KL10 Heprea Luettu: tai aram. (hepr. nimi ) vokalisoitu: j e how tai j e hw. Etymologia ja merkitys epäselvät, ehdotettu:

Transkriptio

1 KL10 Heprea Elokuu 2012 / TT Tuukka Kauhanen Luettu: tai aram. (hepr. nimi ) vokalisoitu: j e how tai j e hw Etymologia ja merkitys epäselvät, ehdotettu: tarkoittaa minä olen, vrt. Exod. 3:14 ( ) väärinymmärrys kausatiivinen imperfekti verbistä, joka arabian vast. verbin pohjalta tarkoittaisi (kausatiivisena) tuhota tai olla intohimoinen, tai olisi protoseemiläinen muoto verbistä olla Jos kausatiivinen impf. verbistä vokalisoitaisiin Ja, Jah tai Jahu esiintyy Jumalan nimenä erisnimissä ja huudahduksessa halleluja vahvistaa, että ensimmäinen tavu ääntyi -. Lisäksi muutamissa varhaisissa kreikkalaisissa lähteissä transkriboitu [j we] tai / [jauwe] Tärkeä symboli: kirjoitettu paleoheprealaisilla kirjaimilla vielä varsin myöhään ja neliökirjoituksella useissa kreikkalaisissa Septuagintan käsikirjoituksissa, esim. Joskus käsitetty, että kyseessä kreikk. kirjaimet: jopa muutamissa UT:n käsikirjoituksissa sanan tilalla! Septuagintassa käännetty tavallisimmin sanalla herra suuri vaikutus UT:n kielenkäyttöön (esim. Joh. 20:28) ja moderneihin käännöksiin Taustalla yleisseemiläinen sana jumala (vrt. arab. il h jumala josta al-il h all h Jumala ; aram. el h ) El tai Eli oli kanaanilaisen ylijumalan nimi; heprealaisessa käytössä yleisnimitykseksi jumaluudelle tai el (tms.) oli yleisnimitys proto-seemiläisessä kielessä ja eriytyi ylijumalan nimeksi Elohim on toisaalta sanan el monikko, toisaalta pelkästään monikossa esiintyvä, käytännössä yksiköllinen nimitys Jumalalle (Jahve) Aiemmin pidettiin selvänä että El/Elohim Jahve - erottelulla on uskonnonhistoriallinen tausta Tämän pohjalta Pentateukki (1. 5. Moos.) jaettiin kahden lähteen kesken ( Jahvisti ja Elohisti ) Esim. vedenpaisumuskertomuksessa (1. Moos. 6 9) näyttää siltä, että kerrotaan olennaisesti samat asiat välillä käyttäen Jumalasta toista, välillä toista nimitystä (käännöksessä Herra ja Jumala ) Teoriaan ei sellaisenaan enää juuri uskota

2 Monikkomuodon Elohim käyttöä lähes erisnimen kaltaisesti on yritetty selittää mm.: Israelin uskonto oli alkujaan monijumalainen, Jahven noustua ylijumalaksi Elin sijaan hän otti kaikkien jumalien roolin ( Jahve on [kaikki] jumalat / Jahve on [ainoa] Jumala, 5. Moos. 4:35) Liittyy kolminaisuusoppiin: VT:n Jumalassa olisi jo implisiittisesti Isä, Poika ja Pyhä Henki VT itse ei anna tukea näille käsityksille Käsitteet Jumala ja jumalat varsin selvästi erillään VT:ssa: Elohim / elohim -väärinkäsityk-sille hyvin vähän mahdollisuuksia Monikkomuoto Jumala onkin ehkä pelkkä kielellinen erikoisuus Herra Sebaot Herra Sebaot Varsin yleinen nimitys Jumalasta muualla kuin Pentateukissa (yli 200 kertaa) mon. fem. joukko, sotajoukko Sanalla myös merkityksestä joukko johdettuja erityismerkityksiä: enkelit : Minä olen Herran sotajoukon päämies (Joos. 5:14) taivaan joukot = tähdet (?): He kumarsivat kaikkea taivaan joukkoa (2. Kun. 17:16) kulttipalvelus, pakkotyö Em. perusteella: Sotajoukkojen, enkelten, taivaan joukkojen Jahve Entäpä: kaikkeus Tätä voisi tukea sanan monikäyttöisyys sekä sen monikon käyttäminen Jumalan epiteettinä Herra Jumala Sebaot = Jahve, kaikkeuden Jumala Herra Sebaot Septuagintassa: (sota)voimien (Herra) kaikkivaltias (näin myös UT) Sebaot (myös Room. 9:29, Jaak. 5:4) Vulgatassa: dominus exercituum joukkojen (paitsi nk. gallikaanisessa Psalttarissa virtutum voimien ) Herra UT: omnipotens kaikkivaltias (paitsi Sabaoth) n. 40 kertaa, erityisesti patriarkkakertomukset ja Job Sanan m erkitys epäselvä Rabbien mukaan + = hän joka kykenee Yleisin moderni selitys: verbistä š dad tuhota, hävittää : Tuhon Jumala Miten pitäisi kääntää nykyään? KR 1933/38 ja 1992: Herra Sebaot

3 Vähemmän suosittu selitys: verbistä š d valua, virrata, kaataa liittyisi sateen jumaluuteen ja ehkä yleisemminkin hedelmällisyyteen: kenties etymologinen yhteys sanaan rinta? mask. du. + yks. 1. poss. suff. minun (molemmat) rintani (Laul. 1:13, 8:10) vrt. teoria hedelmällisyyden jumalatar Ašerasta Jahven puolisona Septuagintassa Pentateukissa yleensä ilman kreikk. vastinetta, Jobissa kaikkivaltias Vulgatassa omnipotens kaikkivaltias KR 1933, 1992: Kaikkivaltias tällä käännösvastineella on perinteen tuki mutta ei kielitieteellistä pohjaa Esiintyy transkriptiona varsin harvoin John Bunyanin romaanissa The Holy War (1682) Shaddai on Mansoul-nimisen kaupungin luoja ja maailmankaikkeuden valtias prep. kanssa + mon. 1. suff. + Jumala = Jumala on kanssamme Jes. 7:14 Herra antaa itse teille merkin: neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel. Jes. 8:8 Se [= Assyria] levittää siipensä äärestä ääreen yli sinun maasi, Immanuel. Selvästi erisnimi, mutta ketä tarkoittaa? Selityksiä: Israelin kansa pakkosiirtolaisuudesta päästyä; jälleensyntynyt Israel, joka pääsee uuteen, läheiseen suhteeseen Jahven kanssa. Daavidin suvusta nouseva kuningas ( Messias ), vrt. Jes. 11:1 Iisain kannosta nousee verso. Jeesus: Matt. 1:23 liittää Jes. 7:14 Jeesuksen sikiämiseen Vaikka esiintyy vain 3 kertaa koko Raamatussa, hyvin tunnettu nimi Suosittu niin miehen kuin naisen etunimenä monissa kielissä Suomessa suosittu varsinkin vanhoissa virsiteksteissä Jeesuksen ja Herran ohella (VK 1986: 20, 358, 756) voideltu ( voidella ) Joh. 1:41 Me olemme löytäneet Messiaan! se merkitsee: Voidellun. (myös 4:25), Vulgata: Messias ( aram. ) Septuagintassa voideltu UT:n Kristus

4 Mikä/kuka VT:ssa? Israelin kuningas 1. Sam. 24:7 Varjelkoon Herra minua kohottamasta kättäni häntä vastaan, sillä hän on Herran voideltu! Ylipappi ( ) 3. Moos. 4:3 Jos virkaansa voideltu pappi tekee rikkomuksen ja näin saattaa koko kansan syynalaiseksi Tuleva hallitsija tai ylipappi Dan. 9:25 Siitä ajasta, jolloin se sana lähti liikkeelle, on voidellun hallitsijan tuloon seitsemän vuosiviikkoa. Ehdotuksia: Kyyros, ylipappi Joosua (n ) Dan. 9:26 Ja kuudenkymmenenkahden vuosiviikon kuluttua raivataan voideltu tieltä Ehdotuksia: Seleukos IV Filopator ( ), ylipappi Onias III ( ), molemmat murhattiin Kyyros II Suuri (Persian kuningas e.kr.) Jes. 45:1 Näin sanoo Herra Kyyrokselle, jonka hän on voidellut kuninkaaksi = Jahve on pelastus, KR: Joosua = lyhentymä nimestä, mutta teoriassa myös mask. sanasta pelastus (f.) mask. erisnimenä Esran ja Nehemian kirjoissa, KR: Jeesua/Jesua Molemmat Septuagintassa, Vulgatassa Iosue Jeesus =? koska esiintyy jo Joosuan kirjassa (ja vasta Esr., Neh.), se on tod. näk. nimen varhaisempi muoto tulkintaperinne: Joosuan ja Jeesuksen hahmot yhdistetty jo Barnabaan kirjeessä (12:8 9) ja varhaisilla kirkkoisillä (Justinos, Irenaeus, Tertullianus) ja mahd. jopa jo Hepr. 4:8 Jos jo Joosua olisi vienyt kansan levon maahan (kontekstissa rinnastetaan Mooses ja Jeesus) Entä UT:n Jeesus? (, Vulgata: Iesus) Jeesus =? koska esiintyy vasta Esr., Neh., se on tod. näk. nimen myöhäisempi (arameankielinen?) muoto Jaakobin luuarkku : kaiverrus Jaakob Joosefin poika, Jeesuksen ( ) veli arkku on roomalaisajalta, mutta kaiverrus ei kenties aito Jos Jeesus = tarkoittaako se Herra pelastaa vai Pelastus? Matt. 1:21 sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä jos Matteus olisi tietänyt että nimi on hepreaksi, olisi ehkä kirjoittanut sillä hänen kauttaan Herra pelastaa kansansa

5 Sanan transkriptiosta: usein näkee muotoa Yeshua Jos a-vokaalia painottaa, kuulostaa feminiinimuodolta; äännä siis [ j š a ] Ps. 118:25 Hoosianna! Herra, anna meille apusi! Oi Herra, anna menestys! = hi. impv. yks.2.m. pelastaa, auttaa + pyyntöpartikkeli -n Muodollisesti pyyntö auta/pelasta, (oi) autathan vrt. 2. Kun. 19:19 pelasta meidät häneltä ilman -na -päätettä varsin yleinen Ps. 118 kuului lehtimajanjuhlan (ks. 3. Moos. 23) psalmeihin juhlakäytössä muuttui riemukkaaksi huudahdukseksi UT:ssa: Tervehdyshuuto Hoosianna, Daavidin Poika! (Matt. 21:9, 15 jne.) Samassa kontekstissa siteerataan Ps. 118:26: Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! Joh. Ilm.:ssa? pelastuksen tuo meidän Jumalamme ja karitsa tai pelastus (kuuluu) Jumalallemme (7:10) Taustalla ehkä pelastushuuto/avunhuuto Jumalalle hoosianna Jumalalle? Vrt. sanan halleluja käyttö Ilm.:ssa (19:1, 3, 4, 6) Evankeliumeista liturgiaan osaksi Sanctus -hymniä Sävelletty lukuisiin messuihin Suomalaisille tuttu varsinkin G. J. Voglerin Hoosianna-hymnistä (n. 1795; VK1986:1) Sanonnassa huutaa Hoosiannaa = pyytää armoa qal koh. mon.1. tehdä Selityksiä: Koska Jumala on muodollisesti monikko Contra: Muualla kuitenkin lähes aina yksiköllinen verbi/pronomini Pluralis majestatis Contra: Ei pitävää näyttöä muualta VT:sta tai muinaisen Lähi- Idän kirjallisuudessa (vrt. kuitenkin jäljempänä)

6 Kolminaisuusoppi Pro: VT:ssa myös Jumalan henki (Gen. 1:2, Num. 24:2, 1. Sam. 10:10 jne.) ja personifioitu Viisaus (Sananl. 1) Contra: Monikko kuitenkin vain erittäin harvoin Tekstissä alun perin monijumalaisuutta Contra: Ensimmäistä luomiskertomusta (Gen. 1 2:4a) pidetään yleisesti varsin myöhäisenä (ehkä Pappiskirjasta, joka eksiilin aikainen tai jälkeinen, l. e.kr.) Contra: Tekstin viimeiset toimittajat olisivat kyllä siivonneet kaikki monijumalaisuuden jäljet Jahve-uskosta Pluralis deliberationis ( harkinnan pluraali ) Pro: Jumala monikollisen verbin subjektina tai monikollisen suffiksin korrelaattina esiintyy vain harkintaan liittyvissä kohdissa: Gen. 3:22 Ihminen on nyt kuin me: hän tietää sekä hyvän että pahan. Ettei hän nyt vain ota elämän puusta hedelmää ja syö ja niin elä ikuisesti! Gen. 11:7 Menkäämme sekoittamaan heidän kielensä Jes. 6:8 Kenenkä minä lähetän? Kuka menee meidän puolestamme? (KR1933/38) Pro: Käytetään (joskin harvoin) ihmisen harkitessa: 2. Sam. 16:20 Absalom sanoi Ahitofelille: Neuvo nyt, mitä meidän pitäisi tehdä. Ahitofel sanoi hänelle: Mene (tuskin plur. maj.) 24:14 Daavid : Me tahdomme langeta Herran käsiin, ihmisten käsiin minä en tahdo langeta Plur. delib. ja jumalien kokous Job 1:6 12 Jumalan pojat tulivat koolle ja asettuivat Herran eteen. Jumala harkitsee Saatanan ehdotusta Vrt. Ps. 82:1 Jumala astuu esiin jumalien kokouksessa ja julistaa jumalille tuomionsa, joka kuitenkin todennäköisesti kuvaannollinen: Jumala hyökkää muita (epä)jumalia vastaan Tulkintahistoriaa: Rabbit: Jumala keskustelee enkelien kanssa Barnabaan kirje 6:12: Isä Jumala puhuu Pojalle (vrt. Joh. 1:1 3) Irenaeus, Haer. 4,20,1: Sana ja Viisaus = Poika ja Henki läsnä luomisessa Tertullianus, Prax. 12: Suora kytkentä Kolminaisuuteen (lat. trinitas) totisesti, aamen ( man vahvistaa, tukea ; refleksiivisesti olla tuettu, olla varma ) Huudahdus, jota käytetään kun hyväksytään tai vahvistetaan jotain 5. Moos. 27:15 Kirottu on jokainen, joka veistämällä tai valamalla valmistaa jumalankuvan tai teettää itselleen sellaisen kuvan ja palvoo sitä salassa, sillä se on Herralle iljetys. Ja koko kansa vastatkoon: Aamen. 1. Aik. 16:36 Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen! Kansa sanoi: Aamen!, ja ylisti Herraa. Septuagintassa useimmiten tapahtukoon, muutaman kerran, Vulgatassa amen Esiintyy UT:ssa 129 kertaa, todennäköisesti käytetty varhaiskristillisessä liturgiassa: Gal. 1:3, 5 Jumalan, meidän Isämme, ja Herran Jeesuksen Kristuksen armo ja rauha teille Hänen on kunnia aina ja ikuisesti. Aamen. 1. Kor. 14:16 Jos kiität Jumalaa vain hengelläsi, miten paikalla oleva ulkopuolinen voi sanoa kiitokseesi aamenen, kun hän ei ymmärrä mitä sanot?

7 Liturginen käyttö taustalla myös Johanneksen ilmestyksessä, esim. 1:6 hänelle kunnia ja valta aina ja ikuisesti! Aamen. personifioituna: 3:14 Näin sanoo Aamen, uskollinen ja luotettava todistaja, Jumalan luomakunnan alku Erittäin laajalle levinnyt ilmaus useimpien kirkkokuntien liturgiassa yksityisten rukouksissa retoriikassa kaikilla puheen tasoilla ironisesti imp. mon. 2. mask. verbistä (pi el) ylistää + = ylistäkää Jahvea VT:ssa vain Psalmeissa (välillä , 24 kertaa) esim. 150:1 Halleluja! Ylistäkää Jumalaa hänen pyhäkössään, ylistäkää häntä taivaan mahtavissa holveissa! Septuagintassa, Vulgatassa allelouia UT:ssa vain Johanneksen ilmestyksessä (19:1, 3, 4, 6) esim. 19:1 Tämän jälkeen kuulin taivaasta mahtavan äänen, ikään kuin suuri kansanjoukko olisi laulanut: Halleluja! Pelastuksen tuo meidän Jumalamme, hänen on kirkkaus ja voima. sanaa ei rinnasteta ylistyskehotuksiin lukijan odotetaan tuntevan sanan ilmeinen kytkentä Psalmeihin Todennäköisesti kuulunut jo varhaiskristilliseen liturgiaan laulettu Psalmeissa synagogajumalanpalveluksessa Ilm.:ssa sana esiintyy taivaallisessa jumalanpalveluksessa kuuluu sekä idän että lännen kirkkojen liturgiohin Erittäin rikas käyttöhistoria ennen kaikkea musiikissa gregorianiikasta rock-musiikkiin Händel: Messias - Hallelujah Dekalogi kymmenen sanaa Erittäin merkittävä teksti rabbiinisessa juutalaisuudessa (osa š e ma -rukousta) Kristikunnassa suureen suosi-oon vasta Augustinuksen myötä Monenlaisia tapoja numeroida käskyt: Filon, Josefus / anglikaanit, reformoidut, ortodoksit Dekalogi Talmud / ortodoksijuutalaiset Augustinus Luther / katoliset, luterilaiset Minä olen Ei muita jumalia Älä tee kuvaa Jumalan nimi Sapatti Isä ja äiti Älä tapa, älä tee aviorikosta, älä varasta, älä todista väärin Toisen vaimo Toisen omaisuus Toisen puoliso, omaisuus jne

8 Dekalogi Dekalogi Kymmenen käskyä? Yht. 12 kieltoa ja 4 käskyä Toisaalta useat kiellot/käskyt liittyvät toisiinsa Veijola: 9 itsenäistä kieltoa ja 2 käskyä = 11 Laskee käskyt kuten Augustinus, mutta kuvakielto oma käskynsä (eli lähes kuten kat./lut. järjestys plus kuvakielto) Lukemistoa Timo Veijolalta: Dekalogi: Raamatullisen etiikan perusteita (1988) Kaikenkattava kohtuullisen helppolukuinen selvitys niin kokonaisuudesta kuin yksittäisistä käskyistä Ikävä kyllä vaikea hankkia 10 vapauttavaa sanaa: kymmenen käskyä lyhyesti (2000) Yleistajuinen Löytyy kaupunginkirjastosta (HelMet) Psalmien runous Psalmien runous Psalmit runoutena poikkeavat proosasta ennen kaikkea kolmella tavalla: Vapaammat kielikuvat, hyperbolat, synonyymit, pars pro toto Parallelismi Runomitta Parallelismi synteettinen: Herran on maa ja kaikki mitä siinä on, / maanpiiri ja ne jotka siinä asuvat. (24:1) antiteettinen: Nuo toiset kompastuvat ja kaatuvat, / mutta me pysymme pystyssä ja kestämme. (20:9) voi vallita säkeen (usein 2 4 / jae) sisällä tai säkeiden/säeparin välillä Runomitta Perustuu todennäköisesti sanojen korkoon Säeparin/säeryhmän kussakin säkeessä yhtä monta painollista sanaa (eli korkomerkillä varustettua sanaa) Psalmien runous Heprea KL10, 2012 Mitä kurssin jälkeen? Esim. Ps. 24:1 5, 10 korolliset sanat b a jae tavujen määrä b a jae Teologisessa tiedekunnassa: EK251 Hepreankielinen Vanha Testamentti Tekstejä Kuninkaiden kirjoista (Juha Pakkala) 5.9. Qumranin tekstejä hepreaksi (Jutta Jokiranta) kl Jaakob-kertomuksia (Kirsi Valkama) Maailman kulttuurien laitoksella ASH110 Nykyheprea (Lea Lyytikäinen) 5.9. Itsenäisesti Oppikirjan kertaaminen (toimii myös kielioppikirjana) Raamatun heprean lukemisto Sanakirjan ja käännösten avulla melkein mitä vaan aloita esim. 1. Sam. 3 Lue vähän kerrallaan ja usein Saarnaajalle: Pauli M.K. Niemelä, Maitoa ja hunajaa (2007)