Pirkanmaan maakuntaohjelman. seurantaraportti
|
|
- Ida Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pirkanmaan maakuntaohjelman seurantaraportti
2 2
3 Pirkanmaan maakuntaohjelman seurantaraportti Pirkanmaan liitto Julkaisu B 113
4 Pirkanmaan liitto Tampere 2010 Sarja B julkaisu nro 113 ISBN ISSN X Maanmittauslaitos, lupa nro 54/MML/10
5 LUKIJALLE Maakunnan liittojen aluekehittämisvastuu edellyttää suunnitelmien ja ohjelmien laatimisen lisäksi toteutuneen kehityksen seurantaa, jotta toimenpiteiden onnistumista voidaan arvioida tukevin perustein. Maakuntaohjelma on alueen kehittämisen perusasiakirja, joka laaditaan maakuntavaltuuston toimikauden ajaksi. Se sisältää maakuntasuunnitelmasta johdetut, maakunnan tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, keskeisimmät kehittämishankkeet sekä muut olennaiset toimenpiteet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja resursoimiseksi. Pirkanmaan maakuntaohjelma on perustunut 1) yritystoiminnan ja tutkimuksen, 2) tekijöiden ja osaamisen, 3) aluerakenteen, yhteyksien ja energian sekä 4) vetovoimaisuuden, imagon ja identiteetin kehittämiseen. Nämä neljä toimintalinjaa ovat jakaantuneet edelleen 18 haasteeseen, joiden yhteyteen on määritelty erilaisia tavoitetasoja, strategisia toimenpiteitä ja seurantamittareita. Tässä seurantaraportissa kuvaillaan tapahtuneita kehittämisen toimia ja niiden vaikutuksia toimintaympäristöön. Raportti maakuntaohjelman toteuttamisesta ja toteutumisesta jakaantuu tarkastelutapansa perusteella karkeasti ottaen kolmeen osaan. Luvuissa 2 4 esitellään aluekehittämisen rahoitusta ja hanketoimintaa eli alueellisia rahoittajaviranomaisia, hanketoiminnan kohdentumista maakuntaohjelman toimintalinjoihin ja maakunnan alueisiin sekä arvioidaan erillisohjelmien vaikuttavuutta. Luvuissa 5 ja 6 seurannan näkökulma on lakisääteisissä tilastollisissa seurantamittareissa, joita käytettiin myös vuonna 2009 tehdyssä maakuntaohjelman ulkopuolisessa arvioinnissa. Mittareita tarkastellaan Pirkanmaan, seutukuntien ja koko maan tasolla. Luvussa 7 kuvaillaan haasteittain maakunnan toimintaympäristön muutoksia ja sen kehittämiseen tähdänneitä toimenpiteitä vuosina Tarkastelun painopiste on maakuntaohjelman kehittämishaasteisiin kirjatuissa seurantamittareissa ja tavoitteissa, vaikutuksellisissa hankkeissa sekä erilaisissa strategioissa ja ohjelmissa, joilla on aktiivisesti pyritty muutoksentekoon. Koska Pirkanmaan maakuntaohjelma on koko maakuntaa koskeva asiakirja ja valmisteltu yhteistyössä niin valtion viranomaisten, kuntien kuin muiden alueiden kehittämiseen osallistuvien tahojen kanssa, toimintalinjojen yhteydessä esitellään toimenpiteitä muidenkin kuin Pirkanmaan liiton osalta. Keskusseutupainotteisesta tarkastelusta on pyritty erottautumaan kuvaamalla muutoksia myös seutukuntatasolla ja koko maakuntaa koskevilla karttaesityksillä. Maakuntaohjelma on strateginen, kehittämistoimenpiteitä ja -resursseja suuntaava asiakirja. Tästä syystä sen tavoitteenasettelu on sateenvarjomaisen laaja, eikä kaikkea ohjelmaan kirjattua ole mahdollista käsitellä tyhjentävästi. Seurantaraportissa käsitellyt teemat ovat valikoituneet ennen kaikkea tietojen saatavuuden perusteella. Maakuntaohjelman ja maakunnallisen kehittämistyön vaikutusten arviointi sisältää tiedonkeruulliset ongelmansa: aluekehittämisen vaikutukset näkyvät viipeellä, yksittäisten toimenpiteiden välittömiä tai epäsuoria vaikutuksia on hankala erottaa muista kehityskuluista, tilastomateriaali on rajallista ja usein verkkaisesti päivittyvää ja objektiivinen mittaaminen ylipäätään hankalasti sovitettavissa strategisesti olennaisten muutosten tarkasteluun. Maakuntaohjelman toteutumisen seuranta on kuitenkin välttämätöntä, jotta tuleva kehitystyö perustuu ymmärrykseen aiempien toimien vaikutuksista. Pirkanmaan maakuntaohjelman seurantaraportti on koottu Pirkanmaan liiton aluekehitysyksikössä. Lisätietoja raporttiin liittyvistä asioista antavat aluekehityssuunnittelija Anniina Heinikangas, p tai anniina.heinikangas(at)pirkanmaa.fi ja suunnittelupäällikkö Marko Mäkinen, p tai marko.makinen(at)pirkanmaa.fi.
6
7 Sisältö 1. Pirkanmaan maakuntaohjelman seurannan lähtökohdat... 1 Muutokset Pirkanmaan aluejaossa ohjelmakauden aikana Maakuntaohjelmaa toteuttaneet rahoittajaviranomaiset... 4 Pirkanmaan liitto... 4 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ELY ( alkaen)... 5 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, AVI ( alkaen)... 5 Pirkanmaan TE-keskus ( saakka)... 5 Hämeen tiepiiri ( saakka)... 6 Pirkanmaan ympäristökeskus ( saakka)... 6 Länsi-Suomen lääninhallitus ( saakka) Hanketoiminnan kohdentuminen toimintalinjoihin ja alueisiin Erillisohjelmat ja niiden vaikuttavuus... 9 Maakunnan kehittämisraha, ohjelmiin sitomaton... 9 Aluekeskusohjelma (AKO)... 9 Maaseutupoliittinen erityisohjelma, alueellinen maaseutuosio (AMO) Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelma (alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite) Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelma, Länsi-Suomen alueellinen osio (alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Pirkanmaan alueohjelma Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma (OSKE) Pirkanmaan maakuntaohjelman ulkopuolinen arviointi Lakisääteiset aluekehityksen seurannan mittarit Koulutustaso Työmarkkinatilanne Muuttoliike ja väestö Aluetalous ja tuotanto Kuntatalous Hyvinvointi... 23
8 7. Maakuntaohjelman toteuttaminen ja asetettujen seurantamittareiden tuloksia Toimintalinja 1. Yritystoiminta ja tutkimus Haaste 1. Muutosten ennakointi- ja reagointikyvyn tehostaminen Haaste 2. Tuotantorakenteen uudistaminen vastaamaan kehittyneen talouden rakenteita Haaste 3. Tunnettujen klustereiden vahvistaminen ja uusien kasvuklusterien tunnistaminen Haaste 4. Yritysten kansainvälistymisvalmiuksien vahvistaminen Haaste 5. Aluekehityksen toimijoiden tehokkuuden ja toiminnan tuloksellisuuden varmistaminen Toimintalinja 2. Tekijät ja osaaminen (inhimilliset voimavarat) Haaste 6. Työelämän muutokseen vastaaminen Haaste 7. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uudistumiskyvyn ja kansainvälistymisen lisääminen 34 Haaste 8. Ammatillisen koulutuksen vetovoiman kasvattaminen Haaste 9. Maahanmuuttajien onnistunut kotouttaminen ja työllistäminen Toimintalinja 3. Aluerakenne, yhteydet ja energia Haaste 10. Infrastruktuurin kehittäminen ja monipuolistaminen Haaste 11. Hyvien ja turvallisten liikenneyhteyksien säilyttäminen ja kehittäminen maakunnassa Haaste 12. Maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen Haaste 13: Kestävien energiaratkaisujen edistäminen Toimintalinja 4. Vetovoima, imago ja identiteetti Haaste 14: Hyvinvointipalvelujen tuottaminen (väestön ikääntyminen huomioon ottaen) Haaste 15: Jokapäiväisen elinympäristön toimivuuden, viihtyisyyden ja turvallisuuden takaaminen Haaste 16: Koko maakunnan sisäisen vuorovaikutuksen ja yhtenäisyyden vahvistaminen Haaste 17: Kulttuurin merkityksen vahvistaminen maakunnan kehittämisessä Haaste 18: Matkailun koordinaation ja yhteismarkkinoinnin tehostaminen Loppupäätelmät Liitteet... 57
9 1. Pirkanmaan maakuntaohjelman seurannan lähtökohdat Maakuntaohjelma on alueen kehittämisen perusasiakirja. Se sisältää maakunnan tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, keskeisimmät kehittämishankkeet sekä muut olennaiset toimenpiteet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja resursoimiseksi. Ohjelma valmistellaan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja alueiden kehittämiseen osallistuvien tahojen kanssa. Muut alueella toteutettavat strategiat ja ohjelmat tulisi koordinoida maakuntaohjelman painotuksista käsin. Aluekehittämisen organisointi- ja yhteensovittamisvastuu on maakunnan liitoilla. Ohjelmien toteutumista ja vaikutuksia seurataan ja arvioidaan siinä määriteltyjen seurantatietojen avulla. Maakuntasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet kerrallaan vuodelle, ja maakuntaohjelmassa konkretisoidaan nämä pitkän tähtäimen painopisteet maakuntavaltuuston toimikauden ajaksi. Kansallisella tasolla ohjelmakautta on ohjannut Suomen aluekehittämisen visio vuoteen 2013, jossa korostetaan muun muassa hyvän elämän edellytysten turvaamista, elinvoimaisuuden tukemista, kilpailukykyä sekä alueiden erilaisuuden hyödyntämistä (Sisäasiainministeriö 2003: Suomen aluekehittämisstrategia 2013). Vuoden 2007 alussa astuivat voimaan alueiden kehittämislain silloiset muutokset (alueiden kehittämislaki 602/2002; laki alueiden kehittämislain muutoksesta 954/2005). Lakimuutos vahvisti erityisesti vuotuisen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman vaikutusta valtion talousarvioon. Toteuttamissuunnitelman hyväksyminen siirtyi maakunnan liiton tehtäväksi, ja maakuntien ja ministeriöiden välistä yhteistyötä tiivistettiin. Ministeriöiden on edellytetty neuvottelevan maakuntien kanssa määrärahojen kohdentamisesta ja valmistelusta, jolloin maakuntakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman tulee edustaa alueen viranomaisten yhteistä kantaa alueen kehittämisen suunnasta. Vuoden 2010 alussa astui voimaan useita aluekehitystyöhön vaikuttaneita muutoksia. Uudessa laissa alueiden kehittämisestä (1651/2009) tiivistettiin edelleen maakunnallisen suunnittelun ja kansallisen strategiamuodostuksen välistä suhdetta tapahtuneen aluehallintouudistuksen seurauksena kehittäjäviranomaisten kenttä muuttui selvästi, kun toimintansa aloittivat aluehallintovirastot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, ja lääninhallitukset lakkautettiin kokonaan. Aluehallintouudistuksen seurauksena myös maakuntien liitoille siirrettiin uusia vastuualueita. Hanketoiminnassa uudistuksia syntyi muun muassa siten, että useasta erityisohjelmasta sulautettiin yhteen ohjelmakokonaisuus KOKO (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma). Lissabonin ja Göteborgin strategisten painotusten ohjausvaikutus kansallisiin linjauksiin on myös suunnannut alueellista kehittämistä. Vaikutukset liittyvät läheisesti eritoten hankevalmisteluun, rahoituskriteereihin ja - seurantaan. EU:n jäsenmaat soveltavat linjauksiinsa parhaiten sopivia välineitä Lissabonin ja Göteborgin strategioiden huomioimiseksi koheesiopolitiikassa. Suomessa erityisesti innovaatioiden ja tietointensiivisyyden teemat ovat korostuneet alueellisen potentiaalin hyödyntämisessä. (Länsi-Suomen alueen [WFA] maakuntaohjelmien arviointi.) Pirkanmaan maakuntaohjelma on rakennettu neljän toimintalinjan kokonaisuudeksi. Näitä tarkentaa yhteensä 18 kehittämishaastetta (ks. seuraava sivu). Osa haasteista on priorisoitu maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmiksi. Haasteille on määritelty toimenpiteitä ja vastuutahoja, tavoitetasoja ja onnistumisen seuraamiseen tarkoitettuja indikaattoreita. Tavoitteet on asetettu useimmiten laadullisesti, kuten Maakunnan yrityksissä ja muissa työorganisaatioissa vältetään nyt uhkaava työvoimapula. Seurantamittarit ovat osin määrällisiä kuten työpaikkaomavaraisuuden kehitys ja osin asetettu avoimiksi, erillisselvitystä vaativiksi kohteiksi. Maakuntaohjelman ja muiden kehittämisohjelmien vaikuttavuutta on hankala arvioida, koska alueellinen kehittämistoiminta on pitkäjänteistä työtä ja sen tulokset näkyvät usein vasta vuosien päästä. Yksittäisten hankkeiden välittömiä vaikutuksia on vaikea erottaa muiden alueelle kohdistuneiden tukimuotojen vaikutuksista ja yhteiskunnan yleisestä kehityksestä. Kehittämistoimien vaikutusten arviointi on problemaattista, mutta kuitenkin välttämätöntä, jotta tulevia ratkaisuja voidaan perustaa ymmärrykseen aiempien toimien vaikutuksista. Pirkanmaan maakuntaohjelmaa on aiemmin arvioitu ulkopuolisesti Länsi-Suomen alueen maakuntien arviointiraportissa (Länsi-Suomen [WFA] maakuntaohjelmien arviointi) sekä Pirkanmaan liiton toimesta erillisselvityksellä (Pirkanmaan alueellisen kehityksen seurantaraportti ) ja julkaisemattomin hanke- ja tilastoselvityksin. 1
10 Pirkanmaan maakuntaohjelman toimintalinjat ja haasteet (priorisoidut haasteet korostettu) Toimintalinja 1. YRITYSTOIMINTA JA TUTKIMUS Muutosten ennakointi- ja reagointikyvyn tehostaminen Tuotantorakenteen uudistaminen vastaamaan kehittyneen talouden rakenteita Tunnistettujen klustereiden vahvistaminen ja uusien kasvuklustereiden tunnistaminen Yritysten kansainvälistymisvalmiuksien vahvistaminen Aluekehityksen toimijoiden tehokkuuden ja toiminnan tuloksellisuuden varmistaminen Toimintalinja 2. TEKIJÄT JA OSAAMINEN (INHIMILLISET VOIMAVARAT) Työelämän muutokseen vastaaminen Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uudistumiskyvyn ja kansainvälistymisen lisääminen Ammatillisen koulutuksen vetovoiman kasvattaminen Maahanmuuttajien onnistunut kotouttaminen ja työllistäminen Toimintalinja 3. ALUERAKENNE, YHTEYDET JA ENERGIA Infrastruktuurin kehittäminen ja monipuolistaminen Hyvien ja turvallisten liikenneyhteyksien säilyttäminen ja kehittäminen koko maakunnassa Maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen Kestävien energiaratkaisujen edistäminen Toimintalinja 4. VETOVOIMA, IMAGO JA IDENTITEETTI Hyvinvointipalvelujen tuottaminen (väestön ikääntyminen huomioon ottaen) Jokapäiväisen elinympäristön toimivuuden, viihtyisyyden ja turvallisuuden takaaminen Koko maakunnan sisäisen vuorovaikutuksen ja yhtenäisyyden vahvistaminen Kulttuurin merkityksen vahvistaminen maakunnan kehityksessä Matkailun koordinaation ja yhteismarkkinoinnin tehostaminen 2
11 Muutokset Pirkanmaan aluejaossa ohjelmakauden aikana Pirkanmaalla on tapahtunut aluejaollisia muutoksia sekä kuntarakenteissa että seutukuntajaossa ohjelmakauden aikana. Vuonna 2007 muodostettiin Akaan kunta Toijalasta ja Viialasta, ja rajoja purettiin myös Luopioisten ja Pälkäneen, Suodenniemen ja Vammalan, Viljakkalan ja Ylöjärven sekä Längelmäen alueilla. Vuoden 2009 alussa syntyivät uudet kunnat Sastamala ja Mänttä-Vilppula, ja Kuru sulautui Ylöjärveen. Seutukuntajako on muuttunut siten, että vuoden 2009 alussa Kurun alue siirtyi kuntaliitoksen myötä Tampereen seutukuntaan ja vuoden 2010 alussa Hämeenkyrö ja Orivesi liitettiin niin ikään Tampereen seutukuntaan. Raportin kuvailevissa esityksissä on käytetty aluejakoa , jollei niiden yhteydessä mainita muuta. Kartat 1 ja 2. Pirkanmaan aluejako ja
12 2. Maakuntaohjelmaa toteuttaneet rahoittajaviranomaiset Maakuntaohjelman tärkeä tehtävä on suunnata alueen kehittäjäviranomaisten hankerahoitusta ja yritystukia. Pyrkimys on, että maakuntaohjelma ohjaa eri organisaatioiden ja kuntien kehittämiseen varattuja resursseja siinä linjattujen teemojen suuntaisesti. Maakuntaohjelmakaudella aluekehitysrahoitusta on suunnattu useiden eri viranomaisten rahoituspäätösten kautta, mikä on osaltaan vaikeuttanut resurssien yhdenmukaista suuntaamista. Vuoden 2009 loppuun saakka Pirkanmaalla toimi yhteensä viisi hankerahoituksen rahoittajaviranomaista. Vuoden 2010 alusta voimaan tulleen aluehallintouudistuksen myötä näiden rahoittajaviranomaisten määrä väheni kahteen. Pirkanmaan liitolle siirtyi osa lakkautetun Länsi-Suomen lääninhallituksen EAKR-rahoitustehtävistä. Pirkanmaan TE-keskus, Pirkanmaan ympäristökeskus ja Hämeen tiepiiri sulautuivat Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi (ELY-keskus). ELY-keskukselle siirrettiin entisen lääninhallituksen ESRrahoitustehtävät. Rahoittajaviranomaisten yhteydessä mainitut hanke- ja euromäärät perustuvat pääosin EURA järjestelmän raporttien maksatustietoihin (vain valmiit ja lopetetut projektit) sekä maakunnan yhteistyöasiakirjojen mukaisiin rahoittajien myöntövaltuustietoihin. Moni kehittämishanke on edelleen käynnissä ja niiden rahoitustiedot eivät sisälly kyseisiin lukuihin. Hankkeisiin varattu ja sidottu rahoitus on huomattavasti suurempi kuin jo maksettu osuus. Pirkanmaan liitto Pirkanmaan liitto rahoittaa maakuntaohjelman mukaisia hankkeita EAKR-varoilla ja maakunnan kehittämisrahalla. Vuoden 2010 aluehallintouudistuksen myötä maakunnan liiton aluekehitysviranomaistehtävät laajenivat ja sen myötä myös EAKR-valtuudet kasvoivat. Vuonna 2010 Pirkanmaan liiton EAKR-valtuudet olivat 5,303 miljoonaa euroa (EAKR+valtio). Pirkanmaan liitto on rahoittanut EAKR-hankkeita lokakuun 2010 loppuun mennessä yhteensä 4,333 miljoonalla eurolla. Euromääräisesti tarkasteltuna liiton rahoittama EAKR-hanketoiminta on keskittynyt maakuntaohjelman toimintalinjoihin 1 ja 2. EAKR-toimintalinjaan 2 (innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen) on suunnattu noin 73 prosenttia liiton maksatuksista. EAKR-ohjelman toimintalinjaan 3 (alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen) on suuntautunut noin viidennes ja toimintalinjaan 4 (suurten kaupunkiseutujen kehittäminen) noin kahdeksan prosenttia kaikista liiton maksatuksista. Nämä hankkeet ovat toteuttaneet pääasiassa maakuntaohjelman kolmatta ja neljättä toimintalinjaa. Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha on Pirkanmaalla erityisen tärkeä resurssi, koska se on ainoa vapaasti maakuntaohjelman toteutukseen käytettävissä oleva määräraha. Ilman vapaata maakunnan kehittämisrahaa alueiden kehittämisinstrumentit jäisivät vähäisiksi erityisesti silloin, kun tarvitaan nopeaa ja joustavasti kohdennettavissa olevaa rahoitusta. Vuosina ohjelmiin sitomatonta maakunnan kehittämisrahaa on Pirkanmaan liitolla ollut jaettavissa yhteensä 4,255 miljoonaa euroa. Maakunnan kehittämisrahalla toteutettiin vuosina yhteensä 51 uutta hanketta (ei sisällä jatkorahoitettuja tai jo käynnissä olevia hankkeita). Rahoitusta näihin hankkeisiin on myönnetty yhteensä 2,756 miljoonaa euroa. Reilu kolmannes hankkeiden toimenpiteistä kohdentui maakuntaohjelman neljänteen toimintalinjaan. Vähiten maakunnan kehittämisrahan hanketoimintaa kohdistui toimintalinjaan 2 (noin 15 %). Toimintalinjaan 1 kohdentui noin 28 prosenttia ja toimintalinjaan 3 noin 23 prosenttia hanketoiminnasta. 4
13 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ELY ( alkaen) ELY-keskus koostuu kolmesta vastuualueesta, jotka ovat elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri (E), liikenne ja infrastruktuuri (L) sekä ympäristö ja luonnonvarat (Y). Pirkanmaan ELY-keskus rahoittaa maakuntaohjelman mukaista hanketoimintaa sekä EAKR- että ESR-varoin. ELY-keskuksen EU-rahoitus on kohdistunut maakuntaohjelman kaikkiin toimintalinjoihin, erityisesti toimintalinjoihin 1 ja 2. Valtion aluehallintoviranomaisena sillä on käytössään myös merkittävässä määrin eri vastuualueiden substanssimäärärahoja sekä valtuuksia. Vuonna 2010 ELY-keskuksen EAKR-myöntövaltuudet ovat olleet 6,004 miljoonaa euroa (EAKR+valtio). Euromääräisesti ELY-keskuksen EAKR-rahoituksen painopiste on ollut maakuntaohjelman toimintalinjassa 1. EAKR-valtuuksista vajaa 60 prosenttia onkin korvamerkitty yritystukina EAKR-toimintalinjaan 1 (yritystoiminnan edistäminen). Toimintalinja 1 kuuluu E-vastuualueen piiriin. E-vastuualue rahoittaa pienemmässä määrin myös EAKR-toimintalinjoja 2 (innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen) ja 3 (alueiden saavutettavuuden sekä toimintaympäristön parantaminen). Vuonna 2010 L-vastuualueella on EAKR-valtuuksia toimintalinjassa 3 yhteensä 0,585 miljoonaa euroa. Y- vastuualueella on EAKR-valtuuksia 0,445 miljoonaa euroa EAKR-toimintalinjoissa 3 ja 4 (suurten kaupunkiseutujen kehittäminen). Y- ja L-vastuualueiden rahoitus on keskittynyt maakuntaohjelman toimintalinjojen 3 ja 4 toteuttamiseen. L-vastuualueen toimintaa ohjaa liikenne- ja viestintäministeriön alainen vuoden 2010 alussa perustettu Liikennevirasto. Vuonna 2010 Pirkanmaan ELY-keskuksen ESR:n Länsi-Suomen suuralueosion valtuudet ovat 8,428 miljoonaa euroa (ESR+valtio). Sillä on myös ESR:n valtakunnallisen osion rahoitusta 3,585 miljoonaa euroa. ESR-valtuuksia hallinnoi E-vastuualue. ESR-rahoitus on kohdistunut pääosin maakuntaohjelman toimintalinjan 2 toteuttamiseen, mutta osin myös ensimmäiseen toimintalinjaan. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, AVI ( alkaen) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto edistää toiminta-alueellaan perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä. Aluehallintovirastolla ei ole käytettävissä varsinaista hankerahoitusta kuten EU-toimenpideohjelmien resursseja. Aluehallintoviraston toiminnan yhtymäkohdat Pirkanmaan maakuntaohjelmaan tulevat esiin vahvimmin kansalaisten hyvinvoinnin ja peruspalveluiden turvaamisen sekä yleisen turvallisuuden teemoissa. Selvimmin ne ovat toteuttaneet maakuntaohjelman toimintalinjaa 4. Pirkanmaan TE-keskus ( saakka) Pirkanmaan TE-keskuksella oli EAKR-valtuuksia vuosina yhteensä 14 miljoonaa euroa (EAKR+valtio). Näistä suurin osa oli varattu EAKR-toimintalinjaan 1 (yritystoiminnan edistäminen). TEkeskus rahoittikin maakuntaohjelman ensimmäisen toimintalinjan mukaisia yritysten kehittämistoimia ja investointeja yritystukivaltuuksista noin 7,6 miljoonalla eurolla. Yritystukihankkeiden rahoituksesta vastasi TE-keskuksen yritysosasto. EAKR-toimintalinjaan 2 (innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen) suunnattiin TE-keskuksen EAKR-rahoitusta reilulla miljoonalla eurolla. TE-keskuksen työvoimaosasto on rahoittanut työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistäviä hankkeita ESR-varoin. TEkeskuksen ESR-valtuudet (ESR:n alueosio+valtio) olivat vuosina yhteensä noin 13 miljoonaa euroa. Samana aikana Pirkanmaalla oli käytössä valtakunnallisen osion ESR-rahoitusta noin 21 miljoonaa euroa. 5
14 TE-keskus rahoitti ESR-hanketoimintaa noin 6,6 miljoonalla eurolla. Hanketoiminta kohdentui lähinnä maakuntaohjelman toimintalinjaan 2 ja osin toimintalinjaan 1. Hieman yli puolet maksatuksista suuntautui ESR-toimintalinjaan 1 (työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen) ja reilu neljännes ESR-toimintalinjaan 2 (työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy). TE-keskuksen maaseutuosasto keskittyi maaseutuelinkeinojen kehittämiseen ja maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämiseen. Maaseudun elinkeinoja kehitettiin tukemalla maatilojen ja muiden maaseutuyritysten investointeja ja kehittämistä. Samoin rahoitettiin kehittämishankkeita, joilla edistettiin elinkeinojen toimintamahdollisuuksia sekä kannustettiin uuden yritystoiminnan aloittamiseen ja toimivien yritysten kehittämiseen. Vuosina maaseutuosasto myönsi rahoitusta Euroopan maatalousrahastosta (EMR) yhteensä 7,720 miljoonalla eurolla. Paikallisten toimintaryhmien kiintiöistä on myönnetty rahoitusta yhteensä 2,557 miljoonaa euroa. Maaseudun kehittäminen on toteuttanut osaltaan kaikkia maakuntaohjelman toimintalinjoja maaseudun näkökulmasta. Painopiste on kuitenkin ollut maakuntaohjelman toimintalinjassa 3, jossa erityisesti haasteessa 12. Pirkanmaan TE-keskuksen tehtävät ovat siirtyneet alkaen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Hämeen tiepiiri ( saakka) saakka Pirkanmaa oli osa Hämeen tiepiiriä, joka toimi Tiehallinnon alaisena tulosyksikkönä. Tiepiirin tehtävänä on ollut huolehtia tieverkon kunnosta, liikenteen turvallisuudesta ja sujuvuudesta sekä edistää yhdyskuntarakenteen kehittymistä. Tiepiirin toiminta toteutti maakuntaohjelman toimintalinjaa 3. Vuonna 2009 tiepiirillä oli omien määrärahojen lisäksi käytettävissään myös EAKR-rahoitusta 0,583 miljoonaa euroa. Hämeen tiepiirin tehtävät ovat siirtyneet alkaen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Liikennevirastolle. Liikennevirastoon yhdistettiin entinen Tiehallinto, Ratahallintokeskus ja Merenkulkulaitoksen väylätoiminnot. Pirkanmaan ympäristökeskus ( saakka) Pirkanmaan ympäristökeskuksen tehtävänä on ollut turvata hyvä ympäristön tila ja kestävä luonnonvarojen käyttö alueella. Se on rahoittanut aluekehityshankkeita ympäristöministeriön osoittamin EAKR-varoin. Ympäristökeskuksen EAKR-valtuudet ovat keskittyneet EAKR-toimintalinjaan 3 (alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen) ja 4 (suurten kaupunkiseutujen kehittäminen). Pirkanmaan ympäristökeskuksen EAKR-valtuudet (EAKR+valtio) olivat vuosina yhteensä 1,323 miljoonaa euroa ja tästä hanketoiminnan maksatuksia tehtiin yhteensä 0,177 miljoonalla eurolla. Ympäristökeskuksen toiminta ja sen hankkeet toteuttivat maakuntaohjelman toimintalinjoja 3 ja 4. Pirkanmaan ympäristökeskuksen tehtävät ovat siirtyneet alkaen Pirkanmaan elinkeino -, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 6
15 Länsi-Suomen lääninhallitus ( saakka) Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto on osallistunut Pirkanmaalla EAKR-ohjelman rahoitukseen opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Vuosina sillä oli EAKR-valtuuksia (EAKR+valtio) yhteensä 8,699 miljoonaa euroa. EAKR-rahoituksen painopiste oli maakuntaohjelman toimintalinjassa 2, pieneltä osin myös toimintalinjoissa 3 ja 4. Länsi-Suomen lääninhallituksen opetus- ja kulttuuriministeriön alaiset EAKR-rahoitustehtävät ja -valtuudet siirtyivät Pirkanmaan liiton hallinnoitaviksi vuoden 2010 alussa. Sivistysosastolla oli vuosina käytössään myös ESR-rahoitusta (ESR:n alueosio+valtio) yhteensä 7,702 miljoonaa euroa. Maksetuista ESR-hankkeista kaksi kolmasosaa toteutti ESR-toimintalinjaa 3 (työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen). Noin viidennes maksetuista hankkeista kuuluivat ESR-toimintalinjaan 2 (työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy). Vuosina sivistysosaston ESR-hankkeita maksettiin yhteensä 2,286 miljoonaa euroa. Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto on rahoittanut Pirkanmaalla ESR-ohjelman sosiaali- ja terveysministeriön alaisia hankkeita. Sen rahoituskehys vuosina on ollut 0,648 miljoonaa euroa (ESR:n alueosio+valtio). Yleisesti ottaen lääninhallituksen ESR-hankkeet ovat keskittyneet maakuntaohjelman toimintalinjan 2 toteuttamiseen. Länsi-Suomen lääninhallituksen ESR-rahoitustehtävät ovat siirtyneet Pirkanmaan elinkeino -, liikenne- ja ympäristökeskuksen hallinnoitaviksi vuoden 2010 alussa. Osa tehtävistä (mm. oikeusturva ja peruspalvelujen arviointi) on samassa yhteydessä siirtynyt Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. 3. Hanketoiminnan kohdentuminen toimintalinjoihin ja alueisiin Maakuntaohjelman toteutumista voidaan arvioida hankkeiden toimenpiteiden kohdentumisen kautta. Maakuntaohjelmakaudella puolletut ja hyväksytyt 317 kehittämishanketta (EAKR-, ESR-, EMR-, EKTR - hankkeet sekä maakunnan kehittämisraha-, AMO- ja AKO-hankkeet) kohdentuivat lukumääräisesti maakuntaohjelman neljään toimintalinjaan seuraavasti: 1) yritystoiminta ja tutkimus 26 % 2) tekijät ja osaaminen (inhimilliset voimavarat) 30 % 3) aluerakenne, yhteydet ja energia 25 % 4) vetovoima, imago ja identiteetti 19 %. Osaamiskeskusohjelman hankkeita ei ole laskettu mukaan tarkasteluun, koska niiden toimenpiteet kohdistuvat yksipuolisesti vain maakuntaohjelman ensimmäiseen toimintalinjaan. Yleisesti ottaen hankkeiden toimintalinjakohtainen kohdentuminen on ollut melko tasaista. Määrällisesti eniten hanketoimintaa kohdistui toiseen toimintalinjaan ja vähiten neljänteen toimintalinjaan eroa on yhteensä 38 hanketta. Ensimmäiseen ja kolmanteen toimintalinjaan kohdistui hankkeita likipitäen yhtä paljon. Yhden hankkeen toimenpiteitä saattaa kohdistua useampaan toimintalinjaan, minkä seurauksena kuvan yhteenlaskettu hankkeiden lukumäärä ei täysin vastaa puollettujen hankkeiden lukumäärää. Toimintalinjakohtaisessa luvussa 7 on esitelty hankkeiden jakautumista toimintalinjojen haasteisiin. 7
16 1 Yritystoiminta ja tutkimus 25,5 % 2 Tekijät ja osaaminen 30,1 % 3 Aluerakenne, yhteydet ja energia 25,2 % 4 Vetovoima, imago ja identiteetti 19,1 % Hankkeiden lkm Kuvio 1. Hankkeiden kohdentuminen maakuntaohjelman toimintalinjoihin Määrällisesti eniten EU:n ja maakunnan kehittämisrahahankkeiden toimenpiteitä on suuntautunut kehittämistoimiin, joiden kohdealueeksi voidaan määritellä koko maakunta (109 hanketta). Seutukunnista eniten hanketoimintaa on kohdistunut Tampereen seutukuntaan (69 hanketta) ja vähiten Kaakkois- Pirkanmaan seutukuntaan (10 hanketta). Tarkastelussa ei ole huomioitu OSKE- ja AKO-hankkeita, koska niiden toteutusalue on keskittynyt Etelä-Pirkanmaalle ja Tampereen seudulle. Suhteessa väestömäärään Ylä- ja Luoteis-Pirkanmaalle on kohdistunut eniten hanketoimintaa. Väestörikas Tampereen seutu on suhteellisessa tarkastelussa ollut vähemmän hankeintensiivinen. Toisaalta luvuissa ei ole huomioitu Tampereen seudun OSKE- ja AKO -hankkeita, joita on merkittävästi. Yleisesti ottaen hankkeiden toimenpiteet ovat suuntautuneet melko tasaisesti maakunnan eri osiin (kuvio 2). % % Luoteis- Pirkanmaa Kaakkois- Pirkanmaa Etelä-Pirkanmaa Tampereen seutukunta Lounais- Pirkanmaa Ylä- Pirkanmaa Koko Pirkanmaa 0 %-osuus hankkeiden toimenpiteistä %-osuus Pirkanmaan väestöstä Kuvio 2. Hankkeiden toimenpiteiden alueellinen kohdentuminen, suhteellinen tarkastelu 8
17 4. Erillisohjelmat ja niiden vaikuttavuus Pirkanmaan liitto on yksi rahoittajaviranomaisista, jonka kautta maakuntaan jaetaan avustusta maakunnan kehittämisrahasta sekä Euroopan yhteisön rakennerahastojen varoista ja niitä vastaavasta valtion rahoitusosuudesta. Vapaa maakunnan kehittämisraha on ennakkoon sitomatonta ja sen käyttö perustuu maakunnan omiin päätöksiin. Sen lisäksi liitto hallinnoi erityisohjelmiin sidottua maakunnan kehittämisrahaa asti toimineita erillisohjelmia olivat aluekeskusohjelma (AKO) ja maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen maaseutuosio (AMO). Vuoden 2010 alusta lähtien AKO ja AMO korvautuivat kansallisella kilpailukyky- ja koheesio-ohjelmalla (KOKO). Tämän lisäksi koko ohjelmakauden ajan Pirkanmaalla on toiminut Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma. Vuosina Pirkanmaalla toteutetaan Euroopan aluekehitysrahaston Länsi-Suomen toimenpideohjelmaa sekä Manner-Suomen ESR-ohjelmaa. Lisäksi merkittävä rahoituslähde on Euroopan maaseuturahasto (EMR), jonka rahoitus kanavoidaan Pirkanmaan ELY-keskuksen kautta. Maakunnan kehittämisraha, ohjelmiin sitomaton Maakunnan kehittämisrahasta voidaan myöntää avustusta määräaikaisiin kehittämishankkeisiin, jotka tukevat Pirkanmaan maakuntaohjelman painopisteitä. Etusija on elinkeinollisilla kehittämisprojekteilla, joilla pyritään luomaan uusia pysyviä työpaikkoja. Maakunnan kehittämisrahasta voidaan myöntää avustusta julkisille ja yksityisille organisaatioille sekä yksityisille henkilöille. Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha on nopeasti kohdennettavissa oleva rahoitusmuoto, jota voidaan joustavasti käyttää maakuntaohjelman tavoitteita palveleviin tarkoituksiin. Maakunnan kehittämisrahalla on toteutettu vuosina yhteensä 51 uutta maakunnan kehittämishanketta (ei sisällä jatkorahoitettuja tai jo käynnissä olevia hankkeita). Rahoitusta näihin hankkeisiin on myönnetty yhteensä 2,756 miljoonaa euroa. Reilu kolmannes näiden hankkeiden toimenpiteistä on kohdentunut maakuntaohjelman neljänteen toimintalinjaan. Vähiten maakunnan hanketoimintaa on kohdistunut toimintalinjaan 2 (noin 15 %). Toimintalinjaan 1 on kohdentunut noin 28 prosenttia ja toimintalinjaan 3 noin 23 prosenttia hanketoiminnasta. Kehittämisrahan suuruuden perusteella mittavimmilla hankkeilla on kehitetty muun muassa maakunnan vetovoimaisuutta, terveyspalvelujen vientiä, kirjakulttuurikeskusta, logistiikkakeskusta ja alueellista työterveyshuoltoa. Aluekeskusohjelma (AKO) Pirkanmaalla toteutettiin vuosina aluekeskusohjelmaa kahdella ohjelma-alueella, Tampereen seudulla ja Etelä-Pirkanmaalla. Ohjelman tavoitteita olivat aluekeskusten vahvuuksien, erikoistumisen ja yhteistyön kehittäminen. AKO:n toteutus Pirkanmaalla painottui maakuntaohjelman toimintalinjoihin 1 ja 4. Nykyisin AKO-ohjelman on korvannut koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO), joka käynnistyi AKO:a rahoitettiin maakunnan ohjelmiin sidotulla kehittämisrahalla ( yht. 1,220 milj. euroa). Tampereen seudun ja Etelä-Pirkanmaan aluekeskusohjelmien lisäksi rahoitusta on saanut muutama alihankkeeksi luokiteltu hanke, joiden parissa kehitettiin muun muassa luovia aloja ja Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmää. Aluekeskusohjelman keskeisimpiä saavutuksia olivat verkostoituminen ja alueellisen yhteistyön kehittäminen. Näiden tulosten perusteella AKO:n vaikutus maakuntaohjelmaa toteuttavina toimenpiteinä jäi välilliseksi ja koko maakunnan kehitystä ohjaavana instrumenttina vähäiseksi. Seutukuntien oman toiminnan ohjaamisessa ja resurssina kyseiset ohjelmat olivat kuitenkin tärkeitä työkaluja. Rahoitusteknisesti katsottuna ongelmaksi nousi toiminnan laatu: ohjelmissa oli vain vähän alihankkeita, ja muiden kanavien kautta rahoitettavien hankkeiden yhteys AKO-ohjelmiin ei ollut aina selkeä. Näin ollen AKO-toiminta on ollut lähellä normaalin toiminnan rahoitusta. 9
18 Maaseutupoliittinen erityisohjelma, alueellinen maaseutuosio (AMO) Maaseutupoliittinen kokonaisohjelman tehtävä oli kiinnittää huomiota keskushallinnon päätösten maaseutuvaikutuksiin. Alueellisen maaseutuosion tarkoitus oli täsmentää maaseutumaisten alueiden elinkeinojen ja osaamisen kehittämisen strategisia painopisteitä sekä luoda uusia yhteistyömuotoja aluekehittämiseen. Osiolla vahvistettiin kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta ja täydennettiin maaseudun kehittämisen toimintamalleja. Maaseutuosio toteutti maakuntaohjelman kaikkia toimintalinjoja maaseudun kehittämisen näkökulmasta. AMO:a rahoitettiin maakunnan ohjelmiin sidotulla kehittämisrahalla vuosina yhteensä 0,364 miljoonalla eurolla. AMO-ohjelma sulautui osaksi koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa, KOKO:a, vuoden 2010 alusta lähtien. Kuten AKO- myös AMO-ohjelmat olivat välillisesti maakunnan kehitystä ohjaavia ohjelmia. Laadullisesti tarkasteltuna AMO-ohjelmat saavuttivat kuitenkin konkreettisia ja perusteltuja tuloksia lyhyemmässä ajassa kuin AKO-ohjelmat. Erityisesti Ylä-Pirkanmaalla ja Kaakkois-Pirkanmaalla kehitystyön tulokset olivat uudistavia. Onnistumista ovat saattaneet edistää AMO-ohjelman suunnitteleminen yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa sekä rahoituksen niukkuudesta johtuva tiukka rajautuminen ydintoimintoihin. Lisäksi AMO-ohjelma perustettiin kesken AKO-kauden, jolloin maaseutumaiset alueet pystyivät hyppäämään kyytiin kesken varsinaisen ohjelmakauden. Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) on vuonna 2010 aloittanut valtioneuvoston erityisohjelma. KOKOohjelmaan sulautuivat Pirkanmaalla aluekeskusohjelma (AKO) ja maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen osio (AMO). Ohjelman tavoitteena on parantaa kaikkien alueiden kilpailukykyä ja tasapainottaa aluekehitystä tukemalla vuorovaikutusta ja verkottumista. KOKO-ohjelmakausi on , ja sitä rahoitetaan vapaasta maakunnan kehittämisrahasta. Pirkanmaalla KOKO-ohjelmaa toteutetaan viidellä ohjelma-alueella, jotka kattavat koko maakunnan. Pirkanmaan ohjelma-alueet ovat Luoteis-Pirkanmaa, Etelä-Pirkanmaa, Lounais-Pirkanmaa ja Tampereen kaupunkiseutu sekä Ylä-Pirkanmaan, Kaakkois-Pirkanmaan ja Keuruun yhdessä muodostama ohjelma-alue. Pirkanmaan ohjelma-alueille on myönnetty vuonna 2010 maakunnan kehittämisrahaa yhteensä 0,386 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi Pirkanmaalla koordinoidaan kahta valtakunnallista KOKO-verkostoa. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä koordinoi MAL-verkostoa (maankäyttö, asuminen ja liikenne) ja Ylä- Pirkanmaan seutuyhdistys ry koordinoi DEMO-verkostoa (ikärakenteen muutosalueet). Vuonna 2010 Pirkanmaan KOKO-verkostoille korvamerkitty määräraha oli 0,634 miljoonaa euroa. Luonteeltaan läpileikkaavana KOKO-ohjelman voidaan katsoa toteuttavan maakuntaohjelman kaikkia toimintalinjoja ja kehittämishaasteita. Alueellisten toteutusten pääpaino on kuitenkin kolmannessa ja neljännessä toimintalinjassa. MAL-verkoston toiminta painottuu myös kolmanteen ja neljänteen toimintalinjaan. DEMO-verkoston toiminnan painotukset ovat lähinnä neljännessä toimintalinjassa. KOKO-ohjelmakausi on vasta alussa, joten sen vaikuttavuudesta ei tässä vaiheessa voida tehdä kuin suuntaa-antava arvio. Kansallisten verkostojen osalta voidaan todeta, että odotusarvot ovat suuret. Molemmat Pirkanmaalta vedettävät verkostot ovat ajankohtaisia ja aluekehityksen kannalta merkittäviä kokonaisuuksia. Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelma (alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite) Länsi-Suomen ohjelma-alueella EAKR-ohjelman julkinen rahoitus on kaudella yhteensä 398 miljoonaa euroa, josta EU:n osuus on 159 miljoonaa euroa. Maakuntaohjelmakaudella Pirkanmaan EAKR- ja valtion vastinrahoitusosuus on ollut 41,5 miljoonaa euroa (taulukko 1). Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelma on toteuttanut maakuntaohjelman kaikkia toimintalinjoja, mutta euromääräisesti tarkasteltuna painotus on ollut maakuntaohjelman toimintalinjassa 1. 10
19 Taulukko 1. Pirkanmaan EAKR-rahoituksen (EAKR+valtio) toteumat ohjelman toimintalinjoissa, miljoonaa euroa (tilanne ) Rahoituskehys (EAKR + valtio) Varaukset ja sidonnat (EAKR + valtio) Maksettu (EAKR + valtio) Varausaste Maksatusaste TL 1. Yritystoiminnan edistäminen 14,290 13,593 7, % 55 % TL 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen TL 3. Alueiden saavutettavuuden sekä toimintaympäristön parantaminen TL 4. Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen 15,763 11,230 4, % 28 % 6,187 2,745 1, % 17 % 5,308 3,822 0, % 10 % Yhteensä 41,548 31,390 13, % 33 % Lähde: Pirkanmaan maakunnan yhteistyöasiakirjat, EURA 2007-raportit EAKR-ohjelman toimintalinja 1 on tarkoitettu edistämään yritystoimintaa. Sen toteutuminen ei ole ollut täysin onnistunutta siinä mielessä, että suorat yritystuet eivät aina ole suuntautuneet yritysten toiminnan kehittämiseen ja uuden innovoimiseen, vaan valuneet välttämättömiin perusinvestointeihin. Länsi-Suomen alueen maakunnista erityisesti Pirkanmaalla sekä yritystoiminnan kehittäminen että viennin edistäminen EAKR-varoin ovat jääneet vähäisiksi. Elinkeinoelämän uudistumiseen ei ole kyetty puuttumaan tarpeeksi hyvin myöskään maaseudun elävyyden ylläpitämisen kannalta. Toimintalinja 2 käsittää innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämisen sekä osaamisrakenteiden vahvistamisen. Toimintalinjan 2 hankkeet ovat olleet strategisesti osuvia. Tavoitteet ja kehittämiskärjet on aseteltu yhdenmukaisiksi osaamiskeskusohjelman kanssa. Osaamiskeskusohjelman (ks. s. 13) kautta kanavoitu rahoitus on suuntautunut uusien siementen etsimiseen ja EAKR-rahoitus on tukenut niiden kasvua. Toimintalinjaan kytkeytyvä verkostoituminen on tuonut selkeän lisäarvon ohjelman kannalta. EAKR-ohjelman toimintalinja 3 koskee alueiden saavutettavuutta ja toimintaympäristön parantamista. Rahoitusta on ohjattu muun muassa palvelurakenteen ja ympäristökulttuuritoiminnan tukemiseen. Toimintalinjan hankkeiden kokonaiskuva on kuitenkin jäänyt melko sirpaleiseksi. Toteutuneissa hankkeissa korostuu erityisesti matkailun teema, jota ei ole asetettu toimintalinjan kärjeksi. Toimintalinjalla 4 on pyritty kehittämään suuria kaupunkiseutuja, jotka Länsi-Suomen EAKRtoimenpideohjelmassa kattavat Tampereen ja Vaasan seudut. Laadullisen arvioinnin perusteella ohjelmakaudella ei ole täysin konkretisoitunut, mitä toimintalinja 4 voisi mahdollistaa. Toteutuneita hankkeita on ollut melko vähän, ja ne ovat olleet volyymiltään pieniä ja teemoiltaan heterogeenisiä. Kokonaisuutta arvioitaessa erityisesti EAKR-toimintalinjan 2 koetaan onnistuneen hyvin. EAKR-rahoituksen avulla on onnistuttu tukemaan käytännön innovaatiotoimintaa ja uusia toimintamuotoja. EAKR-ohjelman tavoitteiden saavuttamista on kuitenkin heikentänyt yksityiskohtaisen sääntelyn lisääntyminen. Lisäksi parantamisen varaa olisi ollut tasa-arvonäkökulman huomioimisessa sekä ympäristön ja vihreän liiketoiminnan vahvistamisessa. Ympäristöarvot tulevat korostumaan seuraavalla kaudella. Myös rahoittajan strategisen ohjauksen katsotaan kaipaavan vahvistusta tulevaisuudessa. Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelma, Länsi-Suomen alueellinen osio (alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite) Länsi-Suomen ESR-toimenpideohjelman alueellisen osion (pl. Saarijärvi-Viitasaari) EU:n rahoitusosuus vuosina on yhteensä 71,2 miljoonaa euroa. Tästä Pirkanmaalle kohdentuu 25,7 miljoonaa euroa. Maakuntaohjelmakaudella ESR:n ja sen valtion vastinrahoitusta on Pirkanmaalle kohdentunut yhteensä hieman alle 29 miljoonaa euroa. ESR-toimenpideohjelman Länsi-Suomen alueellista osiota on toteutettu sen neljästä omasta toimintalinjasta käsin. Toimintalinjat ovat 1) työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä 11
20 yrittäjyyden lisääminen, 2) työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy, 3) työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen sekä 4) jäsenvaltioiden ja alueiden yhteistyö ESR-toiminnassa. Maakuntaohjelmaan suhteutettuna ESR-alueosio toteuttaa pääasiassa maakuntaohjelman toimintalinjaa 2, tekijät ja osaaminen. Taulukko 2. Pirkanmaa ESR:n alueosion rahoituksen (ESR L-S+valtio) toteumat toimintalinjoittain, miljoonaa euroa (tilanne ) Rahoituskehys (ESR + valtio) Varaukset ja sidonnat (ESR + valtio) Maksettu (ESR + valtio) Varausaste Maksatusaste TL 1. Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen TL 2. Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy TL 3. Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen TL 4. Jäsenvaltioiden ja alueiden yhteistyö ESR-toiminnassa 9,370 9,489 4, % 47 % 8,648 10,625 2, % 28 % 9,671 12,168 3, % 39 % 1,223 0,508 0, % 18 % Yhteensä 28,912 32,790 10, % 37 % Lähde: Pirkanmaan maakunnan yhteistyöasiakirjat, EURA 2007-raportit ESR-alueosion toimintalinjassa 1 oppilaitosten toteuttama yrittäjyyskasvatus on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja se on koettu tarpeelliseksi. Hyvää on ollut myös useiden oppilaitosten tekemä yhteistyö. Muun muassa aloittavien henkilöiden määrät, osallistuvat ja perustetut yritykset, uudet työpaikat ja henkilötyövuodet ovat toteutuneet hankkeissa suunnitellusti. Hanketoiminnan laadullisten vaikutusten arvioinnista on loppuvuonna 2010 käynnistetty kysely, jonka tuloksia ei ole vielä saatavilla. Toimintalinjan 2 iso teema, syrjäytymisen ehkäisy, on pyritty ottamaan haltuun muun muassa opintojen keskeytymiseen puuttumalla ja välityömarkkinoita kehittämällä. Opintojen keskeyttämisen ehkäiseminen on vienyt eteenpäin ajatusta työvaltaisesta oppimisesta toisen asteen koulutuksessa niin sanotun pulpettioppimisen sijaan. Välityömarkkinoiden kehittämisen hankkeet ovat lähteneet paikallisista tarpeista ja hyödyntäneet verkostoja hyvin. Hankkeet ovat toimineet tarkoituksensa mukaisesti myös eri tahojen sitouttamisen välineenä. Käytännön tuloksia kehittämistyöstä ovat sosiaalisten kriteerien lanseeraus julkisiin hankintoihin sekä sosiaalisten yritysten perustaminen. Kolmatta toimintalinjaa edustavaa oppilaitoksien työelämäyhteistyötä on toteutettu opettajien työelämäjaksojen kautta. Niillä kehitetään opetusta ja pitkällä tähtäimellä vaikutetaan opetuksen suuntaamiseen. Aikuiskoulutuksen kehittäminen on osoittautunut haasteelliseksi hanketyöllä, ja se sopinee paremmin muilla instrumenteilla toteutettavaksi. Toimintalinjassa 4 on Pirkanmaalla toteutettu työperäiseen maahanmuuttoon varautumisen ja tähän liittyvien tukitoimintojen kehittämistä, jota täydentää kuntien kanssa yhdessä toteutettava alueellisen maahanmuuton projekti. Toiminnalla on kyetty rauhassa kehittämään palvelutarjotinta. Tulokset ovat tässäkin tavoitteiden mukaisia. Kaiken kaikkiaan ohjelma on laadullisesti arvioiden onnistunut pääosin valoisasti: hankkeet ovat toteuttaneet asetettuja tavoitteita hyvin ja myös määrällisesti tuotokset ovat olleet osuvia. Lamasta johtuen joidenkin hankkeiden tavoitteita ja budjettia on jouduttu tarkistamaan. (Pirkanmaan ELY-keskus.) 12
Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto
Ohjelmakauden 2007 2013 EAKR ja ESR tilanne Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Kymenlaakson liiton EAKR hanketoiminta ohjelmakaudella 2007 2013 Ohjelmakaudella rahoitusta myönnettiin
LisätiedotAjankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012
Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen
LisätiedotVipuvoimaa EU:lta hanketietoisku
Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat
LisätiedotEAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa
EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Ylitarkastaja Harri Ahlgren TEM/Alueiden kehittämisyksikkö
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,
LisätiedotSatakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät ja organisaatio. Pori, syyskuu 2013 Ylijohtaja Marja Karvonen
Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät ja organisaatio Pori, syyskuu 2013 Ylijohtaja Marja Karvonen ELY-keskuksen toiminta-ajatus ELY-keskus on elinkeinojen, työmarkkinoiden ja maaseudun
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita
LisätiedotOSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?
OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset
LisätiedotLapin maakunnan yhteistyöasiakirja 2009 lisäresurssit
Lapin maakunnan yhteistyöasiakirja 2009 lisäresurssit Hyväksytty maakunnan yhteistyöryhmässä 20.3.2009 EAKR 2009 lisäresurssit EU VALTIO KUNTA TL 1 Yritystoiminnan edistäminen TE-keskus, yritystuet 1,100
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella
LisätiedotSatakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin
Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotRakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden
LisätiedotRakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,
LisätiedotHämeen liiton rahoitus
Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta
LisätiedotBusiness as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen
Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen
Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri
LisätiedotVarsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen
LisätiedotLISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009
LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,
LisätiedotEU:n rakennerahastokausi 2014-2020
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013
LisätiedotMaaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020
Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus
LisätiedotMiten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa
Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset
LisätiedotITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015
NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013
Länsi-Suomi on kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen vahvaan erityisosaamiseen ja innovatiivisuuteen pohjautuva Suomen johtava yrittäjyyden ja inhimillisen kasvun alue. Strategiset tavoitteet
LisätiedotRakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto
Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen
LisätiedotKeski-Suomen maakuntaohjelma
Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA
LisätiedotAlueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen
LisätiedotMiniseminaari Lauri, Mikonkatu 4
Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
Lisätiedot05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus
05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 sekä ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJEL- MAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2019
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Alueet ja kasvupalvelut -osasto 31.1.2019 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJEL- MAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN
LisätiedotPuheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen.
PÖYTÄKIRJA 10.12.2001 TAVOITE 3 JAOSTON KOKOUS Aika 10.12.2001 klo 13.00-15.00 Paikka Läsnä Keski-Suomen TE-keskus, Telakka-neuvotteluhuone Cygnaeuksenkatu 1, 2 krs. Jyväskylä Jukka Raivio Rauli Sorvari
LisätiedotYritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö
LisätiedotEU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?
EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut
LisätiedotYritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013
Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,
LisätiedotOhjelmakausi 2014-2020
Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä
LisätiedotRakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä
Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi
LisätiedotTM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %
rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen
LisätiedotRakennerahastotoiminnan ajankohtaiskatsaus. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö
Rakennerahastotoiminnan ajankohtaiskatsaus Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Ohjelmien edistymistilanne 2.3.2011 2 10 9 8 7 6 5 4 3 10 9 8 7 6 5 4 3 Varattu (%) Sidottu (%) Maksettu
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,
LisätiedotYritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013
Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
LisätiedotYritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden
LisätiedotYritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016
Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma
LisätiedotETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi
ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013
Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan
LisätiedotMAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA
MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings
LisätiedotIdeasta suunnitelmaksi
Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAA YHTEISTYÖASIAKIRJA VUODELLE 2013
POHJOIS-POHJANMAA YHTEISTYÖASIAKIRJA VUODELLE 2013 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelma ja Manner-Suomen ESR-ohjelma / Pohjois-Suomen alueosio Hyväksytty
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.2.2017 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017 Suomen rakennerahasto-ohjelma
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
LisätiedotKanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2011 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2012
Hämeen yhteistyöryhmä Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2011 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2012 Yleistä Rakennerahastolain mukaan maakunnan yhteistyöasiakirja koskee alueellinen
LisätiedotMMM:n hallinnonalan energiapäivä
MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa
LisätiedotMaakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto
Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA
LisätiedotYhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen
Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä
Lisätiedot15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto
Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,
LisätiedotHankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011
Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...
LisätiedotOKM:n ohjeistus vuodelle 2019
OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotLUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA
LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA 2014-2017 MYR teemakokous 12.3.2018 Satu Sikanen Aluekehitysjohtaja Etelä-Karjalan liitto Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta etunimi.sukunimi@ekarjala.fi
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotRAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS
RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS MYR 27.1.2014 Jorma Teittinen 14.1.2014 Ohjelmakauden 2014-2020 Infotilaisuuteen ja MYR:n kokoukseen liittyvät kalvot löytyvät alla olevasta osoitteesta http://www.kainuunliitto.fi/130
LisätiedotJoensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY nuorten maakunnassa; miten maakuntaohjelma näkyy ELY-keskuksen toiminnassa Ylijohtaja Matti Räinä 26.2.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,
LisätiedotJoensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen
1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja
LisätiedotAluehallinnon uudistaminen
Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja
LisätiedotOulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma
Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotESR- ja EAKR-rahoituksen merkitys työllisyys- ja elinkeinopolitiikassa
ESR- ja EAKR-rahoituksen merkitys työllisyys- ja elinkeinopolitiikassa 2021-2027 Sidosryhmäpäivä, Varkaus Timo Ollila 28.5.2019 Mitä IP-alue tavoittelee uudelta kaudelta Yritysten muutoskykyyn ja kasvuun
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto
TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN
LisätiedotPirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus
Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 9.5.2018 Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 (EAKR, ESR) Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) - Tavoitteena: - Parantaa työllisyyttä, lisätä
LisätiedotAlue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa
Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,
LisätiedotEAKR -yritystuet 2014-2020
EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,
LisätiedotOsaamiskeskusohjelma 2007-2013
Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston
LisätiedotSatakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila
Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotLuovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet
Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus
Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus 9.10.2018 Varattu ja maksettu julkinen (EU+valtio+kunta ja muu julkinen) Lähde: RR-tietopalvelu 30.8.2018 Toimintalinja Kehys (rahoituksen pääosa), euroa
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus
Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne
LisätiedotPohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät
LisätiedotKymenlaakson rahoitushakuinfo Merikeskus Vellamo
Kymenlaakson rahoitushakuinfo Merikeskus Vellamo 29.8.2019 Etelä-Suomen EAKR-haku 9.9.-17.10. Aikataulu Haku toteutetaan yksivaiheisena 6 vkoa Hakemusten käsittelyaikaa ennen koord.työryhmää reilu 3 vkoa
LisätiedotERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa
ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa
LisätiedotERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa
ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi
Lisätiedot