Hiilenkierto näkyväksi elintarviketuotannossa - Fotosynteesin rooli esiin meillä kuten Pariisissa

Transkriptio

1 Hiilenkierto näkyväksi elintarviketuotannossa - Fotosynteesin rooli esiin meillä kuten Pariisissa Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Elintarvikepäivä 2016, Messukeskus, Helsinki

2 Miten tutkimus tukee kiertotalouden toteutumista? kyseessä isot ajurit Kiertotalous: mahdollistaa ja haasta uutta liiketoimintaa biomassat ja puhtaat ratkaisut Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla - tuottavassa maassa Ekosysteemipalvelut: viljelijän ja puuntuottajan rooli hiilensidonta biomassaan Kierrätämme hiiltä viljelemällä maata ja tuottamalla puuta

3 Sisältö 1) Pariisi 2) Fotosynteesi 3) Kasvihuonekaasut KHK: päästöt ja sidonta Laskennan kehittäminen Kotimaisuus valttia: kotimainen elintarvike sitonut hiilensä kotimaassa Kuluttamalla kotimaista osallistumme Suomen ilmastotalkoisiin vaikka laskenta ei tätä tunnista

4 Ilmasto lämpenee Pariisi haki ratkaisua 1. Koska hiilidioksidipitoisuus nousee ilmakehässä 2. Hiilidioksidi peräisin lähinnä fossiilisista, jotka eivät sido hiiltä ilmakehästä 3. Metsäkato vähentänyt hiilensidontaa Globaaliin ongelmaan globaalit ratkaisut COP21, Conference of Parties, YK:n ilmastosopimuksen osapuolikonferenssi , Pariisi

5 Pariisissa sovittiin päästöjen vähentämisestä Sopimus Artikla 2: Tavoite: vahvistaa maailmanlaajuisia ilmastotoimia siten, että ilmaston keskilämpötilan nousu pysyy selvästi alle 2 o C:ssa pyrkien kohti 1,5 ilman uhkaa ruuan tuotannolle Artikla 5: Kasvihuonekaasujen nieluja ja varastoja suojeltava ja parannettava Artikla 6: Mekanismeja hillintään, sopeutumiseen, teknologiavaihtoon Päätökset #55 tunnistaa rahoitusmekanismien merkityksen, kuten kannustimet metsien kestävään käyttöön ja hiilivarastojen kasvattamiseen

6 Tunnistaako ilmastopolitiikkamme Pariisin linjaukset? Onko fotosynteesi tunnistettu? 1. Uudistamalla maan kasvua pidämme yllä hiilensidontaa hiilen kiertoa 2. Jos metsiä tai peltobiomassaa ei käytetä, kasvu ei uudistu ja nielu tyrehtyy Hoitakaamme ja käyttäkäämme metsiä, peltoja ja nurmia jotta BIOMASSAN HIILI kiertää ja NIELUT PARANEVAT

7 Fotosynteesi tutuksi Aurinkoa, Hiilidioksidia ja Vettä CO 2 O 2 Hiilihydraatteja ja Happea BIOMASSAA ja HAPEKASTA ILMAA 6H 2 O + 6CO 2 C 6 H 12 O 6 + 6O 2 BIOMASSASSA 45 % hiiltä H 2 O

8 On nähtävä maan hiilivarasto ja hiilenkierto Pellot ja lehmät päästävät Mt CO 2 -ekvivalenttia 2 Mt CO 2 Pellot sitovat Mt CO 2 -ekvivalenttia Kuivamassassa 45 % hiiltä C = 12 g/mol CO 2 =44 g/mol Esim. 5 tn = 2,3 tn C ja 8,3 tn CO 2 -ekv Maan hiilivarasto

9 Miksi virallinen raportointi ei näe kiertoa? Miksi sadonkorjuu nollaa hiilen sidonnan? Kasvihuonekaasujen raportoinnissa oletetaan, että RUOHOVARTISILLA kasveilla sadonkorjuu nollaa hiilinielun (Tike) mahdollisuus käyttää korkeamman tason menetelmiä, jossa otetaan huomioon kasvintähde satoon perustuen (Luke) Suomessa käytössä kivennäismailla METSISSÄ HAKKUUT OHJAAVAT NIELUA (Tike) Maaperänielut liian epävarmoja, jotta raportointia voidaan kehittää (Tike)

10 Suomen KHK-kaasupäästöt ja -poistumat raportoitu EU:lle ja YK:n ilmastosopimukselle Metaani ja dityppioksidi 7,4 6,5 Mt CO2-ekv Lähde: TIKE

11 Pellon hiilidioksidipäästöt 6-7 Mt CO 2 -ekv suurta epävarmuutta Lähde: TIKE

12 Laskennan taustoja ja sopimuksia IPCC: Maankäytön päästöt lasketaan maankäyttösektorille LUKE: Nykyisessä inventaariossa lasketaan vain maaperän hiilivaraston vähenemisen päästö (SOM-derived CO2), mutta jätetään huomiotta kasvien hajoamisen päästö (Plant-derived CO2), koska kasvien sitomaakaan hiiltä ei lasketa

13 Miksi ruohovartista biomassaa ei lasketa? IPCC: Plant biomass constitutes a significant carbon stock in many eco-systems. Biomass is present in both above-ground and below-ground parts of annual and perennial plants. Biomass associated with annual and perennial herbaceous (i.e., non-woody) plants is relatively ephemeral, i.e., it decays and regenerates annually or every few years. So emissions from decay are balanced by removals due to re-growth making overall net C stocks in biomass rather stable in the long term. Thus, the methods focus on stock changes in bio-mass associated with woody plants and trees, which can accumulate large amounts of carbon (up to hundreds of tonnes per ha) over their lifespan.

14 Suurin osa sinimailasen juuristosta yli metrin syvyydessä 5 vuoden jälkeen Lähde: Pietola & Smucker 1995

15 Tavoitteeksi biotaloutta ja Pariisin sopimusta tukeva ilmastopolitiikka Kärkenä vähäpäästöisyys eikä vähähiilisyys Nähdään biomassojen uusiutuvan hiilen kierto Omaksutaan laskenta, jonka mittauskohteina: 1. päästöt (N 2 O, CH 4, CO 2 ) 2. maaperän hiilivaraston kartuttaminen 3. hiilen sidonta fotosynteesissä sadonkorjuu ei nollaa sidottua hiiltä hiilipäästöt nähdään realisoituvaksi kulutuksessa, kuten fossiilisenkin hiilen: logiikka samaksi Maan hiilivarasto

16 Meillä on hiilen sidonnan avaimet Mahdollisuudet fotosynteesiin - vihreään kasvuun Olemme biotalouden ja luonnonvarojen suurvalta Metsää 75 %, peltoa 7 % Puhdas ilma, maaperä sekä vesi, jota riittää Monimuotoisessa luonnossa meillä on ekosysteemipalveluja, kuten hiilensidontaa -150 Mt CO2-ekv + 2 Mt CO2-ekv -35 Mt CO2-ekv Laskemmeko sidotun hiilen biotaloutemme eduksi?

17 On nähtävä luonnon aikajänne Kun me kuluttajat kulutamme hiiltä, eli ruokaa ja puuta, päästämme kasvihuonekaasuja ilmaan. Kasvimme sitovat hiilidioksidin takaisin Myös märehtijöiden metaani, joka hajoaa ilmakehässä hiilidioksidiksi ja vedeksi, tulee sidotuksi kasvibiomassaan. = viestivientiä Pariisiin ja Pariisin jälkeen EU:ssa

18 Biomassa on hiilensä sitonut: ruoaksemme ja energiaksi Maa- ja metsäteollisuus ei toimi piipputeollisuuden malleilla meillä on hiilensidonta eli fotosynteesi, joka vireää uusiutuvassa kasvussa