Gramexpress. Sydämeeni joulun teen. Vesa-Matti Loirin haastattelu s Eniten soitetut joululaulut 10. Saako EK oikeudet työnantajille?

Transkriptio

1 Gramexpress E s i t t ä v i e n t a i t e i l i j o i d e n j a ä ä n i t t e i d e n t u o t t a j i e n t e k i j ä n o i k e u s y h d i s t y s G r a m e x r y : n a s i a k a s l e h t i Eniten soitetut joululaulut 10 Saako EK oikeudet työnantajille? 12 Sydämeeni joulun teen Vesa-Matti Loirin haastattelu s. 6 9 Lauri Rechardt ÄKT:n vetäjäksi 18 Syystilityksessä jaettiin 2 miljoonaa 17 1

2 Kuvat: Pekka Kuusisto / Arto Tulima. UMO / Stefan Bremer. Kimmo Pohjonen / Kalle Björklid. A l k u s o i t t o Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. Klassisen radion toimilupa Rondo-Classicalle Noin puolen vuoden tauon jälkeen avautuu jälleen Suomessa klassista musiikkia lähettävä radiokanava. Liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt klassisen radion toimiluvan Rondo-lehden kustantajalle Classicus Oy:lle. Sen alaisuuteen on radiotoimintaa varten perustettu erillinen liiketoimintayksikkö. Radion yrittäjätiimin muodostavat hallituksen puheenjohtaja Heikki Lehmusto, toimitusjohtaja Harri Valkonen, ohjelmajohtaja Matti Tuomisto ja tekninen johtaja Oskar Vilkevuori. Kanava tulee luonnollisesti toimimaan tiiviissä yhteistyössä Rondo-lehden kanssa, ja monimediakonseptia täydentämään luvataan vielä internetpalvelu, jossa radion uudet jakelutekniikat otetaan asteittain käyttöön. Kanavan musiikilliseksi rungoksi tiimi määrittelee klassisen musiikin valtavirran, vanhasta musiikista uuteen, isoista kokoonpanoista kamarimusiikkiin, oopperasta liediin. Uusi klassinen radio on kaupallinen kanava, jossa radiomainonnan ohella kuullaan yhteistyökumppanien viestejä. Radioaseman nimi julkistetaan myöhemmin. Kuva: Heikki Tuuli Multimuusikot Pekka Kuusisto (ylh.) ja Kimmo Pohjonen (alh.) sekä Uuden musiikin orkesteri UMO kuuluvat vetoomuksen allekirjoittajiin. Taiteilijat vetoavat Ylen musiikin puolesta Joukko eturivin suomalaisia muusikoita antoi marraskuussa julkilausuman Yleisradion aikomuksista leikata taidemusiikin, jazzin ja kansanmusiikin tuotantoja 40 prosentilla. Julkilausumassa valitettiin erityisesti sitä, että taidemusiikin leikkaukset tulisivat kohdistumaan kipeimmin nykymusiikkiin. Kanavista uhriksi joutuisi ennen muita kulttuurikanava Yle Radio 1. Tämä olisi raskas isku musiikkikulttuurimme monimuotoisuudelle ja innovatiivisuudelle. Kanavajohdon päätös siirtää noin euroa musiikilta muille ohjelmille ei ole osa Yleisradion säästöstrategiaa, vaan pitkiin aikoihin suurin ohjelmapoliittinen linjaus, joka haavoittaa pahasti suomalaisen kulttuuriperinnön tallentamista sekä sen kansallista ja kansainvälistä levitystä juuri nyt, kun se internetin kautta voisi tavoittaa koko maailman, lausuvat muusikot. Leikatuksi aiotun tuotannon kulttuurinen merkitys on huomattavasti suurempi kuin siihen sijoitettu rahasumma. Kulttuuripoliittisen keskustelunavauksen ovat allekirjoittaneet Joonas Ahonen, Kari Heinilä, Maria Kalaniemi, Pekka Kuusisto, Kirmo Lintinen, Sakari Oramo, Kimmo Pohjonen, Kaija Saariaho, Aulis Sallinen, Meta4-jousikvartetti, Tallari ja UMO sekä Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskus, Suomen Solistiyhdistys, Suomen Säveltäjät ja Suomen Kansanmusiikkiliitto. Ilkka Hämäläinen lauloi Aurorakodin asukkaille Jussi Miilunpalon säestyksellä. Kansallisooppera jalkautui Suomen Kansallisooppera on aloittanut konserttivierailut vanhusten ja pitkäaikaissairaiden hoitolaitoksissa. Loka marraskuussa vietiin musiikkitervehdys kymmeneen paikkaan pääkaupunkiseudulla, esiintyjinä Kansallisoopperan kuoron laulajat, ohjelmassa yksinlauluja ja duettoja kevyestä klassisesta viihteeseen. Laitosvierailuilla Kansallisooppera haluaa osallistua niiden ihmisten arkeen, jotka eivät muutoin pääse seuraamaan Kansallisoopperan esityksiä. Ensi kevätkaudella vierailuja hoitolaitoksiin tekevät myös Kansallisbaletin tanssijat. Musex keskittyy Pohjoismaihin Samalla kun yhteispohjoismainen Nordic Music Export -hanke käynnistyy pohjoismaisen musiikin viennin edistämiseksi, Music Export Finland on valinnut Pohjoismaat vuosien tärkeimmäksi kohteekseen. Tavoitteena on lisätä suomalaista musiikkivientiä Pohjoismaihin sekä vahvistaa yhteispohjoismaista markkina-aluetta alueen ulkopuolisten näkökulmasta. Pohjoismaista ei tuloudu niin paljon rahaa kuin voisi olettaa, joten mahdollisuuksia markkinoiden kasvattamiseen ja kehittämiseen alueella on vielä paljon, kertoo Music Export Finlandin johtaja Paulina Ahokas. 2

3 P Ä Ä K I R J O I T U S Kolmen kohdan ohjelma Lauri Kaira Ulkoministerimme on opettanut suomalaisille hyvän tekniikan jakaa asiat puheissa kolmeen kohtaan. Sen verran kuulija pystyy muistamaan ja hallitsemaan. Väitetään, että luonnonkansoillakin on neljä lukumäärää kuvaavaa sanaa: yksi, kaksi, kolme ja monta. Myös tekijänoikeuspuolella tämä tekniikka on ollut käytössä jo pitkään. Kolmen kohdan ohjelma nousi esille vaalien alla, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK ajoi tekijänoikeusasioiden siirtoa kulttuuriministeriltä TEMiin. Silloin kulttuuriala analysoi, että EK tahtoo toteuttaa siirrolla kolmen kohdan ohjelman: työsuhdetekijänoikeuden säätämisen, monikanavajakelusta säätämisen ja yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun alasajon. Tämä tietenkin kiistettiin, mutta kolmen kohdan ohjelma ei pysynyt piilossa kauan. Kun valtioneuvosto päätti, että siirrosta luovutaan, se kirjasi päätökseensä maininnan kaikista kolmesta: hyvitysmaksujen päätöksenteko siirrettiin pois kulttuuriministeriltä, monikanavajakelu ja työsuhdetekijänoikeus päätettiin selvittää. Mitä näille kolmelle asialle nyt kuuluu? Monikanava-lakihanke taisi jäädä suutariksi, eli järki voitti. Tunnustettiin, ettei ongelmana ollut tekijnäoikeuslaki vaan se, ettei ku- Käyttäjäyhtiöiden vanha toivelista: työsuhdetekijänoikeus, monikanavajakelulakien muuttaminen ja hyvitysmaksun alasajo. luttajien saatavilla ollut edullisia mobiili-tv-kännyköitä. Kaksi työryhmää päätyi yksimielisesti siihen, että lainsäädäntömuutoksia ei tarvita. Näin katsoi sekä laaja-alainen virkamiestyöryhmä että sellainen työryhmä, jossa oli myös TV-yhtiöiden edustus. Kumpikaan ei esittänyt muutoksia tekijänoikeuslakiin. Työsuhdetekijänoikeus sen sijaan on edennyt vauhdilla. Työryhmän esitys on nyt lausuntokierroksella. Hyvitysmaksun osalta odotetaan, mitä hallitus maksulle tahtoo tehdä. Maksun alas ajaminen olisi pelottavan helppoa. Siihen riittää, että lopetetaan maksun kohteena olevan laitekannan päivittäminen. Ellei uusia kopiointivälineitä oteta maksun piiriin, maksu hiipuu pois sitä mukaa kuin uudet kopiointivälineet korvaavat vanhat. Valitettavasti musiikkikännykän kaltaisia uusia laitteita ei ole vielä otettu maksun piiriin. Siksi hyvitysmaksun tuotto romahtaa tänä vuonna kolmanneksen, vaikkei kopiointi vähene yhtään. Laitekannan päivittäminen on siis toistaiseksi pantu jäihin. Onko tämä hallituksen pysyvä kanta eli aiotaanko nykyinen hyvitysmaksumme oikeasti ajaa alas jää nähtäväksi. Tilitysinfo Taiteilijan ja tuottajan e-palvelut Palvelun käyttäjäksi pääsee tekemällä verkkopalvelusopimuksen Gramexin kanssa. Tämän jälkeen asiakas saa henkilökohtaiset käyttäjätunnukset, joilla pääsee katsomaan tietojaan netin kautta. Palvelusivuillamme Gramexin asiakas voi: tarkistaa ja ylläpitää osoitetietojaan tarkistaa viimeisimmän veroprosenttinsa sekä tilinumeronsa katsoa äänitteensä, jotka on ilmoitettu Gramexille katsoa tilitystensä maksupäivät ja summat tulostaa esityskorvauslistan radiokohtaisesti tilitetyistä korvauksista. Verkkopalvelusopimuksen voi tulostaa kotisivultamme Gramex-numero hukassa? Taiteilija, Gramex-numerosi on lehden takakannessa. Osoitekentässä nimesi edessä oleva nollalla alkava numerosarja on henkilökohtainen Gramexnumerosi. Se kannattaa laittaa muistiin vaikka kännykkään. Gramexpress sisältö 02 Alkusoitto 03 Pääkirjoitus / Lauri Kaira 05 Tahtipuikko / Hannu Marttila 06 Loiri laulaa aina täysillä 10 Joulun soitetuin 12 Saako EK tekijänoikeudet työnantajille? 14 Välisoitto 15 Soolo / Reiska Laine 17 Gramexin syystilityksessä jaettiin yli 2 miljoona euroa 18 Hän / Lauri Rechardt 20 Pykäläviidakko / Tuomas Talonpoika 21 ESEKin päätöksiä Yksi tuhannesta / Eeppi Ursin 24 Gramexin palvelukortti Kansi: Vesa-Matti Loiri Kuva: Lehtikuva / Pekka Sakki Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n jäsenlehti. Julkaisija: Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry, Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki, puh. (09) , fax (09) Päätoimittaja: Lauri Kaira. Toimitusneuvoston puheenjohtaja: Risto Ryti. Toimitussihteeri: Anu Karlson. Ulkoasu ja taitto: Helena Kajander. Kirjapaino: Forssan kirjapaino Oy. ISSN Painos kpl. 3

4 A l k u s o i t t o Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. Kuva: Hannu Mikkola Kuva: Le Corps Mince de Françoise Kuva: Pekka Keskinen t i l i t y s i n f o Le Corps Mince de Françoise herättää eniten odotuksia. Tusina nimiä tulevaisuudelle Radioasema YleX ja rocklehti Rumba kysyivät noin sadalta musiikkialan ammattilaiselta tulevaisuuden nimiä. Pääpaino oli lähitulevaisuudessa ja kriteerinä, että mainitut yhtyeet eivät äänestyshetkellä olleet vielä julkaisseet albumia. Kärkikolmikosta kaikilta on lupa odottaa merkittäviä harppauksia jo vuonna Ykköseksi nostettu Le Corps Mince de Françoise on jo kerännyt mittavasti mainetta niin koti- kuin ulkomailla energisten esiintymistensä ja runsaan medianäkyvyytensä ansiosta. Yhtyeen Something Golden -singlen julkaisi loppuvuodesta ranskalainen Kitsuné-levymerkki ja albumi Love & Nature on odotettavissa vuonna Naiskolmikon perässä hiihtivät folkpunkkia kaksimiehisenä soittava Jaakko & Jay ja elektropoppia soittava Villa Nah. Jaakko & Jay kiersi marraskuussa Isoa-Britanniaa noin kymmenen esiintymisen verran ja jatkoi sieltä noin 15 kaupungin Keski-Euroopan kiertueelle. Fullsteam julkaisi yhtyeen debyyttialbumin War Is Noise marraskuussa. ylex.yle.fi/musiikki/tulevaisuuden-tusina ja Esa Tontti palkittiin kykyjen löytäjänä. Musiikki & Media palkitsi alan parhaat Suomalaisen musiikkialan vuoden parhaille jaettiin lokakuussa Industry Awardit Musiikki & Media -tapahtuman yhteydessä Tampereella. Erikoispalkinto myönnettiin Yleisradion Jukka Haarmalle työstä suomalaisen musiikkikulttuurin hyväksi. Suomalainen alan kärki ei näytä äänestäjien mielestä muuttuvan kovin paljon vuodesta toiseen, sillä monet palkinnot menivät tutuille nimille. Vuoden promoottori oli jälleen Juhani Merimaa, vuoden manageri Seppo Vesterinen, vuoden kirjoittava journalisti Ilkka Mattila, vuoden radiotoimittaja Njassa ja vuoden musiikkipäällikkö YleX:n Tomi Saarinen. Uusi kyky löytyi vuoden kykyjen löytäjä -kategoriasta, jossa kunnia jaettiin GAEA Booking & Recordsin Esa Tontille. Näiden lisäksi palkittiin myös esimerkiksi vuoden tapahtumana Flow-festivaali, vuoden kotimaisena musiikkimediana Rumba, vuoden levykauppana Levykauppa Äx ja vuoden digitaalisena musiikkikauppana itunes. Pohjoismaat yhdessä musiikkivientiin Uusi Nordic Music Export (Nomex) keskittyy edistämään pohjoismaisen musiikin vientiä yhteispohjoismaisin voimin. Nomex on kaikkien viiden Pohjoismaan vientitoimistojen yhteisponnistus mukana ovat siis Music Export Finland, Export Music Sweden, Music Export Denmark / ROSA The Danish Rock Council, Iceland Music Export sekä Music Export Norway. Nomex näyttäytyi muulle maailmalle ensimmäistä kertaa Lontoossa. Siellä järjestettiin marraskuussa JA JA JA -klubi, joka esittelee tästedes kerran kuussa pohjoismaista musiikkia. Noin 200 paikallista musiikkiammattilaista ja mielipidevaikuttajaa keränneen lanseerausillan ohjelman oli valinnut satojen ehdokkaiden joukosta BBC 1 -radioaseman Huw Stephens. Suomalaisista musikanteista illan aikana soitti TV Off, ruotsalaisista Francis, islantilaisista Kira Kira ja norjalaisista I Was a King. On erittäin harvinaista saavuttaa tällaista Lontoossa, jossa median huomiosta kilpailevat niin monet. Yhteinen pohjoismainen brändi tuntuu olevan todella vahva, päätteli Islannin vientitoimiston johtaja, Nomex-koordinaattori Anna Hildur. Meteli.net ja Record Union jakeluyhteistyöhön Meteli.net on musiikkitietoutta tarjoava verkkopalvelu sekä verkkokauppa, josta voi ostaa ja ladata musiikkia. Record Union on musiikin digitaalinen jakelija, joka tarjoaa sivustollaan artisteille mahdollisuuden ladata omaa musiikkiaan tarjolle ja joka jakelee musiikkia internetin moniin musiikkipalveluihin. Nämä tahot aloittivat lokakuun lopulla yhteistyön pääkohderyhmiensä eli riippumattomien muusikoiden ja levy-yhtiöiden musiikin jakelun ja promootion saralla. Artisteilla on yhteistyön kautta mahdollisuus saada musiikkiaan Meteli.net Downloads -verkkokauppaan sekä streamingpalveluihin kuten Spotify ja Nokian Musiikkikauppa. TV Off edusti Suomea Lontoossa. Levyllä ennen julkaisemattomia Talvela-esityksiä Martti Talvela laulaa niin kuin meri pauhaa siinä on samaa luonnonvoiman itsestäänselvyyttä, luonnehti eräs saksalainen kriitikko suomalaista bassojättiläistä. Fugan julkaisemalta, Tero Halvorsenin tuottamalta Talvela-levyltä löytyy 24 ennen julkaisematonta laulajan esitystä. Erityisen huomionarvoinen kokonaisuus on Ralf Gothónin kanssa Tukholmassa 1976 pidetyn konsertin äänitys, ohjelmassa muun muassa Rahmaninovin,Schubertin ja Kilpisen lauluja. Levyllä on myös kolme suurta bassomonologia oopperoista Don Carlos, Boris Godunov ja Viimeiset kiusaukset. Levyn nimi Visions, Näkyjä, tulee siitä Talvelan ( ) perusajatuksesta, että ihmisellä on oltava näky, jota kohti on juostava ja jota on tavoiteltava kaikkensa uhraten. 4

5 t a h t i p u i k k o Kuva: P. R. Brown Kuva: Maarit Kytöharju / Fimic Rammstein kiillottaa Spinefarmin kilpeä. Spinefarm julkaisi Rammsteinia Britanniassa Saksalaisen heviyhtye Rammsteinin viidennen albumin julkaisi Isossa- Britanniassa Universal Musicin omistama suomalainen Spinefarm Records. Liebe ist für alle da -albumin julkaisua kommentoi tiedotteessa Universal Music Finlandin toimitusjohtaja Jarkko Nordlund: Spinefarm on omalla erikoisosaamisalueellaan yksi maailman johtavista toimijoista, ja yhtiön mielipidettä ja näkemystä arvostetaan Universal Musicin kaikilla markkinaalueilla. Rammsteinin julkaisu Britanniassa Spinefarmin kautta on konkreettinen osoitus katu-uskottavuudestamme. Spinefarm on erikoistunut metallimusiikin julkaisemiseen, ja sen tallista ovat lähtöisin monet kansainvälisesti maineikkaat suomalaiset metalliartistit, kuten Nightwish ja Children of Bodom. Tämä ei varmastikaan jää viimeiseksi tämän mittaluokan kansainväliseksi toimenpiteeksemme, Nordlund lisää. Uusi musiikki esiin Hitlantiksella Uusi suomalainen internetin musiikkipalvelu Hitlantis auttaa löytämään uutta musiikkia. Palvelu painottuu vielä tuntemattomaan musiikkiin. Kuka tahansa artisti tai yhtye voi saada omat kappaleensa Hitlantikseen. Suurin innovaatio palvelussa on sen visuaalinen käyttöliittymä, jonka avulla näkee mitkä artistit ovat nousussa ja mitkä laskussa. Sen on tarkoitus auttaa ihmisiä löytämään uutta musiikkia. Kappaleiden kuunteleminen Hitlantiksessa on toistaiseksi ilmaista, mutta kappaleen lataaminen maksaa nollasta puoleen euroon. Yhtyeiden pitää maksaa viisi euroa kuussa siitä, että heidän musiikkinsa on palvelussa. Hitlantis lanseerataan täysillä tammikuun Midem-messuilla Cannesissa Ranskassa. Hitlantiksen taustalla ovat Hasan & Partners -mainostoimiston sijoitusyhtiö Hasan Development ja sijoittaja Juha Halttunen. Alkuperäisidean isä on Timo Poijärvi, ja nimen palvelulle antoi HIM-yhtyeen solisti Ville Valo. Kaija Saariaholle Wihurin palkinto Säveltäjä Kaija Saariaho on saanut liittää kansainvälisten sävellyspalkintojensa sarjaan huomattavan suomalaisen tunnustuksen, kun hänelle lokakuussa luovutettiin Wihurin rahaston euron Sibelius-palkinto. Saariaho on ensimmäinen Sibelius-palkinnon saanut nainen. Tämän maailman suurimpiin kuuluvan sävellyspalkinnon ovat suomalaisista säveltäjistä aiemmin saaneet muiden muassa Joonas Kokkonen, Aulis Sallinen, Einojuhani Rautavaara ja Magnus Lindberg. Jäljet pelottavat Hannu Marttila Virkamiestyöryhmä antoi marraskuun alussa esityksen työsuhdetekijänoikeudesta. Siinä nykyistä laissa olevaa olettamasäännöstä ehdotetaan muutettavaksi työnantajan eduksi. Nykysäännöksen mukaan, jos toisin ei ole sovittu, tekijänoikeudet jäävät työsuhteessa työntekijälle. Kerrotaan, että työnantajat, etunenässä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, vaativat olettaman muuttamista työnantajan eduksi. Työryhmä perustelee esitystä sillä, että se selkeyttäisi nykyistä epäselvää tilannetta. Uudessa pykäläehdotuksessa sanotaan, että työnantajalle siirtyy rinnakkainen oikeus käyttää teosta, jollei toisin ole sovittu työsopimuksessa, työehtosopimuksessa tai muulla tavoin taikka alan vakiintuneesta käytännöstä ei muuta johdu. Se siitä selkeyttämisestä. Mainittu EK tunnettiin aikaisemmin nimellä Teollisuuden ja työnantajien keskusliitto TT. Tämän lakkauttamisen yhteydessä TT:n jäseniltään keräämiä varoja säätiöitiin viime aikoina esillä olleeseen TT-Säätiöön. Säätiön tarkoituksena on muun muassa jäsenyritysten toimialoille suotuisan toimintaympäristön edistäminen. EK:n toimintakertomuksessa vuodelta 2007 mainitaan, että eduskuntavaalien tulos mahdollisti EK:n vaalitavoitteiden huomioimisen hallituspolitiikassa. EK vaikutti poikkeuksellisen tiiviisti hallitusohjelman sisältöön. Niin siis tämä työnantajia edustava EK ajaa lakimuutosta. Kuitenkin heti tuoreeltaan (HeSa 6.11.) Suomen elokuvatuottajien keskusliitto ja sen hallituksen jäsenet omalla nimellään kaikki työnantajia julistivat vastustavansa oikeuksien pakkosiirtoa sanoen, että se on väärin ja tyhmää. He ymmärtävät, että tekijänoikeuksia, joita olisi jatkossa vain työnantajilla, on vaikea poliittisesti puolustaa. Samainen EK myös vastustaa kiivaasti hyvitysmaksuja, joita tilitetään äänilevy- ja elokuvayhtiöille teosten yksityisestä kopioinnista yhtiöille, jotka lienevät EK:n jäseniä. Suomen Kuvalehden verkkolehdessä toimittaja kirjoitti, että yksi ja toinen on tähän asti ihmetellyt, miksi hallitus on tukenut niin avoimesti EK:n tavoitteita. Kirjoitus liittyi Lex Nokiaan ja tuolloin esillä olleeseen TT-Säätiön runsaskätiseen puoluerahoitukseen. Kirjoituksessa jatketaan, että seuraavaksi hallituksen kantti joutuu testiin, kun sen pitäisi tehdä päätöksiä tekijänoikeuslain niin sanotusta työsuhdeolettamasta. Sitäkin EK on ajanut kuin käärmettä pyssyyn. Jäljet pelottavat. Hallituspuolueista Vihreät ehätti jo ottamaan kantaa työsuhdetekijänoikeuteen. Heidän mielestään luovan työn tekijöiden asemaa ei pidä heikentää tilanteessa, jossa luovuudesta on tullut kansantaloudellekin keskeinen käyttövoima. Laittamattomasti sanottu. Hannu Marttila on Gramexin toimitusjohtaja. 5

6 Jokainen laulu on pienoisnäytelmä Loiri laulaa aina täysillä Laulaessani olen onnellinen, pohtii Vesa-Matti Loiri jaksamisensa salaisuutta. Teksti ANu karlson Kuvat lehtikuva / pekka sakki, warner music Vesa-Matti Loirilla on takanaan pitkä kiertue: lokakuun aikana hän kävi yhtyeineen läpi Suomen konserttitalot ja vähän urheilutalojakin. Marraskuulle osui pieni levähdystauko, mutta tätä haastattelua tehtäessä joulukiertue oli jo ovella. Tätä hänen elämänsä on ollut jo kolmisenkymmentä vuotta, kun hän Turun kaupunginteatterin legendaarisen Seitsemän veljeksen jälkeen jätti näyttelemisen voidakseen kokonaan omistautua musiikille. Loiri on syksyn työskennellyt jaksamisensa äärirajoilla. Kakkostyypin diabetes on hänellä sen verran vaikeaa laatua, että se rajoittaa jo normaalia elämääkin, saati fyysisesti ja psyykkisesti rasittavaa laulajan ammattia. Näyttelijästä laulajaksi Ammattia, niin. Loiri ei enää vuosiin ole näytellyt teatterissa, ja elokuvaroolejakin hän on ottanut tehdäkseen hyvin valikoiden. Laulavasta näyttelijästä on tullut laulaja. Musiikki ja laulaminen ovat kyllä olleet minulle aina pääjuttu, Loiri painottaa. Olen lapsesta asti soittanut huilua ja rumpuja, ja laulaminen on aina ollut minulle tärkeää. Loiri tuli teatteriyleisön tietoisuuteen Lapualaisoopperan Vihtori Kosolana, mutta jo sitä ennen moneen oli tehnyt vaikutuksen hänen riipaiseva Jakensa Mikko Niskasen esikoiselokuvassa Pojat. Koko kansan kestosuosikiksi Loiri nousi Spede Pasasen kanssa tehdyn tv-shown ja erityisesti Uuno Turhapuro -elokuvien kautta. Vakavien roolien kanssa vuorottelivat siten lukuisat komedian ja farssin rajoilla liikkuvat televisio- ja elokuvahahmot. Niihinkin Loiri käsittämättömällä muuntautumiskyvyllään aina toi ripauksen syvää elämänviisautta. Mutta musiikkia hän ei päässyt tekemään siinä mitassa eikä siinä tyylilajissa, joka olisi häntä itseään liikuttanut. Ensimmäisinä vuosina teatterikoulusta valmistuttuani, 60-luvun puolivälissä, minulle tarjottiin enimmäkseen musikaali- ja operettirooleja, eivätkä ne olleet oikein kiinnostavia. Linnavalli opettajana Loiri oli tuolloin Helsingin kaupunginteatterin näyttelijä, mutta mieli paloi laulamaan. Silloin hän törmäsi Esko Linnavalliin. Olimme kumpikin aika äskettäin jääneet avioeron jälkeen yksin, hän muistelee. Vietimme jonkinlaista uutta poikamiesaikaa, muutimme kimppaan asumaankin ja aloimme keikkailla yhdessä. Esko oli tavallaan minun suuri musiikinopettajani. Kävimme läpi ja kuuntelimme yhdessä paljon musiikkia ja innostuimme uusista asioista. Linnavallilla oli jo silloin suurena haaveena, että Suomeen saataisiin oikea big band. Tämä toteutui vuonna Uuden musiikin orkesteri UMO perustettiin ja sen kapellimestariksi nimitettiin Esko Linnavalli. Pikku hiljaa hän joutui jättämään muita töitään vähemmälle. Silloin hänen tilalleen Loirin säestäjänä astui toinen hieno muusikko, Olli Ahvenlahti. Meillä oli oma ravintolashow, ja sitten kävi niin, että Ralf Långbacka ja Kalle Holmberg alkoivat vuoroiltoina käydä siellä houkuttelemassa minua takaisin teatteriin, kertoo 6

7 Jokaiseen konserttiin pitäisi suhtautua ikään kuin se olisi viimeinen. Laulavasta näyttelijästä on tullut laulaja. Lähestyn laulua aina tekstin kautta. Loiri. Olin muutama vuosi sitten sanoutunut irti Helsingin kaupunginteatterista voidakseni tehdä enemmän musiikkia. Näyttelijän huippuvuodet Holmbergin ja Långbackan hivutustaktiikka toi voiton, ja Loiri suostui lähtemään heidän perässään Turun kaupunginteatteriin. Långbacka oli tuolloin teatterin johtaja ja Holmberg hänen tähtiohjaajansa. Edessä oli ikimuistoinen kausi kaikkien kolme taiteilijan elämässä. Turun kaupunginteatteri oli siihen aikaan hyvin vahva, ja sain tehdä siellä hyviä rooleja, kuten Tuomaksen Seitsemässä veljeksessä. Näinä vuosina tein myös Speden kanssa pari elokuvaa vuodessa, niin että kyllä minä näyttelemäänkin pääsin. Sitten tulivat euroviisut. Loiri valittiin vuonna 1980 Suomen karsintoihin esittämään Aarno Ranisen sävellys Huilumies. Siihen oli kirjoitettu pieni välike soolohuilulle, ja Loiri, jolla oli lapsuuden soittoharrastus kaihoisana muistona mielessä, halusi soittaa soolon itse. Minulla ei ollut tuohon aikaan soittokuntoista huilua, mutta sain ostetuksi sellaisen. Sen myi minulle eräs muusikkokaveri, basisti, joka oli saanut sen oppilaaltaan korvaukseksi antamistaan bassotunneista. 7

8 Loiri on viime vuosina viettänyt paljon aikaa levytysstudiossa. Taustalla Kasarin tuottaja Hannu Pikkarainen. Minulla on niin kummallinen kurkku, ettei se tunnu edes rasittuvan. 8 Päätös kypsyi Ja sitten aloin harjoitella. No, tulimme karsinnoissa kolmanneksi. Ja vaikka emme siellä varsinaisessa euroviisukisassa pärjänneetkään, tunsin että, halusin tästedes omistautua laulamiselle. Kun ajoimme vaimoni kanssa Helsingistä Turkuun karsintojen jälkeen, siellä autossa tein päätökseni, että näytteleminen loppuu nyt. Lopettamispäätös syntyi sikäli ilman dramatiikkaa, että Loirin kolmivuotinen sopimus Turun kaupunginteatterissa oli joka tapauksessa päättymässä. Hän ei kuitenkaan lausunut lopullisia jäähyväisiä näyttämölle, sillä musiikki johdatti hänet vielä kerran Suomen Kansallisoopperan lavalle, Sokeaksi laulajaksi Sallisen oopperaan Kullervo. Ensimmäisen kosketuksensa oopperan tekemiseen hän oli saanut jo 1970-luvun alussa esiintyessään Tamara Lundin vastanäyttelijänä Kurt Weillin musiikkiteatterikappaleessa Mahagonnyn kaupungin nousu ja tuho. Sikäli tunnen yhä vieläkin olevani laulava näyttelijä, että lähestyn laulua aina tekstin kautta, Loiri tunnustaa. Jokaisessa laulussa piilee ikään kuin pienoisnäytelmä, jonka laulajana haluan ilmaista. Leinon maisema Eino Leino on ollut Loirille rakas pikkupojasta asti. Jo hyvin nuorena minuun teki vaikutuksen Leinon tapa ilmaista asioita, hän muistelee. Meillä kotona luettiin paljon, ja meillä oli kirjahyllyssä myös joku Leinon runokirja. Sieltä minä löysin sellaisia kuvia ja ajatuksia, jotka jo silloin tuntuivat läheisiltä. En varmastikaan silloin vielä ymmärtänyt niistä paljon, mutta niistä avautui sellainen erikoislaatuinen maisema, joka jäi kiinnostamaan. Siihen oli pakko palata yhä uudelleen. Heti opiskeluvuosinaan teatterikoulussa Loiri pääsikin esittämään Leinon runoja tekstija näyttämöharjoituksina. Lauluiksi ne muuttuivat paljon myöhemmin, kun Perttu Hietanen, ammattiapunaan Taisto Wesslin, sävelsi suuren määrän runoja tavalla, jossa sävel on sanan nöyrä palvelija. Yllättäen he saivat Loirin innostumaan niistä. Loppu on historiaa: Leinoalbumeja on ilmestynyt jo kolme, ja kaikki ovat nousseet sekä kritiikin että ostavan yleisön suosioon. Uusimmalla levyllään Hyvää puuta Loiri esittää tarinoita, jotka on varta vasten kirjoitettu ja sävelletty hänelle. Levy, jonka tekemistä hän empi viimeiseen asti, kasvoi persoonalliseksi taideteokseksi ja keskustelupalstojen kommenteista päättäen on sykähdyttänyt suurta fanien joukkoa levysoittimien ja mobiililaitteiden ääressä.

9 Lappi on ollut pääosassa Loirin tuoreimmilla levyillä. Ääni, luonnon lahja Vaikkei Loiri varsinaisella belcanto-tyylillä laulakaan, on pakko ihailla hänen äänensä kestävyyttä. Syksyn kiertueella hänellä saattoi olla neljä konserttia perättäisinä iltoina, sitten kolme lepopäivää, ja taas mentiin eikä hän koskaan laulanut ääntään säästellen. Loiri selittää jaksamistaan vankalla urheilutaustallaan: hän on nyrkkeillyt ja pelannut useita pallopelejä, joista ainakin jalkapalloa peräti edustustasolla. Fyysinen kuntoni on siksi ollut pitkään erinomainen, vaikka neljä viime vuotta ovat nyt olleet vaikeita diabeteksen vuoksi. Ääni on kyllä semmoinen ihmeellinen juttu minulla on niin kummallinen kurkku, ettei se tunnu edes rasittuvan nyt täytyy kyllä koputtaa puuta eikä se pahasti kärsi tavallisesta vilustumisestakaan. En ole koskaan joutunut peruuttamaan yhtään keikkaa siksi, että ääni olisi ollut poissa! Ääni on minulla kerta kaikkiaan luonnon lahja, päättelee Loiri. Onnellinen näyttämöllä Yleisöään Loiri kehuu aina yhtä vastaanottavaiseksi, oli sitten kyseessä joulukonsertti tai mikä tahansa esiintyminen. Mutta kyllähän jouluaika aina herkistää, etenkin kun konsertti on kirkossa. Miten sitten laulaja loihtii oikean tunteen, sen aidon sydämen hiljaisuuden, joululauluun, jota laulaa ehkä jo sadannen kerran? Siinähän se taiteilijan koko olemassaolon suuri kysymys onkin, vastaa Loiri. Jos keikalle lähtee jollakin muulla mielellä, sinne ei pidä ollenkaan lähteä. On ravistettava itseään ja muistutettava itseään siitä, että se yleisö, joka sinne keikalle tulee, on joka tapauksessa ainutkertainen. Siellä on aina joku, joka on minun konsertissani ensimmäistä kertaa, ja siellä voi olla joku, joka kuulee minua viimeisen kerran. Loiri painottaa artistin tinkimätöntä läsnäoloa kaikessa mitä hän tekee. Jokaiseen konserttiin pitäisi suhtautua kuin se olisi viimeinen. Pitää aina olla sataprosenttisesti mukana. Kerran raskaan kiertueen puolivälissä sain itseni kiinni siitä, että vilkuilin kelloa. Konsertin jälkeen en voinut lähteä yhteiselle illallisellekaan, vaan jäin huoneeseeni miettimään asioita. Silloin lupasin itselleni, että tämä ei saa toistua. Jos se toistuu, saa urani loppua siihen. Sairautensa vuoksi Loirin on ajateltava voimiensa rajallisuutta, mutta sille hän ei mahda mitään, että laulajan näyttämö on hänen oikea elementtinsä. Siellä minä olen onnellinen. Vesa-Matti Loiri levyllä Valikoima vanhaa, uutta ja uusvanhaa: Vesku Suomesta Finnlevy, 1972 uusintajulkaisu Kaikki parhaat 2001 Vesku Helismaasta Finnlevy, 1977 uusintajulkaisu 2002 Warner Music Eino Leino Gold Disc Warner Music 1978, 1980, 1985, 2001 uusintajulkaisut 1:1994; 2:1998; 3:1998 Vesa-Matti Loiri tulkitsee Oskar Merikannon lauluja Gold Disc, 1981 Uuno Kailas. Severi Pyysalon ja Jukka Perkon sävellyksiä Kailaan runoihin. Ondine Octopus, 1995 Sydämeeni joulun teen Warner Music, 1998 Ystävän laulut 1-2 Warner Music, 2003, 2004 Ivalo Warner Music, 2006 Inari Warner Music, 2007 Kasari Warner Music, 2008 Hyvää puuta Warner Music,

10 Kuvat: john lennon ja yoko ono / parlophone/em/music uk. chris rea / warner music. katri Helena / warner music. Mariah carey / sony bmg. mamba / Joulun soittolistojen kärjessä komeilevat (ylh. vas.) Yoko Ono ja John Lennon, Chris Rea, Katri Helena, Mariah Carey ja Mamba. 10

11 kuvat: Jari sillanpää / kira gluschkoff. paula koivuniemi / Pkk-viihde ky. vesa-matti loiri / warner music. Vesa-Matti Loirin Sydämeeni joulun teen jälleen soitetuin kotimainen. Vahvaa suomalaisväriä tuovat vielä Jari Sillanpää, Paula Koivuniemi ja Vesa-Matti Loiri. Whamin Last Christmas oli viime joulun soitetuin Viime joulun soitetuimmat joululaulut olivat kaupallisissa radioissa Whamin Last Christmas, Mariah Careyn All I Want for Christmas Is You ja Vesa-Matti Loirin Sydämeeni joulun teen. Teksti LAURI KAIRA Tilastot KARI NIEMELÄ Joulukuva SAARA VUORJOKI Gramex selvitti edellisvuoden tapaan, mitkä olivat viime joulun soitetuimmat joululaulut kaupallisissa radioissa. Gramex kerää tarkat tiedot eri kanavilla soitetusta musiikista voidakseen laskuttaa ja jakaa eteenpäin soittokorvaukset oikeudenmukaisesti. Seuraavassa listataan kymmenen kärkeen nousseet kappaleet esittäjineen. Kymmenen kärjessä Kaupallisten radioiden eniten soitettu joululaulu oli Whamin Last Christmas. Tätä 1980-luvulta peräisin olevaa hittiä soitettiin 373 kertaa. Kakkosena oli Mariah Careyn All I Want for Christmas Is You 277 soittokerralla. Tämä kappale ilmestyi 90-luvun puolivälissä Mariah Careyn joulumyyntiin suunnatulla levyllä Merry Christmas. Kolmas ja samalla kotimaisten ykkönen oli jälleen kerran Vesa-Matti Loirin Sydämeeni joulun teen 225 soittokerralla. Kassu Halosen säveltämä ja Vexi Salmen sanoittama joululaulu ilmestyi Vesa-Matti Loirin samannimisellä levyllä Sittemmin laulun ovat levyttäneet muiden muassa Eino Grön, Arja Koriseva ja myös Kassu Halonen itse. Neljäntenä oli John Lennonin Happy Xmas (War Is Over) 222 soittokerralla. Listan viides, Chris Rean esittämä Driving Home for Christ- mas, sai 219 soittokertaa ja kuudes, Band Aidin Do They Know It s Christmas, 210 soittoa. Puolet kotimaista Kymmenen kärjestä puolet oli kotimaista tuotantoa. Seitsemännellä sijalla oli Katri Helenan Joulumaa 209 soittokerralla. Tämä laulajattaren itsensä säveltämä ja Juha Watt Vainion sanoittama joululaulu on ollut kestosuosikkeja joulusta toiseen. Kahdeksanneksi kiri Mamban Jollei jouluna ole lunta 205 soittokerralla, yhdeksäntenä oli Leevi & The Leavings in Jossain on kai vielä joulu 199 soittokerralla ja kymmenentenä Jari Sillanpään Lumilinna 178 soittokerralla. Oheisessa listassa näkyvät myös sijoille yltäneet kappaleet. Soittokerrat ovat absoluuttisia lukuja Suomen kaupallisista radioista. Radioille ei annettu kertoimia esimerkiksi kuulijamäärän mukaan. Samaa soittolistaa soittavat ketjuradiot laskettiin kukin yhdeksi radioksi. Listassa huomioitiin vain joululaulut. Kestosuosikkeja ovat Whamin ja Band Aidin joululevyt. Soitetuimmat joululaulut Last Christmas Wham! All I want for Christmas Is You Mariah Carey Sydämeeni joulun teen Vesa-Matti Loiri Happy Xmas (War Is Over) John Lennon & Yoko Ono Driving Home for Christmas Cris Rea Do The Know It s Cristmas? Band Aid Joulumaa Katri Helena Jollei jouluna ole lunta Mamba Jossain on kai vielä joulu Leevi & The Leavings Lumilinna Jari Sillanpää Jouluksi kotiin Jani Wickholm Toive Paula Koivuniemi White Christmas Bing Crosby Tahdon oikean joulun Kari Tapio Sika Juice Leskinen Slam

12 Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva Eteläranta on ajanut työsuhdetekijänoikeutta jo kauan ennen kuin Leif Fagernäs valittiin Elinkeinoelämän keskusliiton johtoon. Saako EK tekijänoikeudet työnantajille? Elinkeinoelämän keskusliitto EK ajaa työsuhdetekijänoikeutta. Työntekijäjärjestöt varoittavat, että jos se saa tahtonsa läpi, maailma muuttuisi paljon. Esimerkiksi koulut saisivat myydä opettajiensa tekstejä oppikirjoihin, näiltä itseltään mitään kysymättä. Teksti LAURI KAIRA 12 Miten tämän esityksen valmistelu toteuttaa hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan työelämään liittyvät asiat valmistellaan kolmikantaperiaatteella? STTK:n lakimiehen Juri Aaltosen kysymys hiljentää yleisön, joka istuu työsuhdetekijänoikeusesitystä käsittelevässä kuulemistilaisuudessa. Paikalla ei ole muita valtiovallan edustajia kuin esityksen valmistelleen virkamiestyöryhmän puheenjohtaja, tekijänoikeusneuvos Viveca Still. Still vastaa, että hänen työryhmänsä teki oman esityksensä saamansa toimeksiannon perusteella. Tämä on tietenkin totta, mutta ei vastaa Aaltosen kysymykseen siitä, rikkooko hallitus omia pelisääntöjään. Jos pykälä sanoo, että kaikki oikeudet siirtyvät, niin mikseivät ne silloin siirtyisi? Esitys antaisi työnantajalle paljon Still on juuri kertonut työmarkkina- ja taiteilijajärjestöjen edustajista koostuvalle yleisölle, mitä työryhmän esitys muuttaisi ja mitä ei. Mitä esitys sitten pitää sisällään? Työryhmä esittää työnantajalle käyttö-, muuttelu- ja edelleenluovutus- eli myyntioikeutta virka- ja työsuhteessa luotuihin teoksiin. Esitys sisältää kuitenkin tiettyjä rajauksia.

13 Ensinnäkin, jos alalle on muodostunut vakiintunut käytäntö, tuo käytäntö ohittaisi tämän lakipykälän. Toiseksi, työntekijä ja työnantaja voisivat myös sopia asiasta toisin. Ja kolmanneksi, työnantaja saisi käyttöoikeuden vain rinnakkaisena eli tuo oikeus jäisi myös työntekijälle, tosin niissä ahtaissa rajoissa kuin työsuhteen synnyttämä lojaliteettivelvoite sen sallisi. Sopien vai sopimatta Työnantajajärjestö Elinkeinoelämän keskusliitto on jo pitkään ajanut lakisääteistä työsuhdetekijänoikeutta. Työntekijäjärjestöt ovat voimakkaasti vastustaneet sitä. Niiden mukaan muutoksia ei tarvita, vaan asioista voidaan sopia kuten nykyisinkin. Mikään taho ei kiistä, etteikö esimerkiksi mainostoimistossa ole ihan järkevää, että tekijänoikeudet siirtyvät työnantajille. Kiistassa onkin kyse muusta: siitä, kenelle oikeudet siirtyvät silloin, jos asiasta ei ole mitään sovittu. Ja siitä, miten pitkälle työnantajan oikeudet ulottuvat. Voisiko mainostoimisto esimerkiksi omaan lukuunsa julkaista kirjan, jossa on sen kuuluisuuteen nousseen graafikon töitä ja julkaisemattomia ehdotuksia? Nykyinen laki ja käytäntö ovat suhteellisen selviä. Ellei mitään ole sovittu, työnantaja saa vain ne oikeudet, jotka tarvitaan työntekijän tehtävän mukaan. Työnantajat esittävät, että olettama käännetään toisin päin, eli kaikki muutkin oikeudet tulisivat työnantajalle, ellei toisin sovittaisi. Työntekijöiden mukaan tämä johtaisi siihen, ettei työnantajilla enää olisi mitään syytä sopia Lausuntokierroksella olevan esityksen tehnyttä virkamiestyöryhmää veti tekijänoikeusneuvos Viveca Still. Työryhmä esittää mallia, jossa kaikki oikeudet siirtyvät mutta jossa ne tavallaan kuitenkin jäävät työntekijälle. asiasta eli lopputuloksena kaikki oikeudet kaikilla työpaikoilla siirtyisivät työnantajille. Nyt opetusministeriön työryhmä esittää omaa malliaan, jossa kaikki oikeudet siirtyvät mutta jossa ne tavallaan kuitenkin jäävät rinnakkaisina myös työntekijälle. Hölynpölyä, AY-liikkeestä kuitataan. Jos työnantaja saa oikeudet, työntekijän normaali lojaliteettivelvoite estää häntä tekemästä itse niillä mitään, mikä voisi kilpailla työnantajan kanssa. Ei takautuvasti Opetusministeriön virkamiestyöryhmässä oli edustajat työ- ja elinkeinoministeriöstä, oikeusministeriöstä sekä liikenne- ja viestintäministeriöstä. Ministeriön tiedotteen mukaan työryhmän esitys koskee ainoastaan työ- ja virkasuhteesta johtuvia työtehtäviä täytettäessä luotuja teoksia. Työ- ja virkasuhteessa voi syntyä erilaisia tekijänoikeudella suojattuja aineistoja, kuten kirjoituksia, valokuvia ja karttoja, mainoksia, teknisiä piirroksia sekä monenlaista ääniaineistoa, audiovisuaalista aineistoa ja verkkoaineistoa. Nykyisin asioista sovitaan yritys- ja työpaikkakohtaisesti. Ehdotettavalla säännöksellä ei olisi takautuvaa vaikutusta. Aiemmin solmittuihin työsopimuksiin tämä ei siis vaikuttaisi. Kulttuuriministeri Stefan Wallin on korostanut, että asiaa ei ole vielä päätetty. Tässä vaiheessa kyseessä on työryhmän ehdotus, joka lähtee laajalle lausuntokierrokselle. Vasta sen jälkeen asia tulee poliittiseen pohdintaan, sanoo ministeri Wallin. Kuva: Saara Vuorjoki Suomen Kuvalehti kysyy: Kenen lauluja hallitus laulaa? Hallituspuolueita runsaskätisesti rahoittanut Etelärannan työnantajaleiri on saanut monet keskeiset tavoitteensa kirjatuksi suoraan porvarihallituksen ohjelmaan. Ihan sattumalta? Näin alkaa Suomen Kuvalehden juttu (SK 47, /Tuomo Lappalainen), jossa osoitetaan lukuisia yhtäläisyyksiä hallitusohjelman ja Työnantajien EK:n hallitusohjelmatavoitteiden välillä. Lehti kiinnittää huomiota siihen, että EK on entisen toimitusjohtajansa johtaman TT-säätiön kautta tukenut hallituspuolueita yhteensä eurolla eli yli neljällä miljoonalla mummonmarkalla vuosina Summa on lehden mukaan lähes kaksi kertaa niin suuri kuin Kehittyvien Maakuntien Suomen antama tuki, josta on vaalirahakeskustelussa tehty jonkinlainen poliittisen moraalin rappeutumisen symboli. Sekä EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs että Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen kiistävät, että tuella olisi haluttu saatikka voitu vaikuttaa päätösten sisältöön. Jutussa nostetaan esille myös Stillin työryhmän työsuhdetekijänoikeusesitys. Se ei olekaan mikä tahansa paperi. Ryhmä haluaa antaa sekä työnantajille että työntekijöille jatkossa tekijänoikeudet työ- ja virkasuhteessa syntyneisiin teoksiin. Muutos on iso, sillä tähän asti oikeudet ovat kuuluneet työntekijöille ellei niistä ole erikseen sovittu. Stillin raportti näyttää kompromissilta, joka antaa jokaiselle jotakin, mutta kommentit kertovat muuta. Esityksessä on katastrofin ainekset. Rinnakkainen käyttöoikeus vesittää tekijän ja teoksen suojan, Akavan lakimies Maria Löfgren valittaa. Elinkeinoelämän keskusliiton on sen sijaan vaikea peitellä tyytyväisyyttään. Ministeriön päälinjaus on kannatettava, EK:n tekijänoikeusekspertti Riikka Tähtivuori kiittelee. Etelärannassa on jälleen kerran saatu hallitukselta, mitä haluttiinkin. Se on tullut tällä vaalikaudella jo tavaksi, Suomen Kuvalehden jutussa todetaan. LK Esitetty pykälä Esitetty pykälä kuuluu näin: 40 a Jos työntekijä on luonut muun kuin 40 b :ssä tarkoitetun teoksen täyttäessään työsuhteesta johtuvia työtehtäviään, työnantajalle siirtyy 3 :n säännöksistä johtuvin rajoituksin rinnakkainen oikeus käyttää teosta, jollei toisin ole sovittu työsopimuksessa, työehtosopimuksessa tai muulla tavalla taikka alan vakiintuneesta käytännöstä muuta johdu. Sama koskee vastaavasti virkasuhteessa luotua teosta. Edellä 1 momentissa tarkoitettu käyttöoikeus sisältää myös oikeuden muuttaa teosta ja oikeuden luovuttaa käyttöoikeus edelleen. 13

14 v ä l i s o i t t o Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. Kuva: Mikko Mäntyniemi Yleisö äänesti Kuopion nuorisokuoron Suomen parhaaksi. Kuopion nuorisokuorosta Suomen paras kuoro Kuopion nuorisokuoro on voittanut Suomen paras kuoro -kilpailun finaalin. Yleisö äänesti nuorisokuoron voittajaksi Ylen TV2:n suorassa lähetyksessä. Kuopiolaisia vastassa loppukilpailussa oli naiskuoro Philomela. Philomela on ollut kisan ajan erityisesti tuomarien suosiossa; se onkin jo kansainvälistä mainetta niittänyt laulajisto, mistä osoituksena se kuorokisan aikana osallistui myös BBC:n Let the Peoples Sing -kilpailun finaaliin. Kuopion nuorisokuoro taas keräsi valtavan kannatuksen yleisöäänestyksissä. Seuraava kuorokilpailu on luvassa televisiossa ensi keväänä, kun Nelosella nähdään Kuorosodan toinen tuotantokausi. Jake Nymanin Nousevan auringon talo on radion suosituimpia musiikkiohjelmia. Musiikkiohjelmia ladattavaksi netistä YLE on ensimmäisenä tuonut Suomessa musiikkia sisältäviä radio-ohjelmia ladattavaksi podcasteina netistä. Kyseessä on viisi ohjelmaa sisältävä kokeilu, josta on sovittu yhteistyössä tekijänoikeuksia valvovien järjestöjen kuten Gramexin ja Teoston kanssa. Musiikkia sisältäviä podcasteja (pod = portable on demand) on julkaistu maanantaista alkaen osoitteessa yle.fi/radio. Ohjelmat löytyvät myös itunesista. Musiikkia sisältävistä podcasteista on maailmalta hyviä kokemuksia, ohjelmistoalueen johtaja Ville Vilén kertoo. Verkkopohjaiset musiikkipalvelut kehittyvät vauhdilla ja YLEn tavoite on tulevaisuudessa käyttää kaikkia merkittäviä tapoja jaella suosittuja musiikkiohjelmiaan. Gramex haluaa edistää musiikkialan ja musiikin käyttäjien yhteistyötä myös uusien käyttötekniikoiden osalta. Saimme edustamiltamme oikeudenhaltijoilta erillisvaltuutuksen, jonka avulla saatoimme lisensoida tämän uraa uurtavan kokeilun, Gramexin toimitusjohtaja Hannu Marttila iloitsee. Toivomme, että tästä muodostuu ajan mittaan toimiva tulolähde muusikoille ja tuottajille. Kokeiluohjelmina ovat Radio Suomesta Sadan vuoden syke ja Nousevan auringon talo, YleX:stä Pop-Talk ja YleX Teho sekä Radio Vegasta Silvermaskinen. YLEn puheohjelmia on voinut ladata netistä äänitiedostoina aiemminkin. Musiikkia sisältäviä ohjelmia on sen sijaan voinut kuunnella ainoastaan striimattuina. Musiikkitieteellinen väitös hevistä Klassisen heavy metalin harmonian teoria ja analyysi. Se on musiikintutkija Esa Liljan Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitokselle tekemän väitöskirjan nimi suomeksi käännettynä. Lilja tutkii klassisen hevin Black Sabbathin, Deep Purplen ja Iron Maidenin kaltaisten yhtyeiden harmonioita musiikinteorian näkökulmasta. Lilja on paneutunut siihen, miten musiikintutkimuksen totutut metodit ja terminologia soveltuvat hevin käsittelyyn. Lilja osoittaa, että länsimaisen musiikin tekemisen teoreettinen tausta antaa olennaisia näkökulmia myös hevin tutkimiseen ja kuunteluun. Tutkija näkee hevin monien musiikkityylien fuusiona metalli ei ole syntynyt kulttuurisesti eristyksissä. Teemu Viinikainen live. Yrjö-palkinto Teemu Viinikaiselle Suomen Jazzliiton Yrjö-palkinto on myönnetty Teemu Viinikaiselle. Kitaristi Viinikainen sai palkinnon Mikkelissä järjestetyillä jazzpäivillä. Valitsijat painottivat Viinikaisen kykyä alistaa tekninen osaamisensa musiikillisen kokonaisuuden palvelukseen. Kehuja saivat myös Viinikaisen hienostunut rytminkäsittely ja äänenvärien hallinta. Viinikaisen yhtyeitä ovat esimerkiksi The Bronson, U-Street All Stars ja Perko Pyysalo Viinikainen. Yrjö-palkinto jaettiin nyt 42. kerran. ESEKin tukien haku sähköiseksi vuoden 2010 aikana ESEKissä siirrytään ensi vuoden aikana sähköiseen hakumenettelyyn. Siirtyminen tapahtuu muutama tukialue kerrallaan. Ensimmäisenä vuoroon tulevat kevään aikana äänite-, kuoromatka- ja työskentelytuki. Muut tukialueet liitetään joukkoon loppuvuonna. Vakiohakijoille lähetetään alkuvuonna kirje, jossa ilmoitetaan sähköistä hakua varten tarvittava käyttäjätunnus ja salasana. Muut hakijat saavat nämä rekisteröityessään ensimmäisen kerran palveluun. Kuva: Maarit Kytöharju / Fimic 14

15 s o o l o Tällä palstalla ilmaisevat omia ajatuksiaan musiikkia lähellä olevat henkilöt. Kuva: harri hinkka Kuva: saara vuorjoki musavisa Laatineet Kari Niemelä ja Tuomas Talonpoika 1. Frosty The Snowman on suosittu ja paljon levytetty joululaulu Yhdysvalloissa. Kuka seuraavista ei ole kuitenkaan levyttänyt sitä? a) Beach Boys b) Jan & Dean c) The Ronettes d) Elvis Presley 2. Bruce Springsteen on esittänyt Suomen vierailuillaan jo useammankin kerran biisin Santa Claus is Coming to Town. Minkä muun joululaulun Bruce on levyttänyt? a) Rudolph the Red Nosed Reindeer b) Here Comes Santa Claus c) Merry Christmas Baby d) I Saw Mummy Kissing Santa Claus 3. Kenen naisartistin kanssa Frank Sinatra lauloi vuonna 1992 julkaistun kappaleen Santa Claus is Coming to Town? a) Bonnie Raitt b) Cyndi Lauper c) Whitney Houston d) Sinead O Connor 4. Kuka levytti kappaleen Merry Christmas (I don t Want to Fight Tonight)? a) The Clash b) Ramones c) Sex Pistols d) Blondie 5. Mikä suomalainen bändi levytti aikoinaan joulubiisin Dead by Xmas? a) Peer Günt b) Zero Nine c) Hanoi Rocks d) Smack Eppujen joululaulu? 6. John Lennonin Happy Xmas -single julkaistiin aikoinaan alkuperäisenä painoksena myös ns. värillisenä vinyylinä (mustan lisäksi). Mikä oli tuon vinyylisinglen väri? a) Punainen b) Vihreä c) Valkoinen d) Keltainen 7. Mikä U2-yhtyeen kappale julkaistiin A Very Special Christmas -äänitteellä? a) Christmas (Baby, Please Come Home) b) Santa Baby c) Please Come Home for Christmas d) Driving Home for Christmas 8. Kenen kanssa koomikko Mel Smith teki dueton kappaleesta Rockin around the Christmas Tree? a) Debbie Harry b) Maggie Reilly c) Bonnie Tyler d) Kim Wilde 9. Minkä joululaulun Eppu Normaali on levyttänyt? a) En etsi valtaa loistoa b) Heinillä härkien kaukalon c) Sydämeeni joulun teen d) Varpunen jouluaamuna 10. Kuka kitaristi julkaisi vuonna 1978 singlen Run Rudolph Run? a) Eric Clapton b) David Gilmour c) George Harrison d) Keith Richards Oikeat vastaukset sivulla 20. Näkymätön jazz Reiska Laine Suomalaisella jazzilla menee lujaa. Aavistuksen liioitellen voidaan sanoa, että suomalainen jazz ja suomalaiset jazzmuusikot ovat saavuttaneet vuosikaudet kansainvälistä mainetta nopeammin kuin mikään muu taidemuoto. Suomalaisten jazzmuusikkojen sekä määrällinen että laadullinen kehitys on jo pitkään ollut voimakasta. Toimiva musiikkioppilaitosjärjestelmämme tuottaa tasaista tahtia monipuolisia jazzin ammattilaisia kansainväliselle huipputasolle saakka. Eräs osoitus tästä ovat ne lukuisat kilpailuvoitot, joita muusikkomme kahmivat maailmalta. Ei ihme, että suomalainen jazz on käsite Japanista Jenkkeihin. Paradoksaalista on se, että tästä ei oikeastaan tiedetä Suomessa mitään. Yleisesti ottaen jazzin näkyvyys ja sen myötä tunnettuus kotimaassa on varsin vähäistä. Jazzista kirjoitetaan ja tiedotetaan hämmästyttävän vähän, vaikka tällä vuosituhannella läpimurtonsa tehnyt jazzmuusikkosukupolvi kerää täysiä klubeja. Ja vaikka jazzlevymyynti on suhteellisesti ottaen korkealla tasolla. Kun maamme ainoa jazziin keskittynyt julkaisu vetäytyi verkkoon, painetun median suhteen vitsit ovat vähissä. Musiikkilehdissä jazz on epäkaupallisena painettu marginaaliin, päivälehdissä jazz törmää kulttuurijournalismin kriisiin. Puuttumatta sisältöön jazzkritiikin suurin ongelma on sen sattumanvaraisuus. Kustannuskriisissään lehtitalot rokottavat ensimmäisenä avustajakaartia, ja vähäinen jazzkriitikoiden joukko kutistuu entisestään. Oikeastaan jazz elää vain suurten kesäfestivaalien yhteydessä. Kuvaavaa on, että silloinkin otsikoissa komeilevat ulkomaiset artistit. Kaiken tämän lisäksi Suomesta puuttuu edelleen kansallinen jazznäyttämö. Helsinki on ainoa pohjoismainen pääkaupunki, jossa ei ole valtion ja kaupungin yhteisesti tukemaa, säännöllisesti toimivaa jazzklubia. Jazzkritiikin tavoin jazzklubitoiminta maassamme on varsin sattumanvaraista. Säännöllisesti toimiva valtakunnallinen klubiverkosto edellyttää yhteiskunnan mukaantuloa. Jazzia, kuten taidetta yleensäkään, ei voi jättää yksistään markkinavoimien armoille. Mutta muuten jazz on hyvässä vedossa. Se vain pitäisi huomata, sitä pitäisi markkinoida ja luoda sille arvoisensa puitteet. Reiska Laine on pitkän linjan jazzmuusikko, kulttuurivaikuttaja ja entinen kansanedustaja. 15

16 Anna Puu yhtyeineen ihastutti yleisöä. v ä l i s o i t t o Talvikauden avajaiset Marraskuisen illan pimetessä valo loisti perinteiseen tapaan Gramexin, ÄKT:n ja Muusikkojen liiton toimitiloissa. Joukko iloisia musiikin ammattilaisia, kuuntelijoita ja tukijoita kokoontui nauttimaan toistensa seurasta, hyvästä ruoasta ja tietysti viihdyttävästä musiikista. Kuvat: Saara Vuorjoki Musiikista ja illasta olivat nauttimassa mm. Pohjalaisen päätoimittajaksi siirtyvä päätoimittaja Kalle Heiskanen ja ÄKT:n toiminnanjohtaja Arto Alaspää, Gramexin toimitusjohtaja Hannu Marttila, Tiina Jauhiainen ja kansanedustaja Heli Järvinen, toimitusjohtaja Sirpa Mansner ja Martti Elo, lehdistöavustaja Annika Saarikko ja erityisavustaja Tatja Karvonen Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Petteri Orpo ja mainostoimisto Namutehdas Oy:n toimitusjohtaja Harri Laakso, Stupido Recordsin toimitusjohtaja Joose Berglund, muusikko Teja Kotilainen ja Marie Strömberg, asianajaja Antti Hemmo, Gramexin puheenjohtaja Risto Ryti, Aulikki Akaan-Penttilä ja kansanedustaja Eero Akaan-Penttilä Gramexpressin päätoimittaja Lauri Kaira, SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen ja kansanedustaja Kirsi Ojansuu, kansanedustaja Sinikka Hurskainen tyttärensä Idan kanssa, Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pekka Ravi ja ÄKT:n puheenjohtaja Gugi Kokljuschkin, kansanedustajat Tero Rönni ja Jari Larikka Ministerin sihteerit Katriina Nikkanen ja Anne Jaakkola, Digital Manager Mikko Haapala Universal Musicista, uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Tomi Lindblom SuomiTV:stä ja toimitusjohtaja Ben Mellin SecuryCast Oy:sta, hallitusneuvos Jorma Waldén opetusministeriöstä ja informaatikko Maire Wikholm Tekijänoikeuden tietokeskuksesta sekä eduskunnan varapuhemies Johannes Koskinen. 16

17 Gramexin syystilityksessä jaettiin yli 2 miljoonaa euroa Gramex tilitti marraskuun puolivälissä 2,05 miljoonaa euroa tekijänoikeuskorvauksia. Keväällä tilitettiin noin kahdeksan miljoonaa euroa. ihuippulehtiä Gramex-etuina! Gramexin asiakkaana voit tilata neljä huippulehteä erityisen edullisesti. Alennuksen saa sekä korvauksenmaksaja- että korvauksensaaja-asiakas. Saat alennuksen, kun teet tilauksen Gramexin kotisivulla Tilauslinkki kotisivun alapalkissa: Lehtiä Gramex-etuna. Episodi Suomen suurin elokuvalehti 41 (Norm 54,90 ) 12 nroa/vuosi Teksti LAURI KAIRA Tilastot jorma härkki Kuva martti kainulainen / lehtikuva Tekijänoikeusjärjestö Gramex tilitti marraskuun puolivälissä 2,05 miljoonaa euroa tekijänoikeuskorvauksia taiteilijoille ja tuottajille. Taiteilijoille tilitettiin noin euroa ja tuottajille 1,67 miljoonaa euroa. Korvaukset on kerätty musiikin käyttämisestä radiossa, taustamusiikkina, myyntitallenteisiin, kuvatallenteisiin ja on demand -käyttöön. Keväällä tilitettiin 8 miljoonaa Aiemmin keväällä Gramex suoritti niin sanotun päätilityksensä. Siinä tilitettiin noin kahdeksan miljoonaa euroa tekijänoikeuskorvauksia suomalaisille muusikoille, laulajille, kapellimestareille ja äänitteiden tuottajille. Kevään summa koostui pääasiassa vuoden 2008 kotimaisista esityskorvauksista, vuoden 2007 hyvitysmaksuista sekä ulkomailta tulleista korvauksista. Siitä meni taiteilijoille 4,2 miljoonaa ja äänitteiden tuottajille 3,8 miljoonaa euroa. Lisäksi Gramex jakoi vuoden alussa ulkomaisille oikeudenomistajille yli 1,3 miljoonaa euroa ja ulkomaisina korvauksina kotimaisille oikeudenhaltijoille noin euroa. 65 taiteilijaa sai yli euroa Oheisena on taulukko, joka sisältää summan mukaan ryhmiteltynä yhdistelmän vuonna 2009 tilitetyistä korvauksista. Siitä näkee havainnollisesti, minkä verran eri suuruusluokkien vuosikorvauksia taiteilijat ja tuottajat saavat. Taiteilijoista 65 ylitti euron vuosikorvausrajan, ja 133 taiteilijaa sai korvauksia euroa. Tuottajista viisi sai yli euroa, 11 sai euroa ja 39:llä korvaukset liikkuivat ja euron välimaastossa. Tuottajiin luetaan muun muassa levy-yhtiöt. Taiteilijoiden saamat korvaukset 2009 Eurorajat taiteilijoiden lkm euroa 20 kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Yhteensä kpl Lukuohje: 20 taiteilijaa sai yli euroa vuodessa, 45 taiteilijaa sai euroa vuodessa jne. Esittäviä taiteilijoita ovat muusikot, solistit ja kapellimestarit. Tuottajien saamat korvaukset 2009 Eurorajat tuottajien lkm euroa 5 kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Yhteensä kpl Lukuohje: 5 tuottajaa sai yli euroa vuodessa, 11 tuottajaa euroa jne. Tuottajia ovat äänitteitä taloudellisesti tuottavat tahot, kuten levy-yhtiöt. 33 (Norm 44,90 ) 10 nroa/vuosi Inferno Raskaan rockin erikoislehti Rumba Vältä huonoa musiikkia! 41 (Norm 54,90 ) 20 nroa/vuosi 25 (Norm 33,90 ) 6 nroa/vuosi Rytmi Monipuolista musiikkia 17

18 18 Suomen hallituksen on lakattava vastustamasta suoja-ajan pidentämiseen tähtäävää direktiiviehdotusta.

19 ÄKT:n vetäjänä aloittava Lauri Rechardt esittää: Gramex-oikeuksien pakkolisenssi romukoppaan h ä n Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajien kattojärjestön ÄKT:n vetäjänä vuodenvaihteessa aloittavan asianajaja Lauri Rechardtin mielestä muusikoiden ja levytuottajien oikeuksia heikentävästä pakkolisenssistä pitäisi luopua. Haastattelu lauri kaira Kuvat Saara Vuorjoki Aloitat vuodenvaihteessa ÄKT:n vetäjänä, kun Arto Alaspää siirtyy eläkkeelle. Millä mielellä lähdet tehtävään? Positiivisella mielellä. Kaiken viimeaikaisen negatiivisen uutisoinnin keskellä on muun muassa jäänyt kertomatta, että ÄKT:n jäsenten tuotteita kuunnellaan ja kulutetaan nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja että kotimaisen musiikin osuus Suomen musiikkimarkkinoista on eurooppalaisittain poikkeuksellisen suuri: noin 60 prosenttia. Millainen tausta sinulla on äänilevy-alan asioissa? Jo varsin pitkä. Ensin Gramexissa vuodesta 1992 vuoteen Sen jälkeen IFPI-Lontoossa vuoteen Olen myös asianajajana hoitanut paljon musiikkiin ja äänitealaan liittyviä toimeksiantoja. Harrastatko musiikkia, oletko itse soittanut jotain? Olen aktiivinen kuluttaja. Soitin nuorempana selloa, nyt harvemmin. Mitkä ovat pääharrastuksesi? Musiikin lisäksi urheilu yleisesti ja erityisesti purjehdus ja pujottelu. Levytuottajat koko musiikkibisneksen moottori Millainen on äänilevyalan merkitys Suomessa ja maailmalla? Koko suomalaisen musiikkisektorin on arvioitu olevan noin 700 miljoonan euron suuruinen. Musiikin tuottajat ovat koko sektoria pyörittävä moottori. Musiikintuottajien panostus artisteihin sekä musiikin myyntiin ja markkinointiin heijastuu koko alaan, aina musiikkiinstrumenttien myynnistä musiikin kustantamiseen ja keikkamyyntiin. Alan taloudellinen ja työllistävä merkitys onkin merkittävästi suurempi kuin pelkästään äänitemyynnin lukujen perusteella voisi päätellä. Äänitealan tukkumyynti oli vuonna 2008 maailmanlaajuisesti 18,4 miljardia dollaria ja Suomessa 65 miljoonaa euroa. Mitkä ovat äänitealan suurimmat haasteet Suomessa ja kansainvälisesti? Taiteilijoiden ja tuottajien suoja-ajan pidentäminen 70 vuoteen, luvattoman verkkojakelun merkittävä vähentäminen ja kuluttajien kääntäminen laillisten musiikkipalveluiden asiakkaiksi sekä esitysoikeuksien pakkolisenssin poistaminen. Toivelista päättäjille Millaisia toimia toivot päättäjiltä Suomessa ja EU-tasolla näiden suhteen? Suomen hallituksen on nyt toimittava oman eduskuntamme sekä EU:n laajan enemmistön tahdon mukaisesti eli lakattava vastustamasta suoja-ajan pidentämiseen tähtäävää direktiiviehdotusta. Asialla on kiire. Jokainen kulunut vuosi heikentää artistien suojaa. Hallitus on jo tänä vuonna luonnostellut esityksen keinoiksi, joilla vähennettäisiin luvatonta verkkojakelua. Esitys oli oikeansuuntainen, mutta ei vielä toimiva. Nyt olisi seurattava eurooppalaista esimerkkiä, erityisesti Ranskan ja Ison-Britannian esimerkkiä, ja säädettävä pikaisesti puitteista, joiden avulla luvatonta verkkojakelua voidaan vähentää paremmalla tiedottamisella ja toivottavasti ilman oikeudenkäyntejä. EU:ssa ja Suomessa on aloitettava avoin keskustelu Gramex-oikeuksien 50 vuotta vanhan pakkolisenssisäännöksen oikeutuksesta. Radio, televisio ja muut musiikkia käyttävät yritykset käyttävät musiikkia oman liiketoimintansa edistämiseksi. Samaan aikaan kasvava osa musiikin alan liiketulosta muodostuu erilaisista lisenssikorvauksista, mukaan lukien esityskorvaukset. Pakkolisenssi on nykyisessä käyttöympäristössä epäoikeudenmukainen. Se joutaa historian romukoppaan. Kuuntelevatko poliittiset päättäjämme levy-yhtiöiden viestiä? Uskon että kuuntelevat, kun viesti esitetään avoimesti, oikein ja oikea-aikaisesti. Lauri Rechardt s , Helsinki Kotipaikka: Helsinki Tutkinto: OTK, Helsingin yliopisto 1992 kolme poikaa toiminut 90-luvulla Gramexin apulaisjohtajana, 2000-luvulla ÄKT:n kansainvälisen kattojärjestön IFPI:n lisensoinnista ja oikeudenkäynneistä vastaavana johtajana Lontoossa ja nyt asianajajana Procopé & Hornborg Asianajotoimistossa Helsingissä 19

20 P y k ä l ä v i i d a k k o Gramexin apulaisjohtaja Tuomas Talonpoika vastaa lukijoiden tekijänoikeudellisiin kysymyksiin. Kysymyksiä voi lähettää osoitteella lakipalsta@gramex.fi Tämän palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole antaa oikeudellisia neuvoja. 20 Piirros: Jouko Innanen Laivamusiikin Gramex-korvaukset Esimerkiksi Itämerellä kulkee useiden valtioiden välillä joukko matkustajalaivoja ja autolauttoja, joissa soitetaan runsaasti erilaista musiikkia. Paljon laivoilla matkustavana olenkin kiinnostunut tietämään, maksavatko matkustajalaivat lainkaan Gramex-korvauksia soittamastaan äänitemusiikista, ja jos maksavat, niin minne? Laivoissa tapahtuva äänitteiden käyttö on aivan normaalia äänitteiden julkista esittämistä, ja siitä suoritetaan Suomen tekijänoikeuslain 47 :n tarkoittama Gramex-korvaus. Silloin kun laivat kulkevat eri maiden välillä, kuten esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välillä, korvausten keräämisessä noudatetaan kansainvälisessä oikeudessa omaksuttua niin sanottua lippumaaperiaattetta. Tämä tarkoittaa sitä, että korvaukset suoritetaan siihen maahan ja sen maan tekijänoikeuslainsäädännön mukaan, johon laiva on rekisteröity. Yleensä korvausten perinnästä myös huolehtii kyseisen lippumaan tekijänoikeusjärjestö. Käytännössä on mahdollista, että eri maiden Gramex-järjestöt sopivat keskinäisin valtuutuksin siitä, että korvausperinnän suorittaakin joku muu kuin laivan kotimaan järjestö, jos tämän maan lainsäädäntö sen sallii, mutta tällöinkin noudatetaan lippumaan lainsäädäntöä ja korvauskäytäntöä. Merkintä suojaa tuottajaa Äänitteissä on lähes aina merkittynä -merkki. Mitä tuo merkki oikein tarkoittaa? Kyseessä on kansainvälinen, äänitteen tekijänoikeussuojaa osoittava merkintä. Esimerkiksi merkintä 2008 Warner Music UK LTD kertoo tarkasti ottaen sen, minä vuonna kyseinen äänite on ensimmäisen kerran julkaistu ja kuka on äänitteen tuottaja tai alkuperäistuottajalta yksinomaisen luvan saanut lisenssinhaltija. Vuosilukumerkintä on siinä mielessä tärkeä ja informatiivinen, että lähes poikkeuksetta äänitteen 50 vuoden suoja-aika on sidottu äänitteen ensimmäiseen julkaisuvuoteen. Koska merkinnässä käytetään ensijulkaisun vuosilukua, nykyään näkee esimerkiksi cd-julkaisuina sellaisia alun perin 1970-luvulla ää- nitettyjä ja ensimmäisen kerran julkaistuja äänitteitä, joihin on liitetty -merkintä, mutta vuosimerkintä ei vastaakaan kyseisen fyysisen cdlevyn julkaisuvuotta. Noissa äänitteissä oleva merkintä osoittaa tuolloin äänitteen ensijulkaisuvuoden. Merkinnän käyttöönotto perustuu sekä kansainväliseen Geneven äänitesopimukseen, joka antaa suojaa äänitteiden luvatonta valmistusta vastaan, että Yhdysvaltojen tekijänoikeuslainsäädäntöön. Äänitteitä koskevien kansainvälisten tekijänoikeussopimusten mukaan ulkomaiset äänitteet ovat lähtökohtaisesti suojattuja kaikissa sopimusvaltioissa ilman erityisiä muotomääräyksiä. Jos jossakin valtiossa tällaisia muotomääräyksiä kuitenkin on asetettu, juuri tuo -merkin käyttö yhdessä ensijulkaisuvuoden ja oikeudenhaltijan nimen kanssa riittää, mikäli valtio on liittynyt Geneven äänitesopimukseen. Tilanteessa, jossa äänitteen tuottaja ilmenee muutoin riittävästi äänitteen pakkausmateriaalista, voidaan tuottajan nimi jättää merkinnän yhteydessä mainitsematta. Mahdollisimman laajan kansainvälisen suojan saamiseksi merkintää kannattaa aina käyttää. Käytännössä siitä on sekin hyöty, että se luo samalla oikeudellisen olettaman siitä, kuka äänitteen tuottajaoikeuksien haltija on. Musavisan oikeat vastaukset: 1d, 2c, 3b, 4b, 5c, 6b, 7a, 8d ja 9b ja 10 d.