistraatti 5: Kymenlaakso ja Lappeenranta maistraatti 6: Turun seutu, Turunmaa ja Satakunta maistraatti 7: Vaasa, Kokkola ja Seinäjoki maistraatti 8: Tampere ja Keski-Suomi maistraatti 9: Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala maistraatti 10: Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu maistraatti 11: Lappi. Maistraattien toimialueiden laajentuminen antaisi entistä paremmat mahdollisuudet maistraattien sisäiseen erikoistumiseen, mistä seuraa mahdollisuus tiivistää organisaatiota ja tehostaa resurssien käyttöä. Muuttoilmoitusten käsittelyn siirtäminen pääkaupunkiseudun maistraateista on jo käynnistynyt. Työryhmän ehdotuksiin sisältyy myös kansainvälisluonteisten väestötietohallinnon tehtävien keskittämistä yhteen maistraattiin sekä ehdotuksia eräiden holhoustoimen tehtävien keskittämisestä.

6 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, september 2010 Författare Arbetsgruppen som utrett ändamålsenligheten hos magistraternas verksamhetsområdesindelning och utökandet av specialiseringsmöjligheterna inom magistraterna Publikationens titel Magistraternas verksamhetsområdesindelningar och specialisering Publikationens andra versioner Publikationen finns på finska på Nyckelord Publikationsserie och nummer Finansministeriet publikationer 39/2010 Beställningar/distribution Finansministeriets publikationsteam, e-post: Tryckeri/tryckningsort och -år Finns endast i elektronisk form ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sidor 66 Pris Språk Finska Sammandrag Arbetsgruppen föreslår att antalet magistrater minskas från de nuvarande 24 till 11 stycken. Förslaget till nya verksamhetsområden för magistraterna: magistrat 1: Esbo och Raseborg magistrat 2: Vanda, Hyvinge och Borgå magistrat 3: Helsingfors magistrat 4: Tavastehus och Lahtis magistrat 5: Kymmenedalen och Villmanstrand magistrat 6: Åboregionen, Åboland och Satakunta magistrat 7: Vasa, Karleby och Seinäjoki magistrat 8: Tammerfors och Mellersta Finland magistrat 9: Södra Savolax, Norra Savolax och Norra Karelen magistrat 10: Norra Österbotten och Kajanaland magistrat 11: Lappland Utvidgade verksamhetsområden skulle ge bättre möjligheter till intern specialisering inom magistraterna, vilket skulle göra det möjligt att komprimera organisationen och effektivisera användningen av resurser. Flyttandet av behandlingen av flyttanmälningar från magistraterna inom huvudstadsregionen har ledan inletts. Arbetsgruppen föreslår också att befolkningsdatauppgifter med internationell anknytning skulle koncentreras till en enda magistrat samt att vissa förmyndaruppgifter skulle koncentreras.

7 Description page Publisher and date Ministry of Finance, September 2010 Author(s) Working group examining the expediency of areas of operation and specialisation options of local register offices Title of publication Division into areas of operation of local register offices and their specialisation Parts of publication/ other versions released The publication is available in Finnish at Keywords Publication series and number Ministry of Finance publications 39/2010 Distribution and sale Ministry of Finance, publications team, Printed by Available in electronic form only ISBN (PDF) ISSN (PDF) No. of pages 66 Price Language Finnish Abstract The working group proposes that the number of local register offices be reduced from the existing 24 to 11 units. The proposed operating district breakdown is as follows: Local register office no. 1: Espoo and Raasepori Local register office no. 2: Vantaa, Hyvinkää and Porvoo Local register office no. 3: Helsinki Local register office no. 4: Hämeenlinna and Lahti Local register office no. 5: Kymenlaakso and Lappeenranta Local register office no. 6: Turku region, Turunmaa and Satakunta Local register office no. 7: Vaasa, Kokkola and Seinäjoki Local register office no. 8: Tampere and Central Finland Local register office no. 9: South Savo, North Savo and North Karelia Local register office no. 10: Northern Ostrobothnia and Kainuu Local register office no. 11: Lapland By expanding the areas of operation of the local register offices, it would be easier for the units to specialise in selected activities. This, in turn, would make it possible to consolidate organisational activities and make more effective use of resources. The process of relocating the system of change of address notifications away from the Helsinki metropolitan area has already been set in motion. One of the proposals made by the working group is to gather together into one local register office administrative population registration tasks of an international nature. The working group also put forward a suggestion that certain guardianship functions could be brought together.

8

9 Valtiovarainministeriölle Valtiovarainministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia selvitys maistraattien toimialuejakojen tarkoituksenmukaisuudesta sekä tehdä ehdotus mahdollisesti tarvittaviksi uudistuksiksi. Työryhmän tuli selvittää myös ne tehtävät, jotka soveltuisivat uusiksi erikoistumistehtäviksi. Työryhmän toimikausi oli Työryhmän tehtävänä oli selvittää nykyisten maistraattien toimialueiden tarkoituksenmukaisuus ja tehdä ehdotus maistraattien uusista toimialueista. Lisäksi työryhmän tuli selvittää erikoistumiseen soveltuvat tehtävät ja tehdä ehdotus, mitkä tehtävät soveltuvat mihinkin maistraatteihin siirrettäväksi erikoistumistehtävinä. Työryhmän puheenjohtajana toimi hallitusneuvos Leena Lehtonen valtiovarainministeriöstä. Työryhmän jäseninä toimivat neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen valtiovarainministeriöstä asti, ylitarkastaja Miira Lehto valtiovarainministeriöstä, kehityspäällikkö Jukka Mäkelä Väestörekisterikeskuksesta, kehittämispäällikkö Merja Koponen Itä-Suomen aluehallintovirastosta, ylitarkastaja Marja-Leena Martikainen Itä-Suomen aluehallintovirastosta, kehittämispäällikkö Aila Heusala Itä-Suomen aluehallintovirastosta, maistraatin päällikkö Auli Peltoniemi Keski-Suomen maistraatista, maistraatin päällikkö Ari Heikkinen Kainuun maistraatista, maistraatin päällikkö Kari Ranta Vantaan maistraatista lähtien, henkikirjoittaja Maria Lunabba Vaasan maistraatista, maistraatin päällikkö Tom Marsti Juko ry:n edustajana, tarkastaja Kari Laaksonen ProUnioni ry:n edustajana ja tarkastaja Leena Kälkäjä JHL ry:n edustajana. Työryhmän sihteereinä toimivat ylitarkastaja Miira Lehto valtiovarainministeriöstä ja ylitarkastaja Marja-Leena Martikainen Itä-Suomen aluehallintovirastosta.

10 Saatuaan työnsä päätökseen työryhmä luovuttaa raporttinsa valtionvarainministeriölle. Raporttiin sisältyy Leena Kälkäjän eriävä mielipide. Helsingissä Leena Lehtonen Miira Lehto Jukka Mäkelä Merja Koponen Marja-Leena Martikainen Aila Heusala Auli Peltoniemi Ari Heikkinen Kari Ranta Maria Lunabba Tom Marsti Kari Laaksonen Leena Kälkäjä

11 11 Sisältö 1 Valtion aluehallinnon uudistus ja sen vaikutus maistraatteihin Valtion paikallishallinnon rakenteen muutos Maistraattien toimialuejakoja koskevat muutokset vuosina Maistraattien uusien toimialuejakojen suunnittelussa huomioon otettavia tekijöitä Yhdenmukaiset aluejaot Kielelliset oikeudet Palvelujen kysyntä ja saatavuus Maistraattien ohjaukseen ja johtamiseen kohdistuvat muutostarpeet Yleislinjauksia vaihtoehtojen tarkastelussa Ehdotukset toimialuejaoiksi ja perustelut Erikoistuminen Selvitys maistraattien uusiksi erikoistumistehtäviksi soveltuvista tehtävistä Väestötietojärjestelmätehtävät Kansainvälisluonteisia väestökirjahallinnon tehtäviä Muuttoilmoitukset Holhoustoimen tehtävät Muita erikoistumistehtäviä Ehdotukset erikoistumistehtäviksi Erikoistuminen laajempien maistraattikokonaisuuksien sisällä Valtakunnalliset erikoistumistehtävät Kansainvälisluonteisia väestökirjahallinnon tehtäviä Muuttoilmoitukset: merkintöjen tekeminen VTJ:ään Holhoustoimen tehtäviä Muita tehtäviä...55

12 12 8 Palvelujen saatavuuden turvaaminen toimialuejakojen muutoksissa Henkilöstöpoliittiset vaikutukset Liite 1. Väkiluku alueittain sekä väestömäärän muutos Liite 2. Maistraattien toimialueiden väestömäärät ja henkilötyövuodet...62 Liite 3. Kartta ehdotetuista maistraattien uusista toimialueista...63 Eriävä mielipide...65

13 13 1 Valtion aluehallinnon uudistus ja sen vaikutus maistraatteihin Suomen aluehallinnossa toteutettiin lukien laaja uudistus. Aikaisempien lääninhallitusten, työvoima- ja elinkeinokeskusten, ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen, työsuojelupiirien ja tiepiirien tehtävät on koottu kahteen uuteen monialaiseen viranomaiseen, aluehallintovirastoihin (AVI) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin (ELY). Aluehallintovirastoja on kuusi, minkä lisäksi niille kuuluvia tehtäviä hoitaa Ahvenanmaalla Ahvenanmaan valtionvirasto. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia on 15. Aluehallintovirastojen yleishallinnollinen ohjaus kuuluu valtionvarainministeriölle. Aluehallintovirastojen alaisuudessa toimivat valtion paikallisviranomaisina maistraatit. Maistraattien ohjaus, kehittäminen ja valvonta on lukien keskitetty Itä-Suomen aluehallintovirastolle, jossa tätä tehtävää hoitaa vastuualueista erillinen maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö. Ennen aluehallintouudistuksen voimaan tuloa maistraattien ohjaus- ja valvontatehtävät kuuluivat Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomen lääninhallituksille. Maistraattien palkkaus- ja työnantajapolitiikkaan liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä huolehtii niin ikään Itä-Suomen aluehallintovirastoon sijoitettu, vastuualueista erillisenä yksikkönä toimiva työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkayksikkö. Tämä yksikkö huolehtii sekä aluehallintovirastoja että maistraatteja koskevien tarkentavien virkaehtosopimusten valmistelusta, neuvottelemisesta ja hyväksymisestä sekä työnantaja- ja palkkapolitiikan valmistelusta, mitkä tehtävät aiemmin kuuluivat valtiovarainministeriölle. Maistraatit ovat kuuluneet valtiovarainministeriön hallinnonalalle vuodesta 2008 alkaen. Maistraattien eri toimialojen ohjaamisesta ja niiden kehittämisestä vastaavat valtiovarainministeriön lisäksi oikeusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Väestörekisterikeskus, Patentti- ja rekisterihallitus ja lukien Kuluttajavirasto. Rekisterihallinnon laajaalaisten kehittämishankkeiden ohjausta ja seurantaa sekä eri hallinnonaloille kuuluvien toimintojen yhteensovittamista varten valtiovarainministeriö on asettanut kolmeksi vuodeksi rekisterihallinnon yhteistyöryhmän, johon on nimetty edellä mainittujen maistraatteja ohjaavien viranomaisten, maistraattien ja henkilöstöjärjestöjen edustajat.

14 14 Aluehallinnon uudistaminen vuoden 2010 alusta lukien on edellä kuvatuin tavoin merkinnyt suuria muutoksia erityisesti maistraattien ohjaukseen ja kehittämiseen. Rakenteellisia muutoksia ei uudistuksen seurauksena ole vielä tehty.

15 15 2 Valtion paikallishallinnon rakenteen muutos Valtion paikallishallinnon rakenne on 2000-luvulla, erityisesti sen ensimmäisen vuosikymmenen loppupuoliskolla, kokenut merkittäviä muutoksia. Vuoden 2008 alusta lakkautettiin kihlakuntajärjestelmä. Tämä tarkoitti 77 kihlakunnanviraston purkautumista sektorikohtaisiksi (poliisi, maistraatti, ulosotto, syyttäjätoimi) virastoiksi. Kihlakunnat jäivät kuitenkin olemaan valtion paikallishallinnon toimialuejakona ja valtion paikallishallinto järjestetään edelleen kihlakunnittain, kuten valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetussa laissa (126/1992) säädetään. Paikallisviranomaisten toimialueet ovat lisäksi viime vuosina laajentuneet. Poliisilaitosten määrä on vähentynyt 90 poliisilaitoksesta 24 poliisilaitokseen vuonna Syyttäjätoimessa muodostettiin 64 syyttäjäyksiköstä 15 uutta syyttäjänvirastoa alkaen. Ulosottotoimessa on muodostettu 51 ulosottopiiristä 22 ulosottovirastoa vuoden 2008 alusta. Maistraateissa on tapahtunut myös yhdistymisiä siten, että maistraattien määrä on vähentynyt 37 maistraatista 24 maistraattiin. Valtion paikallishallinnon toimialueet vastaavat laajuudeltaan pääosin maakuntia tai ovat niitä laajempia. Kehitys paikallishallinnossa on johtanut siihen, että valtion paikallishallintoa ei perinteisessä merkityksessä enää ole. Valtion paikallishallintoa uudistetaan hallinto- ja palvelurakenteiden uudistamisen seurauksena. Paikallishallinnon asemaa ja kehittämismalleja koskevia selvityksiä valmistellaan. Valtion paikallishallinnon viranomaisten toimialueiden laajentaminen antaa paremmat mahdollisuudet tehtävien uudelleen järjestelyille, erikoistumisen toteuttamiselle laajemman alueen sisällä ja siten toimintojen tuloksellisuuden parantamiselle. Toimialuejakotarkastelujen yhteydessä tulee samanaikaisesti kehittää palvelurakenteita. Väestömuutosten heijastumat Valtion paikallishallinnon päätehtävät liittyvät niiden toimialueiden asukkaiden ja yritysten palvelemiseen. Tämän vuoksi niiden kannalta merkittävimpiä ympäristömuutoksia ovat väestömuutokset ja yritystoiminnan muutokset.

16 16 Näistä väestön määrän muutokset vaikuttavat suorimmin valtion paikallishallinnon viranomaisten työmääriin ja sitä kautta toiminnan edellytyksiin. Suomessa on jo jonkin aikaa edennyt kehitys, jossa suuri osa maakunnista menettää väestöä ja väestöä lisääviä maakuntia on lähinnä suurimpien kaupunkikeskusten ympärillä. Väestöä menettävillä alueilla myös valtion paikallishallinnon yksiköiden palvelujen kysyntä vähenee. Viimeaikainen toimialueiden laajentuminen kuitenkin lieventää tämän ilmiön vaikutusta verrattuna muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen, jossa toimialueet olivat pienempiä. Erityisesti alueiden sisäinen väestön keskittyminen ei vaikuta kovin paljoa viranomaistasolla, koska toimialueeseen saattaa kuulua vähenevän ja kasvavan väestön kuntia tai seutuja. Valtakunnallisen väestönkasvun alueilla sijaitsevat valtion paikallishallinnon yksiköt kohtaavat palvelujen kysynnän kasvua väistämättä. Kysyntätilanteiden erilaistuminen nykyisillä suurillakin valtion paikallishallinnon toimialueilla vaikuttaa itse viranomaisten lisäksi hallintoon ainakin ohjauksen osalta. Myös väestöä lisäävissä maakunnissa viranomaisten toimialueilla voi olla väestöä menettäviä seutuja. Väestön sijoittumiseen ympäristötekijänä liittyy läheisesti liikenneyhteyksien kehittyminen toimialueilla. Väestön vähenemiseen ja ikääntymiseen usein liittyy julkisen liikenteen väheneminen alueilla. Paitsi väestön määrän muutokset myös väestön rakenteen muutokset vaikuttavat valtion paikallishallinnon viranomaisiin. Väestön ikääntyminen vaikuttaa siihen, millaisia palveluja väestö tarvitsee ja kysyy. Ikääntyvän väestön osuuden kasvaessa esimerkiksi holhoustoimen palvelujen kysyntä kasvanee ja rikoksien määrä vähentynee. Ikääntyminen vaikuttaa paitsi palvelujen kysyntään myös viranomaisten työvoiman saantiin ainakin väestötappioalueilla. Väestön rakenteen muutoksiin kuuluu myös maahanmuuttajien osuuden kasvaminen väestöstä. Tämäkin muutostekijä vaikuttaa maan eri osissa eri intensiteetillä. Maahanmuuttajat tarvitsevat ja käyttävät hieman eri palveluja kuin syntyperäiset asukkaat ja heidän kielitaitonsa asettaa omat vaatimuksensa valtion paikallishallinnon palveluille. Julkisen sektorin tuottavuus Väestömuutoksista seuraa hallinnon rakenteiden muutostarpeita sekä vaade toiminnan tehostamiseen Valtionhallinnon tuottavuusohjelman tarkoituksena on vähentää valtion työvoiman tarvetta, mistä aiheutuu myös tarve vähentää henkilöstöä valtion hallinnossa. Näiden tarpeiden yhteensovittaminen muihin muutoslinjoihin on yhtäältä tuotantomenetelmien haaste (miten palvelut järjestetään), hallinnonalojen johtamisen haaste (mitä palveluja järjestetään) ja ohjauksen haaste (miten sopeuttaminen ohjelmoidaan erilaisissa tilanteissa oleviin paikallisiin yksiköihin).

17 17 3 Maistraattien toimialuejakoja koskevat muutokset vuosina Sisäasiainministeriön asettaman työryhmän ehdotuksiin perustuen maistraattien toimialuejakoja on vuodesta 2005 lukien tarkistettu yhdistämällä maistraatteja, jolloin maistraattien määrä on vähentynyt 37 maistraatista nykyiseen 24 maistraattiin. Yhdistämällä muodostettiin: Pohjois-Karjalan maistraatti (Joensuun ja Pielisen-Karjalan maistraatit) Kymenlaakson maistraatti (Kotkan ja Kouvolan maistraatit) Pohjois-Savon maistraatti (Ylä-Savon ja Kuopion maistraatit) Etelä-Savon maistraatti (Mikkelin ja Savonlinnan maistraatit) Espoon maistraatti (Espoon ja Lohjan maistraatit) Turun seudun maistraatti (Turun, Vakka-Suomen ja Salon maistraatit) Satakunnan maistraatti (Porin ja Rauman maistraatit) Keski-Suomen maistraatti (Jyväskylän, Jämsän ja Saarijärven maistraatit) Pohjois-Pohjanmaan maistraatti (Oulun ja Raahen maistraatit) ja Lapin maistraatti (Rovaniemen, Kemin ja Lapin maistraatti) Maistraattien nykyiset toimialueet ovat asukasluvultaan vielä paljonkin toisistaan poikkeavia. Pienimmän maistraatin toimialueen asukasluku on ja suurimman Pienimmän maistraatin henkilötyövuosien määrä on vajaa 5 ja suurimman 89. Maistraattien laajan tehtäväkentän hoitaminen pienimmissä maistraateissa on vaikeampaa kuin suuremmissa, joissa on mahdollisuuksia erikoistuneempaan työnjakoon ja sijaisuuksien järjestelyihin. Maistraattien toimialuejakoja tulisi edelleen tarkistaa niin, että resurssien käyttö voidaan organisoida mahdollisimman tehokkaasti maistraatin toimialueella ja ajatellen maistraattikokonaisuutta.

18 18

19 19 4 Maistraattien uusien toimialuejakojen suunnittelussa huomioon otettavia tekijöitä 4.1 Yhdenmukaiset aluejaot Valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain mukaan valtion paikallishallinto järjestetään kihlakunnittain. Lakia sovelletaan poliisitoimen, syyttäjäntoimen, ulosottotoimen ja maistraattien sekä, sen mukaan kuin erikseen säädetään, muun valtion paikallishallinnon aluejakoihin. Palveluja ja kansalaisten oikeusturvaa parannettaessa on otettava huomioon, mitä perustuslain 17 :ssä säädetään kielellisistä perusoikeuksista. Kunkin maistraatin toimialueena on yksi tai useampi kihlakunta. Maakuntapohjaisia maistraatteja (16) tällä hetkellä ovat: Kymenlaakson, Lahden, Hämeenlinnan, Lappeenrannan, Tampereen, Satakunnan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Vaasan, Seinäjoen, Kokkolan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maistraatit. Poliisilaitoksia (24) on nykyisen Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella 8, joista Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen poliisilaitokset ovat maakuntapohjaisia, nykyisen Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella on 2 poliisilaitosta ja molemmat ovat maakuntapohjaisia (Varsinais-Suomi, Satakunta), Länsi-ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella on 5 poliisilaitosta, joista 3 on maakuntapohjaisia (Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Etelä-Pohjanmaa), Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella on 3 poliisilaitosta, jotka ovat maakuntapohjaisia (Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala), Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella on 4 poliisilaitosta, joista Kainuun poliisilaitos on maakuntapohjainen ja Lapin aluehallintoviraston alueella on 2 poliisilaitosta. Maakuntapohjaisia poliisilaitoksia on siis 12. Ulosoton paikallisviranomaisia ulosottovirastoja on 22, joista maakuntapohjaisia (13) ovat Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan ja Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, ja Kainuun ulosottovirastot (ulosottopiirit).

20 20 Tavoite valtionhallinnon aluejakojen yhtenäisyydestä ei ole toteutunut, mikä osaltaan on vaikeuttanut hallinnon kehittämistä. Läänien lakkaaminen aluejakoina ja maistraattien ohjauksen kokoaminen yhteen aluehallintovirastoon lukien antaa uusia mahdollisuuksia maistraattien toiminnan tehostamiseen ja tuottavuuden parantamiseen keinona maistraattien yhdistäminen ja toimialueiden laajentaminen. 4.2 Kielelliset oikeudet Maistraattien toimialueita järjestettäessä on otettava huomioon myös perustuslain ja kielilain säännökset. Espoon, Vantaan, Helsingin, Porvoon, Kymenlaakson, Turun seudun sekä Kokkolan maistraatit ovat kaksikielisiä. Asukkaiden enemmistö on suomenkielinen. Raaseporin, Turunmaan ja Vaasan maistraatit ovat kaksikielisiä maistraatteja ja asukkaiden enemmistö on ruotsinkielinen. Muut maistraatit ovat suomenkielisiä. Maistraatteja yhdistettäessä tulee myös ottaa huomioon se, miten kielelliset oikeudet toteutuvat, jos kaksikielinen, ruotsinkielienemmistöinen maistraatti ja/tai kaksikielinen, suomenkielienemmistöinen maistraatti ja/tai yksikielinen suomenkielinen maistraatti yhdistyvät. Paikallispoliisissa toteutetussa uudistuksessa ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi muodostettiin kaksikielisistä enemmistöltään ruotsinkielisistä Raaseporin, Pietarsaaren, Mustasaaren, Närpiön ja Turunmaan kihlakunnan alueista alueellisia yksiköitä, joiden kielellinen asema (kaksikielinen ruotsin kielen enemmistöinen) ja työkieli (ruotsi) säilyivät entisenä. Ulosottotoimen uudistuksessa ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi säädettiin ulosottotoimen hallinnosta annetussa asetuksessa Helsingin, Itäja Keski-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan sekä Varsinais-Suomen ulosottovirastoissa kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena yhteen kihlakunnanvoudin virkaan ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Perustuslaki ja kielilaki Perustuslain 6 sisältää yhdenvertaisuusperiaatetta koskevat säännökset. Pykälän 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Pykälän 2 momentissa todetaan, että ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan mm. kielen perusteella. Perustuslain 22 :ssä säädetään perusoikeuksien turvaamisesta. Pykälän mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Säännös edellyttää julkiselta vallalta perusoikeusmyönteistä toimintaa ja lainsäädännön tulkintaa.

21 21 Perustuslain 17 :n 1 momentin mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Pykälän 2 momentin mukaan jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on säännöksen mukaan huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Perustuslain momentin mukaan hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Kansalliskieliä koskeva yleislainsäädäntö Viranomaisen velvollisuus on antaa palvelua kahdella kielellä. Kielellisten perusoikeuksien toteuttamisen kannalta keskeinen laki on kielilaki (423/2003), jonka tavoitteena on muun muassa, että kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin täytyy erikseen vedota (kielilain 2 2 mom.). Valtion viranomaisessa jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia (10 ). Viranomaiset ovat joko yksi- tai kaksikielisiä. Viranomainen on kaksikielinen, jos sen virka-alueeseen kuuluu yksikin kaksikielinen kunta (6 1 mom. 2 kohta). Kielilain 23 sisältää säännökset viranomaisten velvollisuudesta toteuttaa kielellisiä oikeuksia käytännössä. Viranomaisen tulee toiminnassaan omaaloitteisesti huolehtia siitä, että yksityishenkilön kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä (23 1 mom.). Kaksikielisen viranomaisen tulee palvella yleisöä suomeksi ja ruotsiksi sekä palvelussaan että muussa toiminnassaan osoittaa yleisölle käyttävänsä molempia kieliä (23 2 mom.). Viranomaisen on toiminnassaan edistettävä molempien kansalliskielten käyttöä (35 3 mom.) Kaksikielisen viranomaisen tulee tarjota alueensa asukkaille kaikki palvelut suomen ja ruotsin kielellä yhtäläisin ehdoin, riippumatta enemmistön kielestä. Palvelulla tarkoitetaan niin suullista palvelua esimerkiksi puhelimessa ja henkilökohtaisessa asiakaspalvelussa että kirjallista palvelua esimerkiksi viranomaisen vastauksissa. Keskeistä on, että viranomaisen on tarjottava palvelut suomen ja ruotsin kielellä oma-aloitteisesti, ja ilman että asiakkaan tarvitsee vedota oikeuksiinsa (2 2 mom.). Edelleen kielellisten oikeuksien on toteuduttava myös käytännössä. Tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että lomakkeiden, verkkosivujen ja muun materiaalin on oltava yhtä helposti saatavilla molemmilla kansalliskielillä ja ettei asiakasta saa pyytää vaihtamaan kieltä. Kaksikielisen viranomaisen tulee myös osoittaa yleisölle käyttävänsä molempia kieliä. Tämä merkitsee, että viranomaisella tulee olla sekä suomen- että

22 22 ruotsinkielinen nimi ja, jos sellaisia käytetään, lyhenne. Edelleen viranomaisen kirjepohjissa, logossa, opasteissa, lomakkeissa ja muissa julkaisuissa on käytettävä molempia kieliä ja puhelinvaihteen on vastattava molemmilla kielillä. Valtion viranomaisten henkilöstön kielitaito Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003) määrittelee muun muassa perusteet henkilöstön kielitaitoa koskeville kelpoisuusvaatimuksille. Valtion viranomaisten henkilöstölle voidaan asettaa kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia vain lailla taikka lain nojalla valtioneuvoston tai asianomaisen ministeriön asetuksella (5 ). Kaksikielisessä valtion viranomaisessa, jossa enemmistön kielenä on suomen kieli, niissä viroissa, joissa laissa tai asetuksessa on säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkinto, on kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena erinomainen suomen kielen kirjallinen ja suullinen taito sekä tyydyttävä ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen taito. Vastaavasti kaksikielisessä valtion viranomaisessa, jossa enemmistön kielenä on ruotsin kieli, kelpoisuusvaatimuksena on erinomainen ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen taito sekä tyydyttävä suomen kielen kirjallinen ja suullinen taito. Yksikielisessä suomenkielisessä valtion viranomaisessa on kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena erinomainen suomen kielen kirjallinen ja suullinen taito sekä tyydyttävä ruotsin kielen ymmärtämisen taito (6 1 mom.). Edellä mainituista suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista voidaan kuitenkin valtioneuvoston asetuksella säätää poikkeuksia seuraavin edellytyksin: jos työtehtävät sitä edellyttävät tai, jos eri kielten käyttämistä edellyttävien työtehtävien jako viranomaisessa sen sallii, taikka vaatimuksista poikkeamiselle on muita erityisen painavia syitä (6 3 mom.). Suomen ja ruotsin kielten taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista on lisäksi aina säädettävä, jos henkilöstön tehtäviin kuuluu yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta merkittävää julkisen vallan käyttöä (5 ). Muulle henkilöstölle kuin sille, jolla on säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkinto, asetettavista suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella (6 4 mom.). Valtioneuvoston asetuksella voidaan myös antaa valtuutus suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten säätämiseen asianomaisen ministeriön asetuksella niissä tapauksissa, joissa henkilöstölle ei kielitaitovaatimusten lisäksi aseteta muita kelpoisuusvaatimuksia. Lain perusteella on annettu valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003). Laissa tai asetuksessa säädetty kielitaito osoitetaan, jos kyseessä ei ole henkilön äidinkieli, aina muodollisella kielikokeella (lain 10 1 mom.), toisin sanoen joko valtionhallinnon kielitutkinnolla, joka voi sisältyä myös korkeakoulututkintoon, tai yleisellä kie-

23 23 likokeella. Tällaista kielitaitoa ei näin ollen voi osoittaa esimerkiksi viranhaun yhteydessä tehtävällä haastattelulla tai kokemusperäisesti. Kielitutkinnossa voidaan osoittaa: 1) suomen tai ruotsin kielen suullinen taito, 2) suomen tai ruotsin kielen kirjallinen taito sekä 3) suomen tai ruotsin kielen ymmärtämisen taito (asetuksen 1 1 mom.). Kielitaidon taitotasoja on kolme: erinomainen (ennen: täydellinen), hyvä tai tyydyttävä (asetuksen 1 2 mom.). Myös muulta henkilöstöltä kuin siltä, jolla on säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkinto, tulee aina olla tehtävien hoitamiseksi riittävä kielitaito (2 ). Henkilöstön kielitaidon ylläpitäminen on työantajan vastuulla (2 ). Viranomaisten on koulutusta järjestämällä ja muilla henkilöstöpoliittisilla toimilla huolehdittava, että sen henkilöstöllä on riittävä kielitaito viranomaisen tehtävien hoitamiseksi laissa asetettujen vaatimusten mukaisesti. Virkaa täytettäessä ja muuhun palvelussuhteeseen henkilöstöä otettaessa on varmistauduttava siitä, että palvelukseen otettavalla on työtehtävien edellyttämä kielitaito (3 ). 4.3 Palvelujen kysyntä ja saatavuus Palvelujen saatavuutta arvioitaessa on otettava huomioon sekä palvelujen tarjonta että kysyntä. Kysynnän arvioinnissa voidaan tarkastella toisaalta maistraatin toimialueen asukaslukua ja sen kehitystä ja toisaalta maistraatin eri tehtäväryhmien asiakasmääriä. Palvelujen tarjonnan arvioinnissa voidaan käyttää kriteereinä maistraattien toimipaikkojen sijaintia fyysistä asiointia edellyttävissä palveluissa, henkilöstömääriä maistraateittain ja tulosalueittain sekä käsittelyaikoja. Muuttotaseen suhteen Suomen maakunnat jakautuvat kutakuinkin tasan positiivisiin ja negatiivisiin. Positiivisin muuttotase oli vuonna 2009 Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Negatiivisin muuttotase taas oli Kainuussa ja Etelä-Savossa. Muutto suuntautuu pääasiallisesti maan etelä-, länsi- ja keskiosiin. Liite 1. Liitteestä 2 ilmenevät maistraattien toimialueiden väestömäärät ja henkilötyövuodet vuosilta ja henkilötyövuodet myös vuodelta Vaihteluväli on sangen suuri. Asiakaskeskeinen palvelutuotanto Yhteiskunnan kannalta arvokkaita tuloksia ja vaikuttavuutta aikaansaadaan jatkossa yhä enemmän yhdessä asiakkaiden kanssa. Asiakaskeskeisen palvelutuotannon lähtökohta tulisi olla suunnittelu monenlaisten ihmisten tarpeisiin ja olosuhteisiin. Tämä tarkoittaa rakenteiden ja toimintatapojen muokkautumista ihmisten mukaan. Lähtökohtana on tällöin monikanavainen palvelu-

Oikeusministeriön suositus kielitaidon huomioon ottamisesta työhönotossa valtion viranomaisissa ja tuomioistuimissa

Oikeusministeriön suositus kielitaidon huomioon ottamisesta työhönotossa valtion viranomaisissa ja tuomioistuimissa OIKEUSMINISTERIÖ 3/58/2005 OM 24.2.2005 Ministeriöille, oikeuskanslerinvirastolle, tuomioistuimille, oikeusministeriön hallinnonalan virastoille ja laitoksille Kielilaki ja laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä

Lisätiedot

Luonnokset Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maistraattien yhdistämisestä aiheutuviksi asetusmuutoksiksi

Luonnokset Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maistraattien yhdistämisestä aiheutuviksi asetusmuutoksiksi 1(1) Liite 3 (suomi) Luonnokset Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maistraattien yhdistämisestä aiheutuviksi asetusmuutoksiksi 1. Valtioneuvoston asetus maistraattien toimialueista Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Kielenhuoltoseminaari 10.4.2015 Tukholmassa Ylitarkastaja Maria Soininen Oikeusministeriö, Helsinki 1 Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen perustuslain 17 : Oikeus

Lisätiedot

ALUEHALLINTO UUDISTUU. Invalidiliiton järjestöpäivät 31.1-1.2.2009 Kehittämisjohtaja Marko Puttonen

ALUEHALLINTO UUDISTUU. Invalidiliiton järjestöpäivät 31.1-1.2.2009 Kehittämisjohtaja Marko Puttonen ALUEHALLINTO UUDISTUU Invalidiliiton järjestöpäivät 31.1-1.2.2009 Kehittämisjohtaja Marko Puttonen Aluehallinnon uudistamishanke Tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun

Lisätiedot

Kieli valtionhallinnossa

Kieli valtionhallinnossa Kieli valtionhallinnossa Tässä kappaleessa kerrotaan kielellisistä oikeuksista valtionhallinnossa sekä kuntalaisten näkemyksistä siitä, miten kielelliset oikeudet käytännössä toteutuvat: Kieli viranomaisissa

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti 18.6.2008 Sisällysluettelo Työryhmän tausta ja tehtävät... 2 Aluejakotyöryhmän työskentely... 3 Valtion aluejaotuksissa huomioon

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka Nopea apu Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta Turvallisempi huominen Hyvinkää 23.1.2013 Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka YLE 23.1.2013 klo 7:04 Texasin opistoammuskelu oli kahden kiista Sanakopuna

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 906. Asetus. puolustushallinnon rakennuslaitoksesta annetun asetuksen 4 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1997

SISÄLLYS. N:o 906. Asetus. puolustushallinnon rakennuslaitoksesta annetun asetuksen 4 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1997 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1997 N:o 906 912 SISÄLLYS N:o Sivu 906 Asetus puolustushallinnon rakennuslaitoksesta annetun asetuksen 4 :n muuttamisesta... 3579 907

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari 13.4.2010 Pori Lounais-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Rauno Saari 12.4.2010 1 Aluehallinnon uudistus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kaksi uutta

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,

Lisätiedot

6.9.2013 Marina Palace. aluehallintovirastosta

6.9.2013 Marina Palace. aluehallintovirastosta 6.9.2013 Marina Palace Ajankohtaista Lounais-Suomen aluehallintovirastosta Johtaja Mikael Luukanen 6.9.2013 1 Valtion aluehallinto Aluehallintovirastot 6 kpl Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Magistrate (Meldeämter) in Finnland. ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan maistraatti:

Magistrate (Meldeämter) in Finnland. ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan maistraatti: Magistrate (Meldeämter) in Finnland Register Office of Espoo Itätuulentie 1 P.O.B. 49 02101 ESPOO Tel.: (029) 553 9301 Fax: (029) 553 6326 info.lansi-uusimaa@maistraatti.fi ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

uudet tehtävät konsultaation kannalta

uudet tehtävät konsultaation kannalta Aluehallintouudistus ja Valviran uudet tehtävät konsultaation kannalta Ylitarkastaja Keijo Mattila Lapin lääninhallitus Verkkokonsulttien työkokous Rovaniemellä 26.11.2009 1 Aluehallinto uudistuu 1.1.2010

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Valtio Expo 20.5.2014. Hallitusneuvos Tarja Hyvönen

Valtio Expo 20.5.2014. Hallitusneuvos Tarja Hyvönen Valtio Expo 20.5.2014 Hallitusneuvos Tarja Hyvönen 2 Velvollisuus käyntiasioinnin turvaamiseen Perustuslain hyvän hallinnon periaate Pääsy hallinnon palveluihin turvattava myös niille, jotka eivät voi,

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2012

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2012 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2012 Ensirekisteröinnit ajoneuvolajeittain Muutos Osuus 01/2012 01/2011 (%) (%) Henkilöautot yhteensä 14 263 13 788 3,4 89,9 joista matkailuautoja 105 87 20,7 0,7 joista

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

HE 45/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi käräjäoikeuslakia

HE 45/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi käräjäoikeuslakia HE 45/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi käräjäoikeuslain ja tuomareiden nimittämisestä annetun lain 12 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi käräjäoikeuslakia siten, että

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto,

Lisätiedot

turvaamaan erikielisen palvelun saatavuuden muun muassa asettamalla yksikkökohtaisia kielivaatimuksia alueellisten yksiköiden henkilöstöille.

turvaamaan erikielisen palvelun saatavuuden muun muassa asettamalla yksikkökohtaisia kielivaatimuksia alueellisten yksiköiden henkilöstöille. YHTEENVETO Tämä selvitys on tehty osana Hallintoratkaisujen kielelliset seuraukset (Förvaltningslösningars språkliga konsekvenser (SpråKon)) -projektia, ja siinä kerrotaan paikallisten hallintoyksiköiden

Lisätiedot

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Tulli Tilastointi Tilastojohtaja Timo Koskimäki Toimiala Online-seminaari 12.10.2011 Sisällys: Ulkomaankauppa maakunnittain tilasto

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Hallinnon haasteet. Aluehallinnon uudistamishankkeen alueseminaari Kuopio 26.11.2007. Itä-Suomen lääninhallitus Maaherra Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen

Hallinnon haasteet. Aluehallinnon uudistamishankkeen alueseminaari Kuopio 26.11.2007. Itä-Suomen lääninhallitus Maaherra Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen Aluehallinnon uudistamishankkeen alueseminaari Kuopio Hallinnon haasteet Itä-Suomen lääninhallitus Maaherra Lapin lääni väestö 186 400 Rovaniemi Oulu Oulun lääni väestö 460 890 Länsi-Suomen lääni väestö

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖN ASETUS OIKEUSAPUPIIREISTÄ SEKÄ OIKEUSAPUTOIMISTOJEN TOIMIPAIKOISTA JA EDUNVALVONTA-ALUEISTA

OIKEUSMINISTERIÖN ASETUS OIKEUSAPUPIIREISTÄ SEKÄ OIKEUSAPUTOIMISTOJEN TOIMIPAIKOISTA JA EDUNVALVONTA-ALUEISTA LUONNOS 12.4.2013 OIKEUSMINISTERIÖN ASETUS OIKEUSAPUPIIREISTÄ SEKÄ OIKEUSAPUTOIMISTOJEN TOIMIPAIKOISTA JA EDUNVALVONTA-ALUEISTA 1 Yleistä Valtion oikeusaputoimistoista annetun lain (258/2002) 2 :n mukaan

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Oikeusministeriö, Helsinki 2013 18.4.2013 Julkaisun

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Luonnos Pora III työryhmälle paikallispoliisin palveluverkoston muutoksista - palveluverkostokartat poliisilaitosalueittain

Luonnos Pora III työryhmälle paikallispoliisin palveluverkoston muutoksista - palveluverkostokartat poliisilaitosalueittain Osastopäällikkö Kauko Aaltomaa 23..22 Luonnos Pora III työryhmälle paikallispoliisin palveluverkoston muutoksista - palveluverkostokartat poliisilaitosalueittain - sisäistä valmistelua ja hanketyöryhmän

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista

Lisätiedot

Khall 30.5.2013 180, liite nro 3

Khall 30.5.2013 180, liite nro 3 Khall 30.5.2013 180, liite nro 3 LUONNOS 12.4.2013 OIKEUSM1JISTEfflÖN ASETUS OIKEUSAPUPIIREISTÄ SEKÄ OIKEUSAPUTOIMISTOJEN TOIMIPAIKOISTA JA EDUNVALVONTA-ALUEISTA 1 Yleistä Valtion oikeusaputoimistoista

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

Perustoimeentulotuen Kela-siirron toteuttaminen Kelan silmin. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke

Perustoimeentulotuen Kela-siirron toteuttaminen Kelan silmin. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Perustoimeentulotuen Kela-siirron toteuttaminen Kelan silmin Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Kelan tavoitteet toimeenpanossa Perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertainen

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti Trenditietoja 2008-2013 Häggman Erik 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Sivu 1 [KI R J O I T A Y R I T Y K S E N O S O I T E ] Sisältö

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi Hätäkeskusuudistus Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Sisäasiainministeriön 15.5.2009 päätöksen mukaisesti hätäkeskustoimintaa kehitetään vuoteen 2015 mennessä seuraavin

Lisätiedot

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman HE 212/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupanvahvistajista annetun lain 1 ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kaupanvahvistajista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Laajakaistaliittymien hintavertailu - kiinteät laajakaistaliittymät 04/2009 Tiedot päivitetty 1.4.2009

Laajakaistaliittymien hintavertailu - kiinteät laajakaistaliittymät 04/2009 Tiedot päivitetty 1.4.2009 Mariehamns Telefon Ab Aland.net Bredband Ahvenanmaa Brändö - 59 - - Ålands Telefonandelslag Aland.net Bredband Ahvenanmaa Brändö - 59 - - Mariehamns Telefon Ab Aland.net Bredband Ahvenanmaa Finström -

Lisätiedot

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Valtakunnallinen hissiseminaari 9.5.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

TE-palvelut. aina saatavilla

TE-palvelut. aina saatavilla TE-palvelut aina saatavilla z TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus (TE-aspa)

Lisätiedot

Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat

Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat TOIMINTA JA HALLINTO 2007:7 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Oikeushallintotilastoja vuodelta 2006 Ulosottotoimi OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2007:7 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat

Lisätiedot

Selvitysryhmän raportti. Keski-Pohjanmaan sijoittumisen selvitysryhmä

Selvitysryhmän raportti. Keski-Pohjanmaan sijoittumisen selvitysryhmä Selvitysryhmän raportti Keski-Pohjanmaan sijoittumisen selvitysryhmä Kesäkuu 2010 KESKI-POHJANMAAN SIJOITTUMISEN SELVITYSRYHMÄ Selvitysryhmän raportti 18.6.2010 Aluehallinnon uudistamisen seurantaryhmälle

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat

Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat TOIMINTA JA HALLINTO 2009:3 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Oikeushallintotilastoja vuodelta 2008 Ulosottotoimi TOIMINTA JA HALLINTO 2009:3 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Oikeushallintotilastoja

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Lahti 22.8.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs Osaamiskeskusohjelma 2007

Lisätiedot

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella Perusturvalautakunta 35 10.03.2015 Kaupunginhallitus 119 16.03.2015 Työllistämistä edistävä monialainen yhteispalvelu Etelä-Savossa 1/37/379/2015 PTL 35 Selostus: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Aurinkoista energiaa Vaasan seudun energiakeskittymä on Pohjoismaiden merkittävin ja työllistää

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta?

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Sirkka Jakonen TtT, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 14.12.2010 Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.12.2010 1

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 1/2015 2.2.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2015

Ensirekisteröinnit 1/2015 2.2.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2015 Ensirekisteröinnit 1/2015 2.2.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus 01/2015 01/2014 (%) (%) Henkilöautot yhteensä 10 267 12 697-19,1 89,4 joista matkailuautoja 58

Lisätiedot

31.1.2013. perustuvia hyväksyttäviä kustannuksia.

31.1.2013. perustuvia hyväksyttäviä kustannuksia. s Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 31.1.2013 UUDEL Y/2293/04.00.03.00/2012 1 ' r,,~ldap. ".,'..../,,, ")....."..(/. ~'/ '7.L. ~.. e.i"..-r.::, ',Liinus Kymenlaakson liitto PL 35 48601 KOTKA Opetus-

Lisätiedot

Turun hallinto-oikeuden päätös

Turun hallinto-oikeuden päätös Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 22.9.2015 15/0466/3 1 (5) Diaarinumero 00262/15/7305 Asia Metsästyslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Keski-Suomen ELY-keskuksen lausuntopyyntö Keski-Suomen TE-toimiston toimistoverkkoratkaisun seuraavasta vaiheesta

Keski-Suomen ELY-keskuksen lausuntopyyntö Keski-Suomen TE-toimiston toimistoverkkoratkaisun seuraavasta vaiheesta Kaupunginhallitus 48 13.02.2012 Kaupunginhallitus 82 11.02.2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen lausuntopyyntö Keski-Suomen TE-toimiston toimistoverkkoratkaisun seuraavasta vaiheesta 63/000400/2012 KH 48 Keski-Suomen

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot