Oulun yliopiston koulutuksen johtosääntö

Transkriptio

1 Yrrfoofaors OULUN YLIOPISTO UNIVERSITY of OULU Oulun yliopiston koulutuksen johtosääntö Yliopistolain (558/2009) l4 $:n sekä Oulun yliopiston johtosäännön 2 $:n nojalla Oulun yliopiston hallitus on 15. päivänä kesäkuuta 20ll hyväkynytoulun yliopiston koulutuksen johtosäännön. Muutettu:2$,3$,5$,6$,8$, l0$, l3$, 165,27 $,28$, (Hallitus4l20l5) Yleistä rs Tätä johtosääntöä sovelletaan tutkintoihin johtavaan ja muuhun koulutukseen. Erikoistumistutkintoon johtavan koulutuksen osalta poikkeuksista päätrdä koulutusdekaani. Tutkinto-ohjelmat 2S Hallitus päättää tutkinto-ohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista yliopistolain ja asetusten antamissa puitteissa. Tohtorikoulutus organisoidaan pääaineittain, jotka perustuvat Oulun yliopiston ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin tutkinto-ohjelmiin. Pääaineen tarkemmasta nimeämisesti tohtorin tutki n nossa päättää tutkijako ul u n j o hto ryh mä ti edeku n nan esitykestä. Koulutuksen suunnittelu- ja toteutusvastuut 3S Tutkinto-ohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa koulutusdekaanin nimeämä vastuuhenkilö. Tutkinto-ohjelmatoimikunta (voidaan käyttää myös nimitystä koulutusohjelma- tai oppiainetoimikunta) tukee tutk nto-ohjelman vastuuhenkilön toimintaa. Koulutusdekaani voi nimesi tutk nto-ohjelmatoimikunnan useamman tutk nto-ohjelman yhteiseksi. Koulutusdekaani nimeää tutk nto-ohjelmatoimikunnan jäsenet ja sen puheenjohtajan. Koulutusdekaani nimeää vähincdän yhden opiskelijajäsenen kuultuaan opiskelijoita. Tutkinto-ohjelman vastuuhenkilö tai koulutusdekaani nimeää kandidaatintyön, pro gradu -työn ja diplomityön pääohjaajan sekä muut ohjaajat. Tiedekunnan koulutustoimikunta ohjaa ja arvioi tutkinto-ohjelmien toimintaa ja yhteistyötä. Mikäli tutk nto-ohjelmatoimikuntaa ei ole erikseen nimetty, sille kuuluvat tehtävät hoitaa tiedekunnan koulutustoimikunta. Koulutustoimikunnan puheenjohtajana toimii koulutusdekaani. Dekaani nimeää muut jäsenet. Jäsenistä vähintään kahden

2 2 on oltava opiskelijoita, jotka nimetään ylioppilaskunnan esityksesci. Koulutustoimikunta vasraa myös tiedekunnan opiskelijapalauteen keruusta ja käsittelystä. Koulutustoimikunnan toimintaa ohjaa ja arvioi koulutusneuvosto, jonka puheenjohtajana toimii koulutusrehtori. Opettajankoulutuksen johtoryhmän tehtävänä on koordinoida opettajankoulutuksen toteurusta ja kehimämistä yliopiston eri yksiköissä. Yli tiedekuntarajojen vaikuttavia opettajankoulutusta koskevia päätöksiä tehtäessä tiedekuntien ja koulutusneuvoston on kuultava opettajankoulutuksen johtoryhmää. Koulutusrehtori nimeää opettajankoulutuksen johtoryhmän koulutusneuvostoa kuultuaan. Opettajankoulutuksen johtoryhmän toimikausi on sama kuin koulutusdekaanien toimikausi. Koulutusrehtori asettaa koulutuksen johtamisen tueksi koulutuksen johtoryhmän. Koulutuksen johtoryhmän tehrdvänä on tukea koulutusrehtoria ja koulutusdekaaneja koulutuksen johtamisessa ja kehitrámisessä sekä koulutusstrategian toimeenpanossa. Koulutuksen johtoryhmään kuuluvat koulutusdekaanit, tutkiiakoulun varadekaani ja täydentävien opintojen keskuksen johtaja. Tutkijakoulun dekaani nimeää tutkijakoulun tohtorikoulutustoimikunnat. Tohtorikoulutustoimikunta seuraa ja arvioi alansa tohtorikoulutuksen edistymistä. Tohtorikoulutustoimikuntaan kuuluu puheenjohtaja sekä vähintään kuusi ja enintään l3 jäsentä. Kahden jäsenen tulee olla tohtoriopiskelijoita, jotka nimeriän ylioppilaskunnan esityksestä, ja muiden jäsenten vähintään dosentin tasoisia yliopiston henkilökunnan jäseniä. Tohtoriopiskelijan opintojen suunnittelusta ja toteutuksesta vastâa tutkijakoulun tohtorikoulurustoimikunnan puheenlohtajan nimeämä pääohjaaja ja muut ohjaajat. Tutkiiakoulun tohtorikoulutustoimikunnan puheenjohøja voi nimerá tohtoriopiskelijan ja rámän pääohjaajan esityksestd seurantaryhmän seuraamaan tohtoriopiskelijan edistymist'á. Tutkimusrehtori nimeää tutkijakoulun johtoryhmän, joka ohjaa ja arvioi tohtorikoulutustoimikunnan to i m i ntaa ja määriaää to htori ko u I utu ksessa n o u datettavat käytän n öt. Tutkijakoulussa voi toimia tohtorikoulutuksen edistämiseksi ja kehitrdmiseksi tohtoriohjelmia, jotka voivat koostua useista tohtorikoulutuksen pääaineista. Tohtoriohjelman tehtävänä on järjestää alansa tohtoriopiskelijoiden koulutus yhdessä pääaineiden kanssa sekä huolehtia opiskelijoiden edistymisen seurannasta ja tuesø. Tutkimusneuvosto hyväksyy tohtoriohjelman sisällyttämisen tutkijakouluun. Tohtoriohjelman koufutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa tohtoriohjelman johøja seká gdmän johdolla toimiva tohtoriohjelman johtoryhmä. Tohtoriohjelman johtoryhmään kuuluu puheenjohtajan lisäksi vähintään kolme ja eninráän l2 jäsentä, joista vähintáän yhden tulee olla tohtoriopiskelija. Tutkijakoulun dekaani nimeää tohtoriohjelman johtajan ja johtoryhmän tohtoriohjelmaa ja tohtoriopiskelijajäsenten osalta myös ylioppilaskuntaa kuultuaan. Tutkijakoulun dekaani nimeää tiedekuntien esitykestä tohtorikoulutuksen pääaineiden vastuuhenkilöt, joiden tehtävänä on pääaineessa tapahtuvan koulutuksen järjestäminen yhteistyössä to hto rio hjel m ien kan ssa sekä tutkijako u I u n o hjei stamat laad u nvarm istustehcivät.

3 3 Tutkintolautakunta 4S Rehtori nimeää tutkintolautakunnan opiskelijavalintoja, opintosuorituksia ja aikaisemmin hankitun osaamisen hyväksilukuja koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten. Tutkintolaurakunnan puheeniohtajan ja hänen varajäsenensä tulee olla professori. Muista jäsenistä vähinrdän puolet tulee olla yliopiston opetta ia ja vähinráän yhden opiskelija (Yliopistolak 27 $). Opiskelijavalinta Hallitus päättää yliopistoon vuosittaln tutkintoa suorittamaan valittavien opiskelijoiden määräsrd. ss Koulutusneuvosto päättää alempaa ja ylempää korkeakoulututk ntoa suorittamaan otettavien opiskelijoiden valinøperusteisra. Koulutustoimikunta laatii esitykset dempaa ja ylempää korkeakoulututkinroa suorirtamaan otettavi en u usien opiskel i joiden määräsd ja vali ntaperu steista. Koulutusdekaani hyväksyy uudet alempaa ja ylempää korkeakoulututk ntoa suoritramaan otetavar uudet opiskelijat. Ko u I utusdekaani ottaa opiskel ijat suorittamaan táydenráviä ja eri I lisiä o pi ntoja. Koulutusdekaani voi asettaa valintaperusteiden valmistelua ja valinnan käyrdnnön järjestelyjä varren toimikuntia. Valintaperusteiden valmistelua varcen toimikuntiin tulee nimetä myös opiskelijajäseniä. Tutkijakoulun johtoryhmä valmistelee kaikille aloille yhteisen esityksen tieteellisri jatkotutkintoa suorittamaan otettavien opiskelijoiden valintaperusteista. Tutkijakoulun dekaani päättää tieteellisci jatkotutkintoa suorittamaan oretavien opiskelijoiden valintaperusteista. Tutkiiakoulun dekaani hyväksyy tieteelliscá jatkotutkintoa suorittamaan otettavat uudet opiskelijat. Yliopiston täydentávien opintojen keskus ottaa opiskelijat järjestämäänsä ráydennyskoulutukeen ja avoimeen yliopisto-opetukseen. Valintaperusteiden hyväksymisestä päättää täydenrivien opintojen keskuksen johtoryhmä. Opiskelijavalinnan oikaisu menettely ós Opiskeliiavalintaan tn tymätön voi pyytãä siihen oikaisua tutk ntolautakunnalø l4 päivän kuluessa tulosten julkistamisesta.

4 4 Tulosta julkistettaessa on ilmoitettava, miten pyrkijä voi saada tiedon valintaperusteiden soveltamisesta häneen ja miten valintaan voi pyytää oikaisua. Valintapäätösci ei voi muuttaa kenenkään valituksi tulleen vahingoksi. Oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelta. Lukuvuosi 7S Yliopiston lukuvuosi alkaa l. päivänä elokuuta ja pääæyy 3 l. päivänä heinäkuuta. Opetusta annetaan opetussuu n nitelmissa määräayinä ajanjaksoina. llmoittautuminen Opiskelijalla voi olla opiskeluoikeus vain yhteen yksittáisen tiedekunnan alemman ja ylemmän korkeakoulututk nnon tutkinto-ohjelmaan. Jos opiskelija tulee valituksi uuteen samassa tiedekunnassa järjestettävään tutkinto-ohjelmaan, hänen opinto-oikeutensa siirretään siihen. 8S Yliopistopalvelut määrää vuosittain opiskelijoiden ilmoittautumisajan ja antaa ohjeet ilmoittautumisesta läsnä- tai poissaolevaki. Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut yliopistopalveluiden määräämällä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa. Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on haettava oikeus päästä uudelleen opiskelijaksi. Perus- ja jatkotutkinto-opiskelijan opiskeluoikeus siirreciän passiiviseksi, jos opiskelija ei opiskele aktiivisesti. Tällöin opiskelija ei ole yliopistossa kirjoilla läsnä- tai poissaolevana, ei voi kuulua ylioppilaskuntaan eikä näy tilastoissa opiskelijana. Perustutkinto-opiskelijan opiskeluoikeus siirretáän passiiviseksi, jos hänen þseinen opiskeluoikeutensa on alkanut ennen ja hänelle ei ole kertynyt opintosuorituksia kahden edellisen peräkkäisen lukuvuoden aikana, eikä hänellä ole edellisen lukuvuoden aikana hyväkyttyä henkilökohtaista opintosuunnitelmaa. Jatko-opiskelijan opiskeluoikeus siirretään passiiviseksi, jos opiskelija ei ole kahden edellisen peräkkäisen lukuvuoden aikana suorittanut jatko-opintoja tai osallistunut ohjaukseen sovitulla tavalla. Opiskeluoikeus siirretään passiiviseksi myös, jos opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi viimeiset kaksi lukuvuotta. Opiskeluoikeus siirretään passiiviseksi lukuvuoden alussa, mistä tiedotetaan asianomaisille opiskelijoille edellisen syyslukukauden lopussa. Sekä perustutkinto-opiskelijan että jatko-opiskelijan opiskeluoikeuden palauttaminen aktiiviseksi edellyttää henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimista ja sen hyväksymistä rimän johtosäännön l3 $:n mukaisesti. Yliopistopalvelut ohjeistaa passiivirekisteristä ja menettelyistä opiskeluoikeuden palauttamisesta aktiiviseksi.

5 5 Opetus es Yliopistossa vallitsee opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Opetustehtävissä toimivan on kuitenkin noudatettava hyväksyayjä opetussuunnitelmia sekä hänen tehtävisrdän ja yliopistossa annetravasta opetu ksesta an nettuja sään nö ksiä ja määräyksiä. Muun kuin suomen kielen käyttämisestd opetuskielenä ilmoitetaan opetussuunnitelmassa. Opetu ste htävissä to im ivan te htävät ja o i ke u det Opetustehtdvissä toimivan tulee Oulun yliopiston opetuksesta ja opiskelusta annettuja ohjeita noudattaen parhaan ta tonsa mukaisesti l) hoitaa hänelle työsuunnitelmassa määritetyt tehcávät mukaan lukien opintojen ohjaus; ja 2) antaa yliopiston edellyttämät suunnitelmat ja selvitykset opetuksestaan, julkaisutoiminnastaan, tieteel I isestä ja taiteel I i sesta toi m i n nastâan. t0s Opetustehtävissä onnistuakseen niissä toimivalla on oikeus I ) osallistua opetuksensa suunnitteluun; 2) yhteistyössä tutkinto-ohlelman tai opintojakon vastuuhenkilön kanssa valita opetuksen sisällöt ja opetusmuodot; ja 3) opetuksen sisältöjen ja opetusmuotojen mukaiseen ajankáyttöön hyväksytyn työsuunnirelman mukaisesti. Opetussuunnitelma ils Opetussuunnitelmassa kuvataan tutkinto-, opintokokonaisuus- ja opintojaksokohtaiset osaamistavoitteet. Opetussuunnitelma laaditaan tutkintoon johtavaan ja muuhun yliopistossa annettavaan koulutukseen. Alempaan ja ylempään korkeakoulututk ntoon johtava koulutus on suunniteltava eteneväksi 30 opintopistettä I ukukaudessa. Opetussuu nn itelman hyväksymi nen t2s Koulutusdekaani hyväksyy alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johøvan ja muun yliopistossa annettavan koulutuksen opetussuunnitelmien rakenteet ja yleiset osat mukaan lukien opintojaksojen nimet, osaamistavoitteet, osat ia laajuudet.

6 6 Tutkijakoulun dekaani hyväksyy tieteelliseen jatkotutkintoon johtavan koulutuksen yleisten osien opetussuunnitelman. Tutkifakoulun tohtorikoulutustoimikunnan puheenjohøja hyväksyy tieteelliseen jatkotutkintoon johtavan koulutuksen muiden osien opetussuunnitelman. Tiedekunnan tai tutkijakoulun dekaani määrää valmisteluaikataulun ja tiedekunnan dekaani hyväksyy opetussuu n nitelman talousvaikutukset oman yksikkönsä osalta. Henkilökohtainen opintosuunnitelma ja opinto-ohjaus Opiskelijalla on oikeus opinto-ohjaukseen. Opiskelijan tulee edistää opintojaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti. t3 s Henkilökohtainen opintosuunnitelma on opiskelijan laatima suunnitelma tutkintoon johtavien opintojen sisällöistä, laajuudesta ja kestosta. Se laaditaan opetussuunnitelman pohjalta. Henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan erikseen alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaville opinnoille. Henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan myös tieteelliseen jatkotutkintoon johtaville opinnoille. Alempaan taiylempään korkeakoulututkintoon johøvien opintojen henkilökohøisen opintosuunnitelman hyväksyy tutk nto-ohlelman vastuuhenkilö, tai hänen nimeämänsä henkilö. Opetussuunnitelmasta pakollisten opintojen osalta perustellusta syystä sisällöllisesti poikkeavan opintosuunnitelman hyväksyy koulutusdekaani. Tieteelliseen jatkotutkintoon johøvien opintojen henkilökohøisen opintosuunnitelman hyväksyy tohtorin tutkintoa suorittavien osalta tutkijakoulun tohtorikoulutustoimikunnan puheenjohtaja tai tohtorikoulutuksen pääaineen vastuuhenkilö ja lisensiaatin tutk ntoa suorittavien osalta tiedekunnan koulutusdekaani. Opintosuoritus t4s Opintosuorituksella tarkoitetaan tässä johtosäännössä väitöskirjoja ja lisensiaatintutkimuksia, pro gradu -tutkielmia, diplomitöitä, kandidaatin tutkielmia sekä niiíi suullisia, kirjallisia tai muita suorituksia, jotka määritellään tarkem mi n opetussuunnitel missa. Opinnäytetyöt ovat lähtökohtaisesti julkisia, muiden opintosuoritusten julkisuuteen sovelletaan lakia. Opi ntosuoritu ksen arviointimenettely ts s Opintosuorituksen arvioinnin tarkoituksena on opiskelijan opintojen etenemisen seuranø ja tiedon saaminen oppimisprosessista ja oppimistuloksista. Opintosuorituksen arviointi perustuu opetussuunnitelmissa määriteltyihin osaamistavoitteisiin ja suorituksen arviointiperusteisiin. Opintosuorituksen numeerinen tai sanallinen arvostelu tehdään arviointiperusteiden pohjalø. Arvioinnin ja arvostelun suorittavan opettajan velvollisuutena on antaa opiskelijoille ennalta tietoa opintosuoritu ksen suo ritustavoista, osaam istavoittei sta ja arvioi nti perusteista.

7 7 Opintosuoritusten arvostelu tós Lisensiaatintutkimul<set sekä pro gradu -tutk elmat, diplomityöt ja vastaavat tutkielmat arvostelee tutkinto-ohlelmatoimikunta. Kypsyysnäytteiden arvostelusta päättää koulutusdekaani. Koulutustoimikunta voi tarvittaessa päättâä, että tutkielman arvostelee tutk nto-ohjelman vastuuhenkilö tai koulutusdekaani. Tohtorikoulutustoimikunta laatii esitykset oman alansa väitöskirjojen tarkastuksessa ja arvostelussa sovel lettavista arviointi perusteista. Tutkijakoulun dekaani hyväksyy väitöskirjojen tarkastuksessa ja arvostelussa sovellettavat arviointi- Perusteet. Tutkijakoulun tohtorikoulutustoimikunnan puheenjohtaja nimeää tohtorikoulutustoimikuntansa alaan kuuluvan väitöskirjan esitarkastajat ja vastaväittdjät ohlaajan tai ohjaajien esitykestä. Tohtorikoulutustoimikunta suorittaa väitöskirjan arvostelun lausuntojen perusteella. Tohtorikoulutustoimikunta voi käyttää arvostelun perusteena myös väitöstilaisuudessa huomautuksensa esittäneiden henkilöiden jättämiä kirjallisia lausuntoja ja pyytämiään mahdollisia muita asiantunt jalausuntoja. Väitöskirjalle määrätään vähinsáän kaksi esitarkastajaa ja vähintään yksi vastaväittäjä, yhteensä vähintään kolme eri henkilöä. Tutkijakoulun dekaani voi antaa perustellusta syystd luvan poiketa tästrá menettelystd. Sekä esitarkastajan että vastaväittäjän tulee olla tohtorintutkinnon suorittanut tai professori. Sekä esitarkastajan etfi vastaväittdjän on oltava Oulun yliopiston ulkopuolelta. Esitarkastajaksi tai vastaväittäfäksi ei voida nimetä henkilöä, joka on ollut kanssakirjoitøjana jossakin väitöskirjaan sisältyvistä osajulkaisuista tai joka on toiminut työn ohjaajana tai seurantaryhmän jäsenenä. Tutkijakoulun tohtorikoulutustoimikunnan puheenjohtaja arvioi ja ratkaisee edellä mainitun esteellisyyden. Väitöskirjan esitarkastajien tulee yhdessä tai erikseen antaa sovittuun määräaikaan mennessä (korkeintaan kaksi kuukautta) perusteltu kirjallinen lausunto, jossa ehdotetaan väittelyluvan myöntämistä tai sen epäämistä. Tutkijakou I u antaa tarkem mat oh jeet väitösti lai su uksia varren. Väitöskirjan, lisensiaattitutkimuksen ja näitd vastaavan opintosuorituksen tarkastajien ja vastaväitrdjien esteellisyydestä on voimassa mitä hallintolain ( )28 $:ssä säädetään. Opintosuoritusten arvosteluperusteet t7s Opintosuoritusten arvostelussa käytetään numeerista asteikkoa F5 kokonaislukuina taikka sanallista arviota hyväksytty tai hylätty. Väitöskirjojen ja lisensiaatintutk musten aryosrelussa voidaan käyttää sanallista arviota kiittäen hyväkytty, hyväkytty tai hylätty. Numeerisessa asreikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta. Ne periaatteet, joilla osasuoritusten arvosanat yhdisterdän kokonaisarvosanaksi, määritellään opetussuunnitelmissa tai muissa määräykissä.

8 I Opintokokonaisuuden arvosanan laskemisessa noudatetaan opintopistemäärillä painotettua keskiarvoa. Pro gradu -tutkielmien ja diplomitöiden arvosanoja ei oteta huomioon syventävien opintojen keskiaryoa laskettaessa. Yliopistojen tutkintoasetuksen ( ) 6 $:n mukaan vaadittavan suomen ja ruotsin kielen taidon arvioinnista on säädetty erikseen. Muun kuin opetuskielen käyttäminen opinnoissa Yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomen kieli. Yliopisto voi päättää lisäki muun kielen kuin suomen kielen käyaämisestd opetus- ja tutkintokielenä ja opintosuorituksissa. t8s Opiskelijalla on oikeus käyttää opintosuoritukseen vaadittavan tentin suorittamiseen suomen kielci, lukuun ottamatta vieraan kielen opintoja, silloinkin, kun opetuskielenä käytetään muuta kuin suomen kieltä. Opiskelijalta vaadittava kielitaito tes Opetussuunnitelmassa tai muissa määräyksissä säädetdän muulla kuin suomen ta ruotsin kielellä tai u I komai I la pohjako u I utuksen saaneelta vaadittavasta kiel itaidosta. Opintosuoritusten tulosten julkistaminen 20s Tuloksia julkistettaessa ilmoitetaan hyväksytyn opiskelijan opiskelijanumero ja mahdollinen arvosana sekä hylättyjen lukumäärä. Opintosuoritusten tulokset on julkistettava viimeistään kolmen viikon kuluessa s tä, kun opettaja on saanut suoritukset arvioitavakseen. Pro gradu -tutkielman, diplomityön ja muun vastaavan tutkielman tarkastajien on annettava lausuntonsa kuukauden kuluessa siitä kun opiskelija on jättänyt lopullisessa muodossa olevan työnsä arvioiøvaksi. Mikäl suor tustavasta tai muusta erityisestá syysrd johtuen opintosuorituksen arviointi edellyttáä pitempää aikaa, koulutusdekaani voi myöntdä lisäaikaa. Mikäl lisäaikaa myönnetáän, opettajan tulee tiedottaa asiasta opiskelijoille. Opintosuorituksesta annettava palaute 2t s Jokaisella tulee olla mahdollisuus saada selvitys oman suorituksensa arvostelusta ja yleisistä arviointiperusteista joko palautetilaisuudessa tai muutoin. Palautteen voi antaa joko ryhmässä tai yksilöllisesti.

9 9 Opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua arvioituun kirjalliseen tai muuten tallennettavaan opintosuoritukeensa. Hänellä on oikeus saada omalla kustannuksellaan jäljennös suorituksestaan. Opiskelija voi uusia opintosuorituksen. Opintosuorituksen uusiminen 22S Opetukseen liittyvien kuulustelujen uusimiseen varataan kaksi mahdollisuutta kohtuullisen ajan kuluessa ottaen kuitenkin huomioon opiskelijan opintojen joustava eteneminen. Opintosuorituksiin, joilla voi korvata loppukuulustelun, ei tarvitse erikeen järjestää uusintamahdollisuutta. Opetussuunnitelmassa tai muissa määräyksissä voidaan rafoittaa hyväksytyn opintosuorituksen uusimiskertojen lukumäärää, ellei ole kysymys opintojen jatkamiselle vältcimättömäsri laatuarvosanan korottamisesta. Opintosuoritusten säilyttäminen Kirjallisten tai muuten tallennettujen opintosuor tusten seki opiskelijavalinnan koesuoritusten säilyttämisesfi määrädän yliopiston arkistonmuodostussuunnirelmassa. 23S llman asianomaisen opiskelijan kirjallista suostumusta opintosuoritukset eivät opinnäytteitd, lisensiaatintutkimuksia ja väitöskirjoja lukuun otramatta ole julkisia. Opintosuorituksen arvostelun oi kaisumenettely Väitöskirian aryosteluun tyytymätön opiskelija voi tehdä tutkintolautakunnalle oikaisupyynnön opintosuorituksen arvostelusta l4 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 24S Lisensiaatintutk muksen ja näitj vastaavan opin- ja taidonnäytteen sekä syventáviin opintoihin kuuluvan tutkielman tai muun vastaavan opintosuorituksen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi tehdä tutkintolautakunnalle oikaisupyynnön opintosuorituksen arvostelusta l4 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Opintosuorituksensa arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää suullisesti tai kirjallisesri oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta. Oikaisua on pyydettävä 14 päivän kuluessa siirá kun opiskelijalla on ollut tilaisuus saada tietoonsa arvostelun tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea oikaisua tutk ntolautakunnalta I 4 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannisra.

10 r0 Ennen väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen aryostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta. Opiskelija voi keskeyttdä tarkastusprosessin esitarkastajan, tarkastajan ta vastaväittäjän lausuntoihin tutustuttuaan. Opintosuorituksen arvostelun oikaisumenettelyssä annetcuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Opiskelijan kurinpito ja opintovilppi Opiskelijan tulee opiskelussaan noudattaa Oulun yliopiston opetuksesta ja opiskelusta annettuja ohjeita. 2ss Yliopistolain 45 $ mukaan opetus- ja tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukeen syyllistynytrd opiskelijaa voidaan rangaista rikkomuksen vakavuudesta riippuen varoituksella tai erottamalla määräajaksi, enintdän yhdeksi vuodeksi. Opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. Ennen asian ratkaisemista on opiskelijalle todisteellisesti toimitettava t edoksi, mistd rikkomukesta häntä syytet'áän, sekä varattava hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Plagiointitapauksissa noudatetaan Oulun yliopiston opinnäytetöirá ja opintosuorituksia koskevaa plagio i ntitapausten käsitte lyo hjetta. Opintosuoritus voidaan keskeyttää, jos opiskelija sen aikana syyllistyy väärinkäytökseen. Jos väärinkäytös havaitaan myöhemmin, opintosuorituksen hyväksymispäätös voidaan purkaa hallintolain mukaisin perustein. Opintosuoritusten vanhenemi nen 2óS Opetussuunnitelmassa tai muissa määräyksissä sääderiän opintosuoritusten mahdollisesta vanhenemisesta. Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemine n ja aiemmi n han kitun osaamisen tun nustaminen 27S Opetussuunnitelmassa tai muissa määräyksissä määräfdän muussa kotimaisessa ja ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritettujen opintojen hyväksilukemisen peruste sta, mikäli niisri ei ole erikseen säädetty. Kunkin opiskelijan osalta hyväksilukemispäätöksen tekee tutkinto-ohjelman vastuuhenkilö, koulutustoimikunnan puheenjohtaja, koulutusdekaani, tohtorikoulutuksen pääaineen vastuuhenkilö tai tutkijakoulun dekaani. Koulutustoimikunta voi antaa hyväksi I ukemisesta tiedeku ntakohtaiset o hj eet. Koulutusneuvosto tai tutkijakoulu voi antaa hyväkilukemisesta yleisohjeet.

11 Tutkinto-ohjelmatoimikunta arvioi muun kuin korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa hankitun osaamisen erikseen järjestetyllä näytöllä, dokumentaatiolla tai muulla opintosuorituksella. Muun osaamisen arviointiperusteista päättää koulutustoimikunta, ellei niiti ole opetussuunnitelmassa tai muissa määräyksissä erikeen määritelty. Hyväksilukemisesta annettuun päätökseen voi hakea oikaisua l4 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista tutkintolautakunnalta. Oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Todistukset 28S Koulutusdekaani antaa todistukset alempaan ja ylempään korkeakouluturk nroon ja erikoistumistutk ntoon johtavissa tutkinto-ohfelmissa ja erillisistá opinnoista. Koulutusdekaani antaa todistukset myös lisensiaatintutkinnoista. Tutkijakoulun dekaani antaa todistukset tohtorintutkinnoista ja tieteellisiin jatko-opintoihin kuuluvista erillisisri opinnoista. Yliopistopalvel ut vahvistaa tod istusten kaavat. Oppiarvot 2es Tutkimusneuvosto päättää promoot osta sekä arvomerkkien antamisesta tohtorin tutkinnon suorittaneelle. Maisterin aryon antamisesta aikaisemmin voimassa olleiden tutkintosäännösten mukaisen kandidaatti-nimisen ylemmän korkeakoulututk nnon suorittaneelle päättää asianomaisen tiedekunnan koulutusdekaani. Ekonomin arvon kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneelle myöntáä taloustieteiden tiedekun nan koulutusdekaani. Tutkimusneuvosto voi tiedekuntien kannanottoihin perustuen antaa kunniatohtorin arvon ja siihen liittyviä arvomerkkejä henkilölle, joka tieteellisellä tai taiteellisella toiminnallaan tai rieteiden, taiteiden taikka muun kulmuuritoiminnan edistdmisessä saavuttamiensa ansioiden perusteella katsotaan cillaisen kunnianosoituksen arvoiseksi. Päätösvalta eräissä tapau ksissa ja päätösval lan de legoi nti 30s Hallitus voi delegoida cássä johtosäännössä sille määrättyjä tehtdviä koulutus- tai tutkimusneuvostolle. Muilta osin tdssä johtosäännössä määrätyn päätösvallan delegoinnista ovat voimassa Oulun yliopiston johtosäännön delegointivaltuudet.

12 t2 Voimaantulo ja si irtymäsäännökset 3t s Tämä johtosääntö tulee voimaan l. päivänä elokuuta 2015