Kirsi Piha: Suomalaiset ratkaisevat ongelmia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirsi Piha: Suomalaiset ratkaisevat ongelmia"

Transkriptio

1 Ekokemin sidosryhmälehti 3/ Kirsi Piha: Suomalaiset ratkaisevat ongelmia Raisio kehityksen kärjessä Ekokem rahoittaa laajasti uusia tutkimuksia

2 SISÄLLYS PÄÄKIRJOITUS EKOASIAA 3/2011 YMPÄRISTÖINVESTOINNIT OVAT KANNATTAVUUS- INVESTOINTEJA Pääkirjoitus Asiantuntija Viestinnän strategi Kirsi Piha Kumppani Raisio 6 Idealismi on se voima, joka tuo tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet osaksi tämän päivän toimintaa. Usein jätemäärän vähentämiseen tai jätteiden käsittelyn kehittämiseen investoidaan vastentahtoisesti lupaehtojen tai lakien takia. Monet vastustavat muutoksia viimeiseen asti puolustaen päästöjään tai loppusijoitusmahdollisuuksiaan. Lyhyellä tähtäimellä tämä voi tuntua kannattavalta, mutta yhteiskunnan vaatimuksiin ja yleisen mielipiteen muutoksiin vasta pakon edessä reagoivat ottavat suosiolla kehityksen peränpitäjän roolin riskeineen TOISIN TEKIJÄ Huili ekologinen lifestyle-lehti Ajankohtaista Tutkimus & Kehitys Ympäristöseminaari KUMPPANI Avilon Kumppani Foster Wheeler KUMPPANI FSP TUOTEUUTISET 9 Peränpitäjästä ympäristöasioissa tulee helposti peränpitäjä myös yrityskuvaltaan. Yrityskuvan heikkeneminen ei kuitenkaan ole ainoa seuraus viivyttelystä, vaan tämän päivän ympäristöinvestoinnit näkyvät usein pitkällä tähtäimellä materiaali- ja energiatehokkuuden paranemisen kautta tuottavuutta kehittävinä ja kustannuksia pienentävinä investointeina. Eettiset näkökohdat ja maine tulevat vielä kaupan päälle. Aina eivät taloudelliset näkökohdat johda ympäristön kannalta oikeisiin johtopäätöksiin. Usein esimerkiksi primääriraaka-aineet ovat niin edullisia, että jätteistä prosessoidut raaka-aineet eivät kykene kilpailemaan niiden kanssa. Julkishallinnon toimenpiteillä, tukijärjestelmillä, veroilla yms. vaikutetaan jätteiden käsittelyn kaupalliseen kannattavuuteen. Yrityskuvan kannalta vasta pakkoon reagoiminen on kuitenkin jo auttamattomasti myöhäistä. Monissa toimenpiteissä julkishallinnon risut ja porkkanat ovatkin niitä peränpitäjiä varten. Eteenpäin pitkälle tulevaisuuteen katsojia pidetään usein idealisteina. Tämä idealismi on se voima, joka tuo tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet osaksi tämän päivän toimintaa Aktuell Käytettyjen voiteluöljyjen keräys Säästämme luonnonvaroja Ekokemin ohjeet Kurssit Timo Piekkari toimitusjohtaja Kannen kuva Kirsi Piha Ekokemin sidosryhmälehti EkoAsiaa 3/2011 Julkaisija Ekokem Oy Ab, PL 181, Riihimäki, puh , faksi , Päätoimittaja Teuvo Heinonen Toimitus Virpi Suikki, Auli Westerholm Ulkoasu Satu Saksala Valokuvat Ekokemin arkisto, ellei toisin mainita Paino Hämeen kirjapaino, Tampere 2011 ISSN Tilaukset ja osoitteenmuutokset 2 EkoAsiaa 3/2011 EkoAsiaa3/2011 3

3 ASIANTUNTIJA TEKSTI VIRPI SUIKKI KUVA MATTI SULANTO MAINE KIIRII VIESTINNÄN STRATEGI KIRSI PIHA: Ulkoministeriön kokoaman maabrändivaltuuskunnan jäsen ja viestintätoimiston vetäjä Kirsi Piha uskoo, että Suomella ja suomalaisilla yrityksillä on paljon vahvuuksia, jotka liittyvät ongelmien ratkaisemiseen ja ympäristöstä huolehtimiseen. Hän muistuttaa, että brändissä on kuitenkin kyse maineesta, jonka täytyy perustua todellisuuteen. Syyskuussa 2008 ulkoministeri Alexander Stubb asetti Suomen maabrändin kehittämiseksi valtuuskunnan, jonka tavoitteena oli laatia perusta vahvan maakuvan luomiselle ja pohtia toimia, joilla lisättäisiin kansainvälistä kiinnostusta suomalaisiin yrityksiin, tuotteisiin ja palveluihin sekä suomalaiseen kulttuuriin. Ulkoministeriö kokosi ryhmän tarpeidensa mukaan, ja minut kutsuttiin siihen. Voisin kuvitella, että sain kutsun yhteiskunnallisen taustani sekä viestinnällisen asiantuntemukseni ja kokemukseni vuoksi, kertoo Kirsi Piha. Brändi ei ole irrallaan todellisuudesta Maabrändivaltuuskunta jakautui strategiaryhmään, yritys-/talousryhmään, kulttuuriryhmään ja viestintäryhmään, joista jokainen toi oman näkemyksensä siihen, kuinka mielikuvaa Suomesta voisi parantaa. Viestintäryhmä, jota itse vedin, pyrki tuon tehtävän lisäksi toimimaan niin, että mahdollisimman moni suomalainen pääsisi vaikuttamaan siihen, miltä Suomen pitäisi näyttää. Brändin tekevät kuitenkin suomalaiset tavalliset ihmiset, yritykset, matkailijat, yrittäjät, poliitikot ja muut vaikuttajat. Brändiä ei voi miettiä irrallaan todellisuudesta, vaan sen tulee perustua tosiasioihin, Piha selventää. Näimme, että Suomessa on paljon vahvuuksia, joista ei välttämättä tiedetä, ja että maineemme on turhan yksipuolinen. Viestintäryhmä halusi konkreettisesti kuulla kansalaisten näkemyksiä vahvuuksistamme. Ryhmä järjesti esimerkiksi seminaareja ja mainosalan ammattilaisille työpajan Suomi-brändistä sekä teki MTV3:n kanssa tv-ohjelman Tehtävä Suomelle, johon suomalaiset saivat lähettää ehdotuksiaan siitä, millä teolla Suomi tulee maailmankuuluksi. Mutkatonta ongelmanratkaisua Valtuuskunta päätyi tulokseen, että Suomella on pieneksi maaksi poikkeuksellisen paljon vahvuuksia ja että ne liittyvät erityisesti suomalaisten tapaan toimia: ongelmat ratkaistaan mutkattomasti. Meidän yhteiskunnassamme ei ole hierarkiaa eikä herrapelkoa. Asiat tehdään pois alta tehokkaasti ja nopeasti. Suomalaisilla on arkiluovuutta ja ongelmanratkaisijan kykyä, Piha selittää. Jos me katsomme vielä vähän oman napamme ympärille, voimme todeta, että Hyvää ympäristöimagoa kuten imagoja yleensäkään ei kannata erityisesti tavoitella, vaan oikeat, aidot ja arvojen kautta syntyvät teot luovat todellisuuden. meillä on vahvuuksia, joiden avulla voi ratkaista isompiakin ongelmia, meillä on suorastaan velvollisuus siihen. Maailma tarvitsee puhdasta vettä ja ruokaa, parempaa opetusta, rauhaa ja sosiaalisten ongelmien ratkaisukykyä. Suomalaisen yhteiskunnan toimivuus, suomalaisten läheinen luontosuhde ja maailman kärkiluokkaa oleva peruskoulutus eivät ole pelkästään ylpeyden aiheita, vaan oikein käytettyinä myös tehokkaita työkaluja. Lisäksi valtuuskunta halusi painottaa sitä, että kun Suomella on tehtävä, on meillä jokaisella tehtävä. Loppuraportissaan valtuuskunta pyrki antamaan mahdollisimman paljon mahdollisimman konkreettisia esimerkkejä erilaisista tehtävistä ihan jokaiselle isoäidistä yritysjohtajaan. Katso tehtävät osoitteesta Puhdasta vettä ja luomuruokaa Suomeen yhdistyy usein mielikuva alkukantaisuudesta ja puhtaasta, jopa koskemattomasta luonnosta. Ne ovat meille iso vahvuus, mutta meidän tulee huolehtia myös käytännön tasolla, että tämä mielikuva on tosi jatkossakin, Piha vaatii. Pelkkä puhtaus ei kuitenkaan riitä houkuttelemaan. Siihen tulee Pihan mukaan yhdistää muita kiinnostavia asioita kuten esimerkiksi suomalaisten menestys puhtaan veden tuottamisessa. Puhtaus liittyy myös ruokaan. Me voisimme olla suunnannäyttäjiä, jos toteuttaisimme maabrändityöryhmän vision siitä, että vuonna 2030 puolet maataloustuotannostamme on luomua. Järkevät ja tehokkaat tavat tuottaa luomua olisivat osaamista, jota voisimme myydä muuallekin, Piha selittää. Aidot teot rakentavat maineen Tuotteiden ja palveluiden orgaanisuuteen, alkuperään, puhtauteen ja luonnonmukai- suuteen kiinnitetään nykyään enemmän huomiota kuin koskaan aiemmin. Suomalaisten yritysten ei kannata räpiköidä tässä vastaan, vaan uida reippaasti aallonharjalla. Meidän pitää uskoa puhtauden, luonnon ja ympäristön merkitykseen asiakkaiden silmissä ja toimia niin, että me olemme edelläkävijöiden joukossa, Piha pohtii. Hyvää ympäristöimagoa kuten imagoja yleensäkään ei kannata erityisesti tavoitella, vaan oikeat, aidot ja arvojen kautta syntyvät teot luovat todellisuuden. Kyllä maine kiirii, ja teoista voidaan viestiä kiinnostavasti, kun niitä ensin tehdään, Piha vakuuttaa. KIRSI PIHA Kirsi Piha vetää viestinnän konsultointiin keskittyvää viestintätoimistoa Ellun Kanat Oy:tä, joka on erikoistunut vaikuttajaviestintään, työnantajamielikuvaan ja viestinnän strategiseen suunnitteluun. Erityisesti yhteiskuntavastuun ja työnantajamielikuvan näkökulmasta ympäristöön liittyvät asiat yrityksissä ovat tärkeitä. Nykytyönhakija on kiinnostunut siitä, kuinka yritykset toimivat ja kuinka kantavat vastuunsa. Saadakseen parhaat työntekijät itselleen töihin yritys joutuu miettimään asioita monesta eettisestä näkökulmasta, ympäristönäkökulma on yksi keskeisimmistä. 4 EkoAsiaa 3/2011 EkoAsiaa3/2011 5

4 KUMPPANI TEKSTI VIRPI SUIKKI KUVAT MATTI SULANTO Raisio perustettiin myllyn ympärille Raision kaupunkiin vuonna 1939 markkinapaikaksi paikallisten viljelijöiden viljoille. Sittemmin yhtiö on toiminut monella alalla paperikemikaaleista margariinin tuotantoon ja rehuista perunateollisuuteen. Raisio on aina ollut monialakonserni. Nyt viimeisen viiden vuoden aikana olemme selkeämmin keskittyneet B to B -toimintoihin, joka sisältää rehut, rehuvalkuaisen ja bioenergian, sekä terveellisiin ja ekologisiin välipaloihin kuluttajapuolella, kertoo Raision viestintäpäällikkö heidi hirvonen. Kaikki lähtee pellosta Raisiolla on nykyään toimintaa 12 maassa, ja yli 60 % yhtiön työntekijästä työskentelee Isossa-Britanniassa, joka yritysostojen myötä on myös suurin brändituotteiden markkina-alue. dyntämistä briketeiksi. Haemme erilaisia vaihtoehtoja, luettelee Raision ympäristöpäällikkö Maritta Punta. Kehitämme koko ruokaketjua Ekologia, luonnonvarojen säästäminen ja koko ruokaketjun kehittäminen ovat nousseet Raisiossa viime vuosina entistä tärkeämmiksi. Esimerkiksi kun kotieläintuottajille myydään rehua, etsitään heidän kanssaan yhdessä sopivia ruokintaratkaisuja, joissa huomioidaan ensisijaisesti eläinten terveys ja hyvinvointi, mutta samalla myös tuotannon ympäristövaikutukset. Pyrimme yhä enemmän kokonaisvaltaiseen palveluun, jota kuvastaa sekin, että meillä on noin sopimusviljelijää. Sopimusviljelyssä korostuu mm. viljelyneuvonta ja viljelyn ympäristönäkökohdat, Punta kertoo. Raisio on kehittänyt viljelylle suljettu RAISIO ASKELEEN EdELLÄ Raisio on kasvipohjaisen ravinnon erityisosaaja, jonka päätuotteita ovat elintarvikkeet ja niiden terveysvaikutteiset ainesosat sekä rehut. Me suomalaiset tunnemme Elovenan, Benecolin ja monta muuta Raision brändiä, mutta kansainväliseksi monialakonserniksi kasvanut yritys tekee paljon myös biotalouden saralla. Kaikki mitä maahan pannaan, pyritään käyttämään hyödyksi niin, että ne eivät jää kuormittamaan ympäristöä. Olemme viime vuosina luopuneet eri liiketoiminnoista kuten margariiniliiketoiminnasta. Viimeisimmät yritysostot ovat olleet välipalatuotteita valmistavia yhtiöitä Isossa-Britanniassa. Historian aikana on käyty läpi monenlaisia vaiheita, mutta edelleen Raision raaka-ainepohja rakentuu kasvipohjaisuuden ympärille, Hirvonen kuvailee. Tänä päivänä myös erilaiset bioenergiaan liittyvät ratkaisut ovat yhä enemmän Raision toimintaa. Esimerkiksi Neste Oilin kanssa teemme yhteistyötä, jossa kotimaisen rypsiöljyn ylijäämä käytetään uusiutuvan dieselin raaka-aineeksi. Olemme prototyyppisesti testanneet myös kaurankuorijauhon hyö- kierto -järjestelmän, joka sisältää mittarit peltoviljelyn ekotehokkuuden mittaamiseen. Hyvän sadon tuottavassa ja ympäristöä säästävässä peltoviljelyssä kaikki tuotantopanokset hyödynnetään tehokkaasti niin, että ne eivät jää kuormittamaan ympäristöä. Se on meidän tavoitteemme, hän jatkaa. Hiili- ja vesijalanjäljet ensimmäisinä kuluttajatuotteisiin Kuluttajat haluavat yhä enemmän tietoa siitä, missä ja miten heidän ruokansa on tuotettu. Keväällä 2008 Raisio toi markkinoille ensimmäisen tuotteen, jossa oli hiilijalanjälkimerkki. Ekokemin myyntipäällikkö Hannu Petranen ja Raision ympäristöpäällikkö Maritta Punta ovat tyytyväisiä yhteistyöhön. 6 EkoAsiaa 3/2011 EkoAsiaa3/2011 7

5 TEKSTI VIRPI SUIKKI KUVA KIMMO haimi HUILI Huilin nimi valittiin, koska halusimme lehdellä tarjota hengähdystauon aktiiviselle nykypäivän ihmiselle ja mahdollisuuden tutustua kestävän elämäntavan vaihtoehtoihin, saada inspiraatiota ja uusia ajatuksia. YMPÄRISTÖMYÖTÄISTÄ SÄHKÖÄ JA KULTTUURIA ARVOT OHJAAVAT VALINTOJA Sähköyhtiö Kraft&Kultur kannustaa ihmisiä kestävään elämään muun muassa ekoenergialla ja kulttuurilla. Sen asiakaslehti Huili on Suomen ensimmäinen ekologinen lifestyle-lehti ja kaikkea muuta kuin perinteinen. Miksi? Heidi Hirvonen ja Maritta Punta esittelevät Raision brändejä. Se on yksi esimerkki siitä, miten tuotteen vaikutuksia ympäristöön ja ilmastoon pystytään arvioimaan. Meillä oli olemassa jo ennestään kaikki se tieto, mitä merkkiin tarvittiin, joten pääsimme nopeasti liikkeelle, muistelee Punta. Raisiolla on aina mitattu asioita, sillä mittaaminen on keskeistä kaiken kehittämisen kannalta. Sitä, mitä voidaan mitata, voidaan myös parantaa. Meillä on kattavaa laskentaa tuotteiden ympäristökuormituksista pellolta kaupan varastoon saakka, toteaa Hirvonen. Tällä hetkellä Raisiolla on yli 30 tuotetta, joissa on hiilijalanjälkimerkki. Vastaavasti vesijalanjälkimerkin he lanseerasivat keväällä Tietojemme mukaan olimme ensimmäinen yhtiö maailmassa, joka kuluttajatuotteessa laittoi tuotepakkaukseen vesijalanjäljestä kertovan merkin. Vesijalanjäljen laskenta on sen jälkeen kehittynyt paljon, ja siihen on kova kansainvälinen kiinnostus, Hirvonen selittää. Kun julkaisimme ensimmäisen hiilijalanjälkimerkkimme, eivät kuluttajat tienneet, onko grammamäärä paljon vai vähän, koska ei ollut muuta vertailukohtaa, mutta me halusimme tulla sen kanssa esille. Tällaisten merkkien esille tuominen on myös kuluttajien opettamista ja tietoisuuden laajentamista. Meidän tehtävämme on tarjota kuluttajalle vaihtoehtoja, mutta ei syyllistää ketään, Punta pohtii. Terveys, turvallisuus ja ympäristö Raisiolla terveys ja turvallisuus sekä raakaaineissa että tuotteissa tulevat aina ensimmäisinä. Kun ne on varmistettu, on ympäristö tärkeysjärjestyksessä lähes samalla sijalla. Suomalaiset ovat kuluttajina ryhmä, jolla terveellisyys korostuu, ja meillä on aivan loistavat raaka-aineet terveellisiin, ekologisiin tuotteisiin, Hirvonen kiittää. Olemme viime vuosina innovatiivisesti kehittäneet viljaraaka-aineista uudentyyppisiä tuotesovelluksia. Hyvä esimerkki on Elovena-välipalajuoma. Erityisen siitä tekee esimerkiksi se, että se ei vaadi kylmäsäilytystä. Tähän asti ja osittain vieläkin on kylmätila ollut kaupassa arvokkainta tilaa. Nykyään kaupatkin joutuvat miettimään energian kulutustaan, ja se vaikuttaa myös kylmätilan määrään. Tässäkin on uudentyyppistä ajattelua, Punta jatkaa. Jotta meillä on mahdollisuus toimia tulevaisuudessakin, täytyy meidän olla vastuullisia, käyttää luonnonvaroja säästeliäästi ja kehittää uusia tapoja tuottaa ruokaa. Systeemillä, jolla ruokaa on tähän asti tuotettu, ei pystytä tulevaisuudessa ruokkimaan kaikkia väestömäärän kasvaessa edelleen, Hirvonen tietää. Yhteistyöllä vähennetään ympäristökuormitusta Ekokem on hoitanut Raision tehtaan jätehuoltoa kokonaisvaltaisesti vuodesta Sen jälkeen jätehuoltoa on edelleen kehitetty yhdessä ja etsitty hyötykäyttöä erilaisille sivuvirroille. Tämä on nykyään enemmän kuin jätehuoltoa. Olemme saaneet ohjattua erilaisia sivujakeita järkevämpään hyötykäyttöön niin uudelleen käyttöön, materiaalihyötykäyttöön kuin energiahyötykäyttöönkin. Se säästää ympäristöä sekä euroja, kertoo Ekokemin myyntipäällikkö hannu Petranen. Raisio asettaa myös yhteistyökumppaneilleen aikamoisia haasteita omien ympäristötavoitteidensa takia, mutta yhteistyössä on löydetty hyviä ratkaisuja, joita kehitetään edelleen, Punta kertoo. Sara Eklund Kraft&Kultur on yksi Ruotsin suurimmista sähköntoimittajista. Suomessa se on toiminut syksystä 2008 saakka. Yritys on 11 vuotta vanha, ja sen omistaja on norjalainen, suuri ja perinteikäs energiantuottaja Troms Kraft. Kraft&Kulturin visio on alusta saakka ollut se, että me myymme vain uusiutuvaa energiaa ja yhdistämme sen kulttuurin tuottamiseen ja kulttuurituotteiden tarjoamiseen. Tämä on erikoinen yhdistelmä, mutta me ajattelemme, että kulttuuri on aina muuttanut yhteiskuntaa ja sen avulla on nostettu esiin uusia ajatuksia. Me uskomme myös tänä päivänä, että kulttuuri voi olla keino nostaa esiin kestävän elämän sanomaa, kertoo Kraft&Kulturin Suomen toimialajohtaja Sara Eklund. Aikakauslehtiä ja ekologinen tavaratalo Kraft&Kulturin toimintaan kuuluu ydintoiminnan eli sähkönmyynnin lisäksi lehtien tuottamista, oma kirjakustantamo, oma kirjakauppa internetissä ja Eskilstunassa sekä ekologinen tavaratalo internetissä. Näiden lisäksi yritys myy energianoptimointijärjestelmiä. Yritys on toimitusjohtaja Boris Benulicin oma idea. Myös omistaja Troms Kraft oli mukana ideoimassa. Tämä konsepti on ollut rohkea ratkaisu vanhalle ja perinteikkäälle energiayhtiölle, sillä reilu kymmenen vuotta sitten ei ollut tavallista luoda ympäristöystävällisiä konsepteja. Jopa Ruotsissa, jossa on paljon erilaisia konseptiyrityksiä, ei tällaiseen yleisesti uskottu, mutta toisin kävi, kuvailee työstään selvästi innostunut Eklund. Vain uusiutuvaa energiaa Kraft&Kultur erottuu kilpailijoista konseptillaan. Me myymme vain ja ainoastaan uusiutuvaa energiaa, ja meillä on jokaisesta kilowattitunnista alkuperäsertifikaatti, jotta tiedämme mistä sähkö tulee. Se, että uusiutuva energia olisi kalliimpaa, on aika yleinen käsitys, vaikka näin ei tarvitse olla. Meidän sähkömme on kilpailukykyinen myös hinnaltaan, Eklund vakuuttaa. Me uskomme, että nykyajan asiakas vaatii ja tietää paljon. Asiakas tietää, mikä hänelle on tärkeää, ja yhä tavallisemmin kulutusmuoto ja tuote valitaan arvojen perusteella, pohtii Eklund. Asiakaslehti sanansaattajana Huili-lehden ajatuksena on Eklundin mukaan se, että yritys haluaa tarjota lehden, jossa kerrotaan kestävästä elämästä monella eri tavalla. Emme halua syyttää ketään, vaan kestävä elämä voi tarkoittaa hyvin paljon eri asioita. Hyvin erilaiset mielipiteet tulevat esiin lehdessä. Lehden teemaksi on valittu kestävä elämä siksi, että se on osa Kraft&Kulturin arvomaailmaa. Lehti ei myöskään kerro yrityksen ydintoiminnasta, koska yrityksessä uskotaan omaan konseptiin ja tuotteeseen niin paljon, että sitä ei tarvitse mainostaa omassa lehdessä. Kun ihmiset saavat riittävästi tietoa, miettivät he ympäristöä myös energiasioissa, Eklund tietää. Lehdestä on ollut todella mielenkiintoista saada palautetta, ja se on pääsääntöisesti ollut hyvin positiivista. Aiheet, joita olemme nostaneet esiin, ovat olleet erilaisia ja myös provosoivia. Se on vain hyvä, sillä me haluamme herättää keskustelua ja ajatuksia. Toivomme, että keskustelu kestävästä elämästä jatkuu. Se voi tarkoittaa montaa asiaa ja joitakin näistä vaihtoehdoista voi löytää Huili-lehdestä, Eklund lopettaa. 8 EkoAsiaa 3/2011 EkoAsiaa3/2011 9

6 AJANKOHTAISTA TEKSTI AULI WESTERhOLM KUVAT ISTOCKPhOTO AJANKOHTAISTA UUdET VAK-KIRJAT ILMESTYNEET JA VAK-HAKU PÄIVITETTY Ajankohtaiset vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevat säädöskokoelmat ovat taas ilmestyneet. Maantie- ja rautatiekuljetuksia koskevat säädökset julkaistaan omissa kirjoissaan. Ennen päivitettyjä säädöksiä kirjojen johdanto-osassa kerrotaan tärkeimmistä muutoksista ja niiden vaikutuksista. Vaarallisten aineiden tiekuljetusten järjestämisen apuna toimii myös viestintä- ja liikenneministeriön ylläpitämä VAK-haku internetissä, joka myös on jo päivitetty vuoden 2011 säädösten mukaiseksi. Tiekuljetusmääräyksiä koskevia muutoksia esiteltiin Ekoasiaa-lehden numerossa 1/2011. Vaarallisten aineiden kuljetus tiellä 2011 ja Vaarallisten aineiden kuljetus rautatiellä; Häkkinen Anu, Miettinen Seija, Suominen Mari; Edita Publishing Ohjehinta 111 (tiekuljetukset) ja 123 (rautatiekuljetukset) Saatavana kirjakaupoista tai Editan verkkokirjakaupasta edita.fi YMPÄRISTÖNSUOJELULAINSÄÄdÄNTÖ KOKONAISUUdISTUKSEN KOURISSA Uusi teollisuuden ympäristövaikutuksia säätelevä puitedirektiivi on saatettava kansalliseen lainsäädäntöön mennessä. direktiivin mukaan ympäristölupamenettelyssä tulee ottaa entistä enemmän huomioon paras käytettävissä oleva ns. BAT-tekniikka. Uudistuksen myötä BAT-tekniikoita kuvaaviin BREF-asiakirjoihin tullaan liittämään komission esittämänä BAT-päätelmäosio, joka hyväksytään jäsenvaltioita sitovaksi sääntelymenettelyssä ja käännetään yhteisön kaikille kielille. direktiivi tuo monia tiukennuksia erityisesti suurien polttolaitosten minimipäästörajoihin ja muuhun sääntelyyn. Jätteenpolton jo ennestään tiukkoihin päästörajoihin tulee tiukennuksia sementtiuunissa tapahtuvan jätteen rinnakkaispolton NOxpäästöihin. Kaikille toimijoille tulee velvollisuus kartoittaa ja seurata toiminnan vaikutuksia maaperään ja pohjaveteen, jos käytössä on vaarallisia kemikaaleja. direktiivin voimaansaattaminen, valtion tuottavuusohjelma, hanke lupakäytännön yhtenäistämiseksi Suomessa sekä nykyisen ympäristönsuojelulainsäädännön vaikeaselkoisuus ja sirpaleisuus ovat antaneet lähtökohdan koko ympäristölupalainsäädännön uudistamishankkeelle. Hankkeen etenemistä ja lainsäädännön valmistelua voi seurata ympäristöhallinnon verkkosivulla osoitteessa asp?contentid= ENERGIANSÄÄS- TÖÖN LISÄÄ PUHTIA MYÖS JÄTEHUOLLON TOIMIN Komissio julkaisi kesäkuussa luonnoksen energiatehokkuusdirektiivistä. direktiivillä on tarkoitus säätää niistä konkreettisista toimenpiteistä, joilla vuoteen 2020 asetettu 20 %:n energiansäästötavoite saavutetaan. Selvitysten perusteella näyttää siltä, että jäsenmaiden nyt tekemillä toimenpiteillä saavutetaan tavoitteesta vasta puolet. direktiiviluonnoksessa esitetään, että jäsenmaat asettavat tavoitteekseen absoluuttisen energiankulutuksen vuonna 2020 ja laativat sitovan kansallisen energiansäästöohjelman. Yhtenä tehtävänä toimenpiteenä direktiivi esittää kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjärjestelmien voimakasta lisäämistä. Energiatehokkaaksi järjestelmäksi luokiteltaisiin järjestelmä, jossa energiasta vähintään puolet tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla, jätteillä tai sähköntuotannon ohella tuotetulla lämmöllä. Jätteenpolttolaitokset tulisi liittää kaukolämpöverkostoihin. Jätteiden energiahyötykäyttöä edistävän järjestön CEWEPin laskelmien mukaan Euroopan jätteiden energiantuotantopotentiaali on noin 196 TWh, mikä vastaa 6 9 ydinvoimalaitoksen tuottamaa energiaa. Energiatehokkuusdirektiivistä voi lukea lisää verkko-osoitteesta eu/energy/efficiency/eed/eed_en.htm. YHdYSKUNTAJÄTTEET YHTENÄ SUOMEN YMPÄRISTÖNSUOJELUN AVAININdIKAATTORINA Suomen ympäristön mittarit 2011 on julkaistu. Suomen ympäristökeskuksen julkistama katsaus antaa tiiviin yleiskuvan ympäristönsuojelun edistymisestä Suomessa. Katsauksen mukaan monia yksittäisiä ympäristökysymyksiä on saatu entistä paremmin hallintaan, mutta pitkän aikavälin kehitys ei ole vielä kestävällä polulla. Suomalaisia haasteita hyvälle ympäristölle ovat: Pidetään ihmiset ja ekosysteemit terveinä. Pysäytetään elonkirjon kato. Hillitään ilmaston muuttumista. Kohennetaan vesistöjen kuntoa. RUOTSINKIELINEN TUT- KIMUS MAATALOUdEN ONGELMAJÄTEHUOL- LOSTA Kim Segersvärd teki agrologitutkintoonsa liittyen haastattelututkimuksen ruotsinkielisille maanviljelijöille maatalouden ongelmajätteistä. Tutkimuksen mukaan maanviljelijät tunsivat hyvin ongelmajätteisiin liittyvät ohjeet ja hoitivat ongelmajätteet keräyksiin. Yllättävää kuitenkin oli, että osa vastaajista ilmoitti vieläkin polttavansa jäteöljyt ja torjunta-aineiden pakkaukset. Jätteiden pitkäaikainen varastointi maatiloilla on myös edelleen yleistä. Kim Segersvärd sai Ekokemin stipendin vuonna 2008 lopputyönsä tekemiseen. Kim Segersvärd: Problemavfallshantering i det finländska jordbruket. Fallstudie Raseborg Julkaisu on luettavissa verkko-osoitteessa https://publications.theseus.fi/handle/10024/32571 Käytetään luonnonvaroja kestävästi. Kannetaan vastuuta globaalisti ja paikallisesti. TIESITKÖ ETTÄ... Suomen ympäristön mittarit katsaus painottaa, että luonnonvarojen kestämätön kulutus on kaikkien ympäristöongelmien taustalla. Tämän takia esimerkiksi pelkkä siirtyminen fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energiavaroihin ei riitä. Ennen kaikkea tarvitaan energian ja luonnonvarojen kulutuksen vähentämistä. Yhtenä luonnonvarojen kestävän käytön indikaattorina esitetään yhdyskuntajätteen hyödyntäminen. Tavoitteena on, että vuoteen 2016 mennessä 80 % yhdyskuntajätteistä hyödynnettäisiin materiaaleina tai energiana. Nyt julkaistu katsaus perustuu kestävän kehityksen indikaattorityöhön ja ympäristön tilan seurantatietoihin. Esite löytyy ympäristöhallinnon sivuilta kohdasta Suomen ympäristökeskuksen esitteet.... jos Euroopassa kiellettäisiin kokonaan yhdyskuntajätteiden kaatopaikkasijoitus, jätehuollon kasvihuonekaasut vähenisivät 78 miljoonaa CO 2 - ekvivalenttitonnia. Tämä määrä vastaa 1,58 prosenttia Euroopan kokonaispäästöistä vuonna Lähde: Euroopan ympäristökeskuksen EEA:n tiedote EkoAsiaa 3/2011 EkoAsiaa3/

7 TUTKIMUS & KEHITYS TEKSTI VIRPI SUIKKI KUVAT MATTI SULANTO Ympäristöstipendirahastosta jaettiin jälleen mittava summa apurahoja Ekokemin ympäristöstipendirahastosta jaettiin tutkimus- ja opintoapurahoja seitsemään ympäristönhuollon tutkimukseen, yhteensä yli euroa. Kyseessä on toimialan suurin, yrityksen jakama vuosittain toistuva tutkimusavustus Ekokemin 15-vuotispäivänä vuonna 1994 perustetun ympäristöstipendirahaston apurahoja on myönnetty vuosina yhteensä yli miljoona euroa. Tänä vuonna Ekokem järjesti ympäristörahastostipendiensä jakotilaisuuden yhteydessä ensimmäistä kertaa ympäristöseminaarin, jonka teemana olivat ajankohtaiset ympäristöasiat. Stipendiaatit vuonna 2011 Laite- ja systeemitekniikan laboratorio, Åbo Akademi, yhteyshenkilö Ida Rönnlund, KYVykäsJäTe - Kaasutus Ylikriittisessä Vedessä: hyötykäyttöä Jätelietteestä massa- ja paperiteollisuudesta, tutkimushanke, Åbo Akademi, Teknillisen korkeakoulun tukisäätiö ja Aalto-yliopisto, yhdyshenkilö Johanna Laaksonen, Päätöksenteon mallintaminen jätehuollon arvoketjuissa, diplomityö ja siihen liittyvä konferenssiartikkeli, Aalto-yliopisto, Ron Zevenhoven, Vesiliuosten käsittely hiilidioksidin mineralisointiprosesseissa, väitöskirjatyö, Åbo Akademi, Risto Retkin, Bromattujen palonestoaineiden vaikutus jätteiden hyödyntämiseen ja käsittelyyn, pro gradu -työ, Jyväskylän yliopisto, Thomas Kohl, Biojätejalostamot Innovatiivisena Integrointistrategiana Tulevaisuuden Kunnallisissa Yhdistetyn Lämmön ja Sähkön Kaukolämpölaitoksissa, väitöskirjatyö, Aalto-yliopisto, Roope Husgafvel, Uusien teollisiin jäännösvirtoihin pohjautuvien symbioosituotteiden kehittäminen EU-toimintaympäristössä sisältäen tapaustutkimuksia koskien elinkaari- ja kestävyyden johtamista: esteitä vai uusia mahdollisuuksia?, diplomityö, Aalto-yliopisto, Ville Uusitalo, Biokaasun liikennekäytön hiilijalanjälkivaikutukset, väitöskirjatyö, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Suomen ympäristökeskuksen tutkimusinsinööri Tuuli Myllymaa luennoi materiaalikiertojen sulkemisesta ja haitallisten aineiden hallinnasta. 2. Tekniikan tohtori ja johtava asiantuntija Suvi Monni Benviroc Oy:stä kertoi seminaarissa jätteenpoltosta hiilidioksidipäästöjen vähentäjänä. 3. Mika Horttanainen, professori Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta esitelmöi aiheesta Jätteistä uusiutuvaa energiaa. 4. Professori Olli Dahl Aalto-yliopistosta puolestaan pohjusti asiaa teollisuuden jätevesien käsittelystä ja suljetuista kierroista. 5. Kuvassa stipendiaatit (vas.) Johanna Laaksonen, Ron Zevenhoven, Ekokemin toimitusjohtaja Timo Piekkari, Ville Uusitalo, Risto Retkin ja Ida Rönnlund. 12 EkoAsiaa 3/2011 EkoAsiaa3/

8 KUMPPANI TEKSTI VIRPI SUIKKI KUVA MATTI SULANTO AVILON OY Yritys perustettiin syksyllä Tuotannollinen toiminta käynnistyi vuoden 2011 alussa. Tuotantolaitokset sijaitsevat Valkeakoskella. Yritys on Pohjoismaiden ainoa viskoosikuidun valmistaja. Omaa henkilöstöä on 145 henkilöä, jonka lisäksi tehtaalla on 70 henkilöä töissä ulkoistetuissa toiminnoissa. Tuotantokapasiteetti on tonnia vuodessa. Yritys on keskittynyt erikoistuotteisiin ja teknologioihin. Avilon Oy:n liiketoimintaan kuuluuvat viskoosikuidun valmistaminen sekä teknologian ja uusien tuoteratkaisujen kehittäminen. Kuitupuolella olemme keskittyneet erikoiskuituihin. Toisaalta kehitämme myös uutta teknologiaa, jota myymme muille viskoosikuidun valmistajille. Kilpailijoistamme erotumme nimenomaan alan teknologian kehittäjänä, kertoo Avilonin toimitusjohtaja heikki hassi. Asiakkaamme ovat joko langan- tai kuitukankaantekijöitä. Molemmilla näistä erikoissovelluksemme päätyvät teknisiin tekstiileihin kuten palonsuojatekstiileihin. Kuitukankaissa teknisten tekstiilien kirjo on laaja alkaen yksinkertaisista kosteuspyyhkeistä erittäin vaativiin suodattimiin ja hygieniasovelluksiin, Hassi jatkaa. Me haluamme huolehtia niistä asioista, jotka kuuluvat hyvään ympäristöprofiiliin. liittyvillä teknologioilla on kasvava rooli. Me voimme toteuttaa ympäristöstrategiaamme laajemminkin tuotteidemme avulla. Toimimme alueella, jossa uusiutuvista luonnonvaroista valmistetaan tuotteita, jotka korvaavat lisääntyvässä määrin sekä puuvillaa että öljyyn perustuvia synteettisiä kuituja. Puuvillan kasvattamiseen liittyy hankaluuksia kuten erittäin suuri viljelysmaan käyttö ja kastelun tarve sekä humanitäärisiä ongelmia, kuten lapsityövoiman käyttöä, Hassi tietää. Yli puolet kaikista tekstiilikuiduista on öljypohjaisia. Niiden valmistamiseen tuo ongelmia sekä öljyn hinnan nousu että muut taloudelliset rasitteet kuten hiilidioksidiveron kaltaiset konseptit. Liiketoimintamme perustuu siihen, että yhteiskunta globaalistikin on siirtymässä kohti kestävämpiä ratkaisuja, hän jatkaa. Ongelmia ratkotaan yhdessä Keskeistä Avilonin ja Ekokemin yhteistyössä on jätehuolto, johon kuuluu normaaliin tuotantotoimintaan liittyvä jätehuolto sekä vanhan kaatopaikan sulkeminen ja siihen liittyvien suotovesien käsittely. Jätehuoltoon olemme kehittäneet yhdessä esimerkiksi lietteenkäsittelytekniikan, joka on räätälöity täysin tähän tuotantolaitokseen, kertoo Ekokemin tuoteryhmäpäällikkö Teuvo Kulmala. Jätehuollon lisäksi yhteistyötä tehdään teollisuustontin puhdistamisessa. Jos emme olisi yhdessä keksineet hyvää ratkaisua tontin puhdistamiseen ostamisvaiheessa, ei tämä tehdas olisi voinut käynnistyä. Yrityskaupan yhteydessä tontin mahdolliset ympäristöongelmat määriteltiin hyvin tarkasti ja niiden vastuut kohdistettiin. Toivon, että voimme tällä tavalla olla pilot-hanke, koska vanhojen tehdasalueiden omistajavaihdokset ovat erittäin hankalia nyt ja tulevaisuudessa ellei kehitetä hyvää ratkaisua myös ympäristövastuisiin, Hassi pohtii. Ekokemin tuoteryhmäpäällikkö Teuvo Kulmala (vas.) ja Avilonin toimitusjohtaja Heikki Hassi pohtivat yhdessä hyviä ratkaisuja. AVILON OY USKOO UUSIUTUVAAN LUONNONVARAAN JA TEKNOLOGIAAN Viskoosikuitua selluloosasta on osattu valmistaa noin sadan vuoden ajan. Valkeakoskella Säteri Oy:n tuotantolaitokset tekivät sitä jo sotien jälkeen, ja Avilon Oy jatkaa perinnettä samalla teollisuustontilla, mutta uudella ja vihreämmällä teknologialla. Vanhaan prosessiin uutta teknologiaa Viskoosikuitu valmistetaan puusellusta, joka käsitellään ensin kirkkaaksi viskoosikiisseliksi. Tästä liuoksesta kehrätään kuituja pienistä rei istä suuttimien läpi. Kuidut ovat ohuita, muutaman kymmenen mikrometrin paksuisia. Sen jälkeen kuidut jälkikäsitellään, kuivataan ja leikataan sopivan mittaisiksi pätkiksi. Teknologian perusratkaisu on noin sata vuotta vanha, ja siihen sisältyy hankalia kemikaaleja, joista me haluamme päästä eroon. Olemmekin parhaillaan kehittämässä uudenlaista prosessia, jossa päästään eroon erityisesti rikkihiilestä, Hassi paljastaa. Kasvumahdollisuus uusiutuvassa luonnonvarassa Avilonin markkinoiden pääpaino on Euroopassa ja Yhdysvalloissa, mutta myös Aasiassa on asiakkaita. Hassin mukaan selluloosapohjaisten tuotteiden kuten viskoosikuidun kysyntä on hyvässä kasvussa. Kysyntää lisäävät niinkin isot asiat kuin siirtyminen vähitellen kohti biotaloutta, jossa uusiutuvilla luonnonvaroilla, niistä tehdyillä tuotteilla ja niiden valmistamiseen Maineen pitää perustua tosiasioihin Ympäristötavoitteissa Avilonilla on kahdenlaisia tavoitteita: oman teollisen toiminnan ympäristötavoitteet ja koko alan kehittäminen. Omassa tuotannossaan he noudattavat standardeja kuten ISO 9001 ja ISO sekä hyviä toimintatapoja. Tällä tehdasalueella ihmiset ovat tottuneet toimimaan huolellisesti, ja se näkyy koko henkilökunnan suhtautumisessa työturvallisuuteen ja ympäristöasioihin, Hassi kiittelee. Yrityksen hyvä ympäristöimago on nykyään tärkeä alalla kuin alalla, mutta on maine mikä hyvänsä, on sen syytä perustua tosiasioihin. Emme halua ylikorostaa ympäristöimagoamme, mutta me haluamme huolehtia niistä asioista, jotka kuuluvat hyvään ympäristöprofiiliin, hän vakuuttaa. Meidän täytyy pystyä luottamaan myös kumppaneidemme maineeseen, ja Ekokemin kanssa meillä on sellainen liiketoimintasuhde, että emme missään nimessä halua tuottaa yllätystä toisillemme. Tärkeää on, että kumppani on kaikki ympäristövaatimukset täyttävä, Hassi perustelee. Metsäteollisuudella uusia mahdollisuuksia Hassi toivoo, että Avilon voisi olla esimerkkinä metsävaroihin perustuvan teollisuuden uudistumismahdollisuuksista. Uskon, että vähitellen siirrymme fossiilivetoisesta talousmallista uusiutuviin luonnonvaroihin perustuviin biotalousmalleihin. Siinä on niin paljon tehtävää, että se ei tule olemaan äkillinen vallankumous, vaan kehitystrendi. Metsävarojen käytön monipuolistamisella on suuri tilaus maailmanmarkkinoilla. Uusia teollisia toimijoita tarvitaan Suomeen lisää, jotta merkittävästä uusiutuvasta luonnonvarasta, joka meillä on ja joka on hyvin hoidettu, pystyttäisiin jatkossakin tuottamaan hyvinvointia ja elintasoa Suomeen, hän vakuuttaa. 14 EkoAsiaa 3/2011 EkoAsiaa3/

9 KUMPPANI TEKSTI JA KUVAT VESA TOIVANEN ENERGIANTUOTANNON TEKNOLOGIAA YMPÄRISTÖÄ KUNNIOITTAEN Varkauden Pirtinvirran rannalla suunnitellaan sananmukaisesti suuria. Foster Wheeler Energia Oy on maailmanlaajuisen Foster Wheeler -konsernin energiateknologiatuotteiden ja tuotekehityksen terävin kärki. Kattilateknologian huippuosaajat suunnittelevat Varkaudessa entistä tehokkaampaa ja samalla myös luontoystävällisempää energian tuotantoa. Foster Wheelerillä ja Ekokemillä tekniikka pelaa, hymyilevät Aarne Kolehmainen ja Jari-Pekka Karvonen. Foster Wheeler Energia on omalta osaltaan valmis ilmastotavoitteisiin. Yleinen mielipide tiedostaa ydinvoimaloiden riskit. Saksan päätös sulkea viimeinenkin ydinvoimalansa vuoteen 2022 mennessä lisää tarvetta uusille voimalaitoksille. Ilmastotavoitteet tekevät uusien voimalaitosten suunnitteluprojekteista haasteellisia. Toimitusjohtaja Tomas Harju-Jeantyn mukaan Foster Wheeler Energia on omalta osaltaan valmis ilmastotavoitteisiin. Yhtiön uusin kiertopetitekniikka soveltuu hiilidioksidin talteenottoon ja aiempaa vaativimpien uusiutuvien energialähteiden tehokkaaseen hyödyntämiseen. Heinäkuussa Varkaudessa kerrottiin yhtiön historian suurimmasta tilauksesta. Se käsittää neljä 550 megawatin kiertopetikattilaa. Ne suunnitellaan Koreaan rakennettavaan, vihreitä arvoja edustavaan energiapuistoon. Tilauksen arvioidaan tuovan työtä noin 200 henkilötyövuoden verran. Kattilan suunnittelu, valmistus ja asennus kestää useita vuosia. Tänä vuonna Foster Wheeler Energia Oy toteuttaa kattilalaitosprojekteja lisäksi Tsekissä, Chilessä, Puolassa Venäjällä, Espanjassa, Suomessa, Ruotsissa ja Intiassa. Kattila riippuu ilmassa Varkaudessa suunnitellut kattilat asennetaan riippumaan ilmaan. Näin suuren metallikappaleen lämpölaajeneminen on helpompi hallita. Entisestään kehittyvä teknologia ja asiakaslähtöinen toiminta-ajatus ovat kasvattaneet yhtiön Service-liiketoimintaa. Yhtiön kattavaan huoltopalveluun kuuluu esimerkiksi voimalaitoskattiloiden kannatustankojen ja kireyden säätöpalvelu. Tuoreen asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan asiakkaat olivat erityisen tyytyväisiä FWEOY:n osaamiseen ja työn laatuun. Perinteenä uudistuminen Varkauden keskustassa sijaitsevalla Foster Wheeler Energia Oy:n tehdasalueella on pitkä historia. Paikalla rakennettiin laivoja ja niiden höyrykattiloita jo 1800-luvulla. Paul Wahl&Co:ta seurasi Alhström ja edelleen Foster Wheeler. Viimeiset merkittävät höyrylaivatilaukset Varkaudessa liittyvät sotakorvaustarkoituksiin. Varkaudessa sijaitsee myös Foster Wheeler Energia Oy:n ja Andritz Oy:n yhdessä omistama kattiloiden paineosia valmista- va yksikkö, Warkaus Works Oy. Valtavissa konepajahalleissa työskentelee yhteensä noin 100 työntekijää. Kattilaelementtejä hitsaavat tarkoitukseen suunnitellut hitsausautomaatit. Niiden tekniset ratkaisut ovat salaisia. Kuvaaminen tehdashalleissa on ymmärrettävästi kielletty. Yhdessä luonnon parhaaksi Tehdasalueen jätehuollon kokonaispalvelusta vastaa Ekokem. Teollisuuden koneenosien ja materiaalien pakkauksista syntyy huomattava määrä puhdasta energiajätettä, omasta ruokalasta biojätettä, konepajoilta vaarallista jätettä ja Foster Wheeler Energia Oy:n suunnitteluprojekteista tietosuojapaperia. Toimimme Ekokemin kanssa puhtaamman maailman puolesta, Foster Wheeler Energia Oy:n kiinteistöpäällikkö Aarne Kolehmainen kiteyttää. Pienemmät päästöt Energiatuotannon uudet ratkaisut vähentävät ilmaston kuormitusta. Foster Wheeler Energia Oy:n kehittämät sekapolttotekniikat ja happipoltto säästävät luontoa. Happipoltossa palaminen tapahtuu kierrätetyssä savukaasussa, johon lisätään happea. Menetelmässä vapautuva hiilidioksidi on suuren pitoisuutensa ansiosta edullisempaa kerätä talteen. Tulevaisuuden energiapolttoaineiden käytössä Foster Wheeler on niin ikään edelläkävijä koko maailmassa. Vaikeasti poltettavat agrobiomassat ja perinteinen kivihiili pystytään Foster Wheelerin energiaosaamisella hyödyntämään tehokkaammin ja huomattavan paljon vanhaa teknologiaa pienemmin hiilidioksidipäästöin. Koneenosien ja materiaalien pakkauksista kertyvä puhdas energiajae kerätään Varkaudessa ruostumattomiin keräysastioihin. 16 EkoAsiaa 3/2011 EkoAsiaa3/

10 KUMPPANI TEKSTI KATI SAVELA KUVA KIMMO BRANdT TUOTEUUTISET TEKSTI VIRPI SUIKKI KUVAT MATTI SULANTO FSP VAALII EKOLOGISEN TOIMINNAN MAINETTAAN Ympäristövastuullisuus on FSP:n ja sen yhteistyökumppanin Ekokemin toiminnan lähtökohta. Pelisäännöt ovat tulleet tutuiksi vuosien yhteistyön aikana. VARASTORATKAISUJA VAARALLISILLE JÄTTEILLE Ekokem tarjoaa ratkaisuja erilaisiin jätteiden varastointitarpeisiin niin suuriin kuin pieniin. FSP Finnish Steel Painting Oy valitsi Ekokemin reilut seitsemän vuotta sitten vaarallisten jätteidensä käsittelijäksi. Tärkeä kriteeri kumppanin valinnalle oli ympäristövastuullisuus, mutta luotettavuus muussakin toiminnassa on tärkeää. Ekokemin tavoin FSP:n keskeinen toimintaa ohjaava periaate on kestävä kehitys. Ympäristövastuullinen yritystoiminta vaikuttaa ostopäätöksiin metalli- ja telakka-alalla, jonka myötä kestävän kehityksen periaatteet ohjaavat toimintaamme. Käytämme saasteettomia työmenetelmiä, kierrätämme ja varastoimme turvallisesti, FSP:n markkinointipäällikkö Sanna Leino kertoo. Turhaa jätteen syntymistä pyritään vähentämään. Työntekijöitä opastetaan esimerkiksi välttämään maalin tuhlausta. Oppi on mennyt hyvin perille. FSP:n FSP FINNISH STEEL PAINTING OY Yksi Euroopan suurimpia pintakäsittelyalan yrityksiä. Pintakäsittelee koneet, laitteet, laivat, sillat, varastosäiliöt, teräsrakenteet ja porauslautat avaimet käteen -periaatteella. Konsultoi laatu- ja ympäristöraportoinnista. Henkilöstöä yli 300. Liikevaihto 30 miljoonaa euroa (2010). Lähes 40 toimipaikkaa ympäri Suomen. Pääkonttori Söderkullassa, tytäryhtiöt Puolassa ja Virossa. toiminta on sertifioitu laatu-, ympäristöja työturvallisuus- ja terveysstandardien mukaisesti, ja yritys edellyttää, että sen yhteistyökumppanit noudattavat samoja standardeja. Meillä on raportointivelvollisuus noin 20 laitokselta. Ilmoitamme jätteen laadun mukaan eri tahoille vuosittain jätteiden laadun, määrän, hakuajankohdan ja hyötykäyttökoodit, Leino sanoo. Ympäristövastuun kantaminen on molemmille yrityksille arvokasta, tunnollisuutta ja pitkäjänteisyyttä vaativaa toimintaa, jonka päämääränä on tyytyväinen ja luottavainen asiakas. Ekokem hakee tyhjennettävät kontit säännöllisesti FSP:n lähes 40 toimipaikasta ympäri Suomen. Jos jotakin jätettä kertyy tavallista vähemmän tai enemmän, sen noutamisesta sovitaan erikseen. FSP:ltä lähtee jätteenkäsittelyyn maalijätteiden lisäksi muun muassa aerosoleja, maalipölyä, liuottimia, liimaa, lakkoja ja happoja. Jätteenkuljetus hoidetaan Ekokemin paikallisten toimipisteiden kautta. Kun auto on saanut täyden kuorman usean asiakkaan jätteistä, se ajaa ne käsiteltäviksi ja hyödynnettäviksi Riihimäelle. Kumpikin yritys huolehtii logistiikkansa ympäristöystävällisyydestä muutenkin. Yhteisten asiakkaiden jätteet noudetaan samalla kertaa yhdestä toimipaikasta aina kun mahdollista. Se on ekologisuutta korostava viesti myös asiakkaille.ympäristövastuullisuus on FSP:n ja sen yhteistyö-kumppanin Ekokemin toiminnan lähtökohta. Pelisäännöt ovat tulleet tutuiksi vuosien yhteistyön aikana. Sanna Leino, Ekokemin Mauri Kiema ja Jouni Kulmala tarkastavat, että vaarallisen jäteastian merkinnät ovat kunnossa. Asiakkaallamme oli normaalia vaarallisen jätteen varastokonttia suurempi tarve varastointiin, ja vaihtoehtona oli käytännössä rakentaa kiinteä varasto tai siirrettävä konttivarasto, kertoo Ekokemin tuotepäällikkö Jyrki Malinen. Asiakas päätyi Ekokemin toimittamaan yhdistelmäkonttivarastoon, koska siinä on ns. siirtämisvalmius. Mikäli myöhemmin tulee tarve siirtää varastoa, se onnistuu. Ratkaisu oli myös kustannustehokkaampi verrattuna varastorakennukseen, ja se saatiin valmiiksi nopeammin. YHdISTELMÄKONTTIVARASTO: 8 x 8 m kauttaaltaan lämpöeristetty sisältää eriytetyn, ATEX-hyväksytyn palavien nesteiden ja kaasujen osaston, noin 2 x 8 m värin voi valita RAL-värikartasta Asiakkaan toiveesta konttiin toimitettiin myös erillinen lisäkate, jotta konttivarastosta saatiin harjakattoinen, Malinen jatkaa. Yhdistelmäkonttivarastojen lisäksi Ekokem tarjoaa normaalikokoisia varastokontteja, joiden perusvarustukseen kuuluvat valaistus (ATEX-hyväksytyissä EX-hyväksytty), kokosivun aukeavat neljä- tai useampilehtiset ovet käyntiovella sekä lattiapinnan alapuolinen valuma-allas. Kontin varustelu täyttää kaikki nykyisin vaadittavat standardit sekä lainsäädännön. Olemme kehittäneet kontteihin järjestelmän, jolla on mahdollista hoitaa niin koneellinen ilmanvaihto, lämmitys, jäähdytys kuin ilmankuivauskin. Kontteihin on saatavissa myös automaattinen sammutusjärjestelmä, Malinen luettelee. Kerromme mielellämme lisää tuotteistamme. Ota yhteyttä! Ekokem tuotepäällikkö Jyrki Malinen puh sköter i Finland om detaljhandeln av alkoholdrycker till konsumentkunder och företag betjänar i 344 butiker och 117 beställningsservicepunkter öppnar år 2011 ytterligare fem nya butiker sysselsätter cirka personer inledde sin verksamhet den 5 april år 1932 kl. 10 efter att riksdagen upphävt förbudslagen. 18 EkoAsiaa 3/2011 EkoAsiaa3/

11 AKTUELL AKTUELL TEKST AULI WESTERhOLM BILd ISTOCKPhOTO de NYA VAK-BÖCKERNA HAR UTKOMMIT OCH VAK-SÖKNINGEN HAR UPPdATERATS MILJÖVÅRdSLAGSTIFTNINGEN I TOTALREVIdERINGENS GREPP det nya ramdirektivet, som reglerar industrins miljöpåverkan, skall implementeras i den nationella lagstiftningen före den Enligt direktivet skall i miljötillståndsförfarandet den bästa tillgängliga s.k. BAT-tekniken beaktas mer än tidigare. I och med reformen kommer man på kommissionens framställan att till BREF-dokument, som beskriver BATtekniker, foga en BAT-slutsatsdel, som godkänns som bindande för medlemsländerna vid regleringsförfarandet och översätts till unionens alla språk. direktivet medför många skärpningar, speciellt för de stora förbränningsanläggningarnas minimiutsläppsgränser och annan reglering. För avfallsförbränningens redan tidigare stränga utsläppsgränser blir Aktuella författningssamlingar om transport av farliga ämnen har åter utkommit. Författningarna om transporter på väg och järnväg publiceras i respektive egna böcker. I böckernas inledningsdel, före de uppdaterade författningarna, redogörs för de viktigaste förändringarna och deras effekter. Som hjälp för att ordna vägtransporterna av farliga ämnen fungerar även den av kommunikationsministeriet upprätthållna VAK-sökningen på Internet, som också har uppdaterats i enlighet med 2011 års författningar. Ändringarna av vägtransportbestämmelserna presenterades i nummer 1/2011 av tidskriften Ekoasiaa. Vaarallisten aineiden kuljetus tiellä 2011 och Vaarallisten aineiden kuljetus rautatiellä; Häkkinen Anu, Miettinen Seija, Suominen Mari; Edita Publishing Riktpris 111 (vägtransporter) och 123 (järnvägstransporter) Tillgängliga i bokhandlarna eller i Editas e-bokhandel VAK- sökning 2011: det skärpningar för NOx-utsläpp från parallellförbränning av avfall i cementugn. Alla aktörer påförs en skyldighet att kartlägga och följa effekterna av verksamheten på mark och grundvatten om farliga kemikalier är i bruk. direktivets ikraftträdande, statens produktivitetsprogram, projektet för att förenhetliga tillståndspraxis i Finland, samt den nuvarande svårtolkade och splittrade miljövårdslagstiftningen, har gett en utgångspunkt för projektet för att reformera hela miljötillståndslagstiftningen. Projektets framskridande och beredningen av lagstiftningen kan följas på miljöförvaltningens webbsida på adressen asp?contentid= MERA KRAFT I ENER- GIBESPARINGEN ÄVEN VIA ÅTGÄRdER I AVFALLSHANTERINGEN Kommissionen publicerade i juni ett utkast av energieffektivitetsdirektivet. Avsikten med direktivet är, att lagstifta om de konkreta åtgärder genom vilka den fastställda energisparmålsättningen på 20 % fram till år 2020 uppnås. På basen av utredningarna verkar det som att man, med de åtgärder som medlemsländerna nu vidtagit, uppnår endast hälften av målsättningen. I direktivutkastet framställs, att medlemsländerna ställer som sitt mål en absolut energiförbrukning år 2020 och utarbetar ett bindande nationellt energisparprogram. Som en åtgärd att vidta framställer direktivet en kraftig ökning av fjärrvärme och fjärrkylningssystem. Ett system skulle klassificeras som energieffektivt om minst hälften av energin produceras med förnyelsebara bränslen, avfall eller värme producerad vid sidan av elproduktion. Avfallsförbränningsverk borde anslutas till fjärrvärmenätverk. Enligt kalkyler av CEWEP, en organisation som främjar energiåtervinning av avfall, är energiproduktionspotentialen hos Europas avfall cirka 196 TWh, vilket motsvarar energin producerad av 6 9 kärnkraftverk. Om energidirektivet kan man läsa mera på webbadressen energy/efficiency/eed/eed_en.htm. det KOMMUNALA AVFALLET SOM EN NYCKELFAKTOR I FINLANdS MILJÖVÅRd Mätarna för miljön i Finland har publicerats. den av Finlands miljöcentral offentliggjorda översikten ger en koncis överblick av hur miljövården har fortskridit i Finland. Enligt översikten har man fått många enskilda miljöfrågor bättre under kontroll än tidigare, men den långsiktiga utvecklingen är ännu inte på hållbar väg. Finländska utmaningar för en god miljö är: Att bevara människor och ekosystem friska. Att stoppa minskningen av den levande mångfalden. Att begränsa klimatförändringen. EN SVENSKSPROKIG UNdERSÖKNING AV LANTBRUKET PROBLEM- AVFALLSHANTERING Kim Segersvärd gjorde, i anslutning till sin agrologexamen, en enkätundersökning med svenskspråkiga jordbrukare om lantbrukets problemavfall. Enligt undersökningen kände jordbrukarna väl till anvisningarna för problemavfall och skötte om att problemavfallet kom till insamlingarna. Överraskande var dock, att en del av de svarande angav, att de fortfarande bränner spilloljorna och bekämpningsmedelsförpackningarna. Långvarig lagring av avfallet på lantbruken är också fortfarande allmänt. Kim Segersvärd fick Ekokems stipendium år 2008 för att göra sitt examensarbete. Kim Segersvärd: Problemavfallshantering i det finländska jordbruket. Fallstudie Raseborg Publikationen finns att läsa på webbadressen: https://publications.theseus.fi/ handle/10024/32571 Att förbättra vattendragens tillstånd. Att använda naturresurserna hållbart. Att ta ansvar globalt och lokalt. Översikten Finländska mätare år 2011 betonar, att en icke hållbar användning av naturresurserna ligger i bakgrunden till alla miljöproblem. därför räcker inte enbart en övergång från fossila bränslen till förnyelsebara energiresurser. Framför allt behövs en minskning av förbrukningen av energi och naturresurser. Som en indikator för hållbar användning av naturresurserna presenteras återvinning av kommunalt avfall. Målsättningen är, att VISSTE du ATT... senast år 2016 återvinna 80 % av det kommunala avfallet som material eller energi. den nu publicerade översikten baserar sig på ett indikatorarbete för hållbar utveckling och uppföljningsuppgifter om miljöns tillstånd. Broschyren finns på miljöförvaltningens webbsidor under punkten Finlands miljöcentrals broschyrer (Suomen ympäristökeskuksen esitteet).... om man i Europa helt skulle förbjuda deponering av kommunalt avfall, så skulle avfallshanteringens växthusgaser minska med 78 miljoner CO 2 - ekvivalentton. denna mängd motsvarar 1,58 procent av Europas totalutsläpp år Källa: Europeiska miljöbyråns EEA:s meddelande EkoAsiaa 3/2011 EkoAsiaa3/

12 EKOKEM NOUTAA ÖLJYSI Ekokem järjestää ja ylläpitää ympäristöministeriön toimeksiannosta käytettyjen voiteluöljyjen keräysjärjestelmää Suomessa. Teollisuuden kirkkaista hydrauliikka- ym. öljyistä valmistetaan ketjuvoiteluöljyjä, mustat jäteöljyt käsitellään regenerointilaitoksella ja palautetaan perusöljynä voiteluaineteollisuuden käyttöön. 1. Ahvenanmaa/Åland Puh. (018) Varsinais-Suomi Puh Pääkaupunkiseutu/Kymi Puh Satakunta Puh Keski-Suomi Puh EKOKEMIN OHJEET Ekokem julkaisee ohjeita ongelmallisten jätteiden tuottajille ja alan yritysten käyttöön, jotta työskentely näiden aineiden parissa sujuisi turvallisesti ja viranomaismääräykset huomioiden. Ohjeet on tarkoitettu alan yritysten, oppilaitosten ja yksityisten henkilöiden käyttöön. Voit tilata ohjeita omaan tai organisaatiosi käyttöön (max. 300 kpl/ esite) veloituksetta. TILAA OHJEITA: > julkaisut > jätealan ohjeet 6. Itä-Suomi Puh Pohjanmaa Puh Keskimaa Puh Pohjois-Suomi Puh LISÄTIETOJA ÖLJYNKERÄYKSESTÄ: Ekokem Oy Ab Puh VOIMASSA OLEVA OHJEIdEN LUETTELO: 3/10 Onks tietoo? 2/10 Pilaantuneen maaperän kunnostus 1/10 Jätteet hyötykäyttöön 6/09 Förbrukade smörjoljors A & Ö 5/09 Työturvallisuus ongelmajätehuollossa 4/09 Luettelo yleisimmistä jätteistä ja ongelmajätteistä 3/09 Kodin ongelmajätteet 2/09 Käytettyjen voiteluöljyjen A & Ö 1/09 Älä päästä haitallista ainetta viemäriin 9/08 Hälsovårdens problemavfall 8/08 Arbetarskyddet vid problemavfallshantering 6/08 Ongelmajätteiden kuljettaminen 5/08 Autoalan ongelmajätteet 4/08 Terveydenhuollon ongelmajätteet 3/08 Maanalaista työtä ympäristön hyväksi 2/08 Hemmets problemavfall 3/07 Ongelmajatteiden pakkaaminen 3/06 Toiminko oikein? 2/06 Kaatopaikalle sijoittaminen 1/06 Ympäristöjärjestelmät ja ongelmajätehuolto 12/05 Laboratorio- ja pienkemikaalijätteet 11/05 Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu turvallisesti hyötykäyttöön 10/05 Sortering av problemavfall 9/05 Transport av problemavfall 8/05 Märkning av problemavfall 4/05 Ongelmajätteiden lajittelu 2/05 Ongelmajätteiden merkitseminen 4/04 Ongelmajätteiden varastointi 9/02 Problemavfallsförteckning PERUSKURSSI 2 PV RIIHIMÄELLÄ Peruskurssi on kattava perustietopaketti haitallisista ja vaarallisista jätteistä ja niihin liittyvistä vastuu- ja turvallisuuskysymyksistä. Kurssi sisältää käytännön harjoituksen. Kurssimaksu alv sisältää kurssiaineiston, suojahaalarin, majoituksen 2 hh sekä ateriat ja kuljetukset kurssin aikana. Antaa perustietoa vaarallisista jätteistä ja niihin liittyvistä laeista ja asetuksista sekä vastuu- ja turvallisuusseikoista. Antaa valmiuksia vaarallisten jätteiden vastaanottamiseen, lajitteluun, pakkaamiseen ja merkitsemiseen sekä kuljetusten järjestämiseen. Opastaa, kuinka oikein järjestetty jätteiden vastaanotto voi vähentää käsittelystä aiheutuvia kustannuksia. Antaa valmiuksia tiedottaa edelleen alan perustietoa. KURSSIPÄIVÄ 2011 Kotka Pieksämäki Turku Oulu 8.2. Raahe Joensuu Alahärmä Jyväskylä Imatra Rovanimi Turku Kurssi on tiivis, käytännöllinen tietopaketti vaativan jätehuollon käytännön tehtäviin. Kurssipäivät järjestetään Ekokemin aluepisteissä. Kurssimaksu alv, sisältää kurssiaineiston ja ateriat kurssin aikana. Antaa perustietoa vaarallisista jätteistä ja niihin liittyvistä laeista ja asetuksista sekä vastuu- ja turvallisuusseikoista. Antaa valmiuksia vaarallisisten jätteiden vastaanottamiseen, lajitteluun, pakkaamiseen ja merkitsemiseen sekä kuljetusten järjestämiseen. KURSSIPÄIVÄ 2 RIIHIMÄELLÄ Kurssimaksu alv, sisältää kurssiaineiston ja ateriat kurssin aikana. Perehdyttää vaarallisten aineiden hallintaan. Esittelee uusimpia kierrätykseen ja hyötykäyttöön liittyviä jätehuoltoratkaisuja. Antaa perustietoa pilaantuneiden maiden käsittelystä sekä kaatopaikalle sijoittamisesta. PÄIVITYSKURSSI 2 PV RIIHIMÄELLÄ Päivityskurssilla käsitellään vaativan jätehuollon aiheita, joiden parissa on tapahtunut merkittävää kehitystä parin viime vuoden aikana. Kurssi on suunniteltu asiakkaillemme, jotka toteuttavat ja valvovat jätehuoltoa, joille ala on tuttu ja jotka ovat mahdollisesti käyneet peruskurssilla pari vuotta aiemmin. Kurssimaksu alv sisältää kurssiaineiston, majoituksen 2 hh sekä ateriat ja kuljetukset kurssin aikana. Perehdyttää jätehuoltoa (vaaralliset jätteet) koskevan lainsäädännön ajankohtaisiin aiheisiin. Esittelee uusimpia hyötykäyttö- ja jätehuoltoratkaisuja ja alan palvelumalleja. Esittelee toimintamalleja vaarallisten ja haitallisten aineiden onnettomuustapauksissa ja onnettomuustapauksien hoidossa. Kurssin yksittäisiä aiheita ovat mm. AdR/VAK- sekä ATEX-säädökset. TYÖKURSSI 2 PV RIIHIMÄELLÄ Kurssi on suunnattu erityisesti jätehuollon käytännön tehtävissä työskenteleville. Kurssi painottuu työtehtävien harjoitteluun. Kurssi sopii mainiosti niille, jotka ovat käyneet peruskurssin ja tarvitsevat lisäosaamista käytännön tehtävistä. Kurssilla harjoitellaan vaativan jätehuollon tehtäväkentällä tarvittavia lajittelu- ja pakkaamistaitoja sekä asiakirjojen täyttöä. Kurssimaksu on alv sisältää kurssiaineiston, suojahaalarin, majoituksen 2 hh sekä ateriat ja kuljetukset kurssin aikana. KURSSIT 2011/2012 KÄYTÄNNÖN KURSSIPÄIVÄ 2012 Kokkola Kurssi on suunnattu erityisesti jätehuollon käytännön tehtävissä työskenteleville. Kurssi painottuu työtehtävien harjoitteluun. Kurssi sopii mainiosti niille, jotka ovat käyneet peruskurssin/kurssipäivän tai tarvitsevat lisäosaamista käytäntöön. Kurssimaksu alv, sisältää kurssiaineiston ja ateriat kurssin aikana. LABORATORION VAATIVA JÄTEHUOLTOKURSSI 2 PV AEL:SSÄ Laboratorion jäte-erät koostuvat monista erilaisista jätteistä. Pienetkin jäte-erät täytyy käsitellä oikein. Oma turvallisuutesi on suoraan riippuvainen jätetyypin mukaisesta, oikeasta työskentely-, pakkaamis- ja varastointitavasta. Ekokem toteuttaa koulutuksen yhteistyössä AEL:n kanssa. Kurssi on tarkoitettu tutkimus- ja analyysilaboratorioissa, apteekeissa sekä laboratorioalan oppilaitoksissa työskenteleville. Kurssimaksu alv sisältää kurssiaineiston sekä ateriat. Antaa valmiuksia laboratoriojätteiden oikeaan käsittelyyn, varastointiin, pakkaukseen sekä kuljetukseen. Opastaa kuljetukseen liittyvien asiakirjojen laadinnassa. Antaa perustietoa jätteiden jatkokäsittelystä. ASIANTUNTIJASEMINAARI 2 PV RIIHIMÄELLÄ Vaativan jätehuollon asiantuntijaseminaari on suunniteltu yritysten ja laitosten ympäristönsuojelusta vastuussa oleville henkilöille, jotka toimivat tuotannon, varastoinnin, tehdaspalvelun ja ympäristönsuojelun tehtävissä. Seminaari on koottu aiheista, jotka ovat ajankohtaisia jäte- ja jätehuoltoaan (vaaralliset jätteet) kehittäville yrityksille, jätteiden hyödyntäjille, käsittelijöille ja viranomaisille. Luennoijat ovat aihepiiriensä parhaita asiantuntijoita viranomaisorganisaatioista, yrityksistä sekä Ekokemiltä. Seminaarimaksu alv sisältää seminaariaineiston, majoituksen 2 hh sekä ateriat ja kuljetukset seminaarin aikana. AJANKOHTAISSEMINAARI 2012 Turku Oulu Seminaarissa käsitellään kaikille toimintaansa kehittäville yrityksille ajankohtaisia aiheita, kuten materiaalivirtojen hallintaa ja kierrätysratkaisuja. Seminaari perehdyttää ja antaa valmiuksia materiaalivirtojen ja kierrätysratkaisujen hallintaan ja edesauttaa niiden kehittämisessä. Seminaarimaksu alv sisältää seminaariaineiston sekä ateriat seminaarin aikana. ILMOITTAUTUMINEN > Koulutus ja opastus > Koulutus Sähköpostilla, Puhelimella, Päivi Rantasalmi, puh EkoAsiaa 3/2011 EkoAsiaa3/

13 HÄMEEN KIRJAPAINO OY 2011 EKOKEM YMPÄRISTö- JA JÄTEPALVELUT Kuulojankatu 1, PL 181, RIIHIMÄKI puh , faksi Iimäentie 8, Koljonvirta, PL 37, IISALMI puh , faksi Peltisepänpolku 4, PL 243, JOENSUU puh , faksi Kaatopaikantie 316, PL 9, KUOPIO puh , faksi Myllyharjuntie 20, JÄMSÄNKOSKI puh , faksi Pyyryväistie 12, JÄÄLI puh , faksi Ekokaari 33, KELTAKANGAS puh , faksi ENERgIAKSI hyödyntäminen Kuulojankatu 1, PL 181, RIIHIMÄKI puh , faksi YMPÄRISTöRAKENTAMINEN Kuulojankatu 1, PL 181, RIIHIMÄKI puh , faksi Kuulojankatu, HAUSJÄRVI puh Ekoväylä 20, KELTAKANGAS puh Selluntie 142, KUOPIO puh Ekokorventie, PORI puh Kirrinsannantie 3, Mäntyluoto, PORI puh , faksi Agantie 3, PL 181, RIIHIMÄKI puh , faksi Pitkäsaarenkatu 8, TURKU puh , faksi Ravurinkatu 40, TURKU puh. (02) , faksi Vestianväylä 81, YLIVIESKA puh Painotuote

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Joensuun seudun jätteiden energiahyötykäyttö 24.10.2013, Joensuu Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Hanke käynnistyi syksyllä 2010 Hankkeen perustana: Tarve Itä-Suomen jätteenpolttolaitokselle

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

Viestinnän arjessa vastuullisesti

Viestinnän arjessa vastuullisesti Viestinnän arjessa vastuullisesti Järjestelmällistä työtä ympäristökuormituksen vähentämiseksi 24.8.2010 Mika Ruuskanen Pohjoismaisen Green Edita -ympäristöohjelman johtaja Edita Oyj 1 Viestinnän arjessa

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Hankinnat ja ympäristö

Hankinnat ja ympäristö Hankinnat ja ympäristö Markus Lukin Helsingin kaupungin ympäristökeskus 27.2.2008 27.2.2008 Markus Lukin 1 Miksi hankintojen ympäristöasiat tärkeitä? o Suorat ympäristövaikutukset vähenevät o Hankintojen

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1 Kiertotalous KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1 Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry Suomessa toimivien vastuullisten ympäristöteollisuus ja -palveluyritysten

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Teollista toimintaa ympäristön ehdoilla. 20 vuotta tekstiilikierrätyksen suomalaista osaamista.

Teollista toimintaa ympäristön ehdoilla. 20 vuotta tekstiilikierrätyksen suomalaista osaamista. Teollista toimintaa ympäristön ehdoilla 20 vuotta tekstiilikierrätyksen suomalaista osaamista. Sisältö Yritysesittely Tuotanto Tuotteita Toiminta-ajatus ja yritys Dafecor Oy on suomalainen perheyritys,

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

IBC-PAKKAUKSIEN MAAILMANLAAJUINEN NOUTO JA KUNNOSTUS

IBC-PAKKAUKSIEN MAAILMANLAAJUINEN NOUTO JA KUNNOSTUS IBC-PAKKAUKSIEN MAAILMANLAAJUINEN NOUTO JA KUNNOSTUS Kestävä ratkaisu tyhjille pakkauksille: SCHÜTZ TICKET SERVICE. Ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö kuuluvat tämän päivän teollisuusyritysten

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Neste Oilin historiaa 1948 Neste perustetaan Suomen öljynsaannin turvaamiseksi 1957 Naantalin jalostamo aloittaa toimintansa

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Autojen kierrätys osina ja materiaaleina

Autojen kierrätys osina ja materiaaleina Autojen kierrätys osina ja materiaaleina Suomen Autokierrätys Oy Arto Silvennoinen Draivi tulevaisuusfoorumi09.10.2008 Velvollisuus romuajoneuvojen kierrätykseen äjtelain muutos syksyllä 2004 laajensi

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Tuula Pohjola Dosentti, TkT Teknillinen korkeakoulu TKK Ilmastonmuutos Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Yritysten päämäärän ja vastuullisuuden merkityksellisyys. - piittaako kuluttaja? Julkaisuvapaa 13.5.2014 klo 11.50

Yritysten päämäärän ja vastuullisuuden merkityksellisyys. - piittaako kuluttaja? Julkaisuvapaa 13.5.2014 klo 11.50 Yritysten päämäärän ja vastuullisuuden merkityksellisyys - piittaako kuluttaja? Julkaisuvapaa 13.5.2014 klo 11.50 TNS 2014 1 Kuinka tärkeää? 2 Mitkä asiat? 3 Vaikuttaako? TNS 2014 2 76% TNS Gallupin tutkimus

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden 1-3/2014 pääkohdat Digia-konserni 1-3/2014 1-3/2013 Muutos % Liikevaihto 23 958 23 513 1,9 % Liikevoitto

Lisätiedot

Finncont Oy, Virrat henkilöstöä n. 130 liikevaihto n. 20 milj. Perustettu v. 1974. Räätälöityjä ratkaisuja 40 vuotta

Finncont Oy, Virrat henkilöstöä n. 130 liikevaihto n. 20 milj. Perustettu v. 1974. Räätälöityjä ratkaisuja 40 vuotta Teollisuuden polttonesteet -seminaari 9.-10.9.2015, Tampere Työmaiden ja maatilojen siirrettävät (ja varasto-) säiliöt käyttökelpoiset vaihtoehdot eri kohteisiin Timo Linjamaa, myyntipäällikkö, vakiotuotteet

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

YRITYSINFO KIERRÄTYSLIIKETOIMINTA KONSERNITIEDOT

YRITYSINFO KIERRÄTYSLIIKETOIMINTA KONSERNITIEDOT PÄÄSIVU YRITYSINFO KIERRÄTYSLIIKETOIMINTA KONSERNITIEDOT Osaamisen taustalla liki 100 vuoden kokemus 1914 Viipurissa Donuard Kuschakoff perusti Karjalan Lumppu- ja Romuliikkeen 1948 Pariisin rauhansopimus:

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi.

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. KESTÄVÄ KEHITYS ON MATKA 2 Kestävä kehitys tarkoittaa meille UPM:ssä matkaa. Kehitämme jatkuvasti ympäristö-, yhteisö- ja taloustehokkuuttamme.

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.

ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5. ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.2015 SISÄLTÖ Energia- ja ympäristöosaaminen Rambollissa

Lisätiedot

Fiblonin tarina Meidän tapamme toimia

Fiblonin tarina Meidän tapamme toimia Fiblonin tarina Meidän tapamme toimia Ainutlaatuinen tapa toimia Fiblonilla on alalla ainutlaatuinen tapa toimia paneudumme asiakkaidemme liiketoimintaan ja kehitämme jatkuvasti uusia, innovatiivisia palvelu-

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi.

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. Porin kierrätyskeskus Savipajakatu 8, 860 Pori (Tiiliruukki) Asiakaspalvelu: puh. 0 6 56 Avoinna: maanantai tiistai, torstai 9

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO Mikael Reims Manager Green Growth yritysfoorumi Helsinki, 28.5.2013 NEFCO Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Järkivihreä yritystoiminta ja ympäristöosaamisen verkosto Forssan esimerkki Tulevaisuuden yritysalueet Salossa 9.10.2013

Järkivihreä yritystoiminta ja ympäristöosaamisen verkosto Forssan esimerkki Tulevaisuuden yritysalueet Salossa 9.10.2013 Järkivihreä yritystoiminta ja ympäristöosaamisen verkosto Forssan esimerkki Tulevaisuuden yritysalueet Salossa 9.10.2013 Juha Pirkkamaa Toimialapäällikkö: ympäristö ja energia Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot