Hakeutuminen työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisiin kokeiluihin. Seudullinen valmistelupalaveri , Mika Helva ja Jaana Malén

Transkriptio

1 Hakeutuminen työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisiin kokeiluihin Seudullinen valmistelupalaveri , Mika Helva ja Jaana Malén

2 Haku kokeiluun Työ- ja elinkeinoministeriö julisti avoimen haun hakeutumisesta työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisiin kokeiluihin. Kokeilut toteutetaan vuosien 2017 ja 2018 aikana alueellisina kokeiluina ja niillä haetaan työnhakija- ja työnantajaasiakaslähtöinen kokonaisvaltainen hallinnonrajat ylittävä kustannusvaikuttava toimintamalli vuoden 2019 jälkeiseen aikaan. Kokeilun tavoitteena 10 % kustannussäästö julkiselle sektorille työttömyyden aiheuttamiin kustannuksiin. Kokeiluun valitaan 3-8 kuntaa ja 2-3 maakunnallista toimijaa.

3 Haku kokeiluun Kokeilut voivat olla eri alueilla sisällöltään erilaisia ja esimerkiksi painottaa eri asiakasryhmiä kuten maahanmuuttajat, nuoret, osatyökykyiset, pitkäaikaistyöttömät sekä yrittäjät ja yrittäjiksi aikovat sekä toimintaansa kasvattavat ja uudistavat yritykset. Lisäksi vuoden 2016 lopussa selvitetään mahdollisuus yhdistää osallistavan sosiaaliturvan kokeilut tähän kokeiluun.

4 Haku kokeiluun Kokeilut on toteutettava olemassa olevien määrärahojen puitteissa. Kokeilussa voidaan käyttää EU:n rakennerahastovaroja ja julkisen sektorin nykyisiä resursseja. STM on lisäksi käynnistämässä pilottihakua osatyökykyisten työllistymistä ja osallisuutta tukeviin toimintamalleihin. Vapaamuotoiset hakemukset tulee jättää mennessä ja kokeilualueet on tarkoitus valita viimeistään

5 Taustaselvitys Kokeilun taustalla on selvitys vaikeimmin työllistyvien työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuun siirrosta valtiolta kunnille, johon kuntaliitto jätti eriävän mielipiteen. Nämä löytyvät osoitteesta

6 Turun kaupunginhallitus päätti että Turku hakee mukaan työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliseen kokeiluun yhteistyöstä kiinnostuneiden Turun seudun kuntien kanssa. Lisäksi kokeilun puitteissa voidaan tehdä yhteistyötä Salon kaupungin tai muiden Turun seudun ulkopuolisten kuntien kanssa erikseen määritellyissä asioissa, että kokeilun lähtökohtana on elinkeinoelämälähtöinen työllistäminen siten, että jokaiselle haetaan sopivaa polkua työllistymiseen. Tässä hyödynnetään sekä yrityksiä että kolmatta sektoria, että kohderyhmäksi valitaan yhden luukun periaatteella kaikki työttömät. Erikseen tarkastellaan nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajataustaisten työllisyyspolkuja ja että Turku hakee lisäksi kokeiluun osallistuvien muiden seudun kuntien kanssa OTE-hankkeen alueelliseksi pilotiksi, jossa kehitetään osatyökykyisten työllistymistä.

7 Hakemukseen ajateltuja lähtökohtia Tavoitteena on osoittaa, että kunnat voivat hoitaa työllisyysasiat maakuntia tehokkaammin lähellä kuntalaisia ja alueen elinkeinoelämää. Kohderyhmänä ovat kaikki työttömät työnhakijat. Hankkeessa on paradigman muutos eli työttömät nähdään työvoimana, työmarkkinoiden resurssina. Työttömiä pidetään ensisijaisesti subjekteina eikä autettavina objekteina. Työvoimaa pidetään ensisijaisesti aktiivisena. Hanke on elinkeinoelämälähtöinen.

8 Kokeilun resurssit ja kuntien vastuut Kokeiluun saatavat valtion resurssit eli TE-hallinnon henkilökunta, tilat ja 51-momentin budjettiresurssit jaetaan kokeilukuntien kesken suhteutettuna työttömien määrään. Jokainen kunta vastaa oman kunnan työttömien palveluista. Työtön voi hakea yhdessä sovitun palvelun myös toisesta seudun kunnasta ja silloin lähtökunta maksaa syntyvän kustannuksen. Kunnat voivat yhdessä kilpailuttaa jonkun palvelun tai käyttää yhteistä palvelusetelimallia. Samalla kuntaryhmittymällä on tarkoitus lisäksi hakea STM:n OTE-hanketta.

9 Työttömät työnhakijat Turun seudun kunnissa Kaarina Lieto 758 Masku 369 Mynämäki 393 Naantali 911 Nousiainen 216 Paimio 434 Raisio Rusko 221 Sauvo 129 Turku Turku Kaarina Lieto Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Paimio Raisio Rusko Sauvo

10 Kokeilun hallinto Turku vastuukuntana vastaa hakemuksen jättämisestä, mutta Turku ei ole isäntäkunta eikä päätä asioita muiden kuntien puolesta. Kaikki mukana olevat kunnat on edustettuna hankkeen työryhmässä. Hankkeelle valitaan poliittinen ohjausryhmä ja elinkeinoelämälähtöinen sparrausryhmä.

11 Hakemuksen muoto Hakemus tehdään skenaariomallin mukaiseksi Hakemus alkaa nykytilan kuvauksella, jossa käydään lyhyesti läpi nykytilan vahvuudet, heikkoudet ja haasteet. Hankkeessa on kolme skenaariota: 1. Kokeilukunnat vastaavat työvoima- ja yrityspalveluista matalasuhdanteen jatkuessa 2. Kokeilukunnat vastaavat työvoima- ja yrityspalveluista työmarkkinoiden toimiessa (korkea suhdanne) 3. Kokeilukunnat tuottavat palveluja maakunnalle, jolla on vastuu työvoima- ja yrityspalveluista.

12 Nykytilan vahvuudet, heikkoudet ja haasteet Vahvuutena: Ura-järjestelmä, jonka tulisi olla myös kuntien käytössä. Laaja palveluverkosto. Heikkoutena: Kuntien maksuosuudet kasvavat ja kelalistalle tulevaan valumaan kunta ei pysty vaikuttamaan riittävästi. Kohtaanto-ongelma. Yksittäisten työttömän palvelut ovat sattumanvaraisia. Haasteena: Koulutuskentän säästöt. Työttömyysmekanismit, joissa valutaan pidempään työttömyyteen. Suurissa kaupungeissa massatyöttömyys. Maahanmuuttajien eritystarpeet.

13 Turun työllisyyssysteemi

14 Työvoimajana Kokeilussa työttömiä ei lokeroida TE-toimiston palvelulinjoihin, vaan heidät nähdään janalla, jossa eri vaiheissa kohdistuu eri palvelut ja jolle resurssit allokoidaan. Kolme kuukautta hän on aktiivinen työnhakija eikä hänellä ole ilmoittautumisvelvoitteita ym. Seuraavaksi tulee osaamiskartoitus, jonka asiantuntijoina ovat oppilaitokset. Siitä ohjataan koulutukseen, työnetsintään tai kuntoutukseen. Työttömyyden pitkittyessä terveystarkastus ja sen edellyttämät palvelut.

15 Kokeilukunnat vastaavat työvoima- ja yrityspalveluista matalasuhdanteen jatkuessa Osallistavan sosiaaliturvan hyödyntäminen/kokeileminen. Kootaan eri tahojen yrityskontaktit (te-toimisto, oppilaitokset, kunnat, kolmassektori ja yritykset) Asiakastahojen koppaaminen eri toimijoiden toimesta yhteisiin palveluihin. Haetaan eritasoisia töitä ja hyödynnetään työnkeksijöitä. Palveluun osallistuminen vs. sanktiot tunnistettava myös matalasuhdanteen aikana. Passiivituki aktivointipalveluihin.

16 Kokeilukunnat vastaavat työvoima- ja yrityspalveluista matalasuhdanteen jatkuessa Työkeskus ja työpajatoiminnan kytkeminen entistä tiiviimmin oppilaitosverkostoon. Työelämän tarpeiden tunnistaminen mihin ja mitä koulutetaan matalasuhdanteessa ja uutta kasvua haettaessa. Välityömarkkinat työkyvyn säilyttäjinä. Liikkuvuusavustuksien hyödyntäminen. Tukipalvelut sähköisellä alustalla. Voimaannuttavat vertaistukiryhmät työttömille.

17 Kokeilukunnat vastaavat työvoima- ja yrityspalveluista työmarkkinoiden toimiessa (korkea suhdanne) Tietojohtaminen keskiössä, täsmätyöllistäminen. Passiivituki viedään mukana yritykseen Paradigman muutos nähdään työvoimareservinä ja työn vastaanottamiseen kannustetaan. Duuniruukki, Liedon kummirengasverkosto, työnetsijäpalvelu ym. Lainsäädäntömuutos yritykselle porkkanaksi työllistämiseen Koulutussopimukset ja oppisopimukset (palkkajousto Saksan mallin mukaan)

18 Kokeilukunnat vastaavat työvoima- ja yrityspalveluista työmarkkinoiden toimiessa (korkea suhdanne) Kaikki yrityskontaktit kootaan yhteiseen palveluun. Välityömarkkinat ovat yrityssektorille ohjaavia tai siihen kuntouttavia. Pureudutaan uudella tavalla mekanismiin, jossa työpaikkojen vaihto menee vain sisäisellä kierrolla. Kaikkien paukkujen keskittäminen työnhakuun. Tanskan mallin mukaisesti työllistämistukea ei pidetä yritystukena, vaan vähemmän tuottavan työvoiman hintajoustona. Työttömistä kehittäjiä Tutun ideaverstas työkalulla.

19 Kokeilukunnat tuottavat palveluja maakunnalle, jolla on vastuu työvoima- ja yrityspalveluista Tilaaja määrittelee palvelutarpeen. Kunta tarjoaa palvelut todennäköisesti yhtä hajanaisesti kuin nyt. Listataan mahdolliset tuotettavat palvelut suhteessa muihin skenaarioihin.

20 Kiitos!