120-VUOTISJUHLASEMINAARI

Transkriptio

1 Huhtikuu VUOTISJUHLASEMINAARI TÄSSÄ NUMEROSSA Kiinteistöliitto Kanta-Häme toiminnanjohtaja Mikko Rousi Sibeliuksenkatu 9 A 12, Hämeenlinna Puh mikko.rousi@kiinteistoliitto.fi Kutsu kevätkokoukseen takasivulla Energiaselvitys yhteistyönä s. 2 Esko Valtaoja Hämeenlinnassa ss. 3-5

2 Energiaselvitys taloyhtiöiden yhteistyönä Osana Asumisen Osaamiskeskuksen ja Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen yhteistä yhdessä tekemisen hanketta toteutettiin Vanjanrannan neljän taloyhtiön yhteinen energiaselvitys. Se rahoitettiin osittain K-Easy-hankkeen kautta. Vaikka taloyhtiöt ovat energiakulutukseltaan hyvää tasoa, saadaan Skapat Energia Oy:n tekemän selvityksen perusteella nopeasti ja helposti ainakin 10 %:n säästö energiakustannuksista seuraavilla toimenpiteillä: 1. Ikkunoiden ja ovien tiivisteet ja käyntivälykset Käydään läpi ikkunat ja ovet sekä korjataan asentoja ja tiivisteitä 2. Parannukset lämmitysjärjestelmään Huonelämpötilamittaukseen perustuva säätö Sääennustesäätö Etähallinta Taajuusmuuttajapumput 3. Valaistuksen modernisointi lampuilla ja viiveajoilla Hehkulamput pois T8 korvaaminen T5 valaisimilla 4. Ilmanvaihdon optimointi koulutuksella, säädöillä ja aikaohjelmilla Laitteiden toimintakunnon varmistus ja säätäminen Aikaohjelmien hyödyntäminen 5. Lämpötilojen alentaminen Porraskäytävät, autotallit, väestönsuojat, pyörävarasto 6. Ohjeistus ja koulutus energiataloudesta Rakennuksen energiatehokkaan toiminnan lähtökohta on tiedostavat asukkaat Asukastilaisuudessa kerrottiin myös, että asukaat voivat itse vaikuttaa energian kulutukseen seuraavilla toimilla: 1. Hankkimalla tietoa ja olemalla kiinnostunut 2. Raportoimalla havainnoista ja puutteista taloyhtiön edustajalle 3. Huolehtimalla oman asunnon ovista ja ikkunoista sekä ilmanvaihdosta 4. Miettimällä omia kulutustottumuksia Huonelämpötila Kuuman veden käyttö Tuuletus Ilmanvaihtojärjestelmän käyttö Lattialämmitys Hankkeen seuraavassa vaiheessa pohditaan eri lämmitystapoja: jatketaanko kaukolämmössä, otetaanko lämpö maasta tai viereisestä Vanjavedestä? Vanajanrannan yhden rakennuksen energiatase 2

3 120-vuotisjuhlaseminaari Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen 120. toimintavuosi jatkui Visamäessä pidetyllä juhlaseminaarilla. Seminaarin avauspuheenvuorossa yhdistyksen puheenjohtaja Reetta-Maria Tolonen-Salo tarkasteli kiinteistöalaa megatrendien kautta. Ilmaston muutos ja CO 2 päästöjen hallinta Rakennukset kuluttavat 40 % kaikesta energiasta Suomessa. Uudisrakentamisen osuus on vain noin 1 % rakennuskannasta, joten olemassa olevat rakennukset ovat energian säästössä aivan keskeisessä asemassa. Taloyhtiön kulut nousevat lähes 10 % vuodessa. Energia on siinä merkittävä tekijä. Esimerkikisi kaukolämmön hinta on tuplaantunut alle kymmenessä vuodessa. Energian säästöpotentiaali voi olla vanhoissa rakennuksissa jopa 50 %, helposti päästään kuitenkin %:iin. Miksi siis ei säästetä energiaa ja kustannuksia? Suurimmat säästömahdollisuudet liittyvät ihmisten käyttäytymiseen, teknisten järjestelmien kehittämiseen ja kuntoon saattamiseen sekä vuotokohtien tiivistämiseen. Uusien tekniikkaan liittyvien ja eri megatrendien yhdistymisestä tulevien innovaatioiden syntyminen ja kaupallistaminen on meille mahdollisuus. ICT (information and communication technology) Voiko ICT innovaatioiden syntyminen ja niiden hyödyntäminen korvata tai antaa lisää aikaa? Löydetäänkö esimerkiksi kauas tulevaisuuteen vaikuttavia, massiivisia energiankulutukseen ja päästöjen muutoksiin vaadittavia rakentamisen ja korjaamiseen toteutusmalleja? Miten asiat ovat muiden esillä olleiden megatrendiasioiden kohdalla (Ilmastonmuutoksen, Ikääntymisen ja globalisaation). Onko ICT kehityksestä apua? Uskoisin, että kustannussäästöjä saadaan ja että nopeatkin muutokset ovat mahdollisia. Pitääkö asioita alkaa suunnitella entistä laajemmin ja eri osaalueden yhteistyönä sekä löytää todelliset hyödyt? Voisimmeko tieto- ja kommunikointitekniikkaa hyödyntäen pelastaa itsemme ja maailman? Annammeko ajatuksen lentää, kuitenkin pitäen jalat maassa? Väestön ikääntyminen ja kaupungistuminen Taloyhtiöissä tarvitaan uusia palvelukonsepteja eri tyyppisille perheille ja ikäryhmille. Esteettömyyden ja turvallisuuden merkitys kasvaa. Vaikuttaako ikääntyminen myös korjausvelan lisääntymiseen? Tarvitaan ennaltaehkäisyä ja laajempien kokonaisuuksien hallintaa ja toteutusta sekä tukemista. On otettava huomioon eri toimijoita ja niiden yhteistyö sekä kehittäminen aina toteutukseen asti. Yhteiskunnallekin on edullista, kun ihmiset pärjäävät kodeissaan. Globalisaatio Kansainvälistyvä yritystoiminta (esim.vattenfall / LNI Lämpö Oy) vaikuttaa tuttujen ja turvallisten yhteistyökumppaneiden muuttumisena ja etääntymisenä. Se tekee vaikuttamisen kansallisella tasolla haasteelliseksi. Miten vaikuttamme jatkossa tariffeihin vai onko eduksi meille täälllä Hämeenlinnassa, että koko EU:n ja maailman tariffiointi menee samalla laskelmalla. tuleeko se meille kalliimaksi vai halvemmaksi? Reetta-Maria Tolonen-Salo luovutti estraadin Esko Valtaojalle. 3

4 Rakennukset ja ilmastonmuutoksen hillintä Esko Valtaoja vauhdissa. Maailmankaikkeus ja energia Turun yliopiston avaruus- ja tähtitieteen professori Esko Valtaojan mukaan energia on kaiken hyvinvoinnin takana. Mutta maailmaan tarvitaan lisää energiaa. Paljon lisää energiaa. Suomi ei kuitenkaan ole maailma. Maailma on tänään kuin Suomi oli 50 vuotta sitten. Suomessa kulutetaan energiaa viisi kertaa keskimääräistä enemmän. Silti maailmassa pitäisi pudottaa kokonaisenergiankulutusta 20 %. Miten viisi kertaa yksi voisi olla 0,8? Me emme pelastu ideologisella näpertelyllä Suomessa katsellaan valitettavasti kengänkärkiin ja puuhastellaan risukasojen ja turpeen kanssa. Katse pitäisi suunnata tulevaisuuteen. Tarvitaan parempaa tietoa, parempia teknologioita. Energiaa on saatava lisää, niin että ympäristön rasitus pienenee. Ratkaisuna voisi olla neljännen sukupolven ydinreaktorit, fuusiovoima. Merivedessä on energiaa: kylpyammeellinen vettä ja litiumakku, sillä saatatisiin koko perheen tarvitsema energia. Fuusiovoiman kehittämiseen ei kuitenkaan löydy rahaa, vaikka se maksaisi saman verran kuin vauraiden maiden maataloustuki on yhdessä kuukaudessa. Tulevaisuutta on siis fuusioydinvoima sekä aurinkopaneelit avaruudessa. Risunpolton sijaan olisi ajateltava tulevaisuutta. Suomessa on perinteisesti vastustettu kaikkia uudistuksia kuten perunaa, sähköä, rokotuksia jne. Nyt vastustetaan geenimanipulaatiota ja ydinvoimaa. Täällä pelätään tulevaisuutta. Puhdasta, saasteetonta, loputonta energiaa löytyy avaruudesta. Kiinan kuuohjelman johtaja kertoi Kiinan olevan kiinnostunut kaivostoiminnasta Kuussa, erityisesti He-3:n rikastamisesta energiatuotantoa varten. Vaihtoehtoja siis on! Ympäristöministeriön ylitarkastaja Hannele Pokka totesi, että valitettavasti vapaaehtoinen porkkanatie heikkenee eli energiaavustukset ja kotitalousvähennykset pienenevät. Suomessa on pitkät perinteet energiatehokkuuden sääntelystä. Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on julkaistu uudisrakentamista koskevia määräyksiä useamman vuosikymmenen ajan. Muuhun Eurooppaan verrattuna suomalaisilta rakennuksilta on vaadittu tehokasta lämmön eristävyyttä. Alueidenkäytössä ja rakentamisessa tehtävät päätökset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Tänään rakennettu rakennus on pystyssä vielä useamman kymmenen vuoden jälkeen. Myös yhdyskuntien rakentamisessa tehdyt ratkaisut ovat luonteeltaan pysyviä. Infrastruktuuri muuttuu hitaasti ja sen muuttaminen toisenlaiseksi on miltei mahdotonta. Alueidenkäytön suunnittelussa on nykyisin keskeisellä sijalla yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Tämä on tärkeää etenkin kasvavilla kaupunkiseuduilla ja näiden lievealueilla. Erilaiset ratkaisut omavaraisen ja paikallisen energian hyödyntämisessä ja yhteisten kuljetuspalveluiden järjestämisessä ovat keinoja, joita ei vielä ole katsottu tarkkaan läpi. Uudella teknologialla olisi varmasti paljon annettavaa liikkumiseen ja palveluiden järjestämiseen sekä näiden toteuttamiseen tehokkaasti ja laadukkaasti. Korjausrakentamisen energiatehokkuuden parantamisessa on huomiota kiinnitettävä siihen, että esimerkiksi asuinrakennuksista 70 prosenttia on yksityisten ihmisten omistuksessa. Rakennuksen omistajaa ei voida jälkikäteen velvoittaa ryhtymään toimiin energiatehokkuuden parantamiseksi. Pelkästään energiatehokkuutta parantavat korjaukset eivät myöskään ole kustannustehokkaita. Koska rakennuskanta uudistuu hitaasti, vain 1-2 prosenttia vuodessa, on energiatehokkuuden parantamisessa asetettu suuria odotuksia korjausrakentamiselle. Suomessa parannusmahdollisuudet ovat pienempiä, kuin eteläisemmässä Euroopassa, koska rakennuskantamme on suhteellisen nuorta ja jo valmiiksi melko energiatehokasta ja taloudellista. On kuitenkin selvää, että korjausrakentamiseen liittyvä energiansäästöpotentiaali on syytä hyödyntää. Hannele Pokka 4

5 KEHITTÄJÄN MUISTILISTA Anna-Mari Ahonen Kehittäjän täytyy olla aktiivinen, visionäärinen ja rohkea. Kehittäminen on määrätietoista valintojen tekemistä. Kehittäminen on myös paikan oman identiteetin vahvistamista Kehittämistyö vattii resursseja Anna-Mari Ahonen Ympäristöministeriö on parhaillaan valmistelemassa korjausrakentamista koskevia energiatehokkuusvaatimuksia. Tarkoitus on, että korjausrakentamisen energiatehokkuutta säädellään maankäyttö- ja rakennuslailla ja sen nojalla annettavalla asetuksella tai asetuksilla. Säädösten määrä pyritään pitämään niukkana ja säädösten tarkkuudessa pyritään noudattamaan nykyistä joustavaa käytäntöä. Tarvitaan myös ohjeita säädösten joustavan tulkinnan, yhtenäisen soveltamisen ja tapauskohtaisen harkinnan tueksi. Korjausrakentamisen tarpeellisuudesta ja ajankohdasta päättää edelleenkin rakennuksen omistaja. Hänellä on vastuu niistä keinoista, joilla korjaamisen yhteydessä parannetaan rakennuksen energiatehokkuutta. Asumisen mallimaakunta- mitä se antaa, mitä se ottaa? Janakkalan kunnanjohtaja Anna-Mari Ahonen totesi, että ilmasto muuttuu, ja jatkoi mutta miten muuttuu asuminen? Kasvihuonekaasuja on vähennettävä paljon ja pian. Muutosta tarvitaan usealla eri sektorilla. Mikään yksittäinen toimenpide ei riitä. Tarvitaan aivan uudenlaista ajattelua liikkumiseen, asumiseen, rakentamiseen, rakennusten lämmittämiseen ja kuluttamiseen. Hovioikeuden ratkaisu asumishaitan korvaamisesta uuden asunnon kaupan yhteydessä Kouvolan hovioikeus on tuoreessa ratkaisussaan (Kou- HO:2012:6) ottanut kantaa siihen, voiko ostaja yhtiön ohella esittää vahingonkorvausvaatimuksia grynderille nimenomaan hänelle asunnon virheiden perusteella syntyneistä vahingoista. Mielenkiintoista jutussa on se, että sinänsä selvää asiaa on pohdittu aina hovioikeudessa asti. Asunto-osakeyhtiö oli vaatinut grynderiltä vahingonkorvausta yhtiön kunnossapitovastuulla olevissa rakennuksen osissa ilmenneiden virheiden johdosta. Kysymys oli siitä, oliko asunto-osakkeiden ostajilla oikeus vaatia samojen virheiden johdosta vahingonkorvausta muun muassa asumishaitasta. Hovioikeus katsoi, että ostajilla on oikeus esittää perustajaosakasta vastaan mainitut vaatimukset ja asia oli tämän vuoksi palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. Aikanaan käräjäoikeus ottaa siis asiassa kantaa vaatimusten perusteeseen ja määrään. Kattolumiturmilla yhteinen nimittäjä Kaikki kolme tämän ja viime talvena aikana tapahtunutta kuolemaan johtanutta kattolumionnettomuutta ovat sattuneet kiinteistöissä, joissa on samanlainen kattorakenne. Ilmakuvista voidaan nähdä, että kaikissa onnettomuustaloissa on konesaumattu peltikatto, jossa on lumiesteenä jalkaränni. Onnettomuudet ovat tapahtuneet Tampereen Hämeenpuistossa sekä Helsingissä Töölössä ja Hakaniemessä. Rakentamismääräysten mukaan rakenne on oikeaoppinen, mutta viimeaikaisten onnettomuuksien valossa tämän rakennetyypin turvallisuutta tulisi tarkastella uusiksi ja miettiä yhdessä kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijoiden sekä valvontaviranomaisten kanssa toimenpiteet tällaisten riskirakenteiden turvallisuuden takaamiseksi, sanoo Kiinteistöpalvelut ry:n toimitusjohtaja Pia Gramén. Lue koko Kiinteistöpalveluiden tiedote 5

6 Ilmalämpöpumpun asentaminen kadun puoleiseen julkisivuun vaati toimenpideluvan KHO on ratkaisussaan KHO:2012:14 katsonut, että ilmalämpöpumppujen ulkoyksiköiden asentaminen rakennuksen kadun puoleiseen julkisivuun edellytti maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa tarkoitettua toimenpidelupaa. Tapauksessa rakennuspaikka sijaitsi kaupungin keskustaalueella. Ilmalämpöpumppujen ulkoyksiköt oli asennettu rakennuksen kadun puoleiseen julkisivuun pohjakerroksen yläpuolelle. Ilmalämpöpumppujen ulkoyksiköt käsittävät laatikkorakenteen, joista toinen on ulkomitoiltaan 950 x 390 x 730 millimetriä ja toinen 950 x 390 x 900 millimetriä, ja j oista toinen painaa 77 kilogrammaa ja toinen 88 kilogrammaa. Ne oli sijoitettu rakennuksen katusivulle ilman näkösuojausta. KHO totesi, että huomioon ottaen kysymyksessä olevien ilmalämpöpumppujen ulkoyksiköiden koko, muoto, väritys ja niiden sijoittaminen kadun puoleiseen julkisivuun jalkakäytävältä ja kadulta selvästi näkyville paikoille, kysymyksessä oli sellainen rakennuksen julkisivun muuttaminen, jota tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 :n 1 momentin 7 kohdassa. Toimenpiteelle oli näin ollen ennen sen suorittamista saatava toimenpidelupa. Hallinto-oikeudella oli ollut asiasta toinen käsitys, minkä vuoksi asia palautettiin hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. Suomen Kiinteistölehti kaikkiin mobiileihin laitteisiin ipad, Galaxy ja muut tabletit, iphone, Nokia Lumia ja loput älykännykät, perinteiset ja kannettavat tietokoneet. Näistä kaikista laitteista löydät piakkoin Suomen Kiinteistölehden, sen tärkeimmän sisällön ja tuoreimmat uutiset. Taloyhtiöiden oma lehti on kevään kuluessa ladattavissa mihin tahansa mobiiliin lukulaitteeseen. Seuraamme aikaamme, ja yli kahta miljoonaa asukasta edustavien taloyhtiöiden lehtenä ja niiden puolestapuhujana tahdomme näkyä entistä vahvemmin myös uudemman median puolella, Suomen Kiinteistölehden päätoimittaja Asko Sirkiä perustelee. Enemmän tietoa Suomen Kiinteistölehden mobiiliratkaisuista ja niiden saatavuudesta ja aikatauluista löydät pian osoitteesta Hallinto-oikeuden ratkaisu kunnan määräämisoikeudesta Hallinto-oikeuden ratkaisu kunnan oikeudesta määrätä maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kehittämiskorvaus (Turun HAO /0043/1) V:n puolisot olivat myyneet kunnalle kiinteistön. Kauppakirjan mukaan myyjät jättivät omistukseensa n. 1,4 hehtaarin suuruisen alueen (6-8 asuintonttia). Kauppakirjan mukaan myyjien omistukseen jäävästä alueesta tehdään erillinen luovutuskirja sen jälkeen kun alueelle laadittu asemakaava on lainvoimainen ja luovutettavista tonteista on maanmittaustoimituksella muodostettu itsenäiset tilat. Kauppakirjan liitteenä olleesta kartasta oli ympäröity seitsemän tonttia, jotka oli mainittu alueiksi, mihin kaavoitetut tontit luovutetaan kauppahinnan osasuorituksena myyjille. Aluetta koskevan asemakaavan hyväksymisen jälkeen suoritetussa lohkomisessa puolisoille lohottiin yhdeksän erillispientalojen korttelialueilla (AO) sijaitsevaa tonttia. Kunnanvaltuusto määräsi puolisoille maankäyttö- ja rakennuslain 91 c :n mukaisen kehittämiskorvauksen näiden tonttien osalta. Puolisoiden mukaan kauppakirjan maininta, jonka mukaan kunta luovuttaa tontit korvauksetta, sisältää sen, että on sovittu, ettei kehittämis korvausta peritä. Kunta voi periä kehittämiskorvauksen vain, mikäli maanomistaja ei ole osallistunut kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin muulla tavalla. Kunta oli kiinteistönkaupassa maksamansa kauppahinnan määrässä ottanut jo alennuksena huomioon puolisoiden sittemmin saamien tonttien yhdyskuntarakentamisesta aiheutuneet kustannukset. He olivat siten jo osallistuneet lain 91 a :ssä tarkoitetulla tavalla kaavoituskustannuksiin eikä kunta voi periä mainittuja kustannuksia enää toista kertaa. Hallinto-oikeus katsoi, että sen oli esikysymyksenä tulkiten yksityisoikeudellisen sopimuksen sisältöä ratkaistava se, oliko kauppakirjassa jo sovittu yhdyskuntarakentamisen kustannuksista. Hallinto-oikeus totesi, että puolisot olivat pidättäneet kauppakirjassa omistusoikeuden määräalaan. He ovat siten koko ajan omistaneet mainitut maa-alueet eikä niiden omistusoikeus ole missään vaiheessa välillä siirtynyt kunnalle. Sillä, että puolisoiden omistusoikeuden kohde oli täsmentynyt vasta tonttien lohkomisessa, ei ollut merkitystä omistusoikeuden kannalta. Kauppakirjassa tai sen liitteessä ei ollut nimenomaisesti sovittu yhdyskuntarakentamisesta aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta. Hallinto-oikeus katsoi, ettei kauppakirjan kauppahinnasta voitu päätellä siinä otetun huomioon yhdyskuntarakentamisesta aiheutuneiden kustannusten korvaamista. Kunnan ja puolisoiden välillä ei ollut solmittu myöskään muuta maankäyttösopimusta, jossa olisi sovittu yhdyskuntarakentamisen kustannuksista. Kunta oli siten voinut päättää määrätä kehittämiskorvauksen. 6

7

8 KIINTEISTÖLIITTO KANTA-HÄMEEN TAPAHTUMIA Tasekirja ja tilinpäätöksen suunnittelu, tulkinta sekä analyysi Kouluttaja: Jari Etelämaa Aika: tiistai 3.4. klo Paikka: Hämeenlinnan Raatihuone Ilmoittautumiset 2.4. mennessä Kutsu kevätkokoukseen Kokousesitelmä klo Korjaukset taloyhtiöissä harkittua toimintaa? Suomen Talokeskus Oy Lahti, Antero Joki Kevätkokous klo Esitetään tilinpäätös ja hallituksen vuosikertomus 2011 Esitetään tilintarkastuskertomus Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta Päätetään vastuuvapauksien myöntämisestä Valitaan vaalivaliokunta Hallituksen esitys yhdistyksen tarkistetuksi talousarvioksi vuodelle 2012 Kokousaineisto on sopimuksen mukaan nähtävillä yhdistyksen toimistolla Aika: keskiviikko klo Paikka: Hämeenlinnan Raatihuone Ilmoittautumiset mennessä Taloyhtiö tapahtuma Aika: torstai klo 9:00 16:00 Paikka: Finlandia- talo Ajankohtainen lakikatsaus Kouluttaja: Suomen Kiinteistöliiton neuvontalakimies Kristel Pynnönen Aika: torstai 3.5. klo Paikka: Hämeenlinnan Raatihuone Ilmoittautumiset 2.5. mennessä Ilmoittautumiset tilaisuuksiin tai Kaikki tilaisuudet ovat jäsenillemme maksuttomia!