EU:n Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelman hankkeen loppuraportti 2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EU:n Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelman hankkeen loppuraportti 2003"

Transkriptio

1 Aulankokeskus Kansallisen kaupunkipuiston, Aulangon puiston ja kaupungin muiden viheralueiden sekä Vanajaveden laakson nähtävyyksien luonto-, opastus- ja toimintakeskus Jorma Jääskeläinen, Päivi Sieppi, Jaakko Välimaa ja Susanna Lappalainen (toim.) EU:n Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelman hankkeen loppuraportti 2003 Hämeenlinnan kaupunki Hämeen ympäristökeskus

2

3 Aulankokeskus Kansallisen kaupunkipuiston, Aulangon puiston ja kaupungin muiden viheralueiden sekä Vanajaveden laakson nähtävyyksien luonto-, opastus- ja toimintakeskus EU:n Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelman hankkeen loppuraportti 2003 Hanke kuuluu Etelä-Suomen tavoite-2 ohjelmaan, toimintalinjaan 3. Matkailun ja kulttuurin kehittäminen ja toimenpidekokonaisuuteen 3.4. Hämeen maakunnan yhteistyöryhmä on hyväksynyt alkuperäisen hankkeen sekä hyväksynyt kustannusarvion muutoksen EU-osarahoituksella toteutettavaksi. päiväys: projektipäätöksen saaja: Hämeenlinnan kaupunki projektin nimi ja numero: Aulankokeskus, CC

4 Jorma Jääskeläinen, Päivi Sieppi, Jaakko Välimaa ja Susanna Lappalainen (toim.) Aulankokeskus. Kansallisen kaupunkipuiston, Aulangon puiston ja kaupungin muiden viheralueiden sekä Vanajaveden laakson nähtävyyksien luonto-, opastus- ja toimintakeskus. EU:n Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelman hankkeen loppuraportti Hämeenlinnan kaupunki Hämeen ympäristökeskus Kuvat ja piirrokset: Hämeenlinnan kaupunki talotoimisto, Susanna Lappalainen, Minna Savolainen, Päivi Sieppi, Seppo Suoranta, Timo Tuomola Pohjakartat: Hämeenlinnan kaupungin mittaustoimisto

5 SISÄLTÖ 1. Projektin tausta... 6 Aulangon valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja rakennettu ympäristö Natura alueet Kansallinen kaupunkipuisto Aulankokeskus -hanke 2. Projektin yksilöidyt tavoitteet ja saavutetut tulokset Projektiorganisaatio... 9 Ohjausryhmä Vastuuhenkilöt ja toimijat Urakoitsijat/ toteuttajat 4. Projektin toiminta pääpiirteittäin Rakennuskohtaiset tavoitteet ja toteutus 4.2 Toimenpiteet ulkoalueilla 5. Hankkeen talous Projektin tulosten hyödyntäminen Tiloissa toimijat 6.2 Aulankokeskukseen liittyvät jatkohankkeet 7. Projektista tiedottaminen Aulankokeskus lehdistössä 8. Projektissa tuotettu aineisto Viiteaineisto Liitteet Luhtialan vanha kansakoulu elokuussa

6 1. Projektin tausta Aulankokeskus sijaitsee Aulangon puistoalueella, jonka eversti Hugo Standertskjöld rakennutti Hämeenlinnan pohjoispuolelle, omistamilleen alueille vuosina Tilusten pinta-ala oli 1720 ha. Niillä sijaitsivat kartanorakennukset kasvihuoneineen ja -tarhoineen. Vanajaveden ranta oli kivetty ja varustettu kuvapatsailla ja istutuksilla. Kartanon yläpuolinen mäki muutettiin puistoksi tekolampineen, rauniolinnoineen, huvimajoineen ja kivettyine polkuineen ja portaikkoineen. Mäen korkeimmalle paikalle, esihistoriallisen linnavuoren laelle rakennettiin graniittinen näkötorni. Kokonaisuus oli ja on eräs puistorakentamisen merkittävimpiä hankkeita Suomessa. Kartanon piiriin kuului myös Katajiston vanha päärakennus 1800-luvun alkupuolelta. Sen lähellä, Aulangon vuorelle vievän tien vieressä on puurakennus, jossa Standertskiöld piti kansakoulua palvelusväkensä lapsille. Rakennuksessa toimi myöhemmin yksi maamme vanhimmista nuorisoretkeilymajoista. Tähän rakennukseen sijoittuu nyt Aulankokeskus. Katajiston mäki ympäristöineen on keskiaikaisen Luhtialan kylän aluetta. 1.1 Aulangon valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja rakennettu ympäristö Aulangon rakentaminen 1800-luvun lopulla liittyy kiinteästi Vanajaveden varren kartanokulttuuriin, jonka tiheys ja laajuus on monissa selvityksissä todettu Suomen oloissa varsin merkittäväksi. Aulanko kuuluu Hämeenlinnan keskustasta ja etelämpääkin alkavaan ja Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Hattulan Vanajanselälle ulottuvaan Vanajaveden laakson valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen, jonka kruunaa Aulangon kansallismaisema. Hugo Standertskjöldin Aulanko siirtyi v Hämeenlinnan kaupungin omistukseen. Matkailutoiminta alkoi kartanossa, joka kuitenkin paloi. Sen tilalle rakennettiin nykyinen, aikakautensa huomattavimpiin funktionalismin edustajiin kuuluva hotelli v Aulangon puisto rauhoitettiin v ja sen omistajaksi tuli valtio. Isännyydestä vastasi Metsäntutkimuslaitos 2000-luvun alkuun, jolloin alue siirtyi Metsähallituksen hoitoon. 1.2 Natura alueet Hämeenlinnan alueella ja osittain naapurikuntien puolella on seitsemän Natura 2000-verkostoon kuuluvaa kohdetta. Näistä kaksi laajinta aluekokonaisuutta, jotka muodostavat yhden kohteen, sijaitsevat Aulangolla. Toinen alueista käsittää Aulangon luonnonsuojelualueen reuna-alueineen ja toinen Aulangonjärven itäpuolella ulottuu Aulangon Heikkilästä kaakkoon Kuusisenkalliolle. Aulangon Naturakohteen pinta-ala on 353 ha. 1.3 Kansallinen kaupunkipuisto Uuden maankäyttö- ja rakennuslain valmisteluun sisältyi uusi käsite, kansallinen kaupunkipuisto. Kyseessä on yhdyskuntien tiivistämis- ja eheyttämiskeskusteluun liittyvä pyrkimys varjella arvokkaita ympäristöjä sekä muodostaa ja säilyttää niiden laajoja, yhtenäisiä ja monipuolisia kokonaisuuksia. Kulttuurin ja luonnon arvojen yhdistäminen sekä kaupunkikeskustasta ulkopuolisiin metsäalueisiin jatkuvan esteettömän pääsyn varmistaminen olivat kriteereitä, joiden nojalla kansallisiksi kaupunkipuistoiksi sopivia alueita ryhdyttiin kartoittamaan. Varsin nopeasti kävi ilmi, että Hämeenlinnassa niin alueelliset kuin asenteelliset edellytykset olivat varsin otolliset kansallisen kaupunkipuiston perustamiselle. Kun maankäyttö- ja rakennuslaki laki tuli voimaan, Hämeenlinna teki avoimeen ja vuorovaikutteiseen valmisteluun perustuvan ehdotuksen ympäristöministeriölle, joka sitten perusti maan ensimmäisen kansallisen kaupunkipuiston tänne. Puisto alkaa keskustan rantapuistoista ja koilliskulman puutaloalueelta sisältäen verkatehtaan, kruununmakasiinit ja vanhan lääninsairaalan Vanajaveden itärannalta. Linnan maisema kasarmeineen, Ojoisten kartano ja kaupunginpuisto sekä itärannan Varikonniemi muinaisjäännöksineen - 6 -

7 Linna ympäristöineen Koilliskulman alue Kansallisen kaupunkipuiston rajaus ja suuraluejako. Asemanseutu ja radanvarsialueet ja siihen liittyvine rautatiehistorian kannalta tärkeine asema-alueineen muodostaa puiston eteläosan kulttuurisesti monipuolisen painopisteen. Toinen painopiste on alueellisesti laajin, pohjoisessa sijaitseva ja puistokulttuuriin painottuva Aulanko. 1.4 Aulankokeskus -hanke Aulankokeskus -projektin käynnistäminen oli luontevaa jatkoa Aulangolla jo pitkään vireillä olleelle opastuskeskushankkeelle. Metsäntutkimuslaitos on aikanaan selvittänyt Aulangon puistometsää palvelevan keskuksen tarvetta. Kun Hämeenlinnan kaupunki alkoi valmistella kansallisen kaupunkipuiston perustamista, näytti tarkoituksenmukaiselta yhdistää Aulangon ja kansallisen kaupunkipuiston opastusasiat yhteen yhteiseen keskukseen. Hankkeen kolmas keskeinen ja käynnistysvaiheessa aktiivisin osapuoli oli Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto sekä osastolla toiminut Luontokoulu Ilves, jolta puuttuivat varsinaiset toimitilat. Luontokoulun toiminta takaisi myös keskuksen jatkuvan peruskäytön matkailun ja retkeilyn suhdannevaihteluiden vastapainoksi. Aulangon alue Verkatehdas ja keskustan rannat kunnostettavan rakennuksen tonttimaineen. Ennen EU:n tavoite II ohjelman voimaantuloa ja tietoa ohjelman mukaisesta rahoituksesta, käytiin keskuksen perustamisesta keskustelua Hämeen ympäristökeskuksen ja Hämeen liiton kanssa. Valtion maiden järjestelyjen yhteydessä Aulangon puistometsä siirtyi Metsäntutkimuslaitokselta Metsähallitukselle. Toimijoiden vaihtumiset edellyttivät uutta perehtymistä, mutta mm. Metsähallituksen kautta Aulankokeskukselle löytyi synergiaetuja yhteyksinä Hämeen ja Evon Luontokeskuksiin. Aulankokeskuksen perustamissuunnitelman ensimmäinen versio valmistui v Se julkaistiin Metsäntutkimuslaitoksen sarjassa 19/2000. Hankkeen nimenä oli Aulankokeskus. Toimenpide-ehdotus Aulangon ja Hämeenlinnan suunnitellun kansallisen kaupunkipuiston luontoja toimintakeskuksen perustamiseksi. Tässä yhteydessä tarkasteltiin mm. vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja Aulankokeskukselle ja todettiin, että vanhan kansakoulun alueella on parhaiten eri toimintoihin soveltuvia rakennuksia ja alue on lisäksi hyvien kulkuyhteyksien varrella. Suunnitelma sai julkisuutta, kun se luovutettiin silloiselle ympäristöministeri Satu Hassille hänen vieraillessaan Aulangolla. Samalla esiteltiin valmistelussa ollutta suunnitelmaa kansalliseksi kaupunkipuistoksi. Aulankokeskusta koskeva hakemus Hämeen ympäristökeskukselle EU:n tavoite II ohjelmaan oli tehty Valmistelun eri vaiheissa työhön kytkeytyi laaja yhteistyöverkosto Aulangolla ja yhteydenpitoa siellä olevien eri toimijoiden kesken. Suomen Matkailuliitto oli asiasta kiinnostunut. Vaikka Matkailuliiton toiminta sitten päättyikin, ehti kaupunki ostaa Aulankokeskukseksi Hotelli Rantasipi Aulanko - 7 -

8 2. Projektin yksilöidyt tavoitteet ja saavutetut tulokset 2.1 Toiminnalliset tavoitteet Projektin tavoitteena oli Aulangolla sijaitsevan entisen kansakoulurakennuksen kunnostaminen Aulankokeskukseksi. Aulangon alue on merkittävä osakokonaisuus Hämeenlinnan ja kansallisen kaupunkipuiston viheralueita, jolla jo yksinään on huomattava tunnettavuus. Aulangolla ei ole ollut keskitettyä opastusta ja kansallinen kaupunkipuisto tarvitsi opastuspaikan. Myös kaupungin laajempi viheralueverkosto on opastettavissa samassa yhteydessä. Kansallinen kaupunkipuisto, Vanajanlaakso ja laajempi Hämeen linnavuoriketju olivat käsitteinä parhaillaan muotoutumassa seudun asukkaiden ja matkailijoiden mielissä. Eri osapuolten yhteistyön tavoitteena oli myös Luontokoulu Ilveksen sijoittaminen Aulankokeskukseen. Aulangon ja kansallisen kaupunkipuiston luonto-, opastus- ja toimintakeskuksen lisäksi Hämeenlinnan seudun luontokoulu tarvitsi toimitilat. Aulankokeskuksen sijainti Vanajaveden äärellä Aulangon luonnonsuojelualueen kupeessa tarjoaa loistavat puitteet ympäristötietouden lisäämiseen ja ympäristökasvatuksen täydennyskoulutukseen. Ydintoimintojen lisäksi Aulankokeskuksen tavoitteisiin liitettiin laajempaa matkailun sekä luonto- ja kulttuurikohteiden opastusta. Verkostoituminen Evolle ja edelleen Päijänteelle Päijänteen kansallispuistoon sekä Tammelan ylängön moniin kohteisiin ja siellä sijaitsevaan Hämeen luontokeskukseen oli noussut keskusteluun. Toiminnallisina tavoitteina oli myös liittää Aulankokeskus osaksi Aulangon palveluverkkoa ja esimerkiksi tarjota tiloja erilaisille oheistapahtumille tai kokouksille. Ravitsemuspalveluja ei Aulankokeskukseen haluttu järjestää. 2.2 Rakennuksen kunnostuksen tavoitteet Aulankokeskuksen kunnostuksen rakennusaikaisena tavoitteena on ollut keskeisesti sijaitsevan, 1800-luvun lopulla rakennetun entisen kansakoulun kunnostaminen rakennuksen ja lähiympäristön kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittavalla tavalla. Rakennus on Aulangon perustajan Hugo Standertskjöldin rakennuttama ja osa Aulangon Katajiston historiallisesti arvokasta kulttuurimiljöötä. Ennen kunnostusta rakennus on ollut retkeilymajakäytön lisäksi mm. hotellin henkilökunnan asuntoina ja viimeksi leirintäalueen varastona. 2.3 Saavutetut tulokset Rakennuksen peruskorjauksen valmistuttua voidaan todeta, että hanke on onnistunut. Ulkoinen kunnostus oli tarpeen jo pelkästään rakennuksen keskeisen ja maisemallisesti arvokkaan sijainnin takia. Kunnostuksen vaiheet on esitetelty kohdassa 4. Myös Aulankokeskuksen toiminta on käynnistynyt ja toimijat verkostoituneet. Kohdassa 6. esitellään lyhyesti Aulankokeskuksen sisältöön ja toimintaan liittyviä muita hankkeita. Aulangon alueen toimijat ja kehittämiskohteet

9 3. Projektiorganisaatio Asian aikaisempaa valmistelua varten oli perustettu eri osapuolten muodostama Aulankokeskus -työryhmä. Kun hanke hyväksyttiin EU:n tavoite II ohjelmaan, nimitti Hämeenlinnan kaupungin tekniikan ja ympäristön toimialan johtaja, kaupungininsinööri Jouko Kettunen hankeelle ohjausryhmän, johon kaupungin ulkopuoliset tahot nimesivät edustajansa. Ohjausryhmä valitsi keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin. Ohjausryhmä vastasi hankkeen tavoite II ohjelman mukaisista tehtävistä. Peruskorjauksen suunnitteli rakennusarkkitehti Minna Savolainen, joka samalla teki erikoistumisopintojen tutkintotyön Lahden ammattikorkeakouluun. Suunnittelun valvonta ja ohjaus, urakka-asiakirjojen valmistelu, urakkakilpailu ja töiden valvonta tapahtui teknisen viraston normaalin linjaorganisaation toimesta. Ohjausryhmä Hämeen Ympäristökeskus Irmeli Kaartokallio, hankkeen valvoja Metsähallitus Erkki Virolainen (varalla Heli Saloniemi) Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä, ympäristöosasto Sara Syyrakki (varalla Päivi Sieppi) Hämeen liitto Minna Seppänen (varalla Hannu Raittinen) Hämeenlinnan kaupunki Hallintotoimisto: Päivi Selonen Luonnonhoitotoimisto: Timo Tuomola (varalla Susanna Lappalainen) Kaavoitustoimisto: Jaakko Välimaa, pj. (varalla Tuula Hellstén) Talotoimisto: Kaija Ojanen (varalla Jorma Jääskeläinen, siht.) Kaupunginkanslia: Hannu Malkala Tekninen lautakunta: Anne Parikka Vastuuhenkilöt ja toimijat Hämeenlinnan kaupunki Kaupunginarkkitehti Kaija Ojanen Toimistoarkkitehti Jorma Jääskeläinen Kaupunginmetsänhoitaja Timo Tuomola Suunnitteluhortonomi Susanna Lappalainen Suunnittelurakennusmestari Helvi Kortessalmi Yleiskaavapäällikkö Jaakko Välimaa Toimistoarkkitethti Tuula Hellstén Kaavoitusavustaja Sisko Hoikkala Katupäällikkö Markku Vasama Suunnitteluinsinööri Esko Loukasmäki Talouspäällikkö Päivi Selonen Matkailusihteeri Hannu Malkala Vt. matkailusihteeri Tarja Vihervaara Rakennusarkkitehti Minna Savolainen Luontokoulu Ilves Projektipäällikkö Päivi Sieppi Metsähallitus Puistonhoitaja Ari Väänänen Aulankokeskus, toteuttajat Rakennuttaja Hämeenlinnan kaupunki Rakennuttajapäällikkö Risto Saari Rakennustöiden valvoja Kauko Koskinen Sähköteknikko Mauri Liuha LVI-työnjohtaja Jukka Salonen Rakennesuunnittelu Insinööritoimisto K&H Oy LVI-suunnittelu Kanta-Hämeen LVI-suunnittelu Oy Sähkösuunnittelu Insinööritoimisto Urpo Laine Oy Pääurakoitsija Teknorak Oy Putkityöt Putkiasennus Koivisto Oy Ilmanvaihtotyöt Jupair Ky Sähkötyöt Sähkö-Uotila Oy - 9 -

10 4. Projektin toiminta pääpiirteittäin Aulankokeskuksen peruskorjauksen suunnittelu käynnistettiin välittömästi Hämeen ympäristökeskuksen tukipäätöksen jälkeen. Ensimmäinen suunnittelukokous pidettiin Kaupunginvaltuusto hyväksyi Aulankokeskuksen hankesuunnitelman Rakentamiselle oli haettava poikkeamislupaa vireillä olevan kaavamuutoksen vuoksi. Kaupunginhallitus myönsi poikkeamisluvan Luonnossuunnitelmat ja kustannusarvio hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Tekninen lautakunta hyväksyi peruskorjauksen urakkatarjoukset Rakennuslupa saatiin ja rakennustyöt aloitettiin Aulankokeskuksen juhlalliset avajaiset pidettiin Flooran päivänä Kunnostushankkeen vastaanottotarkastus pidettiin ja viimeinen jälkitarkastus, jossa kaikki havaitut puutteet todettiin korjatuksi oli Rakennustarkastajan loppukatselmus, jossa kohde hyväksyttiin, oli samana päivänä. Viimeisimpiä valmistuneita töitä oli mm. erillinen jätekatos, joka toteutettiin pysäköintialueen kulmaan. Ohjausryhmän toiminnan päättävä kokous pidettiin Lopullisiin urakkahintoihin perustuvat kustannukset ylittivät teknisen lautakunnan hyväksymän ja rahoituspäätöksen mukaisen kustannusarvion. Muutosta päätökseen ei haettu, vaan kaupunki otti vastatakseen ylimenevien kustannuksien osuuden (apulaiskaupunginjohtajan tiedonanto ). 4.1 Rakennuskohtaiset tavoitteet ja toteutus Suunnittelun lähtökohtana oli rakennusta kunnioittava, hellävarainen korjaus: ratkaisut tehdään rakennuksen ehdoilla, olevat tilaratkaisut pyritään pääosin säilyttämään, vanhat rakennusosat kunnostetaan vanhoja työtapoja noudattaen. Perinteisiä materiaaleja ja pintakäsittelyjä käyttäen tehdään kestäviä, luonnonvaroja säästäviä ja tarvittaessa helposti korjattavia ja uusittavia rakennusosia ja pintoja. Kierrätettyä materiaalia käytettiin ikkunoiden heloituksien täydentämiseen, ikkunalaseissa, uuninluukkuina ja yläpohjan lisälämmöneristeenä (selluvilla). Rakennuksesta purettiin työpajakäytön aikana tehdyt seinien ja lattioiden lastulevy- ja muovimattopinnoitteet sekä alkuperäiset lankkulattiat peittävä asbestia sisältävä massapinnoite. Samoin poistettiin puretun uunin tilalle tehty öljykamiinalämmitys ilmanjakokanavineen ja kaikki vanhat vesijohto- viemäri- ja sähköasennukset. Rakennuksessa tehtiin perusteellinen kuntokartoitus Luhtialan kansakoulurakennus, tuleva Aulankokeskus keväällä

11 ja lämpökuvaus lämpövuotojen selvittämiseksi. Rakennuksen historia selvitettiin arkistotutkimuksin. Rakennusosat, rakenteet ja pinnoitteet inventoitiin ja otettiin näytteet säilyneistä vanhoista pinnoitteista ja väreistä. Rakennuksen hirsirunko, kiviperustus ja vesikatto olivat kunnossa, vain pari alinta lahonnutta hirttä ja niihin tuetut lattiavasat rakennuksen takaseinällä vaihdettiin. Samoin uusittiin lattiarakenteita vanhojen märkätilojen kohdalta. Julkisivujen vanha lautaverhous oli suureksi osaksi niin huonokuntoista, että se oli vaihdettava. Vanhat ulko-ovet olivat jo käyttökelvottomia, mutta ikkunat korjattavissa. Rakennuksessa jäljellä olevat pystyuunit ja savuhormit tarkastettiin ja todettiin toimiviksi. Uudet tilat saatiin luontevasti sovitettua vanhaan pohjaratkaisuun. Uudet wc- ja siivouskomerotilat sekä tekniikan vaatimat tilat saatiin vähäisin seinämuutoksin paikoilleen. Joitakin vanhoja oviaukkoja rakennettiin umpeen ja vastaavasti avattiin uusia kulkuyhteyksiä tilojen välille. Rakennuksen taakse tehtiin uusi invaluiskalla varustettu huoltokäynti. Näkyvin muutos on huonokuntoisen luvulla rakennetun ja rakennuksen tyyliin sopimattoman umpinaisen kuistin purkaminen ja korvaaminen alkuperäistä tyyliä noudattavalla lasikuistilla ja siihen liittyvällä avokuistilla. Rakennuksen sisäpuolella vanhat jykevät lankkulattiat hiottiin kevyesti ja maalattiin, vanhat paneelikatot kun

12 nostettiin ja maalattiin, samoin seinien alaosien puolipaneeliverhoukset ja kaikki vanhat puulistoitukset. Säilyneet vanhat ovet kunnostettiin, uudet tehtiin vanhaan malliin, ikkunat kunnostettiin, tiivistettiin ja maalattiin, vanhat helat korjattiin. Maalauksessa käytettiin perinteisiä pellavaöljymaaleja. Värisävyt ovat lähellä inventoinnissa esille otettuja vanhoja sävyjä. Seinien yläosien tapetit valittiin samoin vanhojen tapettimallien pohjalta talon henkeen sopiviksi. Tapettien alustana on paloviranomaisen vaatimuksesta perinteisen pinkopahvin sijaan ohut hirsiseinää myötäilevä kipsilevy. Rakennuksen ulkopuoli maalattiin alkuperäisen käsittelyn mukaisesti keittomaalilla, sävynä punamulta ja uuden kuistin osalla keltamulta. Ikkunat, ulko-ovet, vuorilistat ja kuistien kaiteet maalattiin pellavaöljymaalilla alkuperäiseen sävyyn, samoin vanha peltikate kattomaalilla. Rakennus oli varustettava muuttuvan käyttötarkoituksen ja nykyisten rakentamismääräysten vaatimalla koneellisella ilmanvaihdolla. Ilmanvaihtokoje sijoitettiin uuden sisäänkäynnin tuulikaapin yhteyteen tehtyyn komerotilaan ja kanavisto pääosin ullakkotilaan. Ilmanvaihtolaitos on varustettu poistoilman lämmön talteenotolla. Rakennuksen lämmitysmuodoksi valittiin maalämpö. Valinta perustuu kustannusvertailuun, jossa todettiin maalämpö kestävän kehityksen mukaisesti energiaa säästävänä kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi kuin vaihtoehtoina olleet, investointina halvemmat suora sähkölämmitys ja öljylämmitys. Rakennuspaikka ja maaperä soveltuivat myös hyvin maalämmön toteuttamiseen. Lämpö otetaan lämpöpumpulla kahdesta kallioon poratusta 170 metriä syvästä kaivosta rakennuksen vierestä. Yläpohjan lämmöneristystä parannettiin vanhan purutäytteen päälle lisätyllä selluvillalla. Rakennuksen valaisimet ovat energiaa säästäviä loisteputkivalaisimia. Yleisötiloissa on käytetty ripustettuja, rakennuksen tyyliin sopivia valaisimia, toimisto- ja aputiloissa tavanomaisia loisteputkivalaisimia. Luokkatila varustettiin mahdollisuudella nykyaikaiseen av-tekniikkaan opetus- ja kokoustilakäyttössä. Näyttelytiloissa on kosketinkiskoihin kiinnitetyt halogeenikohdevalaisimet. Rakennus on varustettu automaattisella palonilmoitus- ja murtosuojausjärjestelmällä ja se on liitetty kaupungin kaukovalvontakeskukseen. Rakennuksen valmistuttua voidaan todeta, että asetetut tavoitteet on pääosin hyvin saavutettu. Korjaustöissä onnistutttiin säilyttämään ja osin palauttamaan kulttuurihistoriallisen rakennuksen paikan henki ja antamaan yli satavuotiaalle rakennukselle ympäristöineen uusi elämä ja sen arvon mukainen käyttötarkoitus

13 ja vaahterat olivat osittain erittäin huonokuntoisia. Kasvillisuus on yleisilmeeltään Aulangolle ominaista lehtomaista luontoa, jossa mm. lehmus ja vaahtera uusiutuvat siemenestä aina riesaksi asti. 4.2 Toimenpiteet ulkoalueilla Rakennusurakkaan sisällytettiin asemapiirroksen mukaisistä töistä käytävät, ulkovalaistus ja sähkökaapelien kaivuut sekä jätekatoksen rakentaminen. Asemapiirroksen pihasuunnitelma oli yleispiirteinen ja yksityiskohtaisempi suunnittelu jäi aikatauluongelmien vuoksi vähälle. Pihasuunnitelma tarkentui myöhemmässä vaiheessa. Tontille asemapiirroksessa merkitty pysäköintialue jätettiin pois kokonaisrakennusurakasta, koska sen koosta ja sijoittumisesta ei päästy yksimielisyyteen rakennuksen kunnostamisen aikataulussa. Myös urakan kokonaiskustannusten nousu vaikutti pysäköintialueen toteutuksen jättämiseen jatkohankkeen ja kaupungin oman panostuksen varaan. Samanaikaisesti haluttiin kehittää myös yhteistyötä Katajiston kartanon uusien vuokralaisten kanssa. Alueen maanomistusolojen selkiytyminen hankkeen aikana antoi uudenlaisen mahdollisuuden tarkastella Luhtialan vanhaa kyläaluetta kokonaisuutena. Alusta lähtien oli selvää pihan osittainen säästäminen ja luonnontilaisuuden vaaliminen, joka oli myös Luontokoulu Ilveksen toiveissa. Huonokuntoista puustoa hoitoleikattiin kevättalvella Rakennushankkeen taustainventointivaiheen aikana Aulankokeskuksen tontille paikallistettiin tuhoutunut muinaisjäännös. Se on merkitty Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin rautakautisena kalmistona. Sijoituspaikasta ei ole varmuutta. Museoviraston arkeologian osastolta tutkija Tuula Heikkurinen-Montell kävi kevättalvella 2003 paikalla, jolloin sovittiin valvojan käyttämisestä käytävien ja pysäköintialueen kaivuutöiden yhteydessä. Pysäköintialueen kohdalla humuskerroksen paksuus oli noin 20 cm. Pohjan kaivuissa löytyi palaneita luita, jotka saattaavat viitata polttokenttäkalmistoon. Keramikkaa tai hiilta ei löytynyt. Löydökset toimitettiin Museovirastolle jatkotutkimuksiin. Pihan ja pysäköintialueen varsinainen toteutussuunnittelu ja rakentaminen ajoittui vuodelle 2003 ja kuului Aulanko tutuksi -jatkohankkeen piiriin. Rakennuksen ympäristö oli täysin villiintynyt ja umpeenkasvanut. Rakennukseen kiinni kasvanut kasvillisuus oli aiheuttanut sille vaurioita ja se poistettiin ensimmäiseksi. Tontilla kasvaa kookaita lehti- ja havupuita, mutta vanhan puuston huono kunto on koko Katajiston alueen suuri ongelma. Lajisto on laaja mm. rakennuksen länsipuolella kasvaa komea tammi ja hyväkuntoinen lehtikuusi. Tontin vanhat lehmukset

14 5. Hankkeen talous Aulankokeskuksen EU-hankkeen kirjanpidon mukaiset kustannukset toteuttamiskaudella ovat olleet yhteensä seuraavat Kustannukset yhteensä, Tarkennettu kustannusarvio, Aineet, tarvikkeet, toimistokulut 2 147, Palkat ja muut henkilöstömenot , Vuokrat 31, Ostopalvelut , Muut kustannukset 1 117, Kustannukset yht., alv 0 % , ALV-palautus ,41 (puolet alv:n määrästä) YHTEENSÄ , Kustannuksista valtaosa muodostuu ostopalveluista, koska peruskorjaustyö toteutettiin urakkana. Kaupungin oman henkilökunnan työstä aiheutuneet kustannukset on kirjattu kohteen henkilöstömenoihin. Hankkeen kustannusarviota on pystytty noudattamaan varsin tarkasti. Hanke on sisällöltään ollut hakemuksessa esitetyn mukainen. Hankkeen rahoittajina ovat olleet Hämeen ympäristökeskus ja EU (kansallinen rahoitus ,19 euroa ja EU:n rahoitus ,76 euroa sekä Hämeenlinnan kaupunki ,37 euroa. Kaikkiin maksatushakemuksiin on liitetty alkuperäinen tositeaineisto. Tarkempi erittely hankkeen taloudesta on esitetty maksatushakemusten aineistoissa. Työmaavaiheen kuvia, kevättalvi

15 6. Projektin tulosten hyödyntäminen Aulankokeskus EU:n tavoite 2 -ohjelman hankkeen loppuraportti 6.1 Tiloissa toimijat Aulankokeskuksen tämänhetkisinä vuokralaisina ovat Luontokoulu Ilves, kaupungin luonnonhoitotoimisto ja Kehittämiskeskus Oy Häme. Karlbergin kansakoulu eli Aulankokeskus täyttyy taas koululaisista sen toimiessa Aulangon alueen ja Hämeenlinnan kansallisen kaupunkipuiston opastuskeskuksena sekä Luontokoulu Ilveksen kotina. Hämeenlinnan seudun kuntayhtymän luontokoulu sai rakennuksen kunnostuksen myötä paljon kaivatun toimipisteen, joka mahdollistaa erinomaisesti toiminnan jatkokehittämisen. Aulankokeskuksen tilat eivät tosin riittäneet koko luontokoulun henkilöstön sijoittumiseen rakennukseen. Myös luontokoulun tarvitsemat varastotilat jäivät vielä tässä hankkeessa toteutumatta. Rakennushankkeen rinnalla jatkui keskuksen toiminnan suunnittelu. Työryhmässä olivat mukana apulaiskaupunginjohtajan johdolla kaupungin luonnonhoitotoimiston, talotoimiston ja hallinnon, Kehittämiskeskus Oy Hämeen, Metsähallituksen ja Luontokoulu Ilveksen edustajien ohella alueen yrittäjien edustajina Taisto ja Harri Hokkanen. Aulankokeskus on erinomainen esimerkki eri hallinnonalojen välisestä yhteistyöstä. Aulankokeskuksen koulutus- ja kokoustila on Luontokoulu Ilveksen käytössä. Tilaa vuokrataan myös ulkopuolisille tarvitsijoille. Luontokoulun henkilökunnasta luontokoulun opettajat Hanna Salminen ja Panu Villanen työskentelevät Aulankokeskuksessa. Aulankokeskuksessa työskentelivät kesäkauden 2003 myös Kehittämiskeskus Oy Hämeen palkkaamana määräaikaiset asiakaspalveluhenkilöt Minna Haikka ja Hanna Väinölä. Myös Aulankoverkko hankkeen projektipäällikkö Marjo Salo toimii keskuksessa. Metsähallituksen opastetut puistokierrokset alkoivat tarvittaessa Aulankokeskuksesta talo tuli kesäopas Outi Mäenpäälle tutuksi Aulanko tutuksi -hankkeen näyttelysuunnittelun projektihenkilön toimesta. 6.2 Aulankokeskukseen liittyvät jatkohankkeet Rakennuksen varustamisesta, näyttelyn suunnittelusta ja toteutuksesta sekä piha-alueiden loppuunsaattamisesta jätettiin EAKR-jatkorahoitushakemus loppuvuodesta Aulanko tutuksi -hankeelle saatiin hyväksyntä alkuvuodesta 2003 (HAM-2002-R-26-52). Rakennusvaihe lähes valmis, kevät

16 Aulankokeskukseen alusta asti kaavailtua näyttelyä pidettiin matkailullisesti tärkeänä osana opastuskeskuksen tarjontaa. Pääteemoiksi nousivat kansalliseen kaupunkipuistoon, Vanajaveden laakson luontoon, Aulangon ja Hugo Standertskjöldin historiaan sekä luonnonsuojelualueeseen liittyvien asioiden lisäksi itse rakennuksen historia sekä kansakoulujen yleinen puutarha-aate. Myös rakennuksen kunnostusprojektista ja rakennuksen uudesta elämästä saatiin oma teemansa. Rakennuksen kunnostustyöstä kerrotaan talon esittelyn yhteydessä kaikille kävijöille. Rakennuksen kunnostus on jatkossa mahdollista tuoda esiin mm. rakennusperintöpäivien yhteydessä. Aulankokeskukseen liittyviä ESR-rahoitushankkeita hyväksyttiin luontokoulu Ilveksen ja Aulankokeskuksen toiminnan kehittämisen jatkohanke Luonto-Aulanko sekä Aulanko-verkko - Aulangon alueen yrittäjien toimintaverkon muodostaminen, hakijana Kehittämiskeskus Oy Häme. (Liite) Yhteistyössä Vattenfallin kanssa toteutettiin loppuvuodesta 2002 rantapuistokäytävän valaistus Aulangon hotellilta Katajiston kartanolle. Kevyen liikenteen väylä jatkuu yhtenäisesti valaistuna entisen leirintäalueen rannasta ylös aina Aulankokeskuksen rakennuksen pohjoispuolelta puistometsän alikululle. Yhteistyössä Tiehallinnon kanssa Rahkoilasta tulevaa Aulangontien kevyen liikenteen väylää jatkettiin puistometsän puolella hotellille. Kalustuksen ja näyttelyn ensimmäinen vaihe talossa keväällä

17 Aulankokeskuksen juhlalliset avajaiset Flooran päivänä Opastus Aulangontieltä

18 7. Projektista tiedottaminen Aulankokeskus-hankkeen eteneminen on saanut laajasti julkisuutta paikallisessa sanomalehdistössä. Lisäksi hankkeesta ja Luontokoulu Ilveksen toiminnasta on tiedotettu myös paikallisradiossa. Avajaistapahtuma keväällä 2003 pääsi myös television paikallisuutisiin. Aulankokeskuksesta lehdistössä 3/25/00 Hämeen Sanomat Aulangolle suunnitteilla luonto- ja toimintakeskus 7/5/00 Hämeen Sanomat Aulankokeskus odottaa Matkailuliiton talousselvitystä 7/5/00 Kaupunkiuutiset Aulankokeskuksesta saatiin aikaan jo sopimustekstiä 12/21/00 Hämeen Sanomat Luontokoulu kouluttaa ensin ammattikasvattajia 2/6/01 Hämeen Sanomat Hämeenlinna ostaa tilat Aulankokeskukselle 2/7/01 Etelä-Suomen Sanomat Aulankokeskus vanhaan kouluun 2/17/01 Hämeen Sanomat Kaupunkipuiston opastuspistettä suunnitellaan Aulangolle 3/3/01 Hämeen Sanomat Luontokoulu tarpoo uusia polkuja 4/28/01 Hämeen Sanomat Aulangon alue valmis palvelemaan luonnon ystäviä 4/28/01 Hämeen Sanomat Aulangon leirintäalue kohentaa ilmettään kesäksi 5/15/01 Hämeen Sanomat Hämeenlinna luottaa Aulangon ja linnan seudun vetovoimaan 6/13/01 Kaupunkiuutiset Kaupunki osti tontin koulurakennuksineen Aulankokeskukselle 10/17/01 Hämeen Sanomat Rappiotalosta rakennetaan Aulankokeskus ensi vuonna 10/17/01 Kaupunkiuutiset Aulankokeskuksen tekoon aikaisintaan huhtikuussa 10/21/01 Hämeen Sanomat Toiselana talo tunnetaan 11/10/01 Hämeen Sanomat Annikki Rantanen ei unohda everstin aikaa 11/10/01 Hämeen Sanomat Helmi Tamminen eli Toiselassa elämänsä ihanimmat vuodet 11/10/01 Hämeen Sanomat Monien muistojen talo 11/10/01 Hämeen Sanomat Koulu, ravintola, verstas ja luontokeskus 11/14/01 Hämeen Sanomat Matkailuliiton konkurssi voi vaikuttaa Aulankokeskuksen suunnitteluun 2/26/02 Hämeen Sanomat Maalämpöä Aulankokeskukseen 3/9/02 Hämeen Sanomat Hämeenlinna ostamassa Aulangon leirintäalueen 3/27/02 Hämeen Sanomat EU-rahaa Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluun 8/18/02 Hämeen Sanomat Hämeenlinna voi kehittää Aulankoa kokonaisuutena 9/11/02 Hämeen Sanomat Aulankokeskus vaihtoi sähköurakoitsijaa 10/22/02 Hämeen Sanomat Aulangolle haetaan lisää EU-rahoitusta 10/23/02 Kaupunkiuutiset Aulankokeskuksen remontti menossa 2003 Lomasuomi Uutta Aulangolla keväällä Aulankokeskus 2/5/03 Hämeen Sanomat Aulanko-hanke piakkoin kaupunginhallitukseen 3/4/03 Aamulehti Aulanko hakee uutta nousua 3/5/03 Hämeen Sanomat Aulankokeskus saa lämpönsä maasta 3/5/03 Kaupunkiuutiset Aulankokeskus harjassa 4/19/03 Hämeen Sanomat Aulangonniemi kaupunkipuistoon 4/27/03 Hämeen Sanomat Aulangolla kova vilske 4/30/03 Hämeen Sanomat Aulankokeskus auki Flooran päivänä 5/14/03 Helsingin Sanomat Hämeenlinnan kaupunkipuisto laajenemassa 5/14/03 Kaupunkiuutiset Aulankokeskus palvelee sekä turisteja että kaupunkilaisia 2003 Hämeen Sanomat, kesäliite Luonto, historia ja matkailu kohtaavat Aulankokeskuksessa

19 8. Projektissa tuotettu aineisto Savolainen Minna (2002). Aulankokeskus Inventointi 1 ja Tutkintotyö. Rakennusarkkitehtien erikoistumisopinnot. Lahden ammattikorkeakoulu. Savolainen Minna (2002). Aulankokeskus. Peruskorjaus ja muutostyöt. Suunnitelmapiirustukset ja rakennusselostus Hämeenlinnan kaupunki. Tekninen virasto, talotoimisto. Hankkeen kokousmuistiot, väliraportit ja loppuraportti. Viiteaineisto E. Piri, P. Sieppi, J. Välimaa (toim.) (2000). Aulankokeskus. Toimenpide-ehdotus Aulangon ja Hämeenlinnan suunnitellun kansallisen kaupunkipuiston luonto- ja toimintakeskuksen perustamiseksi. Metsäntutkimuslaitos 19/ Aulankokeskus, CC projektihakemus ja hakemuksen täydennys. M. Mikkola, H. Jutila, L. Putkonen ja S-L. Seppälä (2001). Vanajaveden laakson maisema, rakennettu kulttuuriympäristö ja luonto. Hämeenlinna Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto. Hoito- ja käyttösuunnitelma (2002). Hämeenlinnan kaupunki. L. Putkonen ja M. Ivars (2003). Kyliä ja kortteleita, Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys. Hämeenlinna Liitteet Aulanko -kokonaisuus. Aulangon opastuskeskuksen, luontokoulun ja matkailun toimintaverkon kehittämishanke. 2s. Vakuudeksi Hämeenlinnassa Tapani Hellstén, kaupunginjohtaja Ismo Uusitalo, rahoitusjohtaja

20 Itse eversti Hugo Standertskjöld (Juha Haanperä) Aulankokeskuksen avajaisissa.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Suopursunmutkan varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

Merkittävä puistohistoria

Merkittävä puistohistoria Susanna Lappalainen, viheraluesuunnittelija HELSINKI 28.10.2016 Merkittävä puistohistoria Kaupunginpuisto eli ihana Parkki syntyi jo 1840-50 -luvuilla, Aulangon rakentaminen ajoittui lähinnä vuosiin 1883-1910.

Lisätiedot

ASEMANTIEN PÄIVÄKODIN LOPPURAPORTTI

ASEMANTIEN PÄIVÄKODIN LOPPURAPORTTI ASEMANTIEN PÄIVÄKODIN LOPPURAPORTTI 28.1.2014 RAKENNUSHANKKEEN LOPPURAPORTTI Kohde: Asemantien päiväkoti 740-4-33-1 Asemantie 16 57100 SAVONLINNA Hankkeen laajuustiedot ja tilatehokkuudet: Päiväkotirakennus:

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki 1.6.2015 HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti Asuttua aluetta jo rautakaudesta lähtien Maamerkkinä Hämeen vanha linna,

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2016 1 (1) 186 Asianro 4087/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-471-1-45 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto Sturenkatu 18-20. Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke 8010082 13.11.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS

Stadin ammattiopisto Sturenkatu 18-20. Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke 8010082 13.11.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Stadin ammattiopisto Sturenkatu 18-20 Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke 8010082 13.11.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus 1.3 Laajuus

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014 2014 Mihin voidaan hakea avustusta? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön parantaminen Valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS. Naulakallion hoitokoti KASTELLI Naulakalliontie 11. TEKNINEN PERUSKORJAUS Hanke 8085203 16.4.2013

HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS. Naulakallion hoitokoti KASTELLI Naulakalliontie 11. TEKNINEN PERUSKORJAUS Hanke 8085203 16.4.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Naulakallion hoitokoti KASTELLI Naulakalliontie 11 TEKNINEN PERUSKORJAUS Hanke 8085203 16.4.2013 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus 1.3 Laajuus

Lisätiedot

Torstai 22.03.2012 kello 17.00 18.20. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone

Torstai 22.03.2012 kello 17.00 18.20. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone Viranomainen TUUSNIEMEN KUNTA Tekninen lautakunta KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2 / 2012 KOKOUSAIKA Torstai 22.03.2012 kello 17.00 18.20 KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie Tammela puh Kydön asemakaavalaajennus, korttelit 738 ja 738B

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie Tammela puh Kydön asemakaavalaajennus, korttelit 738 ja 738B Kydön asemakaavalaajennus, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 20.8.2012 204 OAS-vaiheen nähtävillä olo 10.9.-9.10.2012 luonnosvaiheen nähtävillä olo 10.9.-9.10.2012 ehdotusvaiheen

Lisätiedot

Staran ja liikuntaviraston Vuosaaren tukikohdan esirakentaminen ja alueella sijaitsevien rakennusten purkaminen

Staran ja liikuntaviraston Vuosaaren tukikohdan esirakentaminen ja alueella sijaitsevien rakennusten purkaminen Staran ja liikuntaviraston Vuosaaren tukikohdan ja alueella sijaitsevien rakennusten purkaminen Itäreimarintie 5 ja Pallokuja 5, Esirakentaminen Hankenumero 2080109 Sijainti Yhteenveto Hankkeen nimi Staran

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 3 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde:

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 21.10.2015 1(6) LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 8. Suensaaren kaupunginosan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 8411/ /2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 8411/ /2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) 13 Asianro 8411/10.03.00.00/2014 Oikaisuvaatimus / Vs. tarkastusarkkitehti Saara Revon päätös 24.11.2014 946 / 19-17-2 / Mustikkatie 21 / Jäte-pyöräkatos, entisen

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KESKUSTAN KORTTELIN 0301 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN

KESKUSTAN KORTTELIN 0301 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN Tekninen lautakunta 74 01.04.2008 Kaupunginhallitus 108 14.04.2008 Tekninen lautakunta 118 17.06.2008 Kaupunginhallitus 226 11.08.2008 Kaupunginhallitus 235 25.08.2008 Tekninen lautakunta 98 21.09.2010

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelualue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

Länsi-Tampereen taloyhtiöiden REMONTTI-ILTA

Länsi-Tampereen taloyhtiöiden REMONTTI-ILTA Länsi-Tampereen taloyhtiöiden REMONTTI-ILTA 5.10.2016 Hankesuunnittelulla haetaan suuntaa, johon hanketta lähdetään viemään. Reunaehdot ja lähtötiedot as.oy:ltä Tehdyt / tehtävät kuntotutkimukset Osakas-

Lisätiedot

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio 25.9.2013 Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio KUNTOARVIORAPORTTI 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kuntotarkastus kohde... 3 1.2 Yhteyshenkilöt... 3 1.3 Kohteen kuvaus... 3 1.4 Kuntotarkastuksen tarkoitus...

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto Taucher-Talo Nilsiänkatu 3. Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS

Stadin ammattiopisto Taucher-Talo Nilsiänkatu 3. Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Stadin ammattiopisto Taucher-Talo Nilsiänkatu 3 Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke 8010146 27.11.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 Valmistelija Elina Masalin, kaavasuunnittelija, p. 040 773 7752 KAAVA NRO 0316 Kaupunkisuunnittelu OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Mukkulan matkailualueen kehittäminen

Mukkulan matkailualueen kehittäminen Mukkulan matkailualueen kehittäminen Sijainti kaupunkirakenteessa Yleiskaava 2025 Saavutettavuus, Sibeliustalo 2,5 km, keskusta alle 4 km, matkakeskus 5 km, ohikulkutie, vesireitti pohjoiseen ja itään

Lisätiedot

Lakkitehtaantien itäpuoli, Renkomäki

Lakkitehtaantien itäpuoli, Renkomäki Lakkitehtaantien itäpuoli, Renkomäki Asemakaava ja asemakaavan muutos A-2677 3.11.2016 Carita Uronen Suunnittelualue Asemakaava koskee Lahden kaupungin Renkomäen kaupunginosan (22.) osaa kaupungin omistamasta

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS AsOy Snellmanin kartano 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / ASUNTO OY SNELLMANINKARTANO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 9. kaupunginosan

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

Savukosken kunnanvirasto

Savukosken kunnanvirasto SAVUKOSKEN KUNTA ASIALISTA Rakennus- ja tekninen lautakunta KOKOUSTIEDOT Aika Tiistai 8.5.2012 klo 18.00-19.25 Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT :t 11 12 13 14 15 16 18 19 Savukosken kunnanvirasto Tiedoksi lautakunnalle

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

Rautjärven sotahistoria- hanke

Rautjärven sotahistoria- hanke Liite 1 74 HANKESUUNNITELMA Laadittu 4.3.2016 Rautjärven sotahistoria- hanke 1. Hakijan yhteystiedot Rautjärven kunta Projektijohtaja, Juha-Pekka Natunen Simpeleentie 12, 56800 SIMPELE 040 581 8040 juha-pekka.natunen@rautjarvi.fi

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA PÖYTÄKIRJA Nro 7 /2016 TEKNINEN LAUTAKUNTA Sivu 76. Torstai klo Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

RAUTALAMMIN KUNTA PÖYTÄKIRJA Nro 7 /2016 TEKNINEN LAUTAKUNTA Sivu 76. Torstai klo Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone RAUTALAMMIN KUNTA PÖYTÄKIRJA Nro 7 /2016 TEKNINEN LAUTAKUNTA Sivu 76 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Aika Paikka Torstai 10.11.2016 klo 18.00 19.00 Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET

ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET Blom Kartta 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee 57. kaupunginosan kaavatonta aluetta ja asemakaavan

Lisätiedot

MÄKELÄNRINTEEN LUKIO Mäkelänkatu 47 PUUIKKUNOIDEN PERUSKORJAUS

MÄKELÄNRINTEEN LUKIO Mäkelänkatu 47 PUUIKKUNOIDEN PERUSKORJAUS MÄKELÄNRINTEEN LUKIO Mäkelänkatu 47 PUUIKKUNOIDEN PERUSKORJAUS HANKESUUNNITELMA 30.11.2015 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 1 YHTEENVETO... 3 1.1 Hankkeen perustiedot... 3 1.2 Hankkeen tarpeellisuus... 3

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelua lue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Hanna Keskinen, puistosuunnittelupäällikkö Hannu Jaakkola, arkkitehti Jari Viherkoski, arkkitehti. Matti Kärki, kaupunkikuva-arkkitehti

Hanna Keskinen, puistosuunnittelupäällikkö Hannu Jaakkola, arkkitehti Jari Viherkoski, arkkitehti. Matti Kärki, kaupunkikuva-arkkitehti Aika klo 8.30 9.44 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntijajäsenet Muut osallistujat Allekirjoitukset Jari Saajo, lupapäällikön vs. Timo Karén, kaupunkisuunnittelulautakunnan

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER

ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER 2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 38. KAUPUNGINOSA, KORTTELI 1 SEKÄ YLEISEN TIEN ALUE JA KATUALUE. PORTTOWER 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 38. kaupunginosan korttelin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5186 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 16.8.2016 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelin 26 osaa koskeva asemakaavan

Lisätiedot

LPK Perttu ja RPPK Arttu Pertunpellontie 10. Rakennetekniset korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS

LPK Perttu ja RPPK Arttu Pertunpellontie 10. Rakennetekniset korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS LPK Perttu ja RPPK Arttu Pertunpellontie 10 Rakennetekniset korjaukset Hanke 8081470 11.6.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus 1.3 Laajuus

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vihtorila ja Koivula) Kuva 1: Sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen

Lisätiedot

Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula) moottoriurheilualuetta koskevan asemakaavan hyväksyminen (Palovuori)

Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula) moottoriurheilualuetta koskevan asemakaavan hyväksyminen (Palovuori) Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 40 17.3.2015 Tekninen lautakunta 98 7.6.2016 Kaupunginhallitus 252 19.9.2016 Asianro 955/10.02.03/2014 80 Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula)

Lisätiedot

Avustukset rakennusperinnön hoitoon miksi, paljonko ja millä perusteella myönnetään? Henrik Wager

Avustukset rakennusperinnön hoitoon miksi, paljonko ja millä perusteella myönnetään? Henrik Wager Avustukset rakennusperinnön hoitoon miksi, paljonko ja millä perusteella myönnetään? Henrik Wager 26.10.2016 15 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ JAAKONSAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 31.10.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

Överby Asuinrakennuksen (rak. v. 1910) purkaminen. Rakennuspaikka: Haapajärvi , Majtorp

Överby Asuinrakennuksen (rak. v. 1910) purkaminen. Rakennuspaikka: Haapajärvi , Majtorp Rakennus- ja ympäristölautakunta 4 26.01.2016 Rakennusvalvonnan ilmoitusasioita Rakennus- ja ympäristölautakunta 26.01.2016 4 Rakennus- ja ympäristölautakunnalle tiedoksi saatetaan seuraavat päätökset:

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu -

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu - KOJONKULMA - Mahdollisuuksien maaseutu - Kyläkävelyraportti KOJONKULMA 10.7.2012 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa-

Lisätiedot

SARVIKUONO KORTTELI K 31 SOFIANKATU 4 JA UNIONINKATU 25, VESIKATTOJEN KORJAUSTYÖT. HANKESUUNNITELMA Hanke 86893 19.8.2011

SARVIKUONO KORTTELI K 31 SOFIANKATU 4 JA UNIONINKATU 25, VESIKATTOJEN KORJAUSTYÖT. HANKESUUNNITELMA Hanke 86893 19.8.2011 SARVIKUONO KORTTELI K 31 SOFIANKATU 4 JA UNIONINKATU 25, VESIKATTOJEN KORJAUSTYÖT HANKESUUNNITELMA Hanke 86893 19.8.2011 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS TARKASTUSVIRASTO KAUPUNGINMUSEO 2 1 YHTEENVETO 1.1

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Pakilan yläaste Pakilantie 67. Rakennetekniset korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS

Pakilan yläaste Pakilantie 67. Rakennetekniset korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Pakilan yläaste Pakilantie 67 Rakennetekniset korjaukset Hanke 8081401 9.12.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus 1.3 Laajuus ja aikataulu

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIITE 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA UUSIKYLÄ II J ASEMAKAAVAN MUUTOS OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 Teema: Forssa Tasot:

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

edellytykset yy Kankaanpää

edellytykset yy Kankaanpää Poikkeamislupien i i ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset yy Kankaanpää 5.9.2013 Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu rakennusluvan edellytyksenä Asemakaavoitettu alue rakennuslupa kaavanmukaiseen

Lisätiedot

Turun kaupunki Rakennusvalvonta 22.06.2015 15:02:35 1 (1 0) Asunto Oy Turun Annankatu 7. Kiinteistö Oy Juhana Herttua 3

Turun kaupunki Rakennusvalvonta 22.06.2015 15:02:35 1 (1 0) Asunto Oy Turun Annankatu 7. Kiinteistö Oy Juhana Herttua 3 15:02:35 1 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN VALVONTA-ASIAT Asiatunnus Kiinteistö Osoite Vaihe Asianosainen Asia 853-2015-37 853-8-22-7 Rauhankatu 32 20100 TURKU Kehotus Asunto Oy Turun Annankatu 7 Talousrakennuksen

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/7 YLEISTÄ Suunnittelun

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Renovation Center, EU-day Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio

Renovation Center, EU-day Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio Renovation Center, EU-day 21.9.2016 Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio MARK LivingLabhankkeen materiaalia Toimenpiteet Osallistuminen suunnittelukokouksiin Arkkitehtisuunnittelu

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 102 18.11.2014. 102 Asianro 7308/10.03.02.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 102 18.11.2014. 102 Asianro 7308/10.03.02.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) 102 Asianro 7308/10.03.02.01/2014 Kuopion kaupungin uimahalli- ja jäähallipalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas Konsernipalvelu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valmistelijat / lisätiedot: Harri Kivinen, puh. 050 358 3145 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valmistelijat / lisätiedot: Harri Kivinen, puh. 050 358 3145 etunimi.sukunimi@espoo.fi 6.10.015 Sivu 1 / 1 1340/0.07.00/015 3 16.3.015 69 Träskändan kartanon vuokraaminen Valmistelijat / lisätiedot: Harri Kivinen, puh. 050 358 3145 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE

SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE ( Rovaniemen kaupunki/ Suomen Ilmakuva Oy) SIJOITTAMISSOPIMUS Rovaniemen kaupungin

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12010 19.09.2010 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot MERIKARVIA,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien

Lisätiedot

Selkämeren kansallispuiston ystävät ry

Selkämeren kansallispuiston ystävät ry 1 Selkämeren kansallispuiston ystävät ry Seliskerin retkisaaren laiturien kunnostus 2015 Suunnitelma Muistio liitteenä 1 Yhteystiedot Puheenjohtaja Lasse Lovén, Jaatsinkatu 7 D, 38210 Sastamala, puh- 040

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN PÄÄKIRJASTON HANKESUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN PÄÄKIRJASTON HANKESUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN PÄÄKIRJASTON HANKESUUNNITELMA Nina Tielinen toimistoarkkitehti 7.5.15 Vapaa-aikalautakunta 12.5.15 Tekninen lautakunta Lempäälän kirjasto- ja tietoliikennepalvelut Hankesuunnittelun aikataulu

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ALUERAJAUS ORTOKUVA Tasot: Ilmakuva_Forssa_Tammela, Merger Pvm: 28.11.2013 13:41 1 Kohde Osayleiskaava: Kojo. Osayleiskaavan tarkoitus Osayleiskaavan tarkoituksena on tutkia Kojon kyläalueen täydennysrakentamista

Lisätiedot

Ennakkopäätös koskien rakentamisvelvoitteen täyttämistä; Tarkkalan Kuljetus Oy

Ennakkopäätös koskien rakentamisvelvoitteen täyttämistä; Tarkkalan Kuljetus Oy Ennakkopäätös koskien rakentamisvelvoitteen täyttämistä; Tarkkalan Kuljetus Oy Tekla 25.11.2014 307 Khall. 1.12.2014 465 Khall. 22.12.2014 498 Tekla 24.2.2015 68 Khall. 27.3.2015 141 Tekla 18.8.2015 192

Lisätiedot

YHTEISJÄRJESTELYSOPIMUS

YHTEISJÄRJESTELYSOPIMUS YHTEISJÄRJESTELYSOPIMUS 1. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Tämä yhteisjärjestelysopimus koskee Sipoon kunnan Källbäckin kylässä sijaitsevan T3 Pähkinälehdon asemakaava-alueen korttelin 540 AK-1 tontteja

Lisätiedot

Mansikan teemahaut syksyllä 2015

Mansikan teemahaut syksyllä 2015 Mansikan teemahaut syksyllä 2015 Miksi teemahakuja? Mahdollistaa myös pienempien hankkeiden tukemisen (normaalisti Mansikan ns. minimituki 5000, jota pienempiä tukia ei saa myöntää) Erillinen, tiettyyn

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) VIRRANPUISTON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan korttelia 80 (osa) ja puistoaluetta. Kaava-alue sijaitsee Iisalmen

Lisätiedot

Kehä I välillä Keilaniemessä, 1. rakennusvaihe

Kehä I välillä Keilaniemessä, 1. rakennusvaihe Kehä I välillä Keilaniemessä, 1. rakennusvaihe 19.1.2016 1 Tilaisuuden ohjelma Tilaisuuden avaus Espoon kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Hankekokonaisuuden esittely Espoon kaupunkitekniikka rakennuspäällikkö

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5188 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 25.10.2016 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelia 40 koskeva asemakaavan

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 20.11.2014 95 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot