Kirsi Piha: Suomalaiset ratkaisevat ongelmia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirsi Piha: Suomalaiset ratkaisevat ongelmia"

Transkriptio

1 Ekokemin sidosryhmälehti 3/ Kirsi Piha: Suomalaiset ratkaisevat ongelmia Raisio kehityksen kärjessä Ekokem rahoittaa laajasti uusia tutkimuksia

2 SISÄLLYS PÄÄKIRJOITUS EKOASIAA 3/2011 YMPÄRISTÖINVESTOINNIT OVAT KANNATTAVUUS- INVESTOINTEJA Pääkirjoitus Asiantuntija Viestinnän strategi Kirsi Piha Kumppani Raisio 6 Idealismi on se voima, joka tuo tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet osaksi tämän päivän toimintaa. Usein jätemäärän vähentämiseen tai jätteiden käsittelyn kehittämiseen investoidaan vastentahtoisesti lupaehtojen tai lakien takia. Monet vastustavat muutoksia viimeiseen asti puolustaen päästöjään tai loppusijoitusmahdollisuuksiaan. Lyhyellä tähtäimellä tämä voi tuntua kannattavalta, mutta yhteiskunnan vaatimuksiin ja yleisen mielipiteen muutoksiin vasta pakon edessä reagoivat ottavat suosiolla kehityksen peränpitäjän roolin riskeineen TOISIN TEKIJÄ Huili ekologinen lifestyle-lehti Ajankohtaista Tutkimus & Kehitys Ympäristöseminaari KUMPPANI Avilon Kumppani Foster Wheeler KUMPPANI FSP TUOTEUUTISET 9 Peränpitäjästä ympäristöasioissa tulee helposti peränpitäjä myös yrityskuvaltaan. Yrityskuvan heikkeneminen ei kuitenkaan ole ainoa seuraus viivyttelystä, vaan tämän päivän ympäristöinvestoinnit näkyvät usein pitkällä tähtäimellä materiaali- ja energiatehokkuuden paranemisen kautta tuottavuutta kehittävinä ja kustannuksia pienentävinä investointeina. Eettiset näkökohdat ja maine tulevat vielä kaupan päälle. Aina eivät taloudelliset näkökohdat johda ympäristön kannalta oikeisiin johtopäätöksiin. Usein esimerkiksi primääriraaka-aineet ovat niin edullisia, että jätteistä prosessoidut raaka-aineet eivät kykene kilpailemaan niiden kanssa. Julkishallinnon toimenpiteillä, tukijärjestelmillä, veroilla yms. vaikutetaan jätteiden käsittelyn kaupalliseen kannattavuuteen. Yrityskuvan kannalta vasta pakkoon reagoiminen on kuitenkin jo auttamattomasti myöhäistä. Monissa toimenpiteissä julkishallinnon risut ja porkkanat ovatkin niitä peränpitäjiä varten. Eteenpäin pitkälle tulevaisuuteen katsojia pidetään usein idealisteina. Tämä idealismi on se voima, joka tuo tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet osaksi tämän päivän toimintaa Aktuell Käytettyjen voiteluöljyjen keräys Säästämme luonnonvaroja Ekokemin ohjeet Kurssit Timo Piekkari toimitusjohtaja Kannen kuva Kirsi Piha Ekokemin sidosryhmälehti EkoAsiaa 3/2011 Julkaisija Ekokem Oy Ab, PL 181, Riihimäki, puh , faksi , Päätoimittaja Teuvo Heinonen Toimitus Virpi Suikki, Auli Westerholm Ulkoasu Satu Saksala Valokuvat Ekokemin arkisto, ellei toisin mainita Paino Hämeen kirjapaino, Tampere 2011 ISSN Tilaukset ja osoitteenmuutokset 2 EkoAsiaa 3/2011 EkoAsiaa3/2011 3

3 ASIANTUNTIJA TEKSTI VIRPI SUIKKI KUVA MATTI SULANTO MAINE KIIRII VIESTINNÄN STRATEGI KIRSI PIHA: Ulkoministeriön kokoaman maabrändivaltuuskunnan jäsen ja viestintätoimiston vetäjä Kirsi Piha uskoo, että Suomella ja suomalaisilla yrityksillä on paljon vahvuuksia, jotka liittyvät ongelmien ratkaisemiseen ja ympäristöstä huolehtimiseen. Hän muistuttaa, että brändissä on kuitenkin kyse maineesta, jonka täytyy perustua todellisuuteen. Syyskuussa 2008 ulkoministeri Alexander Stubb asetti Suomen maabrändin kehittämiseksi valtuuskunnan, jonka tavoitteena oli laatia perusta vahvan maakuvan luomiselle ja pohtia toimia, joilla lisättäisiin kansainvälistä kiinnostusta suomalaisiin yrityksiin, tuotteisiin ja palveluihin sekä suomalaiseen kulttuuriin. Ulkoministeriö kokosi ryhmän tarpeidensa mukaan, ja minut kutsuttiin siihen. Voisin kuvitella, että sain kutsun yhteiskunnallisen taustani sekä viestinnällisen asiantuntemukseni ja kokemukseni vuoksi, kertoo Kirsi Piha. Brändi ei ole irrallaan todellisuudesta Maabrändivaltuuskunta jakautui strategiaryhmään, yritys-/talousryhmään, kulttuuriryhmään ja viestintäryhmään, joista jokainen toi oman näkemyksensä siihen, kuinka mielikuvaa Suomesta voisi parantaa. Viestintäryhmä, jota itse vedin, pyrki tuon tehtävän lisäksi toimimaan niin, että mahdollisimman moni suomalainen pääsisi vaikuttamaan siihen, miltä Suomen pitäisi näyttää. Brändin tekevät kuitenkin suomalaiset tavalliset ihmiset, yritykset, matkailijat, yrittäjät, poliitikot ja muut vaikuttajat. Brändiä ei voi miettiä irrallaan todellisuudesta, vaan sen tulee perustua tosiasioihin, Piha selventää. Näimme, että Suomessa on paljon vahvuuksia, joista ei välttämättä tiedetä, ja että maineemme on turhan yksipuolinen. Viestintäryhmä halusi konkreettisesti kuulla kansalaisten näkemyksiä vahvuuksistamme. Ryhmä järjesti esimerkiksi seminaareja ja mainosalan ammattilaisille työpajan Suomi-brändistä sekä teki MTV3:n kanssa tv-ohjelman Tehtävä Suomelle, johon suomalaiset saivat lähettää ehdotuksiaan siitä, millä teolla Suomi tulee maailmankuuluksi. Mutkatonta ongelmanratkaisua Valtuuskunta päätyi tulokseen, että Suomella on pieneksi maaksi poikkeuksellisen paljon vahvuuksia ja että ne liittyvät erityisesti suomalaisten tapaan toimia: ongelmat ratkaistaan mutkattomasti. Meidän yhteiskunnassamme ei ole hierarkiaa eikä herrapelkoa. Asiat tehdään pois alta tehokkaasti ja nopeasti. Suomalaisilla on arkiluovuutta ja ongelmanratkaisijan kykyä, Piha selittää. Jos me katsomme vielä vähän oman napamme ympärille, voimme todeta, että Hyvää ympäristöimagoa kuten imagoja yleensäkään ei kannata erityisesti tavoitella, vaan oikeat, aidot ja arvojen kautta syntyvät teot luovat todellisuuden. meillä on vahvuuksia, joiden avulla voi ratkaista isompiakin ongelmia, meillä on suorastaan velvollisuus siihen. Maailma tarvitsee puhdasta vettä ja ruokaa, parempaa opetusta, rauhaa ja sosiaalisten ongelmien ratkaisukykyä. Suomalaisen yhteiskunnan toimivuus, suomalaisten läheinen luontosuhde ja maailman kärkiluokkaa oleva peruskoulutus eivät ole pelkästään ylpeyden aiheita, vaan oikein käytettyinä myös tehokkaita työkaluja. Lisäksi valtuuskunta halusi painottaa sitä, että kun Suomella on tehtävä, on meillä jokaisella tehtävä. Loppuraportissaan valtuuskunta pyrki antamaan mahdollisimman paljon mahdollisimman konkreettisia esimerkkejä erilaisista tehtävistä ihan jokaiselle isoäidistä yritysjohtajaan. Katso tehtävät osoitteesta Puhdasta vettä ja luomuruokaa Suomeen yhdistyy usein mielikuva alkukantaisuudesta ja puhtaasta, jopa koskemattomasta luonnosta. Ne ovat meille iso vahvuus, mutta meidän tulee huolehtia myös käytännön tasolla, että tämä mielikuva on tosi jatkossakin, Piha vaatii. Pelkkä puhtaus ei kuitenkaan riitä houkuttelemaan. Siihen tulee Pihan mukaan yhdistää muita kiinnostavia asioita kuten esimerkiksi suomalaisten menestys puhtaan veden tuottamisessa. Puhtaus liittyy myös ruokaan. Me voisimme olla suunnannäyttäjiä, jos toteuttaisimme maabrändityöryhmän vision siitä, että vuonna 2030 puolet maataloustuotannostamme on luomua. Järkevät ja tehokkaat tavat tuottaa luomua olisivat osaamista, jota voisimme myydä muuallekin, Piha selittää. Aidot teot rakentavat maineen Tuotteiden ja palveluiden orgaanisuuteen, alkuperään, puhtauteen ja luonnonmukai- suuteen kiinnitetään nykyään enemmän huomiota kuin koskaan aiemmin. Suomalaisten yritysten ei kannata räpiköidä tässä vastaan, vaan uida reippaasti aallonharjalla. Meidän pitää uskoa puhtauden, luonnon ja ympäristön merkitykseen asiakkaiden silmissä ja toimia niin, että me olemme edelläkävijöiden joukossa, Piha pohtii. Hyvää ympäristöimagoa kuten imagoja yleensäkään ei kannata erityisesti tavoitella, vaan oikeat, aidot ja arvojen kautta syntyvät teot luovat todellisuuden. Kyllä maine kiirii, ja teoista voidaan viestiä kiinnostavasti, kun niitä ensin tehdään, Piha vakuuttaa. KIRSI PIHA Kirsi Piha vetää viestinnän konsultointiin keskittyvää viestintätoimistoa Ellun Kanat Oy:tä, joka on erikoistunut vaikuttajaviestintään, työnantajamielikuvaan ja viestinnän strategiseen suunnitteluun. Erityisesti yhteiskuntavastuun ja työnantajamielikuvan näkökulmasta ympäristöön liittyvät asiat yrityksissä ovat tärkeitä. Nykytyönhakija on kiinnostunut siitä, kuinka yritykset toimivat ja kuinka kantavat vastuunsa. Saadakseen parhaat työntekijät itselleen töihin yritys joutuu miettimään asioita monesta eettisestä näkökulmasta, ympäristönäkökulma on yksi keskeisimmistä. 4 EkoAsiaa 3/2011 EkoAsiaa3/2011 5

4 KUMPPANI TEKSTI VIRPI SUIKKI KUVAT MATTI SULANTO Raisio perustettiin myllyn ympärille Raision kaupunkiin vuonna 1939 markkinapaikaksi paikallisten viljelijöiden viljoille. Sittemmin yhtiö on toiminut monella alalla paperikemikaaleista margariinin tuotantoon ja rehuista perunateollisuuteen. Raisio on aina ollut monialakonserni. Nyt viimeisen viiden vuoden aikana olemme selkeämmin keskittyneet B to B -toimintoihin, joka sisältää rehut, rehuvalkuaisen ja bioenergian, sekä terveellisiin ja ekologisiin välipaloihin kuluttajapuolella, kertoo Raision viestintäpäällikkö heidi hirvonen. Kaikki lähtee pellosta Raisiolla on nykyään toimintaa 12 maassa, ja yli 60 % yhtiön työntekijästä työskentelee Isossa-Britanniassa, joka yritysostojen myötä on myös suurin brändituotteiden markkina-alue. dyntämistä briketeiksi. Haemme erilaisia vaihtoehtoja, luettelee Raision ympäristöpäällikkö Maritta Punta. Kehitämme koko ruokaketjua Ekologia, luonnonvarojen säästäminen ja koko ruokaketjun kehittäminen ovat nousseet Raisiossa viime vuosina entistä tärkeämmiksi. Esimerkiksi kun kotieläintuottajille myydään rehua, etsitään heidän kanssaan yhdessä sopivia ruokintaratkaisuja, joissa huomioidaan ensisijaisesti eläinten terveys ja hyvinvointi, mutta samalla myös tuotannon ympäristövaikutukset. Pyrimme yhä enemmän kokonaisvaltaiseen palveluun, jota kuvastaa sekin, että meillä on noin sopimusviljelijää. Sopimusviljelyssä korostuu mm. viljelyneuvonta ja viljelyn ympäristönäkökohdat, Punta kertoo. Raisio on kehittänyt viljelylle suljettu RAISIO ASKELEEN EdELLÄ Raisio on kasvipohjaisen ravinnon erityisosaaja, jonka päätuotteita ovat elintarvikkeet ja niiden terveysvaikutteiset ainesosat sekä rehut. Me suomalaiset tunnemme Elovenan, Benecolin ja monta muuta Raision brändiä, mutta kansainväliseksi monialakonserniksi kasvanut yritys tekee paljon myös biotalouden saralla. Kaikki mitä maahan pannaan, pyritään käyttämään hyödyksi niin, että ne eivät jää kuormittamaan ympäristöä. Olemme viime vuosina luopuneet eri liiketoiminnoista kuten margariiniliiketoiminnasta. Viimeisimmät yritysostot ovat olleet välipalatuotteita valmistavia yhtiöitä Isossa-Britanniassa. Historian aikana on käyty läpi monenlaisia vaiheita, mutta edelleen Raision raaka-ainepohja rakentuu kasvipohjaisuuden ympärille, Hirvonen kuvailee. Tänä päivänä myös erilaiset bioenergiaan liittyvät ratkaisut ovat yhä enemmän Raision toimintaa. Esimerkiksi Neste Oilin kanssa teemme yhteistyötä, jossa kotimaisen rypsiöljyn ylijäämä käytetään uusiutuvan dieselin raaka-aineeksi. Olemme prototyyppisesti testanneet myös kaurankuorijauhon hyö- kierto -järjestelmän, joka sisältää mittarit peltoviljelyn ekotehokkuuden mittaamiseen. Hyvän sadon tuottavassa ja ympäristöä säästävässä peltoviljelyssä kaikki tuotantopanokset hyödynnetään tehokkaasti niin, että ne eivät jää kuormittamaan ympäristöä. Se on meidän tavoitteemme, hän jatkaa. Hiili- ja vesijalanjäljet ensimmäisinä kuluttajatuotteisiin Kuluttajat haluavat yhä enemmän tietoa siitä, missä ja miten heidän ruokansa on tuotettu. Keväällä 2008 Raisio toi markkinoille ensimmäisen tuotteen, jossa oli hiilijalanjälkimerkki. Ekokemin myyntipäällikkö Hannu Petranen ja Raision ympäristöpäällikkö Maritta Punta ovat tyytyväisiä yhteistyöhön. 6 EkoAsiaa 3/2011 EkoAsiaa3/2011 7

5 TEKSTI VIRPI SUIKKI KUVA KIMMO haimi HUILI Huilin nimi valittiin, koska halusimme lehdellä tarjota hengähdystauon aktiiviselle nykypäivän ihmiselle ja mahdollisuuden tutustua kestävän elämäntavan vaihtoehtoihin, saada inspiraatiota ja uusia ajatuksia. YMPÄRISTÖMYÖTÄISTÄ SÄHKÖÄ JA KULTTUURIA ARVOT OHJAAVAT VALINTOJA Sähköyhtiö Kraft&Kultur kannustaa ihmisiä kestävään elämään muun muassa ekoenergialla ja kulttuurilla. Sen asiakaslehti Huili on Suomen ensimmäinen ekologinen lifestyle-lehti ja kaikkea muuta kuin perinteinen. Miksi? Heidi Hirvonen ja Maritta Punta esittelevät Raision brändejä. Se on yksi esimerkki siitä, miten tuotteen vaikutuksia ympäristöön ja ilmastoon pystytään arvioimaan. Meillä oli olemassa jo ennestään kaikki se tieto, mitä merkkiin tarvittiin, joten pääsimme nopeasti liikkeelle, muistelee Punta. Raisiolla on aina mitattu asioita, sillä mittaaminen on keskeistä kaiken kehittämisen kannalta. Sitä, mitä voidaan mitata, voidaan myös parantaa. Meillä on kattavaa laskentaa tuotteiden ympäristökuormituksista pellolta kaupan varastoon saakka, toteaa Hirvonen. Tällä hetkellä Raisiolla on yli 30 tuotetta, joissa on hiilijalanjälkimerkki. Vastaavasti vesijalanjälkimerkin he lanseerasivat keväällä Tietojemme mukaan olimme ensimmäinen yhtiö maailmassa, joka kuluttajatuotteessa laittoi tuotepakkaukseen vesijalanjäljestä kertovan merkin. Vesijalanjäljen laskenta on sen jälkeen kehittynyt paljon, ja siihen on kova kansainvälinen kiinnostus, Hirvonen selittää. Kun julkaisimme ensimmäisen hiilijalanjälkimerkkimme, eivät kuluttajat tienneet, onko grammamäärä paljon vai vähän, koska ei ollut muuta vertailukohtaa, mutta me halusimme tulla sen kanssa esille. Tällaisten merkkien esille tuominen on myös kuluttajien opettamista ja tietoisuuden laajentamista. Meidän tehtävämme on tarjota kuluttajalle vaihtoehtoja, mutta ei syyllistää ketään, Punta pohtii. Terveys, turvallisuus ja ympäristö Raisiolla terveys ja turvallisuus sekä raakaaineissa että tuotteissa tulevat aina ensimmäisinä. Kun ne on varmistettu, on ympäristö tärkeysjärjestyksessä lähes samalla sijalla. Suomalaiset ovat kuluttajina ryhmä, jolla terveellisyys korostuu, ja meillä on aivan loistavat raaka-aineet terveellisiin, ekologisiin tuotteisiin, Hirvonen kiittää. Olemme viime vuosina innovatiivisesti kehittäneet viljaraaka-aineista uudentyyppisiä tuotesovelluksia. Hyvä esimerkki on Elovena-välipalajuoma. Erityisen siitä tekee esimerkiksi se, että se ei vaadi kylmäsäilytystä. Tähän asti ja osittain vieläkin on kylmätila ollut kaupassa arvokkainta tilaa. Nykyään kaupatkin joutuvat miettimään energian kulutustaan, ja se vaikuttaa myös kylmätilan määrään. Tässäkin on uudentyyppistä ajattelua, Punta jatkaa. Jotta meillä on mahdollisuus toimia tulevaisuudessakin, täytyy meidän olla vastuullisia, käyttää luonnonvaroja säästeliäästi ja kehittää uusia tapoja tuottaa ruokaa. Systeemillä, jolla ruokaa on tähän asti tuotettu, ei pystytä tulevaisuudessa ruokkimaan kaikkia väestömäärän kasvaessa edelleen, Hirvonen tietää. Yhteistyöllä vähennetään ympäristökuormitusta Ekokem on hoitanut Raision tehtaan jätehuoltoa kokonaisvaltaisesti vuodesta Sen jälkeen jätehuoltoa on edelleen kehitetty yhdessä ja etsitty hyötykäyttöä erilaisille sivuvirroille. Tämä on nykyään enemmän kuin jätehuoltoa. Olemme saaneet ohjattua erilaisia sivujakeita järkevämpään hyötykäyttöön niin uudelleen käyttöön, materiaalihyötykäyttöön kuin energiahyötykäyttöönkin. Se säästää ympäristöä sekä euroja, kertoo Ekokemin myyntipäällikkö hannu Petranen. Raisio asettaa myös yhteistyökumppaneilleen aikamoisia haasteita omien ympäristötavoitteidensa takia, mutta yhteistyössä on löydetty hyviä ratkaisuja, joita kehitetään edelleen, Punta kertoo. Sara Eklund Kraft&Kultur on yksi Ruotsin suurimmista sähköntoimittajista. Suomessa se on toiminut syksystä 2008 saakka. Yritys on 11 vuotta vanha, ja sen omistaja on norjalainen, suuri ja perinteikäs energiantuottaja Troms Kraft. Kraft&Kulturin visio on alusta saakka ollut se, että me myymme vain uusiutuvaa energiaa ja yhdistämme sen kulttuurin tuottamiseen ja kulttuurituotteiden tarjoamiseen. Tämä on erikoinen yhdistelmä, mutta me ajattelemme, että kulttuuri on aina muuttanut yhteiskuntaa ja sen avulla on nostettu esiin uusia ajatuksia. Me uskomme myös tänä päivänä, että kulttuuri voi olla keino nostaa esiin kestävän elämän sanomaa, kertoo Kraft&Kulturin Suomen toimialajohtaja Sara Eklund. Aikakauslehtiä ja ekologinen tavaratalo Kraft&Kulturin toimintaan kuuluu ydintoiminnan eli sähkönmyynnin lisäksi lehtien tuottamista, oma kirjakustantamo, oma kirjakauppa internetissä ja Eskilstunassa sekä ekologinen tavaratalo internetissä. Näiden lisäksi yritys myy energianoptimointijärjestelmiä. Yritys on toimitusjohtaja Boris Benulicin oma idea. Myös omistaja Troms Kraft oli mukana ideoimassa. Tämä konsepti on ollut rohkea ratkaisu vanhalle ja perinteikkäälle energiayhtiölle, sillä reilu kymmenen vuotta sitten ei ollut tavallista luoda ympäristöystävällisiä konsepteja. Jopa Ruotsissa, jossa on paljon erilaisia konseptiyrityksiä, ei tällaiseen yleisesti uskottu, mutta toisin kävi, kuvailee työstään selvästi innostunut Eklund. Vain uusiutuvaa energiaa Kraft&Kultur erottuu kilpailijoista konseptillaan. Me myymme vain ja ainoastaan uusiutuvaa energiaa, ja meillä on jokaisesta kilowattitunnista alkuperäsertifikaatti, jotta tiedämme mistä sähkö tulee. Se, että uusiutuva energia olisi kalliimpaa, on aika yleinen käsitys, vaikka näin ei tarvitse olla. Meidän sähkömme on kilpailukykyinen myös hinnaltaan, Eklund vakuuttaa. Me uskomme, että nykyajan asiakas vaatii ja tietää paljon. Asiakas tietää, mikä hänelle on tärkeää, ja yhä tavallisemmin kulutusmuoto ja tuote valitaan arvojen perusteella, pohtii Eklund. Asiakaslehti sanansaattajana Huili-lehden ajatuksena on Eklundin mukaan se, että yritys haluaa tarjota lehden, jossa kerrotaan kestävästä elämästä monella eri tavalla. Emme halua syyttää ketään, vaan kestävä elämä voi tarkoittaa hyvin paljon eri asioita. Hyvin erilaiset mielipiteet tulevat esiin lehdessä. Lehden teemaksi on valittu kestävä elämä siksi, että se on osa Kraft&Kulturin arvomaailmaa. Lehti ei myöskään kerro yrityksen ydintoiminnasta, koska yrityksessä uskotaan omaan konseptiin ja tuotteeseen niin paljon, että sitä ei tarvitse mainostaa omassa lehdessä. Kun ihmiset saavat riittävästi tietoa, miettivät he ympäristöä myös energiasioissa, Eklund tietää. Lehdestä on ollut todella mielenkiintoista saada palautetta, ja se on pääsääntöisesti ollut hyvin positiivista. Aiheet, joita olemme nostaneet esiin, ovat olleet erilaisia ja myös provosoivia. Se on vain hyvä, sillä me haluamme herättää keskustelua ja ajatuksia. Toivomme, että keskustelu kestävästä elämästä jatkuu. Se voi tarkoittaa montaa asiaa ja joitakin näistä vaihtoehdoista voi löytää Huili-lehdestä, Eklund lopettaa. 8 EkoAsiaa 3/2011 EkoAsiaa3/2011 9

6 AJANKOHTAISTA TEKSTI AULI WESTERhOLM KUVAT ISTOCKPhOTO AJANKOHTAISTA UUdET VAK-KIRJAT ILMESTYNEET JA VAK-HAKU PÄIVITETTY Ajankohtaiset vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevat säädöskokoelmat ovat taas ilmestyneet. Maantie- ja rautatiekuljetuksia koskevat säädökset julkaistaan omissa kirjoissaan. Ennen päivitettyjä säädöksiä kirjojen johdanto-osassa kerrotaan tärkeimmistä muutoksista ja niiden vaikutuksista. Vaarallisten aineiden tiekuljetusten järjestämisen apuna toimii myös viestintä- ja liikenneministeriön ylläpitämä VAK-haku internetissä, joka myös on jo päivitetty vuoden 2011 säädösten mukaiseksi. Tiekuljetusmääräyksiä koskevia muutoksia esiteltiin Ekoasiaa-lehden numerossa 1/2011. Vaarallisten aineiden kuljetus tiellä 2011 ja Vaarallisten aineiden kuljetus rautatiellä; Häkkinen Anu, Miettinen Seija, Suominen Mari; Edita Publishing Ohjehinta 111 (tiekuljetukset) ja 123 (rautatiekuljetukset) Saatavana kirjakaupoista tai Editan verkkokirjakaupasta edita.fi YMPÄRISTÖNSUOJELULAINSÄÄdÄNTÖ KOKONAISUUdISTUKSEN KOURISSA Uusi teollisuuden ympäristövaikutuksia säätelevä puitedirektiivi on saatettava kansalliseen lainsäädäntöön mennessä. direktiivin mukaan ympäristölupamenettelyssä tulee ottaa entistä enemmän huomioon paras käytettävissä oleva ns. BAT-tekniikka. Uudistuksen myötä BAT-tekniikoita kuvaaviin BREF-asiakirjoihin tullaan liittämään komission esittämänä BAT-päätelmäosio, joka hyväksytään jäsenvaltioita sitovaksi sääntelymenettelyssä ja käännetään yhteisön kaikille kielille. direktiivi tuo monia tiukennuksia erityisesti suurien polttolaitosten minimipäästörajoihin ja muuhun sääntelyyn. Jätteenpolton jo ennestään tiukkoihin päästörajoihin tulee tiukennuksia sementtiuunissa tapahtuvan jätteen rinnakkaispolton NOxpäästöihin. Kaikille toimijoille tulee velvollisuus kartoittaa ja seurata toiminnan vaikutuksia maaperään ja pohjaveteen, jos käytössä on vaarallisia kemikaaleja. direktiivin voimaansaattaminen, valtion tuottavuusohjelma, hanke lupakäytännön yhtenäistämiseksi Suomessa sekä nykyisen ympäristönsuojelulainsäädännön vaikeaselkoisuus ja sirpaleisuus ovat antaneet lähtökohdan koko ympäristölupalainsäädännön uudistamishankkeelle. Hankkeen etenemistä ja lainsäädännön valmistelua voi seurata ympäristöhallinnon verkkosivulla osoitteessa asp?contentid= ENERGIANSÄÄS- TÖÖN LISÄÄ PUHTIA MYÖS JÄTEHUOLLON TOIMIN Komissio julkaisi kesäkuussa luonnoksen energiatehokkuusdirektiivistä. direktiivillä on tarkoitus säätää niistä konkreettisista toimenpiteistä, joilla vuoteen 2020 asetettu 20 %:n energiansäästötavoite saavutetaan. Selvitysten perusteella näyttää siltä, että jäsenmaiden nyt tekemillä toimenpiteillä saavutetaan tavoitteesta vasta puolet. direktiiviluonnoksessa esitetään, että jäsenmaat asettavat tavoitteekseen absoluuttisen energiankulutuksen vuonna 2020 ja laativat sitovan kansallisen energiansäästöohjelman. Yhtenä tehtävänä toimenpiteenä direktiivi esittää kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjärjestelmien voimakasta lisäämistä. Energiatehokkaaksi järjestelmäksi luokiteltaisiin järjestelmä, jossa energiasta vähintään puolet tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla, jätteillä tai sähköntuotannon ohella tuotetulla lämmöllä. Jätteenpolttolaitokset tulisi liittää kaukolämpöverkostoihin. Jätteiden energiahyötykäyttöä edistävän järjestön CEWEPin laskelmien mukaan Euroopan jätteiden energiantuotantopotentiaali on noin 196 TWh, mikä vastaa 6 9 ydinvoimalaitoksen tuottamaa energiaa. Energiatehokkuusdirektiivistä voi lukea lisää verkko-osoitteesta eu/energy/efficiency/eed/eed_en.htm. YHdYSKUNTAJÄTTEET YHTENÄ SUOMEN YMPÄRISTÖNSUOJELUN AVAININdIKAATTORINA Suomen ympäristön mittarit 2011 on julkaistu. Suomen ympäristökeskuksen julkistama katsaus antaa tiiviin yleiskuvan ympäristönsuojelun edistymisestä Suomessa. Katsauksen mukaan monia yksittäisiä ympäristökysymyksiä on saatu entistä paremmin hallintaan, mutta pitkän aikavälin kehitys ei ole vielä kestävällä polulla. Suomalaisia haasteita hyvälle ympäristölle ovat: Pidetään ihmiset ja ekosysteemit terveinä. Pysäytetään elonkirjon kato. Hillitään ilmaston muuttumista. Kohennetaan vesistöjen kuntoa. RUOTSINKIELINEN TUT- KIMUS MAATALOUdEN ONGELMAJÄTEHUOL- LOSTA Kim Segersvärd teki agrologitutkintoonsa liittyen haastattelututkimuksen ruotsinkielisille maanviljelijöille maatalouden ongelmajätteistä. Tutkimuksen mukaan maanviljelijät tunsivat hyvin ongelmajätteisiin liittyvät ohjeet ja hoitivat ongelmajätteet keräyksiin. Yllättävää kuitenkin oli, että osa vastaajista ilmoitti vieläkin polttavansa jäteöljyt ja torjunta-aineiden pakkaukset. Jätteiden pitkäaikainen varastointi maatiloilla on myös edelleen yleistä. Kim Segersvärd sai Ekokemin stipendin vuonna 2008 lopputyönsä tekemiseen. Kim Segersvärd: Problemavfallshantering i det finländska jordbruket. Fallstudie Raseborg Julkaisu on luettavissa verkko-osoitteessa https://publications.theseus.fi/handle/10024/32571 Käytetään luonnonvaroja kestävästi. Kannetaan vastuuta globaalisti ja paikallisesti. TIESITKÖ ETTÄ... Suomen ympäristön mittarit katsaus painottaa, että luonnonvarojen kestämätön kulutus on kaikkien ympäristöongelmien taustalla. Tämän takia esimerkiksi pelkkä siirtyminen fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energiavaroihin ei riitä. Ennen kaikkea tarvitaan energian ja luonnonvarojen kulutuksen vähentämistä. Yhtenä luonnonvarojen kestävän käytön indikaattorina esitetään yhdyskuntajätteen hyödyntäminen. Tavoitteena on, että vuoteen 2016 mennessä 80 % yhdyskuntajätteistä hyödynnettäisiin materiaaleina tai energiana. Nyt julkaistu katsaus perustuu kestävän kehityksen indikaattorityöhön ja ympäristön tilan seurantatietoihin. Esite löytyy ympäristöhallinnon sivuilta kohdasta Suomen ympäristökeskuksen esitteet.... jos Euroopassa kiellettäisiin kokonaan yhdyskuntajätteiden kaatopaikkasijoitus, jätehuollon kasvihuonekaasut vähenisivät 78 miljoonaa CO 2 - ekvivalenttitonnia. Tämä määrä vastaa 1,58 prosenttia Euroopan kokonaispäästöistä vuonna Lähde: Euroopan ympäristökeskuksen EEA:n tiedote EkoAsiaa 3/2011 EkoAsiaa3/

7 TUTKIMUS & KEHITYS TEKSTI VIRPI SUIKKI KUVAT MATTI SULANTO Ympäristöstipendirahastosta jaettiin jälleen mittava summa apurahoja Ekokemin ympäristöstipendirahastosta jaettiin tutkimus- ja opintoapurahoja seitsemään ympäristönhuollon tutkimukseen, yhteensä yli euroa. Kyseessä on toimialan suurin, yrityksen jakama vuosittain toistuva tutkimusavustus Ekokemin 15-vuotispäivänä vuonna 1994 perustetun ympäristöstipendirahaston apurahoja on myönnetty vuosina yhteensä yli miljoona euroa. Tänä vuonna Ekokem järjesti ympäristörahastostipendiensä jakotilaisuuden yhteydessä ensimmäistä kertaa ympäristöseminaarin, jonka teemana olivat ajankohtaiset ympäristöasiat. Stipendiaatit vuonna 2011 Laite- ja systeemitekniikan laboratorio, Åbo Akademi, yhteyshenkilö Ida Rönnlund, KYVykäsJäTe - Kaasutus Ylikriittisessä Vedessä: hyötykäyttöä Jätelietteestä massa- ja paperiteollisuudesta, tutkimushanke, Åbo Akademi, Teknillisen korkeakoulun tukisäätiö ja Aalto-yliopisto, yhdyshenkilö Johanna Laaksonen, Päätöksenteon mallintaminen jätehuollon arvoketjuissa, diplomityö ja siihen liittyvä konferenssiartikkeli, Aalto-yliopisto, Ron Zevenhoven, Vesiliuosten käsittely hiilidioksidin mineralisointiprosesseissa, väitöskirjatyö, Åbo Akademi, Risto Retkin, Bromattujen palonestoaineiden vaikutus jätteiden hyödyntämiseen ja käsittelyyn, pro gradu -työ, Jyväskylän yliopisto, Thomas Kohl, Biojätejalostamot Innovatiivisena Integrointistrategiana Tulevaisuuden Kunnallisissa Yhdistetyn Lämmön ja Sähkön Kaukolämpölaitoksissa, väitöskirjatyö, Aalto-yliopisto, Roope Husgafvel, Uusien teollisiin jäännösvirtoihin pohjautuvien symbioosituotteiden kehittäminen EU-toimintaympäristössä sisältäen tapaustutkimuksia koskien elinkaari- ja kestävyyden johtamista: esteitä vai uusia mahdollisuuksia?, diplomityö, Aalto-yliopisto, Ville Uusitalo, Biokaasun liikennekäytön hiilijalanjälkivaikutukset, väitöskirjatyö, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Suomen ympäristökeskuksen tutkimusinsinööri Tuuli Myllymaa luennoi materiaalikiertojen sulkemisesta ja haitallisten aineiden hallinnasta. 2. Tekniikan tohtori ja johtava asiantuntija Suvi Monni Benviroc Oy:stä kertoi seminaarissa jätteenpoltosta hiilidioksidipäästöjen vähentäjänä. 3. Mika Horttanainen, professori Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta esitelmöi aiheesta Jätteistä uusiutuvaa energiaa. 4. Professori Olli Dahl Aalto-yliopistosta puolestaan pohjusti asiaa teollisuuden jätevesien käsittelystä ja suljetuista kierroista. 5. Kuvassa stipendiaatit (vas.) Johanna Laaksonen, Ron Zevenhoven, Ekokemin toimitusjohtaja Timo Piekkari, Ville Uusitalo, Risto Retkin ja Ida Rönnlund. 12 EkoAsiaa 3/2011 EkoAsiaa3/

8 KUMPPANI TEKSTI VIRPI SUIKKI KUVA MATTI SULANTO AVILON OY Yritys perustettiin syksyllä Tuotannollinen toiminta käynnistyi vuoden 2011 alussa. Tuotantolaitokset sijaitsevat Valkeakoskella. Yritys on Pohjoismaiden ainoa viskoosikuidun valmistaja. Omaa henkilöstöä on 145 henkilöä, jonka lisäksi tehtaalla on 70 henkilöä töissä ulkoistetuissa toiminnoissa. Tuotantokapasiteetti on tonnia vuodessa. Yritys on keskittynyt erikoistuotteisiin ja teknologioihin. Avilon Oy:n liiketoimintaan kuuluuvat viskoosikuidun valmistaminen sekä teknologian ja uusien tuoteratkaisujen kehittäminen. Kuitupuolella olemme keskittyneet erikoiskuituihin. Toisaalta kehitämme myös uutta teknologiaa, jota myymme muille viskoosikuidun valmistajille. Kilpailijoistamme erotumme nimenomaan alan teknologian kehittäjänä, kertoo Avilonin toimitusjohtaja heikki hassi. Asiakkaamme ovat joko langan- tai kuitukankaantekijöitä. Molemmilla näistä erikoissovelluksemme päätyvät teknisiin tekstiileihin kuten palonsuojatekstiileihin. Kuitukankaissa teknisten tekstiilien kirjo on laaja alkaen yksinkertaisista kosteuspyyhkeistä erittäin vaativiin suodattimiin ja hygieniasovelluksiin, Hassi jatkaa. Me haluamme huolehtia niistä asioista, jotka kuuluvat hyvään ympäristöprofiiliin. liittyvillä teknologioilla on kasvava rooli. Me voimme toteuttaa ympäristöstrategiaamme laajemminkin tuotteidemme avulla. Toimimme alueella, jossa uusiutuvista luonnonvaroista valmistetaan tuotteita, jotka korvaavat lisääntyvässä määrin sekä puuvillaa että öljyyn perustuvia synteettisiä kuituja. Puuvillan kasvattamiseen liittyy hankaluuksia kuten erittäin suuri viljelysmaan käyttö ja kastelun tarve sekä humanitäärisiä ongelmia, kuten lapsityövoiman käyttöä, Hassi tietää. Yli puolet kaikista tekstiilikuiduista on öljypohjaisia. Niiden valmistamiseen tuo ongelmia sekä öljyn hinnan nousu että muut taloudelliset rasitteet kuten hiilidioksidiveron kaltaiset konseptit. Liiketoimintamme perustuu siihen, että yhteiskunta globaalistikin on siirtymässä kohti kestävämpiä ratkaisuja, hän jatkaa. Ongelmia ratkotaan yhdessä Keskeistä Avilonin ja Ekokemin yhteistyössä on jätehuolto, johon kuuluu normaaliin tuotantotoimintaan liittyvä jätehuolto sekä vanhan kaatopaikan sulkeminen ja siihen liittyvien suotovesien käsittely. Jätehuoltoon olemme kehittäneet yhdessä esimerkiksi lietteenkäsittelytekniikan, joka on räätälöity täysin tähän tuotantolaitokseen, kertoo Ekokemin tuoteryhmäpäällikkö Teuvo Kulmala. Jätehuollon lisäksi yhteistyötä tehdään teollisuustontin puhdistamisessa. Jos emme olisi yhdessä keksineet hyvää ratkaisua tontin puhdistamiseen ostamisvaiheessa, ei tämä tehdas olisi voinut käynnistyä. Yrityskaupan yhteydessä tontin mahdolliset ympäristöongelmat määriteltiin hyvin tarkasti ja niiden vastuut kohdistettiin. Toivon, että voimme tällä tavalla olla pilot-hanke, koska vanhojen tehdasalueiden omistajavaihdokset ovat erittäin hankalia nyt ja tulevaisuudessa ellei kehitetä hyvää ratkaisua myös ympäristövastuisiin, Hassi pohtii. Ekokemin tuoteryhmäpäällikkö Teuvo Kulmala (vas.) ja Avilonin toimitusjohtaja Heikki Hassi pohtivat yhdessä hyviä ratkaisuja. AVILON OY USKOO UUSIUTUVAAN LUONNONVARAAN JA TEKNOLOGIAAN Viskoosikuitua selluloosasta on osattu valmistaa noin sadan vuoden ajan. Valkeakoskella Säteri Oy:n tuotantolaitokset tekivät sitä jo sotien jälkeen, ja Avilon Oy jatkaa perinnettä samalla teollisuustontilla, mutta uudella ja vihreämmällä teknologialla. Vanhaan prosessiin uutta teknologiaa Viskoosikuitu valmistetaan puusellusta, joka käsitellään ensin kirkkaaksi viskoosikiisseliksi. Tästä liuoksesta kehrätään kuituja pienistä rei istä suuttimien läpi. Kuidut ovat ohuita, muutaman kymmenen mikrometrin paksuisia. Sen jälkeen kuidut jälkikäsitellään, kuivataan ja leikataan sopivan mittaisiksi pätkiksi. Teknologian perusratkaisu on noin sata vuotta vanha, ja siihen sisältyy hankalia kemikaaleja, joista me haluamme päästä eroon. Olemmekin parhaillaan kehittämässä uudenlaista prosessia, jossa päästään eroon erityisesti rikkihiilestä, Hassi paljastaa. Kasvumahdollisuus uusiutuvassa luonnonvarassa Avilonin markkinoiden pääpaino on Euroopassa ja Yhdysvalloissa, mutta myös Aasiassa on asiakkaita. Hassin mukaan selluloosapohjaisten tuotteiden kuten viskoosikuidun kysyntä on hyvässä kasvussa. Kysyntää lisäävät niinkin isot asiat kuin siirtyminen vähitellen kohti biotaloutta, jossa uusiutuvilla luonnonvaroilla, niistä tehdyillä tuotteilla ja niiden valmistamiseen Maineen pitää perustua tosiasioihin Ympäristötavoitteissa Avilonilla on kahdenlaisia tavoitteita: oman teollisen toiminnan ympäristötavoitteet ja koko alan kehittäminen. Omassa tuotannossaan he noudattavat standardeja kuten ISO 9001 ja ISO sekä hyviä toimintatapoja. Tällä tehdasalueella ihmiset ovat tottuneet toimimaan huolellisesti, ja se näkyy koko henkilökunnan suhtautumisessa työturvallisuuteen ja ympäristöasioihin, Hassi kiittelee. Yrityksen hyvä ympäristöimago on nykyään tärkeä alalla kuin alalla, mutta on maine mikä hyvänsä, on sen syytä perustua tosiasioihin. Emme halua ylikorostaa ympäristöimagoamme, mutta me haluamme huolehtia niistä asioista, jotka kuuluvat hyvään ympäristöprofiiliin, hän vakuuttaa. Meidän täytyy pystyä luottamaan myös kumppaneidemme maineeseen, ja Ekokemin kanssa meillä on sellainen liiketoimintasuhde, että emme missään nimessä halua tuottaa yllätystä toisillemme. Tärkeää on, että kumppani on kaikki ympäristövaatimukset täyttävä, Hassi perustelee. Metsäteollisuudella uusia mahdollisuuksia Hassi toivoo, että Avilon voisi olla esimerkkinä metsävaroihin perustuvan teollisuuden uudistumismahdollisuuksista. Uskon, että vähitellen siirrymme fossiilivetoisesta talousmallista uusiutuviin luonnonvaroihin perustuviin biotalousmalleihin. Siinä on niin paljon tehtävää, että se ei tule olemaan äkillinen vallankumous, vaan kehitystrendi. Metsävarojen käytön monipuolistamisella on suuri tilaus maailmanmarkkinoilla. Uusia teollisia toimijoita tarvitaan Suomeen lisää, jotta merkittävästä uusiutuvasta luonnonvarasta, joka meillä on ja joka on hyvin hoidettu, pystyttäisiin jatkossakin tuottamaan hyvinvointia ja elintasoa Suomeen, hän vakuuttaa. 14 EkoAsiaa 3/2011 EkoAsiaa3/

9 KUMPPANI TEKSTI JA KUVAT VESA TOIVANEN ENERGIANTUOTANNON TEKNOLOGIAA YMPÄRISTÖÄ KUNNIOITTAEN Varkauden Pirtinvirran rannalla suunnitellaan sananmukaisesti suuria. Foster Wheeler Energia Oy on maailmanlaajuisen Foster Wheeler -konsernin energiateknologiatuotteiden ja tuotekehityksen terävin kärki. Kattilateknologian huippuosaajat suunnittelevat Varkaudessa entistä tehokkaampaa ja samalla myös luontoystävällisempää energian tuotantoa. Foster Wheelerillä ja Ekokemillä tekniikka pelaa, hymyilevät Aarne Kolehmainen ja Jari-Pekka Karvonen. Foster Wheeler Energia on omalta osaltaan valmis ilmastotavoitteisiin. Yleinen mielipide tiedostaa ydinvoimaloiden riskit. Saksan päätös sulkea viimeinenkin ydinvoimalansa vuoteen 2022 mennessä lisää tarvetta uusille voimalaitoksille. Ilmastotavoitteet tekevät uusien voimalaitosten suunnitteluprojekteista haasteellisia. Toimitusjohtaja Tomas Harju-Jeantyn mukaan Foster Wheeler Energia on omalta osaltaan valmis ilmastotavoitteisiin. Yhtiön uusin kiertopetitekniikka soveltuu hiilidioksidin talteenottoon ja aiempaa vaativimpien uusiutuvien energialähteiden tehokkaaseen hyödyntämiseen. Heinäkuussa Varkaudessa kerrottiin yhtiön historian suurimmasta tilauksesta. Se käsittää neljä 550 megawatin kiertopetikattilaa. Ne suunnitellaan Koreaan rakennettavaan, vihreitä arvoja edustavaan energiapuistoon. Tilauksen arvioidaan tuovan työtä noin 200 henkilötyövuoden verran. Kattilan suunnittelu, valmistus ja asennus kestää useita vuosia. Tänä vuonna Foster Wheeler Energia Oy toteuttaa kattilalaitosprojekteja lisäksi Tsekissä, Chilessä, Puolassa Venäjällä, Espanjassa, Suomessa, Ruotsissa ja Intiassa. Kattila riippuu ilmassa Varkaudessa suunnitellut kattilat asennetaan riippumaan ilmaan. Näin suuren metallikappaleen lämpölaajeneminen on helpompi hallita. Entisestään kehittyvä teknologia ja asiakaslähtöinen toiminta-ajatus ovat kasvattaneet yhtiön Service-liiketoimintaa. Yhtiön kattavaan huoltopalveluun kuuluu esimerkiksi voimalaitoskattiloiden kannatustankojen ja kireyden säätöpalvelu. Tuoreen asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan asiakkaat olivat erityisen tyytyväisiä FWEOY:n osaamiseen ja työn laatuun. Perinteenä uudistuminen Varkauden keskustassa sijaitsevalla Foster Wheeler Energia Oy:n tehdasalueella on pitkä historia. Paikalla rakennettiin laivoja ja niiden höyrykattiloita jo 1800-luvulla. Paul Wahl&Co:ta seurasi Alhström ja edelleen Foster Wheeler. Viimeiset merkittävät höyrylaivatilaukset Varkaudessa liittyvät sotakorvaustarkoituksiin. Varkaudessa sijaitsee myös Foster Wheeler Energia Oy:n ja Andritz Oy:n yhdessä omistama kattiloiden paineosia valmista- va yksikkö, Warkaus Works Oy. Valtavissa konepajahalleissa työskentelee yhteensä noin 100 työntekijää. Kattilaelementtejä hitsaavat tarkoitukseen suunnitellut hitsausautomaatit. Niiden tekniset ratkaisut ovat salaisia. Kuvaaminen tehdashalleissa on ymmärrettävästi kielletty. Yhdessä luonnon parhaaksi Tehdasalueen jätehuollon kokonaispalvelusta vastaa Ekokem. Teollisuuden koneenosien ja materiaalien pakkauksista syntyy huomattava määrä puhdasta energiajätettä, omasta ruokalasta biojätettä, konepajoilta vaarallista jätettä ja Foster Wheeler Energia Oy:n suunnitteluprojekteista tietosuojapaperia. Toimimme Ekokemin kanssa puhtaamman maailman puolesta, Foster Wheeler Energia Oy:n kiinteistöpäällikkö Aarne Kolehmainen kiteyttää. Pienemmät päästöt Energiatuotannon uudet ratkaisut vähentävät ilmaston kuormitusta. Foster Wheeler Energia Oy:n kehittämät sekapolttotekniikat ja happipoltto säästävät luontoa. Happipoltossa palaminen tapahtuu kierrätetyssä savukaasussa, johon lisätään happea. Menetelmässä vapautuva hiilidioksidi on suuren pitoisuutensa ansiosta edullisempaa kerätä talteen. Tulevaisuuden energiapolttoaineiden käytössä Foster Wheeler on niin ikään edelläkävijä koko maailmassa. Vaikeasti poltettavat agrobiomassat ja perinteinen kivihiili pystytään Foster Wheelerin energiaosaamisella hyödyntämään tehokkaammin ja huomattavan paljon vanhaa teknologiaa pienemmin hiilidioksidipäästöin. Koneenosien ja materiaalien pakkauksista kertyvä puhdas energiajae kerätään Varkaudessa ruostumattomiin keräysastioihin. 16 EkoAsiaa 3/2011 EkoAsiaa3/

10 KUMPPANI TEKSTI KATI SAVELA KUVA KIMMO BRANdT TUOTEUUTISET TEKSTI VIRPI SUIKKI KUVAT MATTI SULANTO FSP VAALII EKOLOGISEN TOIMINNAN MAINETTAAN Ympäristövastuullisuus on FSP:n ja sen yhteistyökumppanin Ekokemin toiminnan lähtökohta. Pelisäännöt ovat tulleet tutuiksi vuosien yhteistyön aikana. VARASTORATKAISUJA VAARALLISILLE JÄTTEILLE Ekokem tarjoaa ratkaisuja erilaisiin jätteiden varastointitarpeisiin niin suuriin kuin pieniin. FSP Finnish Steel Painting Oy valitsi Ekokemin reilut seitsemän vuotta sitten vaarallisten jätteidensä käsittelijäksi. Tärkeä kriteeri kumppanin valinnalle oli ympäristövastuullisuus, mutta luotettavuus muussakin toiminnassa on tärkeää. Ekokemin tavoin FSP:n keskeinen toimintaa ohjaava periaate on kestävä kehitys. Ympäristövastuullinen yritystoiminta vaikuttaa ostopäätöksiin metalli- ja telakka-alalla, jonka myötä kestävän kehityksen periaatteet ohjaavat toimintaamme. Käytämme saasteettomia työmenetelmiä, kierrätämme ja varastoimme turvallisesti, FSP:n markkinointipäällikkö Sanna Leino kertoo. Turhaa jätteen syntymistä pyritään vähentämään. Työntekijöitä opastetaan esimerkiksi välttämään maalin tuhlausta. Oppi on mennyt hyvin perille. FSP:n FSP FINNISH STEEL PAINTING OY Yksi Euroopan suurimpia pintakäsittelyalan yrityksiä. Pintakäsittelee koneet, laitteet, laivat, sillat, varastosäiliöt, teräsrakenteet ja porauslautat avaimet käteen -periaatteella. Konsultoi laatu- ja ympäristöraportoinnista. Henkilöstöä yli 300. Liikevaihto 30 miljoonaa euroa (2010). Lähes 40 toimipaikkaa ympäri Suomen. Pääkonttori Söderkullassa, tytäryhtiöt Puolassa ja Virossa. toiminta on sertifioitu laatu-, ympäristöja työturvallisuus- ja terveysstandardien mukaisesti, ja yritys edellyttää, että sen yhteistyökumppanit noudattavat samoja standardeja. Meillä on raportointivelvollisuus noin 20 laitokselta. Ilmoitamme jätteen laadun mukaan eri tahoille vuosittain jätteiden laadun, määrän, hakuajankohdan ja hyötykäyttökoodit, Leino sanoo. Ympäristövastuun kantaminen on molemmille yrityksille arvokasta, tunnollisuutta ja pitkäjänteisyyttä vaativaa toimintaa, jonka päämääränä on tyytyväinen ja luottavainen asiakas. Ekokem hakee tyhjennettävät kontit säännöllisesti FSP:n lähes 40 toimipaikasta ympäri Suomen. Jos jotakin jätettä kertyy tavallista vähemmän tai enemmän, sen noutamisesta sovitaan erikseen. FSP:ltä lähtee jätteenkäsittelyyn maalijätteiden lisäksi muun muassa aerosoleja, maalipölyä, liuottimia, liimaa, lakkoja ja happoja. Jätteenkuljetus hoidetaan Ekokemin paikallisten toimipisteiden kautta. Kun auto on saanut täyden kuorman usean asiakkaan jätteistä, se ajaa ne käsiteltäviksi ja hyödynnettäviksi Riihimäelle. Kumpikin yritys huolehtii logistiikkansa ympäristöystävällisyydestä muutenkin. Yhteisten asiakkaiden jätteet noudetaan samalla kertaa yhdestä toimipaikasta aina kun mahdollista. Se on ekologisuutta korostava viesti myös asiakkaille.ympäristövastuullisuus on FSP:n ja sen yhteistyö-kumppanin Ekokemin toiminnan lähtökohta. Pelisäännöt ovat tulleet tutuiksi vuosien yhteistyön aikana. Sanna Leino, Ekokemin Mauri Kiema ja Jouni Kulmala tarkastavat, että vaarallisen jäteastian merkinnät ovat kunnossa. Asiakkaallamme oli normaalia vaarallisen jätteen varastokonttia suurempi tarve varastointiin, ja vaihtoehtona oli käytännössä rakentaa kiinteä varasto tai siirrettävä konttivarasto, kertoo Ekokemin tuotepäällikkö Jyrki Malinen. Asiakas päätyi Ekokemin toimittamaan yhdistelmäkonttivarastoon, koska siinä on ns. siirtämisvalmius. Mikäli myöhemmin tulee tarve siirtää varastoa, se onnistuu. Ratkaisu oli myös kustannustehokkaampi verrattuna varastorakennukseen, ja se saatiin valmiiksi nopeammin. YHdISTELMÄKONTTIVARASTO: 8 x 8 m kauttaaltaan lämpöeristetty sisältää eriytetyn, ATEX-hyväksytyn palavien nesteiden ja kaasujen osaston, noin 2 x 8 m värin voi valita RAL-värikartasta Asiakkaan toiveesta konttiin toimitettiin myös erillinen lisäkate, jotta konttivarastosta saatiin harjakattoinen, Malinen jatkaa. Yhdistelmäkonttivarastojen lisäksi Ekokem tarjoaa normaalikokoisia varastokontteja, joiden perusvarustukseen kuuluvat valaistus (ATEX-hyväksytyissä EX-hyväksytty), kokosivun aukeavat neljä- tai useampilehtiset ovet käyntiovella sekä lattiapinnan alapuolinen valuma-allas. Kontin varustelu täyttää kaikki nykyisin vaadittavat standardit sekä lainsäädännön. Olemme kehittäneet kontteihin järjestelmän, jolla on mahdollista hoitaa niin koneellinen ilmanvaihto, lämmitys, jäähdytys kuin ilmankuivauskin. Kontteihin on saatavissa myös automaattinen sammutusjärjestelmä, Malinen luettelee. Kerromme mielellämme lisää tuotteistamme. Ota yhteyttä! Ekokem tuotepäällikkö Jyrki Malinen puh sköter i Finland om detaljhandeln av alkoholdrycker till konsumentkunder och företag betjänar i 344 butiker och 117 beställningsservicepunkter öppnar år 2011 ytterligare fem nya butiker sysselsätter cirka personer inledde sin verksamhet den 5 april år 1932 kl. 10 efter att riksdagen upphävt förbudslagen. 18 EkoAsiaa 3/2011 EkoAsiaa3/

11 AKTUELL AKTUELL TEKST AULI WESTERhOLM BILd ISTOCKPhOTO de NYA VAK-BÖCKERNA HAR UTKOMMIT OCH VAK-SÖKNINGEN HAR UPPdATERATS MILJÖVÅRdSLAGSTIFTNINGEN I TOTALREVIdERINGENS GREPP det nya ramdirektivet, som reglerar industrins miljöpåverkan, skall implementeras i den nationella lagstiftningen före den Enligt direktivet skall i miljötillståndsförfarandet den bästa tillgängliga s.k. BAT-tekniken beaktas mer än tidigare. I och med reformen kommer man på kommissionens framställan att till BREF-dokument, som beskriver BATtekniker, foga en BAT-slutsatsdel, som godkänns som bindande för medlemsländerna vid regleringsförfarandet och översätts till unionens alla språk. direktivet medför många skärpningar, speciellt för de stora förbränningsanläggningarnas minimiutsläppsgränser och annan reglering. För avfallsförbränningens redan tidigare stränga utsläppsgränser blir Aktuella författningssamlingar om transport av farliga ämnen har åter utkommit. Författningarna om transporter på väg och järnväg publiceras i respektive egna böcker. I böckernas inledningsdel, före de uppdaterade författningarna, redogörs för de viktigaste förändringarna och deras effekter. Som hjälp för att ordna vägtransporterna av farliga ämnen fungerar även den av kommunikationsministeriet upprätthållna VAK-sökningen på Internet, som också har uppdaterats i enlighet med 2011 års författningar. Ändringarna av vägtransportbestämmelserna presenterades i nummer 1/2011 av tidskriften Ekoasiaa. Vaarallisten aineiden kuljetus tiellä 2011 och Vaarallisten aineiden kuljetus rautatiellä; Häkkinen Anu, Miettinen Seija, Suominen Mari; Edita Publishing Riktpris 111 (vägtransporter) och 123 (järnvägstransporter) Tillgängliga i bokhandlarna eller i Editas e-bokhandel VAK- sökning 2011: det skärpningar för NOx-utsläpp från parallellförbränning av avfall i cementugn. Alla aktörer påförs en skyldighet att kartlägga och följa effekterna av verksamheten på mark och grundvatten om farliga kemikalier är i bruk. direktivets ikraftträdande, statens produktivitetsprogram, projektet för att förenhetliga tillståndspraxis i Finland, samt den nuvarande svårtolkade och splittrade miljövårdslagstiftningen, har gett en utgångspunkt för projektet för att reformera hela miljötillståndslagstiftningen. Projektets framskridande och beredningen av lagstiftningen kan följas på miljöförvaltningens webbsida på adressen asp?contentid= MERA KRAFT I ENER- GIBESPARINGEN ÄVEN VIA ÅTGÄRdER I AVFALLSHANTERINGEN Kommissionen publicerade i juni ett utkast av energieffektivitetsdirektivet. Avsikten med direktivet är, att lagstifta om de konkreta åtgärder genom vilka den fastställda energisparmålsättningen på 20 % fram till år 2020 uppnås. På basen av utredningarna verkar det som att man, med de åtgärder som medlemsländerna nu vidtagit, uppnår endast hälften av målsättningen. I direktivutkastet framställs, att medlemsländerna ställer som sitt mål en absolut energiförbrukning år 2020 och utarbetar ett bindande nationellt energisparprogram. Som en åtgärd att vidta framställer direktivet en kraftig ökning av fjärrvärme och fjärrkylningssystem. Ett system skulle klassificeras som energieffektivt om minst hälften av energin produceras med förnyelsebara bränslen, avfall eller värme producerad vid sidan av elproduktion. Avfallsförbränningsverk borde anslutas till fjärrvärmenätverk. Enligt kalkyler av CEWEP, en organisation som främjar energiåtervinning av avfall, är energiproduktionspotentialen hos Europas avfall cirka 196 TWh, vilket motsvarar energin producerad av 6 9 kärnkraftverk. Om energidirektivet kan man läsa mera på webbadressen energy/efficiency/eed/eed_en.htm. det KOMMUNALA AVFALLET SOM EN NYCKELFAKTOR I FINLANdS MILJÖVÅRd Mätarna för miljön i Finland har publicerats. den av Finlands miljöcentral offentliggjorda översikten ger en koncis överblick av hur miljövården har fortskridit i Finland. Enligt översikten har man fått många enskilda miljöfrågor bättre under kontroll än tidigare, men den långsiktiga utvecklingen är ännu inte på hållbar väg. Finländska utmaningar för en god miljö är: Att bevara människor och ekosystem friska. Att stoppa minskningen av den levande mångfalden. Att begränsa klimatförändringen. EN SVENSKSPROKIG UNdERSÖKNING AV LANTBRUKET PROBLEM- AVFALLSHANTERING Kim Segersvärd gjorde, i anslutning till sin agrologexamen, en enkätundersökning med svenskspråkiga jordbrukare om lantbrukets problemavfall. Enligt undersökningen kände jordbrukarna väl till anvisningarna för problemavfall och skötte om att problemavfallet kom till insamlingarna. Överraskande var dock, att en del av de svarande angav, att de fortfarande bränner spilloljorna och bekämpningsmedelsförpackningarna. Långvarig lagring av avfallet på lantbruken är också fortfarande allmänt. Kim Segersvärd fick Ekokems stipendium år 2008 för att göra sitt examensarbete. Kim Segersvärd: Problemavfallshantering i det finländska jordbruket. Fallstudie Raseborg Publikationen finns att läsa på webbadressen: https://publications.theseus.fi/ handle/10024/32571 Att förbättra vattendragens tillstånd. Att använda naturresurserna hållbart. Att ta ansvar globalt och lokalt. Översikten Finländska mätare år 2011 betonar, att en icke hållbar användning av naturresurserna ligger i bakgrunden till alla miljöproblem. därför räcker inte enbart en övergång från fossila bränslen till förnyelsebara energiresurser. Framför allt behövs en minskning av förbrukningen av energi och naturresurser. Som en indikator för hållbar användning av naturresurserna presenteras återvinning av kommunalt avfall. Målsättningen är, att VISSTE du ATT... senast år 2016 återvinna 80 % av det kommunala avfallet som material eller energi. den nu publicerade översikten baserar sig på ett indikatorarbete för hållbar utveckling och uppföljningsuppgifter om miljöns tillstånd. Broschyren finns på miljöförvaltningens webbsidor under punkten Finlands miljöcentrals broschyrer (Suomen ympäristökeskuksen esitteet).... om man i Europa helt skulle förbjuda deponering av kommunalt avfall, så skulle avfallshanteringens växthusgaser minska med 78 miljoner CO 2 - ekvivalentton. denna mängd motsvarar 1,58 procent av Europas totalutsläpp år Källa: Europeiska miljöbyråns EEA:s meddelande EkoAsiaa 3/2011 EkoAsiaa3/

12 EKOKEM NOUTAA ÖLJYSI Ekokem järjestää ja ylläpitää ympäristöministeriön toimeksiannosta käytettyjen voiteluöljyjen keräysjärjestelmää Suomessa. Teollisuuden kirkkaista hydrauliikka- ym. öljyistä valmistetaan ketjuvoiteluöljyjä, mustat jäteöljyt käsitellään regenerointilaitoksella ja palautetaan perusöljynä voiteluaineteollisuuden käyttöön. 1. Ahvenanmaa/Åland Puh. (018) Varsinais-Suomi Puh Pääkaupunkiseutu/Kymi Puh Satakunta Puh Keski-Suomi Puh EKOKEMIN OHJEET Ekokem julkaisee ohjeita ongelmallisten jätteiden tuottajille ja alan yritysten käyttöön, jotta työskentely näiden aineiden parissa sujuisi turvallisesti ja viranomaismääräykset huomioiden. Ohjeet on tarkoitettu alan yritysten, oppilaitosten ja yksityisten henkilöiden käyttöön. Voit tilata ohjeita omaan tai organisaatiosi käyttöön (max. 300 kpl/ esite) veloituksetta. TILAA OHJEITA: > julkaisut > jätealan ohjeet 6. Itä-Suomi Puh Pohjanmaa Puh Keskimaa Puh Pohjois-Suomi Puh LISÄTIETOJA ÖLJYNKERÄYKSESTÄ: Ekokem Oy Ab Puh VOIMASSA OLEVA OHJEIdEN LUETTELO: 3/10 Onks tietoo? 2/10 Pilaantuneen maaperän kunnostus 1/10 Jätteet hyötykäyttöön 6/09 Förbrukade smörjoljors A & Ö 5/09 Työturvallisuus ongelmajätehuollossa 4/09 Luettelo yleisimmistä jätteistä ja ongelmajätteistä 3/09 Kodin ongelmajätteet 2/09 Käytettyjen voiteluöljyjen A & Ö 1/09 Älä päästä haitallista ainetta viemäriin 9/08 Hälsovårdens problemavfall 8/08 Arbetarskyddet vid problemavfallshantering 6/08 Ongelmajätteiden kuljettaminen 5/08 Autoalan ongelmajätteet 4/08 Terveydenhuollon ongelmajätteet 3/08 Maanalaista työtä ympäristön hyväksi 2/08 Hemmets problemavfall 3/07 Ongelmajatteiden pakkaaminen 3/06 Toiminko oikein? 2/06 Kaatopaikalle sijoittaminen 1/06 Ympäristöjärjestelmät ja ongelmajätehuolto 12/05 Laboratorio- ja pienkemikaalijätteet 11/05 Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu turvallisesti hyötykäyttöön 10/05 Sortering av problemavfall 9/05 Transport av problemavfall 8/05 Märkning av problemavfall 4/05 Ongelmajätteiden lajittelu 2/05 Ongelmajätteiden merkitseminen 4/04 Ongelmajätteiden varastointi 9/02 Problemavfallsförteckning PERUSKURSSI 2 PV RIIHIMÄELLÄ Peruskurssi on kattava perustietopaketti haitallisista ja vaarallisista jätteistä ja niihin liittyvistä vastuu- ja turvallisuuskysymyksistä. Kurssi sisältää käytännön harjoituksen. Kurssimaksu alv sisältää kurssiaineiston, suojahaalarin, majoituksen 2 hh sekä ateriat ja kuljetukset kurssin aikana. Antaa perustietoa vaarallisista jätteistä ja niihin liittyvistä laeista ja asetuksista sekä vastuu- ja turvallisuusseikoista. Antaa valmiuksia vaarallisten jätteiden vastaanottamiseen, lajitteluun, pakkaamiseen ja merkitsemiseen sekä kuljetusten järjestämiseen. Opastaa, kuinka oikein järjestetty jätteiden vastaanotto voi vähentää käsittelystä aiheutuvia kustannuksia. Antaa valmiuksia tiedottaa edelleen alan perustietoa. KURSSIPÄIVÄ 2011 Kotka Pieksämäki Turku Oulu 8.2. Raahe Joensuu Alahärmä Jyväskylä Imatra Rovanimi Turku Kurssi on tiivis, käytännöllinen tietopaketti vaativan jätehuollon käytännön tehtäviin. Kurssipäivät järjestetään Ekokemin aluepisteissä. Kurssimaksu alv, sisältää kurssiaineiston ja ateriat kurssin aikana. Antaa perustietoa vaarallisista jätteistä ja niihin liittyvistä laeista ja asetuksista sekä vastuu- ja turvallisuusseikoista. Antaa valmiuksia vaarallisisten jätteiden vastaanottamiseen, lajitteluun, pakkaamiseen ja merkitsemiseen sekä kuljetusten järjestämiseen. KURSSIPÄIVÄ 2 RIIHIMÄELLÄ Kurssimaksu alv, sisältää kurssiaineiston ja ateriat kurssin aikana. Perehdyttää vaarallisten aineiden hallintaan. Esittelee uusimpia kierrätykseen ja hyötykäyttöön liittyviä jätehuoltoratkaisuja. Antaa perustietoa pilaantuneiden maiden käsittelystä sekä kaatopaikalle sijoittamisesta. PÄIVITYSKURSSI 2 PV RIIHIMÄELLÄ Päivityskurssilla käsitellään vaativan jätehuollon aiheita, joiden parissa on tapahtunut merkittävää kehitystä parin viime vuoden aikana. Kurssi on suunniteltu asiakkaillemme, jotka toteuttavat ja valvovat jätehuoltoa, joille ala on tuttu ja jotka ovat mahdollisesti käyneet peruskurssilla pari vuotta aiemmin. Kurssimaksu alv sisältää kurssiaineiston, majoituksen 2 hh sekä ateriat ja kuljetukset kurssin aikana. Perehdyttää jätehuoltoa (vaaralliset jätteet) koskevan lainsäädännön ajankohtaisiin aiheisiin. Esittelee uusimpia hyötykäyttö- ja jätehuoltoratkaisuja ja alan palvelumalleja. Esittelee toimintamalleja vaarallisten ja haitallisten aineiden onnettomuustapauksissa ja onnettomuustapauksien hoidossa. Kurssin yksittäisiä aiheita ovat mm. AdR/VAK- sekä ATEX-säädökset. TYÖKURSSI 2 PV RIIHIMÄELLÄ Kurssi on suunnattu erityisesti jätehuollon käytännön tehtävissä työskenteleville. Kurssi painottuu työtehtävien harjoitteluun. Kurssi sopii mainiosti niille, jotka ovat käyneet peruskurssin ja tarvitsevat lisäosaamista käytännön tehtävistä. Kurssilla harjoitellaan vaativan jätehuollon tehtäväkentällä tarvittavia lajittelu- ja pakkaamistaitoja sekä asiakirjojen täyttöä. Kurssimaksu on alv sisältää kurssiaineiston, suojahaalarin, majoituksen 2 hh sekä ateriat ja kuljetukset kurssin aikana. KURSSIT 2011/2012 KÄYTÄNNÖN KURSSIPÄIVÄ 2012 Kokkola Kurssi on suunnattu erityisesti jätehuollon käytännön tehtävissä työskenteleville. Kurssi painottuu työtehtävien harjoitteluun. Kurssi sopii mainiosti niille, jotka ovat käyneet peruskurssin/kurssipäivän tai tarvitsevat lisäosaamista käytäntöön. Kurssimaksu alv, sisältää kurssiaineiston ja ateriat kurssin aikana. LABORATORION VAATIVA JÄTEHUOLTOKURSSI 2 PV AEL:SSÄ Laboratorion jäte-erät koostuvat monista erilaisista jätteistä. Pienetkin jäte-erät täytyy käsitellä oikein. Oma turvallisuutesi on suoraan riippuvainen jätetyypin mukaisesta, oikeasta työskentely-, pakkaamis- ja varastointitavasta. Ekokem toteuttaa koulutuksen yhteistyössä AEL:n kanssa. Kurssi on tarkoitettu tutkimus- ja analyysilaboratorioissa, apteekeissa sekä laboratorioalan oppilaitoksissa työskenteleville. Kurssimaksu alv sisältää kurssiaineiston sekä ateriat. Antaa valmiuksia laboratoriojätteiden oikeaan käsittelyyn, varastointiin, pakkaukseen sekä kuljetukseen. Opastaa kuljetukseen liittyvien asiakirjojen laadinnassa. Antaa perustietoa jätteiden jatkokäsittelystä. ASIANTUNTIJASEMINAARI 2 PV RIIHIMÄELLÄ Vaativan jätehuollon asiantuntijaseminaari on suunniteltu yritysten ja laitosten ympäristönsuojelusta vastuussa oleville henkilöille, jotka toimivat tuotannon, varastoinnin, tehdaspalvelun ja ympäristönsuojelun tehtävissä. Seminaari on koottu aiheista, jotka ovat ajankohtaisia jäte- ja jätehuoltoaan (vaaralliset jätteet) kehittäville yrityksille, jätteiden hyödyntäjille, käsittelijöille ja viranomaisille. Luennoijat ovat aihepiiriensä parhaita asiantuntijoita viranomaisorganisaatioista, yrityksistä sekä Ekokemiltä. Seminaarimaksu alv sisältää seminaariaineiston, majoituksen 2 hh sekä ateriat ja kuljetukset seminaarin aikana. AJANKOHTAISSEMINAARI 2012 Turku Oulu Seminaarissa käsitellään kaikille toimintaansa kehittäville yrityksille ajankohtaisia aiheita, kuten materiaalivirtojen hallintaa ja kierrätysratkaisuja. Seminaari perehdyttää ja antaa valmiuksia materiaalivirtojen ja kierrätysratkaisujen hallintaan ja edesauttaa niiden kehittämisessä. Seminaarimaksu alv sisältää seminaariaineiston sekä ateriat seminaarin aikana. ILMOITTAUTUMINEN > Koulutus ja opastus > Koulutus Sähköpostilla, Puhelimella, Päivi Rantasalmi, puh EkoAsiaa 3/2011 EkoAsiaa3/

13 HÄMEEN KIRJAPAINO OY 2011 EKOKEM YMPÄRISTö- JA JÄTEPALVELUT Kuulojankatu 1, PL 181, RIIHIMÄKI puh , faksi Iimäentie 8, Koljonvirta, PL 37, IISALMI puh , faksi Peltisepänpolku 4, PL 243, JOENSUU puh , faksi Kaatopaikantie 316, PL 9, KUOPIO puh , faksi Myllyharjuntie 20, JÄMSÄNKOSKI puh , faksi Pyyryväistie 12, JÄÄLI puh , faksi Ekokaari 33, KELTAKANGAS puh , faksi ENERgIAKSI hyödyntäminen Kuulojankatu 1, PL 181, RIIHIMÄKI puh , faksi YMPÄRISTöRAKENTAMINEN Kuulojankatu 1, PL 181, RIIHIMÄKI puh , faksi Kuulojankatu, HAUSJÄRVI puh Ekoväylä 20, KELTAKANGAS puh Selluntie 142, KUOPIO puh Ekokorventie, PORI puh Kirrinsannantie 3, Mäntyluoto, PORI puh , faksi Agantie 3, PL 181, RIIHIMÄKI puh , faksi Pitkäsaarenkatu 8, TURKU puh , faksi Ravurinkatu 40, TURKU puh. (02) , faksi Vestianväylä 81, YLIVIESKA puh Painotuote

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Laatua, asiakaslähtöisyyttä ja suuria volyymeja Suomen Unipol Oy on vuonna 1979 perustettu suomalaisyritys. Tarjoamme mm. Suomen, Skandinavian, Baltian

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

TEKNIIKKAA HARMONIASSA YMPÄRISTÖN KANSSA

TEKNIIKKAA HARMONIASSA YMPÄRISTÖN KANSSA TEKNIIKKAA HARMONIASSA YMPÄRISTÖN KANSSA TULEVAISUUDEN TUOTTEITA Kun on kyse tekniikan valinnasta, tiedämme, että yritykset korostavat luotettavuutta ja ympäristövaikutuksia. Siksi keskitymme tuotteiden

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

U P O N O R Y H D Y S K U N TA - J A Y M P Ä R I S T Ö T E K N I I K K A

U P O N O R Y H D Y S K U N TA - J A Y M P Ä R I S T Ö T E K N I I K K A U P O N O R Y H D Y S K U N TA - J A Y M P Ä R I S T Ö T E K N I I K K A j o h d a n t o 04 I 2009 51001 7 1. Alkusanat Puhdas vesi on tärkein elintarvikkeemme. Maapallon vesivaroista vain muutama prosentti

Lisätiedot

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta :

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta : Itämeren kestävän kehityksen tutkimustarpeet Elina Rautalahti ympäristöministeriö Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta 15.12.1994: Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti,

Lisätiedot

Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha

Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha 17.1.2017 Kajaani 1 Suomen Pakkausyhdistys ry Pakkausalan yhteistoimintajärjestö perustettu 1954 Toiminta-ajatus: pakkausalan toimintaedellytysten edistäminen

Lisätiedot

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Valtavalo Oy LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Ilmastonmuutoksesta liiketoimintaa 17.2.2016 TkT Simo Makkonen Hallituksen puheenjohtaja, Valtavalo

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Luottamushenkilökoulutus 2013. Kehittyvää ympäristönhuoltoa Lapissa

Luottamushenkilökoulutus 2013. Kehittyvää ympäristönhuoltoa Lapissa Luottamushenkilökoulutus 2013 Kehittyvää ympäristönhuoltoa Lapissa 2 16.4.2013 Yritysesittely 2011 Perustietoa 3 Yhtiö perustettu 14.12.2001 Liiketoiminta alkoi 15.11.2005 Omistajat: Ranua, Pello ja Rovaniemi

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Puhdas teknologia liiketoiminnan ja innovaatioiden lähtökohtana Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Esityksen sisältö Cleantech Suomessa missä mennään ja vieläkö mahtuu mukaan? Caset:

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Toimitusjohtaja Matti Rihko

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Toimitusjohtaja Matti Rihko Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 28 1.8.28 Toimitusjohtaja Matti Rihko Q2/28 Raisio-konserni Q2/28 Liikevaihto kasvoi 16 %:lla vertailukaudesta ja oli 122,9 milj. euroa (16,1 milj. e) Liiketulos 6,5

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Fortum ja Ekokem yhdessä vahva pohjoismainen kiertotalousyhtiö

Fortum ja Ekokem yhdessä vahva pohjoismainen kiertotalousyhtiö Fortum ja Ekokem yhdessä vahva pohjoismainen kiertotalousyhtiö Pekka Lundmark, toimitusjohtaja Markus Rauramo, City Solutions divisioonan johtaja 27. toukokuuta 2016 1 Fortum ostaa Ekokemin Ainutlaatuinen

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä.

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. KIITOS RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. Konsernimme liikevaihto on n. 114 milj. euroa ja palveluksessamme työskentelee maanlaajuisesti yli 3500 alamme ammattilaista. Olemme

Lisätiedot

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN HYÖDYNT DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus Sisältö Ilmastomuutos, haaste ja muutosvoima Olemassaolevat

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5. Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.2015 Turku Sivu 1 6.5.2015 Resurssitehokas - AJATELKAA JÄRJESTELMIÄ

Lisätiedot

Tapaustutkimus: Shape Media

Tapaustutkimus: Shape Media 28.3.214 Tapaustutkimus: Shape Media Maija Federley, Minna Nors, Hanna Pihkola & Katri Behm Kestäviä palveluita käyttäjäymmärrykseen perustuen Mistä aiheutuvat merkittävimmät ympäristövaikutukset kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa 1 Ympäristömerkinnät lyhyesti ISO 14001 8 Kansainvälinen ympäristöjohtamisjärjestelmä, joka tähtää jatkuvaan parantamiseen ja ympäristösuorituskyvyn kehittämiseen.

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj

TILINPÄÄTÖS Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj TILINPÄÄTÖS 2009 Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 11.2.2010 Raisiokonserni: vuosi 2009 Jatkuvat toiminnot Liikevaihto 375,9 milj. euroa (463,2 ) Liiketulos ilman kertaeriä 20,5 milj. euroa (20,2

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Jyri Seppälä, SYKE 5.5.2014 Jyväskylä RESURSSITEHOKKUUS JA VÄHÄHIILISYYS EU:n tiekartat

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot