KL10 Heprea

Transkriptio

1 KL10 Heprea Tuukka Kauhanen Teologinen tiedekunta

2 Raamatun heprea Kuollut kieli myöhäisimpiä muotoja puhuttu n. vuoteen 200 jkr. asti oppineiden kielenä (Mišnan heprea) käytössä myöhäiskeskiajalle saakka nykyheprea ei Raamatun heprean luonnollista jatkumoa, vaan tietoisesti elvytetty kieli Korpuskieli kielimuotoa esiintyy vain tietyssä korpuksessa eli tekstikokoelmassa (heprealainen Raamattu eli Vanha testamentti) rajallinen tekstimäärä aiheuttaa vaikeuksia niiden sanojen tulkinnassa, jotka esiintyvät vain harvoin

3 Raamatun heprea Seemiläinen kieli seemiläiset kielet luoteisseemiläinen kielihaara kanaanilaiset kielet lähimmät sukulaiskielet muut kanaanilaiset kielet (foinikia/puuni ja moab) sekä ugarit ja aramea edustaa seemiläisten kielten eriytymisen melko myöhäistä vaihetta; kirjallista vaihetta varhaisempaa kehitystä voi päätellä mm. arabian perusteella

4 Raamatun heprea Konsonanttikieli konsonanteilla ja vokaaleilla erilainen (mutta yhtä tärkeä) tehtävä yleistäen: konsonantit antavat yleismerkityksen, vokaalit kieliopillisen muodon sanojen hahmottaminen on helpompaa kun konsonanteilla on kirjoituskuvassa hallitseva asema Varsinaiset kirjainmerkit ovat konsonantteja, vokaalit osoitetaan niihin liitettävillä lisämerkeillä kieltä hyvin osaava tulee toimeen pelkkien konsonanttien kirjoittamisella: vokaaleja alettiin merkitä vasta kun kieltä ei enää opittu äidinkielenä

5 Mihin tarvitaan VT:n tekstikritiikkiä? Ainoa koko VT:n sisältävä heprealainen tekstimuoto on Masoreettinen teksti (MT), joka on muotoutunut lopullisesti vasta keskiajalla Antiikkisten käännösten (vars. Septuaginta) parempi tuntemus ja Qumranin tekstilöydöt osoittaneet, että MT ei kaikissa kohdissa säilytä tekstin varhaisinta sanamuotoa Kriittistä tekstilaitosta VT:sta ei ole vielä tehty

6 Mihin tarvitaan VT:n tekstikritiikkiä? Toisin kuin UT:n tekstilaitosten käyttäjä, VT:n tekstieditiota lukevan on välttämättä käytettävä sen tekstikriittistä apparaattia Vanha nyrkkisääntö on, että välttämättömiä tekstikorjauksia on tehtävä keskimäärin 1 per sivu joissain osissa VT:ia 10 on lähempänä oikeaa KR1992:n pohjatekstiin on jonkin verran sisällytetty näitä tekstikorjauksia (esim. Jes. 9:2)

7 Dekalogi οἱ δέκα λόγοι kymmenen sanaa Erittäin merkittävä teksti rabbiinisessa juutalaisuudessa (osa š e ma -rukousta) Kristikunnassa suureen suosi-oon vasta Augustinuksen myötä Monenlaisia tapoja numeroida käskyt:

8 Filon, Josefus / anglikaanit, reformoidut, ortodoksit Dekalogi Talmud / ortodoksijuutalaiset Augustinus Luther / katoliset, luterilaiset Minä olen Ei muita jumalia Älä tee kuvaa Jumalan nimi Sapatti Isä ja äiti Älä tapa, älä tee aviorikosta, älä varasta, älä todista väärin Toisen vaimo Toisen omaisuus Toisen puoliso, omaisuus jne

9 Dekalogi Kymmenen käskyä? Yht. 12 kieltoa ja 4 käskyä Toisaalta useat kiellot/käskyt liittyvät toisiinsa Veijola: 9 itsenäistä kieltoa ja 2 käskyä = 11 Laskee käskyt kuten Augustinus, mutta kuvakielto oma käskynsä (eli lähes kuten kat./lut. järjestys plus kuvakielto)

10 Dekalogi Lukemistoa Timo Veijolalta Dekalogi: Raamatullisen etiikan perusteita (1988) Kaikenkattava kohtuullisen helppolukuinen selvitys niin kokonaisuudesta kuin yksittäisistä käskyistä Ikävä kyllä vaikea hankkia 10 vapauttavaa sanaa: kym-menen käskyä lyhyesti (2000) Yleistajuinen Löytyy kaupunginkirjastosta (HelMet)

11 Psalmien runous Psalmit runoutena poikkeavat proosasta ennen kaikkea kolmella tavalla: Vapaammat kielikuvat, hyperbolat, synonyymit, pars pro toto Parallelismi Runomitta

12 Psalmien runous Parallelismi synteettinen: Herran on maa ja kaikki mitä siinä on, / maanpiiri ja ne jotka siinä asuvat. (24:1) antiteettinen: Nuo toiset kompastuvat ja kaatuvat, / mutta me pysymme pystyssä ja kestämme. (20:9) voi vallita säkeen (usein 2 4 / jae) sisällä tai säkeiden/säeparin välillä Runomitta Perustuu todennäköisesti sanojen korkoon Säeparin/säeryhmän kussakin säkeessä yhtä monta painollista sanaa (eli korkomerkillä varustettua sanaa)

13 Psalmien runous Esim. Ps. 24:1 5, 10 korolliset sanat b a jae β α tavujen määrä b a jae β α

14 א מ ן tukea ; totisesti, aamen ( āman vahvistaa, א מ ן refleksiivisesti olla tuettu, olla varma ) Huudahdus, jota käytetään kun hyväksytään tai vahvistetaan jotain 5. Moos. 27:15 Kirottu on jokainen, joka veistämällä tai valamalla valmistaa jumalankuvan tai teettää itselleen sellaisen kuvan ja palvoo sitä salassa, sillä se on Herralle iljetys. Ja koko kansa vastatkoon: Aamen. 1. Aik. 16:36 Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen! Kansa sanoi: Aamen!, ja ylisti Herraa

15 א מ ן Septuagintassa useimmiten γένοιηο tapahtukoon, muutaman kerran ἀμήν, Vulgatassa amen Esiintyy UT:ssa 129 kertaa, todennäköisesti käytetty varhaiskristillisessä liturgiassa: Gal. 1:3, 5 Jumalan, meidän Isämme, ja Herran Jeesuksen Kristuksen armo ja rauha teille Hänen on kunnia aina ja ikuisesti. Aamen. 1. Kor. 14:16 Jos kiität Jumalaa vain hengelläsi, miten paikalla oleva ulkopuolinen voi sanoa kiitokseesi aamenen, kun hän ei ymmärrä mitä sanot?

16 א מ ן Liturginen käyttö taustalla myös Johanneksen ilmestyksessä, esim. 1:6 hänelle kunnia ja valta aina ja ikuisesti! Aamen. personifioituna: 3:14 Näin sanoo Aamen, uskollinen ja luotettava todistaja, Jumalan luomakunnan alku Erittäin laajalle levinnyt ilmaus useimpien kirkkokuntien liturgiassa yksityisten rukouksissa retoriikassa kaikilla puheen tasoilla ironisesti

17 ה ל ל ו י ה ה ל ל ו י ה ה ל ל ו א ל ב ק ד ש ו ה ל ל וה ו ב ר ק יע ע ז ו יהוה + ylistää (pi el) הלל imp. mon. 2. mask. verbistä = ylistäkää Jahvea VT:ssa vain Psalmeissa (välillä , 24 kertaa) esim. 150:1 Halleluja! Ylistäkää Jumalaa hänen pyhäkössään, ylistäkää häntä taivaan mahtavissa holveissa! Septuagintassa ἁλληλοσϊά, Vulgatassa allelouia

18 ה ל ל ו י ה UT:ssa vain Johanneksen ilmestyksessä (19:1, 3, 4, 6) esim. 19:1 Tämän jälkeen kuulin taivaasta mahtavan äänen, ikään kuin suuri kansanjoukko olisi laulanut: Halleluja! Pelastuksen tuo meidän Jumalamme, hänen on kirkkaus ja voima. sanaa ei rinnasteta ylistyskehotuksiin lukijan odotetaan tuntevan sanan ilmeinen kytkentä Psalmeihin

19 ה ל ל ו י ה Todennäköisesti kuulunut jo varhaiskristilliseen liturgiaan laulettu Psalmeissa synagogajumalanpalveluksessa Ilm.:ssa sana esiintyy taivaallisessa jumalanpalveluksessa kuuluu sekä idän että lännen kirkkojen liturgiohin Erittäin rikas käyttöhistoria ennen kaikkea musiikissa gregorianiikasta rock-musiikkiin

20 ב ית ל ח ם leivän talo, leipähuone genetivus qualitatis tarkoittanee paikkaa, jossa leipää (= ruokaa) on tarjolla ehkä nimen merkityksen takia Ruutin kirjan tapahtumat sijoitettu Betlehemiin Ruut, nuorehko varaton moabilainen leski, pääsee poimimaan tähkiä ja tapaa siten sukulunastajansa Boasin Boas ottaa Ruutin vaimokseen ja heille syntyy Obed, jonka poika Iisai oli kuningas Daavidin isä Matteus mainitsee Ruutin Jeesuksen sukuluettelossa (1:5) Ruutin kirja vaikuttaisi olevan sukutarina, joka sitoo Daavidin suvun Betlehemiin (1. Sam. 16:1)

21 ב ית ל ח ם Miksi Jeesus syntyi Betlehemissä? Daavidin syntymäkaupunkina Betlehem on daavidilaisen kuninkuuden kotipaikka Jahven lupaus Daavidin suvun pysyvästä kuninkuudesta (2. Sam. 7:11 16): messiaaninen tulkinta Miika 5:1 Sinä Betlehem, sinä Efrata, sinä olet [mahd. oletko (muka)] pienin Juudan sukukuntien joukossa! Mutta sinun keskuudestasi nousee Israelille hallitsija. Vrt. Sinä, Juudan Betlehem, et ole suinkaan vähäisin heimosi valtiaista, sillä sinusta lähtee hallitsija, joka on kaitseva kansaani Israelia. (Matt. 2:6) Miikan tähtäyspiste on joka tapauksessa Betlehemin suuruudessa, sillä se on pelastajakuninkaan/messiaan kotipaikka Vrt. myös Jes. 11:1 Iisain kannosta nousee verso

22 ב ית ל ח ם Sovitus/ehtoollisteologinen selitys? Jeesus sanoi: Minä olen elämän leipä (Joh. 6:35) Aterian aikana Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini. (Matt. 26:26 par.) Elämän leivän on synnyttävä leipähuoneessa Leivän käsitteen yhdistäminen joulun teemoihin mielenkiintoinen homileettinen/didaktinen mahdollisuus?

23 Sebaot Herra יהוה צ ב א ות Varsin yleinen nimitys Jumalasta muualla kuin Pentateukissa (yli 200 kertaa) sotajoukko joukko, צ ב א mon. fem. צ ב א ות Sanalla myös merkityksestä joukko johdettuja erityismerkityksiä: enkelit : Minä olen Herran sotajoukon päämies (Joos. 5:14) taivaan joukot = tähdet (?): He kumarsivat kaikkea taivaan joukkoa (2. Kun. 17:16) kulttipalvelus, pakkotyö Em. perusteella: Sotajoukkojen, enkelten, taivaan joukkojen Jahve Entäpä: צ ב א kaikkeus Tätä voisi tukea sanan monikäyttöisyys sekä sen monikon käyttäminen Jumalan epiteettinä Herra Jumala Sebaot = Jahve, kaikkeuden Jumala

24 Sebaot Herra יהוה צ ב א ות Septuagintassa: ηῶν δσνάμεων (sota)voimien (Herra) πανηοκράηωρ kaikkivaltias (näin myös UT) Σαβαώθ Sebaot (myös Room. 9:29, Jaak. 5:4) Vulgatassa: dominus exercituum joukkojen (paitsi nk. gallikaanisessa Psalttarissa virtutum voimien ) Herra UT: omnipotens kaikkivaltias (paitsi Σαβαώθ Sabaoth) Miten pitäisi kääntää nykyään? KR 1933/38 ja 1992: Herra Sebaot

25 ע מ נ ו א ל prep. ע ם kanssa + mon. 1. suff. + א ל Jumala = Jumala on kanssamme Jes. 7:14 Herra antaa itse teille merkin: neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel. Jes. 8:8 Se [= Assyria] levittää siipensä äärestä ääreen yli sinun maasi, Immanuel. Selvästi erisnimi, mutta ketä tarkoittaa? Mahdollisuuksia: Israelin kansa pakkosiirtolaisuudesta päästyä; jälleensyntynyt Israel, joka pääsee uuteen, läheiseen suhteeseen Jahven kanssa. Daavidin suvusta nouseva kuningas ( Messias ), vrt. Jes. 11:1 Iisain kannosta nousee verso. Jeesus: Matt. 1:23 liittää Jes. 7:14 Jeesuksen sikiämiseen

26 ע מ נ ו א ל Vaikka esiintyy vain 3 kertaa koko Raamatussa, hyvin tunnettu nimi Suosittu niin miehen kuin naisen etunimenä monissa kielissä Suomessa suosittu varsinkin vanhoissa virsiteksteissä Jeesuksen ja Herran ohella (VK 1986: 20, 358, 756)

27 א ל ש ד י n. 40 kertaa, erityisesti patriarkkakertomukset ja Job Sanan ש ד י merkitys epäselvä Rabbien mukaan ד י + ש = hän joka kykenee Yleisin moderni selitys: verbistä šādad tuhota, hävittää : Tuhon Jumala Vähemmän suosittu selitys: verbistä šādā valua, virrata, kaataa liittyisi sateen jumaluuteen ja ehkä yleisemminkin hedelmällisyyteen: kenties etymologinen yhteys sanaan ש ד rinta? mask. du. + yks. 1. poss. suff. ש ד י minun (molemmat) rintani (Laul. 1:13, 8:10) vrt. teoria hedelmällisyyden jumalatar Ašerasta Jahven puolisona

28 א ל ש ד י Septuagintassa Pentateukissa yleensä ilman kreikk. vastinetta, Jobissa πανηοκράηωρ kaikkivaltias Vulgatassa omnipotens kaikkivaltias KR 1933, 1992: Kaikkivaltias tällä käännösvastineella on perinteen tuki mutta ei kielitieteellistä pohjaa Esiintyy transkriptiona varsin harvoin John Bunyanin romaanissa The Holy War (1682) Shaddai esiintyy Mansoul-nimisen kaupungin luojana ja maailmankaikkeuden valtiaana

29 י ש וע ה יהוה = י ה ו ש ע י ה ו ש ע י ש וע Joosua Jahve on pelastus, KR: mutta teoriassa,י ה ו ש ע = lyhentymä nimestä י ש וע myös mask. sanasta י ש וע ה pelastus (f.) mask. erisnimenä Esran ja Nehemian kirjoissa, KR: Jeesua/Jesua Molemmat Septuagintassa Ἰηζοῦς, Vulgatassa Iosue Entä UT:n Jeesus? (Ἰηζοῦς, Vulgata: Iesus)

30 י ה ו ש ע י ש וע? י ה ו ש ע = Jeesus koska esiintyy jo Joosuan kirjassa (ja י ש וע vasta Esr., Neh.), se on tod. näk. nimen varhaisempi muoto tulkintaperinne: Joosuan ja Jeesuksen hahmot yhdistetty jo Barnabaan kirjeessä (12:8 9) ja varhaisilla kirkkoisillä (Justinos, Irenaeus, Tertullianus) ja mahd. jopa jo Hepr. 4:8 Jos jo Joosua olisi vienyt kansan levon maahan (konteks-tissa rinnastetaan Mooses ja Jeesus)

31 י ה ו ש ע י ש וע? י ש וע = Jeesus koska esiintyy vasta Esr., Neh., se on tod. näk. nimen myöhäisempi (arameankielinen?) muoto Jaakobin luuarkku : kaiverrus Jaakob Joosefin poika, Jeesuksen veli arkku on roomalaisajalta, mutta kaiverrus ei kenties aito Jos Jeesus =,י ש וע tarkoittaako Herra pelastaa vai Pelastus? Matt. 1:21 sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä,י ה ו ש ע jos Matteus olisi tietänyt että nimi on hepreaksi olisi ehkä kirjoittanut sillä hänen kauttaan Herra pelastaa kansansa

32 י ה ו ש ע י ש וע Sanan י ש וע transkriptiosta: usein näkee muotoa Yeshua Jos a-vokaalia painottaa, kuulostaa feminiinimuodolta; äännä siis [ jē šū a ]

33 יהוה Luettu: nimi ) ה שּׁ ם (hepr. ש מ א aram. tai א ד נ י vokalisoitu: j e howā tai j e hwā Etymologia ja merkitys epäselvät, ehdotettu: (א ה י ה א ש ר א ה י ה) Exod. 3:14 tarkoittaa minä olen, vrt. väärinymmärrys kausatiivinen imperfekti verbistä,הוה joka arabian vast. verbin pohjalta tarkoittaisi (kausatiivisena) tuhota tai olla intohimoinen, tai olisi protoseemiläinen muoto verbistä olla

34 יהוה Jos kausatiivinen impf. verbistä הוה vokalisoitaisiin י ה ו ה Ja, Jah tai Jahu esiintyy Jumalan nimenä erisnimissä ja huudahduksessa halleluja.י ה - ääntyi vahvistaa, että ensimmäinen tavu Lisäksi muutamissa varhaisissa kreikkalaisissa lähteissä transkriboitu Ιαβε [jāwe] tai Ιαοσαι / Ιαοσε [jauwe]

35 יהוה Tärkeä symboli: kirjoitettu paleoheprealaisilla kirjaimilla vielä varsin myöhään ja neliökirjoituksella useissa kreikkalaisissa Septuagintan käsikirjoituksissa, esim. καὶ λέγει יהוה αὐηοῖς Joskus käsitetty, että kyseessä kreikk. kirjaimet: ΚΑΙ ΛΕΓΕΙ ΠΙΠΙ ΑΥΤΟΙΣ jopa muutamissa UT:n käsikirjoituksissa sanan κύριος tilalla πιπι! Septuagintassa käännetty tavallisimmin sanalla κύριος herra suuri vaikutus UT:n kielenkäyttöön (esim. Joh. 20:28) ja moderneihin käännöksiin

36 א ל א לה ים Taustalla yleisseemiläinen sana jumala (vrt. arab. ilāh jumala josta al-ilāh allāh Jumala ; aram. elāhā) El tai Eli oli kanaanilaisen ylijumalan nimi; heprealaisessa käytössä yleisnimitykseksi jumaluudelle tai el (tms.) oli yleisnimitys proto-seemiläisessä kielessä ja eriytyi ylijumalan nimeksi Elohim on toisaalta sanan el monikko, toisaalta pelkästään monikossa esiintyvä, käytännössä yksiköllinen nimitys Jumalalle (Jahve)

37 א ל א לה ים Aiemmin pidettiin selvänä että El/Elohim Jahve - erottelulla on uskonnonhistoriallinen tausta Tämän pohjalta Pentateukki (1. 5. Moos.) jaettiin kahden lähteen kesken ( Jahvisti ja Elohisti ) Esim. vedenpaisumuskertomuksessa (1. Moos. 6 9) näyttää siltä, että kerrotaan olennaisesti samat asiat välillä käyttäen Jumalasta toista, välillä toista nimitystä (käännöksessä Herra ja Jumala ) Teoriaan ei sellaisenaan enää juuri uskota

38 א ל א לה ים Monikkomuodon Elohim käyttöä lähes erisnimen kaltaisesti on yritetty selittää mm.: Israelin uskonto oli alkujaan monijumalainen, Jahven noustua ylijumalaksi Elin sijaan hän otti kaikkien jumalien roolin י ה ו ה ה וא ה א לה ים) Jahve on [kaikki] jumalat / Jahve on [ainoa] Jumala, 5. Moos. 4:35) Liittyy kolminaisuusoppiin: VT:n Jumalassa olisi jo implisiittisesti Isä, Poika ja Pyhä Henki VT itse ei anna tukea näille käsityksille

39 א ל א לה ים Käsitteet Jumala ja jumalat varsin selvästi erillään VT:ssa Elohim/elohim -väärin-käsityksille hyvin vähän mahdollisuuksia Monikkomuoto Jumala onkin ehkä pelkkä kielellinen erikoisuus

40 מ ש יח voidella ) מ ש ח) voideltu מ ש יח Joh. 1:41 Me olemme löytäneet Messiaan! se merkitsee: Voidellun. (myös 4:25) (מ ש יח א aram. Μεζζίας, Vulgata: Messias ( Septuagintassa τριζηός voideltu UT:n Φριζηός Kristus Mikä/kuka VT:ssa?

41 מ ש יח Israelin kuningas 1. Sam. 24:7 Herra minua kohottamasta kättäni häntä vastaan, sillä hän on Herran voideltu! (הכ ה ן ה מ ש יח ( Ylipappi 3. Moos. 4:3 Jos virkaansa voideltu pappi tekee rikkomuksen ja näin saattaa koko kansan syynalaiseksi

42 מ ש יח Kyyros II Suuri (Persian kuningas e.kr.) כ ה א מ ר י ה ו ה ל מ ש יח ו ל כ ור ש Jes. 45:1 Näin sanoo Herra Kyyrokselle, jonka hän on voidellut kuninkaaksi Tuleva hallitsija tai ylipappi Dan. 9:25 Siitä ajasta, jolloin se sana lähti liikkeelle, on voidellun hallitsijan tuloon seitsemän vuosiviikkoa. Ehdotuksia: Kyyros, ylipappi Joosua (n ) Dan. 9:26 Ja kuudenkymmenenkahden vuosiviikon kuluttua raivataan voideltu tieltä Ehdotuksia: Seleukos IV Filopator ( ), ylipappi Onias III ( ), molemmat murhattiin

43 Herran päivä י ום יהוה 13x: Jesaja ja pienet profeetat (Joel 5x) י ום ליהוה Jes. 2:12 ( Herran Seba-otin päivä ), Hes. 30:3 Jes. 13: Herran tuomion päivä 6 Itkekää ja vaikeroikaa! Herran päivä on lähellä Herran päivä tulee ankarana, täynnä raivoa ja hehkuvaa vihaa, se muuttaa maan autioksi ja hävittää sen syntiset asukkaat. 10 Taivaan tähdet ja tähtikuviot kieltävät silloin valonsa loiston. Pimeänä nousee aurinko, eikä kuu säteile valoa Niin käy Babylonin... (vrt. Mark. 13 par.)

44 Herran päivä Myös pienillä profeetoilla Herran päivä on tuomion päivä, jota kuvaillaan eskatologisesti: (Joel 2) 1 Puhaltakaa torveen Siionissa, antakaa hälytys minun pyhällä vuorellani! Vaviskaa, kaikki maan asukkaat: Herran päivä tulee. Se on jo lähellä Herra itse johtaa sotajoukkoa jylisevällä äänellään. Valtava on hänen sotaväkensä, väkevä hänen käskynsä toteuttaja. Herran päivä on suuri, pelottava ja hirmuinen. Kuka sen kestää? Toisaalta Herran päivän julistukseen liittyy kehotus kääntymykseen: [Herra] voi muuttaa mielensä, peruuttaa määräämänsä rangaistuksen. Ehkä hän vielä leppyy... (Joel 2:13 14)

45 Herran päivä Onko Herran päivä VT:ssa tässä ajassa toteutuva vai lopunajallinen tapahtuma? UT:ssa tulkittu sekä immanenttisesti että eskatologisesti: Pietarin helluntaipuheessa (Apt. 2:14 41) lainataan Joel 3:1 5 1 Tämän jälkeen on tapahtuva, että minä vuodatan henkeni kaikkiin ihmisiin. Ja niin teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat, nuorukaisenne näkevät näkyjä, vanhuksenne ennusunia Aurinko pimenee, kuu värjäytyy vereen, ennen kuin koittaa Herran päivä, suuri ja pelottava

46 Herran päivä Paavalin eskatologinen tulkinta: Valvokaa, sillä Herran päivä tulee kuin varas yöllä (1. Tess. 5) 2. Tess. 2:1 2: Me pyydämme, veljet, ettette heti menetä malttianne ja säikähdä, jos joku vedoten Hengen ilmoitukseen tai muka meidän puheeseemme tai kirjeeseemme väittää, että Herran päivä on jo käsillä. Kristillisessä tulkintahistoriassa immanenttinen ja eskatologinen tulkinta kulkevat rinnan Huom! päivä / ἡ ἡμέρα τοῦ κυρίου Herran י ום יהוה κυριακὴ ἡμέρα Ilm. 1:10 sunnuntai, vrt. ש ב ת ל יהוה sapatti

47 ה ו ש יע ה נ א Ps. 118:25 א נ א י ה ו ה ה ו ש יע ה נ א א נ א י ה ו ה ה צ ל יח ה נ א pelastaa, י שע Hoosianna! Herra, anna meille apusi! Oi Herra, anna menestys! yks.2.m. = hif il impv. ה ו ש יע ה נ א auttaa + pyyntöpart. -nā

48 ה ו ש יע ה נ א Muodollisesti pyyntö auta/pelasta, (oi) autathan vrt..2 ה ו ש יע נ ו נ א מ י ד ו Kun. 19:19 pelasta meidät häneltä ilman -na -päätettä varsin yleinen ה ו ש יע ה Ps. 118 kuului lehtimajanjuhlan (ks. 3. Moos. 23) psalmeihin juhlakäytössä muuttui riemukkaaksi huudahdukseksi

49 ה ו ש יע ה נ א UT:ssa: Tervehdyshuuto Hoosianna, Daavidin Poika! (Matt. 21:9, 15 jne.) Samassa kontekstissa siteerataan Ps. 118:26: Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! Joh. Ilm.:ssa? ἡ ςωτηρία τῷ θεῷ ἡμῶν καὶ τῷ ἀρνίῳ pelastuksen tuo meidän Jumalamme ja karitsa tai pelastus (kuuluu) Jumalallemme (7:10) Taustalla ehkä pelastushuuto/avunhuuto Jumalalle hoosianna Jumalalle? Vrt. sanan halleluja käyttö Ilm.:ssa (19:1, 3, 4, 6)

50 ה ו ש יע ה נ א Evankeliumeista liturgiaan osaksi Sanctus -hymniä Sävelletty lukuisiin messuihin Suomalaisille tuttu varsinkin G. J. Voglerin Hoosianna-hymnistä (n. 1795; VK1986:1) Sanonnassa huutaa Hoosiannaa = pyytää armoa

51 א לה ים ר וח Jumalan henki ; tuskin Jumalan (lähettämä) tuuli, sillä vaikuttaa persoonalliselta Gen. 1:2 Jumalan henki leijaili vetten yllä Alkutila on aineeton ( autio ja tyhjä ), siksi Jumala ei voi olla siellä ruumiillisesti läsnä (vrt. Gen. 3:8 Jumala kävelee puutarhassa) vaan ainoastaan henkenä? Henki on Jumalan manifestaatio (vrt. esim. kolme miestä Abrahamin luona, Gen. 18)? Henki on Jumalan luomisvoima, joka tulee tyhjyyteen (sen ulkopuolelta?) ja kenties välittää luomisen aloittavan sanan (1:3 Jumala sanoi )?

52 א לה ים ר וח Jumalan henki selvännäkijässä tai profeetassa Silloin Jumalan henki tuli häneen [=Bileamiin], ja hän lausui nämä sanat:... näin sanoo mies, joka näkee selvästi, näin mies, joka kuulee Jumalan puhuvan, mies, joka maahan kaatuneena, avoimin silmin, saa katsella Kaikkivaltiaan näkyjä (Num. 24:2; ks. myös Gen. 41:8, 2. Aik. 15:1, 24:20) Jumalan henki johtaa hurmostilaan Saulin saapuessa Gebaan profeettajoukko tuli häntä vastaan ja Jumalan henki valtasi hänet, niin että hänkin joutui hurmoksiin (1. Sam. 10:10; myös 19:20, 23) Jumalan henkäys niin kauan kuin henkeni on tallella, niin kauan kuin sieraimissani liikkuu Jumalan henkäys (Job 27:3) elämää ylläpitävä voima (ks. myös Job 33:4, 37:10)

53 א לה ים ר וח Ilmausta Herran henki käytetty samaan tapaan historiallisissa kirjoissa ja Jesajassa, varsinkin kuninkuuteen liittyen Samuel otti öljysarvensa ja voiteli Daavidin siinä veljesten keskellä, ja Herran henki tuli Daavidiin ja pysyi hänessä siitä päivästä alkaen. Sitten Samuel palasi Ramaan. Herran henki siirtyi pois Saulista, ja Herran lähettämä paha henki alkoi ahdistaa häntä. (1. Sam. 16:13 14) Iisain kannosta nousee verso... Hänen ylleen laskeutuu Herran henki, viisauden ja ymmärryksen henki, taidon ja voiman henki, totuuden tuntemisen ja Herran pelon henki (Jes. 11:1 2) Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. (Jes. 61:1, Luuk. 4:18)

54 א לה ים ר וח Jumalan/Herran henki on ehkä tapa välttää puhumasta suoraan Jumalasta? tietynlaisen toiminnan yhteydessä Jumala subjektina on kenties tuntunut sopimattoman antropomorfistiselta Jumalan hengen tekemä tai aikaansaama toiminta on kuitenkin vähintään välillisesti Jumalan toimintaa, täten monoteistinen käsitys ei ole vaarassa vaikka henkeä kuvattaisiin persoonallisesti. Uskonnonhistoriallisesti monoteismi, joka sulkee sisäänsä monenlaisia jumalakuvia, ja polyteismi eivät ole kovin kaukana toisistaan

55 Gen. 1:26 נ ע ש ה qal koh. mon.1. ע שה tehdä Selityksiä: Koska Jumala on muodollisesti monikko Contra: Muualla kuitenkin lähes aina yksiköllinen verbi/pronomini Pluralis majestatis Contra: Ei pitävää näyttöä muualta VT:sta tai muinaisen Lähi- Idän kirjallisuudessa (vrt. kuitenkin jäljempänä)

56 Gen. 1:26 נ ע ש ה Kolminaisuusoppi Pro: VT:ssa myös Jumalan henki (Gen. 1:2, Num. 24:2, 1. Sam. 10:10 jne.) ja personifioitu Viisaus (Sananl. 1) Contra: Monikko kuitenkin vain erittäin harvoin Tekstissä alun perin monijumalaisuutta Contra: Ensimmäistä luomiskertomusta (Gen. 1 2:4a) pidetään yleisesti varsin myöhäisenä (ehkä Pappiskirjasta, joka eksiilin aikainen tai jälkeinen, l. e.kr.) Contra: Tekstin viimeiset toimittajat olisivat kyllä siivonneet kaikki monijumalaisuuden jäljet Jahve-uskosta

57 Gen. 1:26 נ ע ש ה Pluralis deliberationis ( harkinnan pluraali ) Pro: Jumala monikollisen verbin subjektina tai monikollisen suffiksin korrelaattina esiintyy vain harkintaan liittyvissä kohdissa: Gen. 3:22 Ihminen on nyt kuin me: hän tietää sekä hyvän että pahan. Ettei hän nyt vain ota elämän puusta hedelmää ja syö ja niin elä ikuisesti! Gen. 11:7 Menkäämme sekoittamaan heidän kielensä Jes. 6:8 Kenenkä minä lähetän? Kuka menee meidän puolestamme? (KR1933/38) Pro: Käytetään (joskin harvoin) ihmisen harkitessa: 2. Sam. 16:20 Absalom sanoi Ahitofelille: Neuvo nyt, mitä meidän pitäisi tehdä. Ahitofel sanoi hänelle: Mene (tuskin plur. maj.) 24:14 Daavid : Me tahdomme langeta Herran käsiin, ihmisten käsiin minä en tahdo langeta

58 Gen. 1:26 נ ע ש ה Plur. delib. ja jumalien kokous Job 1:6 12 Jumalan pojat tulivat koolle ja asettuivat Herran eteen. Jumala harkitsee Saatanan ehdotusta Vrt. Ps. 82:1 Jumala astuu esiin jumalien kokouksessa ja julistaa jumalille tuomionsa, joka kuitenkin todennäköisesti kuvaannollinen: Jumala hyökkää muita (epä)jumalia vastaan Tulkintahistoriaa: Rabbit: Jumala keskustelee enkelien kanssa Barnabaan kirje 6:12: Isä Jumala puhuu Pojalle (vrt. Joh. 1:1 3) Irenaeus, Haer. 4,20,1: Sana ja Viisaus = Poika ja Henki läsnä luomisessa Tertullianus, Prax. 12: Suora kytkentä Kolminaisuuteen (lat. trinitas)

59 Eedenin joet Gen. 2:10 14 Eedenistä sai alkunsa joki, joka kasteli puutarhan ja joka sieltä lähtiessään jakautui neljäksi haaraksi. Ensimmäisen nimi on Pison. Se kiertää koko Havilan maan,... Toisen joen nimi on Gihon. Se kiertää koko Nubian (LXX: Etiopia) maan. Kolmannen joen nimi on Tigris (Hiddekel), ja se virtaa Assurin editse. Ja neljäs joki on Eufrat

60

61 Ensimmäisen nimi on Pison. Se kiertää koko Havilan maan... Pison = Karun? laskee Šatt al-arabiin (joksi Eufrat ja Tigris yhdistyvät), joten voisi olla saman Eedenin joen haara kuin E. ja T

62 Toisen joen nimi on Gihon. Se kiertää koko Nubian (hepr. Kūš; LXX: Etiopia) maan. Huom! Gihonin lähde (1. Kun. 1) on eri asia Gihon = Aras (Araxes) ei muodosta haaraa samasta joesta kuin edellä mainitut, mutta lähteet lähellä Eufratin lähteitä alueella, josta akkadilaisissa teksteissä käytetään nimeä Kassi?כ ו ש Jer. 2:18 Mitä apua olisi enää siitä, että lähtisit Egyptiin juomaan Niilin (LXX: Γηων Gihon ) vettä? ehkä Paratiisin joen sijoittaminen Egyptiin Aleksandrian juutalaisten paikallisylpeyttä?

63 Kolmannen joen nimi on Tigris (Hiddekel), ja se virtaa Assurin editse. Ja neljäs joki on Eufrat. Eeden sijoittuu kenties alueelle, joka jäi vedenpaisumuksessa (Gen. 7 8) Persianlahden alle? Tai Eeden sijaitsee Eufratin (ja Arasin) lähteiden tienoilla ja ensimmäinen joki on toinen Eufratin latvahaaroista (Kara Su tai Murat)?

64 Luomiskertomus ja allegorinen tulkinta Allegorinen eksegeesi taustalla jako Raamatun historialliseen, allegoriseen, moraaliseen ja anagogiseen merkitykseen Allegorinen tulkinta ei (useimmiten) ota kantaa tekstin historialliseen totuuteen vaan tulkitsee kerrotut tapahtumat vertauskuvina hengellisistä totuuksista. rabbiininen raamatuntulkinta, Filon Aleksandrialainen Uusi Testamentti, Barnabaan kirje, Origenes, Gregorius Nyssalainen

65 Luomiskertomus ja allegorinen tulkinta Origenes Gen. 1:9 Jumala sanoi: "Kokoontukoot taivaankannen alapuolella olevat vedet yhteen paikkaan, niin että maan kamara tulee näkyviin." Kilvoitelkaamme mekin kootaksemme taivaankannen alapuolella olevat vedet ja pankaamme ne pois jotta maan kamara tulisi näkyviin.... Sillä jos emme ole erottaneet itsestämme noita taivaankannen alapuolisia vesiä, se on: ruumiimme paheita ja syntejä, meidän maan kamaramme ei voi tulla valoon. (Homiliae in Genesim 1,2) Gen. 1:10 Jumala nimitti kiinteän kamaran maaksi Kun vesi oli erotettu siitä, Jumala nimitti maan kamaran maaksi. Niin meidänkin ruumiistamme tulee tämän erotuksen jälkeen maata, joka voi kantaa hedelmää Jumalalle. (Hom. Gen. 1,2)

66 Luomiskertomus ja allegorinen tulkinta Mielikuvituksellisen allegorisen tulkinnan vastustus: Basileios Suuri Gen. 1:11 12 Kasvakoon maa vihreyttä, siementä tekeviä kasveja... Jotkut ovat väärin argumentein ja allegorisin selityksin yrittäneet sisällyttää Raamattuun itse kuvittelemansa syvemmän merkityksen... niin kuin se on kirjoitettu, niin se myös ymmärrettäköön! (Hexaemeron, 9,1) Kun kuulen sanan kasvit ajattelen kasveja!

67 Luomiskertomus ja allegorinen tulkinta Moderni sovellus allegorisesta tulkinnasta: typologinen tulkinta esim. Gen. 1:12 13 Maa versoi vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka kantoivat hedelmissään kukin oman lajinsa mukaista siementä. Jumala näki, että niin oli hyvä. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni kolmas päivä. vrt. seuraavat vertauskuvat Jeesuksesta: Iisain kannosta nousee verso (Jes. 11:1) jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole (Joh. 12:24) tosi viinipuu (Joh. 15:1), risti = puu (Gal. 3:13 / Deut. 21:23) ylösnousemus kolmantena päivänä

68 Älä tee aviorikosta ל א ת נ א ף Exod. 20:14 Deut. 5:18 = Älä tee aviorikosta. (KR1992) Älä tee huorin. (KR1933/38) You shall/must not commit adultery (engl. käännökset) Do not be false to the married relation. (Basic English 1949/64) du skall inte begå äktenskapsbrott (Bibel 2000) Du sollst nicht ehebrechen. (Luthers Bibel 1545) οὐ μοιχεύςεισ (Septuaginta) neque moechaberis (Vulgata)

69 Älä tee aviorikosta qal ja pi., ei merkityseroa נאף useimmin subjekti mies, tällöin objekti aina toisen miehen vaimo muutaman kerran subjekti nainen (kerran eksplisiittisesti naitu nainen) kuvaannollisesti epäjumalanpalveluksesta (erit. Jeremia) aviorikoksen määrittely Deut. 22:22 Jos mies tavataan makaamasta toisen miehen vaimon kanssa, molemmat on surmattava,

70 Älä tee aviorikosta ei sinänsä kiellä mieheltä avioliiton ulkopuolisia suhteita, mm. prostituutio oli Israelissa pääasiallisesti hyväksyttyä Juuda ja Taamar, Gen. 38 Sananl. 6:26 Portto pyytää vain leivän hinnan, mutta toisen miehen vaimo vie sinulta hengen. prostituutiolle toinen verbi:,זנה kreik. πορνεύω Käsky koskee nimenomaan satunnaista aviorikosta, ei toisen miehen vaimon tavoittelemista kokonaan itselleen, vrt. 9. käsky

71 Älä tee aviorikosta varsinaiset seksuaalietiikkaa koskevat kiellot löytyvät dekalogin ulkopuolelta (erit. Lev. 18 ja 20) tosin Lev. 20:ssä myös aviorikos sijoitettu kiellettyjen sukupuolisuhteiden sarjaan (j. 10 = Deut. 22:22)

72 Älä tee aviorikosta käskyn käyttöalan laajentaminen monenlaiseen seksuaalikäyttäytymiseen alkaa UT:ssa Matt. 5:27 28 Teille on opetettu tämä käsky: 'Älä tee aviorikosta.' Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista niin, että alkaa himoita häntä, on sydämessään jo tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan. Hepr. 13:4 Pitäkää avioliitto kaikin tavoin kunniassa älkääkä häpäiskö aviovuodettanne, sillä Jumala tuomitsee siveettömät ja avionrikkojat (πόρνουσ καὶ μοιχούσ). 1. Kor. 6:16 19 Ettekö tiedä, että joka yhtyy porttoon (πόρνη), on samaa ruumista hänen kanssaan? Onhan sanottu: Nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.... Pysykää erossa haureudesta (πορνεία)!... siveetön teko osuu ihmisen omaan ruumiiseen. Ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli?

73 Älä tee aviorikosta Luther, Iso Katekismus, Kuudennen käskyn selitys Kuten sanat kuuluvat, kysymys on ensisijaisesti aviorikoksesta.... Mutta koska meidän keskuudessamme on kaikenlaista pahaa tapaa ja rietastelua yhtenä häpeällisenä ja kuohuvana pohjasakkana, tämä käsky suuntautuu kaikkea muutakin siveettömyyttä vastaan, mitä se sitten nimeltään onkin. Kielto ei ole vain ulkonainen. Se ei kohdistu vain tekoon, vaan myös kaikenlaisiin syihin, kiihokkeisiin ja välineisiin. Sydämen, suun ja koko ruumiin on siis pysyttävä puhtaana, eivätkä ne saa antaa siveettömyydelle minkäänlaista sijaa, tukea eikä apua.... Lyhyesti sanoen käsky vaatii jokaiselta kahta asiaa. Kunkin on itse elettävä siveästi ja autettava myös lähimmäistään samaan. Jumala siis tahtoo varjella jokaisen aviopuolisoa asettamalla tämän käskyn hänelle suojaksi ja rajaksi, joka estää häneen kajoamasta

74 Älä tee aviorikosta VT ja nykyajan seksuaalietiikka: pohdittavaa vaikka 7. (ja 9.) käsky koskevat alunperin avioliiton juridiikkaa eikä seksuaalietiikkaa, on VT:ssa runsaasti seksuaalietiikkaa koskevaa aineistoa; lakitekstien lisäksi ks. Sodoman tapahtumat, Gen. 19 Joosef ja Potifarin vaimo, Gen. 39 Raiskaus Benjaminissa ja sitä seuraava veljessota, Tuom Daavid ja Batseba, 2. Sam ; Amnon ja Tamar, 2. Sam

75 Älä tee aviorikosta radikaalit siveyden vaatimukset tulevat vasta UT:ssa, ne aloittaa Jeesus... ja kuolemanrangaistuksen vaatimus aviorikoksesta lakkaa (Joh. 8) kristinuskon vaikutuspiirissä olleissa maissa yksilönvapaudet kaikilla elämänalueilla ovat nykyään merkittävästi laajemmat kuin useimmilla muilla kulttuurialueilla... muinaisessa Israelissa... naisilla antiikin Kreikassa ja Roomassa

76 Heprea KL10, Mitä kurssin jälkeen? Teologisessa tiedekunnassa: EK251 Hepreankielinen Vanha Testamentti Heprean syvälukua: Daavidin naiset (Anneli Aejmelaeus) Jaakob-kertomuksia (Kirsi Valkama) Oletko vastikään käynyt heprean peruskurssin ja haluat syventää taitojasi? EK103-työ VT:n tekstistä? Maailman kulttuurien laitoksella Nykyhepreaa, syyriaa, arameaa, arabiaa ks. ensi vuoden opetustiedot

77 Heprea KL10, Mitä kurssin jälkeen? Itsenäisesti Oppikirjan kertaaminen (toimii myös kielioppikirjana) Raamatun heprean lukemisto Sanakirjan ja käännösten avulla melkein mitä vaan aloita esim. 1. Sam. 3 Luku/opintopiirit (kysy hanna.vanonen@helsinki.fi) Lue vähän kerrallaan ja usein Saarnaajalle: Pauli M.K. Niemelä, Maitoa ja hunajaa (2007), Mannaa taivaasta (2011)