Human Security Finland

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Human Security Finland"

Transkriptio

1 Human Security Finland Raportti 2012 Kuopio Innovation Oy

2 Sisällys 1 Tiivistelmä Määritelmät ja lyhenteet Tausta Human Security Finland -verkosto Verkoston toimintamalli Verkoston organisoituminen Liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen osana Suomen kokonaisvaltaista kriisinhallintaa Rahoitusmahdollisuudet Humansecurityfinland.com -verkkoportaali Tuote-, palvelu ja koulutuskonseptit Ruokaturva Ympäristöturvallisuus Terveysturvallisuus Lääketurvallisuus ja lääkitysturvallisuus Pelastustoimi ja ensihoito Seikkailu- ja luontomatkailu Pilotointiympäristöt Testbed, Innovaatioympäristö, Ekosysteemi (TIE) -kokonaisuus Pelastusopiston harjoitusalue Materiaalit ja selvitykset Sivu 1 / 22

3 1 Tiivistelmä Kuopio Innovation Oy on käynnistänyt vuonna 2011 osana kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisen tehtäväänsä Human Security Finland -verkoston (HSF), jossa luodaan edellytyksiä liikekumppanuudelle kehitysmaissa ja kriisialueilla. Työtä tehdään yhdessä Työ- ja elinkeinoministeriön kansallisen osaamiskeskusohjelman (OSKE) kanssa. Ministeriö on nostanut Human Security Finlandin osaamiskeskusohjelman kysyntälähtöiseksi teemaksi eli se läpileikkaa kaikki OSKEn kansalliset osaamisalueet. Human Security Finland on käynnistetty Kuopio Innovationin kansallisen osaamiskeskusohjelman terveys-, hyvinvointi-, elintarvikekehitys- ja ympäristöosaamisalojen yhteishankkeena. Hankkeen rahoittajia ovat Kuopion kaupunki, Pohjois- Savon liitto sekä Työ- ja elinkeinoministeriö. Human Security Finland -verkoston tavoitteena on yhdistää liiketoiminta-, tutkimus- ja koulutusosaaminen inhimillisen turvallisuuden yhteistyöverkostoksi. Human Security Finland -verkoston kautta yritykset sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatiot pystyvät osallistumaan kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan kansainvälisiin operaatioihin tarjoamalla tarvelähtöisiä tuote- ja palvelukonsepteja kuten internet- ja mobiilivälitteisiä palveluita. Human Security Finland -verkostoa koordinoi Kuopio Innovation Oy. Verkoston toimintaan osallistuu yrityksiä, tutkimus- ja koulutusorganisaatioita sekä osaamiskeskusverkoston toimijoita. Kansallisella verkostolla toimintaan saadaan kattavasti monialaisia palveluita, teknologioita ja tuotteita kattavien palvelupakettien järjestämiseen. Tämä raportti antaa tietoa verkoston toiminnasta, kehittyvien alueiden liiketoiminta mahdollisuuksista ja niihin liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista. Lisätietoja Kuopio Innovation Oy PL 4000 (Viestikatu 7) Kuopio Sivu 2 / 22

4 2 Määritelmät ja lyhenteet CBRN DG DEVCO DG ECHO DG ELARG DG ENTR DG ENV DG REGIO DG RTD DG TRADE EBRD FAO Humanitaarinen apu Inhimillinen turvallisuus Chemical (kemiallinen), Biological (biologinen), Radiological (radioaktiivinen) ja Nuclear (ydinaktiivinen) Euroopan komission kehitysyhteistyön pääosasto (European Commission Directorate-General for Development and Cooperation) Euroopan komission humanitaarisen avun pääosasto (European Commission Directorate-General European Community Humanitarian Office - Humanitarian Aid and Civil Protection) Euroopan komission laajentumisasioiden pääosasto (European Commission Directorate-General-Enlargement) Euroopan komission yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto (European Commission Directorate-General for Enterprise and Industry) Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto (European Commission Directorate-General - Environment) Euroopan komission aluepolitiikan pääosasto (European Commission Directorate-General for Regional Policy) Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto (European Commission Directorate-General for Research and Innovation) Euroopan komission kauppapolitiikan pääosasto (European Commission Directorate-General for Trade) Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (European Bank for Reconstruction and Development) YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (Food and Agriculture Organization of the United Nations) Humanitaarinen apu on puolueetonta avustustoimintaa, jonka tavoitteena on lievittää konfliktien ja katastrofien seurauksia. Humanitaarinen apu on tasapuolista, riippumatonta ja puolueetonta. (Lähde: Punainen Risti) Suomen humanitaarinen apu perustuu humanitaariseen oikeuteen, kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja pakolaisoikeuteen. Apua annetaan puolueettomuuden, riippumattomuuden, tasapuolisuuden ja humaanisuuden periaatteita noudattaen. (Lähde: Ulkoasiainministeriö) Inhimillisellä turvallisuudella tarkoitetaan YK:n kehitysohjelman Human Development raportissa 1994 esittelemää määritelmää. Inhimillinen turvallisuus on ihmiselämän ensisijaisten ydinarvojen turvaamista vakavilta ja laaja-alaisilta uhkilta tavalla, joka edistää ihmisen vapauksia ja inhimillisen elämän täyttymistä. (Lähde: UNDP/1994/Human Developmentreport) Sivu 3 / 22

5 Kokonaisvaltainen kriisinhallinta NEFCO NOPEF OCHA Kokonaisvaltaisella kriisinhallinnalla tarkoitetaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa kriisinhallinnan kohdealueen tukemiseksi eri keinoin, mukaan lukien diplomaattiset toimet, siviilija sotilaallinen kriisinhallinta, kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu. (Lähde: Ulkoasiainministeriö) Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö (Nordic Environment Finance Corporation) Pohjoismaiden projektivientirahasto (Nordic Project Fund) YK:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikkö (United Nations Office for the Coordination of Humanitarian Affairs) OSKE Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämislain (602/2002) mukainen määräaikainen työ- ja elinkeinoministeriön erityisohjelma ( ), jonka tavoitteena on parantaa kansainvälisesti kilpailukykyisen, korkeaa osaamista vaativan yritys- ja tutkimustoiminnan sijoittumisen ja kehittämisen edellytyksiä. (Lähde: Osaamiskeskusohjelma-asiakirja) TEM UM UNDP UNEP UNICEF UNIDO WFP WHO WSP Työ- ja elinkeinoministeriö Ulkoasiainministeriö YK:n kehitysohjelma (United Nations Development Program) YK:n ympäristöohjelma (United Nations Environmental Program) YK:n lastenjärjestö (United Nations Children s Fund) YK:n teollisen kehityksen järjestö (United Nations Industrial Development Organisation) Maailman ruokaohjelma (World Food Programme) Maailman terveysjärjestö (World Health Organization) YK:n vesi- ja sanitaatio-ohjelma (Water and Sanitation Program) Sivu 4 / 22

6 3 Tausta Monilla suomalaisilla yrityksillä on osaamista, jolle kehitys- ja kriisialueilla olisi tarvetta ja kaupallisia mahdollisuuksia. Kyseessä ovat maat ja alueet, joissa yhteiskunta luonnonkatastrofien, konfliktien tai köyhyyden takia ei toimi vakiintuneesti. Human Security Finland -verkoston toiminta (kuva 1) lähtee inhimillisen turvallisuuden käsitteestä. Inhimillisellä turvallisuudella tarkoitetaan YK:n kehitysohjelman Human Development raportissa 1994 esittelemää määritelmää: Inhimillinen turvallisuus on ihmiselämän ensisijaisten ydinarvojen turvaamista vakavilta ja laaja-alaisilta uhkilta tavalla, joka edistää ihmisen vapauksia ja inhimillisen elämän täyttymistä. Näihin asioihin vaikuttavat talousturvallisuus, henkilökohtainen turvallisuus, yhteisöturvallisuus, poliittinen turvallisuus, ruokaturvallisuus, terveysturvallisuus, ympäristöturvallisuus. Human Security Finland -verkosto keskittyy ensisijaisesti näistä kolmeen viimeksi mainittuun: ruoka-, terveys- ja ympäristöturvallisuus. Suomessa on paljon osaamista, jonka hyödyntäminen erilaisiin kehitys- ja kriisialueita koskeviin tarjouspyyntöihin on hyvin vaikeaa, ellei jopa täysin mahdotonta. Tarjouspyyntöihin oikean kokonaisuuden löytäminen vaatii koordinaattoria, joka pystyy kokoamaan ja tarjoamaan kokonaisvaltaisia vienti- ja rakennusprojekteja. Human Security Finland -verkoston kautta tarjottavia kokonaisuuksia ja viimeisintä tietoa Suomen tarjonnasta saadaan valmisteltua tehokkaammin, mikä suoraan edistää tarjouspyyntöihin vastaamista. Human Security Finland -verkkoportaalissa (www.humansecurityfinland.com) tiedotetaan keskitetysti toiminnasta ja mahdollisuuksista. Human Security Finland tuo elinkeinoelämälle uusia mahdollisuuksia kehittyä ja kansainvälistyä tuomalla yhteen erilaisia kansallisia toimijoita. Verkosto on kannustanut eri toimijoita hakemaan uusia avauksia kriisinhallintaan liittyvän tutkimuksen ja tuotekehityksen alueella. Toiminnan kehys Kriisinhallinnan kokonaisvaltainen kehittäminen sekä kauppa- ja kehityspolitiikan lisääntyvä yhteistyö luovat tilaa uusille liiketoimintamahdollisuuksille Kehitysyhteistyö Humanitäärinen apu Siviilikriisinhallinta Sotilaallinen kriisinhallinta Kuva 1. Toiminnan kehys Sivu 5 / 22

7 4 Human Security Finland -verkosto 4.1 Verkoston toimintamalli Kehitysliiketoiminnan tavoitteena on köyhyyden vähentäminen, paikallistalouksien vahvistaminen ja kehitysvaikutusten edistäminen liikekumppanuuksien avulla. Suomen kannalta kehityspoliittisen ohjelman sekä kauppaa tukevan kehitysyhteistyön toimintaohjelman toteutus on keskeisessä asemassa tavoitteiden saavuttamiseksi. Human Security Finland -verkoston koordinoinnin, johtamisen ja toiminnan fasilitoinnin sekä palveluliiketoiminnan kokonaisratkaisumalleja kuvataan toimintamallissa (kuva 2), jota voidaan soveltaa eri organisaatioiden välillä yhteistyötapojen ja -käytänteiden edistämiseksi. Erityisesti viranomais- ja yritysyhteistyön merkitys kehitys- ja kriisiliiketoiminnan lisäämiseksi on asetettu keskeiseksi kehittämisen alueeksi, koska sillä on todettu olevan positiivinen vaikutus alueiden rauhan edistämisessä, turvallisuuden rakentamisessa sekä kansakuntien selviytymisessä kriiseistä kehityksen tielle. Kuva 1. Human Security Finland -toimintamalli. Liiketoimintaympäristönä kriisialueet ovat erityisen haastavia. Kaupan tekemiseen liittyy monia erityispiirteitä. Lisäksi kehitys- ja kriisialueella toimiminen vaatii alueen tuntemusta ja jopa selviytymistaitoja, joita normaalisti yrityksillä ei ole ilman tarkoituksenmukaista koulutusta. Oman lisänsä tuo myös tämän liiketoiminnan keskeiset pelisäännöt eli kestävä kehitys ja inhimillisen turvallisuuden edistämisen vaatimukset. Ilman näitä eettisiä sääntöjä toiminnalla ei ole jatkuvuutta. Lähtökohtaisesti Suomella on hyvät edellytykset pärjätä kehitysliiketoiminnassa joskin toistaiseksi olemme altavastaajan asemassa vientilukujen valossa (2011 Annual Statistical Report on United Nations Procurement). Tätä on selitetty Suomen kehityspolitiikan eroilla verrattuna Tanskaan ja Ruotsiin. Eräänä pitkän aikavälin tavoitteena onkin Suomen nostaminen muiden pohjoismaiden tasolle kriisialueille suuntautuvan viennin mittarilla. Tämä edellyttää kehityspoliittisten ohjelmien toteuttamista, ja ennen kaikkea Suomen uusia tapoja edistää yritystemme edellytyksiä toimia näillä erityisen haastavilla markkinoilla. Liiketoimin- Sivu 6 / 22

8 tamahdollisuuksia löytyy eri kriisin vaiheista (kuva 3) kuten ennaltaehkäisystä (tilanne ennen kriisiä), nopeasta reagoinnista (kriisitilanne) sekä jälleenrakentamista (tilanne kriisin jälkeen). Riittävät kehityksen edellytykset taataan mm. alueiden infrastruktuurin rakentamisen, terveydenhuollon tason nostamisen ja koulutuksen käynnistämisen kautta. Ennaltaehkäisy nopea reagointi jälleenrakentaminen tilanne ennen kriisiä kriisitilanne tilanne kriisin jälkeen Kuva 2. Kriisin eri vaiheet YK:n alaiset organisaatiot, humanitaarisen avun järjestöt, Maailmanpankki ja kehityspankit hankkivat tuotteita ja palveluja miljardeilla euroilla vuosittain. Menestyminen kilpailussa näyttäisi suosivan niitä toimittajia, jotka: ovat etabloituneet kriisialueille tai niiden lähialueille jo ennen tarpeiden syntymistä, sillä suuri osa hankinnoista tapahtuu juuri näiltä alueilta. Näin mahdollisimman suuri määrä toimituksia tehdään mahdollisimman vähällä logistiikalla. ovat luoneet suhteita alueen hallinnollisiin elimiin jo ennalta. tuntevat hankintakäytännön kokemuksesta. ovat kooltaan ja toiminnaltaan YK:n hyväksymiä toimijoita, joilla on hyvät referenssit. Kuopio Innovation Oy:n koordinoima Human Security Finland voidaan katsoa olevan osin sopimuksellinen verkosto-organisaatio, joka toimii yhteisen vision ja yhteisten arvojen pohjalta. Verkoston toimintatapaa voidaan kuvata myös eräänlaisena orkestrointina, jossa verkosto kootaan tarvittaessa tietyn asian ympärille laajasta potentiaalisten osallistujien joukosta (kuva 4). Tästä esimerkkinä on tarjouspyynnön jättäminen suurempaan kokonaisuuteen. Verkoston yksittäisen jäsenen voi olla haasteellista osallistua tarjouskilpailuun, mutta yhteen koottuna vaatimustason ylittäminen sekä kokonaisuuden ratkaisu voidaan saavuttaa helpommin. Sivu 7 / 22

9 Human Security Finland KUOPIO Avustuspyynnöt Tarjouspyynnöt Ulkoasiainministeriö Maailmanpankki Kehityspankit Kriisi- ja katastrofialueet Kuva 3. Human Security Finland -malli Inhimillisen turvallisuuden osaamisen verkosto humansecurityfinland.com Liiketoiminta Koulutus Tutkimus Verkoston koordinoinnissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan internetin mahdollistamia yhteisöllisiä työkaluja, joilla hajallaan oleva tieto ja osaaminen saadaan tehokkaasti kaikkien osapuolten käyttöön. Human Security Finland -verkostolta ja sen koordinoijalta vaaditaan: hyvää potentiaalisten kumppaneiden tuntemusta, kehitys- ja kriisiliiketoiminnan edellytysten tuntemusta kuten tarjousmenettelyt ja kontaktit, nopeaa reaktiokykyä, jatkuvaa läsnäoloa ja signaaleiden seuraamista, hyviä viestinnällisiä valmiuksia, sekä valmiita liiketoiminnan toteuttamisen malleja alihankinnassa, rahansiirroissa, tuote- ja toteutusvastuissa. Human Security Finland verkoston toimimisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää keskittyä tuottamaan niitä palveluita, joita sen jäsenet näkevät lisäarvoa tuottaviksi ja liiketoimintaansa edistäviksi. Tällaisia palveluita ovat: oleellisen markkinatiedon tuottaminen, uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja niiden saavuttamiseen liittyvien tietojen jakaminen verkostossa, konsortioiden rakentaminen tuomalla yhteen yritykset, yhteisöt ja julkiset toimijat jonkin tarpeen ratkaisemiseksi, sekä markkinoillepääsyn edistäminen ratkaisemalla pullonkauloja ja esteitä, jotka estävät tai hidastavat liiketoiminnan syntymistä. Human Security Finland -toiminnassa havaittuja keskeisiä kehittämistarpeita, joilla kilpailuedellytyksiä voi- Sivu 8 / 22

10 daan parantaa, ovat: yritysten, tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja järjestöjen kumppanuudet, viranomais- ja yrityskehitysorganisaatioiden tuki, palveluliiketoiminnan kehittäminen, osaamisen tuotteistaminen, IPR-hallinta (patentti, tekijänoikeus, mallisuoja ja tavaramerkkioikeus), ICT-ratkaisujen ja digitaalisen median hyödyntäminen, sekä kestävän kehityksen ja vastuullisen liiketoiminnan (CSR) sisäistäminen. Human Security Finland -toiminnassa havaittuja keskeisiä kehittämistarpeita, joilla parannetaan yritysten markkinoille pääsyä ovat: Liiketoimintaympäristöjen tunnistaminen; poliittiset, ekonomiset, teknologiset, sosiaaliset ja ekologiset tekijät Liiketoimintamallien valitseminen; kuluttajamarkkinointi, yritysten välinen markkinointi, myynti valtioille, Public-Private Partnerships, yhteisyritykset (Joint Venture), franchising ja digitaaliset liiketoimintaympäristöt Rahoituksen hankinta tai myynnin kohdistaminen; kauppaa tukeva kehitysyhteistyö, kehitysyhteistyöohjelmat, YK, EU, Maailmanpankki, kehityspankit, humanitaarisen avun järjestöt ja säätiöt, Tutkimus- ja kehittämisympäristöjen hyödyntäminen; referenssien hankkiminen Kansainvälisen markkinoinnin tekeminen; tapahtumat ja suoramarkkinointi 4.2 Verkoston organisoituminen Human Security Finland -verkosto on valmistellut yhteistyösopimuksia alueellisten kehittämisyhtiöiden (BusinessOulu, Measurepolis Development, Foodwest, Prizztech, Joensuun Tiedepuisto, Miktech, Culminatum Innovation, FinnMedi, Turku Science Park), toimialajärjestöjen (Finnish Water Forum, GreenNet Finland), Kriisinhallintakeskuksen, Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa (kuva 5). Human Security Finland ROVANIEMI OULU RAAHE KAJAANI KOKKOLA VAASA KUOPIO SEINÄJOKI JOENSUU JYVÄSKYLÄ SAVONLINNA TAMPERE MIKKELI PORI HÄMEENLINNA LAHTI LAPPEENRANTA HYVINKÄÄ KOUVOLA TURKU HELSINKI Kuopio Helsinki Joensuu Kajaani Lahti Mikkeli Oulu Pori Seinäjoki Tampere Turku Kuopio Innovation CMC Finland Savonia-ammattikorkeakoulu Culminatum Green Net Finland Finnish Water Forum Joensuun Tiedepuisto Measurepolis Development Lahden tiede- ja yrityspuisto Miktech BusinessOulu Prizztech FoodWest FinnMedi ja Hermia Turku Science Park Kuva 5. Human Security Finland koordinaatio ja osaamiskeskus yhteistyö Sivu 9 / 22

11 4.3 Liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen osana Suomen kokonaisvaltaista kriisinhallintaa Kokonaisvaltaisessa kriisinhallinnassa on kyse katastrofien ja konfliktien ehkäisystä ja hallinnasta sekä köyhyyden vastaisesta taistelusta mahdollisimman tehokkaasti ja johdonmukaisesti käyttäen laajalti eri keinoja kuten humanitaarinen apu, kehitysyhteistyö, siviilikriisinhallinta ja sotilaallinen kriisinhallinta sekä rauhanvälitys ja muu poliittinen vaikuttaminen. Liiketoiminnan edistäminen osana kokonaisvaltaista kriisinhallintaa konkretisoituu kehitys- ja kriisiliiketoimintana, joiden tarkoituksena on liikekumppanuuden keinoin ratkaista kehitysongelmia ruohonjuuritason yhteisöissä, vahvistaa paikallistalouksia ja nopeuttaa siirtymistä kriisistä kehitykseen. Tavoitteena on suomalaisen kehitys- ja kriisiliiketoiminnan aseman vahvistaminen kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden rakentamisesta. Tämän vuoksi liiketoiminnan edistäminen vaatii uudenlaista yhteistyötä yritysten, viranomaisten, tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja kansalaisjärjestöjen kesken. Kehitys- ja kriisiliiketoiminnan edistämiseksi Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on käynnistänyt Team Finland Business for Development ja Innovation -valmistelun. Human Security Finland toteuttaa tätä valmistelua fasilitoimalla yritysvetoisia konsortioita ja aktivoimalla konsortioiden projektitoimintaa. Human Security Finland -verkostossa kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan liiketoimintamahdollisuuksia on edistetty seuraavasti: Kehitysyhteistyö Ulkoasiainministeriön (UM) sekä TEM:n kanssa on valmisteltu yritysten osallistumista Kauppaa tukevan kehitysyhteistyön (Aid for Trade) toteuttamiseen TEM:n kehityspoliittisen työryhmän yhteydessä. Human Security Finland osallistuu TEM:n Sambian kehitysliiketoimintaverkostoon toimimalla työryhmän sihteerinä ja Sambia-pilotillaan, jossa yhtenä tavoitteena on Minerals for Development liiketoiminnan kehittäminen. Sambian kehitysliiketoimintaverkoston tarkoituksena on kehittää Suomen kehitysliiketoiminnan kokonaiskonseptia. World Vision Finland ry:n kanssa on valmisteltu yritysten osallistumista Tekesin ja UM:n rahoittamaan Weconomy-ohjelmaan, jonka tarkoituksena on helpottaa yritysten pääsyä köyhimpien yhteisöihin kehittämään Base of the Pyramid -liiketoimintaa (vähävaraisten markkinat, johon kuuluu 2/3 ihmiskunnasta). Humanitaarinen apu UM:n sekä TEM:n kanssa on valmisteltu katastrofeihin liittyvän suomalaisen liiketoiminnan ja osaamisen kehittämistä Suomen Humanitaarisen avun linjauksen mukaisesti. Edistämistoimia tulevat olemaan vienninedistämismatkat jälkikriisialueille sekä liiketoimintapilottien valmistelu esim. siviilikriisinhallinnan operaation yhteyteen. Tekesin turvallisuusohjelman kanssa on kasattu kriisiliiketoiminnan yrityskonsortio toteuttamaan humanitaarisen avun ja pelastustoimen liiketoimintaa. Sivu 10 / 22

12 Siviilikriisinhallinta Sisäasiainministeriön kansliapäällikön ja kansainvälisen yksikön kanssa on neuvoteltu yritysten roolista siviilikriisinhallinnassa. Human Security Finland on osallistunut Kriisinhallintakeskuksen yritysten valmennusohjelmaa kehittämiseen kriisialueille. Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa on edistetty viranomaisten harjoitusalueiden kehittämistä kehitys- ja kriisiliiketoiminnan tuotteiden kehittämis- ja testausympäristönä. Tekesin turvallisuusohjelman ja kriisiliiketoiminnan yrityskonsortion kanssa on valmisteltu yhteistä aloitetta liikekumppanuuden rakentamiseksi siviilikriisinhallintaan. Aloitteen sisältöä on suunniteltu yritystapaamisissa, työpajoissa ja koulutustilaisuuksissa. Pirkanmaan turvallisuusklusterin kanssa on valmisteltu yhteistyötä kriisiliiketoiminnan varautumisedellytysten kehittämiseksi. Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto KATU ry:n kanssa on valmisteltu yritysjärjestöyhteistyötä. Sotilaallinen kriisinhallinta Pirkanmaan turvallisuusklusterin kanssa on valmisteltu poikkeusolosuhteiden ajan viranomais- ja yritysyhteistyön kehittämistä mm. Pirkanmaan suunnitteleman kansallisen logistiikkakeskuksen valmistelussa. Puolustusvoimien (Suomalainen sotataito, MPKK Taktiikan laitos) kanssa on keskusteltu sotilaallisen kriisinhallinnan ammattilaisten osallistumisesta kriisiliiketoiminnan kehittämiseen. Puolustusvoimilla on pitkäaikainen kokemus kansainvälisistä rauhanturvaoperaatioista. Tavoitteena on löytää menetelmiä, joilla operaatioissa syntynyttä tietämystä voisi hyödyntää inhimillisen turvallisuuden näkökulmasta. 4.4 Rahoitusmahdollisuudet Human Security Finland on tehnyt rahoituskelpoisuusselvityksiä tutkimus-, kehitys- ja kehitystyöhankkeisiin sekä yritysten ja tutkimuslaitosten tarpeisiin selvittää projektiviennin, liikekumppanuuden ja etabloitumisen mahdollisuuksia. Lisäksi Human Security Finland on koonnut tietoa piloteissa laajemminkin suomalaisten toimijoiden mahdollisuuksista hyödyntää kotimaisia, muiden maiden, EU:n ja muiden kansainvälisten rahoittajien kehitys ja liiketoiminnan edistämiseen liittyviä rahoituksia. Human Security Finland on koostanut aineistoja, joissa kuvataan projektivientiin, ulkomaille etabloitumiseen, kehitysapuun, kauppapoliittiseen, lähialueyhteistyöhön, humanitaariseen apuun, pelastustoimeen, TKI-toimintaan, ympäristönsuojelun ja ilmastomuutoksen vastaiseen työhön, ruokaturvaan, sekä jälleenrakennukseen tarkoitettuja rahoitusohjelmia ja kehitysrahoittajia. Kartoitettuja rahoittajia ovat Suomessa UM, TEM, NOPEF, NEFCO, EU:ssa DG EAAS (DG ECHO + DG DEVCO + DG TRADE), DG ENTR. DG RTD, DG ENV, DG ELARG, DG REGIO, Maailmanpankki, Aasian kehityspankki, FAO + UNEP sekä Bill ja Melinda Gates säätiö. Kaikille näille on yhteistä se, että ne rahoittavat hankkeita. EU:n alueella ollaan pääsääntöisesti siirtymässä pois kahdenvälisestä kehitysyhteistyön rahoittamisesta ja kehitystyötä koordinoidaan yhdessä muiden kehitysrahoittajien kanssa kohdealueella. Lisäksi Human Security Finland on selvittänyt millaisille toimijoille Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) ja DG DEVCO - EuropeAidin tarjouskilpailut ja tekniseen tukeen liittyvät konsultoinnit ovat mah- Sivu 11 / 22

13 dollisia ja kuinka niihin voisi päästä mukaan. Myös humanitaarista apua ja pelastustoimea tukevien OCHAn ja DG ECHOn toimintatapoja on kartoitettu keskustelemalla asianosaisten organisaatioiden edustajien kanssa. Yrityksille tarkoitettujen kehittyvien ja kriisistä toipuvien maiden markkinoille menemiseen liittyvän rahoituksen keskeisten piirteiden ymmärtämiseksi Human Security Finland on tutustunut ruotsalaisen kehittyviin maihin tähtäävän liiketoiminnan rahoittajan, SWEDFUNDin toimintaan, sekä perehtynyt laajemman kehitysrahoituksen ympärillä käytävään keskusteluun. Virallista kehitysapurahoitusta täydentävien ja yksityistä sektoria mukaan ottavien rahoitusinstrumenttien ja toimintatapojen kehittämiselle on nähty tarvetta sekä kehitettävien maiden että kehitysapua tarjoavien maiden taholla. Perinteisesti Euroopan maat ovat rahoittaneet kehitysapuvaroilla kansalaisjärjestöjä tai jakaneet suoraa budjettitukea kehittyviin maihin. T & k- ja yritysten vienninedistämisen ja kansainvälistämisen rahoituksia lukuun ottamatta kehittyvien ja hauraiden maiden liiketoimintaan liittyvissä rahoituksissa on tärkeä olla mukana tunnistamassa ja määrittelemässä toimintaa yhdessä paikallisten kanssa. Humanitaariseen ja pelastuspalvelutoimintaan liittyvien operaatioiden rahoitukset ovat operaatioiden tavoin voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden käytössä. Niihin liittyvän rahoituksen hyödyntämisessä on syytä selvittää vaihtoehtoja asianomaisten toimijoiden, kuten ministeriöiden ja humanitaariseen toimintaan erikoistuneiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Suomalaisten yritysten t & k- ja vienninedistämisrahoitusten hankkimisen osalta kehittyvät ja hauraat maat ovat haasteellisia, sillä niiden markkinapotentiaali näyttää pieneltä ja rahoittajan riski isolta. Finnfundin ja sen hallinnoiman Finnpartnerhipin sekä NOPEFin ja SWEDFUNDin kanssa käytyjen keskusteljen perusteella suomalaiset ja ruotsalaiset yritykset eivät myöskään juuri kysy tukea kaikkein riskialteimmille alueille, vaikka yhtiöillä olisi siihen mahdollisuus. Rahoittajien näkökulmasta asiantuntevan rahoitustoiminnan harjoittaminen esimerkiksi Afrikassa on hyvin haastavaa. Tämän vuoksi rahoittajien strategiana on tehdä yhteistyötä muiden kohdealueita rahoittavien tahojen kanssa tekemällä liittoumia ja keskittymällä alueisiin, joilla voidaan syventää yhteistyötä ja tehostaa kehitystoimintaa. Seuraavat taulukot (1-3) tiivistävät kriisin eri vaiheissa olevia toimijoita, linjauksia ja rahoituksia. Vaihe Tilanne ennen kriisiä (Ennaltaehkäisy) (Kehitystyö) (Kehitysliiketoiminta) Toimivat organisaatiot EU DG DEVCO - EuropeAid YK ja sen alaiset järjestöt FAO, UNDP, UNEP, UNICEF, UNIDO, WHO Erilaiset kehitys- ja jälleenrakennuspankit EBRD, Maailmanpankki, Aasian kehityspankki, Afrikan kehityspankki Sivu 12 / 22

14 Suomi Ulkoasianministeriö Suomen punainen risti Kirkon ulkomaanapu Suomalaiset tutkimuslaitokset (MTT, GTK, IL, SYKE) Suomen koulutussektori (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) Konsulttiyritykset (Niras, Pöyry, Ramboll, FCG) Kehitysyhteistyöjärjestöt ja säätiöt (Martta Liito, Pohjois-Savon kehitysmaaseura, Toivala-säätiö, Naisten Pankki) Ohjelmat ja linjaukset Euroopan komissio: Increasing the impact of EU Development Policy: an Agenda for Change (2011) The European Consensus on Development Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelma Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö - Suomen toimintasuunnitelma Suomen humanitaarisen avun linjaus (2012) Ulkoasiainministeriön tuki kansainvälisille kansalaisjärjestöille (2012) Yksityisen sektorin mahdollisuudet Yhteistyö DG DEVCO, YK:n alaisten järjestöjen, tutkimuslaitoksien ja koulutussektorin kanssa Tärkeä toimia kohdealueella, jossa kehityshankkeita synnytetään ja jossa myös niiden rahoitussopimuksista päätetään Yhteistyö paikallisten yritysten ja organisaatioiden kanssa kehittyvillä markkinoilla Yksityissektorilla on ratkaisuja (tuotteet, palvelut, tietotaitoa) Rahoitusmekanismit o Finnpartnership, Finnfund, NOPEF, suorahankinnat ja konsultaatiot (EU, YK, valtiot, jne.) Taulukko 1. Tilanne ennen kriisiä Vaihe Kriisitilanne (kriisiliiketoiminta, humanitaarinen apu) Toimivat organisaatiot EU DG ECHO YK ja sen alaiset järjestöt WFP, WSP, OCHA Suomi Ulkoasianministeriö Sisäasiainministeriö Puolustusministeriö Kriisinhallintakeskus CMC Finland Puolustusvoimat Suomen Punainen Risti Sivu 13 / 22

15 Kirkon Ulkomaanapu muut kansalaisjärjestöt, joilla DG ECHO hyväksyntä tai OCHA hyväksyntä (Oxfam International, World Vision) Lääkärit ilman rajoja Pharmacists without borders Ohjelmat ja linjaukset Suomen humanitaarisen avun linjaus 2012 Yksityisen sektorin mahdollisuudet Yhteistyö YK:n ja EU:n organisaatioiden ja niiden toimittajakonsortioiden kanssa. Suomesta DG EC- HOn operaatioihin toimittamisesta vastaa Sisäasianministeriö. Pitää olla DG ECHO hyväksyntä. Pelastuspalvelun osalta DG ECHO ja OCHA käyttävät etukäteen hyväksyttyjä moduuleita. DG ECHO ja YK hankinnat pääosin kanavoidaan ei-voittoa tuottaville organisaatioille. Lahjoitusvaroja ei perinteisen kehitysavun linjausten mukaan ole saanut ohjata voittoa tuottaville organisaatioille. Hankinnat tehdään ennen kriisin puhkeaminen ja toimitukset heti kriisin puhjettua. Suurin osa hankinnoista tehdään kriisikohteessa tai naapurimaista: Haetaan halvat ja nopeat ratkaisut. Suomalaiset yhtiöt eivät pysty välittämään tarvittavaa volyymia eikä halutulla nopeudella ja hinnalla. Yksityistä sektoria pyydetään mukaan kansainvälisiltä järjestöiltä in-kind apuna, raha-avustuksella tai muu yhteiskuntavastuu-operaatioilla. Taulukko 2. Kriisitilanne Vaihe Tilanne kriisin jälkeen (Jälleenrakennus) (Kehitysliiketoiminta) Toimivat organisaatiot EU DG DEVCO YK ja sen ala-järjestöt FAO, UNDP, UNEP, UNICEF, UNIDO, WHO Suomi Ulkoasiainministeriö Suomen punainen risti Kirkon ulkomaanapu Suomalaiset tutkimuslaitokset (MTT, GTK, IL, SYKE) Suomen koulutussektori (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) Konsulttiyritykset (Niras, Pöyry, Ramboll, FCG) Kehitysyhteistyöjärjestöt ja säätiöt (Martta Liito, Pohjois-Savon kehitysmaaseura, Toivala-säätiö, Naisten Pankki) Ohjelmat ja linjaukset Euroopan komissio: Increasing the impact of EU Development Policy: an Agenda for Change (2011) Sivu 14 / 22

16 The European Consensus on Development Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelma Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö - Suomen toimintasuunnitelma Suomen humanitaarisen avun linjaus (2012) Ulkoasiainministeriön tuki kansainvälisille kansalaisjärjestöille (2012) Yksityisen sektorin mahdollisuudet Vaatii toimittajalistoille ja tietokantoihin rekisteröitymistä / hyväksymistä Yksityissektorilla on ratkaisuja (tuotteet, palvelut, tietotaitoa) Linkittyminen DG DEVCO, YK:n, järjestöjen, tutkimuslaitoksien ja koulutussektorin kanssa on mahdollista. Tärkeä toimia kohdealueella, jossa kehityshankkeita synnytetään ja jossa myös niiden rahoitussopimuksista päätetään Rahoitusmekanismit o Finnpartnership, Finnfund, o Suora hankinnat ja konsultaatiot (EU, YK, Valtiot jne.) Yhteistyö paikallisten yritysten ja organisaatioiden kanssa kehittyvillä markkinoilla Yksityistä sektoria pyydetään mukaan kansainvälisiltä järjestöiltä in-kind apuna, raha-avustuksella tai muu yhteiskuntavastuu-operaatioilla. Taulukko 3. Tilanne kriisin jälkeen 4.5 Humansecurityfinland.com -verkkoportaali Human Security Finland on käynnistänyt -verkkopalvelun (kuva 6), joka toimii verkoston palveluiden markkinointiympäristönä sekä tapahtumien tiedotuskanavana. Lisäksi verkkopalvelu tulee toimimaan verkoston toimijoiden yhteistyöympäristönä, jossa valmistellaan tarjouksia, projekteja ja järjestetään verkkokoulutusta. Kuva 6. Human Security Finland -portaali (www.humansecurityfinland.com) Sivu 15 / 22

17 5 Tuote-, palvelu ja koulutuskonseptit Tunnistettujen tarpeiden pohjalta Human Security Finland on tuottanut yrityksistä sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioista inhimillisen turvallisuuden liiketoiminta-, tutkimus- ja koulutusosaamisen profiileja. Profiilien avulla on tehty osaamisen konseptointia palvelukuvauksiksi. Palvelukuvausten pohjalta on toteutettavissa konsortioita, jotka tarjoavat palveluliiketoiminnan kokonaisratkaisuja kehitysmaihin ja kriisialueille. Human Security Finland käynnistää konsortioiden kanssa projektitoimintaa pilottialueille (kuva 7), joiden avulla tuotetaan tietoa liiketoimintamahdollisuuksista (liiketoimintaympäristöt ja liiketoimintamallit). Human Security Finland Bosnia, Kosovo Kaukasia ja Keski-Aasia Chile Egypti Sambia Kenia Mosambik Kuva 7. Human Security Finland pilotit 5.1 Ruokaturva Ruokaturva määritellään toteutuneen silloin, kun kaikilla ihmisillä kaikkina aikoina on mahdollisuus hankkia riittävästi turvallista ja ravinteikasta ruokaa terveellisen sekä aktiivisen elämän ylläpitämiseksi. Ruokaturvan neljä osa-aluetta ovat: saatavuus (availability of food), ihmisten kyky hankkia ruokaa (access to food), käytettävyys (utilization of food and food safety), ja tarjonnan vakaus (stability of supply), johon kuuluu mm. kriisien ennaltaehkäisy ja hallinta (crisis prevention and management). Siihen kuuluu myös ruuan laatu, sen saannin jatkuvuus ja tasaisuus sekä jakautuminen eri väestöryhmien ja alueiden kesken ja myös kotitalouksien sisällä. Suomesta pyritään kaupallistamaan ruokaturvan alueelta erityisesti yhdennettyä vesivarojen hallintaa (Integrated Water Resource Management, IWRM), ruuan hygieenisen laadun hallintaa ja seurantaa sekä jäljitettävyyttä koko pellosta pöytään -ketjun hallitsemiseksi (taulukko 4). Tuote-, palvelu- ja koulutuskonseptit Suomessa löytyy monenlaisia tuote-, palvelu- ja koulutuskonsepteja ruokaturvan saavuttamiseen. Näitä ovat mm.: Maatalous- ja elintarvikebioteknologiaan Kohdealueet Ruokaturva liittyvää tarjontaa on kohdistettu hankkeessa pääosin Keski-Aasiaan kytkeytyen kansallisen elintarvikekehityksen klusterin ja Food Safety Managementin ponnistukseen Sivu 16 / 22

18 liittyvää tutkimus ja innovaatiot Koulutus (ruokaturvallisuus, hyvät viljelykäytännöt (GAP), hyvät vesiviljelyn käytännöt (GAqP), ruokatuotanto, tuotantoeläinten hyvinvointi, hygienia, elintarvikelainsäädäntö) Jäljitettävyys (RFID tuotteet, ICT-ratkaisut, diagnostiikka, pakkausmerkinnät) Logistiikka Kylmäketjunhallinta Elintarvikepakkaukset ja siihen liittyvää teknologia Venäjän ja Kiinan markkinoille Taulukko 4. Ruokaturvan konseptit 5.2 Ympäristöturvallisuus Ympäristöturvallisuus on toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ja vahinkojen ehkäisyä ja valvontaa. Ympäristöturvallisuuden huomioiminen esimerkiksi kaivosympäristöissä, vesituotannossa ja teollisuusprosesseissa on hyvin keskeistä. Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto ja ICT:n tehokas hyödyntäminen katsotaan tässä sisältyvän myös ympäristöturvallisuuteen (taulukko 5). Tuote-, palvelu- ja koulutuskonseptit Bioenergian tuotanto Energiakartoitukset Vesimonitorointi Logistiikka Kaivosvesien puhdistus Ympäristöriskinarviointi Jätteenkäsittely ja jätteen hyödyntäminen Kierrätys Prosessimallintaminen Sensoritekniikka Ilmastomuutosmallintaminen Luonnonvesikartoitukset Uusiutuva metsätalous Puumateriaalin hyödyntäminen Kohdealueet Bangladesh Keski-Aasia Intia Taulukko 5. Ympäristöturvallisuuden konseptit 5.3 Terveysturvallisuus Terveysturvallisuudessa pyritään takaamaan välttämätön suoja sairauksista ja epäterveellisistä elämänta- Sivu 17 / 22

19 voista. Isoja haasteita kehittyvissä maissa ja kriisialueilla ovat mm. infektiot, aliravitsemus, riittämätön pääsy terveyspalveluihin, tiedon- ja osaamisenpuute sekä puhtaan veden ja muiden perustarvikkeiden saatavuus. Hankkeessa pyritään tunnistamaan vahvasti ICT-teknologiaan pohjaavien tuote-, palvelu- ja opetuskonseptien liiketoimintamahdollisuuksia kohdealueilla. Tunnistettuja konsepteja ovat mm. äitilapsiterveydenhuollon ja neuvolatoiminnan kehittäminen hyödyntämällä mobiilisovelluksia (taulukko 6). Tuote-, palvelu- ja koulutuskonseptit Sairaalarakentaminen Lääkintälaitteet Diagnostiikka ICT for Health, ehealth, mhealth, terveydenhuollon tietojärjestelmät Ensihoito Äiti-lapsiterveydenhuolto, lisääntymisterveyden edistäminen ja äiti- ja lapsikuolleisuuden vähentäminen elearning, verkko-oppimisen ratkaisut ja sisällöt Taulukko 6. Terveysturvallisuuden konseptit Kohdealueet Chile Egypti Keski-Aasia Kenia Mosambik Sambia 5.4 Lääketurvallisuus ja lääkitysturvallisuus Lääketurvallisuus on helppo erottaa lääkitysturvallisuudesta. Lääketurvallisuus liittyy aina itse tuotteeseen tai lääkeaineeseen kun taas lääkitysturvallisuus liittyy lääkehoidon toteuttajien inhimilliseen toimintaan ja toimintayksikkökohtaisen prosessin virheettömyyteen. Lääketurvallisuudessa keskeistä on turvallisten lääkkeiden saatavuus ja tuottaminen sekä niiden asianmukainen käyttö. Suomalaista osaamista kootaan yhteen turvallisten lääkkeiden tuottamisesta, käytöstä ja jakelusta sekä näitä tukevista asiantuntijapalveluista ja teknologioista (taulukko 7). Tuote-, palvelu- ja koulutuskonseptit Patentointimenetelmät Lainsäädäntö Laatujärjestelmien käyttöönotto Health technology assessments Prosessitekniikka Analytiikka Gene-based medicine production expertise Jäljitettävyys Lääkejakelu Lääkejätteen keräys ja hävittäminen Lääkitysturvallisuus Lääketieto Taulukko 7. Lääketurvallisuuden konseptit Kohdealueet Chile Keski-Aasia Itä-Afrikan yhteisö Sivu 18 / 22

20 5.5 Pelastustoimi ja ensihoito Pelastustoiminnassa ja ensihoidossa edistetään turvallisuutta, ehkäistään onnettomuuksia, niiden riskejä ja seurauksia, huolehditaan ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamisesta kaikissa oloissa sekä tuotetaan ensihoitoa ja kiireellistä sairaankuljetusta. Yhdeksi pelastustoimen potentiaaliseksi liiketoimintaalueeksi on tunnistettu myös liikenneturvallisuus (taulukko 8). Tuote-, palvelu- ja koulutuskonseptit Kohdealueet Teltat, suojaratkaisut Egypti Kenttäsairaalat Kenia Mobiiliklinikat Jäljitettävyys Koulutus (pelastustoimi, ensihoito, disaster management) Ambulanssit Defragmentation units Decontamination units Taulukko 8. Pelastustoiminnan ja ensihoidon konseptit 5.6 Seikkailu- ja luontomatkailu Seikkailu- ja luontomatkailu on toimintaa, jossa korostuvat luonnonympäristö, turismi, ihmisen kokemus luonnosta sekä eettisyyteen liittyvät asiat. Seikkailu- ja luontomatkailu on turismia, jonka vetovoimaisuus ja aktiviteetit perustuvat luonnonympäristöön ja siellä toteutettavaan toimintaan, joka jakaantuu useisiin osaalueisiin: maaseutumatkailu, ohjelmapalvelut, käyntikohteet, ekomatkailu, lintumatkailu (bongaus), sukellusmatkailu, metsästysmatkailu, kalastusmatkailu, välinevuokraus jne. Seikkailu- ja luontomatkailulla voidaan nähdä muuta matkailua vahvempi yhteys ja vaikutus paikalliseen talouteen ja kulttuuriin, siitä on tullut yhä selkeämmin aluekehityksen väline, jolla on laajat talous- ja työllisyysvaikutukset (taulukko 9). Tuote-, palvelu- ja koulutuskonseptit Luontomatkailu Kalastusmatkailu Metsästysmatkailu Koulutus (luonto-oppaat, kalastusoppaat, metsästys, ympäristölainsäädäntö) Luontopuistojen infrastruktuurin rakentamista (sillat, lintutornit, levähdyskohteet, kodat, mökit yms.) Luontokeskuspalvelut Taulukko 9. Seikkailu- ja luontomatkailun konseptit Kohdealueet Bosnia-Hertsegovina Kirgisia Sivu 19 / 22

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center Katri Mehtonen

Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center Katri Mehtonen Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center 27.11.2012 Katri Mehtonen Toimitusjohtaja, Finnish Water Forum Finnish Water Forum Missio:

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Olavi Mertanen, Tuija Laurén Johdannoksi Globaalia liiketoimintaa; johtavia maita USA, Iso-Britannia, Australia ja Uusi-Seelanti (valmiiksi englanninkieliset

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013)

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Raportin toteuttanut: NAG Partners SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Euroopan komissio on tilastoinut lokakuun 18. päivään 2012 mennessä 347 hakukierroksen osallistujat.

Lisätiedot

DIGITAALISET TERVEYSPALVELUT

DIGITAALISET TERVEYSPALVELUT DIGITAALISET TERVEYSPALVELUT KUOPIO 23.4.2015 JYRI WUORISALO KUOPIO INNOVATION TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N DIGI ROADSHOW-KIERTUE Digitaalinen maailma ja terveys Digitaalinen maailma kulttuurinen muutos Digitalisaatio

Lisätiedot

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuusklusteri Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuustoimijoita Työterveyslaitos Tukes Tekes Aluehallintovirasto Suomen punainen risti

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille OSKE tänään - miten huomenna? 4.11.2011 Janne Poranen, Technology Manager VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esityksen sisältö Kuituprosessien

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1 Bench-hanke Slide 1 Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010 BENCH perustiedot Bench-projektin koko nimi on Beneficial Business Contacts between the Central Baltic Region and China. Perustietoja: Slide 2 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto

JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto Tiistai 25.3.2014 klo 9.00-12.00 Valtionvarainministeriö Mariankatu 9 Neuvotteluhuone Ylijäämä 1 JulkICT Lab Miksi JulkICT Lab? Hallinnon hankkeille

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

REXEL TEOLLISUUSAUTOMAATIO

REXEL TEOLLISUUSAUTOMAATIO N KOKONAISRATKAISUT Toimiva teollisuusautomaatio toimii koko tehtaan prosessitoiminnan keskitettynä työkaluna. Lisäksi oikeaoppinen automaatiokokonaisuus vähentää energiankulutusta jopa 30 prosenttia!

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa Tilanne 19.6.2012 Suomen avainluvut 7. puiteohjelmassa Varmistunut rahoitus 558 M Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus. Osallistumiset 1 687 Suomalaisten osallistumisten

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

CIRCWASTE FINLAND -Motiva kiertotalouden palvelukeskuksena C2

CIRCWASTE FINLAND -Motiva kiertotalouden palvelukeskuksena C2 CIRCWASTE FINLAND -Motiva kiertotalouden palvelukeskuksena C2 Aloitustilaisuus 28.11.2016 Päivi Laitila, paivi.laitila@motiva.fi Timo Määttä, timo.maatta@motiva.fi LIFE15 IPE FI 004 CIRCWASTE-FINLAND 5

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Elinkeinopoliittiset tavoitteet Välivainion hakuprosessissa Välivainion koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus

Elinkeinopoliittiset tavoitteet Välivainion hakuprosessissa Välivainion koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus Elinkeinopoliittiset tavoitteet Välivainion hakuprosessissa Välivainion koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus 17.11.2015 Sisältö: Taustaa: Yritysten tarve ja älykkään kaupungin tiekartta 2020 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet 18.11.2015 Jukka Talvi www.cafepress.com Voisko älyliikenne olla Oulun juttu? Selvitys huhti-elokuu 2015 Liiketoimintamahdollisuudet Toimijaverkosto Esitys tavoitteista

Lisätiedot

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

PELIALAN KEHITYS POHJOIS-SAVOSSA

PELIALAN KEHITYS POHJOIS-SAVOSSA PELIALAN KEHITYS POHJOIS-SAVOSSA TIINA ARPOLA YRITYSKEHITYS, UUDET AVAUKSET KUOPIO INNOVATION OY 8.9.2016 Suomessa on yksi maailman aktiivisimmista ja nopeimmin kasvavista peliteollisuuden aloista Lähde:

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by ELKOM 07 ECT Forum 6.9.2007 Antti Sirén FIMA pääsihteeri Automaatiolla tuottavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia koneenrakennukseen Miksi lisää automaatiota työkoneisiin? Automaation hyödyt asiakkaalle

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT...

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... Suomi tukee kehitysmaita sekä kahdenvälisesti että järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kautta. 6/2005 SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT Pastori-Suntio-infotilaisuus: Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija 28.1.2011 VTT 2 Lähtökohtia Älyliikenteen palvelumarkkinoiden kehitys on ollut hidasta Taustalla on monia

Lisätiedot

Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi

Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi Paula Eskola, paula.eskola@motiva.fi Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi Sisällys Johdanto... 1 1.1 FISS-toimintamallin tavoitteet... 1 1.2 FISS-mallin

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Maailman parhaat käytännöt alueellisten innovaatiokeskittymien arviointiin, suunnitteluun ja johtamiseen

Maailman parhaat käytännöt alueellisten innovaatiokeskittymien arviointiin, suunnitteluun ja johtamiseen Maailman parhaat käytännöt alueellisten innovaatiokeskittymien arviointiin, suunnitteluun ja johtamiseen Martti Launonen Hubconcepts Oy 31. Elokuu, 2011 Tausta innovaatiokeskittymämallin kehitykselle 1.

Lisätiedot

UEF KINO- hanke kaupallistamisen ratkaisut

UEF KINO- hanke kaupallistamisen ratkaisut Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm UEF KINO- hanke kaupallistamisen ratkaisut Mikko Juuti, PhD, liiketoiminnan kehityspäällikkö 7.6.2016 1 Itä- Suomen yliopisto 3 kampusta (Joensuu, Kuopio,

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Turvallisuus-ohjelma Kansainvälistä liiketoimintaa turvallisuusratkaisuista

Turvallisuus-ohjelma Kansainvälistä liiketoimintaa turvallisuusratkaisuista Turvallisuus-ohjelma Kansainvälistä liiketoimintaa turvallisuusratkaisuista Tietoisku Kansallisessa turvallisuustutkimuksen päivässä 10.6.2010 Suvi Sundquist Ohjelman päällikkö Suomalaiset EU:n 7. puiteohjelmassaa

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT Heli Ruokamo, KT Varadekaani, Professori, Kasvatustieteiden tiedekunta Johtaja, Mediapedagogiikkakeskus Lapin yliopisto Sairaalakirjastopäivät,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot