Lämmitysratkaisuvertailussa kaukolämpö ja maalämpö Varkaudessa
|
|
- Irma Maarit Laakso
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lämmitysratkaisuvertailussa kaukolämpö ja maalämpö Varkaudessa Varkauden Aluelämpö Oy Kai Lintunen Opinnäytetyö.. Valitse kohde.
2
3 SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Tekniikan ja liikenteen ala Koulutusohjelma Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Työn tekijä(t) Kai Lintunen Työn nimi Lämmitysratkaisuvertailussa kaukolämpö ja maalämpö Varkaudessa Päiväys Sivumäärä/Liitteet 56+4 Ohjaaja(t) Harri Heikura, Jyrki Väänänen Toimeksiantaja/Yhteistyökumppani(t) Varkauden Aluelämpö Oy (Jyrki Väänänen) Tiivistelmä Työn tarkoituksena oli vertailla kaukolämpöä ja maalämpöä lämmitysmuotona Varkaudessa Varkauden Aluelämpö Oy:n omistaman kaukolämmön jakeluverkon alueella. Työssä käytettiin laitetoimittajilta saatuja laite- ja asennushintoja, joita sovellettiin vertailussa. Samoilla hinnoilla laskettiin myös takaisinmaksuajat maa- ja kaukolämpöinvestoinneille. Projektissa saatiin selvitettyä kauko- ja maalämmön mahdollinen kilpailutilanne Varkaudessa kaukolämmön jakeluverkon alueella. Tuloksiin vaikutti oleellisesti maalämpötoimittajilta saatujen tarjouksien rajallisuus, tekniset ratkaisut ja tehontarveanalyysit. Avainsanat Kaukolämpö, maalämpö, lämmönsiirrin, maalämpöpumppu, lämpökaivo
4 SAVONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Field of Study Technology, Communication and Transport Degree Programme Mechanical Engineering and Production Technology Author(s) Kai Lintunen Title of Thesis Heating Solution Comparison of District Heating and Geothermal Heating in Varkaus Date Pages/Appendices 56+4 Supervisor(s) Harri Heikura, Jyrki Väänänen Client Organisation /Partners Varkauden Aluelämpö Ltd (Jyrki Väänänen) Abstract The purpose of the study was to compare district heating and geothermal heating in Varkaus. The district heating distribution network area is owned by Varkauden Aluelämpö Ltd. This study is based on device and installation prices received from equipment suppliers. The prices were used in the comparison of the heating solution systems and also for calculating the payback time of the necessary investment. As a result of this project the potential competition situation of district and geothermal heating in Varkaus was clarified. The limited scope of the bids, technical solutions and the power consumption analyses received from the suppliers of geothermal heating had a major impact on the results. Keywords District heating, geothermal heating, payback,
5 KÄSITTEET JA LYHENTEET 2 Mpuk kiinnivaahdotettu kaukolämpöjohto bar baari (paineen yksikkö) G generaattori GWh gigawattitunti, kulutetun energian määrä kw kilowatti kwh kilowattitunti m 2 Mpa Mpuk MW ph-arvo neliömetri megapascal (10 6 pascal) kiinnivaahdotettu kaukolämpöjohto megawatti vesiliuoksen happamuusarvo VAOY Varkauden Aluelämpö Oy
6 6 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO YRITYSESITTELY KAUKOLÄMMÖN HISTORIA Kaukolämmitys Voimalaitos Vesikaukolämmityksen periaate Kaukolämpöverkko Asiakaslaitteet MAALÄMPÖ Maalämpöpumppu Maalämmön keruu maaperästä Maalämmön keruu vesistöstä Lämpökaivokaivo maalämmön lähteenä Maalämpöpumpun COP luku INSINÖÖRITYÖN SUORITUS Kohteiden valinta Suunnitelmien teko Tarjouskyselyjen lähettäminen Tarjousten avaus Tarjoushintojen vertailu Kaukolämpötöiden kustannukset Lämmitysmuotojen kokonaiskustannukset ASIAKKAAN KUSTANNUKSET KAUKOLÄMMÖN OSALTA KOHTEITTAIN Omakotitalo Kiiskikangas Halli Hasinmäki kaukolämmön investointikustannus As. Oy Areena kaukolämmön investointikustannus MAALÄMMÖN INVESTOINTIKUSTANNUKSET Omakotitalo Kiiskikangas maalämpölaitteiston kustannukset Halli Hasinmäki maalämpölaitteiston kustannukset Asunto osakeyhtiö Areena maalämpölaitteiston kustannukset KAUKOLÄMPÖYHTIÖN INVESTOINTILASKELMAT KOHTEITTAIN Omakotitalo Kiiskikangas Halli Hasinmäki Asunto-osakeyhtiö Areena MAANRAKENNUSKUSTANNUKSET KOHTEITTAIN... 41
7 9.1 Omakotitalo kiiskikangas maanrakennuskustannukset Halli Hasinmäki maanrakennuskustannukset Asunto-osakeyhtiö Areena maanrakennuskustannukset ENERGIA-AVUSTUS KOTITALOUSVÄHENNYS ASIAKKAN LÄMMITYSRATKAISU VERTAILU KOHTEITTAIN Omakotitalo Kiiskikangas kustannusvertailu ja takaisinmaksuaika Asunto-osakeyhtiö Areena kustannusvertailu ja takaisinmaksuaika Halli Hasintie kustannusvertailu ja takaisinmaksuaika KAUKOLÄMMÖN KILPAILUKYKY VARKAUDESSA Asiakkaan näkökulmasta katsoen Kaukolämpöyhtiön näkökulmasta katsoen MAALÄMMÖN KILPAILUKYKY VARKAUDESSA JOHTOPÄÄTÖKSET Omakotitalo Kiiskikangas Asunto-osakeyhtiö Areena Halli Hasinmäki LIITTEET: Kohteiden LVI-piirustukset LIITTEET: Tarjousten avauspöytäkirja
8 8 1 JOHDANTO Varkauden Aluelämpö Oy perustettiin vuonna 1976, jolloin yritys aloitti kaukolämpötoiminnan omilla kaukolämmön tuottamiseen ja jakeluun sopivilla laitteilla. Yhtiö ostaa pääosin energian Stora Enson Varkauden tehtailta ja tuottaa itse energiaa omissa kattilalaitoksissa ja jakaa rakentamaansa kaukolämpöverkkoa hyväksi käyttäen lämpöä varkautelaisille kuluttajille. Kaukolämmitetyissä rakennuksissa asuu n ihmistä eli noin 88,8 % Varkauden asukkaista. (Varkauden Aluelämpö Oy:n vuosikertomus) Työssä vertailtiin kaukolämmön ja maalämmön perustamiseen ja käyttöön liittyviä kustannuksia erikokoisten rakennusten osalta, joita käsiteltiin uudisrakennuksina. Vertailussa otettiin huomioon lämmönlähteen elinkaari ja arvioitiin energiankulutus kyseisissä kohteissa. Seurattiin lämmitysmuotojen kehitystä 70-luvulta tähän päivään. Työn tarkoituksena on vertailla kaukolämpöä ja maalämpöä kolmen erilaisen kiinteistön lämmitysratkaisuissa Varkauden kaupungissa. Tutkimus tehtiin kolmen erilaisen kiinteistön osalta. Kiinteistöt olivat omakotitalo, pienkerrostalo ja teollisuushalli. Rakennukset ovat uusia, suunnitteilla olevia kohteita. Kiinteistöt tulevat sijaitsemaan olemassa olevan kaukolämpöverkoston välittömässä läheisyydessä, joten verkostorakentamisen kustannuksia runkoverkon osalta ei tutkimuksessa otettu huomioon. Maalämpöratkaisut tässä tutkimuksessa perustuvat lämpökaivoratkaisuihin. Työssä määriteltiin kaikille kohteille kaukolämpö- ja maalämpölaitteiden elinkaari- ikä sekä lämmityslaitteiden mitoitus. Rakennuksille laskettiin lämmitysteho ja normeerattu energiankulutus. Lisäksi selvitettiin molempien lämmitysratkaisuiden rakentamiskustannukset, sekä laitteiden investointikustannukset. Työssä selvitettiin ko. kohteiden lämmitysratkaisuista edullisempi nykyisillä energian hinnoilla laitteistojen koko elinkaari-iän ajalta.
9 9 2 YRITYSESITTELY Varkauden Aluelämpö Oy on vuonna 1976 perustettu kaukolämpöä tuottava ja jakava yhtiö. Yhtiön toimintakertomuksen mukaan vuonna 2010 yhtiön liikevaihto oli 8,7 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä 12. Varkauden Aluelämpö Oy:n kaukolämmön myynti oli vuonna GWh. (Taulukko 1.) Taulukko 1. Varkauden Aluelämpö Oy:n lämmönmyynnin kehitys (VAOY:n vuosikatsaus) Lämmitettävä rakennustilavuus oli m³ ja lämmitettävien rakennusten lukumäärä oli kpl. Kaukolämmitetyissä taloissa asui n Varkautelaista eli n. 88 % Varkauden asukkaista. Omistussuhteet yrityksessä ovat Varkauden kaupunki 79,9% ja Savon Voima 20,1%. Yhtiön kaukolämmön jakeluverkon pituus on metriä, jossa putkikoko vaihtelee välillä DN 20 - DN 300. (Taulukko 2.)
10 10 Taulukko 2. lämmönjakelu johtoverkon pituuden kehitys (VAOY:n vuosikatsaus) Yhtiöllä on huippu- ja varalämpökeskuksia viisi kpl nimellisteholtaan 57,7 MW, siirrettävien lämpökeskusten nimellisteho on 4,9 MW ja Stora Ensolla sijaitsevan lämmön- vaihdinaseman nimellisteho on 60,0 MW.
11 11 3 KAUKOLÄMMÖN HISTORIA Helsingin kaupungin sähkölaitos aloitti kaukolämmön toimittamisen helsinkiläisyhtiöihin ja koteihin 1900-luvun puolivälissä. Ensimmäiset asiakkaat, jotka kirjoittivat sopimukset olivat Lindströmmin pesula ( ) ja kaupungin teurastamo. (Helsingin Energia) Sähkölaitoksen johtaja Bernhard Wuolle esitti jo 1900-luvun alussa sähkön ja lämmön yhteistuotantoa, joka mahdollistaisi kaukolämmön tuotannon. Yhteistuotanto hanke kuitenkin siirtyi sodan puhjettua, mutta 1940-luvun lopulla uusi johtaja Unto Rytkönen aloitti ideoinnin uudelleen projektin suhteen. Marraskuussa 1953 Helsingin kaupunki päätti aloittaa laajamittaisen kaukolämmityksen, jonka toteuttaminen annettiin sähkölaitoksen tehtäväksi. Aluksi kaukolämpö toimitettiin asiakkaille höyrynä. Ensimmäinen vesikaukolämpöasiakas Perhonkadun Hotelli- ja ravintolakoulu kytkettiin vesikaukolämpöön vuonna Vuoden 1973 energiakriisin seurauksena kaukolämmön merkitys alkoi kasvaa, jonka seurauksena kaukolämmön energiataloudelliset edut huomattiin. (Kaukolämmön Käsikirja) 1980-luku oli pääasiassa kaukolämpöverkkojen laajentamisen aikaa. Lämpökuorman kasvaessa yhteistuotanto tuli mahdolliseksi. Yhteistuotantolaitokset toteutettiin joko kunnallisina hankkeina tai yhteistyössä sähköyhtiöiden kanssa luvulla kaukolämmitys vakiintui taajama-alueiden lämmitysmuotona. polttoaineena näissä on käytetty öljyn ja maakaasun lisäksi myös kotimaisia polttoaineita, turvetta ja puuhaketta. Kaukolämmön ja yhteistuotannon investointikustannukset ovat korkeat. Yhteistuotannolla päästään kuitenkin suhteellisen alhaisiin käyttökustannuksiin, sekä korkeaan laitoksen hyötysuhteeseen.
12 Kaukolämmitys Kaukolämpö on nykypäivänä maamme yleisin lämmitysmuoto. Se on luonnollinen ja varma taajamien lämmitystapa. Kaukolämmitystä on nykyään lähes kaikissa kaupungeissa ja taajamissa. Noin 2,6 miljoonaa suomalaista asuu kaukolämpötaloissa. Kaukolämmityksen osuus lämmitysmarkkinoista on noin 50 % (ks. kuva 1). Kaukolämmitys on sitä edullisempaa mitä tiheämpi asutus on ja mitä suurempia rakennukset ovat. Lähes 95 % asuinkerrostaloista on kaukolämmitettyjä, sekä suurin osa liike- ja julkisista rakennuksista ovat kaukolämmitettyjä. Omakotitaloista kaukolämmitettyjä on runsas 7 % lämmitysenergiasta. Suurimmissa kaupungeissa kaukolämmön markkinaosuus on yli 90 % (Energiateollisuus) Kuva 1. Lämmityksen hyötyenergia 2009 (Energiateollisuus)
13 13 Kaukolämmön ympäristöystävällisyys ja energiatehokkuus perustuu siihen, että kaukolämpö hyödyntää muuten hukkaan menevää lämpöenergiaa, joka syntyy sähköntuotannon yhteydessä prosessien jätelämpönä (sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineena käytetään kivihiiltä, turvetta, maakaasua sekä myös puuta ja uusiutuvia energialähteitä, kuten biokaasua. Lähes 80 % kaukolämmöstä saadaan yhteistuotantovoimalaitoksista (sähkö ja kaukolämpö), teollisuuden ylijäämälämpönä tai kaatopaikoilla syntyvien biokaasujen poltosta. (Energiateollisuus) Kioton ilmastopöytäkirjan tavoitteena on kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtäävä globaalinen sopimus. Sopimuksen asettamien velvoitteiden vuoksi on kiinnostuttu Euroopan lisäksi myös Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa sähkön ja lämmön yhteistuotannosta. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto katsotaankin merkittävimmäksi yksittäiseksi keinoksi vähentää kasvihuonekaasujen syntymistä Voimalaitos Paperiteollisuuden prosesseissa lämmönsiirtoaineena käytetään höyryä. Höyryn avulla voidaan siirtää lämpötehoa suhteellisen helposti höyryn hyvän lämmönsiirtoominaisuuden ansiosta. Teollisuuden vastapainevoimalaitoksen edullisuus perustuu siihen, että höyryä lämmitykseen tuottavan kattilalaitoksen yhteyteen voidaan suhteellisen pienin lisäinvestoinnein rakentaa sähkövoimala. Sähkön tuotantoa varten kattilan painetasoa täytyy nostaa ja lisäksi tarvitaan turbiinilaitos. (Anne Laitinen) Varkauden Stora Enson tehtaiden prosessit perustuvat vastapainevoimalaitoksen hyödyntämiseen. Polttoaineena käytetään puuperäisiä polttoaineita (kuori, puujäte, sellun mustalipeä) ja kierrätyspolttoaineita.
14 14 Kuva 2. Periaatekuva vastapainevoimalaitoksesta. (Energiateollisuus) Kuvan (Kuva 2) mukaisesti turbiinin läpi virrannut höyry johdetaan kulutuskohteisiinsa tehtaan prosesseihin sekä Varkauden Aluelämpö Oy:n kaukolämpölaitokselle. Kaukolämpölaitoksella höyry johdetaan lämmönsiirtimille joilla kaukolämpöverkoston vesi lämmitetään Vesikaukolämmityksen periaate Vesikaukolämmityksessä lämpö siirtyy putkistossa kiertävän veden mukana. Luovutettuaan lämmön asiakkaan kiinteistöön palaa jäähtynyt vesi paluuputkea pitkin takaisin lämmityslaitokselle uudelleen lämmitettäväksi. Yleisimmin lämmönsiirtoon käytetään kaksiputkijärjestelmää, eli yhtä meno- ja yhtä paluuputkea. Nämä ovat samankokoiset ja muodostavat yhdessä kaukolämpöjohdon. (Kaukolämmön käsikirja) Vesikaukolämpöjärjestelmä onkin kokonaisuus, jonka pääosia ovat lämmityslaitokset, lämmönsiirtoon tarvittava putkisto, eli kaukolämpöverkko ja lämmön vastaanottoon tarvittavat asiakaslaitteet. Kaukolämpövettä saadaan kuljetettua lämpölaitosten ja välipumppaamojen avulla. Vesi lämmitetään voimalaitosten lämmönsiirtimissä tai lämmityslaitosten kattiloissa ja jäähdytetään asiakkaiden lämmönsiirtimissä tai suoraan lämmönkulutuskojeissa, joista vesi palaa lämmöntuotantolaitoksille uudelleen lämmitettäväksi.
15 15 Kuva 3. Kaksiputkijärjestelmän periaatekuva. 3.2 Kaukolämpöverkko Kaukolämmön siirto tapahtuu pääasiassa kiinnivaahdotetulla johtojärjestelmällä (2Mpuk, Mpuk), joka on nykyään lähes yksinomaan käytetty johtotyyppi. (ks. kuva 4) Kuva 4. Kiinnivaahdotetun kaukolämpöjohdon liittäminen Varkaudessa
16 16 Kaikkien putkien mitoitus perustuu 1,6 MPa (16 bar) suunnittelupaineeseen sekä 120 o C käyttölämpötilaan. Putkistoissa lämmönsiirtoaineena toimiva vesi täytyy käsitellä, jotta putkistoissa ei esiintyisi korroosiota. Yleisimmät korroosion aiheuttajat ovat veteen liuenneet kaasut, kuten happi ja hiilidioksidi, liian korkea tai liian alhainen ph-arvo. Happikorroosiota esiintyy siellä, missä happipitoinen vesi on kosketuksissa teräkseen. (Kaukolämmön käsikirja Asiakaslaitteet Epäsuorassa kytkennässä asiakkaalla on oma lämmityskiertonsa, jossa vesi lämmitetään kaukolämpövedellä erillisessä lämmönjakokeskuksessa. (ks. kuva 5) Säätöteknisistä syistä on patteriverkkoa ja ilmastointia varten yleensä erilliset lämmönsiirtimet. Käyttövesi lämmitetään suorassakin kytkennässä omalla lämmönsiirtimellä. ( Kaukolämmön käsikirja) Kuva 5. Asiakkaan lämmönjakokeskus Kaukolämpölaitteita valmistavat mm. Gebwell, Alfa Lawal ja Danfoss.
17 17 Asiakkaat ottavat lämmön vastaan lämmönjakokeskuksessa, johon kuuluvat käyttöveden ja lämmityksen lämmönsiirtimet ja mahdollisesti myös ilmanvaihdonsiirrin. Laitteistot ovat tehdasvalmisteisia, joten paketissa on myös pumput, mittarit, säätölaitteet, paisunta ja varolaitteet. (Energiateollisuus) Kaukolämpölaitteet suositellaan asennettavaksi erilliseen laitetilaan. Laitteet eivät vaadi suurta tilaa, koska ei tarvita kattilaa, lämminvesivaraajia eikä polttoainevarastoja.
18 18 4 MAALÄMPÖ Maalämpö on aurinkoenergiaa. Kesäaikana auringon tuottamaa lämpöä varastoituu maa- ja kallioperään sekä vesistöihin auringonpaisteen ja sateiden kautta. Talvisin auringon lämmittävä vaikutus on niin vähäistä, että on turvauduttava varastoituneeseen aurinkolämpöön. Tutkimusten mukaan n. 3 % osuus vuotuisesta maahan varastoituneesta energiasta riittää vuotuisen lämmöntarpeen kattamiseen. (Sulpu) Maalämmön keruupiirejä voidaan asentaa maahan, veteen tai porata ns. lämpökaivoja, joista varastoitunut energia saadaan hyväksikäytettyä maalämpöpumpun avulla. 4.1 Maalämpöpumppu Maalämpöpumppu, jossa vuosikiertoisen, kesällä ympäristöömme varastoituneen aurinkolämmön keruu tapahtuu maahan, kallioon tai vesistöön upotetussa muoviputkistossa kierrätettävällä kylmällä jäätymättömällä liuoksella höyrystinlämmönsiirtimelle, jossa lämmön siirtyminen kylmäaineeseen tapahtuu, jonka jälkeen kompressori puristaa höyrystyneen kaasun korkeaan paineeseen, jolloin se lämpenee. Kylmäaineesta lämpöenergiaa luovutetaan lauhdutin-lämmönsiirtimessä vesikiertoiseen, mieluiten matalalämpöiseen lattialämmitysjärjestelmään ja/tai käyttöveteen (ks. kuva 6). Mitoittaminen mahdollisimman korkeaan höyrystyslämpötilaan ( ºC) ja vastaavasti alhaiseen lauhtumislämpötilaan ( ºC) parantaa merkittävästi lämpöpumpun hyötysuhdetta. Käyttöveden loppukuumennus (priimaus) suoritetaan erillisessä varaajassa sähkövastuksella. (Sulpu) Maapiiriä voidaan kesäaikana käyttää rakennuksen sisäilman viilentämiseen suhteellisen helposti ja edullisesti liittämällä liuospiirin kiertoon asennettu patteri (puhallinkonvektori) ja kierrättää liuospiiriä sen kautta. Lämpöpumppujen toiminta perustuu siihen, että kylmäaine höyrystyessään sitoo energiaa ja höyry puristettaessa korkeampaan paineeseen lämpenee ja lauhtuessaan höyrystynyt kylmäaine luovuttaa energiaa.
19 19 Kuva 6. Maalämpöpumpun toimintaperiaate (Aurelia) 4.2 Maalämmön keruu maaperästä Maaperään vaakasuoraan asennettavien keruuputkistojen mitoitus on erittäin tarkkaa ja vaativaa työtä, koska jokaisessa kohteessa maaperä on erilainen niin lämmönjohtavuudeltaan, kuin kosteuspitoisuudeltaan, jotka molemmat voivat vaihdella suurestikin pienellä alueella, joten niiden tutkimiseen kannattaa uhrata suunnitteluvaiheessa aikaa. Karkeana putkimäärän ohjearvona voidaan pitää arvoa 1-2 putkimetriä lämmitettävää rakennuskuutiota kohden ja tonttimaata tarvitaan n. 1,5m 2 yhtä putkimetriä kohti. Maaperään sijoitettavien keruuputkien käytölle hyvät ja huonot puolet aiheuttavat käytössä oleva maaperän koko ja sijainti. (Sulpu)
20 Taulukko 3. Ohjeellisia arvoja maasta vuotuisesti saatavalle lämpöenergialle kwh/m. (Sulpu) 20 Sijainti Savi Hiekka Etelä-Suomi¹ ¹ Linjan Kokkola Savonlinna eteläpuoli Keski-Suomi Pohjois-Suomi² ² Lappia lukuun ottamatta Putkisto kaivetaan noin 0,7-1,2 metrin syvyyteen maahan niin, että putkilenkkien väli on noin 1,5 metriä kuitenkin vähintään 1,2 metriä. Upotussyvyyden oikea valinta on tärkeää. Putkisto upotetaan etelässä matalammalle, kuin pohjoisessa jossa putkiston joutuu kaivamaan hieman syvemmälle johtuen maaperän routarajasta, joka on pohjoisessa syvemmällä. Putkisto täytyy ilmata hyvin ennen käyttöönottoa. (Sulpu) Kuva 7. Lämmön keruu maaperästä vaakasuoraan asennetulla putkistolla (Danfoss)
21 Maalämmön keruu vesistöstä Vesistön käyttöä lämmönlähteenä soveltuvat kokemuksen mukaan järvet, lammet ja merenrannat, jotka ovat kuitenkin 2 metriä syviä jo rannan läheisyydestä. Vesistössä käytetään muuten samaa tekniikkaa, kuin maahan asennettavissa keruuputkissa, mutta putkisto täytyy ankkuroida vesistön pohjaan putkien ympärille noin 4-5 metrin välein kiinnitettävillä noin 5-10 kg:n betonipainoilla. Tämä siitä syystä, että putken ympärille mahdollisesti muodostuva jääkerros ei nosta putkistoa pintaan pintajään alle, johon se jäätyy kiinni ja jäidenlähtö voisi viedä putkiston mennessään. Putket on aina vietävä avoveteen pohjan läheltä routarajan alapuolelta, koska putket voivat jäätyä kiinni vesistön jääpeitteeseen ja esim. veden pinnan nousu voi repiä putket poikki. asennuksen yhteydessä on hyvä käyttää sukeltajaa apuna tarkistamassa putkien asettuminen pohjaan. Putkiston sijainnista on syytä piirtää kartta ja merkitä rannalle ankkuroinnin kieltävät kyltit. Vesistöstä vuodessa saatava teho on noin kwh/metri putkea. Jos lämpöä kerätään vesistöstä siihen tarvitaan aina vesistön omistajan lupa. (Sulpu) Kuva 8. Lämmönkeruuputkien asennus vesistöön (Thermia)
22 Lämpökaivokaivo maalämmön lähteenä Lämpökaivo on nykyään yleisin lämmönlähde. Se sopii hyvin pienille tonteille ja saneerauskohteisiin. Kallioon poraaminen on helpompaa ja halvempaa, kuin maahan poraaminen, sillä maahan porattaessa on porausreikään työnnettävä suojaputki, joka pitää reiän auki ja estää pintaveden pääsyn pohjaveteen. (Motiva) Lämpökaivon syvyyteen vaikuttavat rakennuksen lämmöntarve ja porakaivon vedentuotto. Veden saanto lisää lämpökaivosta talteen otettavan energian määrää, mutta kaivon ei välttämättä tarvitse tuottaa vettä. Mikäli vettä ei saada kaivo yleensä täytetään vedellä. Lämpökaivon maksimisyvyys on käytännössä metriä. Aktiivisella syvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon osuutta, joka on vuoden ympäri veden täyttämä. Jos yksi kaivo ei tuota riittävästi lämpöä, porataan useampia kaivoja vähintään metrin välein, jos joudutaan poraamaan useampia reikiä reiät voi porata myös ns. viuhkana, eli käytetään n. 15 porauskulmaa. Etäisyys naapurin lämpökaivoon on myös huomioitava. Lämpökaivon lämpötila vaihtelee vain 2 3 astetta vuoden aikana. Lämpökaivoja voidaan käyttää kesällä myös viilentämiseen. Lämpökaivon vettä ei saa käyttää talousvetenä. Jos kaivo tuottaa vettä niin paljon, että sitä saadaan käyttöön imupumpulla, sitä voidaan käyttää esim. puutarhan kasteluun.
23 23 Kuva 9. Lämmönkeruu kallioperästä ns. lämpökaivo (Thermia) 4.5 Maalämpöpumpun COP luku Maalämpöpumpun COP luku (Coeffient Of Performance), kertoo lämpöpumpun suorituskertoimen määrätyissä olosuhteissa. Ilmalämpöpumpuissa ilmoitetut COP arvot on mitattu yleensä +7 C lämpötilassa. Jos COP arvon ilmoitetaan olevan 5, saadaan yhdellä kwh:lla tuotettua 5 kwh lämpöä. COP arvo on riippuvainen käytetystä teknologiasta sekä vallitsevista olosuhteista. Maalämmön COP arvo on riippuvainen tuotettavasta loppulämpötilasta. Tässä työssä käytetty COP luku on 3. COP luku voi olla jossain tapauksessa isompikin, mutta todennäköinen hyötysuhde on 3.
24 24 5 INSINÖÖRITYÖN SUORITUS Varkauden Aluelämpö Oy:llä oli tarjolla opinnäytetyön aiheita useampia, joista valitsimme aiheeksi vertailla kaukolämmön ja maalämmön investointi- ja käyttökustannuksia Varkaudessa kaukolämmön runkoverkon alueella. Kohteiksi valitsimme kolme kiinteistöä Varkaudesta, jotka ovat runkoverkon alueella ja mahdollisia liittää niin kaukolämpöön, kuin maalämpöön. Kohteiksi valittiin omakotitalo, teollisuushalli ja kerrostalo. Seuraavissa luvuissa esitetään kohteet ja niiden suoritusjärjestys 5.1 Kohteiden valinta Kohteiksi valitsimme omakotitalon nimeltään okt-kiiskikangas, kerrostalo As Oy Areena ja Halli Hasinmäki. Valintakriteerinä oli, että kaikki kiinteistöt ovat Varkauden Aluelämmön omistaman runkoverkon alueella ja kyseiset kiinteistöt ovat tyypillisimpiä rakennuksia Varkauden alueella mitä viimeaikoina on liitetty kaukolämpöön ja todennäköisesti on liittymässä myös tulevaisuudessa kaukolämpöön. sekä kiinteistöihin on mahdollista asentaa maalämpölaitteisto huolehtimaan energian tarpeesta. 5.2 Suunnitelmien teko LVI-suunnitelmat kaikkiin kohteisiin tilattiin paikalliselta insinööritoimistolta. Suunnitelmissa määritettiin kiinteistöjen tehontarpeet lämmityksen osalta. Suunnitelmissa otettiin huomioon mahdollisuus liittää kiinteistö niin kaukolämpöön, kuin maalämpöön. Porakaivojen tehonmäärittely jätettiin mahdollisen toimittajan vastuulle, koska heillä on paras arviointikyky kuinka monta lämpökaivoa täytyy porata. Kohteista ei ole tehty maaperäkartoitusta ja tarkoitus oli pyytää kyseisistä kohteista kokonaisurakka. Tätä varten LVI-suunnitelman lisäksi tarjouspyyntöihin liitettiin asemakaavakuva, jota tarvitaan kaukolämpöputkiston suunnittelussa, sekä laki vaatii rakennusluvan hakemisen maalämmön keräysputkiston osalta.
25 Tarjouskyselyjen lähettäminen Saatujen LVI-suunnitelmien pohjalta lähetimme kirjalliset tarjouspyynnöt neljälle eri laitetoimittajalle, jotka myyvät lämmönsiirtimiä. Samoilla suunnitelmilla lähetimme myös tarjouskyselyn maalämpöpumppujen laitetoimittajalle. Tarjouspyynnöt lähtivät myös neljälle eri LVI-urakoitsijalle saatteineen, jossa urakoitsijalta pyydettiin urakkahintaa laitteiden asennuksesta töineen ja tarvikkeineen. Samalla selvitettiin urakan mahdollinen toteutumisajankohta ja urakkatarjousten viimeinen jättöpäivä. 5.4 Tarjousten avaus Tarjoukset avattiin tarjouskyselyn päättymisen jälkeen tarjouspyyntöihin ilmoitettuna ajankohtana. Tarjouksista tehtiin avauspöytäkirja (liite 4). 5.5 Tarjoushintojen vertailu Kaukolämmön laitetoimittajien ja urakoitsijoiden tarjousten perusteella käytin selvityksessä tarjottujen hintojen keskiarvoa. Tällä vältettiin tarjoajien mahdollisten hinnoitteluvirheiden vaikutus lopputulokseen, sillä varsinaisia tarjouksia selventäviä urakkaneuvotteluja ei käyty. 5.6 Kaukolämpötöiden kustannukset Kaikissa suunnitelluissa kohteissa suoritettiin rakennusteknisten töiden sekä putki- ja eristystöiden katselmus kiinteistön ulkopuolisista kaukolämpötöistä. Katselmuksessa määritettiin toteutettava putkireitti kiinteistöön, urakkaraja sisä- ja ulkopuolisten töiden välillä sekä niiden perusteella tarvittavien kaukolämpötöiden yksikköluettelo. Varkauden Aluelämpö Oy:n voimassa olevien kaukolämpötöiden vuosiurakkasopimusten yksikköhintojen ja kohteissa määritettyjen yksiköiden perusteella määritettiin kaukolämpötöiden kokonaishinta kohteittain.
26 Lämmitysmuotojen kokonaiskustannukset Lämmitysmuotojen kokonaiskustannuksissa huomioidaan tuotteiden elinkaariaikana olevat huoltokustannukset laitteiden toimittajan antaneen elinkaarimallin aikana. Kustannuksissa otettiin huomioon kokonaiskustannusarvio lämmityskustannuksista vuositasolla. Varkauden Aluelämpö Oy käyttää omassa sisäisessä arviossaan kiinteistön kaukolämpöön liittymiseen kaukolämpöverkkoon investointilaskelmaa, jossa huomioidaan liittymismaksu, perusmaksu ja arvioitu lämmönkulutus 5 vuoden ajalta.
27 6 ASIAKKAAN KUSTANNUKSET KAUKOLÄMMÖN OSALTA KOHTEITTAIN 27 Tässä kappaleessa on tarjousten mukaan saadut ja lasketut hinnat siirtimien, kuin myös Varkauden Aluelämpö Oy:n tariffien mukaiset liittymis- ja perusmaksut. Investointilaskelmassa on otettu maanrakennus huomioon. Liittymismaksuun sisältyy kaivutyötä asiakkaan tontilla 20 m ja ylimenevästä osasta kaivu- ja putkitöiden veloitushinta on 141 /m 6.1 Omakotitalo Kiiskikangas Omakotitalo Kiiskikangas on lämmitettävältä pinta-alaltaan n.244m 2 suuruinen omakotitalo, jota käytettiin laskelmien perusteena. Alla olevasta taulukosta näkyy asiakaslaitteiden hinta, asennushinta, ja Varkauden Aluelämmön liittymis- ja perusmaksujen hinnat, sekä tämänhetkinen energian hinta /MWh. (ks.taulukko 1). Kiinteistön liittymisteho (tilausteho) on 25,7 kw, joka tulee käyttöveden tehosta 10 % ja lämmityksen tehosta 100 %. Kiinteistö kuuluu 1 asiakasryhmään. Taulukkoon on laskettu uuden ja vanhan kiinteistön kustannukset.(taulukko 3) TAULUKKO 4. Kaukolämmön investointikustannus okt-kiiskikangas Okt-Kiiskikangas (25,7 kw) yht. Lämmönsiirrin GST ka.hinta Lämmönsiirrin Alfa Lawal Paine-erosäädin Liittymismaksu Vanha kiinteistö Liittymismaksu uusi kiinteistö Lämmönsiirtimen asennus Perusmaksu 264,50 Energian hinta 54,87 /MWh Yhteensä Uusi kiinteistö Perusmaksu 264,50 /a Yhteensä vanha kiinteistö Perusmaksu 264,50 /a Uuden kiinteistön kustannukset Liittymismaksu uusi kiinteistö 3780 Lämmönsiirrin 4483 Lämmönsiirtimen asennus 6724 Yhteensä uusi kiinteistö Vanha kiinteistö samat asennus ja laite hinnat vain liittymismaksu muuttuu yhteensä
28 28 Liittymismaksu, joka lasketaan seuraavasti: Tilausteho 25,7 kw P = K x n x a1 (kaava 1) jossa: M= liittymismaksu, K= kustannuskerroin, joka on 0,63 n= ikäkerroin, jossa vanhat kiinteistöt kerroin on 0,5 ja uudet kiinteistöt 1 a1= liittymismaksun vakio-osa, joka on 6000 jolloin saadaan: M = 0,63 x 1 x 6000 = 3780 Perusmaksu, joka lasketaan seuraavasti: Asiakasryhmä 1 N = K x 0,385 x 750 x L (kaava 2) jossa: N= perusmaksu, K= kaukolämpöyhtiön kiinteistä kustannuksista johtuva kerroin, joka on 1,145 0,385= lämpöyhtiön perusmaksun laskennallinen kerroin 750= kiinteistön kokoon liittyvä laskennallinen kerroin L= lämmitystarvelukujen suhde, joka on 0,8 jossa: N = 1,145 x 0,385 x 750 x 0,8 = 264,50
29 29 Kuva 9. omakotitalon lämmönsiirrin (Gebwell) 6.2 Halli Hasinmäki kaukolämmön investointikustannus Halli Hasinmäki on teollisuushalli Varkaudessa, joka on lämmitystilavuudeltaan 7616 m 3. Seuraavana olevasta taulukosta näkyy kaukolämpö liittymään liittyvät kustannukset (ks. taulukko 4) perus- ja liittymismaksuineen uuden ja vanhan kiinteistön osalta.
30 30 Taulukko 5. kaukolämmön investointikustannus Halli Hasinmäki Halli (110kW) yht. Lämmönsiirrin GST ka. Hinta Lämmönsiirrin Alfa Lawal Paine-erosäädin Liittymismaksu Vanha kiinteistö 9 059,40 Liittymismaksu uusi kiinteistö ,80 Lämmönsiirtimen asennus ja tarvikkeet Perusmaksu 2948,92 /a Energian hinta 54,87 /MWh Yhteensä Uusi kiinteistö ,80 ja Perusmaksu 2948,92 /a Yhteensä vanha kiinteistö ,40 ja Perusmaksu 2948,92 /a Liittymismaksu, joka lasketaan seuraavasti: Tilausteho 110 kw M = K x n x (a2 + b2 x Q) (kaava 3) jossa: M = liittymismaksu, K= kustannuskerroin, joka on 0,63 n= ikäkerroin, jossa vanhat kiinteistöt kerroin on 0,5 ja uudet kiinteistöt 1 a2= liittymismaksun vakio-osa, joka on 5000 b2= liittymismaksun tilaustehoon sidottu osa, joka on 216 Q= tilausteho 110 kw jolloin saadaan: M = 0,63 x 1 x ( x 110) = ,80
31 31 Perusmaksu, joka lasketaan seuraavasti: Asiakasryhmä 3 P = K x 0,268 x ( x Q) (kaava 4) jossa: P = perusmaksu, K= 1,145 0,268= lämpöyhtiön perusmaksun laskennallinen kerroin = kiinteistön kokoon liittyvä laskennallinen kerroin L= lämmitystarvelukujen suhde, joka on 0,8 jolloin saadaan: P = 1,145 x 0,268 x ( x 110) = 2948, As. Oy Areena kaukolämmön investointikustannus Asunto osakeyhtiö Areena on kerrostalo Varkaudessa, jonka tilausteho on 80 kw. Alla olevasta taulukosta näkyy kaukolämpö liittymään liittyvät kustannukset (ks. taulukko 5) perus- ja liittymismaksuineen uuden ja vanhan kiinteistön osalta. Taulukko 6. kaukolämmön investointikustannus Areena Kustannusvertailu kaukolämpö Areena (80kW) Valmistaja Hinta alv 0% Hinta alv 23 % Lisälaitteet Yhteensä Lämmönsiirrin GST Siirtimien keskiarvo hinta 5719, Lämmönsiirrin Alfa Lawal Liittymismaksu Vanha kiinteistö 7 018, ,20 Liittymismaksu uusi kiinteistö , ,40 Lämmönsiirtimen asennus ja tarvikkeet Perusmaksu 2157,20 /a 2157,20 /a Energian hinta 54,87 /MWh Yhteensä Uusi kiinteistö ,90 Yhteensä vanha kiinteistö ,70
Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy
Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen
Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta. Simpeleen Lämpö Oy. Kaukolämpö lämmitysvaihtoehtona Simpeleellä.
1 Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta... 1 2. Simpeleen lämpö Oy lämmön toimitus ja tuotanto... 2 3. Kaukolämmön hinta Simpeleellä, perusmaksu ja kulutusmaksu,... sekä vertailu
KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS
KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen
Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin
Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä
UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012
UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon
Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010
Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät
Tarjoaa korkealaatuisia, kotimaisia maa- ja kaukolämpöratkaisuja, sekä laadukasta ja luotettavaa kaivonporausta
Gebwell Oy Tarjoaa korkealaatuisia, kotimaisia maa- ja kaukolämpöratkaisuja, sekä laadukasta ja luotettavaa kaivonporausta Perustettu vuonna 2005 Pääkonttori ja tuotanto sijaitsevat Leppävirralla Työllistää
3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa!
Tervetuloa! Maalämpö 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy Mustertext Titel Vorlage 1 01/2006 Viessmann Werke Ennen aloitusta... Tervetuloa! Osallistujien esittely. (Get to together) Mitä omia kokemuksia
Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009
Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia
Miten valitsen kohteeseeni sopivan lämpöpumpun Seminaari Sami Seuna, Motiva Oy. 25/10/2017 Näkökulmia lämpöpumpun elinkaarilaskentaan 1
Miten valitsen kohteeseeni sopivan lämpöpumpun Seminaari 25.10.2017 Sami Seuna, Motiva Oy 25/10/2017 Näkökulmia lämpöpumpun elinkaarilaskentaan 1 Maalämpö- ja ilma-vesilämpöpumpuille soveltuvat kohteet
Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy
Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys
Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset
Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista
Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.
. Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen
Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.
. Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen
LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?
LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana
Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin
Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.
Aurinkolämpöjärjestelmät
Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli
UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari
UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö
Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija
Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen
Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset
Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä
PARGAS FJÄRRVÄRME AB - LÄMPÖTARIFFI 1.1.2014 PARAISTEN KAUKOLÄMPÖ OY Rantatie 28 21600 PARAINEN 1(5)
21600 PARAINEN 1(5) YLEISTÄ Paraisten Kaukolämpö Oy:n hinnoittelu perustuu kolmeen tariffipohjaiseen maksuun: Liittymismaksu Perusmaksu Energiamaksu on kertaluonteinen maksu, jonka asiakas maksaa liittyessään
Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut
Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)
NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu. Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo.
NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo. Kaikki yhdeltä toimittajalta!! KYSY ILMAINEN MITOITUSSUUNNITELMA JA KUSTANNUSARVIO.
Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.
Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa
Maalämpöjärjestelmät
Maalämpö Aurinko- ja geotermistä energiaa Lämmönkeruu yleensä keruuputkiston ja keruuliuoksen avulla Jalostetaan rakennusten ja käyttöveden lämmitysenergiaksi maalämpöpumpun avulla Uusiutuvaa ja saasteetonta
24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1
24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:
Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy
Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk
Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015
Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3
Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA
Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Rakennusten lämmitystekniikka Perusvaatimukset Rakennusten lämmitys suunnitellaan ja toteutetaan siten, että: saavutetaan hyvä sisäilmasto ja
KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
Kaukolämpöä kotiisi. Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon
Kaukolämpöä kotiisi Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon Luotettava, helppo ja huoleton lämmitysmuoto Kaukolämpö on luotettava ja vaivaton tapa huolehtia kotisi lämmöstä ja
TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA
TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,
Taksan määräytymisen perusteet
Kunnanhallitus 25 24.02.2004 Kunnanhallitus 30 16.03.2004 ALUELÄMPÖLAITOKSEN TAKSA 16/03/031/2004 419/53/2002 KH 25 Kj:n ehdotus: Päätös: Kunnanhallitukselle jaetaan aluelämpölaitoksen taksan määräytymisperusteet
Suomen Energiainsinöörit
Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista
Oma koti kaukolämpöön. Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon 1
Oma koti kaukolämpöön Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon 1 Kaukolämpö on ympäristöystävällinen, taloudellinen ja turvallinen vaihtoehto omakotitalossa Raumalla 95 prosenttia
Varma kaukolämpö, monipuolinen maakaasu. Ympäristöystävällistä lämpöä nykyaikaisimmalla tekniikalla
Varma kaukolämpö, monipuolinen maakaasu Ympäristöystävällistä lämpöä nykyaikaisimmalla tekniikalla IMATRAN LÄMPÖ OY Imatran Lämpö Oy vastaa asiakaslähtöisesti Imatran kaupungin omistamana osakeyhtiönä
T-MALLISTO. ratkaisu T 0
T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden
ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1
ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi
Energia-ja Huoltotalo Järvi
23.4.2013 Ari Järvi Energia-ja Huoltotalo Järvi Perustettu 1964 Tällä hetkellä työllistää 15 henkilöä Valurin liikekeskuksessa toimipaikka Kokonaisvaltaista palvelua tuotemyynnistä asennukseen ja siitä
Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja
Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien
www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)
Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3
Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120
Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 T 10-31 Lämpöässä T-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin. Tyypillisiä T 10-31 -mallien
Lämmityskustannus vuodessa
Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto
Talonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset
Talonlämmityksen energiavaihtoehdot Uudisrakennukset 1 Omakotitalo 140 + 40 m2 1½-kerroksinen Arvioitu kulutus 24 891 kwh/vuosi 56,4 % päivä ja 43,6 % yö 6324 kwh/v kotitaloussähköä (=kodin sähkölaitteet)
Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009
Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna
Aurinkoenergia Suomessa
Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,
KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako
5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa
Asiakkaalle tuotettu arvo
St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla
IVT Lämpöpumppuratkaisut HELAVAK OY
IVT Lämpöpumppuratkaisut HELAVAK OY www.helavak.fi JYRKI KARVONEN 2 Suomen markkinat Markkinat 1,3 miljoonaa saneerauskohdetta = 90% potentiaalista n. 260 000 öljylämmitteistä taloa N. 1,1 miljoonaa sähkölämmitteistä
Energiatehokas korjausrakentaminen
Energiatehokas korjausrakentaminen Case poistoilmalämpöpumppu Teijo Aaltonen, Alfa Laval Nordic oy Energiatehokkuus mistä löytyy? Parantamalla kiinteistön rakenteita - lisäeristys, ikkunoiden uusinta =>
ONNEKSI VOIT VALITA KAUKOLÄMMÖN
ONNEKSI VOIT VALITA KAUKOLÄMMÖN ONNEKSI VOIT VALITA KAUKOLÄMMÖN Edullinen Kaukolämmön hinta on Hyvinkäällä vakaalla pohjalla ja on edullinen myös muihin lämmitystapoihin verrattuna. Kaikki asiakkaamme
Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120
Ratkaisu suuriin kiinteistöihin Lämpöässä T/P T/P 60-120 T/P 60-120 Ratkaisu kahdella erillisvaraajalla T/P 60-120 -mallisto on suunniteltu suuremmille kohteille kuten maatiloille, tehtaille, päiväkodeille,
Lämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012
Lämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012 Hanke on osa TEM:n ja Sitran rahoittamaa kuluttajien energianeuvontakokonaisuutta 2010 2011 Lämmitystapa Energiatehokkuuden
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
Naavatar yhteistyössä
Naavatar yhteistyössä Tuotekehitys ja tutkimus Lämmönsiirtimet Talteenoton keruuyksiköt ja puhaltimet Lämpöpumput ja varaajat Kiertovesipumput Myynti, toteutus, automaatio ja käyttöpalvelut Schneider Electric
TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo
Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kaukolämpö Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseen Tornion Energiasta. Kaukolämpöä voimme tarjota vain alueille, joissa on jo olemassa tai on suunniteltu rakennettavan
ÄssäStream. - käyttöveden kierron ja suurten käyttöetäisyyksien hallintaan maalämpöratkaisuissa. ÄssäStream-virtauslämmitin
R Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 - käyttöveden kierron ja suurten käyttöetäisyyksien hallintaan maalämpöratkaisuissa -virtauslämmitin Lämpimän käyttöveden meno Lämpimän käyttöveden paluu -virtauslämmitin
ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS
ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää
Asiantuntijamme auttavat ja neuvovat mielellään tarkemmin lämmitysratkaisusi yksityiskohdissa.
Tietoa Maalämmöstä Maalämpö on lisännyt suosiotaan talojen lämmitysratkaisuna. Maalämpö on maaperään sitoutunutta auringon lämpöenergiaa, joka pumpataan ylös kiinteistöön tuottamaan lämpöä ja lämmintä
Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen
Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää
KOULUTUS, LAAJA, Vaihtoehtoisia tekniikoita
KOULUTUS, LAAJA, Vaihtoehtoisia tekniikoita 1/2016 Vaihtoventtiilitekniikka Vaihtoehtoisia maalämpötekniikoita Lämpöpumppu vuorottelee lämmitystä lämmönjakoverkon ja käyttöveden välillä. Käyttövesi on
EDULLISTA ENERGIAA KAUKOLÄMMÖSTÄ
EDULLISTA ENERGIAA KAUKOLÄMMÖSTÄ Paavo Knaapi Jyväskylän Energia Oy 3.12.2010 www.jenergia.fi Sisältö Muutama sana Jyväskylän Energia yhtiöistä Kaukolämmityksen asema Suomessa Kaukolämmön tuotanto Jyväskylässä
Lämpöpumppu, fantastinen laite. Lämmitys/jäähdytys tontilta uusiutuvalla energialla samalla laitteistolla
Lämpöpumppu, fantastinen laite Lämmitys/jäähdytys tontilta uusiutuvalla energialla samalla laitteistolla Maalämpö lämmitysvaihtoehtona taloyhtiöissä ja pk-yrityksissä Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen
Iiro Ollikainen OMAKOTITALON LÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KUSTANNUS- VERTAILU
Iiro Ollikainen OMAKOTITALON LÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KUSTANNUS- VERTAILU OMAKOTITALON LÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KUSTANNUS- VERTAILU Iiro Ollikainen Opinnäytetyö Syksy 2014 Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma
[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö
[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja
Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä
Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä 1 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja
Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo
Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan
PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen
PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti
Jyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation
BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat
Matalien vesistöjen sedimenttien hyödyntäminen kiinteistöjen lämmityksessä. Tulevaisuuden aluerakentaminen 16.6.2008 Vantaa Pertti Reinikainen
Matalien vesistöjen sedimenttien hyödyntäminen kiinteistöjen lämmityksessä Tulevaisuuden aluerakentaminen 16.6.2008 Vantaa Pertti Reinikainen Maaperän lämpövuo Ensimmäinen mittava pilotti Täältä se alkoi
Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO
Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa
Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu
Eri lämmitysmuotojen Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu 26.9.2016 Mikä lämmitysjärjestelmä on sopiva juuri meidän taloon? Esisijaisesti suositellaan kaukolämpöön liittymistä aina
Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen
Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö
Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?
Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60
Edullisin tie energiatehokkuuteen
Edullisin tie energiatehokkuuteen Kiinteistöpalvelut Maalämpöjärjestelmät IVT Turku LTO-järjestelmät Kaukolämmönvaihtimet Säätölaitteet IVT Turku - maalämpö Älä polta rahaa Asunto Oy Inkoistenrinne Ostettavan
Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.
Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin
Hankesuunnitelman liite 11. Sipoonlahden koulu. Energiantuotantoratkaisut Page 1
Hankesuunnitelman liite 11 Sipoonlahden koulu Energiantuotantoratkaisut 27.9.2016 Page 1 Energiatuki Kunnalle TEM:n ja ELY-keskuksen energiatuet ovat ainoat tällaisiin pienehköihin hankkeisiin. Puhelinkeskustelu
Lämpöä tähän päivään
Lämpöä tähän päivään Luonnollinen ja varma tapa lämmittää Lämmitysvoimalaitoksen toimintaperiaate Kaukolämmöllä lämpenee entistä useampi suomalainen rakennus. Varsinkin taajama-alueiden uudisrakentamisessa
Vuoden 2012 korjaus ja energia avustukset. Eeva Liisa Anttila, asuntotoimi
Vuoden 2012 korjaus ja energia avustukset Eeva Liisa Anttila, asuntotoimi Laki avustuksista 1184/2005, muutokset 1059/2008 JA 1254/2010 Valtionavustuslaki 688/2001 Asetukset 128/2006, muutokset 115/2008,
Lämpöä tähän päivään
Lämpöä tähän päivään Luonnollinen ja varma tapa lämmittää Lämmitysvoimalaitoksen toimintaperiaate Kaukolämmöllä lämpenee entistä useampi suomalainen rakennus. Varsinkin taajama-alueiden uudisrakentamisessa
Runtech Systems Oy -konsernin tytäryhtiö
Runtech Systems Oy -konsernin tytäryhtiö Patentoidut ratkaisut paperi- ja prosessiteollisuuden energiansäästöihin Osaaminen paperiteollisuuden energiansäästö- ja lämmön talteenottoratkaisuista Globaali
Kaukolämmöstä maalämpöön - taloyhtiön näkökulma. Jari Kajas hallituksen puheenjohtaja Asunto Oy Kivelänkatu 1b
Kaukolämmöstä maalämpöön - taloyhtiön näkökulma Jari Kajas hallituksen puheenjohtaja Asunto Oy Kivelänkatu 1b MIKSI MAALÄMPÖ? 1. KAUKOLÄMMÖN JAKOKESKUS TULI IKÄNSÄ (22 V) PUOLESTA UUSITTAVAKSI MIKSI
Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin
Ympäristöministeriön tiedote 21.2.2008 Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Valtioneuvosto on tänään antanut korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia koskevan asetuksen muutoksen.
Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin
Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Hydrocell Oy Energiansäästön, lämmönsiirron ja lämmöntalteenoton asiantuntija www.hydrocell.fi NAAVATAR järjestelmä
Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7
Kaukolämpöennuste vuodelle 2003 Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879 Sky-kansio 7/7 KAUKOLÄMPÖENNUSTE VUODELLE 2003 SISÄLTÖ: 1. TEKSTIOSA 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämpöjohdot... 1 1.3 Asiakkaat...
Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy
Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008
Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje
Uponor G12 -lämmönkeruuputki Asennuksen pikaohje poraajille Uponor G12 -lämmönkeruuputken asennus neljässä vaiheessa Uponor G12 -putket asennetaan periaatteessa samalla menetelmällä kuin tavanomaiset keruuputket.
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen
Lämpöpumppujen käyttömahdollisuudet kunnissa -webinaari Sami Seuna Motiva Oy
Lämpöpumppujen käyttömahdollisuudet kunnissa -webinaari 23.3.2017 kysymykset chatin kautta pidättehän mikrofonit mykistettyinä webinaari tallennetaan Sami Seuna Motiva Oy Maalämpö- ja ilma-vesilämpöpumpuille
Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen
Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi
Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010
Ilmankos Energiailta Timo Routakangas 12.10.2010 C 2 H 5 OH Esittely Timo Routakangas Yrittäjä Energiamarket Tampere Oy Energiamarket Turku Oy Energiamarket Tyrvää Oy RM Lämpöasennus Oy 044 555 0077 timo.routakangas@st1energiamarket.fi
Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle
Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle Keruukontti saapuu Ennen porausta kohteeseen tuodaan kivituhkan keruuseen tarkoitettu kontti, jonka mitat ovat n. 2m x 2m x 3,5m. Kontin paikka
Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa
Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja
Jyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %