Human Security Finland

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Human Security Finland"

Transkriptio

1 Human Security Finland Raportti 2012 Kuopio Innovation Oy

2 Sisällys 1 Tiivistelmä Määritelmät ja lyhenteet Tausta Human Security Finland -verkosto Verkoston toimintamalli Verkoston organisoituminen Liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen osana Suomen kokonaisvaltaista kriisinhallintaa Rahoitusmahdollisuudet Humansecurityfinland.com -verkkoportaali Tuote-, palvelu ja koulutuskonseptit Ruokaturva Ympäristöturvallisuus Terveysturvallisuus Lääketurvallisuus ja lääkitysturvallisuus Pelastustoimi ja ensihoito Seikkailu- ja luontomatkailu Pilotointiympäristöt Testbed, Innovaatioympäristö, Ekosysteemi (TIE) -kokonaisuus Pelastusopiston harjoitusalue Materiaalit ja selvitykset Sivu 1 / 22

3 1 Tiivistelmä Kuopio Innovation Oy on käynnistänyt vuonna 2011 osana kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisen tehtäväänsä Human Security Finland -verkoston (HSF), jossa luodaan edellytyksiä liikekumppanuudelle kehitysmaissa ja kriisialueilla. Työtä tehdään yhdessä Työ- ja elinkeinoministeriön kansallisen osaamiskeskusohjelman (OSKE) kanssa. Ministeriö on nostanut Human Security Finlandin osaamiskeskusohjelman kysyntälähtöiseksi teemaksi eli se läpileikkaa kaikki OSKEn kansalliset osaamisalueet. Human Security Finland on käynnistetty Kuopio Innovationin kansallisen osaamiskeskusohjelman terveys-, hyvinvointi-, elintarvikekehitys- ja ympäristöosaamisalojen yhteishankkeena. Hankkeen rahoittajia ovat Kuopion kaupunki, Pohjois- Savon liitto sekä Työ- ja elinkeinoministeriö. Human Security Finland -verkoston tavoitteena on yhdistää liiketoiminta-, tutkimus- ja koulutusosaaminen inhimillisen turvallisuuden yhteistyöverkostoksi. Human Security Finland -verkoston kautta yritykset sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatiot pystyvät osallistumaan kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan kansainvälisiin operaatioihin tarjoamalla tarvelähtöisiä tuote- ja palvelukonsepteja kuten internet- ja mobiilivälitteisiä palveluita. Human Security Finland -verkostoa koordinoi Kuopio Innovation Oy. Verkoston toimintaan osallistuu yrityksiä, tutkimus- ja koulutusorganisaatioita sekä osaamiskeskusverkoston toimijoita. Kansallisella verkostolla toimintaan saadaan kattavasti monialaisia palveluita, teknologioita ja tuotteita kattavien palvelupakettien järjestämiseen. Tämä raportti antaa tietoa verkoston toiminnasta, kehittyvien alueiden liiketoiminta mahdollisuuksista ja niihin liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista. Lisätietoja Kuopio Innovation Oy PL 4000 (Viestikatu 7) Kuopio Sivu 2 / 22

4 2 Määritelmät ja lyhenteet CBRN DG DEVCO DG ECHO DG ELARG DG ENTR DG ENV DG REGIO DG RTD DG TRADE EBRD FAO Humanitaarinen apu Inhimillinen turvallisuus Chemical (kemiallinen), Biological (biologinen), Radiological (radioaktiivinen) ja Nuclear (ydinaktiivinen) Euroopan komission kehitysyhteistyön pääosasto (European Commission Directorate-General for Development and Cooperation) Euroopan komission humanitaarisen avun pääosasto (European Commission Directorate-General European Community Humanitarian Office - Humanitarian Aid and Civil Protection) Euroopan komission laajentumisasioiden pääosasto (European Commission Directorate-General-Enlargement) Euroopan komission yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto (European Commission Directorate-General for Enterprise and Industry) Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto (European Commission Directorate-General - Environment) Euroopan komission aluepolitiikan pääosasto (European Commission Directorate-General for Regional Policy) Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto (European Commission Directorate-General for Research and Innovation) Euroopan komission kauppapolitiikan pääosasto (European Commission Directorate-General for Trade) Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (European Bank for Reconstruction and Development) YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (Food and Agriculture Organization of the United Nations) Humanitaarinen apu on puolueetonta avustustoimintaa, jonka tavoitteena on lievittää konfliktien ja katastrofien seurauksia. Humanitaarinen apu on tasapuolista, riippumatonta ja puolueetonta. (Lähde: Punainen Risti) Suomen humanitaarinen apu perustuu humanitaariseen oikeuteen, kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja pakolaisoikeuteen. Apua annetaan puolueettomuuden, riippumattomuuden, tasapuolisuuden ja humaanisuuden periaatteita noudattaen. (Lähde: Ulkoasiainministeriö) Inhimillisellä turvallisuudella tarkoitetaan YK:n kehitysohjelman Human Development raportissa 1994 esittelemää määritelmää. Inhimillinen turvallisuus on ihmiselämän ensisijaisten ydinarvojen turvaamista vakavilta ja laaja-alaisilta uhkilta tavalla, joka edistää ihmisen vapauksia ja inhimillisen elämän täyttymistä. (Lähde: UNDP/1994/Human Developmentreport) Sivu 3 / 22

5 Kokonaisvaltainen kriisinhallinta NEFCO NOPEF OCHA Kokonaisvaltaisella kriisinhallinnalla tarkoitetaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa kriisinhallinnan kohdealueen tukemiseksi eri keinoin, mukaan lukien diplomaattiset toimet, siviilija sotilaallinen kriisinhallinta, kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu. (Lähde: Ulkoasiainministeriö) Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö (Nordic Environment Finance Corporation) Pohjoismaiden projektivientirahasto (Nordic Project Fund) YK:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikkö (United Nations Office for the Coordination of Humanitarian Affairs) OSKE Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämislain (602/2002) mukainen määräaikainen työ- ja elinkeinoministeriön erityisohjelma ( ), jonka tavoitteena on parantaa kansainvälisesti kilpailukykyisen, korkeaa osaamista vaativan yritys- ja tutkimustoiminnan sijoittumisen ja kehittämisen edellytyksiä. (Lähde: Osaamiskeskusohjelma-asiakirja) TEM UM UNDP UNEP UNICEF UNIDO WFP WHO WSP Työ- ja elinkeinoministeriö Ulkoasiainministeriö YK:n kehitysohjelma (United Nations Development Program) YK:n ympäristöohjelma (United Nations Environmental Program) YK:n lastenjärjestö (United Nations Children s Fund) YK:n teollisen kehityksen järjestö (United Nations Industrial Development Organisation) Maailman ruokaohjelma (World Food Programme) Maailman terveysjärjestö (World Health Organization) YK:n vesi- ja sanitaatio-ohjelma (Water and Sanitation Program) Sivu 4 / 22

6 3 Tausta Monilla suomalaisilla yrityksillä on osaamista, jolle kehitys- ja kriisialueilla olisi tarvetta ja kaupallisia mahdollisuuksia. Kyseessä ovat maat ja alueet, joissa yhteiskunta luonnonkatastrofien, konfliktien tai köyhyyden takia ei toimi vakiintuneesti. Human Security Finland -verkoston toiminta (kuva 1) lähtee inhimillisen turvallisuuden käsitteestä. Inhimillisellä turvallisuudella tarkoitetaan YK:n kehitysohjelman Human Development raportissa 1994 esittelemää määritelmää: Inhimillinen turvallisuus on ihmiselämän ensisijaisten ydinarvojen turvaamista vakavilta ja laaja-alaisilta uhkilta tavalla, joka edistää ihmisen vapauksia ja inhimillisen elämän täyttymistä. Näihin asioihin vaikuttavat talousturvallisuus, henkilökohtainen turvallisuus, yhteisöturvallisuus, poliittinen turvallisuus, ruokaturvallisuus, terveysturvallisuus, ympäristöturvallisuus. Human Security Finland -verkosto keskittyy ensisijaisesti näistä kolmeen viimeksi mainittuun: ruoka-, terveys- ja ympäristöturvallisuus. Suomessa on paljon osaamista, jonka hyödyntäminen erilaisiin kehitys- ja kriisialueita koskeviin tarjouspyyntöihin on hyvin vaikeaa, ellei jopa täysin mahdotonta. Tarjouspyyntöihin oikean kokonaisuuden löytäminen vaatii koordinaattoria, joka pystyy kokoamaan ja tarjoamaan kokonaisvaltaisia vienti- ja rakennusprojekteja. Human Security Finland -verkoston kautta tarjottavia kokonaisuuksia ja viimeisintä tietoa Suomen tarjonnasta saadaan valmisteltua tehokkaammin, mikä suoraan edistää tarjouspyyntöihin vastaamista. Human Security Finland -verkkoportaalissa (www.humansecurityfinland.com) tiedotetaan keskitetysti toiminnasta ja mahdollisuuksista. Human Security Finland tuo elinkeinoelämälle uusia mahdollisuuksia kehittyä ja kansainvälistyä tuomalla yhteen erilaisia kansallisia toimijoita. Verkosto on kannustanut eri toimijoita hakemaan uusia avauksia kriisinhallintaan liittyvän tutkimuksen ja tuotekehityksen alueella. Toiminnan kehys Kriisinhallinnan kokonaisvaltainen kehittäminen sekä kauppa- ja kehityspolitiikan lisääntyvä yhteistyö luovat tilaa uusille liiketoimintamahdollisuuksille Kehitysyhteistyö Humanitäärinen apu Siviilikriisinhallinta Sotilaallinen kriisinhallinta Kuva 1. Toiminnan kehys Sivu 5 / 22

7 4 Human Security Finland -verkosto 4.1 Verkoston toimintamalli Kehitysliiketoiminnan tavoitteena on köyhyyden vähentäminen, paikallistalouksien vahvistaminen ja kehitysvaikutusten edistäminen liikekumppanuuksien avulla. Suomen kannalta kehityspoliittisen ohjelman sekä kauppaa tukevan kehitysyhteistyön toimintaohjelman toteutus on keskeisessä asemassa tavoitteiden saavuttamiseksi. Human Security Finland -verkoston koordinoinnin, johtamisen ja toiminnan fasilitoinnin sekä palveluliiketoiminnan kokonaisratkaisumalleja kuvataan toimintamallissa (kuva 2), jota voidaan soveltaa eri organisaatioiden välillä yhteistyötapojen ja -käytänteiden edistämiseksi. Erityisesti viranomais- ja yritysyhteistyön merkitys kehitys- ja kriisiliiketoiminnan lisäämiseksi on asetettu keskeiseksi kehittämisen alueeksi, koska sillä on todettu olevan positiivinen vaikutus alueiden rauhan edistämisessä, turvallisuuden rakentamisessa sekä kansakuntien selviytymisessä kriiseistä kehityksen tielle. Kuva 1. Human Security Finland -toimintamalli. Liiketoimintaympäristönä kriisialueet ovat erityisen haastavia. Kaupan tekemiseen liittyy monia erityispiirteitä. Lisäksi kehitys- ja kriisialueella toimiminen vaatii alueen tuntemusta ja jopa selviytymistaitoja, joita normaalisti yrityksillä ei ole ilman tarkoituksenmukaista koulutusta. Oman lisänsä tuo myös tämän liiketoiminnan keskeiset pelisäännöt eli kestävä kehitys ja inhimillisen turvallisuuden edistämisen vaatimukset. Ilman näitä eettisiä sääntöjä toiminnalla ei ole jatkuvuutta. Lähtökohtaisesti Suomella on hyvät edellytykset pärjätä kehitysliiketoiminnassa joskin toistaiseksi olemme altavastaajan asemassa vientilukujen valossa (2011 Annual Statistical Report on United Nations Procurement). Tätä on selitetty Suomen kehityspolitiikan eroilla verrattuna Tanskaan ja Ruotsiin. Eräänä pitkän aikavälin tavoitteena onkin Suomen nostaminen muiden pohjoismaiden tasolle kriisialueille suuntautuvan viennin mittarilla. Tämä edellyttää kehityspoliittisten ohjelmien toteuttamista, ja ennen kaikkea Suomen uusia tapoja edistää yritystemme edellytyksiä toimia näillä erityisen haastavilla markkinoilla. Liiketoimin- Sivu 6 / 22

8 tamahdollisuuksia löytyy eri kriisin vaiheista (kuva 3) kuten ennaltaehkäisystä (tilanne ennen kriisiä), nopeasta reagoinnista (kriisitilanne) sekä jälleenrakentamista (tilanne kriisin jälkeen). Riittävät kehityksen edellytykset taataan mm. alueiden infrastruktuurin rakentamisen, terveydenhuollon tason nostamisen ja koulutuksen käynnistämisen kautta. Ennaltaehkäisy nopea reagointi jälleenrakentaminen tilanne ennen kriisiä kriisitilanne tilanne kriisin jälkeen Kuva 2. Kriisin eri vaiheet YK:n alaiset organisaatiot, humanitaarisen avun järjestöt, Maailmanpankki ja kehityspankit hankkivat tuotteita ja palveluja miljardeilla euroilla vuosittain. Menestyminen kilpailussa näyttäisi suosivan niitä toimittajia, jotka: ovat etabloituneet kriisialueille tai niiden lähialueille jo ennen tarpeiden syntymistä, sillä suuri osa hankinnoista tapahtuu juuri näiltä alueilta. Näin mahdollisimman suuri määrä toimituksia tehdään mahdollisimman vähällä logistiikalla. ovat luoneet suhteita alueen hallinnollisiin elimiin jo ennalta. tuntevat hankintakäytännön kokemuksesta. ovat kooltaan ja toiminnaltaan YK:n hyväksymiä toimijoita, joilla on hyvät referenssit. Kuopio Innovation Oy:n koordinoima Human Security Finland voidaan katsoa olevan osin sopimuksellinen verkosto-organisaatio, joka toimii yhteisen vision ja yhteisten arvojen pohjalta. Verkoston toimintatapaa voidaan kuvata myös eräänlaisena orkestrointina, jossa verkosto kootaan tarvittaessa tietyn asian ympärille laajasta potentiaalisten osallistujien joukosta (kuva 4). Tästä esimerkkinä on tarjouspyynnön jättäminen suurempaan kokonaisuuteen. Verkoston yksittäisen jäsenen voi olla haasteellista osallistua tarjouskilpailuun, mutta yhteen koottuna vaatimustason ylittäminen sekä kokonaisuuden ratkaisu voidaan saavuttaa helpommin. Sivu 7 / 22

9 Human Security Finland KUOPIO Avustuspyynnöt Tarjouspyynnöt Ulkoasiainministeriö Maailmanpankki Kehityspankit Kriisi- ja katastrofialueet Kuva 3. Human Security Finland -malli Inhimillisen turvallisuuden osaamisen verkosto humansecurityfinland.com Liiketoiminta Koulutus Tutkimus Verkoston koordinoinnissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan internetin mahdollistamia yhteisöllisiä työkaluja, joilla hajallaan oleva tieto ja osaaminen saadaan tehokkaasti kaikkien osapuolten käyttöön. Human Security Finland -verkostolta ja sen koordinoijalta vaaditaan: hyvää potentiaalisten kumppaneiden tuntemusta, kehitys- ja kriisiliiketoiminnan edellytysten tuntemusta kuten tarjousmenettelyt ja kontaktit, nopeaa reaktiokykyä, jatkuvaa läsnäoloa ja signaaleiden seuraamista, hyviä viestinnällisiä valmiuksia, sekä valmiita liiketoiminnan toteuttamisen malleja alihankinnassa, rahansiirroissa, tuote- ja toteutusvastuissa. Human Security Finland verkoston toimimisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää keskittyä tuottamaan niitä palveluita, joita sen jäsenet näkevät lisäarvoa tuottaviksi ja liiketoimintaansa edistäviksi. Tällaisia palveluita ovat: oleellisen markkinatiedon tuottaminen, uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja niiden saavuttamiseen liittyvien tietojen jakaminen verkostossa, konsortioiden rakentaminen tuomalla yhteen yritykset, yhteisöt ja julkiset toimijat jonkin tarpeen ratkaisemiseksi, sekä markkinoillepääsyn edistäminen ratkaisemalla pullonkauloja ja esteitä, jotka estävät tai hidastavat liiketoiminnan syntymistä. Human Security Finland -toiminnassa havaittuja keskeisiä kehittämistarpeita, joilla kilpailuedellytyksiä voi- Sivu 8 / 22

10 daan parantaa, ovat: yritysten, tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja järjestöjen kumppanuudet, viranomais- ja yrityskehitysorganisaatioiden tuki, palveluliiketoiminnan kehittäminen, osaamisen tuotteistaminen, IPR-hallinta (patentti, tekijänoikeus, mallisuoja ja tavaramerkkioikeus), ICT-ratkaisujen ja digitaalisen median hyödyntäminen, sekä kestävän kehityksen ja vastuullisen liiketoiminnan (CSR) sisäistäminen. Human Security Finland -toiminnassa havaittuja keskeisiä kehittämistarpeita, joilla parannetaan yritysten markkinoille pääsyä ovat: Liiketoimintaympäristöjen tunnistaminen; poliittiset, ekonomiset, teknologiset, sosiaaliset ja ekologiset tekijät Liiketoimintamallien valitseminen; kuluttajamarkkinointi, yritysten välinen markkinointi, myynti valtioille, Public-Private Partnerships, yhteisyritykset (Joint Venture), franchising ja digitaaliset liiketoimintaympäristöt Rahoituksen hankinta tai myynnin kohdistaminen; kauppaa tukeva kehitysyhteistyö, kehitysyhteistyöohjelmat, YK, EU, Maailmanpankki, kehityspankit, humanitaarisen avun järjestöt ja säätiöt, Tutkimus- ja kehittämisympäristöjen hyödyntäminen; referenssien hankkiminen Kansainvälisen markkinoinnin tekeminen; tapahtumat ja suoramarkkinointi 4.2 Verkoston organisoituminen Human Security Finland -verkosto on valmistellut yhteistyösopimuksia alueellisten kehittämisyhtiöiden (BusinessOulu, Measurepolis Development, Foodwest, Prizztech, Joensuun Tiedepuisto, Miktech, Culminatum Innovation, FinnMedi, Turku Science Park), toimialajärjestöjen (Finnish Water Forum, GreenNet Finland), Kriisinhallintakeskuksen, Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa (kuva 5). Human Security Finland ROVANIEMI OULU RAAHE KAJAANI KOKKOLA VAASA KUOPIO SEINÄJOKI JOENSUU JYVÄSKYLÄ SAVONLINNA TAMPERE MIKKELI PORI HÄMEENLINNA LAHTI LAPPEENRANTA HYVINKÄÄ KOUVOLA TURKU HELSINKI Kuopio Helsinki Joensuu Kajaani Lahti Mikkeli Oulu Pori Seinäjoki Tampere Turku Kuopio Innovation CMC Finland Savonia-ammattikorkeakoulu Culminatum Green Net Finland Finnish Water Forum Joensuun Tiedepuisto Measurepolis Development Lahden tiede- ja yrityspuisto Miktech BusinessOulu Prizztech FoodWest FinnMedi ja Hermia Turku Science Park Kuva 5. Human Security Finland koordinaatio ja osaamiskeskus yhteistyö Sivu 9 / 22

11 4.3 Liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen osana Suomen kokonaisvaltaista kriisinhallintaa Kokonaisvaltaisessa kriisinhallinnassa on kyse katastrofien ja konfliktien ehkäisystä ja hallinnasta sekä köyhyyden vastaisesta taistelusta mahdollisimman tehokkaasti ja johdonmukaisesti käyttäen laajalti eri keinoja kuten humanitaarinen apu, kehitysyhteistyö, siviilikriisinhallinta ja sotilaallinen kriisinhallinta sekä rauhanvälitys ja muu poliittinen vaikuttaminen. Liiketoiminnan edistäminen osana kokonaisvaltaista kriisinhallintaa konkretisoituu kehitys- ja kriisiliiketoimintana, joiden tarkoituksena on liikekumppanuuden keinoin ratkaista kehitysongelmia ruohonjuuritason yhteisöissä, vahvistaa paikallistalouksia ja nopeuttaa siirtymistä kriisistä kehitykseen. Tavoitteena on suomalaisen kehitys- ja kriisiliiketoiminnan aseman vahvistaminen kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden rakentamisesta. Tämän vuoksi liiketoiminnan edistäminen vaatii uudenlaista yhteistyötä yritysten, viranomaisten, tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja kansalaisjärjestöjen kesken. Kehitys- ja kriisiliiketoiminnan edistämiseksi Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on käynnistänyt Team Finland Business for Development ja Innovation -valmistelun. Human Security Finland toteuttaa tätä valmistelua fasilitoimalla yritysvetoisia konsortioita ja aktivoimalla konsortioiden projektitoimintaa. Human Security Finland -verkostossa kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan liiketoimintamahdollisuuksia on edistetty seuraavasti: Kehitysyhteistyö Ulkoasiainministeriön (UM) sekä TEM:n kanssa on valmisteltu yritysten osallistumista Kauppaa tukevan kehitysyhteistyön (Aid for Trade) toteuttamiseen TEM:n kehityspoliittisen työryhmän yhteydessä. Human Security Finland osallistuu TEM:n Sambian kehitysliiketoimintaverkostoon toimimalla työryhmän sihteerinä ja Sambia-pilotillaan, jossa yhtenä tavoitteena on Minerals for Development liiketoiminnan kehittäminen. Sambian kehitysliiketoimintaverkoston tarkoituksena on kehittää Suomen kehitysliiketoiminnan kokonaiskonseptia. World Vision Finland ry:n kanssa on valmisteltu yritysten osallistumista Tekesin ja UM:n rahoittamaan Weconomy-ohjelmaan, jonka tarkoituksena on helpottaa yritysten pääsyä köyhimpien yhteisöihin kehittämään Base of the Pyramid -liiketoimintaa (vähävaraisten markkinat, johon kuuluu 2/3 ihmiskunnasta). Humanitaarinen apu UM:n sekä TEM:n kanssa on valmisteltu katastrofeihin liittyvän suomalaisen liiketoiminnan ja osaamisen kehittämistä Suomen Humanitaarisen avun linjauksen mukaisesti. Edistämistoimia tulevat olemaan vienninedistämismatkat jälkikriisialueille sekä liiketoimintapilottien valmistelu esim. siviilikriisinhallinnan operaation yhteyteen. Tekesin turvallisuusohjelman kanssa on kasattu kriisiliiketoiminnan yrityskonsortio toteuttamaan humanitaarisen avun ja pelastustoimen liiketoimintaa. Sivu 10 / 22

12 Siviilikriisinhallinta Sisäasiainministeriön kansliapäällikön ja kansainvälisen yksikön kanssa on neuvoteltu yritysten roolista siviilikriisinhallinnassa. Human Security Finland on osallistunut Kriisinhallintakeskuksen yritysten valmennusohjelmaa kehittämiseen kriisialueille. Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa on edistetty viranomaisten harjoitusalueiden kehittämistä kehitys- ja kriisiliiketoiminnan tuotteiden kehittämis- ja testausympäristönä. Tekesin turvallisuusohjelman ja kriisiliiketoiminnan yrityskonsortion kanssa on valmisteltu yhteistä aloitetta liikekumppanuuden rakentamiseksi siviilikriisinhallintaan. Aloitteen sisältöä on suunniteltu yritystapaamisissa, työpajoissa ja koulutustilaisuuksissa. Pirkanmaan turvallisuusklusterin kanssa on valmisteltu yhteistyötä kriisiliiketoiminnan varautumisedellytysten kehittämiseksi. Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto KATU ry:n kanssa on valmisteltu yritysjärjestöyhteistyötä. Sotilaallinen kriisinhallinta Pirkanmaan turvallisuusklusterin kanssa on valmisteltu poikkeusolosuhteiden ajan viranomais- ja yritysyhteistyön kehittämistä mm. Pirkanmaan suunnitteleman kansallisen logistiikkakeskuksen valmistelussa. Puolustusvoimien (Suomalainen sotataito, MPKK Taktiikan laitos) kanssa on keskusteltu sotilaallisen kriisinhallinnan ammattilaisten osallistumisesta kriisiliiketoiminnan kehittämiseen. Puolustusvoimilla on pitkäaikainen kokemus kansainvälisistä rauhanturvaoperaatioista. Tavoitteena on löytää menetelmiä, joilla operaatioissa syntynyttä tietämystä voisi hyödyntää inhimillisen turvallisuuden näkökulmasta. 4.4 Rahoitusmahdollisuudet Human Security Finland on tehnyt rahoituskelpoisuusselvityksiä tutkimus-, kehitys- ja kehitystyöhankkeisiin sekä yritysten ja tutkimuslaitosten tarpeisiin selvittää projektiviennin, liikekumppanuuden ja etabloitumisen mahdollisuuksia. Lisäksi Human Security Finland on koonnut tietoa piloteissa laajemminkin suomalaisten toimijoiden mahdollisuuksista hyödyntää kotimaisia, muiden maiden, EU:n ja muiden kansainvälisten rahoittajien kehitys ja liiketoiminnan edistämiseen liittyviä rahoituksia. Human Security Finland on koostanut aineistoja, joissa kuvataan projektivientiin, ulkomaille etabloitumiseen, kehitysapuun, kauppapoliittiseen, lähialueyhteistyöhön, humanitaariseen apuun, pelastustoimeen, TKI-toimintaan, ympäristönsuojelun ja ilmastomuutoksen vastaiseen työhön, ruokaturvaan, sekä jälleenrakennukseen tarkoitettuja rahoitusohjelmia ja kehitysrahoittajia. Kartoitettuja rahoittajia ovat Suomessa UM, TEM, NOPEF, NEFCO, EU:ssa DG EAAS (DG ECHO + DG DEVCO + DG TRADE), DG ENTR. DG RTD, DG ENV, DG ELARG, DG REGIO, Maailmanpankki, Aasian kehityspankki, FAO + UNEP sekä Bill ja Melinda Gates säätiö. Kaikille näille on yhteistä se, että ne rahoittavat hankkeita. EU:n alueella ollaan pääsääntöisesti siirtymässä pois kahdenvälisestä kehitysyhteistyön rahoittamisesta ja kehitystyötä koordinoidaan yhdessä muiden kehitysrahoittajien kanssa kohdealueella. Lisäksi Human Security Finland on selvittänyt millaisille toimijoille Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) ja DG DEVCO - EuropeAidin tarjouskilpailut ja tekniseen tukeen liittyvät konsultoinnit ovat mah- Sivu 11 / 22

13 dollisia ja kuinka niihin voisi päästä mukaan. Myös humanitaarista apua ja pelastustoimea tukevien OCHAn ja DG ECHOn toimintatapoja on kartoitettu keskustelemalla asianosaisten organisaatioiden edustajien kanssa. Yrityksille tarkoitettujen kehittyvien ja kriisistä toipuvien maiden markkinoille menemiseen liittyvän rahoituksen keskeisten piirteiden ymmärtämiseksi Human Security Finland on tutustunut ruotsalaisen kehittyviin maihin tähtäävän liiketoiminnan rahoittajan, SWEDFUNDin toimintaan, sekä perehtynyt laajemman kehitysrahoituksen ympärillä käytävään keskusteluun. Virallista kehitysapurahoitusta täydentävien ja yksityistä sektoria mukaan ottavien rahoitusinstrumenttien ja toimintatapojen kehittämiselle on nähty tarvetta sekä kehitettävien maiden että kehitysapua tarjoavien maiden taholla. Perinteisesti Euroopan maat ovat rahoittaneet kehitysapuvaroilla kansalaisjärjestöjä tai jakaneet suoraa budjettitukea kehittyviin maihin. T & k- ja yritysten vienninedistämisen ja kansainvälistämisen rahoituksia lukuun ottamatta kehittyvien ja hauraiden maiden liiketoimintaan liittyvissä rahoituksissa on tärkeä olla mukana tunnistamassa ja määrittelemässä toimintaa yhdessä paikallisten kanssa. Humanitaariseen ja pelastuspalvelutoimintaan liittyvien operaatioiden rahoitukset ovat operaatioiden tavoin voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden käytössä. Niihin liittyvän rahoituksen hyödyntämisessä on syytä selvittää vaihtoehtoja asianomaisten toimijoiden, kuten ministeriöiden ja humanitaariseen toimintaan erikoistuneiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Suomalaisten yritysten t & k- ja vienninedistämisrahoitusten hankkimisen osalta kehittyvät ja hauraat maat ovat haasteellisia, sillä niiden markkinapotentiaali näyttää pieneltä ja rahoittajan riski isolta. Finnfundin ja sen hallinnoiman Finnpartnerhipin sekä NOPEFin ja SWEDFUNDin kanssa käytyjen keskusteljen perusteella suomalaiset ja ruotsalaiset yritykset eivät myöskään juuri kysy tukea kaikkein riskialteimmille alueille, vaikka yhtiöillä olisi siihen mahdollisuus. Rahoittajien näkökulmasta asiantuntevan rahoitustoiminnan harjoittaminen esimerkiksi Afrikassa on hyvin haastavaa. Tämän vuoksi rahoittajien strategiana on tehdä yhteistyötä muiden kohdealueita rahoittavien tahojen kanssa tekemällä liittoumia ja keskittymällä alueisiin, joilla voidaan syventää yhteistyötä ja tehostaa kehitystoimintaa. Seuraavat taulukot (1-3) tiivistävät kriisin eri vaiheissa olevia toimijoita, linjauksia ja rahoituksia. Vaihe Tilanne ennen kriisiä (Ennaltaehkäisy) (Kehitystyö) (Kehitysliiketoiminta) Toimivat organisaatiot EU DG DEVCO - EuropeAid YK ja sen alaiset järjestöt FAO, UNDP, UNEP, UNICEF, UNIDO, WHO Erilaiset kehitys- ja jälleenrakennuspankit EBRD, Maailmanpankki, Aasian kehityspankki, Afrikan kehityspankki Sivu 12 / 22

14 Suomi Ulkoasianministeriö Suomen punainen risti Kirkon ulkomaanapu Suomalaiset tutkimuslaitokset (MTT, GTK, IL, SYKE) Suomen koulutussektori (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) Konsulttiyritykset (Niras, Pöyry, Ramboll, FCG) Kehitysyhteistyöjärjestöt ja säätiöt (Martta Liito, Pohjois-Savon kehitysmaaseura, Toivala-säätiö, Naisten Pankki) Ohjelmat ja linjaukset Euroopan komissio: Increasing the impact of EU Development Policy: an Agenda for Change (2011) The European Consensus on Development Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelma Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö - Suomen toimintasuunnitelma Suomen humanitaarisen avun linjaus (2012) Ulkoasiainministeriön tuki kansainvälisille kansalaisjärjestöille (2012) Yksityisen sektorin mahdollisuudet Yhteistyö DG DEVCO, YK:n alaisten järjestöjen, tutkimuslaitoksien ja koulutussektorin kanssa Tärkeä toimia kohdealueella, jossa kehityshankkeita synnytetään ja jossa myös niiden rahoitussopimuksista päätetään Yhteistyö paikallisten yritysten ja organisaatioiden kanssa kehittyvillä markkinoilla Yksityissektorilla on ratkaisuja (tuotteet, palvelut, tietotaitoa) Rahoitusmekanismit o Finnpartnership, Finnfund, NOPEF, suorahankinnat ja konsultaatiot (EU, YK, valtiot, jne.) Taulukko 1. Tilanne ennen kriisiä Vaihe Kriisitilanne (kriisiliiketoiminta, humanitaarinen apu) Toimivat organisaatiot EU DG ECHO YK ja sen alaiset järjestöt WFP, WSP, OCHA Suomi Ulkoasianministeriö Sisäasiainministeriö Puolustusministeriö Kriisinhallintakeskus CMC Finland Puolustusvoimat Suomen Punainen Risti Sivu 13 / 22

15 Kirkon Ulkomaanapu muut kansalaisjärjestöt, joilla DG ECHO hyväksyntä tai OCHA hyväksyntä (Oxfam International, World Vision) Lääkärit ilman rajoja Pharmacists without borders Ohjelmat ja linjaukset Suomen humanitaarisen avun linjaus 2012 Yksityisen sektorin mahdollisuudet Yhteistyö YK:n ja EU:n organisaatioiden ja niiden toimittajakonsortioiden kanssa. Suomesta DG EC- HOn operaatioihin toimittamisesta vastaa Sisäasianministeriö. Pitää olla DG ECHO hyväksyntä. Pelastuspalvelun osalta DG ECHO ja OCHA käyttävät etukäteen hyväksyttyjä moduuleita. DG ECHO ja YK hankinnat pääosin kanavoidaan ei-voittoa tuottaville organisaatioille. Lahjoitusvaroja ei perinteisen kehitysavun linjausten mukaan ole saanut ohjata voittoa tuottaville organisaatioille. Hankinnat tehdään ennen kriisin puhkeaminen ja toimitukset heti kriisin puhjettua. Suurin osa hankinnoista tehdään kriisikohteessa tai naapurimaista: Haetaan halvat ja nopeat ratkaisut. Suomalaiset yhtiöt eivät pysty välittämään tarvittavaa volyymia eikä halutulla nopeudella ja hinnalla. Yksityistä sektoria pyydetään mukaan kansainvälisiltä järjestöiltä in-kind apuna, raha-avustuksella tai muu yhteiskuntavastuu-operaatioilla. Taulukko 2. Kriisitilanne Vaihe Tilanne kriisin jälkeen (Jälleenrakennus) (Kehitysliiketoiminta) Toimivat organisaatiot EU DG DEVCO YK ja sen ala-järjestöt FAO, UNDP, UNEP, UNICEF, UNIDO, WHO Suomi Ulkoasiainministeriö Suomen punainen risti Kirkon ulkomaanapu Suomalaiset tutkimuslaitokset (MTT, GTK, IL, SYKE) Suomen koulutussektori (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) Konsulttiyritykset (Niras, Pöyry, Ramboll, FCG) Kehitysyhteistyöjärjestöt ja säätiöt (Martta Liito, Pohjois-Savon kehitysmaaseura, Toivala-säätiö, Naisten Pankki) Ohjelmat ja linjaukset Euroopan komissio: Increasing the impact of EU Development Policy: an Agenda for Change (2011) Sivu 14 / 22

16 The European Consensus on Development Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelma Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö - Suomen toimintasuunnitelma Suomen humanitaarisen avun linjaus (2012) Ulkoasiainministeriön tuki kansainvälisille kansalaisjärjestöille (2012) Yksityisen sektorin mahdollisuudet Vaatii toimittajalistoille ja tietokantoihin rekisteröitymistä / hyväksymistä Yksityissektorilla on ratkaisuja (tuotteet, palvelut, tietotaitoa) Linkittyminen DG DEVCO, YK:n, järjestöjen, tutkimuslaitoksien ja koulutussektorin kanssa on mahdollista. Tärkeä toimia kohdealueella, jossa kehityshankkeita synnytetään ja jossa myös niiden rahoitussopimuksista päätetään Rahoitusmekanismit o Finnpartnership, Finnfund, o Suora hankinnat ja konsultaatiot (EU, YK, Valtiot jne.) Yhteistyö paikallisten yritysten ja organisaatioiden kanssa kehittyvillä markkinoilla Yksityistä sektoria pyydetään mukaan kansainvälisiltä järjestöiltä in-kind apuna, raha-avustuksella tai muu yhteiskuntavastuu-operaatioilla. Taulukko 3. Tilanne kriisin jälkeen 4.5 Humansecurityfinland.com -verkkoportaali Human Security Finland on käynnistänyt -verkkopalvelun (kuva 6), joka toimii verkoston palveluiden markkinointiympäristönä sekä tapahtumien tiedotuskanavana. Lisäksi verkkopalvelu tulee toimimaan verkoston toimijoiden yhteistyöympäristönä, jossa valmistellaan tarjouksia, projekteja ja järjestetään verkkokoulutusta. Kuva 6. Human Security Finland -portaali (www.humansecurityfinland.com) Sivu 15 / 22

17 5 Tuote-, palvelu ja koulutuskonseptit Tunnistettujen tarpeiden pohjalta Human Security Finland on tuottanut yrityksistä sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioista inhimillisen turvallisuuden liiketoiminta-, tutkimus- ja koulutusosaamisen profiileja. Profiilien avulla on tehty osaamisen konseptointia palvelukuvauksiksi. Palvelukuvausten pohjalta on toteutettavissa konsortioita, jotka tarjoavat palveluliiketoiminnan kokonaisratkaisuja kehitysmaihin ja kriisialueille. Human Security Finland käynnistää konsortioiden kanssa projektitoimintaa pilottialueille (kuva 7), joiden avulla tuotetaan tietoa liiketoimintamahdollisuuksista (liiketoimintaympäristöt ja liiketoimintamallit). Human Security Finland Bosnia, Kosovo Kaukasia ja Keski-Aasia Chile Egypti Sambia Kenia Mosambik Kuva 7. Human Security Finland pilotit 5.1 Ruokaturva Ruokaturva määritellään toteutuneen silloin, kun kaikilla ihmisillä kaikkina aikoina on mahdollisuus hankkia riittävästi turvallista ja ravinteikasta ruokaa terveellisen sekä aktiivisen elämän ylläpitämiseksi. Ruokaturvan neljä osa-aluetta ovat: saatavuus (availability of food), ihmisten kyky hankkia ruokaa (access to food), käytettävyys (utilization of food and food safety), ja tarjonnan vakaus (stability of supply), johon kuuluu mm. kriisien ennaltaehkäisy ja hallinta (crisis prevention and management). Siihen kuuluu myös ruuan laatu, sen saannin jatkuvuus ja tasaisuus sekä jakautuminen eri väestöryhmien ja alueiden kesken ja myös kotitalouksien sisällä. Suomesta pyritään kaupallistamaan ruokaturvan alueelta erityisesti yhdennettyä vesivarojen hallintaa (Integrated Water Resource Management, IWRM), ruuan hygieenisen laadun hallintaa ja seurantaa sekä jäljitettävyyttä koko pellosta pöytään -ketjun hallitsemiseksi (taulukko 4). Tuote-, palvelu- ja koulutuskonseptit Suomessa löytyy monenlaisia tuote-, palvelu- ja koulutuskonsepteja ruokaturvan saavuttamiseen. Näitä ovat mm.: Maatalous- ja elintarvikebioteknologiaan Kohdealueet Ruokaturva liittyvää tarjontaa on kohdistettu hankkeessa pääosin Keski-Aasiaan kytkeytyen kansallisen elintarvikekehityksen klusterin ja Food Safety Managementin ponnistukseen Sivu 16 / 22

18 liittyvää tutkimus ja innovaatiot Koulutus (ruokaturvallisuus, hyvät viljelykäytännöt (GAP), hyvät vesiviljelyn käytännöt (GAqP), ruokatuotanto, tuotantoeläinten hyvinvointi, hygienia, elintarvikelainsäädäntö) Jäljitettävyys (RFID tuotteet, ICT-ratkaisut, diagnostiikka, pakkausmerkinnät) Logistiikka Kylmäketjunhallinta Elintarvikepakkaukset ja siihen liittyvää teknologia Venäjän ja Kiinan markkinoille Taulukko 4. Ruokaturvan konseptit 5.2 Ympäristöturvallisuus Ympäristöturvallisuus on toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ja vahinkojen ehkäisyä ja valvontaa. Ympäristöturvallisuuden huomioiminen esimerkiksi kaivosympäristöissä, vesituotannossa ja teollisuusprosesseissa on hyvin keskeistä. Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto ja ICT:n tehokas hyödyntäminen katsotaan tässä sisältyvän myös ympäristöturvallisuuteen (taulukko 5). Tuote-, palvelu- ja koulutuskonseptit Bioenergian tuotanto Energiakartoitukset Vesimonitorointi Logistiikka Kaivosvesien puhdistus Ympäristöriskinarviointi Jätteenkäsittely ja jätteen hyödyntäminen Kierrätys Prosessimallintaminen Sensoritekniikka Ilmastomuutosmallintaminen Luonnonvesikartoitukset Uusiutuva metsätalous Puumateriaalin hyödyntäminen Kohdealueet Bangladesh Keski-Aasia Intia Taulukko 5. Ympäristöturvallisuuden konseptit 5.3 Terveysturvallisuus Terveysturvallisuudessa pyritään takaamaan välttämätön suoja sairauksista ja epäterveellisistä elämänta- Sivu 17 / 22

19 voista. Isoja haasteita kehittyvissä maissa ja kriisialueilla ovat mm. infektiot, aliravitsemus, riittämätön pääsy terveyspalveluihin, tiedon- ja osaamisenpuute sekä puhtaan veden ja muiden perustarvikkeiden saatavuus. Hankkeessa pyritään tunnistamaan vahvasti ICT-teknologiaan pohjaavien tuote-, palvelu- ja opetuskonseptien liiketoimintamahdollisuuksia kohdealueilla. Tunnistettuja konsepteja ovat mm. äitilapsiterveydenhuollon ja neuvolatoiminnan kehittäminen hyödyntämällä mobiilisovelluksia (taulukko 6). Tuote-, palvelu- ja koulutuskonseptit Sairaalarakentaminen Lääkintälaitteet Diagnostiikka ICT for Health, ehealth, mhealth, terveydenhuollon tietojärjestelmät Ensihoito Äiti-lapsiterveydenhuolto, lisääntymisterveyden edistäminen ja äiti- ja lapsikuolleisuuden vähentäminen elearning, verkko-oppimisen ratkaisut ja sisällöt Taulukko 6. Terveysturvallisuuden konseptit Kohdealueet Chile Egypti Keski-Aasia Kenia Mosambik Sambia 5.4 Lääketurvallisuus ja lääkitysturvallisuus Lääketurvallisuus on helppo erottaa lääkitysturvallisuudesta. Lääketurvallisuus liittyy aina itse tuotteeseen tai lääkeaineeseen kun taas lääkitysturvallisuus liittyy lääkehoidon toteuttajien inhimilliseen toimintaan ja toimintayksikkökohtaisen prosessin virheettömyyteen. Lääketurvallisuudessa keskeistä on turvallisten lääkkeiden saatavuus ja tuottaminen sekä niiden asianmukainen käyttö. Suomalaista osaamista kootaan yhteen turvallisten lääkkeiden tuottamisesta, käytöstä ja jakelusta sekä näitä tukevista asiantuntijapalveluista ja teknologioista (taulukko 7). Tuote-, palvelu- ja koulutuskonseptit Patentointimenetelmät Lainsäädäntö Laatujärjestelmien käyttöönotto Health technology assessments Prosessitekniikka Analytiikka Gene-based medicine production expertise Jäljitettävyys Lääkejakelu Lääkejätteen keräys ja hävittäminen Lääkitysturvallisuus Lääketieto Taulukko 7. Lääketurvallisuuden konseptit Kohdealueet Chile Keski-Aasia Itä-Afrikan yhteisö Sivu 18 / 22

20 5.5 Pelastustoimi ja ensihoito Pelastustoiminnassa ja ensihoidossa edistetään turvallisuutta, ehkäistään onnettomuuksia, niiden riskejä ja seurauksia, huolehditaan ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamisesta kaikissa oloissa sekä tuotetaan ensihoitoa ja kiireellistä sairaankuljetusta. Yhdeksi pelastustoimen potentiaaliseksi liiketoimintaalueeksi on tunnistettu myös liikenneturvallisuus (taulukko 8). Tuote-, palvelu- ja koulutuskonseptit Kohdealueet Teltat, suojaratkaisut Egypti Kenttäsairaalat Kenia Mobiiliklinikat Jäljitettävyys Koulutus (pelastustoimi, ensihoito, disaster management) Ambulanssit Defragmentation units Decontamination units Taulukko 8. Pelastustoiminnan ja ensihoidon konseptit 5.6 Seikkailu- ja luontomatkailu Seikkailu- ja luontomatkailu on toimintaa, jossa korostuvat luonnonympäristö, turismi, ihmisen kokemus luonnosta sekä eettisyyteen liittyvät asiat. Seikkailu- ja luontomatkailu on turismia, jonka vetovoimaisuus ja aktiviteetit perustuvat luonnonympäristöön ja siellä toteutettavaan toimintaan, joka jakaantuu useisiin osaalueisiin: maaseutumatkailu, ohjelmapalvelut, käyntikohteet, ekomatkailu, lintumatkailu (bongaus), sukellusmatkailu, metsästysmatkailu, kalastusmatkailu, välinevuokraus jne. Seikkailu- ja luontomatkailulla voidaan nähdä muuta matkailua vahvempi yhteys ja vaikutus paikalliseen talouteen ja kulttuuriin, siitä on tullut yhä selkeämmin aluekehityksen väline, jolla on laajat talous- ja työllisyysvaikutukset (taulukko 9). Tuote-, palvelu- ja koulutuskonseptit Luontomatkailu Kalastusmatkailu Metsästysmatkailu Koulutus (luonto-oppaat, kalastusoppaat, metsästys, ympäristölainsäädäntö) Luontopuistojen infrastruktuurin rakentamista (sillat, lintutornit, levähdyskohteet, kodat, mökit yms.) Luontokeskuspalvelut Taulukko 9. Seikkailu- ja luontomatkailun konseptit Kohdealueet Bosnia-Hertsegovina Kirgisia Sivu 19 / 22

Liikekumppanuus rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa. Jyri Wuorisalo Human Security Finland/Kuopio Innovation Oy

Liikekumppanuus rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa. Jyri Wuorisalo Human Security Finland/Kuopio Innovation Oy Liikekumppanuus rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa Jyri Wuorisalo Human Security Finland/Kuopio Innovation Oy 11.6.2013 Kriisi- ja katastrofiliiketoiminta? Luonnonkatastrofit Kuva: Jukka Gröndahl

Lisätiedot

Liikekumppanuus kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa. Jyri Wuorisalo Human Security Finland/Kuopio Innovation Oy

Liikekumppanuus kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa. Jyri Wuorisalo Human Security Finland/Kuopio Innovation Oy Liikekumppanuus kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa Jyri Wuorisalo Human Security Finland/Kuopio Innovation Oy Verkoilla maailmalle, Turku 12.6.2013 Käsitteistä Kehitysliiketoiminta?

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelman toteuttaminen

Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelman toteuttaminen Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelman toteuttaminen Arjen tietoyhteiskunta workshop 15.11.2007 Pirjo Kutinlahti OSKE synnyttää huippuosaamisesta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja Osaamiskeskusohjelma

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

Ympäristöklusteri, PKS:n osaamiskeskusohjelma ja sen ympäristömonitoroinnin kärkihanke

Ympäristöklusteri, PKS:n osaamiskeskusohjelma ja sen ympäristömonitoroinnin kärkihanke Ympäristöklusteri, PKS:n osaamiskeskusohjelma ja sen ympäristömonitoroinnin kärkihanke Monitorointialustan kautta viennin kasvattamiseen i Tilannekatsaus 29.1.2007 Green Net Finland ry - Ympäristöalan

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista osallistu ja vaikuta! Osaamiskeskusohjelmasta tukea kansainvälistymiseen. Joensuu, 5.11.

Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista osallistu ja vaikuta! Osaamiskeskusohjelmasta tukea kansainvälistymiseen. Joensuu, 5.11. Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista osallistu ja vaikuta! Osaamiskeskusohjelmasta tukea kansainvälistymiseen Joensuu, 5.11.2009 1 Tietoa, taitoa, tehoa, tuloksia! Joensuun Tiedepuisto

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 Olettamuksia rahan ja kehityshankkeiden suhteesta Teoria 1: Kehityshankkeet pyrkivät tuloksiin, joita ainakin

Lisätiedot

Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio

Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio Luosto Classic Business Forum 8.8.2014 Nordregio ( established in 1997) is a leading international Nordic research institute in the broad field of

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Developing business together. SUOMI

Developing business together. SUOMI SUOMI Developing business together. Finnpartnership tarjoaa suomalaisyrityksille uusia yhteistyömahdollisuuksia kehitysmaissa Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tarjoaa suomalaisyrityksille kehitysmaaliiketoimintaan

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Raportti 21.06.2006 1.0 Perustietoja kyselystä Vastausprosentti oli: 20.1 %. Oheiset ZEF-taulut on prosessoitu normitettuina niin, että keskiarvot asettuvat keskelle

Lisätiedot

Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013

Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013 Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013 Komposiitit ja älykkäät puurakenteet - Tommi Appelgren Mikä osaamiskeskusohjelma (=OSKE) on? Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämislain mukainen

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Sanna Aspola, Berggren Oy Ab 26.3.2013 Kansalliset oikeudet kansainvälisellä kentällä Kansainväliset viranomaiset, järjestöt ja sopimukset

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Finnish Water Forum Su S omen ve sifo f orumi r y.

Finnish Water Forum Su S omen ve sifo f orumi r y. Finnish Water Forum Suomen vesifoorumi ry. Finnish Water Forum Missio: Laaja-alaisen suomalaisen vesiosaamisen ja kestävän kehityksen mukaisen kansainvälisen liiketoiminnan voimakas kasvattaminen ja kehittäminen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Päätehtävä: Kiihdyttää uutta, maailmanlaajuisesti kilpailukykyistä ICTtoimialan liiketoimintaa. Visio: Ohjelmakauden päättyessä

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013)

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Raportin toteuttanut: NAG Partners SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Euroopan komissio on tilastoinut lokakuun 18. päivään 2012 mennessä 347 hakukierroksen osallistujat.

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

ENTERPRISE EUROPE NETWORKIN PALVELUT KANSAINVÄLISTYMISEEN

ENTERPRISE EUROPE NETWORKIN PALVELUT KANSAINVÄLISTYMISEEN ENTERPRISE EUROPE NETWORKIN PALVELUT KANSAINVÄLISTYMISEEN Janne Koivisto 1.4.2011 European Commission Enterprise and Industry Enterprise Europe Network EU:n komission CIP ohjelma 48 maata 600 partneriorganisaatiota

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma

Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma Kenneth Ekman CTO CrisolteQ Ltd 29200 Harjavalta TEAM FINLAND Toiminta ja Palvelut Yritysten kansainvälistymistä tukevat palvelut Vaikuttaminen ulkomaiseen toimintaympäristöön

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuusklusteri Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuustoimijoita Työterveyslaitos Tukes Tekes Aluehallintovirasto Suomen punainen risti

Lisätiedot

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet Olli Varis Matti Kummu, Miina Porkka, Mika Jalava Maailman väkiluku: 1960: 3.0 miljardia 2012: 7.0 miljardia 2040: ~9 miljardia

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

DIGITAALISET TERVEYSPALVELUT

DIGITAALISET TERVEYSPALVELUT DIGITAALISET TERVEYSPALVELUT KUOPIO 23.4.2015 JYRI WUORISALO KUOPIO INNOVATION TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N DIGI ROADSHOW-KIERTUE Digitaalinen maailma ja terveys Digitaalinen maailma kulttuurinen muutos Digitalisaatio

Lisätiedot

Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - Brysselin näkökulma

Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - Brysselin näkökulma Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - Brysselin näkökulma Juha Auvinen Yksikönpäällikkö, Humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun pääosasto, EU-komissio Sisäisen turvallisuuden tutkimusseminaari

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

HÄMEENLINNA REGION. Fortune and attraction HÄMEENLINNA REGION - FORTUNE AND ATTRACTION

HÄMEENLINNA REGION. Fortune and attraction HÄMEENLINNA REGION - FORTUNE AND ATTRACTION HÄMEENLINNA REGION Fortune and attraction 1 HÄMEENLINNA REGION - FORTUNE AND ATTRACTION Tarvelähtöinen innovaatiotoiminta hyvinvointitoimialan kehittämisessä Hämeenlinnan seudulla HYVÄ aluefoorum 3.11.2009

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Hyvinvointiklusteri Oulussa 2009 Kokemuksia OSKE-rahoituskokeilusta. Katriina Otsamo 22.10.2008

Hyvinvointiklusteri Oulussa 2009 Kokemuksia OSKE-rahoituskokeilusta. Katriina Otsamo 22.10.2008 Hyvinvointiklusteri Oulussa 2009 Kokemuksia OSKE-rahoituskokeilusta Katriina Otsamo 22.10.2008 OWI on hyvinvointialan liiketoiminnan kehittäjä Kaksi osaamisaluetta: vertikaalina hyvinvointiala, horisontaalisena

Lisätiedot

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen kautta

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 25.9.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Suomen vesifoorumi ry (FWF) perustamisesta nykyhetkeen Tausta Kasvavat globaalit vesihaasteet Suomalaisen

Lisätiedot

Hanketoimijoiden tapaaminen 21.1.2010 Metsäalan strateginen ohjelma, verkostohanke

Hanketoimijoiden tapaaminen 21.1.2010 Metsäalan strateginen ohjelma, verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen 21.1.2010 Metsäalan strateginen ohjelma, verkostohanke Joensuun Tiedepuisto Oy (sivu 2) Osaamiskeskusohjema 2007-2013 (TEM) (s. 3-5) Asumisen klusteriohjelma (s. 6) OSKEn rooli

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Verkostoitumisen avulla uusiutuvaa energiaa Afrikan kehittyville markkinoille. Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Maarit Virtanen Lahden ammattikorkeakoulu

Verkostoitumisen avulla uusiutuvaa energiaa Afrikan kehittyville markkinoille. Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Maarit Virtanen Lahden ammattikorkeakoulu Verkostoitumisen avulla uusiutuvaa energiaa Afrikan kehittyville markkinoille Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Maarit Virtanen Lahden ammattikorkeakoulu Megatrendejä Afrikassa https://tapahtumat.tekes.fi/

Lisätiedot

Maailman parhaat käytännöt alueellisten innovaatiokeskittymien arviointiin, suunnitteluun ja johtamiseen

Maailman parhaat käytännöt alueellisten innovaatiokeskittymien arviointiin, suunnitteluun ja johtamiseen Maailman parhaat käytännöt alueellisten innovaatiokeskittymien arviointiin, suunnitteluun ja johtamiseen Martti Launonen Hubconcepts Oy 19. Syyskuu, 2011 Tausta innovaatiokeskittymämallin kehitykselle

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1 Bench-hanke Slide 1 Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010 BENCH perustiedot Bench-projektin koko nimi on Beneficial Business Contacts between the Central Baltic Region and China. Perustietoja: Slide 2 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI FinlandCare 2014 HYVÄ Ä SEMINAARI FinlandCare _Hyvinvointia Suomesta Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2011 käynnistämä ohjelma terveysalan yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämiseksi Ohjelma

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2019 Kehitysyhteistyötutkimus 1999 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Kansallinen teollisia symbiooseja edistävä toimintamalli - FISS. Paula Eskola, Motiva Oy 5.5.2014

Kansallinen teollisia symbiooseja edistävä toimintamalli - FISS. Paula Eskola, Motiva Oy 5.5.2014 Kansallinen teollisia symbiooseja edistävä toimintamalli - FISS Paula Eskola, Motiva Oy 5.5.2014 Kansallinen teollisia symbiooseja edistävä toimintamalli - FISS Sitra, Motiva, työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

CMC Finland ja sen rooli siviilikriisinhallinnassa. Jari Mustonen tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori

CMC Finland ja sen rooli siviilikriisinhallinnassa. Jari Mustonen tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori CMC Finland ja sen rooli siviilikriisinhallinnassa Jari Mustonen tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Siviilikriisinhallinta Uhkaavan tai toteutuneen konfliktin, suuronnettomuuden tai luonnonkatastrofin

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot