EU:n Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelman hankkeen loppuraportti 2003
|
|
- Väinö Heino
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aulankokeskus Kansallisen kaupunkipuiston, Aulangon puiston ja kaupungin muiden viheralueiden sekä Vanajaveden laakson nähtävyyksien luonto-, opastus- ja toimintakeskus Jorma Jääskeläinen, Päivi Sieppi, Jaakko Välimaa ja Susanna Lappalainen (toim.) EU:n Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelman hankkeen loppuraportti 2003 Hämeenlinnan kaupunki Hämeen ympäristökeskus
2
3 Aulankokeskus Kansallisen kaupunkipuiston, Aulangon puiston ja kaupungin muiden viheralueiden sekä Vanajaveden laakson nähtävyyksien luonto-, opastus- ja toimintakeskus EU:n Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelman hankkeen loppuraportti 2003 Hanke kuuluu Etelä-Suomen tavoite-2 ohjelmaan, toimintalinjaan 3. Matkailun ja kulttuurin kehittäminen ja toimenpidekokonaisuuteen 3.4. Hämeen maakunnan yhteistyöryhmä on hyväksynyt alkuperäisen hankkeen sekä hyväksynyt kustannusarvion muutoksen EU-osarahoituksella toteutettavaksi. päiväys: projektipäätöksen saaja: Hämeenlinnan kaupunki projektin nimi ja numero: Aulankokeskus, CC
4 Jorma Jääskeläinen, Päivi Sieppi, Jaakko Välimaa ja Susanna Lappalainen (toim.) Aulankokeskus. Kansallisen kaupunkipuiston, Aulangon puiston ja kaupungin muiden viheralueiden sekä Vanajaveden laakson nähtävyyksien luonto-, opastus- ja toimintakeskus. EU:n Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelman hankkeen loppuraportti Hämeenlinnan kaupunki Hämeen ympäristökeskus Kuvat ja piirrokset: Hämeenlinnan kaupunki talotoimisto, Susanna Lappalainen, Minna Savolainen, Päivi Sieppi, Seppo Suoranta, Timo Tuomola Pohjakartat: Hämeenlinnan kaupungin mittaustoimisto
5 SISÄLTÖ 1. Projektin tausta... 6 Aulangon valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja rakennettu ympäristö Natura alueet Kansallinen kaupunkipuisto Aulankokeskus -hanke 2. Projektin yksilöidyt tavoitteet ja saavutetut tulokset Projektiorganisaatio... 9 Ohjausryhmä Vastuuhenkilöt ja toimijat Urakoitsijat/ toteuttajat 4. Projektin toiminta pääpiirteittäin Rakennuskohtaiset tavoitteet ja toteutus 4.2 Toimenpiteet ulkoalueilla 5. Hankkeen talous Projektin tulosten hyödyntäminen Tiloissa toimijat 6.2 Aulankokeskukseen liittyvät jatkohankkeet 7. Projektista tiedottaminen Aulankokeskus lehdistössä 8. Projektissa tuotettu aineisto Viiteaineisto Liitteet Luhtialan vanha kansakoulu elokuussa
6 1. Projektin tausta Aulankokeskus sijaitsee Aulangon puistoalueella, jonka eversti Hugo Standertskjöld rakennutti Hämeenlinnan pohjoispuolelle, omistamilleen alueille vuosina Tilusten pinta-ala oli 1720 ha. Niillä sijaitsivat kartanorakennukset kasvihuoneineen ja -tarhoineen. Vanajaveden ranta oli kivetty ja varustettu kuvapatsailla ja istutuksilla. Kartanon yläpuolinen mäki muutettiin puistoksi tekolampineen, rauniolinnoineen, huvimajoineen ja kivettyine polkuineen ja portaikkoineen. Mäen korkeimmalle paikalle, esihistoriallisen linnavuoren laelle rakennettiin graniittinen näkötorni. Kokonaisuus oli ja on eräs puistorakentamisen merkittävimpiä hankkeita Suomessa. Kartanon piiriin kuului myös Katajiston vanha päärakennus 1800-luvun alkupuolelta. Sen lähellä, Aulangon vuorelle vievän tien vieressä on puurakennus, jossa Standertskiöld piti kansakoulua palvelusväkensä lapsille. Rakennuksessa toimi myöhemmin yksi maamme vanhimmista nuorisoretkeilymajoista. Tähän rakennukseen sijoittuu nyt Aulankokeskus. Katajiston mäki ympäristöineen on keskiaikaisen Luhtialan kylän aluetta. 1.1 Aulangon valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja rakennettu ympäristö Aulangon rakentaminen 1800-luvun lopulla liittyy kiinteästi Vanajaveden varren kartanokulttuuriin, jonka tiheys ja laajuus on monissa selvityksissä todettu Suomen oloissa varsin merkittäväksi. Aulanko kuuluu Hämeenlinnan keskustasta ja etelämpääkin alkavaan ja Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Hattulan Vanajanselälle ulottuvaan Vanajaveden laakson valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen, jonka kruunaa Aulangon kansallismaisema. Hugo Standertskjöldin Aulanko siirtyi v Hämeenlinnan kaupungin omistukseen. Matkailutoiminta alkoi kartanossa, joka kuitenkin paloi. Sen tilalle rakennettiin nykyinen, aikakautensa huomattavimpiin funktionalismin edustajiin kuuluva hotelli v Aulangon puisto rauhoitettiin v ja sen omistajaksi tuli valtio. Isännyydestä vastasi Metsäntutkimuslaitos 2000-luvun alkuun, jolloin alue siirtyi Metsähallituksen hoitoon. 1.2 Natura alueet Hämeenlinnan alueella ja osittain naapurikuntien puolella on seitsemän Natura 2000-verkostoon kuuluvaa kohdetta. Näistä kaksi laajinta aluekokonaisuutta, jotka muodostavat yhden kohteen, sijaitsevat Aulangolla. Toinen alueista käsittää Aulangon luonnonsuojelualueen reuna-alueineen ja toinen Aulangonjärven itäpuolella ulottuu Aulangon Heikkilästä kaakkoon Kuusisenkalliolle. Aulangon Naturakohteen pinta-ala on 353 ha. 1.3 Kansallinen kaupunkipuisto Uuden maankäyttö- ja rakennuslain valmisteluun sisältyi uusi käsite, kansallinen kaupunkipuisto. Kyseessä on yhdyskuntien tiivistämis- ja eheyttämiskeskusteluun liittyvä pyrkimys varjella arvokkaita ympäristöjä sekä muodostaa ja säilyttää niiden laajoja, yhtenäisiä ja monipuolisia kokonaisuuksia. Kulttuurin ja luonnon arvojen yhdistäminen sekä kaupunkikeskustasta ulkopuolisiin metsäalueisiin jatkuvan esteettömän pääsyn varmistaminen olivat kriteereitä, joiden nojalla kansallisiksi kaupunkipuistoiksi sopivia alueita ryhdyttiin kartoittamaan. Varsin nopeasti kävi ilmi, että Hämeenlinnassa niin alueelliset kuin asenteelliset edellytykset olivat varsin otolliset kansallisen kaupunkipuiston perustamiselle. Kun maankäyttö- ja rakennuslaki laki tuli voimaan, Hämeenlinna teki avoimeen ja vuorovaikutteiseen valmisteluun perustuvan ehdotuksen ympäristöministeriölle, joka sitten perusti maan ensimmäisen kansallisen kaupunkipuiston tänne. Puisto alkaa keskustan rantapuistoista ja koilliskulman puutaloalueelta sisältäen verkatehtaan, kruununmakasiinit ja vanhan lääninsairaalan Vanajaveden itärannalta. Linnan maisema kasarmeineen, Ojoisten kartano ja kaupunginpuisto sekä itärannan Varikonniemi muinaisjäännöksineen - 6 -
7 Linna ympäristöineen Koilliskulman alue Kansallisen kaupunkipuiston rajaus ja suuraluejako. Asemanseutu ja radanvarsialueet ja siihen liittyvine rautatiehistorian kannalta tärkeine asema-alueineen muodostaa puiston eteläosan kulttuurisesti monipuolisen painopisteen. Toinen painopiste on alueellisesti laajin, pohjoisessa sijaitseva ja puistokulttuuriin painottuva Aulanko. 1.4 Aulankokeskus -hanke Aulankokeskus -projektin käynnistäminen oli luontevaa jatkoa Aulangolla jo pitkään vireillä olleelle opastuskeskushankkeelle. Metsäntutkimuslaitos on aikanaan selvittänyt Aulangon puistometsää palvelevan keskuksen tarvetta. Kun Hämeenlinnan kaupunki alkoi valmistella kansallisen kaupunkipuiston perustamista, näytti tarkoituksenmukaiselta yhdistää Aulangon ja kansallisen kaupunkipuiston opastusasiat yhteen yhteiseen keskukseen. Hankkeen kolmas keskeinen ja käynnistysvaiheessa aktiivisin osapuoli oli Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto sekä osastolla toiminut Luontokoulu Ilves, jolta puuttuivat varsinaiset toimitilat. Luontokoulun toiminta takaisi myös keskuksen jatkuvan peruskäytön matkailun ja retkeilyn suhdannevaihteluiden vastapainoksi. Aulangon alue Verkatehdas ja keskustan rannat kunnostettavan rakennuksen tonttimaineen. Ennen EU:n tavoite II ohjelman voimaantuloa ja tietoa ohjelman mukaisesta rahoituksesta, käytiin keskuksen perustamisesta keskustelua Hämeen ympäristökeskuksen ja Hämeen liiton kanssa. Valtion maiden järjestelyjen yhteydessä Aulangon puistometsä siirtyi Metsäntutkimuslaitokselta Metsähallitukselle. Toimijoiden vaihtumiset edellyttivät uutta perehtymistä, mutta mm. Metsähallituksen kautta Aulankokeskukselle löytyi synergiaetuja yhteyksinä Hämeen ja Evon Luontokeskuksiin. Aulankokeskuksen perustamissuunnitelman ensimmäinen versio valmistui v Se julkaistiin Metsäntutkimuslaitoksen sarjassa 19/2000. Hankkeen nimenä oli Aulankokeskus. Toimenpide-ehdotus Aulangon ja Hämeenlinnan suunnitellun kansallisen kaupunkipuiston luontoja toimintakeskuksen perustamiseksi. Tässä yhteydessä tarkasteltiin mm. vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja Aulankokeskukselle ja todettiin, että vanhan kansakoulun alueella on parhaiten eri toimintoihin soveltuvia rakennuksia ja alue on lisäksi hyvien kulkuyhteyksien varrella. Suunnitelma sai julkisuutta, kun se luovutettiin silloiselle ympäristöministeri Satu Hassille hänen vieraillessaan Aulangolla. Samalla esiteltiin valmistelussa ollutta suunnitelmaa kansalliseksi kaupunkipuistoksi. Aulankokeskusta koskeva hakemus Hämeen ympäristökeskukselle EU:n tavoite II ohjelmaan oli tehty Valmistelun eri vaiheissa työhön kytkeytyi laaja yhteistyöverkosto Aulangolla ja yhteydenpitoa siellä olevien eri toimijoiden kesken. Suomen Matkailuliitto oli asiasta kiinnostunut. Vaikka Matkailuliiton toiminta sitten päättyikin, ehti kaupunki ostaa Aulankokeskukseksi Hotelli Rantasipi Aulanko - 7 -
8 2. Projektin yksilöidyt tavoitteet ja saavutetut tulokset 2.1 Toiminnalliset tavoitteet Projektin tavoitteena oli Aulangolla sijaitsevan entisen kansakoulurakennuksen kunnostaminen Aulankokeskukseksi. Aulangon alue on merkittävä osakokonaisuus Hämeenlinnan ja kansallisen kaupunkipuiston viheralueita, jolla jo yksinään on huomattava tunnettavuus. Aulangolla ei ole ollut keskitettyä opastusta ja kansallinen kaupunkipuisto tarvitsi opastuspaikan. Myös kaupungin laajempi viheralueverkosto on opastettavissa samassa yhteydessä. Kansallinen kaupunkipuisto, Vanajanlaakso ja laajempi Hämeen linnavuoriketju olivat käsitteinä parhaillaan muotoutumassa seudun asukkaiden ja matkailijoiden mielissä. Eri osapuolten yhteistyön tavoitteena oli myös Luontokoulu Ilveksen sijoittaminen Aulankokeskukseen. Aulangon ja kansallisen kaupunkipuiston luonto-, opastus- ja toimintakeskuksen lisäksi Hämeenlinnan seudun luontokoulu tarvitsi toimitilat. Aulankokeskuksen sijainti Vanajaveden äärellä Aulangon luonnonsuojelualueen kupeessa tarjoaa loistavat puitteet ympäristötietouden lisäämiseen ja ympäristökasvatuksen täydennyskoulutukseen. Ydintoimintojen lisäksi Aulankokeskuksen tavoitteisiin liitettiin laajempaa matkailun sekä luonto- ja kulttuurikohteiden opastusta. Verkostoituminen Evolle ja edelleen Päijänteelle Päijänteen kansallispuistoon sekä Tammelan ylängön moniin kohteisiin ja siellä sijaitsevaan Hämeen luontokeskukseen oli noussut keskusteluun. Toiminnallisina tavoitteina oli myös liittää Aulankokeskus osaksi Aulangon palveluverkkoa ja esimerkiksi tarjota tiloja erilaisille oheistapahtumille tai kokouksille. Ravitsemuspalveluja ei Aulankokeskukseen haluttu järjestää. 2.2 Rakennuksen kunnostuksen tavoitteet Aulankokeskuksen kunnostuksen rakennusaikaisena tavoitteena on ollut keskeisesti sijaitsevan, 1800-luvun lopulla rakennetun entisen kansakoulun kunnostaminen rakennuksen ja lähiympäristön kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittavalla tavalla. Rakennus on Aulangon perustajan Hugo Standertskjöldin rakennuttama ja osa Aulangon Katajiston historiallisesti arvokasta kulttuurimiljöötä. Ennen kunnostusta rakennus on ollut retkeilymajakäytön lisäksi mm. hotellin henkilökunnan asuntoina ja viimeksi leirintäalueen varastona. 2.3 Saavutetut tulokset Rakennuksen peruskorjauksen valmistuttua voidaan todeta, että hanke on onnistunut. Ulkoinen kunnostus oli tarpeen jo pelkästään rakennuksen keskeisen ja maisemallisesti arvokkaan sijainnin takia. Kunnostuksen vaiheet on esitetelty kohdassa 4. Myös Aulankokeskuksen toiminta on käynnistynyt ja toimijat verkostoituneet. Kohdassa 6. esitellään lyhyesti Aulankokeskuksen sisältöön ja toimintaan liittyviä muita hankkeita. Aulangon alueen toimijat ja kehittämiskohteet
9 3. Projektiorganisaatio Asian aikaisempaa valmistelua varten oli perustettu eri osapuolten muodostama Aulankokeskus -työryhmä. Kun hanke hyväksyttiin EU:n tavoite II ohjelmaan, nimitti Hämeenlinnan kaupungin tekniikan ja ympäristön toimialan johtaja, kaupungininsinööri Jouko Kettunen hankeelle ohjausryhmän, johon kaupungin ulkopuoliset tahot nimesivät edustajansa. Ohjausryhmä valitsi keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin. Ohjausryhmä vastasi hankkeen tavoite II ohjelman mukaisista tehtävistä. Peruskorjauksen suunnitteli rakennusarkkitehti Minna Savolainen, joka samalla teki erikoistumisopintojen tutkintotyön Lahden ammattikorkeakouluun. Suunnittelun valvonta ja ohjaus, urakka-asiakirjojen valmistelu, urakkakilpailu ja töiden valvonta tapahtui teknisen viraston normaalin linjaorganisaation toimesta. Ohjausryhmä Hämeen Ympäristökeskus Irmeli Kaartokallio, hankkeen valvoja Metsähallitus Erkki Virolainen (varalla Heli Saloniemi) Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä, ympäristöosasto Sara Syyrakki (varalla Päivi Sieppi) Hämeen liitto Minna Seppänen (varalla Hannu Raittinen) Hämeenlinnan kaupunki Hallintotoimisto: Päivi Selonen Luonnonhoitotoimisto: Timo Tuomola (varalla Susanna Lappalainen) Kaavoitustoimisto: Jaakko Välimaa, pj. (varalla Tuula Hellstén) Talotoimisto: Kaija Ojanen (varalla Jorma Jääskeläinen, siht.) Kaupunginkanslia: Hannu Malkala Tekninen lautakunta: Anne Parikka Vastuuhenkilöt ja toimijat Hämeenlinnan kaupunki Kaupunginarkkitehti Kaija Ojanen Toimistoarkkitehti Jorma Jääskeläinen Kaupunginmetsänhoitaja Timo Tuomola Suunnitteluhortonomi Susanna Lappalainen Suunnittelurakennusmestari Helvi Kortessalmi Yleiskaavapäällikkö Jaakko Välimaa Toimistoarkkitethti Tuula Hellstén Kaavoitusavustaja Sisko Hoikkala Katupäällikkö Markku Vasama Suunnitteluinsinööri Esko Loukasmäki Talouspäällikkö Päivi Selonen Matkailusihteeri Hannu Malkala Vt. matkailusihteeri Tarja Vihervaara Rakennusarkkitehti Minna Savolainen Luontokoulu Ilves Projektipäällikkö Päivi Sieppi Metsähallitus Puistonhoitaja Ari Väänänen Aulankokeskus, toteuttajat Rakennuttaja Hämeenlinnan kaupunki Rakennuttajapäällikkö Risto Saari Rakennustöiden valvoja Kauko Koskinen Sähköteknikko Mauri Liuha LVI-työnjohtaja Jukka Salonen Rakennesuunnittelu Insinööritoimisto K&H Oy LVI-suunnittelu Kanta-Hämeen LVI-suunnittelu Oy Sähkösuunnittelu Insinööritoimisto Urpo Laine Oy Pääurakoitsija Teknorak Oy Putkityöt Putkiasennus Koivisto Oy Ilmanvaihtotyöt Jupair Ky Sähkötyöt Sähkö-Uotila Oy - 9 -
10 4. Projektin toiminta pääpiirteittäin Aulankokeskuksen peruskorjauksen suunnittelu käynnistettiin välittömästi Hämeen ympäristökeskuksen tukipäätöksen jälkeen. Ensimmäinen suunnittelukokous pidettiin Kaupunginvaltuusto hyväksyi Aulankokeskuksen hankesuunnitelman Rakentamiselle oli haettava poikkeamislupaa vireillä olevan kaavamuutoksen vuoksi. Kaupunginhallitus myönsi poikkeamisluvan Luonnossuunnitelmat ja kustannusarvio hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Tekninen lautakunta hyväksyi peruskorjauksen urakkatarjoukset Rakennuslupa saatiin ja rakennustyöt aloitettiin Aulankokeskuksen juhlalliset avajaiset pidettiin Flooran päivänä Kunnostushankkeen vastaanottotarkastus pidettiin ja viimeinen jälkitarkastus, jossa kaikki havaitut puutteet todettiin korjatuksi oli Rakennustarkastajan loppukatselmus, jossa kohde hyväksyttiin, oli samana päivänä. Viimeisimpiä valmistuneita töitä oli mm. erillinen jätekatos, joka toteutettiin pysäköintialueen kulmaan. Ohjausryhmän toiminnan päättävä kokous pidettiin Lopullisiin urakkahintoihin perustuvat kustannukset ylittivät teknisen lautakunnan hyväksymän ja rahoituspäätöksen mukaisen kustannusarvion. Muutosta päätökseen ei haettu, vaan kaupunki otti vastatakseen ylimenevien kustannuksien osuuden (apulaiskaupunginjohtajan tiedonanto ). 4.1 Rakennuskohtaiset tavoitteet ja toteutus Suunnittelun lähtökohtana oli rakennusta kunnioittava, hellävarainen korjaus: ratkaisut tehdään rakennuksen ehdoilla, olevat tilaratkaisut pyritään pääosin säilyttämään, vanhat rakennusosat kunnostetaan vanhoja työtapoja noudattaen. Perinteisiä materiaaleja ja pintakäsittelyjä käyttäen tehdään kestäviä, luonnonvaroja säästäviä ja tarvittaessa helposti korjattavia ja uusittavia rakennusosia ja pintoja. Kierrätettyä materiaalia käytettiin ikkunoiden heloituksien täydentämiseen, ikkunalaseissa, uuninluukkuina ja yläpohjan lisälämmöneristeenä (selluvilla). Rakennuksesta purettiin työpajakäytön aikana tehdyt seinien ja lattioiden lastulevy- ja muovimattopinnoitteet sekä alkuperäiset lankkulattiat peittävä asbestia sisältävä massapinnoite. Samoin poistettiin puretun uunin tilalle tehty öljykamiinalämmitys ilmanjakokanavineen ja kaikki vanhat vesijohto- viemäri- ja sähköasennukset. Rakennuksessa tehtiin perusteellinen kuntokartoitus Luhtialan kansakoulurakennus, tuleva Aulankokeskus keväällä
11 ja lämpökuvaus lämpövuotojen selvittämiseksi. Rakennuksen historia selvitettiin arkistotutkimuksin. Rakennusosat, rakenteet ja pinnoitteet inventoitiin ja otettiin näytteet säilyneistä vanhoista pinnoitteista ja väreistä. Rakennuksen hirsirunko, kiviperustus ja vesikatto olivat kunnossa, vain pari alinta lahonnutta hirttä ja niihin tuetut lattiavasat rakennuksen takaseinällä vaihdettiin. Samoin uusittiin lattiarakenteita vanhojen märkätilojen kohdalta. Julkisivujen vanha lautaverhous oli suureksi osaksi niin huonokuntoista, että se oli vaihdettava. Vanhat ulko-ovet olivat jo käyttökelvottomia, mutta ikkunat korjattavissa. Rakennuksessa jäljellä olevat pystyuunit ja savuhormit tarkastettiin ja todettiin toimiviksi. Uudet tilat saatiin luontevasti sovitettua vanhaan pohjaratkaisuun. Uudet wc- ja siivouskomerotilat sekä tekniikan vaatimat tilat saatiin vähäisin seinämuutoksin paikoilleen. Joitakin vanhoja oviaukkoja rakennettiin umpeen ja vastaavasti avattiin uusia kulkuyhteyksiä tilojen välille. Rakennuksen taakse tehtiin uusi invaluiskalla varustettu huoltokäynti. Näkyvin muutos on huonokuntoisen luvulla rakennetun ja rakennuksen tyyliin sopimattoman umpinaisen kuistin purkaminen ja korvaaminen alkuperäistä tyyliä noudattavalla lasikuistilla ja siihen liittyvällä avokuistilla. Rakennuksen sisäpuolella vanhat jykevät lankkulattiat hiottiin kevyesti ja maalattiin, vanhat paneelikatot kun
12 nostettiin ja maalattiin, samoin seinien alaosien puolipaneeliverhoukset ja kaikki vanhat puulistoitukset. Säilyneet vanhat ovet kunnostettiin, uudet tehtiin vanhaan malliin, ikkunat kunnostettiin, tiivistettiin ja maalattiin, vanhat helat korjattiin. Maalauksessa käytettiin perinteisiä pellavaöljymaaleja. Värisävyt ovat lähellä inventoinnissa esille otettuja vanhoja sävyjä. Seinien yläosien tapetit valittiin samoin vanhojen tapettimallien pohjalta talon henkeen sopiviksi. Tapettien alustana on paloviranomaisen vaatimuksesta perinteisen pinkopahvin sijaan ohut hirsiseinää myötäilevä kipsilevy. Rakennuksen ulkopuoli maalattiin alkuperäisen käsittelyn mukaisesti keittomaalilla, sävynä punamulta ja uuden kuistin osalla keltamulta. Ikkunat, ulko-ovet, vuorilistat ja kuistien kaiteet maalattiin pellavaöljymaalilla alkuperäiseen sävyyn, samoin vanha peltikate kattomaalilla. Rakennus oli varustettava muuttuvan käyttötarkoituksen ja nykyisten rakentamismääräysten vaatimalla koneellisella ilmanvaihdolla. Ilmanvaihtokoje sijoitettiin uuden sisäänkäynnin tuulikaapin yhteyteen tehtyyn komerotilaan ja kanavisto pääosin ullakkotilaan. Ilmanvaihtolaitos on varustettu poistoilman lämmön talteenotolla. Rakennuksen lämmitysmuodoksi valittiin maalämpö. Valinta perustuu kustannusvertailuun, jossa todettiin maalämpö kestävän kehityksen mukaisesti energiaa säästävänä kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi kuin vaihtoehtoina olleet, investointina halvemmat suora sähkölämmitys ja öljylämmitys. Rakennuspaikka ja maaperä soveltuivat myös hyvin maalämmön toteuttamiseen. Lämpö otetaan lämpöpumpulla kahdesta kallioon poratusta 170 metriä syvästä kaivosta rakennuksen vierestä. Yläpohjan lämmöneristystä parannettiin vanhan purutäytteen päälle lisätyllä selluvillalla. Rakennuksen valaisimet ovat energiaa säästäviä loisteputkivalaisimia. Yleisötiloissa on käytetty ripustettuja, rakennuksen tyyliin sopivia valaisimia, toimisto- ja aputiloissa tavanomaisia loisteputkivalaisimia. Luokkatila varustettiin mahdollisuudella nykyaikaiseen av-tekniikkaan opetus- ja kokoustilakäyttössä. Näyttelytiloissa on kosketinkiskoihin kiinnitetyt halogeenikohdevalaisimet. Rakennus on varustettu automaattisella palonilmoitus- ja murtosuojausjärjestelmällä ja se on liitetty kaupungin kaukovalvontakeskukseen. Rakennuksen valmistuttua voidaan todeta, että asetetut tavoitteet on pääosin hyvin saavutettu. Korjaustöissä onnistutttiin säilyttämään ja osin palauttamaan kulttuurihistoriallisen rakennuksen paikan henki ja antamaan yli satavuotiaalle rakennukselle ympäristöineen uusi elämä ja sen arvon mukainen käyttötarkoitus
13 ja vaahterat olivat osittain erittäin huonokuntoisia. Kasvillisuus on yleisilmeeltään Aulangolle ominaista lehtomaista luontoa, jossa mm. lehmus ja vaahtera uusiutuvat siemenestä aina riesaksi asti. 4.2 Toimenpiteet ulkoalueilla Rakennusurakkaan sisällytettiin asemapiirroksen mukaisistä töistä käytävät, ulkovalaistus ja sähkökaapelien kaivuut sekä jätekatoksen rakentaminen. Asemapiirroksen pihasuunnitelma oli yleispiirteinen ja yksityiskohtaisempi suunnittelu jäi aikatauluongelmien vuoksi vähälle. Pihasuunnitelma tarkentui myöhemmässä vaiheessa. Tontille asemapiirroksessa merkitty pysäköintialue jätettiin pois kokonaisrakennusurakasta, koska sen koosta ja sijoittumisesta ei päästy yksimielisyyteen rakennuksen kunnostamisen aikataulussa. Myös urakan kokonaiskustannusten nousu vaikutti pysäköintialueen toteutuksen jättämiseen jatkohankkeen ja kaupungin oman panostuksen varaan. Samanaikaisesti haluttiin kehittää myös yhteistyötä Katajiston kartanon uusien vuokralaisten kanssa. Alueen maanomistusolojen selkiytyminen hankkeen aikana antoi uudenlaisen mahdollisuuden tarkastella Luhtialan vanhaa kyläaluetta kokonaisuutena. Alusta lähtien oli selvää pihan osittainen säästäminen ja luonnontilaisuuden vaaliminen, joka oli myös Luontokoulu Ilveksen toiveissa. Huonokuntoista puustoa hoitoleikattiin kevättalvella Rakennushankkeen taustainventointivaiheen aikana Aulankokeskuksen tontille paikallistettiin tuhoutunut muinaisjäännös. Se on merkitty Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin rautakautisena kalmistona. Sijoituspaikasta ei ole varmuutta. Museoviraston arkeologian osastolta tutkija Tuula Heikkurinen-Montell kävi kevättalvella 2003 paikalla, jolloin sovittiin valvojan käyttämisestä käytävien ja pysäköintialueen kaivuutöiden yhteydessä. Pysäköintialueen kohdalla humuskerroksen paksuus oli noin 20 cm. Pohjan kaivuissa löytyi palaneita luita, jotka saattaavat viitata polttokenttäkalmistoon. Keramikkaa tai hiilta ei löytynyt. Löydökset toimitettiin Museovirastolle jatkotutkimuksiin. Pihan ja pysäköintialueen varsinainen toteutussuunnittelu ja rakentaminen ajoittui vuodelle 2003 ja kuului Aulanko tutuksi -jatkohankkeen piiriin. Rakennuksen ympäristö oli täysin villiintynyt ja umpeenkasvanut. Rakennukseen kiinni kasvanut kasvillisuus oli aiheuttanut sille vaurioita ja se poistettiin ensimmäiseksi. Tontilla kasvaa kookaita lehti- ja havupuita, mutta vanhan puuston huono kunto on koko Katajiston alueen suuri ongelma. Lajisto on laaja mm. rakennuksen länsipuolella kasvaa komea tammi ja hyväkuntoinen lehtikuusi. Tontin vanhat lehmukset
14 5. Hankkeen talous Aulankokeskuksen EU-hankkeen kirjanpidon mukaiset kustannukset toteuttamiskaudella ovat olleet yhteensä seuraavat Kustannukset yhteensä, Tarkennettu kustannusarvio, Aineet, tarvikkeet, toimistokulut 2 147, Palkat ja muut henkilöstömenot , Vuokrat 31, Ostopalvelut , Muut kustannukset 1 117, Kustannukset yht., alv 0 % , ALV-palautus ,41 (puolet alv:n määrästä) YHTEENSÄ , Kustannuksista valtaosa muodostuu ostopalveluista, koska peruskorjaustyö toteutettiin urakkana. Kaupungin oman henkilökunnan työstä aiheutuneet kustannukset on kirjattu kohteen henkilöstömenoihin. Hankkeen kustannusarviota on pystytty noudattamaan varsin tarkasti. Hanke on sisällöltään ollut hakemuksessa esitetyn mukainen. Hankkeen rahoittajina ovat olleet Hämeen ympäristökeskus ja EU (kansallinen rahoitus ,19 euroa ja EU:n rahoitus ,76 euroa sekä Hämeenlinnan kaupunki ,37 euroa. Kaikkiin maksatushakemuksiin on liitetty alkuperäinen tositeaineisto. Tarkempi erittely hankkeen taloudesta on esitetty maksatushakemusten aineistoissa. Työmaavaiheen kuvia, kevättalvi
15 6. Projektin tulosten hyödyntäminen Aulankokeskus EU:n tavoite 2 -ohjelman hankkeen loppuraportti 6.1 Tiloissa toimijat Aulankokeskuksen tämänhetkisinä vuokralaisina ovat Luontokoulu Ilves, kaupungin luonnonhoitotoimisto ja Kehittämiskeskus Oy Häme. Karlbergin kansakoulu eli Aulankokeskus täyttyy taas koululaisista sen toimiessa Aulangon alueen ja Hämeenlinnan kansallisen kaupunkipuiston opastuskeskuksena sekä Luontokoulu Ilveksen kotina. Hämeenlinnan seudun kuntayhtymän luontokoulu sai rakennuksen kunnostuksen myötä paljon kaivatun toimipisteen, joka mahdollistaa erinomaisesti toiminnan jatkokehittämisen. Aulankokeskuksen tilat eivät tosin riittäneet koko luontokoulun henkilöstön sijoittumiseen rakennukseen. Myös luontokoulun tarvitsemat varastotilat jäivät vielä tässä hankkeessa toteutumatta. Rakennushankkeen rinnalla jatkui keskuksen toiminnan suunnittelu. Työryhmässä olivat mukana apulaiskaupunginjohtajan johdolla kaupungin luonnonhoitotoimiston, talotoimiston ja hallinnon, Kehittämiskeskus Oy Hämeen, Metsähallituksen ja Luontokoulu Ilveksen edustajien ohella alueen yrittäjien edustajina Taisto ja Harri Hokkanen. Aulankokeskus on erinomainen esimerkki eri hallinnonalojen välisestä yhteistyöstä. Aulankokeskuksen koulutus- ja kokoustila on Luontokoulu Ilveksen käytössä. Tilaa vuokrataan myös ulkopuolisille tarvitsijoille. Luontokoulun henkilökunnasta luontokoulun opettajat Hanna Salminen ja Panu Villanen työskentelevät Aulankokeskuksessa. Aulankokeskuksessa työskentelivät kesäkauden 2003 myös Kehittämiskeskus Oy Hämeen palkkaamana määräaikaiset asiakaspalveluhenkilöt Minna Haikka ja Hanna Väinölä. Myös Aulankoverkko hankkeen projektipäällikkö Marjo Salo toimii keskuksessa. Metsähallituksen opastetut puistokierrokset alkoivat tarvittaessa Aulankokeskuksesta talo tuli kesäopas Outi Mäenpäälle tutuksi Aulanko tutuksi -hankkeen näyttelysuunnittelun projektihenkilön toimesta. 6.2 Aulankokeskukseen liittyvät jatkohankkeet Rakennuksen varustamisesta, näyttelyn suunnittelusta ja toteutuksesta sekä piha-alueiden loppuunsaattamisesta jätettiin EAKR-jatkorahoitushakemus loppuvuodesta Aulanko tutuksi -hankeelle saatiin hyväksyntä alkuvuodesta 2003 (HAM-2002-R-26-52). Rakennusvaihe lähes valmis, kevät
16 Aulankokeskukseen alusta asti kaavailtua näyttelyä pidettiin matkailullisesti tärkeänä osana opastuskeskuksen tarjontaa. Pääteemoiksi nousivat kansalliseen kaupunkipuistoon, Vanajaveden laakson luontoon, Aulangon ja Hugo Standertskjöldin historiaan sekä luonnonsuojelualueeseen liittyvien asioiden lisäksi itse rakennuksen historia sekä kansakoulujen yleinen puutarha-aate. Myös rakennuksen kunnostusprojektista ja rakennuksen uudesta elämästä saatiin oma teemansa. Rakennuksen kunnostustyöstä kerrotaan talon esittelyn yhteydessä kaikille kävijöille. Rakennuksen kunnostus on jatkossa mahdollista tuoda esiin mm. rakennusperintöpäivien yhteydessä. Aulankokeskukseen liittyviä ESR-rahoitushankkeita hyväksyttiin luontokoulu Ilveksen ja Aulankokeskuksen toiminnan kehittämisen jatkohanke Luonto-Aulanko sekä Aulanko-verkko - Aulangon alueen yrittäjien toimintaverkon muodostaminen, hakijana Kehittämiskeskus Oy Häme. (Liite) Yhteistyössä Vattenfallin kanssa toteutettiin loppuvuodesta 2002 rantapuistokäytävän valaistus Aulangon hotellilta Katajiston kartanolle. Kevyen liikenteen väylä jatkuu yhtenäisesti valaistuna entisen leirintäalueen rannasta ylös aina Aulankokeskuksen rakennuksen pohjoispuolelta puistometsän alikululle. Yhteistyössä Tiehallinnon kanssa Rahkoilasta tulevaa Aulangontien kevyen liikenteen väylää jatkettiin puistometsän puolella hotellille. Kalustuksen ja näyttelyn ensimmäinen vaihe talossa keväällä
17 Aulankokeskuksen juhlalliset avajaiset Flooran päivänä Opastus Aulangontieltä
18 7. Projektista tiedottaminen Aulankokeskus-hankkeen eteneminen on saanut laajasti julkisuutta paikallisessa sanomalehdistössä. Lisäksi hankkeesta ja Luontokoulu Ilveksen toiminnasta on tiedotettu myös paikallisradiossa. Avajaistapahtuma keväällä 2003 pääsi myös television paikallisuutisiin. Aulankokeskuksesta lehdistössä 3/25/00 Hämeen Sanomat Aulangolle suunnitteilla luonto- ja toimintakeskus 7/5/00 Hämeen Sanomat Aulankokeskus odottaa Matkailuliiton talousselvitystä 7/5/00 Kaupunkiuutiset Aulankokeskuksesta saatiin aikaan jo sopimustekstiä 12/21/00 Hämeen Sanomat Luontokoulu kouluttaa ensin ammattikasvattajia 2/6/01 Hämeen Sanomat Hämeenlinna ostaa tilat Aulankokeskukselle 2/7/01 Etelä-Suomen Sanomat Aulankokeskus vanhaan kouluun 2/17/01 Hämeen Sanomat Kaupunkipuiston opastuspistettä suunnitellaan Aulangolle 3/3/01 Hämeen Sanomat Luontokoulu tarpoo uusia polkuja 4/28/01 Hämeen Sanomat Aulangon alue valmis palvelemaan luonnon ystäviä 4/28/01 Hämeen Sanomat Aulangon leirintäalue kohentaa ilmettään kesäksi 5/15/01 Hämeen Sanomat Hämeenlinna luottaa Aulangon ja linnan seudun vetovoimaan 6/13/01 Kaupunkiuutiset Kaupunki osti tontin koulurakennuksineen Aulankokeskukselle 10/17/01 Hämeen Sanomat Rappiotalosta rakennetaan Aulankokeskus ensi vuonna 10/17/01 Kaupunkiuutiset Aulankokeskuksen tekoon aikaisintaan huhtikuussa 10/21/01 Hämeen Sanomat Toiselana talo tunnetaan 11/10/01 Hämeen Sanomat Annikki Rantanen ei unohda everstin aikaa 11/10/01 Hämeen Sanomat Helmi Tamminen eli Toiselassa elämänsä ihanimmat vuodet 11/10/01 Hämeen Sanomat Monien muistojen talo 11/10/01 Hämeen Sanomat Koulu, ravintola, verstas ja luontokeskus 11/14/01 Hämeen Sanomat Matkailuliiton konkurssi voi vaikuttaa Aulankokeskuksen suunnitteluun 2/26/02 Hämeen Sanomat Maalämpöä Aulankokeskukseen 3/9/02 Hämeen Sanomat Hämeenlinna ostamassa Aulangon leirintäalueen 3/27/02 Hämeen Sanomat EU-rahaa Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluun 8/18/02 Hämeen Sanomat Hämeenlinna voi kehittää Aulankoa kokonaisuutena 9/11/02 Hämeen Sanomat Aulankokeskus vaihtoi sähköurakoitsijaa 10/22/02 Hämeen Sanomat Aulangolle haetaan lisää EU-rahoitusta 10/23/02 Kaupunkiuutiset Aulankokeskuksen remontti menossa 2003 Lomasuomi Uutta Aulangolla keväällä Aulankokeskus 2/5/03 Hämeen Sanomat Aulanko-hanke piakkoin kaupunginhallitukseen 3/4/03 Aamulehti Aulanko hakee uutta nousua 3/5/03 Hämeen Sanomat Aulankokeskus saa lämpönsä maasta 3/5/03 Kaupunkiuutiset Aulankokeskus harjassa 4/19/03 Hämeen Sanomat Aulangonniemi kaupunkipuistoon 4/27/03 Hämeen Sanomat Aulangolla kova vilske 4/30/03 Hämeen Sanomat Aulankokeskus auki Flooran päivänä 5/14/03 Helsingin Sanomat Hämeenlinnan kaupunkipuisto laajenemassa 5/14/03 Kaupunkiuutiset Aulankokeskus palvelee sekä turisteja että kaupunkilaisia 2003 Hämeen Sanomat, kesäliite Luonto, historia ja matkailu kohtaavat Aulankokeskuksessa
19 8. Projektissa tuotettu aineisto Savolainen Minna (2002). Aulankokeskus Inventointi 1 ja Tutkintotyö. Rakennusarkkitehtien erikoistumisopinnot. Lahden ammattikorkeakoulu. Savolainen Minna (2002). Aulankokeskus. Peruskorjaus ja muutostyöt. Suunnitelmapiirustukset ja rakennusselostus Hämeenlinnan kaupunki. Tekninen virasto, talotoimisto. Hankkeen kokousmuistiot, väliraportit ja loppuraportti. Viiteaineisto E. Piri, P. Sieppi, J. Välimaa (toim.) (2000). Aulankokeskus. Toimenpide-ehdotus Aulangon ja Hämeenlinnan suunnitellun kansallisen kaupunkipuiston luonto- ja toimintakeskuksen perustamiseksi. Metsäntutkimuslaitos 19/ Aulankokeskus, CC projektihakemus ja hakemuksen täydennys. M. Mikkola, H. Jutila, L. Putkonen ja S-L. Seppälä (2001). Vanajaveden laakson maisema, rakennettu kulttuuriympäristö ja luonto. Hämeenlinna Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto. Hoito- ja käyttösuunnitelma (2002). Hämeenlinnan kaupunki. L. Putkonen ja M. Ivars (2003). Kyliä ja kortteleita, Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys. Hämeenlinna Liitteet Aulanko -kokonaisuus. Aulangon opastuskeskuksen, luontokoulun ja matkailun toimintaverkon kehittämishanke. 2s. Vakuudeksi Hämeenlinnassa Tapani Hellstén, kaupunginjohtaja Ismo Uusitalo, rahoitusjohtaja
20 Itse eversti Hugo Standertskjöld (Juha Haanperä) Aulankokeskuksen avajaisissa.
KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009
KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA Veikko Syyrakki 26.11.2009 ALUE Linna ympäristöineen Koilliskulma Verkatehdas ja keskustan rannat Asema ja radanvarsialueet Aulanko Lähtökohdat Opastus Hoito ja käyttösuunnitelma
LisätiedotMerkittävä puistohistoria
Susanna Lappalainen, viheraluesuunnittelija HELSINKI 28.10.2016 Merkittävä puistohistoria Kaupunginpuisto eli ihana Parkki syntyi jo 1840-50 -luvuilla, Aulangon rakentaminen ajoittui lähinnä vuosiin 1883-1910.
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5403/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 221 Asianro 5403/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-419-3-104-M606 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus
LisätiedotHATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT
HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT Tampereen kaupunki Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 15.10.2015 Hatanpään kartano Hatanpään kartanoajan katsotaan alkaneen 1689. Hans Henrik Boijen aikana 1700-luvun
LisätiedotKIINTEISTÖ OY ENSON METSURITALON PERUSKORJAUS 83/10.03/2013. Tekninen lautakunta 27.11.2013 78
Tekninen lautakunta 78 27.11.2013 Kunnanhallitus 5 10.01.2014 Tekninen lautakunta 10 15.01.2014 Kunnanhallitus 27 27.01.2014 Tekninen lautakunta 46 21.05.2014 KIINTEISTÖ OY ENSON METSURITALON PERUSKORJAUS
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
Kemijärven kaupunki 1 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Suopursunmutkan varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin
LisätiedotRAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS
VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 131. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat
1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 131 Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 131. Suunnittelualue
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotRAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1
RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Mikonkarin kehittämissuunnitelma 1057/50/501/2005 MST 10 Mikonkarin kehittämisen lähtökohtana on Raahen ja Pattijoen kuntajaon muutokseen liittyvä yhdistymissopimus,
LisätiedotLAUKON KARTANON ALUE. KULTTUURIYMPÄRISTÖN JA RAKENNUSPERINNÖN HOIDON SEMINAARI VAPRIIKKI Leena Lahtinen aluearkkitehti Vesilahden kunta
LAUKON KARTANON ALUE Laukon rakennuksia 1840-luvulta. Osasuurennos J.Knutsonin piirroksesta kirjasta 'Finland framstäldt i teckningar' vuodelta 1845-52 KULTTUURIYMPÄRISTÖN JA RAKENNUSPERINNÖN HOIDON SEMINAARI
LisätiedotNimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Iitiä Markus Puheenjohtaja Ruokoniemi Kimmo Varapuheenjohtaja
Lappeenrannan Toimitilat Oy:n hallitus Pöytäkirja 5/2019 1 AIKA 2.5.2019 klo 17:00-18:10 PAIKKA Kaupungintalo, kaupunginhallituksen sali Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Iitiä Markus Puheenjohtaja
LisätiedotJärvenpään Mestariasunnot Oy Mestariasunnot kuuluu Järvenpään kaupunkikonserniin. Mestariasuntojen omistuksessa on tällä hetkellä 49 rivi- ja kerrostalokiinteistöä, joissa on yhteensä noin 1550 asuntoa.
LisätiedotHämeenlinnan kaupunki Kaavarekisteri :43:52 1 (5) A S E M A K A A V A M E R K I N N Ä T J A - M Ä Ä R Ä Y K S E T :
12:43:52 1 (5) A S E M A K A A V A M E R K I N N Ä T J A - M Ä Ä R Ä Y K S E T : Kuva Selitys A S E M A K A A V A M E R K I N N Ä T J A - M Ä Ä R Ä Y K S E T : Yleisten rakennusten korttelialue, jolla
LisätiedotHämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki
Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki 1.6.2015 HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti Asuttua aluetta jo rautakaudesta lähtien Maamerkkinä Hämeen vanha linna,
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KUHALA III D ASEMAKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA ORTOKUVA ALUEELTA 2011 KAAVA-ALUEEN RAJAUS Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavan tark. Maakuntakaava Asemakaava ja asemakaavan muutos: Kuhala III D: Keskustan kaupunginosan
LisätiedotSuunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos
LisätiedotASEMANTIEN PÄIVÄKODIN LOPPURAPORTTI
ASEMANTIEN PÄIVÄKODIN LOPPURAPORTTI 28.1.2014 RAKENNUSHANKKEEN LOPPURAPORTTI Kohde: Asemantien päiväkoti 740-4-33-1 Asemantie 16 57100 SAVONLINNA Hankkeen laajuustiedot ja tilatehokkuudet: Päiväkotirakennus:
LisätiedotVallilan ala-aste Hämeentie 80 IKKUNOIDEN KORJAUSTYÖN TEKNINEN HANKESUUNNITELMA
Vallilan ala-aste Hämeentie 80 IKKUNOIDEN KORJAUSTYÖN TEKNINEN HANKESUUNNITELMA hankenumero 8010159 9.12.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Tekninen hankesuunnitelma, Asko Rintamäki 2 Tekninen hankesuunnitelma,
LisätiedotSIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI
SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI Kylän Hirvijärvi tila: Metsätunturi 747-402-6-45 ja Itälaakso 747-402-7-8 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12014 28.8.2015 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 32/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 7174/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 32/2016 1 (1) 357 Asianro 7174/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Maaninka 476-405-5-9 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka
LisätiedotHAKEMUS JA PÄÄTÖKSENTEON KANNALTA KESKEISET ASIAKIRJAT
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ PÄÄTÖS N:o 1/5541/2 000 Alueidenkäytön osasto Annettu Helsingissä 10.1.2001 PL 380, Fabianinkatu 6 A (kirjaamon osoite) 00131 Helsinki Puh.vaihde: 09-1911 ASIA HAKIJA Hämeenlinnan kansallisen
LisätiedotKANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS
KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen
LisätiedotAsunto Oy Kalkunkartano
Asunto Oy Kalkunkartano Asunto Oy Kalkunkartano Suunnittelun osapuolet Asunto Oy Kalkunkartano Hallitus Isännöitsijät: Isännöinti Ilkka Saarinen Oy / Kirsi Suonranta & Petri Setälä Rakennuttajakonsultti
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2016 1 (1) 186 Asianro 4087/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-471-1-45 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka
LisätiedotÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (7) Kaupunginhallitus Kj/2 02.04.2013
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (7) 349 V Lainan ja takauksen myöntäminen Urheiluhallit Oy:lle päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
Kemijärven kaupunki 1 (6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Teuvontien varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS. Naulakallion hoitokoti KASTELLI Naulakalliontie 11. TEKNINEN PERUSKORJAUS Hanke 8085203 16.4.2013
HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Naulakallion hoitokoti KASTELLI Naulakalliontie 11 TEKNINEN PERUSKORJAUS Hanke 8085203 16.4.2013 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus 1.3 Laajuus
LisätiedotHÄMEENLINNAN KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO
HÄMEENLINNAN KAUPUNKI HÄMEENLINNAN KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO Selostus perustamishakemukseen Hämeenlinnan kaupungin ehdotus 9.5.2000 Ympäristöministeriön päätös 10.1.2001 2 Kansallisen kaupunkipuiston
LisätiedotValtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014
2014 Mihin voidaan hakea avustusta? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön parantaminen Valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus
LisätiedotStadin ammattiopisto Sturenkatu 18-20. Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke 8010082 13.11.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS
Stadin ammattiopisto Sturenkatu 18-20 Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke 8010082 13.11.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus 1.3 Laajuus
LisätiedotSASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS
VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia
LisätiedotTorstai 22.03.2012 kello 17.00 18.20. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone
Viranomainen TUUSNIEMEN KUNTA Tekninen lautakunta KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2 / 2012 KOKOUSAIKA Torstai 22.03.2012 kello 17.00 18.20 KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie Tammela puh Kydön asemakaavalaajennus, korttelit 738 ja 738B
Kydön asemakaavalaajennus, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 20.8.2012 204 OAS-vaiheen nähtävillä olo 10.9.-9.10.2012 luonnosvaiheen nähtävillä olo 10.9.-9.10.2012 ehdotusvaiheen
LisätiedotKAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY
KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY RAKENNUSURAKOITSIJAN VALINTA ON KÄYNNISSÄ. LVISA-URAKAT OVAT LASKENNASSA. RAKENNUSLUPA ODOTTAA KESKI-SUOMEN
Lisätiedot1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE
FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus
LisätiedotHakija vastaa asemakaavoituksen esittämiin perusteluihin ja selvittää punaisen tukkitien sijaintia sekä leveyttä korttelissa 1088.
YHDEN ASUNNON TALON JA TALOUSRAKENNUKSEN RAKENTAMINEN PULKKASAARENKATU 14, ALA-PISPALA 837-218-1088-0014 POIKKEAMISPÄÄTÖSHAKEMUKSEN PERUSTELUT ASUINRAKENNUKSEN JA TALOUSRAKENNUKSEN SIJOITTELUUN TONTILLA
LisätiedotHelsingin kaupungintalo, galleria
Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.
LisätiedotVANTAANKOSKEN MYLLY TOIMIJAN HAKU
VANTAANKOSKEN MYLLY TOIMIJAN HAKU JOHDANTO Vantaan kaupunki tarjoaa ostettavaksi Vantaankosken myllyn ja sen sivurakennukset paikan luonteeseen soveltuvan toiminnan järjestämistä varten sillä edellytyksellä,
LisätiedotAS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU
AS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU Laajasalo 21.5.2013 21.5.2013 Ins.tsto Conditio Oy / Juha Räisänen 1 Hankkeen suunnittelijat Putkisuunnittelu, pääsuunnittelija Insinööritoimisto
LisätiedotTEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE
T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.
Lisätiedotkaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen lautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutoksen ASEMAKAAVAN- MUUTOSALUE
ASEMAKAAVAN SELOSTUS 16.12.2011 päivättyyn Oulun kaupungin Kiviniemen kaupunginosan korttelin 86 tonttia nro 2 koskevaan asemakaavan muutokseen (Kultasirkuntie 21) kaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen
LisätiedotJOENSUUN INARINKULMA
JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (10) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...
LisätiedotKAUPUNKIRAKENNEPALVELUT KAAVOITUS. HML/397/ /2019 DIAARI Kaavan nro: 2565
KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT KAAVOITUS HML/397/10.02.03.00/2019 DIAARI Kaavan nro: 2565 1(5) ASEMAKAAVA 2565, MARSSITIE 40 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA 06.03.2019 Vuorentaka (kaupunginosa 28) osoitteessa
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5185 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 16.8.2016 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelia 47 sekä katualuetta ja
LisätiedotAURORAN SAIRAALA, RAKENNUS 22 NORDENSKIÖLDINKATU 20. HANKESUUNNITELMA Vesikaton kunnostus
AURORAN SAIRAALA, RAKENNUS 22 NORDENSKIÖLDINKATU 20 HANKESUUNNITELMA Vesikaton kunnostus 23.3.2012 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 1 YHTEENVETO... 3 1.1 Hankkeen perustiedot... 3 1.2 Hankkeen tarpeellisuus...
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla
LisätiedotINVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014
INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa
LisätiedotJOKILAAKSON KOULUN LUONNOSPIIRUSTUSTEN JA URAKKATARJOUSVAIHEEN KUSTANNUSARVION HYVÄKSYMINEN
Kaupunginhallitus 173 20.05.2019 JOKILAAKSON KOULUN LUONNOSPIIRUSTUSTEN JA URAKKATARJOUSVAIHEEN KUSTANNUSARVION HYVÄKSYMINEN 2930/58/2019 KH 20.05.2019 173 Valmistelu ja lisätiedot: toimitilajohtaja Börje
LisätiedotRuununmyllyn koulu. Hankesuunnitelma vaihe A:n pohjalta
Ruununmyllyn koulu Hankesuunnitelma vaihe A:n pohjalta SIHY-lautakunnan iltakoulu 5.9.2018 Päätökset ja nykytilanne Sivistys- ja hyvinvointitoimialan ja lukiokoulutuksen palveluverkkopykälään Ruununmyllyn
LisätiedotJyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010
Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Esko Eriksson Kiinteistöjohtaja Jyväskylän Tilapalvelu Kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelman lähtökohdat Rakennuksen tekninen
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 3 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 22/2013 1 (5) Kiinteistölautakunta To/13 28.11.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 22/2013 1 (5) 13 Kaartinkaupungin tontin pitkäaikainen vuokraaminen Royal Ravintolat Oy:lle (Kaartinkaupunki, tontti 3052/30) HEL 2012-015034 T 10 01 01 02 Kiinteistökartta
LisätiedotWC- ja pesutilojen muuttaminen nykyvaatimukset täyttäväksi ja portaiden kunnostus Loppuraportti. Lavamäen kyläyhdistys ry
3.10.2016 WC- ja pesutilojen muuttaminen nykyvaatimukset täyttäväksi ja portaiden kunnostus Loppuraportti Lavamäen kyläyhdistys ry WC- ja pesutilojen muuttaminen nykyvaatimukset täyttäväksi ja portaiden
LisätiedotReiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN
Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Kehittämishankkeen pilotti Kohde on lisäkerrosrakentamisen pilottihanke ja samalla esimerkki vuosina 1998 2001 toteutetun kehittämishankkeen
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 8411/ /2014
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) 13 Asianro 8411/10.03.00.00/2014 Oikaisuvaatimus / Vs. tarkastusarkkitehti Saara Revon päätös 24.11.2014 946 / 19-17-2 / Mustikkatie 21 / Jäte-pyöräkatos, entisen
LisätiedotKerimäki Raikuunkangas Vedenpullottamon suunnittelualueen inventointi Kreetta Lesell 2009
Kerimäki Raikuunkangas Vedenpullottamon suunnittelualueen inventointi Kreetta Lesell 2009 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Peruskarttaote 4 2. Lähistön
LisätiedotKH 38 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh
Kaupunginhallitus 38 30.01.2017 Rauhan ja Ukonniemen alueen opastushanke 102/00.01.05.02/2017 KH 38 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4355/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 218 Asianro 4355/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Maaninka 476-409-4-30 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 3588/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 1 (1) 158 Asianro 3588/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Maaninka 476-405-26-107 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka
LisätiedotPoikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)
Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:
LisätiedotLUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus
-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5192 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 28.02.2017 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 7. kaupunginosan (Reima) korttelia 527 ja puistoaluetta koskeva
LisätiedotLänsi-Tampereen taloyhtiöiden REMONTTI-ILTA
Länsi-Tampereen taloyhtiöiden REMONTTI-ILTA 5.10.2016 Hankesuunnittelulla haetaan suuntaa, johon hanketta lähdetään viemään. Reunaehdot ja lähtötiedot as.oy:ltä Tehdyt / tehtävät kuntotutkimukset Osakas-
LisätiedotOsmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA 2011 1 Kohde Kaavan lähtökohdat ja tavoitteet Vireilletulo Maakuntakaavojen yhdistelmä Asemakaavan muutos Korkeavaha I B Aloite: Kupungin
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelualue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien
LisätiedotOULAISTEN KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKIEN 1. OULAS KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTTIA 5.
OULAISTEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKIEN 1. OULAS KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTTIA 5. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.12.2017 Suunnitelman tarkoituksena on maankäyttö- ja rakennuslain 63
LisätiedotSELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012
J O K I O I N E N SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...
LisätiedotValtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä
Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 29.1.2014 1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet
LisätiedotAA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1
Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS
LisätiedotStadin ammattiopisto Taucher-Talo Nilsiänkatu 3. Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS
Stadin ammattiopisto Taucher-Talo Nilsiänkatu 3 Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke 8010146 27.11.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus
LisätiedotKirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016
1 Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat
LisätiedotPAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012
J O K I O I N E N PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...
LisätiedotKyllön terveysaseman peruskorjaus 2004-2012
Kyllön terveysaseman peruskorjaus 2004-2012 14.12.2012 Asemapiirros vuoden 2010 hankesuunnitelmasta Yhteenveto Rakentamiskustannukset yhteensä 24 400 000 euroa (alv 0 %) Suunnittelu ja rakentaminen vuosina
LisätiedotStaran ja liikuntaviraston Vuosaaren tukikohdan esirakentaminen ja alueella sijaitsevien rakennusten purkaminen
Staran ja liikuntaviraston Vuosaaren tukikohdan ja alueella sijaitsevien rakennusten purkaminen Itäreimarintie 5 ja Pallokuja 5, Esirakentaminen Hankenumero 2080109 Sijainti Yhteenveto Hankkeen nimi Staran
LisätiedotKosken koulukeskuksen rakennushankkeen asukastilaisuus
Kosken koulukeskuksen rakennushankkeen asukastilaisuus 2.5.2019 1 Kosken koulukeskuksen rakennushankkeen asukastilaisuus 2.5.2019 - Alueen kaavakartta ja siihen tehdyt muutokset, tulevien rakennusten julkisivukuvat
LisätiedotPIEKSÄMÄEN VANHA VETURITALLI
PIEKSÄMÄEN VANHA VETURITALLI Päivämäärä 23.04.2012 Alustavat kustannusarviot Ramboll Ylistönmäentie 26 40500 JYVÄSKYLÄ 1. Yleistä Ramboll Finland Oy on laatinut Pieksämäen vanhan veturitallin kunnostamisesta
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana
LisätiedotKiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus
Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, Hämeenlinna SISÄLLYSLUETTELO 1. Hämeenlinna 3-7 2. Mitkä asiat tukevat/
LisätiedotNollaenergiatalo Asuntola Puuseppä. Yhteiskehityshanke Järvenpään Mestariasunnot Oy:n kanssa
Nollaenergiatalo Asuntola Puuseppä Yhteiskehityshanke Järvenpään Mestariasunnot Oy:n kanssa Vanha kiinteistö Asuntola Puuseppä rakennusvuosi 1960 3. krs, kellarikerros osittain maan sisällä kellarikerroksen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (7) 112 Lainan ja takauksen myöntäminen Urheiluhallit Oy:lle Käsittely päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti, kumoten 29.2.2012 54 tekemänsä päätöksen,
LisätiedotINVESTOINNIT
Kunnanjohtajainfo 30.8.2018 INVESTOINNIT 2019-2024 SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA SAIRAALA-ALUEEN MASTERPLAN INVESTOINNIT 2019-2024 v.2019 v.2020 v.2021 v.2022 v.2023 v.2024 Laitehankinnat -sairaanhoito 1,50
LisätiedotLAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE
+358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA
LisätiedotIlomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014
1 Ilomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Farmi Salliset Ay 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 5 Kansikuva: suunnitellun maanottoalueen
LisätiedotLehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio
25.9.2013 Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio KUNTOARVIORAPORTTI 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kuntotarkastus kohde... 3 1.2 Yhteyshenkilöt... 3 1.3 Kohteen kuvaus... 3 1.4 Kuntotarkastuksen tarkoitus...
LisätiedotKAUPUNKIRAKENNEPALVELUT-KAAVOITUS (4)
KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT-KAAVOITUS 29.1.2019 1(4) HAUHON KIRKONKYLÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 12 TONTIT 5 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 17 TONTTI 2 (kiinteistöt 109-449-4-185, 109-449-4-57, 109-449-6-143, 109-449-6-1,
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI HANKESUUNNITELMA 1 OULUNKYLÄN HUOLTORAKENNUKSEN KATON JA PIHAKANNEN PERUSPARANTAMINEN
HELSINGIN KAUPUNKI HANKESUUNNITELMA 1 HANKESUUNNITELMA OULUNKYLÄN LIIKUNTAPUISTON HUOLTORAKENNUKSEN KATON JA PIHAKANNEN PERUSPARANTAMINEN HELSINGIN KAUPUNKI HANKESUUNNITELMA 2 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESUUNNITELMA
Lisätiedot18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.
: : :0 : :9 :0-9- -9- Mujuseniha 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 0 o 9 0 9 0 9 9 0 0 0 9 0 9 0 0 0 9 9 00 0 0 0 0 0 0 e=0. LAITILANPUISTO NOLJAKANKAARI WALLENKATU sv- sr- sr- sr- 0 00 900
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA UUSIKYLÄ II L ASEMAKAAVAN MUUTOS
KAAVA-ALUEEN RAJAUS JA VOIMASSA OLEV KAAV 1 J07 UUSIKYLÄ II G E78 UUSIKYLÄ II A 2 Kohde Asemakaavan muutos: Uusikylä II L: korttelit 41 osa 42, 43, 44 ja 53 sekä katu- ja puistoalueita. Hakija/ Aloite
LisätiedotNiemikotisäätiön Haagan työkeskus Vanha viertotie 22 C, Helsinki Vesikaton uusiminen, julkisivumuutokset ja pihan kunnostaminen
Niemikotisäätiön Haagan työkeskus Vanha viertotie 22 C, 00330 Helsinki Vesikaton uusiminen, julkisivumuutokset ja pihan kunnostaminen Kuva: Haagan työkeskuksen julkisivu Tekninen hankesuunnitelma 25.11.2013
LisätiedotPilke-talo: nopeasti ja taloudellisesti näin se tehtiin! Yhteyspäällikkö Kristiina Vuopala, Metsähallitus
Pilke-talo: nopeasti ja taloudellisesti näin se tehtiin! Yhteyspäällikkö Kristiina Vuopala, Metsähallitus Mikä Metsähallitus? Metsähallitus on valtion liikelaitos, jolla on sekä liiketoimintaa että julkista,
LisätiedotKyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA
Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen
LisätiedotKESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE
Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-
LisätiedotPÖYTÄKIRJA JTB 2/2008
PÖYTÄKIRJA JTB 2/2008 JärjestelytoimikuntaB Paikka Halikon kunnanvirasto, valtuustosali Aika 27.5.2008 klo 8.30 9.50 Läsnä Nummentalo Juhani puheenjohtaja Pölönen Päivi varapuheenjohtaja Aaltonen Helena
Lisätiedot