EU:n Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelman hankkeen loppuraportti 2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EU:n Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelman hankkeen loppuraportti 2003"

Transkriptio

1 Aulankokeskus Kansallisen kaupunkipuiston, Aulangon puiston ja kaupungin muiden viheralueiden sekä Vanajaveden laakson nähtävyyksien luonto-, opastus- ja toimintakeskus Jorma Jääskeläinen, Päivi Sieppi, Jaakko Välimaa ja Susanna Lappalainen (toim.) EU:n Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelman hankkeen loppuraportti 2003 Hämeenlinnan kaupunki Hämeen ympäristökeskus

2

3 Aulankokeskus Kansallisen kaupunkipuiston, Aulangon puiston ja kaupungin muiden viheralueiden sekä Vanajaveden laakson nähtävyyksien luonto-, opastus- ja toimintakeskus EU:n Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelman hankkeen loppuraportti 2003 Hanke kuuluu Etelä-Suomen tavoite-2 ohjelmaan, toimintalinjaan 3. Matkailun ja kulttuurin kehittäminen ja toimenpidekokonaisuuteen 3.4. Hämeen maakunnan yhteistyöryhmä on hyväksynyt alkuperäisen hankkeen sekä hyväksynyt kustannusarvion muutoksen EU-osarahoituksella toteutettavaksi. päiväys: projektipäätöksen saaja: Hämeenlinnan kaupunki projektin nimi ja numero: Aulankokeskus, CC

4 Jorma Jääskeläinen, Päivi Sieppi, Jaakko Välimaa ja Susanna Lappalainen (toim.) Aulankokeskus. Kansallisen kaupunkipuiston, Aulangon puiston ja kaupungin muiden viheralueiden sekä Vanajaveden laakson nähtävyyksien luonto-, opastus- ja toimintakeskus. EU:n Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelman hankkeen loppuraportti Hämeenlinnan kaupunki Hämeen ympäristökeskus Kuvat ja piirrokset: Hämeenlinnan kaupunki talotoimisto, Susanna Lappalainen, Minna Savolainen, Päivi Sieppi, Seppo Suoranta, Timo Tuomola Pohjakartat: Hämeenlinnan kaupungin mittaustoimisto

5 SISÄLTÖ 1. Projektin tausta... 6 Aulangon valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja rakennettu ympäristö Natura alueet Kansallinen kaupunkipuisto Aulankokeskus -hanke 2. Projektin yksilöidyt tavoitteet ja saavutetut tulokset Projektiorganisaatio... 9 Ohjausryhmä Vastuuhenkilöt ja toimijat Urakoitsijat/ toteuttajat 4. Projektin toiminta pääpiirteittäin Rakennuskohtaiset tavoitteet ja toteutus 4.2 Toimenpiteet ulkoalueilla 5. Hankkeen talous Projektin tulosten hyödyntäminen Tiloissa toimijat 6.2 Aulankokeskukseen liittyvät jatkohankkeet 7. Projektista tiedottaminen Aulankokeskus lehdistössä 8. Projektissa tuotettu aineisto Viiteaineisto Liitteet Luhtialan vanha kansakoulu elokuussa

6 1. Projektin tausta Aulankokeskus sijaitsee Aulangon puistoalueella, jonka eversti Hugo Standertskjöld rakennutti Hämeenlinnan pohjoispuolelle, omistamilleen alueille vuosina Tilusten pinta-ala oli 1720 ha. Niillä sijaitsivat kartanorakennukset kasvihuoneineen ja -tarhoineen. Vanajaveden ranta oli kivetty ja varustettu kuvapatsailla ja istutuksilla. Kartanon yläpuolinen mäki muutettiin puistoksi tekolampineen, rauniolinnoineen, huvimajoineen ja kivettyine polkuineen ja portaikkoineen. Mäen korkeimmalle paikalle, esihistoriallisen linnavuoren laelle rakennettiin graniittinen näkötorni. Kokonaisuus oli ja on eräs puistorakentamisen merkittävimpiä hankkeita Suomessa. Kartanon piiriin kuului myös Katajiston vanha päärakennus 1800-luvun alkupuolelta. Sen lähellä, Aulangon vuorelle vievän tien vieressä on puurakennus, jossa Standertskiöld piti kansakoulua palvelusväkensä lapsille. Rakennuksessa toimi myöhemmin yksi maamme vanhimmista nuorisoretkeilymajoista. Tähän rakennukseen sijoittuu nyt Aulankokeskus. Katajiston mäki ympäristöineen on keskiaikaisen Luhtialan kylän aluetta. 1.1 Aulangon valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja rakennettu ympäristö Aulangon rakentaminen 1800-luvun lopulla liittyy kiinteästi Vanajaveden varren kartanokulttuuriin, jonka tiheys ja laajuus on monissa selvityksissä todettu Suomen oloissa varsin merkittäväksi. Aulanko kuuluu Hämeenlinnan keskustasta ja etelämpääkin alkavaan ja Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Hattulan Vanajanselälle ulottuvaan Vanajaveden laakson valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen, jonka kruunaa Aulangon kansallismaisema. Hugo Standertskjöldin Aulanko siirtyi v Hämeenlinnan kaupungin omistukseen. Matkailutoiminta alkoi kartanossa, joka kuitenkin paloi. Sen tilalle rakennettiin nykyinen, aikakautensa huomattavimpiin funktionalismin edustajiin kuuluva hotelli v Aulangon puisto rauhoitettiin v ja sen omistajaksi tuli valtio. Isännyydestä vastasi Metsäntutkimuslaitos 2000-luvun alkuun, jolloin alue siirtyi Metsähallituksen hoitoon. 1.2 Natura alueet Hämeenlinnan alueella ja osittain naapurikuntien puolella on seitsemän Natura 2000-verkostoon kuuluvaa kohdetta. Näistä kaksi laajinta aluekokonaisuutta, jotka muodostavat yhden kohteen, sijaitsevat Aulangolla. Toinen alueista käsittää Aulangon luonnonsuojelualueen reuna-alueineen ja toinen Aulangonjärven itäpuolella ulottuu Aulangon Heikkilästä kaakkoon Kuusisenkalliolle. Aulangon Naturakohteen pinta-ala on 353 ha. 1.3 Kansallinen kaupunkipuisto Uuden maankäyttö- ja rakennuslain valmisteluun sisältyi uusi käsite, kansallinen kaupunkipuisto. Kyseessä on yhdyskuntien tiivistämis- ja eheyttämiskeskusteluun liittyvä pyrkimys varjella arvokkaita ympäristöjä sekä muodostaa ja säilyttää niiden laajoja, yhtenäisiä ja monipuolisia kokonaisuuksia. Kulttuurin ja luonnon arvojen yhdistäminen sekä kaupunkikeskustasta ulkopuolisiin metsäalueisiin jatkuvan esteettömän pääsyn varmistaminen olivat kriteereitä, joiden nojalla kansallisiksi kaupunkipuistoiksi sopivia alueita ryhdyttiin kartoittamaan. Varsin nopeasti kävi ilmi, että Hämeenlinnassa niin alueelliset kuin asenteelliset edellytykset olivat varsin otolliset kansallisen kaupunkipuiston perustamiselle. Kun maankäyttö- ja rakennuslaki laki tuli voimaan, Hämeenlinna teki avoimeen ja vuorovaikutteiseen valmisteluun perustuvan ehdotuksen ympäristöministeriölle, joka sitten perusti maan ensimmäisen kansallisen kaupunkipuiston tänne. Puisto alkaa keskustan rantapuistoista ja koilliskulman puutaloalueelta sisältäen verkatehtaan, kruununmakasiinit ja vanhan lääninsairaalan Vanajaveden itärannalta. Linnan maisema kasarmeineen, Ojoisten kartano ja kaupunginpuisto sekä itärannan Varikonniemi muinaisjäännöksineen - 6 -

7 Linna ympäristöineen Koilliskulman alue Kansallisen kaupunkipuiston rajaus ja suuraluejako. Asemanseutu ja radanvarsialueet ja siihen liittyvine rautatiehistorian kannalta tärkeine asema-alueineen muodostaa puiston eteläosan kulttuurisesti monipuolisen painopisteen. Toinen painopiste on alueellisesti laajin, pohjoisessa sijaitseva ja puistokulttuuriin painottuva Aulanko. 1.4 Aulankokeskus -hanke Aulankokeskus -projektin käynnistäminen oli luontevaa jatkoa Aulangolla jo pitkään vireillä olleelle opastuskeskushankkeelle. Metsäntutkimuslaitos on aikanaan selvittänyt Aulangon puistometsää palvelevan keskuksen tarvetta. Kun Hämeenlinnan kaupunki alkoi valmistella kansallisen kaupunkipuiston perustamista, näytti tarkoituksenmukaiselta yhdistää Aulangon ja kansallisen kaupunkipuiston opastusasiat yhteen yhteiseen keskukseen. Hankkeen kolmas keskeinen ja käynnistysvaiheessa aktiivisin osapuoli oli Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto sekä osastolla toiminut Luontokoulu Ilves, jolta puuttuivat varsinaiset toimitilat. Luontokoulun toiminta takaisi myös keskuksen jatkuvan peruskäytön matkailun ja retkeilyn suhdannevaihteluiden vastapainoksi. Aulangon alue Verkatehdas ja keskustan rannat kunnostettavan rakennuksen tonttimaineen. Ennen EU:n tavoite II ohjelman voimaantuloa ja tietoa ohjelman mukaisesta rahoituksesta, käytiin keskuksen perustamisesta keskustelua Hämeen ympäristökeskuksen ja Hämeen liiton kanssa. Valtion maiden järjestelyjen yhteydessä Aulangon puistometsä siirtyi Metsäntutkimuslaitokselta Metsähallitukselle. Toimijoiden vaihtumiset edellyttivät uutta perehtymistä, mutta mm. Metsähallituksen kautta Aulankokeskukselle löytyi synergiaetuja yhteyksinä Hämeen ja Evon Luontokeskuksiin. Aulankokeskuksen perustamissuunnitelman ensimmäinen versio valmistui v Se julkaistiin Metsäntutkimuslaitoksen sarjassa 19/2000. Hankkeen nimenä oli Aulankokeskus. Toimenpide-ehdotus Aulangon ja Hämeenlinnan suunnitellun kansallisen kaupunkipuiston luontoja toimintakeskuksen perustamiseksi. Tässä yhteydessä tarkasteltiin mm. vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja Aulankokeskukselle ja todettiin, että vanhan kansakoulun alueella on parhaiten eri toimintoihin soveltuvia rakennuksia ja alue on lisäksi hyvien kulkuyhteyksien varrella. Suunnitelma sai julkisuutta, kun se luovutettiin silloiselle ympäristöministeri Satu Hassille hänen vieraillessaan Aulangolla. Samalla esiteltiin valmistelussa ollutta suunnitelmaa kansalliseksi kaupunkipuistoksi. Aulankokeskusta koskeva hakemus Hämeen ympäristökeskukselle EU:n tavoite II ohjelmaan oli tehty Valmistelun eri vaiheissa työhön kytkeytyi laaja yhteistyöverkosto Aulangolla ja yhteydenpitoa siellä olevien eri toimijoiden kesken. Suomen Matkailuliitto oli asiasta kiinnostunut. Vaikka Matkailuliiton toiminta sitten päättyikin, ehti kaupunki ostaa Aulankokeskukseksi Hotelli Rantasipi Aulanko - 7 -

8 2. Projektin yksilöidyt tavoitteet ja saavutetut tulokset 2.1 Toiminnalliset tavoitteet Projektin tavoitteena oli Aulangolla sijaitsevan entisen kansakoulurakennuksen kunnostaminen Aulankokeskukseksi. Aulangon alue on merkittävä osakokonaisuus Hämeenlinnan ja kansallisen kaupunkipuiston viheralueita, jolla jo yksinään on huomattava tunnettavuus. Aulangolla ei ole ollut keskitettyä opastusta ja kansallinen kaupunkipuisto tarvitsi opastuspaikan. Myös kaupungin laajempi viheralueverkosto on opastettavissa samassa yhteydessä. Kansallinen kaupunkipuisto, Vanajanlaakso ja laajempi Hämeen linnavuoriketju olivat käsitteinä parhaillaan muotoutumassa seudun asukkaiden ja matkailijoiden mielissä. Eri osapuolten yhteistyön tavoitteena oli myös Luontokoulu Ilveksen sijoittaminen Aulankokeskukseen. Aulangon ja kansallisen kaupunkipuiston luonto-, opastus- ja toimintakeskuksen lisäksi Hämeenlinnan seudun luontokoulu tarvitsi toimitilat. Aulankokeskuksen sijainti Vanajaveden äärellä Aulangon luonnonsuojelualueen kupeessa tarjoaa loistavat puitteet ympäristötietouden lisäämiseen ja ympäristökasvatuksen täydennyskoulutukseen. Ydintoimintojen lisäksi Aulankokeskuksen tavoitteisiin liitettiin laajempaa matkailun sekä luonto- ja kulttuurikohteiden opastusta. Verkostoituminen Evolle ja edelleen Päijänteelle Päijänteen kansallispuistoon sekä Tammelan ylängön moniin kohteisiin ja siellä sijaitsevaan Hämeen luontokeskukseen oli noussut keskusteluun. Toiminnallisina tavoitteina oli myös liittää Aulankokeskus osaksi Aulangon palveluverkkoa ja esimerkiksi tarjota tiloja erilaisille oheistapahtumille tai kokouksille. Ravitsemuspalveluja ei Aulankokeskukseen haluttu järjestää. 2.2 Rakennuksen kunnostuksen tavoitteet Aulankokeskuksen kunnostuksen rakennusaikaisena tavoitteena on ollut keskeisesti sijaitsevan, 1800-luvun lopulla rakennetun entisen kansakoulun kunnostaminen rakennuksen ja lähiympäristön kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittavalla tavalla. Rakennus on Aulangon perustajan Hugo Standertskjöldin rakennuttama ja osa Aulangon Katajiston historiallisesti arvokasta kulttuurimiljöötä. Ennen kunnostusta rakennus on ollut retkeilymajakäytön lisäksi mm. hotellin henkilökunnan asuntoina ja viimeksi leirintäalueen varastona. 2.3 Saavutetut tulokset Rakennuksen peruskorjauksen valmistuttua voidaan todeta, että hanke on onnistunut. Ulkoinen kunnostus oli tarpeen jo pelkästään rakennuksen keskeisen ja maisemallisesti arvokkaan sijainnin takia. Kunnostuksen vaiheet on esitetelty kohdassa 4. Myös Aulankokeskuksen toiminta on käynnistynyt ja toimijat verkostoituneet. Kohdassa 6. esitellään lyhyesti Aulankokeskuksen sisältöön ja toimintaan liittyviä muita hankkeita. Aulangon alueen toimijat ja kehittämiskohteet

9 3. Projektiorganisaatio Asian aikaisempaa valmistelua varten oli perustettu eri osapuolten muodostama Aulankokeskus -työryhmä. Kun hanke hyväksyttiin EU:n tavoite II ohjelmaan, nimitti Hämeenlinnan kaupungin tekniikan ja ympäristön toimialan johtaja, kaupungininsinööri Jouko Kettunen hankeelle ohjausryhmän, johon kaupungin ulkopuoliset tahot nimesivät edustajansa. Ohjausryhmä valitsi keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin. Ohjausryhmä vastasi hankkeen tavoite II ohjelman mukaisista tehtävistä. Peruskorjauksen suunnitteli rakennusarkkitehti Minna Savolainen, joka samalla teki erikoistumisopintojen tutkintotyön Lahden ammattikorkeakouluun. Suunnittelun valvonta ja ohjaus, urakka-asiakirjojen valmistelu, urakkakilpailu ja töiden valvonta tapahtui teknisen viraston normaalin linjaorganisaation toimesta. Ohjausryhmä Hämeen Ympäristökeskus Irmeli Kaartokallio, hankkeen valvoja Metsähallitus Erkki Virolainen (varalla Heli Saloniemi) Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä, ympäristöosasto Sara Syyrakki (varalla Päivi Sieppi) Hämeen liitto Minna Seppänen (varalla Hannu Raittinen) Hämeenlinnan kaupunki Hallintotoimisto: Päivi Selonen Luonnonhoitotoimisto: Timo Tuomola (varalla Susanna Lappalainen) Kaavoitustoimisto: Jaakko Välimaa, pj. (varalla Tuula Hellstén) Talotoimisto: Kaija Ojanen (varalla Jorma Jääskeläinen, siht.) Kaupunginkanslia: Hannu Malkala Tekninen lautakunta: Anne Parikka Vastuuhenkilöt ja toimijat Hämeenlinnan kaupunki Kaupunginarkkitehti Kaija Ojanen Toimistoarkkitehti Jorma Jääskeläinen Kaupunginmetsänhoitaja Timo Tuomola Suunnitteluhortonomi Susanna Lappalainen Suunnittelurakennusmestari Helvi Kortessalmi Yleiskaavapäällikkö Jaakko Välimaa Toimistoarkkitethti Tuula Hellstén Kaavoitusavustaja Sisko Hoikkala Katupäällikkö Markku Vasama Suunnitteluinsinööri Esko Loukasmäki Talouspäällikkö Päivi Selonen Matkailusihteeri Hannu Malkala Vt. matkailusihteeri Tarja Vihervaara Rakennusarkkitehti Minna Savolainen Luontokoulu Ilves Projektipäällikkö Päivi Sieppi Metsähallitus Puistonhoitaja Ari Väänänen Aulankokeskus, toteuttajat Rakennuttaja Hämeenlinnan kaupunki Rakennuttajapäällikkö Risto Saari Rakennustöiden valvoja Kauko Koskinen Sähköteknikko Mauri Liuha LVI-työnjohtaja Jukka Salonen Rakennesuunnittelu Insinööritoimisto K&H Oy LVI-suunnittelu Kanta-Hämeen LVI-suunnittelu Oy Sähkösuunnittelu Insinööritoimisto Urpo Laine Oy Pääurakoitsija Teknorak Oy Putkityöt Putkiasennus Koivisto Oy Ilmanvaihtotyöt Jupair Ky Sähkötyöt Sähkö-Uotila Oy - 9 -

10 4. Projektin toiminta pääpiirteittäin Aulankokeskuksen peruskorjauksen suunnittelu käynnistettiin välittömästi Hämeen ympäristökeskuksen tukipäätöksen jälkeen. Ensimmäinen suunnittelukokous pidettiin Kaupunginvaltuusto hyväksyi Aulankokeskuksen hankesuunnitelman Rakentamiselle oli haettava poikkeamislupaa vireillä olevan kaavamuutoksen vuoksi. Kaupunginhallitus myönsi poikkeamisluvan Luonnossuunnitelmat ja kustannusarvio hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Tekninen lautakunta hyväksyi peruskorjauksen urakkatarjoukset Rakennuslupa saatiin ja rakennustyöt aloitettiin Aulankokeskuksen juhlalliset avajaiset pidettiin Flooran päivänä Kunnostushankkeen vastaanottotarkastus pidettiin ja viimeinen jälkitarkastus, jossa kaikki havaitut puutteet todettiin korjatuksi oli Rakennustarkastajan loppukatselmus, jossa kohde hyväksyttiin, oli samana päivänä. Viimeisimpiä valmistuneita töitä oli mm. erillinen jätekatos, joka toteutettiin pysäköintialueen kulmaan. Ohjausryhmän toiminnan päättävä kokous pidettiin Lopullisiin urakkahintoihin perustuvat kustannukset ylittivät teknisen lautakunnan hyväksymän ja rahoituspäätöksen mukaisen kustannusarvion. Muutosta päätökseen ei haettu, vaan kaupunki otti vastatakseen ylimenevien kustannuksien osuuden (apulaiskaupunginjohtajan tiedonanto ). 4.1 Rakennuskohtaiset tavoitteet ja toteutus Suunnittelun lähtökohtana oli rakennusta kunnioittava, hellävarainen korjaus: ratkaisut tehdään rakennuksen ehdoilla, olevat tilaratkaisut pyritään pääosin säilyttämään, vanhat rakennusosat kunnostetaan vanhoja työtapoja noudattaen. Perinteisiä materiaaleja ja pintakäsittelyjä käyttäen tehdään kestäviä, luonnonvaroja säästäviä ja tarvittaessa helposti korjattavia ja uusittavia rakennusosia ja pintoja. Kierrätettyä materiaalia käytettiin ikkunoiden heloituksien täydentämiseen, ikkunalaseissa, uuninluukkuina ja yläpohjan lisälämmöneristeenä (selluvilla). Rakennuksesta purettiin työpajakäytön aikana tehdyt seinien ja lattioiden lastulevy- ja muovimattopinnoitteet sekä alkuperäiset lankkulattiat peittävä asbestia sisältävä massapinnoite. Samoin poistettiin puretun uunin tilalle tehty öljykamiinalämmitys ilmanjakokanavineen ja kaikki vanhat vesijohto- viemäri- ja sähköasennukset. Rakennuksessa tehtiin perusteellinen kuntokartoitus Luhtialan kansakoulurakennus, tuleva Aulankokeskus keväällä

11 ja lämpökuvaus lämpövuotojen selvittämiseksi. Rakennuksen historia selvitettiin arkistotutkimuksin. Rakennusosat, rakenteet ja pinnoitteet inventoitiin ja otettiin näytteet säilyneistä vanhoista pinnoitteista ja väreistä. Rakennuksen hirsirunko, kiviperustus ja vesikatto olivat kunnossa, vain pari alinta lahonnutta hirttä ja niihin tuetut lattiavasat rakennuksen takaseinällä vaihdettiin. Samoin uusittiin lattiarakenteita vanhojen märkätilojen kohdalta. Julkisivujen vanha lautaverhous oli suureksi osaksi niin huonokuntoista, että se oli vaihdettava. Vanhat ulko-ovet olivat jo käyttökelvottomia, mutta ikkunat korjattavissa. Rakennuksessa jäljellä olevat pystyuunit ja savuhormit tarkastettiin ja todettiin toimiviksi. Uudet tilat saatiin luontevasti sovitettua vanhaan pohjaratkaisuun. Uudet wc- ja siivouskomerotilat sekä tekniikan vaatimat tilat saatiin vähäisin seinämuutoksin paikoilleen. Joitakin vanhoja oviaukkoja rakennettiin umpeen ja vastaavasti avattiin uusia kulkuyhteyksiä tilojen välille. Rakennuksen taakse tehtiin uusi invaluiskalla varustettu huoltokäynti. Näkyvin muutos on huonokuntoisen luvulla rakennetun ja rakennuksen tyyliin sopimattoman umpinaisen kuistin purkaminen ja korvaaminen alkuperäistä tyyliä noudattavalla lasikuistilla ja siihen liittyvällä avokuistilla. Rakennuksen sisäpuolella vanhat jykevät lankkulattiat hiottiin kevyesti ja maalattiin, vanhat paneelikatot kun

12 nostettiin ja maalattiin, samoin seinien alaosien puolipaneeliverhoukset ja kaikki vanhat puulistoitukset. Säilyneet vanhat ovet kunnostettiin, uudet tehtiin vanhaan malliin, ikkunat kunnostettiin, tiivistettiin ja maalattiin, vanhat helat korjattiin. Maalauksessa käytettiin perinteisiä pellavaöljymaaleja. Värisävyt ovat lähellä inventoinnissa esille otettuja vanhoja sävyjä. Seinien yläosien tapetit valittiin samoin vanhojen tapettimallien pohjalta talon henkeen sopiviksi. Tapettien alustana on paloviranomaisen vaatimuksesta perinteisen pinkopahvin sijaan ohut hirsiseinää myötäilevä kipsilevy. Rakennuksen ulkopuoli maalattiin alkuperäisen käsittelyn mukaisesti keittomaalilla, sävynä punamulta ja uuden kuistin osalla keltamulta. Ikkunat, ulko-ovet, vuorilistat ja kuistien kaiteet maalattiin pellavaöljymaalilla alkuperäiseen sävyyn, samoin vanha peltikate kattomaalilla. Rakennus oli varustettava muuttuvan käyttötarkoituksen ja nykyisten rakentamismääräysten vaatimalla koneellisella ilmanvaihdolla. Ilmanvaihtokoje sijoitettiin uuden sisäänkäynnin tuulikaapin yhteyteen tehtyyn komerotilaan ja kanavisto pääosin ullakkotilaan. Ilmanvaihtolaitos on varustettu poistoilman lämmön talteenotolla. Rakennuksen lämmitysmuodoksi valittiin maalämpö. Valinta perustuu kustannusvertailuun, jossa todettiin maalämpö kestävän kehityksen mukaisesti energiaa säästävänä kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi kuin vaihtoehtoina olleet, investointina halvemmat suora sähkölämmitys ja öljylämmitys. Rakennuspaikka ja maaperä soveltuivat myös hyvin maalämmön toteuttamiseen. Lämpö otetaan lämpöpumpulla kahdesta kallioon poratusta 170 metriä syvästä kaivosta rakennuksen vierestä. Yläpohjan lämmöneristystä parannettiin vanhan purutäytteen päälle lisätyllä selluvillalla. Rakennuksen valaisimet ovat energiaa säästäviä loisteputkivalaisimia. Yleisötiloissa on käytetty ripustettuja, rakennuksen tyyliin sopivia valaisimia, toimisto- ja aputiloissa tavanomaisia loisteputkivalaisimia. Luokkatila varustettiin mahdollisuudella nykyaikaiseen av-tekniikkaan opetus- ja kokoustilakäyttössä. Näyttelytiloissa on kosketinkiskoihin kiinnitetyt halogeenikohdevalaisimet. Rakennus on varustettu automaattisella palonilmoitus- ja murtosuojausjärjestelmällä ja se on liitetty kaupungin kaukovalvontakeskukseen. Rakennuksen valmistuttua voidaan todeta, että asetetut tavoitteet on pääosin hyvin saavutettu. Korjaustöissä onnistutttiin säilyttämään ja osin palauttamaan kulttuurihistoriallisen rakennuksen paikan henki ja antamaan yli satavuotiaalle rakennukselle ympäristöineen uusi elämä ja sen arvon mukainen käyttötarkoitus

13 ja vaahterat olivat osittain erittäin huonokuntoisia. Kasvillisuus on yleisilmeeltään Aulangolle ominaista lehtomaista luontoa, jossa mm. lehmus ja vaahtera uusiutuvat siemenestä aina riesaksi asti. 4.2 Toimenpiteet ulkoalueilla Rakennusurakkaan sisällytettiin asemapiirroksen mukaisistä töistä käytävät, ulkovalaistus ja sähkökaapelien kaivuut sekä jätekatoksen rakentaminen. Asemapiirroksen pihasuunnitelma oli yleispiirteinen ja yksityiskohtaisempi suunnittelu jäi aikatauluongelmien vuoksi vähälle. Pihasuunnitelma tarkentui myöhemmässä vaiheessa. Tontille asemapiirroksessa merkitty pysäköintialue jätettiin pois kokonaisrakennusurakasta, koska sen koosta ja sijoittumisesta ei päästy yksimielisyyteen rakennuksen kunnostamisen aikataulussa. Myös urakan kokonaiskustannusten nousu vaikutti pysäköintialueen toteutuksen jättämiseen jatkohankkeen ja kaupungin oman panostuksen varaan. Samanaikaisesti haluttiin kehittää myös yhteistyötä Katajiston kartanon uusien vuokralaisten kanssa. Alueen maanomistusolojen selkiytyminen hankkeen aikana antoi uudenlaisen mahdollisuuden tarkastella Luhtialan vanhaa kyläaluetta kokonaisuutena. Alusta lähtien oli selvää pihan osittainen säästäminen ja luonnontilaisuuden vaaliminen, joka oli myös Luontokoulu Ilveksen toiveissa. Huonokuntoista puustoa hoitoleikattiin kevättalvella Rakennushankkeen taustainventointivaiheen aikana Aulankokeskuksen tontille paikallistettiin tuhoutunut muinaisjäännös. Se on merkitty Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin rautakautisena kalmistona. Sijoituspaikasta ei ole varmuutta. Museoviraston arkeologian osastolta tutkija Tuula Heikkurinen-Montell kävi kevättalvella 2003 paikalla, jolloin sovittiin valvojan käyttämisestä käytävien ja pysäköintialueen kaivuutöiden yhteydessä. Pysäköintialueen kohdalla humuskerroksen paksuus oli noin 20 cm. Pohjan kaivuissa löytyi palaneita luita, jotka saattaavat viitata polttokenttäkalmistoon. Keramikkaa tai hiilta ei löytynyt. Löydökset toimitettiin Museovirastolle jatkotutkimuksiin. Pihan ja pysäköintialueen varsinainen toteutussuunnittelu ja rakentaminen ajoittui vuodelle 2003 ja kuului Aulanko tutuksi -jatkohankkeen piiriin. Rakennuksen ympäristö oli täysin villiintynyt ja umpeenkasvanut. Rakennukseen kiinni kasvanut kasvillisuus oli aiheuttanut sille vaurioita ja se poistettiin ensimmäiseksi. Tontilla kasvaa kookaita lehti- ja havupuita, mutta vanhan puuston huono kunto on koko Katajiston alueen suuri ongelma. Lajisto on laaja mm. rakennuksen länsipuolella kasvaa komea tammi ja hyväkuntoinen lehtikuusi. Tontin vanhat lehmukset

14 5. Hankkeen talous Aulankokeskuksen EU-hankkeen kirjanpidon mukaiset kustannukset toteuttamiskaudella ovat olleet yhteensä seuraavat Kustannukset yhteensä, Tarkennettu kustannusarvio, Aineet, tarvikkeet, toimistokulut 2 147, Palkat ja muut henkilöstömenot , Vuokrat 31, Ostopalvelut , Muut kustannukset 1 117, Kustannukset yht., alv 0 % , ALV-palautus ,41 (puolet alv:n määrästä) YHTEENSÄ , Kustannuksista valtaosa muodostuu ostopalveluista, koska peruskorjaustyö toteutettiin urakkana. Kaupungin oman henkilökunnan työstä aiheutuneet kustannukset on kirjattu kohteen henkilöstömenoihin. Hankkeen kustannusarviota on pystytty noudattamaan varsin tarkasti. Hanke on sisällöltään ollut hakemuksessa esitetyn mukainen. Hankkeen rahoittajina ovat olleet Hämeen ympäristökeskus ja EU (kansallinen rahoitus ,19 euroa ja EU:n rahoitus ,76 euroa sekä Hämeenlinnan kaupunki ,37 euroa. Kaikkiin maksatushakemuksiin on liitetty alkuperäinen tositeaineisto. Tarkempi erittely hankkeen taloudesta on esitetty maksatushakemusten aineistoissa. Työmaavaiheen kuvia, kevättalvi

15 6. Projektin tulosten hyödyntäminen Aulankokeskus EU:n tavoite 2 -ohjelman hankkeen loppuraportti 6.1 Tiloissa toimijat Aulankokeskuksen tämänhetkisinä vuokralaisina ovat Luontokoulu Ilves, kaupungin luonnonhoitotoimisto ja Kehittämiskeskus Oy Häme. Karlbergin kansakoulu eli Aulankokeskus täyttyy taas koululaisista sen toimiessa Aulangon alueen ja Hämeenlinnan kansallisen kaupunkipuiston opastuskeskuksena sekä Luontokoulu Ilveksen kotina. Hämeenlinnan seudun kuntayhtymän luontokoulu sai rakennuksen kunnostuksen myötä paljon kaivatun toimipisteen, joka mahdollistaa erinomaisesti toiminnan jatkokehittämisen. Aulankokeskuksen tilat eivät tosin riittäneet koko luontokoulun henkilöstön sijoittumiseen rakennukseen. Myös luontokoulun tarvitsemat varastotilat jäivät vielä tässä hankkeessa toteutumatta. Rakennushankkeen rinnalla jatkui keskuksen toiminnan suunnittelu. Työryhmässä olivat mukana apulaiskaupunginjohtajan johdolla kaupungin luonnonhoitotoimiston, talotoimiston ja hallinnon, Kehittämiskeskus Oy Hämeen, Metsähallituksen ja Luontokoulu Ilveksen edustajien ohella alueen yrittäjien edustajina Taisto ja Harri Hokkanen. Aulankokeskus on erinomainen esimerkki eri hallinnonalojen välisestä yhteistyöstä. Aulankokeskuksen koulutus- ja kokoustila on Luontokoulu Ilveksen käytössä. Tilaa vuokrataan myös ulkopuolisille tarvitsijoille. Luontokoulun henkilökunnasta luontokoulun opettajat Hanna Salminen ja Panu Villanen työskentelevät Aulankokeskuksessa. Aulankokeskuksessa työskentelivät kesäkauden 2003 myös Kehittämiskeskus Oy Hämeen palkkaamana määräaikaiset asiakaspalveluhenkilöt Minna Haikka ja Hanna Väinölä. Myös Aulankoverkko hankkeen projektipäällikkö Marjo Salo toimii keskuksessa. Metsähallituksen opastetut puistokierrokset alkoivat tarvittaessa Aulankokeskuksesta talo tuli kesäopas Outi Mäenpäälle tutuksi Aulanko tutuksi -hankkeen näyttelysuunnittelun projektihenkilön toimesta. 6.2 Aulankokeskukseen liittyvät jatkohankkeet Rakennuksen varustamisesta, näyttelyn suunnittelusta ja toteutuksesta sekä piha-alueiden loppuunsaattamisesta jätettiin EAKR-jatkorahoitushakemus loppuvuodesta Aulanko tutuksi -hankeelle saatiin hyväksyntä alkuvuodesta 2003 (HAM-2002-R-26-52). Rakennusvaihe lähes valmis, kevät

16 Aulankokeskukseen alusta asti kaavailtua näyttelyä pidettiin matkailullisesti tärkeänä osana opastuskeskuksen tarjontaa. Pääteemoiksi nousivat kansalliseen kaupunkipuistoon, Vanajaveden laakson luontoon, Aulangon ja Hugo Standertskjöldin historiaan sekä luonnonsuojelualueeseen liittyvien asioiden lisäksi itse rakennuksen historia sekä kansakoulujen yleinen puutarha-aate. Myös rakennuksen kunnostusprojektista ja rakennuksen uudesta elämästä saatiin oma teemansa. Rakennuksen kunnostustyöstä kerrotaan talon esittelyn yhteydessä kaikille kävijöille. Rakennuksen kunnostus on jatkossa mahdollista tuoda esiin mm. rakennusperintöpäivien yhteydessä. Aulankokeskukseen liittyviä ESR-rahoitushankkeita hyväksyttiin luontokoulu Ilveksen ja Aulankokeskuksen toiminnan kehittämisen jatkohanke Luonto-Aulanko sekä Aulanko-verkko - Aulangon alueen yrittäjien toimintaverkon muodostaminen, hakijana Kehittämiskeskus Oy Häme. (Liite) Yhteistyössä Vattenfallin kanssa toteutettiin loppuvuodesta 2002 rantapuistokäytävän valaistus Aulangon hotellilta Katajiston kartanolle. Kevyen liikenteen väylä jatkuu yhtenäisesti valaistuna entisen leirintäalueen rannasta ylös aina Aulankokeskuksen rakennuksen pohjoispuolelta puistometsän alikululle. Yhteistyössä Tiehallinnon kanssa Rahkoilasta tulevaa Aulangontien kevyen liikenteen väylää jatkettiin puistometsän puolella hotellille. Kalustuksen ja näyttelyn ensimmäinen vaihe talossa keväällä

17 Aulankokeskuksen juhlalliset avajaiset Flooran päivänä Opastus Aulangontieltä

18 7. Projektista tiedottaminen Aulankokeskus-hankkeen eteneminen on saanut laajasti julkisuutta paikallisessa sanomalehdistössä. Lisäksi hankkeesta ja Luontokoulu Ilveksen toiminnasta on tiedotettu myös paikallisradiossa. Avajaistapahtuma keväällä 2003 pääsi myös television paikallisuutisiin. Aulankokeskuksesta lehdistössä 3/25/00 Hämeen Sanomat Aulangolle suunnitteilla luonto- ja toimintakeskus 7/5/00 Hämeen Sanomat Aulankokeskus odottaa Matkailuliiton talousselvitystä 7/5/00 Kaupunkiuutiset Aulankokeskuksesta saatiin aikaan jo sopimustekstiä 12/21/00 Hämeen Sanomat Luontokoulu kouluttaa ensin ammattikasvattajia 2/6/01 Hämeen Sanomat Hämeenlinna ostaa tilat Aulankokeskukselle 2/7/01 Etelä-Suomen Sanomat Aulankokeskus vanhaan kouluun 2/17/01 Hämeen Sanomat Kaupunkipuiston opastuspistettä suunnitellaan Aulangolle 3/3/01 Hämeen Sanomat Luontokoulu tarpoo uusia polkuja 4/28/01 Hämeen Sanomat Aulangon alue valmis palvelemaan luonnon ystäviä 4/28/01 Hämeen Sanomat Aulangon leirintäalue kohentaa ilmettään kesäksi 5/15/01 Hämeen Sanomat Hämeenlinna luottaa Aulangon ja linnan seudun vetovoimaan 6/13/01 Kaupunkiuutiset Kaupunki osti tontin koulurakennuksineen Aulankokeskukselle 10/17/01 Hämeen Sanomat Rappiotalosta rakennetaan Aulankokeskus ensi vuonna 10/17/01 Kaupunkiuutiset Aulankokeskuksen tekoon aikaisintaan huhtikuussa 10/21/01 Hämeen Sanomat Toiselana talo tunnetaan 11/10/01 Hämeen Sanomat Annikki Rantanen ei unohda everstin aikaa 11/10/01 Hämeen Sanomat Helmi Tamminen eli Toiselassa elämänsä ihanimmat vuodet 11/10/01 Hämeen Sanomat Monien muistojen talo 11/10/01 Hämeen Sanomat Koulu, ravintola, verstas ja luontokeskus 11/14/01 Hämeen Sanomat Matkailuliiton konkurssi voi vaikuttaa Aulankokeskuksen suunnitteluun 2/26/02 Hämeen Sanomat Maalämpöä Aulankokeskukseen 3/9/02 Hämeen Sanomat Hämeenlinna ostamassa Aulangon leirintäalueen 3/27/02 Hämeen Sanomat EU-rahaa Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluun 8/18/02 Hämeen Sanomat Hämeenlinna voi kehittää Aulankoa kokonaisuutena 9/11/02 Hämeen Sanomat Aulankokeskus vaihtoi sähköurakoitsijaa 10/22/02 Hämeen Sanomat Aulangolle haetaan lisää EU-rahoitusta 10/23/02 Kaupunkiuutiset Aulankokeskuksen remontti menossa 2003 Lomasuomi Uutta Aulangolla keväällä Aulankokeskus 2/5/03 Hämeen Sanomat Aulanko-hanke piakkoin kaupunginhallitukseen 3/4/03 Aamulehti Aulanko hakee uutta nousua 3/5/03 Hämeen Sanomat Aulankokeskus saa lämpönsä maasta 3/5/03 Kaupunkiuutiset Aulankokeskus harjassa 4/19/03 Hämeen Sanomat Aulangonniemi kaupunkipuistoon 4/27/03 Hämeen Sanomat Aulangolla kova vilske 4/30/03 Hämeen Sanomat Aulankokeskus auki Flooran päivänä 5/14/03 Helsingin Sanomat Hämeenlinnan kaupunkipuisto laajenemassa 5/14/03 Kaupunkiuutiset Aulankokeskus palvelee sekä turisteja että kaupunkilaisia 2003 Hämeen Sanomat, kesäliite Luonto, historia ja matkailu kohtaavat Aulankokeskuksessa

19 8. Projektissa tuotettu aineisto Savolainen Minna (2002). Aulankokeskus Inventointi 1 ja Tutkintotyö. Rakennusarkkitehtien erikoistumisopinnot. Lahden ammattikorkeakoulu. Savolainen Minna (2002). Aulankokeskus. Peruskorjaus ja muutostyöt. Suunnitelmapiirustukset ja rakennusselostus Hämeenlinnan kaupunki. Tekninen virasto, talotoimisto. Hankkeen kokousmuistiot, väliraportit ja loppuraportti. Viiteaineisto E. Piri, P. Sieppi, J. Välimaa (toim.) (2000). Aulankokeskus. Toimenpide-ehdotus Aulangon ja Hämeenlinnan suunnitellun kansallisen kaupunkipuiston luonto- ja toimintakeskuksen perustamiseksi. Metsäntutkimuslaitos 19/ Aulankokeskus, CC projektihakemus ja hakemuksen täydennys. M. Mikkola, H. Jutila, L. Putkonen ja S-L. Seppälä (2001). Vanajaveden laakson maisema, rakennettu kulttuuriympäristö ja luonto. Hämeenlinna Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto. Hoito- ja käyttösuunnitelma (2002). Hämeenlinnan kaupunki. L. Putkonen ja M. Ivars (2003). Kyliä ja kortteleita, Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys. Hämeenlinna Liitteet Aulanko -kokonaisuus. Aulangon opastuskeskuksen, luontokoulun ja matkailun toimintaverkon kehittämishanke. 2s. Vakuudeksi Hämeenlinnassa Tapani Hellstén, kaupunginjohtaja Ismo Uusitalo, rahoitusjohtaja

20 Itse eversti Hugo Standertskjöld (Juha Haanperä) Aulankokeskuksen avajaisissa.

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009 KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA Veikko Syyrakki 26.11.2009 ALUE Linna ympäristöineen Koilliskulma Verkatehdas ja keskustan rannat Asema ja radanvarsialueet Aulanko Lähtökohdat Opastus Hoito ja käyttösuunnitelma

Lisätiedot

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT Tampereen kaupunki Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 15.10.2015 Hatanpään kartano Hatanpään kartanoajan katsotaan alkaneen 1689. Hans Henrik Boijen aikana 1700-luvun

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY ENSON METSURITALON PERUSKORJAUS 83/10.03/2013. Tekninen lautakunta 27.11.2013 78

KIINTEISTÖ OY ENSON METSURITALON PERUSKORJAUS 83/10.03/2013. Tekninen lautakunta 27.11.2013 78 Tekninen lautakunta 78 27.11.2013 Kunnanhallitus 5 10.01.2014 Tekninen lautakunta 10 15.01.2014 Kunnanhallitus 27 27.01.2014 Tekninen lautakunta 46 21.05.2014 KIINTEISTÖ OY ENSON METSURITALON PERUSKORJAUS

Lisätiedot

Järvenpään Mestariasunnot Oy Mestariasunnot kuuluu Järvenpään kaupunkikonserniin. Mestariasuntojen omistuksessa on tällä hetkellä 49 rivi- ja kerrostalokiinteistöä, joissa on yhteensä noin 1550 asuntoa.

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO

HÄMEENLINNAN KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO HÄMEENLINNAN KAUPUNKI HÄMEENLINNAN KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO Selostus perustamishakemukseen Hämeenlinnan kaupungin ehdotus 9.5.2000 Ympäristöministeriön päätös 10.1.2001 2 Kansallisen kaupunkipuiston

Lisätiedot

ASEMANTIEN PÄIVÄKODIN LOPPURAPORTTI

ASEMANTIEN PÄIVÄKODIN LOPPURAPORTTI ASEMANTIEN PÄIVÄKODIN LOPPURAPORTTI 28.1.2014 RAKENNUSHANKKEEN LOPPURAPORTTI Kohde: Asemantien päiväkoti 740-4-33-1 Asemantie 16 57100 SAVONLINNA Hankkeen laajuustiedot ja tilatehokkuudet: Päiväkotirakennus:

Lisätiedot

HAKEMUS JA PÄÄTÖKSENTEON KANNALTA KESKEISET ASIAKIRJAT

HAKEMUS JA PÄÄTÖKSENTEON KANNALTA KESKEISET ASIAKIRJAT YMPÄRISTÖMINISTERIÖ PÄÄTÖS N:o 1/5541/2 000 Alueidenkäytön osasto Annettu Helsingissä 10.1.2001 PL 380, Fabianinkatu 6 A (kirjaamon osoite) 00131 Helsinki Puh.vaihde: 09-1911 ASIA HAKIJA Hämeenlinnan kansallisen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki 1.6.2015 HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti Asuttua aluetta jo rautakaudesta lähtien Maamerkkinä Hämeen vanha linna,

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (7) Kaupunginhallitus Kj/2 02.04.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (7) Kaupunginhallitus Kj/2 02.04.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (7) 349 V Lainan ja takauksen myöntäminen Urheiluhallit Oy:lle päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Vallilan ala-aste Hämeentie 80 IKKUNOIDEN KORJAUSTYÖN TEKNINEN HANKESUUNNITELMA

Vallilan ala-aste Hämeentie 80 IKKUNOIDEN KORJAUSTYÖN TEKNINEN HANKESUUNNITELMA Vallilan ala-aste Hämeentie 80 IKKUNOIDEN KORJAUSTYÖN TEKNINEN HANKESUUNNITELMA hankenumero 8010159 9.12.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Tekninen hankesuunnitelma, Asko Rintamäki 2 Tekninen hankesuunnitelma,

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Teuvontien varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

Torstai 22.03.2012 kello 17.00 18.20. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone

Torstai 22.03.2012 kello 17.00 18.20. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone Viranomainen TUUSNIEMEN KUNTA Tekninen lautakunta KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2 / 2012 KOKOUSAIKA Torstai 22.03.2012 kello 17.00 18.20 KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja

Lisätiedot

KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY

KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY RAKENNUSURAKOITSIJAN VALINTA ON KÄYNNISSÄ. LVISA-URAKAT OVAT LASKENNASSA. RAKENNUSLUPA ODOTTAA KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto Sturenkatu 18-20. Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke 8010082 13.11.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS

Stadin ammattiopisto Sturenkatu 18-20. Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke 8010082 13.11.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Stadin ammattiopisto Sturenkatu 18-20 Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke 8010082 13.11.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus 1.3 Laajuus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS. Naulakallion hoitokoti KASTELLI Naulakalliontie 11. TEKNINEN PERUSKORJAUS Hanke 8085203 16.4.2013

HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS. Naulakallion hoitokoti KASTELLI Naulakalliontie 11. TEKNINEN PERUSKORJAUS Hanke 8085203 16.4.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Naulakallion hoitokoti KASTELLI Naulakalliontie 11 TEKNINEN PERUSKORJAUS Hanke 8085203 16.4.2013 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus 1.3 Laajuus

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN VANHA VETURITALLI

PIEKSÄMÄEN VANHA VETURITALLI PIEKSÄMÄEN VANHA VETURITALLI Päivämäärä 23.04.2012 Alustavat kustannusarviot Ramboll Ylistönmäentie 26 40500 JYVÄSKYLÄ 1. Yleistä Ramboll Finland Oy on laatinut Pieksämäen vanhan veturitallin kunnostamisesta

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Esko Eriksson Kiinteistöjohtaja Jyväskylän Tilapalvelu Kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelman lähtökohdat Rakennuksen tekninen

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Kehittämishankkeen pilotti Kohde on lisäkerrosrakentamisen pilottihanke ja samalla esimerkki vuosina 1998 2001 toteutetun kehittämishankkeen

Lisätiedot

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:

Lisätiedot

AURORAN SAIRAALA, RAKENNUS 22 NORDENSKIÖLDINKATU 20. HANKESUUNNITELMA Vesikaton kunnostus

AURORAN SAIRAALA, RAKENNUS 22 NORDENSKIÖLDINKATU 20. HANKESUUNNITELMA Vesikaton kunnostus AURORAN SAIRAALA, RAKENNUS 22 NORDENSKIÖLDINKATU 20 HANKESUUNNITELMA Vesikaton kunnostus 23.3.2012 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 1 YHTEENVETO... 3 1.1 Hankkeen perustiedot... 3 1.2 Hankkeen tarpeellisuus...

Lisätiedot

KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS

KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS 2.2.2015 Sivu 1/4 JA Tilaaja: PL 11 20101 Turku Hanke: Katedralskolan, peruskorjaus Osoite: Itäinen Rantakatu 2 / Vanha Suurtori 1, 20100 Turku KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS Suurtorin rakennuksiin kuuluvan

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 3 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

Kyllön terveysaseman peruskorjaus 2004-2012

Kyllön terveysaseman peruskorjaus 2004-2012 Kyllön terveysaseman peruskorjaus 2004-2012 14.12.2012 Asemapiirros vuoden 2010 hankesuunnitelmasta Yhteenveto Rakentamiskustannukset yhteensä 24 400 000 euroa (alv 0 %) Suunnittelu ja rakentaminen vuosina

Lisätiedot

Nollaenergiatalo Asuntola Puuseppä. Yhteiskehityshanke Järvenpään Mestariasunnot Oy:n kanssa

Nollaenergiatalo Asuntola Puuseppä. Yhteiskehityshanke Järvenpään Mestariasunnot Oy:n kanssa Nollaenergiatalo Asuntola Puuseppä Yhteiskehityshanke Järvenpään Mestariasunnot Oy:n kanssa Vanha kiinteistö Asuntola Puuseppä rakennusvuosi 1960 3. krs, kellarikerros osittain maan sisällä kellarikerroksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

AS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU

AS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU AS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU Laajasalo 21.5.2013 21.5.2013 Ins.tsto Conditio Oy / Juha Räisänen 1 Hankkeen suunnittelijat Putkisuunnittelu, pääsuunnittelija Insinööritoimisto

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9. : : :0 : :9 :0-9- -9- Mujuseniha 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 0 o 9 0 9 0 9 9 0 0 0 9 0 9 0 0 0 9 9 00 0 0 0 0 0 0 e=0. LAITILANPUISTO NOLJAKANKAARI WALLENKATU sv- sr- sr- sr- 0 00 900

Lisätiedot

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio 25.9.2013 Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio KUNTOARVIORAPORTTI 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kuntotarkastus kohde... 3 1.2 Yhteyshenkilöt... 3 1.3 Kohteen kuvaus... 3 1.4 Kuntotarkastuksen tarkoitus...

Lisätiedot

EU:n Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelman hankkeen loppuraportti 2005

EU:n Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelman hankkeen loppuraportti 2005 Aulanko tutuksi Aulankokeskuksen kalustus, ympäristökasvatusvälineistö, näyttely ja pihapiiri Päivi Sieppi, Leena Thure ja Susanna Lappalainen (toim.) EU:n Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelman hankkeen loppuraportti

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, Hämeenlinna SISÄLLYSLUETTELO 1. Hämeenlinna 3-7 2. Mitkä asiat tukevat/

Lisätiedot

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU EERIKINKATU 36 00180 HELSINKI HANKESUUNNITELMA RÄYSTÄS- JA VESIKATTOKORJAUS TEKNINEN PERUSKORJAUS

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU EERIKINKATU 36 00180 HELSINKI HANKESUUNNITELMA RÄYSTÄS- JA VESIKATTOKORJAUS TEKNINEN PERUSKORJAUS METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU EERIKINKATU 36 00180 HELSINKI HANKESUUNNITELMA RÄYSTÄS- JA VESIKATTOKORJAUS TEKNINEN PERUSKORJAUS 21.6.2012 HANKENUMERO: 8086563 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS HKR-RAKENNUTTAJA

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

Pilke-talo: nopeasti ja taloudellisesti näin se tehtiin! Yhteyspäällikkö Kristiina Vuopala, Metsähallitus

Pilke-talo: nopeasti ja taloudellisesti näin se tehtiin! Yhteyspäällikkö Kristiina Vuopala, Metsähallitus Pilke-talo: nopeasti ja taloudellisesti näin se tehtiin! Yhteyspäällikkö Kristiina Vuopala, Metsähallitus Mikä Metsähallitus? Metsähallitus on valtion liikelaitos, jolla on sekä liiketoimintaa että julkista,

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelualue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

LVI-työselitys HATTULAN SEURAKUNTA VIRASTO- JA SEURAKUNTATALO. Ulkopuoliset viemäriputket 09.06.2015

LVI-työselitys HATTULAN SEURAKUNTA VIRASTO- JA SEURAKUNTATALO. Ulkopuoliset viemäriputket 09.06.2015 LVI-työselitys HATTULAN SEURAKUNTA VIRASTO- JA SEURAKUNTATALO Ulkopuoliset viemäriputket 09.06.2015 HATTULAN SEURAKUNTA LVI SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 1 1.1 RAKENNUSKOHDE 1 1.3 SUUNNITTELIJAT 1 1.4 HANKINNAN

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 27 05.02.2014. 27 Asianro 8963/10.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 27 05.02.2014. 27 Asianro 8963/10.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 1 (1) 27 Asianro 8963/10.03.00/2013 Poikkeaminen (LTK) / Stockpos Oy / Väinölänniemi 1-17-1 (Vuorikatu 11) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

Vatulan alueen jätevesiosuuskunta

Vatulan alueen jätevesiosuuskunta Vatulan alueen jätevesiosuuskunta Projektin päättäjäiset 25.9.2010 Vatulan Nykäyksellä Hankkeen käynnistäminen 24.5.2005 pidettiin ensimmäinen yleinen viemäröintihankkeen keskustelutilaisuus Vatulan Nykäyksellä.

Lisätiedot

Urajärven kartano ja kulttuuripuisto. Rakennusten kunnostus- ja konservointityöt 2009-2013

Urajärven kartano ja kulttuuripuisto. Rakennusten kunnostus- ja konservointityöt 2009-2013 Urajärven kartano ja kulttuuripuisto Rakennusten kunnostus- ja konservointityöt 2009-2013 Päärakennus, Keittiö Keittiö ennen restaurointia Seinältä löytyneitä fragmentteja vanhasta tapetoinnista Konservaattori

Lisätiedot

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu -

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu - KOJONKULMA - Mahdollisuuksien maaseutu - Kyläkävelyraportti KOJONKULMA 10.7.2012 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 22/2013 1 (5) Kiinteistölautakunta To/13 28.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 22/2013 1 (5) Kiinteistölautakunta To/13 28.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 22/2013 1 (5) 13 Kaartinkaupungin tontin pitkäaikainen vuokraaminen Royal Ravintolat Oy:lle (Kaartinkaupunki, tontti 3052/30) HEL 2012-015034 T 10 01 01 02 Kiinteistökartta

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (7) Kiinteistölautakunta Tila/2 21.03.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (7) Kiinteistölautakunta Tila/2 21.03.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (7) 128 Virastotalo K31:n uuden panimoravintolan hankehinnan korotuksen hyväksyminen HEL 2012-012430 T 10 06 00 Päätös päätti myöntää Panimoravintolan toteuttamisen

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

Katumantie 2 asemakaavamuutos, kaavaselostuksen liite 2. Hämeenlinnan kaupunki, Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

Katumantie 2 asemakaavamuutos, kaavaselostuksen liite 2. Hämeenlinnan kaupunki, Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Katumantie 2 asemakaavamuutos, kaavaselostuksen liite 2. Kooste valmistelu- ja ehdotusvaiheessa saadusta palautteesta sekä ehdotusvaiheessa laaditut vastineet saatuun palautteeseen Valmisteluvaiheessa

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 102 18.11.2014. 102 Asianro 7308/10.03.02.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 102 18.11.2014. 102 Asianro 7308/10.03.02.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) 102 Asianro 7308/10.03.02.01/2014 Kuopion kaupungin uimahalli- ja jäähallipalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas Konsernipalvelu

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS AsOy Snellmanin kartano 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / ASUNTO OY SNELLMANINKARTANO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 9. kaupunginosan

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 8 /2015 Kokousaika

HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 8 /2015 Kokousaika Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 8 /2015 Kokousaika Kokouspaikka Käsiteltävät asiat liite 75 Torstai 29.10.2015 klo 14.00 16.06 PSK-Aikuisopisto, Haapaveden Teknologiakylä, Haapavesi PSK-Aikuisopiston toiminnan

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA Helsingin Uusi Yhteiskoulu Oy Julkisivujen ja vesikaton peruskorjaus

HANKESUUNNITELMA Helsingin Uusi Yhteiskoulu Oy Julkisivujen ja vesikaton peruskorjaus 1(6) HANKESUUNNITELMA Helsingin Uusi Yhteiskoulu Oy Julkisivujen ja vesikaton peruskorjaus 2(6) Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3 1.1 Tiivistelmä... 3 1.2 Yhteenveto... 3 1.3 Hankesuunnittelutyöryhmä...

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 214 24.06.2015 Kaupunginhallitus 280 06.07.2015. Länsialueen paloaseman rahoitus 99/10.03.02.01/2015

Tekninen lautakunta 214 24.06.2015 Kaupunginhallitus 280 06.07.2015. Länsialueen paloaseman rahoitus 99/10.03.02.01/2015 Tekninen lautakunta 214 24.06.2015 Kaupunginhallitus 280 06.07.2015 Länsialueen paloaseman rahoitus 99/10.03.02.01/2015 TEKLA 214 Valmistelija/lisätiedot: Tilakeskuksen johtaja vs. Pekka Oksman, puh. 040

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA 25.03.2013 Rakennus A Rakennus B Sisällys Esipuhe... 1 Yleistä kiinteistöstä... 2 Asiakirjat...

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

KORJAUSTYÖRAPORTTI, KESÄN 2015 KORJAUKSET

KORJAUSTYÖRAPORTTI, KESÄN 2015 KORJAUKSET 10.8.2015 Sivu 1/8 Tilaaja: Jyväskylän Tilapalvelu PL 193 40101 Jyväskylä Hanke: KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU KORJAUSTYÖRAPORTTI, KESÄN 2015 KORJAUKSET Sivu 2/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖTILANNE... 3 1.1 Hankkeen

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelua lue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Savukosken kunnanvirasto

Savukosken kunnanvirasto SAVUKOSKEN KUNTA ASIALISTA Rakennus- ja tekninen lautakunta KOKOUSTIEDOT Aika Tiistai 8.5.2012 klo 18.00-19.25 Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT :t 11 12 13 14 15 16 18 19 Savukosken kunnanvirasto Tiedoksi lautakunnalle

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY OULUN KARHUNKEDONTIE

KIINTEISTÖ OY OULUN KARHUNKEDONTIE KIINTEISTÖ OY OULUN KARHUNKEDONTIE Karhunkedontie 9, 90420 OULU HALLITILAA SÄILYTTÄMISEEN, HARRASTAMISEEN JA YRITTÄMISEEN MYYNTIESITE 12.6.2012 KARHUNKEDONTIEN HALLITILOISSA SÄILYTÄT OMAISUUTTASI HUOLETTOMASTI

Lisätiedot

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Katupäällikkö, DI, Ismo Heikkinen, Kuopion kaupunki Projektipäällikkö, DI, Ari Kalliokoski, Destia Oy Kuntatekniikan päivät 2009 Destia Oy on suomalainen infra-

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 1003/00.01.00/2011 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 13 28.2.2011 91 Yhtiön perustaminen hallinnoimaan Opinmäen kiinteistöä Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri,

Lisätiedot

9 KAAVASELOSTUS Harju-Härkälä 2:n asemakaava

9 KAAVASELOSTUS Harju-Härkälä 2:n asemakaava Someron kaupunki 9 4.7 Maanomistus Kaavoitettava alue on pohjois- ja länsiosaltaan kaupungin omistuksessa sekä itä- ja eteläosiltaan yksityisessä omistuksessa. Kuvassa kaupungin omistamat maat turkoosilla

Lisätiedot

Selkämeren kansallispuiston ystävät ry

Selkämeren kansallispuiston ystävät ry 1 Selkämeren kansallispuiston ystävät ry Seliskerin retkisaaren laiturien kunnostus 2015 Suunnitelma Muistio liitteenä 1 Yhteystiedot Puheenjohtaja Lasse Lovén, Jaatsinkatu 7 D, 38210 Sastamala, puh- 040

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA JA SEN NURKKAPISTE RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN SUURIN SALLITTU KERROSLUKU

KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA JA SEN NURKKAPISTE RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN SUURIN SALLITTU KERROSLUKU 3 7. 8.9 7.7 Rumpu #30.9 Långängsvägen 000 000 000 80 000 LJK/SPK 3 LUONNONTILA 7099 r.00 9.3.3 8 8 0 30. 78.39 7 9 3.00 9 8. 7.0.7. Kaltevuus % 3 7 8 9 0 98 8 7 Kaltevuus % 090 89.0 9.9 0 30 7099 3 3.

Lisätiedot

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset periaatteet Hanke-esittely Keskustelua Tilaisuuden päättäminen

Lisätiedot

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Vihertien leikkipuistorakennus Vihertie / Uomakuja 12 01620 VANTAA 1. YLEISTÄ Kohteen yleistiedot Vihertien

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

Euran kunta Terveyskeskus-vanhainkodin peruskorjaus ja laajennus

Euran kunta Terveyskeskus-vanhainkodin peruskorjaus ja laajennus Euran kunta Terveyskeskus-vanhainkodin peruskorjaus ja laajennus Työmaaraportti nro 10 maaliskuu 2015 - huhtikuu 2015 Päiväys: 30.4.2015 Raportin laatija: Rantanen Markus SISÄLLYS 1 TYÖMAATILANNE JA AIKATAULU...

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Eero Nippala lehtori ja tutkimusalueen päällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2015 Sisältö Rakennuskannan

Lisätiedot

KUOPION SAARISTOKATU onnistunut kokonaisuus

KUOPION SAARISTOKATU onnistunut kokonaisuus KUOPION SAARISTOKATU onnistunut kokonaisuus Katupäällikkö, DI, Ismo Heikkinen, Kuopion kaupunki Projektipäällikkö, DI, Ari Kalliokoski, Destia Oy Kuntatekniikan päivät 2009 KUOPION SAARISTOKAUPUNGIN SIJAINTI

Lisätiedot

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/7 YLEISTÄ Suunnittelun

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA JTB 2/2008

PÖYTÄKIRJA JTB 2/2008 PÖYTÄKIRJA JTB 2/2008 JärjestelytoimikuntaB Paikka Halikon kunnanvirasto, valtuustosali Aika 27.5.2008 klo 8.30 9.50 Läsnä Nummentalo Juhani puheenjohtaja Pölönen Päivi varapuheenjohtaja Aaltonen Helena

Lisätiedot

Kehä I välillä Keilaniemessä, 1. rakennusvaihe

Kehä I välillä Keilaniemessä, 1. rakennusvaihe Kehä I välillä Keilaniemessä, 1. rakennusvaihe 19.1.2016 1 Tilaisuuden ohjelma Tilaisuuden avaus Espoon kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Hankekokonaisuuden esittely Espoon kaupunkitekniikka rakennuspäällikkö

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Pursialan ekoteollisuuspuisto ja Mikkelipuisto. Hannele Hynninen elinkeinoasiamies

Pursialan ekoteollisuuspuisto ja Mikkelipuisto. Hannele Hynninen elinkeinoasiamies Pursialan ekoteollisuuspuisto ja Mikkelipuisto Hannele Hynninen elinkeinoasiamies Mikkelin sijainti MIKKELIPUISTO www.mikkelipuisto.fi Mikkelipuisto Sijaitsee Mikkelin keskustan välittömässä läheisyydessä.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET

ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET Blom Kartta 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee 57. kaupunginosan kaavatonta aluetta ja asemakaavan

Lisätiedot