Pirkanmaan maakuntaohjelman. seurantaraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pirkanmaan maakuntaohjelman. seurantaraportti"

Transkriptio

1 Pirkanmaan maakuntaohjelman seurantaraportti

2 2

3 Pirkanmaan maakuntaohjelman seurantaraportti Pirkanmaan liitto Julkaisu B 113

4 Pirkanmaan liitto Tampere 2010 Sarja B julkaisu nro 113 ISBN ISSN X Maanmittauslaitos, lupa nro 54/MML/10

5 LUKIJALLE Maakunnan liittojen aluekehittämisvastuu edellyttää suunnitelmien ja ohjelmien laatimisen lisäksi toteutuneen kehityksen seurantaa, jotta toimenpiteiden onnistumista voidaan arvioida tukevin perustein. Maakuntaohjelma on alueen kehittämisen perusasiakirja, joka laaditaan maakuntavaltuuston toimikauden ajaksi. Se sisältää maakuntasuunnitelmasta johdetut, maakunnan tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, keskeisimmät kehittämishankkeet sekä muut olennaiset toimenpiteet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja resursoimiseksi. Pirkanmaan maakuntaohjelma on perustunut 1) yritystoiminnan ja tutkimuksen, 2) tekijöiden ja osaamisen, 3) aluerakenteen, yhteyksien ja energian sekä 4) vetovoimaisuuden, imagon ja identiteetin kehittämiseen. Nämä neljä toimintalinjaa ovat jakaantuneet edelleen 18 haasteeseen, joiden yhteyteen on määritelty erilaisia tavoitetasoja, strategisia toimenpiteitä ja seurantamittareita. Tässä seurantaraportissa kuvaillaan tapahtuneita kehittämisen toimia ja niiden vaikutuksia toimintaympäristöön. Raportti maakuntaohjelman toteuttamisesta ja toteutumisesta jakaantuu tarkastelutapansa perusteella karkeasti ottaen kolmeen osaan. Luvuissa 2 4 esitellään aluekehittämisen rahoitusta ja hanketoimintaa eli alueellisia rahoittajaviranomaisia, hanketoiminnan kohdentumista maakuntaohjelman toimintalinjoihin ja maakunnan alueisiin sekä arvioidaan erillisohjelmien vaikuttavuutta. Luvuissa 5 ja 6 seurannan näkökulma on lakisääteisissä tilastollisissa seurantamittareissa, joita käytettiin myös vuonna 2009 tehdyssä maakuntaohjelman ulkopuolisessa arvioinnissa. Mittareita tarkastellaan Pirkanmaan, seutukuntien ja koko maan tasolla. Luvussa 7 kuvaillaan haasteittain maakunnan toimintaympäristön muutoksia ja sen kehittämiseen tähdänneitä toimenpiteitä vuosina Tarkastelun painopiste on maakuntaohjelman kehittämishaasteisiin kirjatuissa seurantamittareissa ja tavoitteissa, vaikutuksellisissa hankkeissa sekä erilaisissa strategioissa ja ohjelmissa, joilla on aktiivisesti pyritty muutoksentekoon. Koska Pirkanmaan maakuntaohjelma on koko maakuntaa koskeva asiakirja ja valmisteltu yhteistyössä niin valtion viranomaisten, kuntien kuin muiden alueiden kehittämiseen osallistuvien tahojen kanssa, toimintalinjojen yhteydessä esitellään toimenpiteitä muidenkin kuin Pirkanmaan liiton osalta. Keskusseutupainotteisesta tarkastelusta on pyritty erottautumaan kuvaamalla muutoksia myös seutukuntatasolla ja koko maakuntaa koskevilla karttaesityksillä. Maakuntaohjelma on strateginen, kehittämistoimenpiteitä ja -resursseja suuntaava asiakirja. Tästä syystä sen tavoitteenasettelu on sateenvarjomaisen laaja, eikä kaikkea ohjelmaan kirjattua ole mahdollista käsitellä tyhjentävästi. Seurantaraportissa käsitellyt teemat ovat valikoituneet ennen kaikkea tietojen saatavuuden perusteella. Maakuntaohjelman ja maakunnallisen kehittämistyön vaikutusten arviointi sisältää tiedonkeruulliset ongelmansa: aluekehittämisen vaikutukset näkyvät viipeellä, yksittäisten toimenpiteiden välittömiä tai epäsuoria vaikutuksia on hankala erottaa muista kehityskuluista, tilastomateriaali on rajallista ja usein verkkaisesti päivittyvää ja objektiivinen mittaaminen ylipäätään hankalasti sovitettavissa strategisesti olennaisten muutosten tarkasteluun. Maakuntaohjelman toteutumisen seuranta on kuitenkin välttämätöntä, jotta tuleva kehitystyö perustuu ymmärrykseen aiempien toimien vaikutuksista. Pirkanmaan maakuntaohjelman seurantaraportti on koottu Pirkanmaan liiton aluekehitysyksikössä. Lisätietoja raporttiin liittyvistä asioista antavat aluekehityssuunnittelija Anniina Heinikangas, p tai anniina.heinikangas(at)pirkanmaa.fi ja suunnittelupäällikkö Marko Mäkinen, p tai marko.makinen(at)pirkanmaa.fi.

6

7 Sisältö 1. Pirkanmaan maakuntaohjelman seurannan lähtökohdat... 1 Muutokset Pirkanmaan aluejaossa ohjelmakauden aikana Maakuntaohjelmaa toteuttaneet rahoittajaviranomaiset... 4 Pirkanmaan liitto... 4 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ELY ( alkaen)... 5 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, AVI ( alkaen)... 5 Pirkanmaan TE-keskus ( saakka)... 5 Hämeen tiepiiri ( saakka)... 6 Pirkanmaan ympäristökeskus ( saakka)... 6 Länsi-Suomen lääninhallitus ( saakka) Hanketoiminnan kohdentuminen toimintalinjoihin ja alueisiin Erillisohjelmat ja niiden vaikuttavuus... 9 Maakunnan kehittämisraha, ohjelmiin sitomaton... 9 Aluekeskusohjelma (AKO)... 9 Maaseutupoliittinen erityisohjelma, alueellinen maaseutuosio (AMO) Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelma (alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite) Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelma, Länsi-Suomen alueellinen osio (alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Pirkanmaan alueohjelma Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma (OSKE) Pirkanmaan maakuntaohjelman ulkopuolinen arviointi Lakisääteiset aluekehityksen seurannan mittarit Koulutustaso Työmarkkinatilanne Muuttoliike ja väestö Aluetalous ja tuotanto Kuntatalous Hyvinvointi... 23

8 7. Maakuntaohjelman toteuttaminen ja asetettujen seurantamittareiden tuloksia Toimintalinja 1. Yritystoiminta ja tutkimus Haaste 1. Muutosten ennakointi- ja reagointikyvyn tehostaminen Haaste 2. Tuotantorakenteen uudistaminen vastaamaan kehittyneen talouden rakenteita Haaste 3. Tunnettujen klustereiden vahvistaminen ja uusien kasvuklusterien tunnistaminen Haaste 4. Yritysten kansainvälistymisvalmiuksien vahvistaminen Haaste 5. Aluekehityksen toimijoiden tehokkuuden ja toiminnan tuloksellisuuden varmistaminen Toimintalinja 2. Tekijät ja osaaminen (inhimilliset voimavarat) Haaste 6. Työelämän muutokseen vastaaminen Haaste 7. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uudistumiskyvyn ja kansainvälistymisen lisääminen 34 Haaste 8. Ammatillisen koulutuksen vetovoiman kasvattaminen Haaste 9. Maahanmuuttajien onnistunut kotouttaminen ja työllistäminen Toimintalinja 3. Aluerakenne, yhteydet ja energia Haaste 10. Infrastruktuurin kehittäminen ja monipuolistaminen Haaste 11. Hyvien ja turvallisten liikenneyhteyksien säilyttäminen ja kehittäminen maakunnassa Haaste 12. Maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen Haaste 13: Kestävien energiaratkaisujen edistäminen Toimintalinja 4. Vetovoima, imago ja identiteetti Haaste 14: Hyvinvointipalvelujen tuottaminen (väestön ikääntyminen huomioon ottaen) Haaste 15: Jokapäiväisen elinympäristön toimivuuden, viihtyisyyden ja turvallisuuden takaaminen Haaste 16: Koko maakunnan sisäisen vuorovaikutuksen ja yhtenäisyyden vahvistaminen Haaste 17: Kulttuurin merkityksen vahvistaminen maakunnan kehittämisessä Haaste 18: Matkailun koordinaation ja yhteismarkkinoinnin tehostaminen Loppupäätelmät Liitteet... 57

9 1. Pirkanmaan maakuntaohjelman seurannan lähtökohdat Maakuntaohjelma on alueen kehittämisen perusasiakirja. Se sisältää maakunnan tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, keskeisimmät kehittämishankkeet sekä muut olennaiset toimenpiteet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja resursoimiseksi. Ohjelma valmistellaan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja alueiden kehittämiseen osallistuvien tahojen kanssa. Muut alueella toteutettavat strategiat ja ohjelmat tulisi koordinoida maakuntaohjelman painotuksista käsin. Aluekehittämisen organisointi- ja yhteensovittamisvastuu on maakunnan liitoilla. Ohjelmien toteutumista ja vaikutuksia seurataan ja arvioidaan siinä määriteltyjen seurantatietojen avulla. Maakuntasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet kerrallaan vuodelle, ja maakuntaohjelmassa konkretisoidaan nämä pitkän tähtäimen painopisteet maakuntavaltuuston toimikauden ajaksi. Kansallisella tasolla ohjelmakautta on ohjannut Suomen aluekehittämisen visio vuoteen 2013, jossa korostetaan muun muassa hyvän elämän edellytysten turvaamista, elinvoimaisuuden tukemista, kilpailukykyä sekä alueiden erilaisuuden hyödyntämistä (Sisäasiainministeriö 2003: Suomen aluekehittämisstrategia 2013). Vuoden 2007 alussa astuivat voimaan alueiden kehittämislain silloiset muutokset (alueiden kehittämislaki 602/2002; laki alueiden kehittämislain muutoksesta 954/2005). Lakimuutos vahvisti erityisesti vuotuisen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman vaikutusta valtion talousarvioon. Toteuttamissuunnitelman hyväksyminen siirtyi maakunnan liiton tehtäväksi, ja maakuntien ja ministeriöiden välistä yhteistyötä tiivistettiin. Ministeriöiden on edellytetty neuvottelevan maakuntien kanssa määrärahojen kohdentamisesta ja valmistelusta, jolloin maakuntakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman tulee edustaa alueen viranomaisten yhteistä kantaa alueen kehittämisen suunnasta. Vuoden 2010 alussa astui voimaan useita aluekehitystyöhön vaikuttaneita muutoksia. Uudessa laissa alueiden kehittämisestä (1651/2009) tiivistettiin edelleen maakunnallisen suunnittelun ja kansallisen strategiamuodostuksen välistä suhdetta tapahtuneen aluehallintouudistuksen seurauksena kehittäjäviranomaisten kenttä muuttui selvästi, kun toimintansa aloittivat aluehallintovirastot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, ja lääninhallitukset lakkautettiin kokonaan. Aluehallintouudistuksen seurauksena myös maakuntien liitoille siirrettiin uusia vastuualueita. Hanketoiminnassa uudistuksia syntyi muun muassa siten, että useasta erityisohjelmasta sulautettiin yhteen ohjelmakokonaisuus KOKO (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma). Lissabonin ja Göteborgin strategisten painotusten ohjausvaikutus kansallisiin linjauksiin on myös suunnannut alueellista kehittämistä. Vaikutukset liittyvät läheisesti eritoten hankevalmisteluun, rahoituskriteereihin ja - seurantaan. EU:n jäsenmaat soveltavat linjauksiinsa parhaiten sopivia välineitä Lissabonin ja Göteborgin strategioiden huomioimiseksi koheesiopolitiikassa. Suomessa erityisesti innovaatioiden ja tietointensiivisyyden teemat ovat korostuneet alueellisen potentiaalin hyödyntämisessä. (Länsi-Suomen alueen [WFA] maakuntaohjelmien arviointi.) Pirkanmaan maakuntaohjelma on rakennettu neljän toimintalinjan kokonaisuudeksi. Näitä tarkentaa yhteensä 18 kehittämishaastetta (ks. seuraava sivu). Osa haasteista on priorisoitu maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmiksi. Haasteille on määritelty toimenpiteitä ja vastuutahoja, tavoitetasoja ja onnistumisen seuraamiseen tarkoitettuja indikaattoreita. Tavoitteet on asetettu useimmiten laadullisesti, kuten Maakunnan yrityksissä ja muissa työorganisaatioissa vältetään nyt uhkaava työvoimapula. Seurantamittarit ovat osin määrällisiä kuten työpaikkaomavaraisuuden kehitys ja osin asetettu avoimiksi, erillisselvitystä vaativiksi kohteiksi. Maakuntaohjelman ja muiden kehittämisohjelmien vaikuttavuutta on hankala arvioida, koska alueellinen kehittämistoiminta on pitkäjänteistä työtä ja sen tulokset näkyvät usein vasta vuosien päästä. Yksittäisten hankkeiden välittömiä vaikutuksia on vaikea erottaa muiden alueelle kohdistuneiden tukimuotojen vaikutuksista ja yhteiskunnan yleisestä kehityksestä. Kehittämistoimien vaikutusten arviointi on problemaattista, mutta kuitenkin välttämätöntä, jotta tulevia ratkaisuja voidaan perustaa ymmärrykseen aiempien toimien vaikutuksista. Pirkanmaan maakuntaohjelmaa on aiemmin arvioitu ulkopuolisesti Länsi-Suomen alueen maakuntien arviointiraportissa (Länsi-Suomen [WFA] maakuntaohjelmien arviointi) sekä Pirkanmaan liiton toimesta erillisselvityksellä (Pirkanmaan alueellisen kehityksen seurantaraportti ) ja julkaisemattomin hanke- ja tilastoselvityksin. 1

10 Pirkanmaan maakuntaohjelman toimintalinjat ja haasteet (priorisoidut haasteet korostettu) Toimintalinja 1. YRITYSTOIMINTA JA TUTKIMUS Muutosten ennakointi- ja reagointikyvyn tehostaminen Tuotantorakenteen uudistaminen vastaamaan kehittyneen talouden rakenteita Tunnistettujen klustereiden vahvistaminen ja uusien kasvuklustereiden tunnistaminen Yritysten kansainvälistymisvalmiuksien vahvistaminen Aluekehityksen toimijoiden tehokkuuden ja toiminnan tuloksellisuuden varmistaminen Toimintalinja 2. TEKIJÄT JA OSAAMINEN (INHIMILLISET VOIMAVARAT) Työelämän muutokseen vastaaminen Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uudistumiskyvyn ja kansainvälistymisen lisääminen Ammatillisen koulutuksen vetovoiman kasvattaminen Maahanmuuttajien onnistunut kotouttaminen ja työllistäminen Toimintalinja 3. ALUERAKENNE, YHTEYDET JA ENERGIA Infrastruktuurin kehittäminen ja monipuolistaminen Hyvien ja turvallisten liikenneyhteyksien säilyttäminen ja kehittäminen koko maakunnassa Maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen Kestävien energiaratkaisujen edistäminen Toimintalinja 4. VETOVOIMA, IMAGO JA IDENTITEETTI Hyvinvointipalvelujen tuottaminen (väestön ikääntyminen huomioon ottaen) Jokapäiväisen elinympäristön toimivuuden, viihtyisyyden ja turvallisuuden takaaminen Koko maakunnan sisäisen vuorovaikutuksen ja yhtenäisyyden vahvistaminen Kulttuurin merkityksen vahvistaminen maakunnan kehityksessä Matkailun koordinaation ja yhteismarkkinoinnin tehostaminen 2

11 Muutokset Pirkanmaan aluejaossa ohjelmakauden aikana Pirkanmaalla on tapahtunut aluejaollisia muutoksia sekä kuntarakenteissa että seutukuntajaossa ohjelmakauden aikana. Vuonna 2007 muodostettiin Akaan kunta Toijalasta ja Viialasta, ja rajoja purettiin myös Luopioisten ja Pälkäneen, Suodenniemen ja Vammalan, Viljakkalan ja Ylöjärven sekä Längelmäen alueilla. Vuoden 2009 alussa syntyivät uudet kunnat Sastamala ja Mänttä-Vilppula, ja Kuru sulautui Ylöjärveen. Seutukuntajako on muuttunut siten, että vuoden 2009 alussa Kurun alue siirtyi kuntaliitoksen myötä Tampereen seutukuntaan ja vuoden 2010 alussa Hämeenkyrö ja Orivesi liitettiin niin ikään Tampereen seutukuntaan. Raportin kuvailevissa esityksissä on käytetty aluejakoa , jollei niiden yhteydessä mainita muuta. Kartat 1 ja 2. Pirkanmaan aluejako ja

12 2. Maakuntaohjelmaa toteuttaneet rahoittajaviranomaiset Maakuntaohjelman tärkeä tehtävä on suunnata alueen kehittäjäviranomaisten hankerahoitusta ja yritystukia. Pyrkimys on, että maakuntaohjelma ohjaa eri organisaatioiden ja kuntien kehittämiseen varattuja resursseja siinä linjattujen teemojen suuntaisesti. Maakuntaohjelmakaudella aluekehitysrahoitusta on suunnattu useiden eri viranomaisten rahoituspäätösten kautta, mikä on osaltaan vaikeuttanut resurssien yhdenmukaista suuntaamista. Vuoden 2009 loppuun saakka Pirkanmaalla toimi yhteensä viisi hankerahoituksen rahoittajaviranomaista. Vuoden 2010 alusta voimaan tulleen aluehallintouudistuksen myötä näiden rahoittajaviranomaisten määrä väheni kahteen. Pirkanmaan liitolle siirtyi osa lakkautetun Länsi-Suomen lääninhallituksen EAKR-rahoitustehtävistä. Pirkanmaan TE-keskus, Pirkanmaan ympäristökeskus ja Hämeen tiepiiri sulautuivat Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi (ELY-keskus). ELY-keskukselle siirrettiin entisen lääninhallituksen ESRrahoitustehtävät. Rahoittajaviranomaisten yhteydessä mainitut hanke- ja euromäärät perustuvat pääosin EURA järjestelmän raporttien maksatustietoihin (vain valmiit ja lopetetut projektit) sekä maakunnan yhteistyöasiakirjojen mukaisiin rahoittajien myöntövaltuustietoihin. Moni kehittämishanke on edelleen käynnissä ja niiden rahoitustiedot eivät sisälly kyseisiin lukuihin. Hankkeisiin varattu ja sidottu rahoitus on huomattavasti suurempi kuin jo maksettu osuus. Pirkanmaan liitto Pirkanmaan liitto rahoittaa maakuntaohjelman mukaisia hankkeita EAKR-varoilla ja maakunnan kehittämisrahalla. Vuoden 2010 aluehallintouudistuksen myötä maakunnan liiton aluekehitysviranomaistehtävät laajenivat ja sen myötä myös EAKR-valtuudet kasvoivat. Vuonna 2010 Pirkanmaan liiton EAKR-valtuudet olivat 5,303 miljoonaa euroa (EAKR+valtio). Pirkanmaan liitto on rahoittanut EAKR-hankkeita lokakuun 2010 loppuun mennessä yhteensä 4,333 miljoonalla eurolla. Euromääräisesti tarkasteltuna liiton rahoittama EAKR-hanketoiminta on keskittynyt maakuntaohjelman toimintalinjoihin 1 ja 2. EAKR-toimintalinjaan 2 (innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen) on suunnattu noin 73 prosenttia liiton maksatuksista. EAKR-ohjelman toimintalinjaan 3 (alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen) on suuntautunut noin viidennes ja toimintalinjaan 4 (suurten kaupunkiseutujen kehittäminen) noin kahdeksan prosenttia kaikista liiton maksatuksista. Nämä hankkeet ovat toteuttaneet pääasiassa maakuntaohjelman kolmatta ja neljättä toimintalinjaa. Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha on Pirkanmaalla erityisen tärkeä resurssi, koska se on ainoa vapaasti maakuntaohjelman toteutukseen käytettävissä oleva määräraha. Ilman vapaata maakunnan kehittämisrahaa alueiden kehittämisinstrumentit jäisivät vähäisiksi erityisesti silloin, kun tarvitaan nopeaa ja joustavasti kohdennettavissa olevaa rahoitusta. Vuosina ohjelmiin sitomatonta maakunnan kehittämisrahaa on Pirkanmaan liitolla ollut jaettavissa yhteensä 4,255 miljoonaa euroa. Maakunnan kehittämisrahalla toteutettiin vuosina yhteensä 51 uutta hanketta (ei sisällä jatkorahoitettuja tai jo käynnissä olevia hankkeita). Rahoitusta näihin hankkeisiin on myönnetty yhteensä 2,756 miljoonaa euroa. Reilu kolmannes hankkeiden toimenpiteistä kohdentui maakuntaohjelman neljänteen toimintalinjaan. Vähiten maakunnan kehittämisrahan hanketoimintaa kohdistui toimintalinjaan 2 (noin 15 %). Toimintalinjaan 1 kohdentui noin 28 prosenttia ja toimintalinjaan 3 noin 23 prosenttia hanketoiminnasta. 4

13 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ELY ( alkaen) ELY-keskus koostuu kolmesta vastuualueesta, jotka ovat elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri (E), liikenne ja infrastruktuuri (L) sekä ympäristö ja luonnonvarat (Y). Pirkanmaan ELY-keskus rahoittaa maakuntaohjelman mukaista hanketoimintaa sekä EAKR- että ESR-varoin. ELY-keskuksen EU-rahoitus on kohdistunut maakuntaohjelman kaikkiin toimintalinjoihin, erityisesti toimintalinjoihin 1 ja 2. Valtion aluehallintoviranomaisena sillä on käytössään myös merkittävässä määrin eri vastuualueiden substanssimäärärahoja sekä valtuuksia. Vuonna 2010 ELY-keskuksen EAKR-myöntövaltuudet ovat olleet 6,004 miljoonaa euroa (EAKR+valtio). Euromääräisesti ELY-keskuksen EAKR-rahoituksen painopiste on ollut maakuntaohjelman toimintalinjassa 1. EAKR-valtuuksista vajaa 60 prosenttia onkin korvamerkitty yritystukina EAKR-toimintalinjaan 1 (yritystoiminnan edistäminen). Toimintalinja 1 kuuluu E-vastuualueen piiriin. E-vastuualue rahoittaa pienemmässä määrin myös EAKR-toimintalinjoja 2 (innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen) ja 3 (alueiden saavutettavuuden sekä toimintaympäristön parantaminen). Vuonna 2010 L-vastuualueella on EAKR-valtuuksia toimintalinjassa 3 yhteensä 0,585 miljoonaa euroa. Y- vastuualueella on EAKR-valtuuksia 0,445 miljoonaa euroa EAKR-toimintalinjoissa 3 ja 4 (suurten kaupunkiseutujen kehittäminen). Y- ja L-vastuualueiden rahoitus on keskittynyt maakuntaohjelman toimintalinjojen 3 ja 4 toteuttamiseen. L-vastuualueen toimintaa ohjaa liikenne- ja viestintäministeriön alainen vuoden 2010 alussa perustettu Liikennevirasto. Vuonna 2010 Pirkanmaan ELY-keskuksen ESR:n Länsi-Suomen suuralueosion valtuudet ovat 8,428 miljoonaa euroa (ESR+valtio). Sillä on myös ESR:n valtakunnallisen osion rahoitusta 3,585 miljoonaa euroa. ESR-valtuuksia hallinnoi E-vastuualue. ESR-rahoitus on kohdistunut pääosin maakuntaohjelman toimintalinjan 2 toteuttamiseen, mutta osin myös ensimmäiseen toimintalinjaan. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, AVI ( alkaen) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto edistää toiminta-alueellaan perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä. Aluehallintovirastolla ei ole käytettävissä varsinaista hankerahoitusta kuten EU-toimenpideohjelmien resursseja. Aluehallintoviraston toiminnan yhtymäkohdat Pirkanmaan maakuntaohjelmaan tulevat esiin vahvimmin kansalaisten hyvinvoinnin ja peruspalveluiden turvaamisen sekä yleisen turvallisuuden teemoissa. Selvimmin ne ovat toteuttaneet maakuntaohjelman toimintalinjaa 4. Pirkanmaan TE-keskus ( saakka) Pirkanmaan TE-keskuksella oli EAKR-valtuuksia vuosina yhteensä 14 miljoonaa euroa (EAKR+valtio). Näistä suurin osa oli varattu EAKR-toimintalinjaan 1 (yritystoiminnan edistäminen). TEkeskus rahoittikin maakuntaohjelman ensimmäisen toimintalinjan mukaisia yritysten kehittämistoimia ja investointeja yritystukivaltuuksista noin 7,6 miljoonalla eurolla. Yritystukihankkeiden rahoituksesta vastasi TE-keskuksen yritysosasto. EAKR-toimintalinjaan 2 (innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen) suunnattiin TE-keskuksen EAKR-rahoitusta reilulla miljoonalla eurolla. TE-keskuksen työvoimaosasto on rahoittanut työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistäviä hankkeita ESR-varoin. TEkeskuksen ESR-valtuudet (ESR:n alueosio+valtio) olivat vuosina yhteensä noin 13 miljoonaa euroa. Samana aikana Pirkanmaalla oli käytössä valtakunnallisen osion ESR-rahoitusta noin 21 miljoonaa euroa. 5

14 TE-keskus rahoitti ESR-hanketoimintaa noin 6,6 miljoonalla eurolla. Hanketoiminta kohdentui lähinnä maakuntaohjelman toimintalinjaan 2 ja osin toimintalinjaan 1. Hieman yli puolet maksatuksista suuntautui ESR-toimintalinjaan 1 (työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen) ja reilu neljännes ESR-toimintalinjaan 2 (työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy). TE-keskuksen maaseutuosasto keskittyi maaseutuelinkeinojen kehittämiseen ja maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämiseen. Maaseudun elinkeinoja kehitettiin tukemalla maatilojen ja muiden maaseutuyritysten investointeja ja kehittämistä. Samoin rahoitettiin kehittämishankkeita, joilla edistettiin elinkeinojen toimintamahdollisuuksia sekä kannustettiin uuden yritystoiminnan aloittamiseen ja toimivien yritysten kehittämiseen. Vuosina maaseutuosasto myönsi rahoitusta Euroopan maatalousrahastosta (EMR) yhteensä 7,720 miljoonalla eurolla. Paikallisten toimintaryhmien kiintiöistä on myönnetty rahoitusta yhteensä 2,557 miljoonaa euroa. Maaseudun kehittäminen on toteuttanut osaltaan kaikkia maakuntaohjelman toimintalinjoja maaseudun näkökulmasta. Painopiste on kuitenkin ollut maakuntaohjelman toimintalinjassa 3, jossa erityisesti haasteessa 12. Pirkanmaan TE-keskuksen tehtävät ovat siirtyneet alkaen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Hämeen tiepiiri ( saakka) saakka Pirkanmaa oli osa Hämeen tiepiiriä, joka toimi Tiehallinnon alaisena tulosyksikkönä. Tiepiirin tehtävänä on ollut huolehtia tieverkon kunnosta, liikenteen turvallisuudesta ja sujuvuudesta sekä edistää yhdyskuntarakenteen kehittymistä. Tiepiirin toiminta toteutti maakuntaohjelman toimintalinjaa 3. Vuonna 2009 tiepiirillä oli omien määrärahojen lisäksi käytettävissään myös EAKR-rahoitusta 0,583 miljoonaa euroa. Hämeen tiepiirin tehtävät ovat siirtyneet alkaen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Liikennevirastolle. Liikennevirastoon yhdistettiin entinen Tiehallinto, Ratahallintokeskus ja Merenkulkulaitoksen väylätoiminnot. Pirkanmaan ympäristökeskus ( saakka) Pirkanmaan ympäristökeskuksen tehtävänä on ollut turvata hyvä ympäristön tila ja kestävä luonnonvarojen käyttö alueella. Se on rahoittanut aluekehityshankkeita ympäristöministeriön osoittamin EAKR-varoin. Ympäristökeskuksen EAKR-valtuudet ovat keskittyneet EAKR-toimintalinjaan 3 (alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen) ja 4 (suurten kaupunkiseutujen kehittäminen). Pirkanmaan ympäristökeskuksen EAKR-valtuudet (EAKR+valtio) olivat vuosina yhteensä 1,323 miljoonaa euroa ja tästä hanketoiminnan maksatuksia tehtiin yhteensä 0,177 miljoonalla eurolla. Ympäristökeskuksen toiminta ja sen hankkeet toteuttivat maakuntaohjelman toimintalinjoja 3 ja 4. Pirkanmaan ympäristökeskuksen tehtävät ovat siirtyneet alkaen Pirkanmaan elinkeino -, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 6

15 Länsi-Suomen lääninhallitus ( saakka) Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto on osallistunut Pirkanmaalla EAKR-ohjelman rahoitukseen opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Vuosina sillä oli EAKR-valtuuksia (EAKR+valtio) yhteensä 8,699 miljoonaa euroa. EAKR-rahoituksen painopiste oli maakuntaohjelman toimintalinjassa 2, pieneltä osin myös toimintalinjoissa 3 ja 4. Länsi-Suomen lääninhallituksen opetus- ja kulttuuriministeriön alaiset EAKR-rahoitustehtävät ja -valtuudet siirtyivät Pirkanmaan liiton hallinnoitaviksi vuoden 2010 alussa. Sivistysosastolla oli vuosina käytössään myös ESR-rahoitusta (ESR:n alueosio+valtio) yhteensä 7,702 miljoonaa euroa. Maksetuista ESR-hankkeista kaksi kolmasosaa toteutti ESR-toimintalinjaa 3 (työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen). Noin viidennes maksetuista hankkeista kuuluivat ESR-toimintalinjaan 2 (työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy). Vuosina sivistysosaston ESR-hankkeita maksettiin yhteensä 2,286 miljoonaa euroa. Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto on rahoittanut Pirkanmaalla ESR-ohjelman sosiaali- ja terveysministeriön alaisia hankkeita. Sen rahoituskehys vuosina on ollut 0,648 miljoonaa euroa (ESR:n alueosio+valtio). Yleisesti ottaen lääninhallituksen ESR-hankkeet ovat keskittyneet maakuntaohjelman toimintalinjan 2 toteuttamiseen. Länsi-Suomen lääninhallituksen ESR-rahoitustehtävät ovat siirtyneet Pirkanmaan elinkeino -, liikenne- ja ympäristökeskuksen hallinnoitaviksi vuoden 2010 alussa. Osa tehtävistä (mm. oikeusturva ja peruspalvelujen arviointi) on samassa yhteydessä siirtynyt Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. 3. Hanketoiminnan kohdentuminen toimintalinjoihin ja alueisiin Maakuntaohjelman toteutumista voidaan arvioida hankkeiden toimenpiteiden kohdentumisen kautta. Maakuntaohjelmakaudella puolletut ja hyväksytyt 317 kehittämishanketta (EAKR-, ESR-, EMR-, EKTR - hankkeet sekä maakunnan kehittämisraha-, AMO- ja AKO-hankkeet) kohdentuivat lukumääräisesti maakuntaohjelman neljään toimintalinjaan seuraavasti: 1) yritystoiminta ja tutkimus 26 % 2) tekijät ja osaaminen (inhimilliset voimavarat) 30 % 3) aluerakenne, yhteydet ja energia 25 % 4) vetovoima, imago ja identiteetti 19 %. Osaamiskeskusohjelman hankkeita ei ole laskettu mukaan tarkasteluun, koska niiden toimenpiteet kohdistuvat yksipuolisesti vain maakuntaohjelman ensimmäiseen toimintalinjaan. Yleisesti ottaen hankkeiden toimintalinjakohtainen kohdentuminen on ollut melko tasaista. Määrällisesti eniten hanketoimintaa kohdistui toiseen toimintalinjaan ja vähiten neljänteen toimintalinjaan eroa on yhteensä 38 hanketta. Ensimmäiseen ja kolmanteen toimintalinjaan kohdistui hankkeita likipitäen yhtä paljon. Yhden hankkeen toimenpiteitä saattaa kohdistua useampaan toimintalinjaan, minkä seurauksena kuvan yhteenlaskettu hankkeiden lukumäärä ei täysin vastaa puollettujen hankkeiden lukumäärää. Toimintalinjakohtaisessa luvussa 7 on esitelty hankkeiden jakautumista toimintalinjojen haasteisiin. 7

16 1 Yritystoiminta ja tutkimus 25,5 % 2 Tekijät ja osaaminen 30,1 % 3 Aluerakenne, yhteydet ja energia 25,2 % 4 Vetovoima, imago ja identiteetti 19,1 % Hankkeiden lkm Kuvio 1. Hankkeiden kohdentuminen maakuntaohjelman toimintalinjoihin Määrällisesti eniten EU:n ja maakunnan kehittämisrahahankkeiden toimenpiteitä on suuntautunut kehittämistoimiin, joiden kohdealueeksi voidaan määritellä koko maakunta (109 hanketta). Seutukunnista eniten hanketoimintaa on kohdistunut Tampereen seutukuntaan (69 hanketta) ja vähiten Kaakkois- Pirkanmaan seutukuntaan (10 hanketta). Tarkastelussa ei ole huomioitu OSKE- ja AKO-hankkeita, koska niiden toteutusalue on keskittynyt Etelä-Pirkanmaalle ja Tampereen seudulle. Suhteessa väestömäärään Ylä- ja Luoteis-Pirkanmaalle on kohdistunut eniten hanketoimintaa. Väestörikas Tampereen seutu on suhteellisessa tarkastelussa ollut vähemmän hankeintensiivinen. Toisaalta luvuissa ei ole huomioitu Tampereen seudun OSKE- ja AKO -hankkeita, joita on merkittävästi. Yleisesti ottaen hankkeiden toimenpiteet ovat suuntautuneet melko tasaisesti maakunnan eri osiin (kuvio 2). % % Luoteis- Pirkanmaa Kaakkois- Pirkanmaa Etelä-Pirkanmaa Tampereen seutukunta Lounais- Pirkanmaa Ylä- Pirkanmaa Koko Pirkanmaa 0 %-osuus hankkeiden toimenpiteistä %-osuus Pirkanmaan väestöstä Kuvio 2. Hankkeiden toimenpiteiden alueellinen kohdentuminen, suhteellinen tarkastelu 8

17 4. Erillisohjelmat ja niiden vaikuttavuus Pirkanmaan liitto on yksi rahoittajaviranomaisista, jonka kautta maakuntaan jaetaan avustusta maakunnan kehittämisrahasta sekä Euroopan yhteisön rakennerahastojen varoista ja niitä vastaavasta valtion rahoitusosuudesta. Vapaa maakunnan kehittämisraha on ennakkoon sitomatonta ja sen käyttö perustuu maakunnan omiin päätöksiin. Sen lisäksi liitto hallinnoi erityisohjelmiin sidottua maakunnan kehittämisrahaa asti toimineita erillisohjelmia olivat aluekeskusohjelma (AKO) ja maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen maaseutuosio (AMO). Vuoden 2010 alusta lähtien AKO ja AMO korvautuivat kansallisella kilpailukyky- ja koheesio-ohjelmalla (KOKO). Tämän lisäksi koko ohjelmakauden ajan Pirkanmaalla on toiminut Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma. Vuosina Pirkanmaalla toteutetaan Euroopan aluekehitysrahaston Länsi-Suomen toimenpideohjelmaa sekä Manner-Suomen ESR-ohjelmaa. Lisäksi merkittävä rahoituslähde on Euroopan maaseuturahasto (EMR), jonka rahoitus kanavoidaan Pirkanmaan ELY-keskuksen kautta. Maakunnan kehittämisraha, ohjelmiin sitomaton Maakunnan kehittämisrahasta voidaan myöntää avustusta määräaikaisiin kehittämishankkeisiin, jotka tukevat Pirkanmaan maakuntaohjelman painopisteitä. Etusija on elinkeinollisilla kehittämisprojekteilla, joilla pyritään luomaan uusia pysyviä työpaikkoja. Maakunnan kehittämisrahasta voidaan myöntää avustusta julkisille ja yksityisille organisaatioille sekä yksityisille henkilöille. Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha on nopeasti kohdennettavissa oleva rahoitusmuoto, jota voidaan joustavasti käyttää maakuntaohjelman tavoitteita palveleviin tarkoituksiin. Maakunnan kehittämisrahalla on toteutettu vuosina yhteensä 51 uutta maakunnan kehittämishanketta (ei sisällä jatkorahoitettuja tai jo käynnissä olevia hankkeita). Rahoitusta näihin hankkeisiin on myönnetty yhteensä 2,756 miljoonaa euroa. Reilu kolmannes näiden hankkeiden toimenpiteistä on kohdentunut maakuntaohjelman neljänteen toimintalinjaan. Vähiten maakunnan hanketoimintaa on kohdistunut toimintalinjaan 2 (noin 15 %). Toimintalinjaan 1 on kohdentunut noin 28 prosenttia ja toimintalinjaan 3 noin 23 prosenttia hanketoiminnasta. Kehittämisrahan suuruuden perusteella mittavimmilla hankkeilla on kehitetty muun muassa maakunnan vetovoimaisuutta, terveyspalvelujen vientiä, kirjakulttuurikeskusta, logistiikkakeskusta ja alueellista työterveyshuoltoa. Aluekeskusohjelma (AKO) Pirkanmaalla toteutettiin vuosina aluekeskusohjelmaa kahdella ohjelma-alueella, Tampereen seudulla ja Etelä-Pirkanmaalla. Ohjelman tavoitteita olivat aluekeskusten vahvuuksien, erikoistumisen ja yhteistyön kehittäminen. AKO:n toteutus Pirkanmaalla painottui maakuntaohjelman toimintalinjoihin 1 ja 4. Nykyisin AKO-ohjelman on korvannut koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO), joka käynnistyi AKO:a rahoitettiin maakunnan ohjelmiin sidotulla kehittämisrahalla ( yht. 1,220 milj. euroa). Tampereen seudun ja Etelä-Pirkanmaan aluekeskusohjelmien lisäksi rahoitusta on saanut muutama alihankkeeksi luokiteltu hanke, joiden parissa kehitettiin muun muassa luovia aloja ja Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmää. Aluekeskusohjelman keskeisimpiä saavutuksia olivat verkostoituminen ja alueellisen yhteistyön kehittäminen. Näiden tulosten perusteella AKO:n vaikutus maakuntaohjelmaa toteuttavina toimenpiteinä jäi välilliseksi ja koko maakunnan kehitystä ohjaavana instrumenttina vähäiseksi. Seutukuntien oman toiminnan ohjaamisessa ja resurssina kyseiset ohjelmat olivat kuitenkin tärkeitä työkaluja. Rahoitusteknisesti katsottuna ongelmaksi nousi toiminnan laatu: ohjelmissa oli vain vähän alihankkeita, ja muiden kanavien kautta rahoitettavien hankkeiden yhteys AKO-ohjelmiin ei ollut aina selkeä. Näin ollen AKO-toiminta on ollut lähellä normaalin toiminnan rahoitusta. 9

18 Maaseutupoliittinen erityisohjelma, alueellinen maaseutuosio (AMO) Maaseutupoliittinen kokonaisohjelman tehtävä oli kiinnittää huomiota keskushallinnon päätösten maaseutuvaikutuksiin. Alueellisen maaseutuosion tarkoitus oli täsmentää maaseutumaisten alueiden elinkeinojen ja osaamisen kehittämisen strategisia painopisteitä sekä luoda uusia yhteistyömuotoja aluekehittämiseen. Osiolla vahvistettiin kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta ja täydennettiin maaseudun kehittämisen toimintamalleja. Maaseutuosio toteutti maakuntaohjelman kaikkia toimintalinjoja maaseudun kehittämisen näkökulmasta. AMO:a rahoitettiin maakunnan ohjelmiin sidotulla kehittämisrahalla vuosina yhteensä 0,364 miljoonalla eurolla. AMO-ohjelma sulautui osaksi koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa, KOKO:a, vuoden 2010 alusta lähtien. Kuten AKO- myös AMO-ohjelmat olivat välillisesti maakunnan kehitystä ohjaavia ohjelmia. Laadullisesti tarkasteltuna AMO-ohjelmat saavuttivat kuitenkin konkreettisia ja perusteltuja tuloksia lyhyemmässä ajassa kuin AKO-ohjelmat. Erityisesti Ylä-Pirkanmaalla ja Kaakkois-Pirkanmaalla kehitystyön tulokset olivat uudistavia. Onnistumista ovat saattaneet edistää AMO-ohjelman suunnitteleminen yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa sekä rahoituksen niukkuudesta johtuva tiukka rajautuminen ydintoimintoihin. Lisäksi AMO-ohjelma perustettiin kesken AKO-kauden, jolloin maaseutumaiset alueet pystyivät hyppäämään kyytiin kesken varsinaisen ohjelmakauden. Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) on vuonna 2010 aloittanut valtioneuvoston erityisohjelma. KOKOohjelmaan sulautuivat Pirkanmaalla aluekeskusohjelma (AKO) ja maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen osio (AMO). Ohjelman tavoitteena on parantaa kaikkien alueiden kilpailukykyä ja tasapainottaa aluekehitystä tukemalla vuorovaikutusta ja verkottumista. KOKO-ohjelmakausi on , ja sitä rahoitetaan vapaasta maakunnan kehittämisrahasta. Pirkanmaalla KOKO-ohjelmaa toteutetaan viidellä ohjelma-alueella, jotka kattavat koko maakunnan. Pirkanmaan ohjelma-alueet ovat Luoteis-Pirkanmaa, Etelä-Pirkanmaa, Lounais-Pirkanmaa ja Tampereen kaupunkiseutu sekä Ylä-Pirkanmaan, Kaakkois-Pirkanmaan ja Keuruun yhdessä muodostama ohjelma-alue. Pirkanmaan ohjelma-alueille on myönnetty vuonna 2010 maakunnan kehittämisrahaa yhteensä 0,386 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi Pirkanmaalla koordinoidaan kahta valtakunnallista KOKO-verkostoa. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä koordinoi MAL-verkostoa (maankäyttö, asuminen ja liikenne) ja Ylä- Pirkanmaan seutuyhdistys ry koordinoi DEMO-verkostoa (ikärakenteen muutosalueet). Vuonna 2010 Pirkanmaan KOKO-verkostoille korvamerkitty määräraha oli 0,634 miljoonaa euroa. Luonteeltaan läpileikkaavana KOKO-ohjelman voidaan katsoa toteuttavan maakuntaohjelman kaikkia toimintalinjoja ja kehittämishaasteita. Alueellisten toteutusten pääpaino on kuitenkin kolmannessa ja neljännessä toimintalinjassa. MAL-verkoston toiminta painottuu myös kolmanteen ja neljänteen toimintalinjaan. DEMO-verkoston toiminnan painotukset ovat lähinnä neljännessä toimintalinjassa. KOKO-ohjelmakausi on vasta alussa, joten sen vaikuttavuudesta ei tässä vaiheessa voida tehdä kuin suuntaa-antava arvio. Kansallisten verkostojen osalta voidaan todeta, että odotusarvot ovat suuret. Molemmat Pirkanmaalta vedettävät verkostot ovat ajankohtaisia ja aluekehityksen kannalta merkittäviä kokonaisuuksia. Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelma (alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite) Länsi-Suomen ohjelma-alueella EAKR-ohjelman julkinen rahoitus on kaudella yhteensä 398 miljoonaa euroa, josta EU:n osuus on 159 miljoonaa euroa. Maakuntaohjelmakaudella Pirkanmaan EAKR- ja valtion vastinrahoitusosuus on ollut 41,5 miljoonaa euroa (taulukko 1). Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelma on toteuttanut maakuntaohjelman kaikkia toimintalinjoja, mutta euromääräisesti tarkasteltuna painotus on ollut maakuntaohjelman toimintalinjassa 1. 10

19 Taulukko 1. Pirkanmaan EAKR-rahoituksen (EAKR+valtio) toteumat ohjelman toimintalinjoissa, miljoonaa euroa (tilanne ) Rahoituskehys (EAKR + valtio) Varaukset ja sidonnat (EAKR + valtio) Maksettu (EAKR + valtio) Varausaste Maksatusaste TL 1. Yritystoiminnan edistäminen 14,290 13,593 7, % 55 % TL 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen TL 3. Alueiden saavutettavuuden sekä toimintaympäristön parantaminen TL 4. Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen 15,763 11,230 4, % 28 % 6,187 2,745 1, % 17 % 5,308 3,822 0, % 10 % Yhteensä 41,548 31,390 13, % 33 % Lähde: Pirkanmaan maakunnan yhteistyöasiakirjat, EURA 2007-raportit EAKR-ohjelman toimintalinja 1 on tarkoitettu edistämään yritystoimintaa. Sen toteutuminen ei ole ollut täysin onnistunutta siinä mielessä, että suorat yritystuet eivät aina ole suuntautuneet yritysten toiminnan kehittämiseen ja uuden innovoimiseen, vaan valuneet välttämättömiin perusinvestointeihin. Länsi-Suomen alueen maakunnista erityisesti Pirkanmaalla sekä yritystoiminnan kehittäminen että viennin edistäminen EAKR-varoin ovat jääneet vähäisiksi. Elinkeinoelämän uudistumiseen ei ole kyetty puuttumaan tarpeeksi hyvin myöskään maaseudun elävyyden ylläpitämisen kannalta. Toimintalinja 2 käsittää innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämisen sekä osaamisrakenteiden vahvistamisen. Toimintalinjan 2 hankkeet ovat olleet strategisesti osuvia. Tavoitteet ja kehittämiskärjet on aseteltu yhdenmukaisiksi osaamiskeskusohjelman kanssa. Osaamiskeskusohjelman (ks. s. 13) kautta kanavoitu rahoitus on suuntautunut uusien siementen etsimiseen ja EAKR-rahoitus on tukenut niiden kasvua. Toimintalinjaan kytkeytyvä verkostoituminen on tuonut selkeän lisäarvon ohjelman kannalta. EAKR-ohjelman toimintalinja 3 koskee alueiden saavutettavuutta ja toimintaympäristön parantamista. Rahoitusta on ohjattu muun muassa palvelurakenteen ja ympäristökulttuuritoiminnan tukemiseen. Toimintalinjan hankkeiden kokonaiskuva on kuitenkin jäänyt melko sirpaleiseksi. Toteutuneissa hankkeissa korostuu erityisesti matkailun teema, jota ei ole asetettu toimintalinjan kärjeksi. Toimintalinjalla 4 on pyritty kehittämään suuria kaupunkiseutuja, jotka Länsi-Suomen EAKRtoimenpideohjelmassa kattavat Tampereen ja Vaasan seudut. Laadullisen arvioinnin perusteella ohjelmakaudella ei ole täysin konkretisoitunut, mitä toimintalinja 4 voisi mahdollistaa. Toteutuneita hankkeita on ollut melko vähän, ja ne ovat olleet volyymiltään pieniä ja teemoiltaan heterogeenisiä. Kokonaisuutta arvioitaessa erityisesti EAKR-toimintalinjan 2 koetaan onnistuneen hyvin. EAKR-rahoituksen avulla on onnistuttu tukemaan käytännön innovaatiotoimintaa ja uusia toimintamuotoja. EAKR-ohjelman tavoitteiden saavuttamista on kuitenkin heikentänyt yksityiskohtaisen sääntelyn lisääntyminen. Lisäksi parantamisen varaa olisi ollut tasa-arvonäkökulman huomioimisessa sekä ympäristön ja vihreän liiketoiminnan vahvistamisessa. Ympäristöarvot tulevat korostumaan seuraavalla kaudella. Myös rahoittajan strategisen ohjauksen katsotaan kaipaavan vahvistusta tulevaisuudessa. Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelma, Länsi-Suomen alueellinen osio (alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite) Länsi-Suomen ESR-toimenpideohjelman alueellisen osion (pl. Saarijärvi-Viitasaari) EU:n rahoitusosuus vuosina on yhteensä 71,2 miljoonaa euroa. Tästä Pirkanmaalle kohdentuu 25,7 miljoonaa euroa. Maakuntaohjelmakaudella ESR:n ja sen valtion vastinrahoitusta on Pirkanmaalle kohdentunut yhteensä hieman alle 29 miljoonaa euroa. ESR-toimenpideohjelman Länsi-Suomen alueellista osiota on toteutettu sen neljästä omasta toimintalinjasta käsin. Toimintalinjat ovat 1) työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä 11

20 yrittäjyyden lisääminen, 2) työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy, 3) työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen sekä 4) jäsenvaltioiden ja alueiden yhteistyö ESR-toiminnassa. Maakuntaohjelmaan suhteutettuna ESR-alueosio toteuttaa pääasiassa maakuntaohjelman toimintalinjaa 2, tekijät ja osaaminen. Taulukko 2. Pirkanmaa ESR:n alueosion rahoituksen (ESR L-S+valtio) toteumat toimintalinjoittain, miljoonaa euroa (tilanne ) Rahoituskehys (ESR + valtio) Varaukset ja sidonnat (ESR + valtio) Maksettu (ESR + valtio) Varausaste Maksatusaste TL 1. Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen TL 2. Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy TL 3. Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen TL 4. Jäsenvaltioiden ja alueiden yhteistyö ESR-toiminnassa 9,370 9,489 4, % 47 % 8,648 10,625 2, % 28 % 9,671 12,168 3, % 39 % 1,223 0,508 0, % 18 % Yhteensä 28,912 32,790 10, % 37 % Lähde: Pirkanmaan maakunnan yhteistyöasiakirjat, EURA 2007-raportit ESR-alueosion toimintalinjassa 1 oppilaitosten toteuttama yrittäjyyskasvatus on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja se on koettu tarpeelliseksi. Hyvää on ollut myös useiden oppilaitosten tekemä yhteistyö. Muun muassa aloittavien henkilöiden määrät, osallistuvat ja perustetut yritykset, uudet työpaikat ja henkilötyövuodet ovat toteutuneet hankkeissa suunnitellusti. Hanketoiminnan laadullisten vaikutusten arvioinnista on loppuvuonna 2010 käynnistetty kysely, jonka tuloksia ei ole vielä saatavilla. Toimintalinjan 2 iso teema, syrjäytymisen ehkäisy, on pyritty ottamaan haltuun muun muassa opintojen keskeytymiseen puuttumalla ja välityömarkkinoita kehittämällä. Opintojen keskeyttämisen ehkäiseminen on vienyt eteenpäin ajatusta työvaltaisesta oppimisesta toisen asteen koulutuksessa niin sanotun pulpettioppimisen sijaan. Välityömarkkinoiden kehittämisen hankkeet ovat lähteneet paikallisista tarpeista ja hyödyntäneet verkostoja hyvin. Hankkeet ovat toimineet tarkoituksensa mukaisesti myös eri tahojen sitouttamisen välineenä. Käytännön tuloksia kehittämistyöstä ovat sosiaalisten kriteerien lanseeraus julkisiin hankintoihin sekä sosiaalisten yritysten perustaminen. Kolmatta toimintalinjaa edustavaa oppilaitoksien työelämäyhteistyötä on toteutettu opettajien työelämäjaksojen kautta. Niillä kehitetään opetusta ja pitkällä tähtäimellä vaikutetaan opetuksen suuntaamiseen. Aikuiskoulutuksen kehittäminen on osoittautunut haasteelliseksi hanketyöllä, ja se sopinee paremmin muilla instrumenteilla toteutettavaksi. Toimintalinjassa 4 on Pirkanmaalla toteutettu työperäiseen maahanmuuttoon varautumisen ja tähän liittyvien tukitoimintojen kehittämistä, jota täydentää kuntien kanssa yhdessä toteutettava alueellisen maahanmuuton projekti. Toiminnalla on kyetty rauhassa kehittämään palvelutarjotinta. Tulokset ovat tässäkin tavoitteiden mukaisia. Kaiken kaikkiaan ohjelma on laadullisesti arvioiden onnistunut pääosin valoisasti: hankkeet ovat toteuttaneet asetettuja tavoitteita hyvin ja myös määrällisesti tuotokset ovat olleet osuvia. Lamasta johtuen joidenkin hankkeiden tavoitteita ja budjettia on jouduttu tarkistamaan. (Pirkanmaan ELY-keskus.) 12

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnan ajankohtaiskatsaus. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö

Rakennerahastotoiminnan ajankohtaiskatsaus. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastotoiminnan ajankohtaiskatsaus Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Ohjelmien edistymistilanne 2.3.2011 2 10 9 8 7 6 5 4 3 10 9 8 7 6 5 4 3 Varattu (%) Sidottu (%) Maksettu

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.2.2017 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 2.2.2017 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Tilastot maakunnallisessa aluekehityssuunnittelussa. Marko Mäkinen suunnittelupäällikkö

Tilastot maakunnallisessa aluekehityssuunnittelussa. Marko Mäkinen suunnittelupäällikkö Tilastot maakunnallisessa aluekehityssuunnittelussa Marko Mäkinen suunnittelupäällikkö Maakunnan liitto ja sen tehtävät aluekehitysviranomaisena Kuntayhtymä, johon kuuluminen on kunnille pakollista. Ylintä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2011 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2012

Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2011 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2012 Hämeen yhteistyöryhmä Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2011 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2012 Yleistä Rakennerahastolain mukaan maakunnan yhteistyöasiakirja koskee alueellinen

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

(MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

(MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 42 Aika tiistai 24.10.2006 klo 10.03 11.48 Paikka Carelicum, auditorio Koskikatu 5, Joensuu 60 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Liite 10: Läsnäolijat. (MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Pohjois-Savon liiton hankerahoitukset. Ohjelmapäällikkö Soile Juuti Pohjois-Savon liitto soile.juuti@pohjois-savo.fi

Pohjois-Savon liiton hankerahoitukset. Ohjelmapäällikkö Soile Juuti Pohjois-Savon liitto soile.juuti@pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liiton hankerahoitukset Ohjelmapäällikkö Soile Juuti Pohjois-Savon liitto soile.juuti@pohjois-savo.fi Sisältö Pohjois-Savon liiton kansalliset rahoitukset Liiton kanavoima EU:n rakennerahastorahoitus

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Jakelussa mainitut 16.4.2014. Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina

Jakelussa mainitut 16.4.2014. Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina 119/54/2007 Jakelussa mainitut 16.4.2014 Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina JÄLKISEURANTARAPORTTI Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.3.2017 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ -TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2017 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman 007-013 toteutuminen Ohjausryhmä ja hankkeiden yhteistapaaminen Helsinki 1.9.009 Kirsi Kaunisharju Kehittämisohjelman strateginen

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus EU-rakennerahastopäivät 2008 Sotkamo 4.9.2008 Seija Rasku OPM/KTPO Kirsti Kylä-Tuomola OPM/KTPO Laura Jauhola OPH Jaana Lepistö LSLH Kehittämisohjelman tavoitteet

Lisätiedot

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus 70. (32.30, osa, 34.05 ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : Kansallisen rakennerahastostrategian yleisenä tavoitteena on vahvistaa sekä kansallista että alueellista

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 22.2.2016 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus edistää Yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria Liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA 31.8.2010 Susanna Piepponen Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Itse toteutetut hankkeet TEMin hallinnonalalla ESR ESR-hankkeet, joka

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2010 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2011

Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2010 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2011 Hämeen yhteistyöryhmä Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2010 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2011 Yleistä Rakennerahastolain mukaan maakunnan yhteistyöasiakirja koskee alueellinen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot