Human Security Finland

Transkriptio

1 Human Security Finland Raportti 2012 Kuopio Innovation Oy

2 Sisällys 1 Tiivistelmä Määritelmät ja lyhenteet Tausta Human Security Finland -verkosto Verkoston toimintamalli Verkoston organisoituminen Liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen osana Suomen kokonaisvaltaista kriisinhallintaa Rahoitusmahdollisuudet Humansecurityfinland.com -verkkoportaali Tuote-, palvelu ja koulutuskonseptit Ruokaturva Ympäristöturvallisuus Terveysturvallisuus Lääketurvallisuus ja lääkitysturvallisuus Pelastustoimi ja ensihoito Seikkailu- ja luontomatkailu Pilotointiympäristöt Testbed, Innovaatioympäristö, Ekosysteemi (TIE) -kokonaisuus Pelastusopiston harjoitusalue Materiaalit ja selvitykset Sivu 1 / 22

3 1 Tiivistelmä Kuopio Innovation Oy on käynnistänyt vuonna 2011 osana kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisen tehtäväänsä Human Security Finland -verkoston (HSF), jossa luodaan edellytyksiä liikekumppanuudelle kehitysmaissa ja kriisialueilla. Työtä tehdään yhdessä Työ- ja elinkeinoministeriön kansallisen osaamiskeskusohjelman (OSKE) kanssa. Ministeriö on nostanut Human Security Finlandin osaamiskeskusohjelman kysyntälähtöiseksi teemaksi eli se läpileikkaa kaikki OSKEn kansalliset osaamisalueet. Human Security Finland on käynnistetty Kuopio Innovationin kansallisen osaamiskeskusohjelman terveys-, hyvinvointi-, elintarvikekehitys- ja ympäristöosaamisalojen yhteishankkeena. Hankkeen rahoittajia ovat Kuopion kaupunki, Pohjois- Savon liitto sekä Työ- ja elinkeinoministeriö. Human Security Finland -verkoston tavoitteena on yhdistää liiketoiminta-, tutkimus- ja koulutusosaaminen inhimillisen turvallisuuden yhteistyöverkostoksi. Human Security Finland -verkoston kautta yritykset sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatiot pystyvät osallistumaan kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan kansainvälisiin operaatioihin tarjoamalla tarvelähtöisiä tuote- ja palvelukonsepteja kuten internet- ja mobiilivälitteisiä palveluita. Human Security Finland -verkostoa koordinoi Kuopio Innovation Oy. Verkoston toimintaan osallistuu yrityksiä, tutkimus- ja koulutusorganisaatioita sekä osaamiskeskusverkoston toimijoita. Kansallisella verkostolla toimintaan saadaan kattavasti monialaisia palveluita, teknologioita ja tuotteita kattavien palvelupakettien järjestämiseen. Tämä raportti antaa tietoa verkoston toiminnasta, kehittyvien alueiden liiketoiminta mahdollisuuksista ja niihin liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista. Lisätietoja Kuopio Innovation Oy PL 4000 (Viestikatu 7) Kuopio Sivu 2 / 22

4 2 Määritelmät ja lyhenteet CBRN DG DEVCO DG ECHO DG ELARG DG ENTR DG ENV DG REGIO DG RTD DG TRADE EBRD FAO Humanitaarinen apu Inhimillinen turvallisuus Chemical (kemiallinen), Biological (biologinen), Radiological (radioaktiivinen) ja Nuclear (ydinaktiivinen) Euroopan komission kehitysyhteistyön pääosasto (European Commission Directorate-General for Development and Cooperation) Euroopan komission humanitaarisen avun pääosasto (European Commission Directorate-General European Community Humanitarian Office - Humanitarian Aid and Civil Protection) Euroopan komission laajentumisasioiden pääosasto (European Commission Directorate-General-Enlargement) Euroopan komission yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto (European Commission Directorate-General for Enterprise and Industry) Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto (European Commission Directorate-General - Environment) Euroopan komission aluepolitiikan pääosasto (European Commission Directorate-General for Regional Policy) Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto (European Commission Directorate-General for Research and Innovation) Euroopan komission kauppapolitiikan pääosasto (European Commission Directorate-General for Trade) Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (European Bank for Reconstruction and Development) YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (Food and Agriculture Organization of the United Nations) Humanitaarinen apu on puolueetonta avustustoimintaa, jonka tavoitteena on lievittää konfliktien ja katastrofien seurauksia. Humanitaarinen apu on tasapuolista, riippumatonta ja puolueetonta. (Lähde: Punainen Risti) Suomen humanitaarinen apu perustuu humanitaariseen oikeuteen, kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja pakolaisoikeuteen. Apua annetaan puolueettomuuden, riippumattomuuden, tasapuolisuuden ja humaanisuuden periaatteita noudattaen. (Lähde: Ulkoasiainministeriö) Inhimillisellä turvallisuudella tarkoitetaan YK:n kehitysohjelman Human Development raportissa 1994 esittelemää määritelmää. Inhimillinen turvallisuus on ihmiselämän ensisijaisten ydinarvojen turvaamista vakavilta ja laaja-alaisilta uhkilta tavalla, joka edistää ihmisen vapauksia ja inhimillisen elämän täyttymistä. (Lähde: UNDP/1994/Human Developmentreport) Sivu 3 / 22

5 Kokonaisvaltainen kriisinhallinta NEFCO NOPEF OCHA Kokonaisvaltaisella kriisinhallinnalla tarkoitetaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa kriisinhallinnan kohdealueen tukemiseksi eri keinoin, mukaan lukien diplomaattiset toimet, siviilija sotilaallinen kriisinhallinta, kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu. (Lähde: Ulkoasiainministeriö) Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö (Nordic Environment Finance Corporation) Pohjoismaiden projektivientirahasto (Nordic Project Fund) YK:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikkö (United Nations Office for the Coordination of Humanitarian Affairs) OSKE Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämislain (602/2002) mukainen määräaikainen työ- ja elinkeinoministeriön erityisohjelma ( ), jonka tavoitteena on parantaa kansainvälisesti kilpailukykyisen, korkeaa osaamista vaativan yritys- ja tutkimustoiminnan sijoittumisen ja kehittämisen edellytyksiä. (Lähde: Osaamiskeskusohjelma-asiakirja) TEM UM UNDP UNEP UNICEF UNIDO WFP WHO WSP Työ- ja elinkeinoministeriö Ulkoasiainministeriö YK:n kehitysohjelma (United Nations Development Program) YK:n ympäristöohjelma (United Nations Environmental Program) YK:n lastenjärjestö (United Nations Children s Fund) YK:n teollisen kehityksen järjestö (United Nations Industrial Development Organisation) Maailman ruokaohjelma (World Food Programme) Maailman terveysjärjestö (World Health Organization) YK:n vesi- ja sanitaatio-ohjelma (Water and Sanitation Program) Sivu 4 / 22

6 3 Tausta Monilla suomalaisilla yrityksillä on osaamista, jolle kehitys- ja kriisialueilla olisi tarvetta ja kaupallisia mahdollisuuksia. Kyseessä ovat maat ja alueet, joissa yhteiskunta luonnonkatastrofien, konfliktien tai köyhyyden takia ei toimi vakiintuneesti. Human Security Finland -verkoston toiminta (kuva 1) lähtee inhimillisen turvallisuuden käsitteestä. Inhimillisellä turvallisuudella tarkoitetaan YK:n kehitysohjelman Human Development raportissa 1994 esittelemää määritelmää: Inhimillinen turvallisuus on ihmiselämän ensisijaisten ydinarvojen turvaamista vakavilta ja laaja-alaisilta uhkilta tavalla, joka edistää ihmisen vapauksia ja inhimillisen elämän täyttymistä. Näihin asioihin vaikuttavat talousturvallisuus, henkilökohtainen turvallisuus, yhteisöturvallisuus, poliittinen turvallisuus, ruokaturvallisuus, terveysturvallisuus, ympäristöturvallisuus. Human Security Finland -verkosto keskittyy ensisijaisesti näistä kolmeen viimeksi mainittuun: ruoka-, terveys- ja ympäristöturvallisuus. Suomessa on paljon osaamista, jonka hyödyntäminen erilaisiin kehitys- ja kriisialueita koskeviin tarjouspyyntöihin on hyvin vaikeaa, ellei jopa täysin mahdotonta. Tarjouspyyntöihin oikean kokonaisuuden löytäminen vaatii koordinaattoria, joka pystyy kokoamaan ja tarjoamaan kokonaisvaltaisia vienti- ja rakennusprojekteja. Human Security Finland -verkoston kautta tarjottavia kokonaisuuksia ja viimeisintä tietoa Suomen tarjonnasta saadaan valmisteltua tehokkaammin, mikä suoraan edistää tarjouspyyntöihin vastaamista. Human Security Finland -verkkoportaalissa ( tiedotetaan keskitetysti toiminnasta ja mahdollisuuksista. Human Security Finland tuo elinkeinoelämälle uusia mahdollisuuksia kehittyä ja kansainvälistyä tuomalla yhteen erilaisia kansallisia toimijoita. Verkosto on kannustanut eri toimijoita hakemaan uusia avauksia kriisinhallintaan liittyvän tutkimuksen ja tuotekehityksen alueella. Toiminnan kehys Kriisinhallinnan kokonaisvaltainen kehittäminen sekä kauppa- ja kehityspolitiikan lisääntyvä yhteistyö luovat tilaa uusille liiketoimintamahdollisuuksille Kehitysyhteistyö Humanitäärinen apu Siviilikriisinhallinta Sotilaallinen kriisinhallinta Kuva 1. Toiminnan kehys Sivu 5 / 22

7 4 Human Security Finland -verkosto 4.1 Verkoston toimintamalli Kehitysliiketoiminnan tavoitteena on köyhyyden vähentäminen, paikallistalouksien vahvistaminen ja kehitysvaikutusten edistäminen liikekumppanuuksien avulla. Suomen kannalta kehityspoliittisen ohjelman sekä kauppaa tukevan kehitysyhteistyön toimintaohjelman toteutus on keskeisessä asemassa tavoitteiden saavuttamiseksi. Human Security Finland -verkoston koordinoinnin, johtamisen ja toiminnan fasilitoinnin sekä palveluliiketoiminnan kokonaisratkaisumalleja kuvataan toimintamallissa (kuva 2), jota voidaan soveltaa eri organisaatioiden välillä yhteistyötapojen ja -käytänteiden edistämiseksi. Erityisesti viranomais- ja yritysyhteistyön merkitys kehitys- ja kriisiliiketoiminnan lisäämiseksi on asetettu keskeiseksi kehittämisen alueeksi, koska sillä on todettu olevan positiivinen vaikutus alueiden rauhan edistämisessä, turvallisuuden rakentamisessa sekä kansakuntien selviytymisessä kriiseistä kehityksen tielle. Kuva 1. Human Security Finland -toimintamalli. Liiketoimintaympäristönä kriisialueet ovat erityisen haastavia. Kaupan tekemiseen liittyy monia erityispiirteitä. Lisäksi kehitys- ja kriisialueella toimiminen vaatii alueen tuntemusta ja jopa selviytymistaitoja, joita normaalisti yrityksillä ei ole ilman tarkoituksenmukaista koulutusta. Oman lisänsä tuo myös tämän liiketoiminnan keskeiset pelisäännöt eli kestävä kehitys ja inhimillisen turvallisuuden edistämisen vaatimukset. Ilman näitä eettisiä sääntöjä toiminnalla ei ole jatkuvuutta. Lähtökohtaisesti Suomella on hyvät edellytykset pärjätä kehitysliiketoiminnassa joskin toistaiseksi olemme altavastaajan asemassa vientilukujen valossa (2011 Annual Statistical Report on United Nations Procurement). Tätä on selitetty Suomen kehityspolitiikan eroilla verrattuna Tanskaan ja Ruotsiin. Eräänä pitkän aikavälin tavoitteena onkin Suomen nostaminen muiden pohjoismaiden tasolle kriisialueille suuntautuvan viennin mittarilla. Tämä edellyttää kehityspoliittisten ohjelmien toteuttamista, ja ennen kaikkea Suomen uusia tapoja edistää yritystemme edellytyksiä toimia näillä erityisen haastavilla markkinoilla. Liiketoimin- Sivu 6 / 22

8 tamahdollisuuksia löytyy eri kriisin vaiheista (kuva 3) kuten ennaltaehkäisystä (tilanne ennen kriisiä), nopeasta reagoinnista (kriisitilanne) sekä jälleenrakentamista (tilanne kriisin jälkeen). Riittävät kehityksen edellytykset taataan mm. alueiden infrastruktuurin rakentamisen, terveydenhuollon tason nostamisen ja koulutuksen käynnistämisen kautta. Ennaltaehkäisy nopea reagointi jälleenrakentaminen tilanne ennen kriisiä kriisitilanne tilanne kriisin jälkeen Kuva 2. Kriisin eri vaiheet YK:n alaiset organisaatiot, humanitaarisen avun järjestöt, Maailmanpankki ja kehityspankit hankkivat tuotteita ja palveluja miljardeilla euroilla vuosittain. Menestyminen kilpailussa näyttäisi suosivan niitä toimittajia, jotka: ovat etabloituneet kriisialueille tai niiden lähialueille jo ennen tarpeiden syntymistä, sillä suuri osa hankinnoista tapahtuu juuri näiltä alueilta. Näin mahdollisimman suuri määrä toimituksia tehdään mahdollisimman vähällä logistiikalla. ovat luoneet suhteita alueen hallinnollisiin elimiin jo ennalta. tuntevat hankintakäytännön kokemuksesta. ovat kooltaan ja toiminnaltaan YK:n hyväksymiä toimijoita, joilla on hyvät referenssit. Kuopio Innovation Oy:n koordinoima Human Security Finland voidaan katsoa olevan osin sopimuksellinen verkosto-organisaatio, joka toimii yhteisen vision ja yhteisten arvojen pohjalta. Verkoston toimintatapaa voidaan kuvata myös eräänlaisena orkestrointina, jossa verkosto kootaan tarvittaessa tietyn asian ympärille laajasta potentiaalisten osallistujien joukosta (kuva 4). Tästä esimerkkinä on tarjouspyynnön jättäminen suurempaan kokonaisuuteen. Verkoston yksittäisen jäsenen voi olla haasteellista osallistua tarjouskilpailuun, mutta yhteen koottuna vaatimustason ylittäminen sekä kokonaisuuden ratkaisu voidaan saavuttaa helpommin. Sivu 7 / 22

9 Human Security Finland KUOPIO Avustuspyynnöt Tarjouspyynnöt Ulkoasiainministeriö Maailmanpankki Kehityspankit Kriisi- ja katastrofialueet Kuva 3. Human Security Finland -malli Inhimillisen turvallisuuden osaamisen verkosto humansecurityfinland.com Liiketoiminta Koulutus Tutkimus Verkoston koordinoinnissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan internetin mahdollistamia yhteisöllisiä työkaluja, joilla hajallaan oleva tieto ja osaaminen saadaan tehokkaasti kaikkien osapuolten käyttöön. Human Security Finland -verkostolta ja sen koordinoijalta vaaditaan: hyvää potentiaalisten kumppaneiden tuntemusta, kehitys- ja kriisiliiketoiminnan edellytysten tuntemusta kuten tarjousmenettelyt ja kontaktit, nopeaa reaktiokykyä, jatkuvaa läsnäoloa ja signaaleiden seuraamista, hyviä viestinnällisiä valmiuksia, sekä valmiita liiketoiminnan toteuttamisen malleja alihankinnassa, rahansiirroissa, tuote- ja toteutusvastuissa. Human Security Finland verkoston toimimisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää keskittyä tuottamaan niitä palveluita, joita sen jäsenet näkevät lisäarvoa tuottaviksi ja liiketoimintaansa edistäviksi. Tällaisia palveluita ovat: oleellisen markkinatiedon tuottaminen, uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja niiden saavuttamiseen liittyvien tietojen jakaminen verkostossa, konsortioiden rakentaminen tuomalla yhteen yritykset, yhteisöt ja julkiset toimijat jonkin tarpeen ratkaisemiseksi, sekä markkinoillepääsyn edistäminen ratkaisemalla pullonkauloja ja esteitä, jotka estävät tai hidastavat liiketoiminnan syntymistä. Human Security Finland -toiminnassa havaittuja keskeisiä kehittämistarpeita, joilla kilpailuedellytyksiä voi- Sivu 8 / 22

10 daan parantaa, ovat: yritysten, tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja järjestöjen kumppanuudet, viranomais- ja yrityskehitysorganisaatioiden tuki, palveluliiketoiminnan kehittäminen, osaamisen tuotteistaminen, IPR-hallinta (patentti, tekijänoikeus, mallisuoja ja tavaramerkkioikeus), ICT-ratkaisujen ja digitaalisen median hyödyntäminen, sekä kestävän kehityksen ja vastuullisen liiketoiminnan (CSR) sisäistäminen. Human Security Finland -toiminnassa havaittuja keskeisiä kehittämistarpeita, joilla parannetaan yritysten markkinoille pääsyä ovat: Liiketoimintaympäristöjen tunnistaminen; poliittiset, ekonomiset, teknologiset, sosiaaliset ja ekologiset tekijät Liiketoimintamallien valitseminen; kuluttajamarkkinointi, yritysten välinen markkinointi, myynti valtioille, Public-Private Partnerships, yhteisyritykset (Joint Venture), franchising ja digitaaliset liiketoimintaympäristöt Rahoituksen hankinta tai myynnin kohdistaminen; kauppaa tukeva kehitysyhteistyö, kehitysyhteistyöohjelmat, YK, EU, Maailmanpankki, kehityspankit, humanitaarisen avun järjestöt ja säätiöt, Tutkimus- ja kehittämisympäristöjen hyödyntäminen; referenssien hankkiminen Kansainvälisen markkinoinnin tekeminen; tapahtumat ja suoramarkkinointi 4.2 Verkoston organisoituminen Human Security Finland -verkosto on valmistellut yhteistyösopimuksia alueellisten kehittämisyhtiöiden (BusinessOulu, Measurepolis Development, Foodwest, Prizztech, Joensuun Tiedepuisto, Miktech, Culminatum Innovation, FinnMedi, Turku Science Park), toimialajärjestöjen (Finnish Water Forum, GreenNet Finland), Kriisinhallintakeskuksen, Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa (kuva 5). Human Security Finland ROVANIEMI OULU RAAHE KAJAANI KOKKOLA VAASA KUOPIO SEINÄJOKI JOENSUU JYVÄSKYLÄ SAVONLINNA TAMPERE MIKKELI PORI HÄMEENLINNA LAHTI LAPPEENRANTA HYVINKÄÄ KOUVOLA TURKU HELSINKI Kuopio Helsinki Joensuu Kajaani Lahti Mikkeli Oulu Pori Seinäjoki Tampere Turku Kuopio Innovation CMC Finland Savonia-ammattikorkeakoulu Culminatum Green Net Finland Finnish Water Forum Joensuun Tiedepuisto Measurepolis Development Lahden tiede- ja yrityspuisto Miktech BusinessOulu Prizztech FoodWest FinnMedi ja Hermia Turku Science Park Kuva 5. Human Security Finland koordinaatio ja osaamiskeskus yhteistyö Sivu 9 / 22

11 4.3 Liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen osana Suomen kokonaisvaltaista kriisinhallintaa Kokonaisvaltaisessa kriisinhallinnassa on kyse katastrofien ja konfliktien ehkäisystä ja hallinnasta sekä köyhyyden vastaisesta taistelusta mahdollisimman tehokkaasti ja johdonmukaisesti käyttäen laajalti eri keinoja kuten humanitaarinen apu, kehitysyhteistyö, siviilikriisinhallinta ja sotilaallinen kriisinhallinta sekä rauhanvälitys ja muu poliittinen vaikuttaminen. Liiketoiminnan edistäminen osana kokonaisvaltaista kriisinhallintaa konkretisoituu kehitys- ja kriisiliiketoimintana, joiden tarkoituksena on liikekumppanuuden keinoin ratkaista kehitysongelmia ruohonjuuritason yhteisöissä, vahvistaa paikallistalouksia ja nopeuttaa siirtymistä kriisistä kehitykseen. Tavoitteena on suomalaisen kehitys- ja kriisiliiketoiminnan aseman vahvistaminen kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden rakentamisesta. Tämän vuoksi liiketoiminnan edistäminen vaatii uudenlaista yhteistyötä yritysten, viranomaisten, tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja kansalaisjärjestöjen kesken. Kehitys- ja kriisiliiketoiminnan edistämiseksi Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on käynnistänyt Team Finland Business for Development ja Innovation -valmistelun. Human Security Finland toteuttaa tätä valmistelua fasilitoimalla yritysvetoisia konsortioita ja aktivoimalla konsortioiden projektitoimintaa. Human Security Finland -verkostossa kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan liiketoimintamahdollisuuksia on edistetty seuraavasti: Kehitysyhteistyö Ulkoasiainministeriön (UM) sekä TEM:n kanssa on valmisteltu yritysten osallistumista Kauppaa tukevan kehitysyhteistyön (Aid for Trade) toteuttamiseen TEM:n kehityspoliittisen työryhmän yhteydessä. Human Security Finland osallistuu TEM:n Sambian kehitysliiketoimintaverkostoon toimimalla työryhmän sihteerinä ja Sambia-pilotillaan, jossa yhtenä tavoitteena on Minerals for Development liiketoiminnan kehittäminen. Sambian kehitysliiketoimintaverkoston tarkoituksena on kehittää Suomen kehitysliiketoiminnan kokonaiskonseptia. World Vision Finland ry:n kanssa on valmisteltu yritysten osallistumista Tekesin ja UM:n rahoittamaan Weconomy-ohjelmaan, jonka tarkoituksena on helpottaa yritysten pääsyä köyhimpien yhteisöihin kehittämään Base of the Pyramid -liiketoimintaa (vähävaraisten markkinat, johon kuuluu 2/3 ihmiskunnasta). Humanitaarinen apu UM:n sekä TEM:n kanssa on valmisteltu katastrofeihin liittyvän suomalaisen liiketoiminnan ja osaamisen kehittämistä Suomen Humanitaarisen avun linjauksen mukaisesti. Edistämistoimia tulevat olemaan vienninedistämismatkat jälkikriisialueille sekä liiketoimintapilottien valmistelu esim. siviilikriisinhallinnan operaation yhteyteen. Tekesin turvallisuusohjelman kanssa on kasattu kriisiliiketoiminnan yrityskonsortio toteuttamaan humanitaarisen avun ja pelastustoimen liiketoimintaa. Sivu 10 / 22

12 Siviilikriisinhallinta Sisäasiainministeriön kansliapäällikön ja kansainvälisen yksikön kanssa on neuvoteltu yritysten roolista siviilikriisinhallinnassa. Human Security Finland on osallistunut Kriisinhallintakeskuksen yritysten valmennusohjelmaa kehittämiseen kriisialueille. Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa on edistetty viranomaisten harjoitusalueiden kehittämistä kehitys- ja kriisiliiketoiminnan tuotteiden kehittämis- ja testausympäristönä. Tekesin turvallisuusohjelman ja kriisiliiketoiminnan yrityskonsortion kanssa on valmisteltu yhteistä aloitetta liikekumppanuuden rakentamiseksi siviilikriisinhallintaan. Aloitteen sisältöä on suunniteltu yritystapaamisissa, työpajoissa ja koulutustilaisuuksissa. Pirkanmaan turvallisuusklusterin kanssa on valmisteltu yhteistyötä kriisiliiketoiminnan varautumisedellytysten kehittämiseksi. Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto KATU ry:n kanssa on valmisteltu yritysjärjestöyhteistyötä. Sotilaallinen kriisinhallinta Pirkanmaan turvallisuusklusterin kanssa on valmisteltu poikkeusolosuhteiden ajan viranomais- ja yritysyhteistyön kehittämistä mm. Pirkanmaan suunnitteleman kansallisen logistiikkakeskuksen valmistelussa. Puolustusvoimien (Suomalainen sotataito, MPKK Taktiikan laitos) kanssa on keskusteltu sotilaallisen kriisinhallinnan ammattilaisten osallistumisesta kriisiliiketoiminnan kehittämiseen. Puolustusvoimilla on pitkäaikainen kokemus kansainvälisistä rauhanturvaoperaatioista. Tavoitteena on löytää menetelmiä, joilla operaatioissa syntynyttä tietämystä voisi hyödyntää inhimillisen turvallisuuden näkökulmasta. 4.4 Rahoitusmahdollisuudet Human Security Finland on tehnyt rahoituskelpoisuusselvityksiä tutkimus-, kehitys- ja kehitystyöhankkeisiin sekä yritysten ja tutkimuslaitosten tarpeisiin selvittää projektiviennin, liikekumppanuuden ja etabloitumisen mahdollisuuksia. Lisäksi Human Security Finland on koonnut tietoa piloteissa laajemminkin suomalaisten toimijoiden mahdollisuuksista hyödyntää kotimaisia, muiden maiden, EU:n ja muiden kansainvälisten rahoittajien kehitys ja liiketoiminnan edistämiseen liittyviä rahoituksia. Human Security Finland on koostanut aineistoja, joissa kuvataan projektivientiin, ulkomaille etabloitumiseen, kehitysapuun, kauppapoliittiseen, lähialueyhteistyöhön, humanitaariseen apuun, pelastustoimeen, TKI-toimintaan, ympäristönsuojelun ja ilmastomuutoksen vastaiseen työhön, ruokaturvaan, sekä jälleenrakennukseen tarkoitettuja rahoitusohjelmia ja kehitysrahoittajia. Kartoitettuja rahoittajia ovat Suomessa UM, TEM, NOPEF, NEFCO, EU:ssa DG EAAS (DG ECHO + DG DEVCO + DG TRADE), DG ENTR. DG RTD, DG ENV, DG ELARG, DG REGIO, Maailmanpankki, Aasian kehityspankki, FAO + UNEP sekä Bill ja Melinda Gates säätiö. Kaikille näille on yhteistä se, että ne rahoittavat hankkeita. EU:n alueella ollaan pääsääntöisesti siirtymässä pois kahdenvälisestä kehitysyhteistyön rahoittamisesta ja kehitystyötä koordinoidaan yhdessä muiden kehitysrahoittajien kanssa kohdealueella. Lisäksi Human Security Finland on selvittänyt millaisille toimijoille Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) ja DG DEVCO - EuropeAidin tarjouskilpailut ja tekniseen tukeen liittyvät konsultoinnit ovat mah- Sivu 11 / 22

13 dollisia ja kuinka niihin voisi päästä mukaan. Myös humanitaarista apua ja pelastustoimea tukevien OCHAn ja DG ECHOn toimintatapoja on kartoitettu keskustelemalla asianosaisten organisaatioiden edustajien kanssa. Yrityksille tarkoitettujen kehittyvien ja kriisistä toipuvien maiden markkinoille menemiseen liittyvän rahoituksen keskeisten piirteiden ymmärtämiseksi Human Security Finland on tutustunut ruotsalaisen kehittyviin maihin tähtäävän liiketoiminnan rahoittajan, SWEDFUNDin toimintaan, sekä perehtynyt laajemman kehitysrahoituksen ympärillä käytävään keskusteluun. Virallista kehitysapurahoitusta täydentävien ja yksityistä sektoria mukaan ottavien rahoitusinstrumenttien ja toimintatapojen kehittämiselle on nähty tarvetta sekä kehitettävien maiden että kehitysapua tarjoavien maiden taholla. Perinteisesti Euroopan maat ovat rahoittaneet kehitysapuvaroilla kansalaisjärjestöjä tai jakaneet suoraa budjettitukea kehittyviin maihin. T & k- ja yritysten vienninedistämisen ja kansainvälistämisen rahoituksia lukuun ottamatta kehittyvien ja hauraiden maiden liiketoimintaan liittyvissä rahoituksissa on tärkeä olla mukana tunnistamassa ja määrittelemässä toimintaa yhdessä paikallisten kanssa. Humanitaariseen ja pelastuspalvelutoimintaan liittyvien operaatioiden rahoitukset ovat operaatioiden tavoin voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden käytössä. Niihin liittyvän rahoituksen hyödyntämisessä on syytä selvittää vaihtoehtoja asianomaisten toimijoiden, kuten ministeriöiden ja humanitaariseen toimintaan erikoistuneiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Suomalaisten yritysten t & k- ja vienninedistämisrahoitusten hankkimisen osalta kehittyvät ja hauraat maat ovat haasteellisia, sillä niiden markkinapotentiaali näyttää pieneltä ja rahoittajan riski isolta. Finnfundin ja sen hallinnoiman Finnpartnerhipin sekä NOPEFin ja SWEDFUNDin kanssa käytyjen keskusteljen perusteella suomalaiset ja ruotsalaiset yritykset eivät myöskään juuri kysy tukea kaikkein riskialteimmille alueille, vaikka yhtiöillä olisi siihen mahdollisuus. Rahoittajien näkökulmasta asiantuntevan rahoitustoiminnan harjoittaminen esimerkiksi Afrikassa on hyvin haastavaa. Tämän vuoksi rahoittajien strategiana on tehdä yhteistyötä muiden kohdealueita rahoittavien tahojen kanssa tekemällä liittoumia ja keskittymällä alueisiin, joilla voidaan syventää yhteistyötä ja tehostaa kehitystoimintaa. Seuraavat taulukot (1-3) tiivistävät kriisin eri vaiheissa olevia toimijoita, linjauksia ja rahoituksia. Vaihe Tilanne ennen kriisiä (Ennaltaehkäisy) (Kehitystyö) (Kehitysliiketoiminta) Toimivat organisaatiot EU DG DEVCO - EuropeAid YK ja sen alaiset järjestöt FAO, UNDP, UNEP, UNICEF, UNIDO, WHO Erilaiset kehitys- ja jälleenrakennuspankit EBRD, Maailmanpankki, Aasian kehityspankki, Afrikan kehityspankki Sivu 12 / 22

14 Suomi Ulkoasianministeriö Suomen punainen risti Kirkon ulkomaanapu Suomalaiset tutkimuslaitokset (MTT, GTK, IL, SYKE) Suomen koulutussektori (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) Konsulttiyritykset (Niras, Pöyry, Ramboll, FCG) Kehitysyhteistyöjärjestöt ja säätiöt (Martta Liito, Pohjois-Savon kehitysmaaseura, Toivala-säätiö, Naisten Pankki) Ohjelmat ja linjaukset Euroopan komissio: Increasing the impact of EU Development Policy: an Agenda for Change (2011) The European Consensus on Development Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelma Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö - Suomen toimintasuunnitelma Suomen humanitaarisen avun linjaus (2012) Ulkoasiainministeriön tuki kansainvälisille kansalaisjärjestöille (2012) Yksityisen sektorin mahdollisuudet Yhteistyö DG DEVCO, YK:n alaisten järjestöjen, tutkimuslaitoksien ja koulutussektorin kanssa Tärkeä toimia kohdealueella, jossa kehityshankkeita synnytetään ja jossa myös niiden rahoitussopimuksista päätetään Yhteistyö paikallisten yritysten ja organisaatioiden kanssa kehittyvillä markkinoilla Yksityissektorilla on ratkaisuja (tuotteet, palvelut, tietotaitoa) Rahoitusmekanismit o Finnpartnership, Finnfund, NOPEF, suorahankinnat ja konsultaatiot (EU, YK, valtiot, jne.) Taulukko 1. Tilanne ennen kriisiä Vaihe Kriisitilanne (kriisiliiketoiminta, humanitaarinen apu) Toimivat organisaatiot EU DG ECHO YK ja sen alaiset järjestöt WFP, WSP, OCHA Suomi Ulkoasianministeriö Sisäasiainministeriö Puolustusministeriö Kriisinhallintakeskus CMC Finland Puolustusvoimat Suomen Punainen Risti Sivu 13 / 22

15 Kirkon Ulkomaanapu muut kansalaisjärjestöt, joilla DG ECHO hyväksyntä tai OCHA hyväksyntä (Oxfam International, World Vision) Lääkärit ilman rajoja Pharmacists without borders Ohjelmat ja linjaukset Suomen humanitaarisen avun linjaus 2012 Yksityisen sektorin mahdollisuudet Yhteistyö YK:n ja EU:n organisaatioiden ja niiden toimittajakonsortioiden kanssa. Suomesta DG EC- HOn operaatioihin toimittamisesta vastaa Sisäasianministeriö. Pitää olla DG ECHO hyväksyntä. Pelastuspalvelun osalta DG ECHO ja OCHA käyttävät etukäteen hyväksyttyjä moduuleita. DG ECHO ja YK hankinnat pääosin kanavoidaan ei-voittoa tuottaville organisaatioille. Lahjoitusvaroja ei perinteisen kehitysavun linjausten mukaan ole saanut ohjata voittoa tuottaville organisaatioille. Hankinnat tehdään ennen kriisin puhkeaminen ja toimitukset heti kriisin puhjettua. Suurin osa hankinnoista tehdään kriisikohteessa tai naapurimaista: Haetaan halvat ja nopeat ratkaisut. Suomalaiset yhtiöt eivät pysty välittämään tarvittavaa volyymia eikä halutulla nopeudella ja hinnalla. Yksityistä sektoria pyydetään mukaan kansainvälisiltä järjestöiltä in-kind apuna, raha-avustuksella tai muu yhteiskuntavastuu-operaatioilla. Taulukko 2. Kriisitilanne Vaihe Tilanne kriisin jälkeen (Jälleenrakennus) (Kehitysliiketoiminta) Toimivat organisaatiot EU DG DEVCO YK ja sen ala-järjestöt FAO, UNDP, UNEP, UNICEF, UNIDO, WHO Suomi Ulkoasiainministeriö Suomen punainen risti Kirkon ulkomaanapu Suomalaiset tutkimuslaitokset (MTT, GTK, IL, SYKE) Suomen koulutussektori (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) Konsulttiyritykset (Niras, Pöyry, Ramboll, FCG) Kehitysyhteistyöjärjestöt ja säätiöt (Martta Liito, Pohjois-Savon kehitysmaaseura, Toivala-säätiö, Naisten Pankki) Ohjelmat ja linjaukset Euroopan komissio: Increasing the impact of EU Development Policy: an Agenda for Change (2011) Sivu 14 / 22

16 The European Consensus on Development Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelma Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö - Suomen toimintasuunnitelma Suomen humanitaarisen avun linjaus (2012) Ulkoasiainministeriön tuki kansainvälisille kansalaisjärjestöille (2012) Yksityisen sektorin mahdollisuudet Vaatii toimittajalistoille ja tietokantoihin rekisteröitymistä / hyväksymistä Yksityissektorilla on ratkaisuja (tuotteet, palvelut, tietotaitoa) Linkittyminen DG DEVCO, YK:n, järjestöjen, tutkimuslaitoksien ja koulutussektorin kanssa on mahdollista. Tärkeä toimia kohdealueella, jossa kehityshankkeita synnytetään ja jossa myös niiden rahoitussopimuksista päätetään Rahoitusmekanismit o Finnpartnership, Finnfund, o Suora hankinnat ja konsultaatiot (EU, YK, Valtiot jne.) Yhteistyö paikallisten yritysten ja organisaatioiden kanssa kehittyvillä markkinoilla Yksityistä sektoria pyydetään mukaan kansainvälisiltä järjestöiltä in-kind apuna, raha-avustuksella tai muu yhteiskuntavastuu-operaatioilla. Taulukko 3. Tilanne kriisin jälkeen 4.5 Humansecurityfinland.com -verkkoportaali Human Security Finland on käynnistänyt -verkkopalvelun (kuva 6), joka toimii verkoston palveluiden markkinointiympäristönä sekä tapahtumien tiedotuskanavana. Lisäksi verkkopalvelu tulee toimimaan verkoston toimijoiden yhteistyöympäristönä, jossa valmistellaan tarjouksia, projekteja ja järjestetään verkkokoulutusta. Kuva 6. Human Security Finland -portaali ( Sivu 15 / 22

17 5 Tuote-, palvelu ja koulutuskonseptit Tunnistettujen tarpeiden pohjalta Human Security Finland on tuottanut yrityksistä sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioista inhimillisen turvallisuuden liiketoiminta-, tutkimus- ja koulutusosaamisen profiileja. Profiilien avulla on tehty osaamisen konseptointia palvelukuvauksiksi. Palvelukuvausten pohjalta on toteutettavissa konsortioita, jotka tarjoavat palveluliiketoiminnan kokonaisratkaisuja kehitysmaihin ja kriisialueille. Human Security Finland käynnistää konsortioiden kanssa projektitoimintaa pilottialueille (kuva 7), joiden avulla tuotetaan tietoa liiketoimintamahdollisuuksista (liiketoimintaympäristöt ja liiketoimintamallit). Human Security Finland Bosnia, Kosovo Kaukasia ja Keski-Aasia Chile Egypti Sambia Kenia Mosambik Kuva 7. Human Security Finland pilotit 5.1 Ruokaturva Ruokaturva määritellään toteutuneen silloin, kun kaikilla ihmisillä kaikkina aikoina on mahdollisuus hankkia riittävästi turvallista ja ravinteikasta ruokaa terveellisen sekä aktiivisen elämän ylläpitämiseksi. Ruokaturvan neljä osa-aluetta ovat: saatavuus (availability of food), ihmisten kyky hankkia ruokaa (access to food), käytettävyys (utilization of food and food safety), ja tarjonnan vakaus (stability of supply), johon kuuluu mm. kriisien ennaltaehkäisy ja hallinta (crisis prevention and management). Siihen kuuluu myös ruuan laatu, sen saannin jatkuvuus ja tasaisuus sekä jakautuminen eri väestöryhmien ja alueiden kesken ja myös kotitalouksien sisällä. Suomesta pyritään kaupallistamaan ruokaturvan alueelta erityisesti yhdennettyä vesivarojen hallintaa (Integrated Water Resource Management, IWRM), ruuan hygieenisen laadun hallintaa ja seurantaa sekä jäljitettävyyttä koko pellosta pöytään -ketjun hallitsemiseksi (taulukko 4). Tuote-, palvelu- ja koulutuskonseptit Suomessa löytyy monenlaisia tuote-, palvelu- ja koulutuskonsepteja ruokaturvan saavuttamiseen. Näitä ovat mm.: Maatalous- ja elintarvikebioteknologiaan Kohdealueet Ruokaturva liittyvää tarjontaa on kohdistettu hankkeessa pääosin Keski-Aasiaan kytkeytyen kansallisen elintarvikekehityksen klusterin ja Food Safety Managementin ponnistukseen Sivu 16 / 22

18 liittyvää tutkimus ja innovaatiot Koulutus (ruokaturvallisuus, hyvät viljelykäytännöt (GAP), hyvät vesiviljelyn käytännöt (GAqP), ruokatuotanto, tuotantoeläinten hyvinvointi, hygienia, elintarvikelainsäädäntö) Jäljitettävyys (RFID tuotteet, ICT-ratkaisut, diagnostiikka, pakkausmerkinnät) Logistiikka Kylmäketjunhallinta Elintarvikepakkaukset ja siihen liittyvää teknologia Venäjän ja Kiinan markkinoille Taulukko 4. Ruokaturvan konseptit 5.2 Ympäristöturvallisuus Ympäristöturvallisuus on toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ja vahinkojen ehkäisyä ja valvontaa. Ympäristöturvallisuuden huomioiminen esimerkiksi kaivosympäristöissä, vesituotannossa ja teollisuusprosesseissa on hyvin keskeistä. Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto ja ICT:n tehokas hyödyntäminen katsotaan tässä sisältyvän myös ympäristöturvallisuuteen (taulukko 5). Tuote-, palvelu- ja koulutuskonseptit Bioenergian tuotanto Energiakartoitukset Vesimonitorointi Logistiikka Kaivosvesien puhdistus Ympäristöriskinarviointi Jätteenkäsittely ja jätteen hyödyntäminen Kierrätys Prosessimallintaminen Sensoritekniikka Ilmastomuutosmallintaminen Luonnonvesikartoitukset Uusiutuva metsätalous Puumateriaalin hyödyntäminen Kohdealueet Bangladesh Keski-Aasia Intia Taulukko 5. Ympäristöturvallisuuden konseptit 5.3 Terveysturvallisuus Terveysturvallisuudessa pyritään takaamaan välttämätön suoja sairauksista ja epäterveellisistä elämänta- Sivu 17 / 22

19 voista. Isoja haasteita kehittyvissä maissa ja kriisialueilla ovat mm. infektiot, aliravitsemus, riittämätön pääsy terveyspalveluihin, tiedon- ja osaamisenpuute sekä puhtaan veden ja muiden perustarvikkeiden saatavuus. Hankkeessa pyritään tunnistamaan vahvasti ICT-teknologiaan pohjaavien tuote-, palvelu- ja opetuskonseptien liiketoimintamahdollisuuksia kohdealueilla. Tunnistettuja konsepteja ovat mm. äitilapsiterveydenhuollon ja neuvolatoiminnan kehittäminen hyödyntämällä mobiilisovelluksia (taulukko 6). Tuote-, palvelu- ja koulutuskonseptit Sairaalarakentaminen Lääkintälaitteet Diagnostiikka ICT for Health, ehealth, mhealth, terveydenhuollon tietojärjestelmät Ensihoito Äiti-lapsiterveydenhuolto, lisääntymisterveyden edistäminen ja äiti- ja lapsikuolleisuuden vähentäminen elearning, verkko-oppimisen ratkaisut ja sisällöt Taulukko 6. Terveysturvallisuuden konseptit Kohdealueet Chile Egypti Keski-Aasia Kenia Mosambik Sambia 5.4 Lääketurvallisuus ja lääkitysturvallisuus Lääketurvallisuus on helppo erottaa lääkitysturvallisuudesta. Lääketurvallisuus liittyy aina itse tuotteeseen tai lääkeaineeseen kun taas lääkitysturvallisuus liittyy lääkehoidon toteuttajien inhimilliseen toimintaan ja toimintayksikkökohtaisen prosessin virheettömyyteen. Lääketurvallisuudessa keskeistä on turvallisten lääkkeiden saatavuus ja tuottaminen sekä niiden asianmukainen käyttö. Suomalaista osaamista kootaan yhteen turvallisten lääkkeiden tuottamisesta, käytöstä ja jakelusta sekä näitä tukevista asiantuntijapalveluista ja teknologioista (taulukko 7). Tuote-, palvelu- ja koulutuskonseptit Patentointimenetelmät Lainsäädäntö Laatujärjestelmien käyttöönotto Health technology assessments Prosessitekniikka Analytiikka Gene-based medicine production expertise Jäljitettävyys Lääkejakelu Lääkejätteen keräys ja hävittäminen Lääkitysturvallisuus Lääketieto Taulukko 7. Lääketurvallisuuden konseptit Kohdealueet Chile Keski-Aasia Itä-Afrikan yhteisö Sivu 18 / 22

20 5.5 Pelastustoimi ja ensihoito Pelastustoiminnassa ja ensihoidossa edistetään turvallisuutta, ehkäistään onnettomuuksia, niiden riskejä ja seurauksia, huolehditaan ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamisesta kaikissa oloissa sekä tuotetaan ensihoitoa ja kiireellistä sairaankuljetusta. Yhdeksi pelastustoimen potentiaaliseksi liiketoimintaalueeksi on tunnistettu myös liikenneturvallisuus (taulukko 8). Tuote-, palvelu- ja koulutuskonseptit Kohdealueet Teltat, suojaratkaisut Egypti Kenttäsairaalat Kenia Mobiiliklinikat Jäljitettävyys Koulutus (pelastustoimi, ensihoito, disaster management) Ambulanssit Defragmentation units Decontamination units Taulukko 8. Pelastustoiminnan ja ensihoidon konseptit 5.6 Seikkailu- ja luontomatkailu Seikkailu- ja luontomatkailu on toimintaa, jossa korostuvat luonnonympäristö, turismi, ihmisen kokemus luonnosta sekä eettisyyteen liittyvät asiat. Seikkailu- ja luontomatkailu on turismia, jonka vetovoimaisuus ja aktiviteetit perustuvat luonnonympäristöön ja siellä toteutettavaan toimintaan, joka jakaantuu useisiin osaalueisiin: maaseutumatkailu, ohjelmapalvelut, käyntikohteet, ekomatkailu, lintumatkailu (bongaus), sukellusmatkailu, metsästysmatkailu, kalastusmatkailu, välinevuokraus jne. Seikkailu- ja luontomatkailulla voidaan nähdä muuta matkailua vahvempi yhteys ja vaikutus paikalliseen talouteen ja kulttuuriin, siitä on tullut yhä selkeämmin aluekehityksen väline, jolla on laajat talous- ja työllisyysvaikutukset (taulukko 9). Tuote-, palvelu- ja koulutuskonseptit Luontomatkailu Kalastusmatkailu Metsästysmatkailu Koulutus (luonto-oppaat, kalastusoppaat, metsästys, ympäristölainsäädäntö) Luontopuistojen infrastruktuurin rakentamista (sillat, lintutornit, levähdyskohteet, kodat, mökit yms.) Luontokeskuspalvelut Taulukko 9. Seikkailu- ja luontomatkailun konseptit Kohdealueet Bosnia-Hertsegovina Kirgisia Sivu 19 / 22