SISÄLLYSLUETTELO KH, :00, Pöytäkirja

Transkriptio

1 i SISÄLLYSLUETTELO KH, :00, Pöytäkirja -2 Läsnäolijat Valtuuston päätösten laillisuuden toteaminen ja täytäntöönpano Hollolan Asuntotalot Oy:n hallituksen jäsenen ja varajäsenen valinta Kuntien itsehallinnollisia tehtäviä ja vapaaehtoisia lakisääteisiä tehtäviä koskeva kysely... 4 Pykälän liite: VM kysely, vastaukset Lausunto maakuntakaavaehdotuksesta Pykälän liite: Liite: Kooste_Hollola_ Pykälän liite: Hämeenkosken kh Lausunto Valtatien 24 kehittäminen Päijät-Hämeessä -kehittämisselvityksestä Koulujen ja päiväkotien turvallisuus ja riskienhallinta / valtuustoaloite Pykälän liite: Valtuustoaloite Hämeenkosken kunnan henkilöstön siirtyminen yhdistyneen Hollolan kunnan palvelukseen / virkojen perustaminen ja henkilöstön sijoittaminen Pykälän liite: perustettavat virat Vuoden 2016 talousarvion laadinta Pykälän liite: Ta 2016 laadintaohje_ Eräiden Hämeenkosken kunnan tehtävien siirtäminen Hollolan kunnan hoidettavaksi alkaen Pykälän liite: sopimus sivistystoimialan hallinnon palvelujen järjestämisestä Pykälän liite: sopimus työllisyysasioiden ja tietohallintoasioiden hoidosta Talouden tasapainotustarpeiden arviointi Pykälän liite: Tasapainottamistoimenpiteistä_yhdistymishallitus Pykälän liite: Konsernipalvelut yhdistymishallitus hhr Pykälän liite: Sivistystoimialan esitykset talouden tasapainottamistoimenpitei Pykälän liite: OIVAN esitykset talouden tasapainottamistoimenpiteiksi Pykälän liite: tasapainottaminen tekninen Ilmoitusasiat Pykälän liite: kuntakierros.2015pptx (oheisaineisto) Pykälän liite: Maksuosuudet 2016_kuntaliitokset (oheisaineisto) Oikaisuvaatimusohjeet

2 -2, KH :00 Sivu 1 Kokouskutsu Kunnanhallituksen kokous pidetään kello Hollolan kunnan virastotalossa kunnanhallituksen kokoushuoneessa, Virastotie 3, Hollola. Kokouksessa käsitellään liitteenä olevasta esityslistasta lähemmin ilmenevät asiat. Hollola merk Eero Virta kunnanhallituksen puheenjohtaja Kunnanhallitus Pöytäkirja nro 9/2015 :t sivut Aika kello Paikka Saapuvilla Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Esittelijä Jäsenet Valtuuston puheenjohtaja Valtuuston I varapuheenjohtaja Valtuuston II varapuheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Hollolan kunnan virastotalo, kunnanhallituksen kokoushuone Eero Virta Anna-Kaarina Taarasti Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja Kristiina Hämäläinen Helena Maattola Jarkko Niemi Kati Pölönen Hannu Siljander Kari Sulonen Tatu Söyrilä Timo Tuominen Veli-Matti Tanhuva, varajäsen Matti Siirola Jari Ronkainen Salamat Masih Kaija Manninen, hallintopäällikkö Muut läsnäolijat Poissa Anne Louhelainen, kh jäsen Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todettiin. Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Kati Pölönen ja Hannu Siljander.

3 121, KH :00 Sivu 2 Valtuuston päätösten laillisuuden toteaminen ja täytäntöönpano Esitys: Päätös: K u n n a n j o h t a j a: Kunnanhallitus toteaa valtuuston päätökset laillisiksi ja päättää panna ne täytäntöön. K u n n a n h a l l i t u s: Esitys hyväksyttiin. täytäntöönpano muutoksenhakukielto

4 122, KH :00 HOL: 423/2013 Sivu 3 Hollolan Asuntotalot Oy:n hallituksen jäsenen ja varajäsenen valinta HOL 423/2013 Kunnanhallitus nimesi kokouksessaan Hollolan Asuntotalot Oy:n hallitukseen Veli Penttilän tilalle jäseneksi Tatu Söyrilän ja varajäseneksi Kari Sulosen. Kokoomuksen ryhmä esittää, että päätös oikaistaan ja että hallituksen jäseneksi nimetään Eero Virta ja varajäseneksi Kari Sulonen. Eero Virta on tällä hetkellä hallituksen varajäsen. Esitys: Päätös: K u n n a n j o h t a j a: Kunnanhallitus oikaisee päätöksensä ja tekee ehdotuksen Hollolan Asuntotalot Oy:n yhtiökokoukselle, että hallituksen jäseneksi valitaan Eero Virta ja varajäseneksi Kari Sulonen. K u n n a n h a l l i t u s: Esitys hyväksyttiin. täytäntöönpano kh oikaisuvaatimus ote asianosainen: nimetyt ote tiedoksi: Hollolan Asuntotalot Oy, lh-rekisteri

5 123, KH :00 HOL: 217/2015 Sivu 4 Kuntien itsehallinnollisia tehtäviä ja vapaaehtoisia lakisääteisiä tehtäviä koskeva kysely HOL 217/2015 Valtiovarainministeriössä tehdään yhteistyössä ministeriöiden ja Suomen Kuntaliiton kanssa kuntatalousohjelma, joka on osa julkisen talouden suunnitelmaa (valtioneuvoston asetus, 120/2014). Uuden kuntalain (410/2015) mukaan kuntatalousohjelmassa tulee eritellä kuntien lakisääteiset ja muut kuntien tehtävät. Valtiovarainministeriön päivätyssä kirjeessä kuntia pyydettiin vastaamaan sähköiseen kyselyyn kuntien itsehallinnollisista tehtävistä ja niiden laajuudesta. Vastauksia hyödynnetään kuntatalousohjelman valmistelussa kesän ja alkusyksyn aikana. Itsehallinnollisten tehtävien kartoituksen tuloksista julkaistaan lisäksi erillinen raportti lokakuun loppuun mennessä. Yksittäistä kuntaa koskevia tietoja ei julkaista. Kysely on valmisteltu työryhmässä, jossa ovat edustajat Suomen Kuntaliitosta, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, ympäristöministeriöstä sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Valmisteluun ovat osallistuneet myös liikenne- ja viestintä- sekä maa- ja metsätalousministeriö. Kysely on jaoteltu kolmeen osaan. Ensimmäinen osa A koskee kunnan itsehallinnollisia tehtäviä (yleisen toimialan tehtäviä). Osa B koskee kunnan lakisääteisiä, mutta vapaaehtoisia tehtäviä. Osassa C kysytään vastaajan arvioita kunnan tehtävien kehittymisestä eri tehtäväalueilla. Itsehallinnollisella tehtävällä (Osa A) tarkoitetaan kyselyssä kunnan ottamaa tehtävää, jonka toteuttamiseen ei liity velvoittavaa lainsäädäntöä. Tehtävä on kunnalle vapaaehtoinen ja sen käynnistäminen on kunnan harkinnassa, se ei vaadi erillistä valtion viranomaisen lupaa eikä se ole ns. valtionosuustehtävä. Kunnilla on harkinta- ja päätösvalta sekä rahoitusvastuu, missä määrin ja laajuudessa nämä tehtävät hoidetaan. Esimerkki: Elinkeinoelämän edistäminen. Lakisääteisen, mutta vapaaehtoisen (Osa B) tehtävän hoitaminen on kunnan harkinnassa. Käynnistäminen saattaa kuitenkin edellyttää valtion viranomaisen järjestämis- tms. lupaa. Esimerkki: lukiokoulutus (näitä tehtäviä kysytään vain niiltä osin, kun tietoa ei ole saatavilla muista lähteistä). Vuoden 2014 tilinpäätöstä on käytetty vastattaessa lainojen ja takausten määriä sekä nettokustannuksia koskeviin kysymyksiin. Liite: Hollolan kunnan vastaukset kyselyyn Esitys: Päätös: K u n n a n j o h t a j a: Merkitään tiedoksi. K u n n a n h a l l i t u s: Merkittiin tiedoksi. täytäntöönpano muutoksenhakukielto

6 123, KH :00 / Pykälän liite: VM kysely, vastaukset Sivu 5 1 Vastaaja: 6-11 Vapaarahoitteinen asuntotuotanto/esko Vekkeli Osa A. ITSEHALLINNOLLISET TEHTÄVÄT (YLEINEN TOIMIALA) A1 Vapaarahoitteinen asuntotuotanto Ohje: Tähän vastataan vain kunnan vapaarahoitteisten vuokratalojen osalta. Kysymykset eivät siis koske kunnan yleishyödyllisiä vuokrataloja, kuten ARA-vuokrataloyhtiöitä. 6. Toimiiko kuntanne vapaarahoitteisten asuinhuoneistojen vuokranantajana EI 7. Mikäli vastasitte kyllä, kuinka paljon kunnallanne on vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja, lukumäärä? 8. Mikäli vastasitte kyllä, kuinka paljon kunnallanne on vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja, kerrosneliömetrit? 9. Toimiiko kuntakonserniinne kuuluva tytäryhteisö vapaarahoitteisten asuinhuoneistojen vuokranantajana? EI 10. Mikäli vastasitte kyllä, kuinka paljon tytäryhteisöllänne on vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja, lukumäärä? 11. Mikäli vastasitte kyllä, kuinka paljon tytäryhteisöllänne on vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja, kerrosneliömetrit? Vastaajat: Elinkeinoelämän ja työllisyyden edistäminen/päivi Rahkonen/Eija Laine/Hilkka Myllymäki A2 Elinkeinoelämän ja työllisyyden edistäminen 12. Hoitaako kuntanne elinkeinoelämän tai työllisyyden edistämiseen liittyviä tehtäviä niin, että tehtäviä hoitaa kunnan oma päätoiminen viranhaltija tai työntekijä? Työllisyysasioiden osalta: kyllä, yksi päätoiminen viranhaltija 13. Mikäli vastasitte kyllä, mitkä ovat toiminnan kustannukset kunnalle? 1,8 milj. euroa (sis. työmarkkinatuen maksuosuutta 1,2 milj. eur/2015) 14. Hoitaako kuntanne elinkeinoelämän tai työllisyyden edistämiseen liittyviä tehtäviä yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa niin, että tehtäviä hoitaa jonkin toisen kunnan päätoiminen viranhaltija tai työntekijä? Työllisyyden hoidon osalta on yhteishanke Työn Kipinä v , jota rahoittaa myös työministeriö 15. Mikäli vastasitte kyllä, mitkä ovat toiminnan kustannukset kunnalle? Työn Kipinä-hankkeen rahoitus 40 t eur 16. Hoitaako kuntanne jonkin muun organisaation avulla elinkeinoelämän tai työllisyyden edistämiseen liittyviä tehtäviä (esim. tytäryhteisön, seudullisen kehitysyhtiön osakkaana, olemalla jonkin yhdistyksen jäsen tai ostamalla palvelut kuntakonsernin ulkopuoliselta yhteisöltä)? Miten? Hollolan kunta yhdessä Lahden ja Orimattilan kaupungin sekä Nastolan kunnan kanssa hoitaa elinkeinoasioiden kehittämistä yhteisen osakeyhtiön Ladec Oy:n toimesta, 17. Mikäli vastasitte kyllä, mitkä ovat toiminnan kustannukset kunnalle? Hollolan kunta rahoittaa Ladec Oy:n toimintaa 16 e/as eli vuonna 2015: n euroa 18. Toimiiko kuntanne tai kuntanne tytäryhteisö toimitilojen vuokranantajana? (Ohje:toimitiloihin katsotaan kuuluviksi myös mm. erilaiset teollisuus- ym hallit, liikehuoneistot jne) Ei 19. Onko kuntanne antanut lainoja, takaussitoumuksia tai osakeyhtiölain tarkoittamia pääomalainoja kuntakonserniinne kuuluvalle yhteisölle elinkeinoelämän tai työllisyyden edistämiseen liittyen (esim. liike- tai teollisuustilojen rakentamiseen, toiminnan käynnistämiseen ym) Ei 20. Mikäli vastasitte kyllä, mikä on lainojen euromäärä? 21. Mikäli vastasitte kyllä, mikä on takausten euromäärä?

7 123, KH :00 / Pykälän liite: VM kysely, vastaukset Sivu Onko kuntanne antanut avustuksia elinkeinotoiminnan edistämiseen liittyen? Ei 23. Mikäli vastasitte kyllä, onko avustuksen saaja ollut 24. Mikäli vastasitte kyllä, mikä on avustusten euromäärä? 25. Edistääkö kuntanne muilla toimilla elinkeinotoimintaa? Kunnassa toimii oma elinkeinotyöryhmä, johon on nimetty kunnan luottamushenkilöitä sekä paikallinen yrittäjäyhdistys on nimennyt omat edustajansa Kunta markkinoi yritystontteja 26. Onko kuntanne antanut avustuksia työllisyyden edistämiseen liittyen? Kylllä 27. Mikäli vastasitte kyllä, onko avustuksen saaja ollut yhdistys säätiö kuntakonserniin kuuluva yhtiö kuntakonsernin ulkopuolinen yhtiö muu taho, mikä? Yritys, osuuskunta, SPR:n työllistämistoiminta 28. Mikäli vastasitte kyllä, mikä on avustusten euromäärä? n t eur 29. Edistääkö kuntanne muilla toimilla työllisyyttä?/ Työllisyyden kuntakokeilu Työn Kipinä v Kustannukset: todettu edellä, n. 40 t eur Vastaaja: kuntamarkkinointi/kaija Manninen A3 Kuntamarkkinointi/ 30. Hoitaako kuntanne itse tai jonkun ulkopuolisen organisaation avulla kuntamarkkinointiin liittyviä tehtäviä (esim. seudullisen kehitysyhtiön osakkaana, olemalla jonkin yhdistyksen jäsen tai ostamalla palvelut kuntakonsernin ulkopuoliselta yhteisöltä? Hollolan kunta ostaa pääasiassa palvelut seudulliselta yhtiöltä Lahti Region Oy. Kunta tukee avustusten muodossa hollolalaisia tapahtumia kuten Hollo ja Martta -tapahtuma sekä Keskiaikatapahtuma. Nämä ovat osaltaan myös kunnan imagomarkkinointia. Kunta tekee itse myös markkinointia mm. www-sivujen kautta sekä kuntaesitteitä laatimalla. 31. Mikäli vastasit kyllä, selvitä miten? Markkinointia tehdään yhteistyössä Lahti Regionin kanssa. Yhtiö tekee matkailun ja asumisen markkinointia sekä imagomarkkinointia, matkailupalvelujen välittämistä, uusien tapahtumien hankintaa sekä matkailun kehittämistä. Seudullinen yhteistyöryhmä kokoontuu säännöllisesti suunnittelemaan markkinointitoimenpiteitä. Kunnassa on nimetty markkinointiyhteyshenkilö (hallintopäällikkö). 32. Arvionne kuntamarkkinointiin liittyvien tehtävien kustannuksista? Lahti Region Oy:n maksuosuus on euroa vuonna Lisäksi kunnan avustukset tapahtumiin e sekä esitteiden ja www-sivujen kustannukset yhdistysten ja vapaan kansalaistoiminnan tukeminen/kaija Manninen A4 Yhdistysten ja vapaan kansalaistoiminnan tukeminen 33. Kuinka paljon kunta myöntää avustuksia yhdistyksille, myönnettyjen avustusten kokonaismäärä

8 123, KH :00 / Pykälän liite: VM kysely, vastaukset Sivu euroa/v 34. Kuinka suuri osa avustuksista kohdistuu liikuntajärjestöille? (prosenttiosuus) 64,65 % 35. Kuinka suuri osa avustuksista kohdistuu kulttuurijärjestöille? (prosenttiosuus) 9,09 % Lisäksi tuetaan kulttuuritapahtumia Hollo ja Martta e sekä Keskiaikatapahtuma euroa sekä Kotiseutuyhdistystä museotoiminnan hoitamisesta euroa. 36. Onko kuntanne antanut liikunta- ja kulttuurijärjestöjen lisäksi avustuksia muiden yhdistysten ja vapaan kansalaistoiminnan tukemiseksi? Kyllä 37. Mikäli vastasitte kyllä, mikä on avustusten saajien toimiala/ kohde? x kyläyhdistykset x nuorisojärjestöt x eläkeläis- ja vanhusjärjestöt x vammaisjärjestöt x muu, mikä? yhdistyksiä on tuettu myöntämällä alennuksia tilavuokriin Nuorisojärjestöille on myönnetty euroa/v sekä lisäksi 4Hyhdistykselle e/v lasten ja nuorten kerhotoimintaan. Muille järjestöille on myönnetty yhteensä e/v. 38. Onko kuntanne antanut lainoja yhdistystoiminnan ja vapaan kansalaistoiminnan tukemiseksi? Ei 39. Mikäli vastasitte kyllä, mikä on lainojen euromäärä? 40. Onko kuntanne antanut takauksia yhdistystoiminnan ja vapaan kansalaistoiminnan tukemiseksi? Ei 41. Mikäli vastasitte kyllä, mikä on takausten euromäärä? Poliittisen toiminnan tukeminen/kaija Manninen A 5 Poliittisen toiminnan tukeminen 42. Onko kuntanne antanut taloudellista tukea poliittisille järjestöille ja valtuustoryhmille? Ei 43. Mikäli vastasitte kyllä, mikä on avustusten euromäärä? 44. Onko kuntanne antanut muuta tukea poliittisille järjestöille ja valtuustoryhmille? (esim. kunnan toimitilojen maksuton käyttö ym.?) Valtuustoryhmät saavat käyttää kokoustiloja veloituksetta. Kunta on hankkinut valtuutettujen sekä kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenien käyttöön kannettavat tietokoneet. Vastaaja:

9 123, KH :00 / Pykälän liite: VM kysely, vastaukset Sivu Tietoverkkojen rakentaminen ja ylläpitäminen/sampo Syrjäläinen A6 Tietoverkkojen rakentaminen ja ylläpito 45. Onko kuntanne rakennuttanut ja/ tai ylläpitääkö kuntanne yleiseen käyttöön tarkoitettuja tietoverkkoja? Ei 46. Mikäli vastasitte kyllä, mitkä ovat toiminnan nettomääräiset toimintakulut (toimintakate) 47. Osallistuuko tai onko kuntanne osallistunut yleiseen käyttöön tarkoitettujen tietoverkkojen rakennuttamiseen tai ylläpitämiseen? Ei 48. Mikäli vastasitte kyllä, mitkä ovat toiminnan nettomääräiset toimintakulut (toimintakate)? 49. Onko kunta antanut avustusta, lainaa tai takaussitoumusta yleiseen käyttöön tarkoitettujen tietoverkkojen rakennuttamiseen tai ylläpitämiseen? Ei 50. Mikäli vastasitte kyllä, mikä on lainojen euromäärä? 51. Mikäli vastasitte kyllä, mikä on takausten euromäärä?/ Vastaaja: pienvenesatamat/antti Anttonen A7 Pienvenesatamat 52. Ylläpitääkö kuntanne pienvenesatamaa? KYLLÄ 53. Mikäli vastasitte kyllä, mitkä ovat toiminnan nettomääräiset toimintakulut (toimintakate) ,00 euroa (TP 2014) 54. Myöntääkö kuntanne avustusta jonkin toisen tahon toimesta ylläpidettävälle pienvenesatamalle EI 55. Mikäli vastasitte kyllä, mitkä ovat toiminnan kustannukset? EI A8 Liikuntatoimeen liittyvät toiminnat (sisältää lakisääteiset ja itsehallinolliset tehtävät 56. Ylläpitääkö kuntanne seuraavia liikuntapaikkoja? Jäähalli KYLLÄ Uimahalli KYLLÄ Monitoimihalli KYLLÄ Ulkoilureitti KYLLÄ Lämmitetty tekonurmikenttä EI Hiihtoputki / hiihtohalli EI Laskettelurinne EI Moottoriurheilurata EI Tenniskenttä KYLLÄ Kuntosali KYLLÄ Lentopaikka EI Jokin muu Uimarannat 57. Liikuntapaikkojen ylläpidosta aiheutuvat nettokustannukset ,00 euroa (TP 2014) 58. Osallistuuko kuntanne jonkun muun tahon omistaman liikuntapaikan ylläpitoon (esim. toinen kunta, yhtiö, säätiö, yhdistys) EI Jäähalli Uimahalli Monitoimihalli Ulkoilureitti Lämmitetty tekonurmikenttä

10 123, KH :00 / Pykälän liite: VM kysely, vastaukset Sivu 9 5 Hiihtoputki / hiihtohalli Laskettelurinne Moottoriurheilurata Tenniskenttä Kuntosali Lentopaikka Jokin muu 59. Liikuntapaikkojen ylläpitoon osallistumisesta kunnalle aiheutuvat kustannukset? EI Vastaaja: kulttuuri ja sivistystoimeen liittyvät tehtävät/ira Lallo, Seppo Tiainen, A 9 Kulttuuri- ja sivistystoimeen liittyvät tehtävät (sisältää lakisääteiset ja itsehallinnolliset tehtävät) 60. Ylläpitääkö kuntanne seuraavia kulttuuripalveluja? (pl. kirjastot ja taiteen perusopetus) Museo ei Teatteri - ei Orkesteri - ei Jokin muu - ei 61. Kulttuuripalvelujen ylläpidosta aiheutuvat nettokustannukset? Noin e/vuosi ilman avustuksia kulttuuritehtävien yleiseen hoitoon ja hallinnointiin. 62. Osallistuuko kuntanne jonkun muun tahon järjestämän kulttuuripalvelun ylläpitoon (esim. toinen kunta, yhtiö, säätiö, yhdistys) (pl. kirjastot ja taiteen perusopetus) Museo kyllä: Hollolan kotiseutuyhdistykselle kotiseutumuseon ylläpidosta avustuksena e Teatteri - ei Orkesteri kyllä: pienin avustuksin joidenkin kuorojen ja orkesterien toiminnan tukemiseen. Jokin muu: kyllä: pieniä avustuksia kyläyhdistyksille, tms. 63. Kulttuuripalvelujen ylläpitoon osallistumisesta kunnalle aiheutuvat kustannukset?/ Avustuksia myönnetään vuosittain yhteensä noin euroa. 64. Onko kuntanne myöntänyt tukea yksityisille opetuksen ja koulutuksen järjestäjille (yhdistys, säätiö tai voittoa tavoittelematon yhtiö)? ei 65. Mikäli vastasitte kyllä, niin miten ja missä laajuudessa tukea on annettu (esim. avustus, takaus, vuokran alennus jne?) Vastaaja: muut kunnalliseen itsehallintoon liittyvät tehtävät (kuten maanläjitys, matonpesu, leikkipuistot )/Ari Rinkinen/toimialajohtajat A 10. Muut kuntien itsehallinnolliset tehtävät (esim. maanläjityspaikat, matonpesupaikat, leikkipuistot jne.) Ohje. Tähän kohtaan kunta voi itse nimetä kunnan itsehallinnollisia tehtäviä, joita ei yllä olevassa listassa ole. 66. Muu itsehallinnollinen tehtävä maanläjityspaikat 67. Toiminnan nettomääräiset toimintakulut (toimintakate)?

11 123, KH :00 / Pykälän liite: VM kysely, vastaukset Sivu e 68. Muu itsehallinnollinen tehtävä Puistot ja yleiset leikkipaikat 69. Toiminnan nettomääräiset toimintakulut (toimintakate)? e 70. Muu itsehallinnollinen tehtävä 71. Toiminnan nettomääräiset toimintakulut (toimintakate)? 72. Muu itsehallinnollinen tehtävä 73. Toiminnan nettomääräiset toimintakulut (toimintakate)? Vastaaja: seulonta/terveydenhuolto/heli Lehtovaara Osa B. LAKISÄÄTEISET TEHTÄVÄT, JOTKA OVAT KUNNALLE VAPAAEHTOISIA TERVEYSPALVELUT 74. Järjestääkö kuntanne kansallisten seulontaohjelmien ja kansallisten tutkimusten lisäksi muita vapaaehtoisia seulontoja? Ei järjestetä Ohje: Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 14 : Kunnan on järjestettävä alueellaan valtakunnallisen seulontaohjelman mukaiset seulonnat. (Kunta voi lisäksi järjestää seulontoja ja terveystarkastuksia tietyn taudin tai sen esiasteen toteamiseksi tai taudin aiheuttajan löytämiseksi.) Linkki: seulonnat/seulontaohjelmat 75. Mikäli vastasitte kyllä, mitä seulontoja ja millä alueella toteutetaan?/ 76. Mikäli vastasitte kyllä, mitkä ovat seulonnasta aiheutuneet kustannukset?/ 77. Antaako kuntanne muita rokotteita, kuin kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat pakolliset rokotteet tai muut erityislainsäädännön perusteella annettavat pakolliset rokotteet? Ohje: Rokotukset; tartuntatautilaki (583/1986) 11 ja STMA rokotuksista ja tartuntatautien raskaudenaikaisesta seulonnasta (421/2004) Kyllä antaa, asiakkaat kustantavat itse rokotteensa ja rokotukset annetaan terveysasemilla 78. Mikäli vastasitte kyllä, mitä rokotuksia ja mille henkilöryhmille? Matkailijoiden rokotukset matkan kohdemaan mukaisesti (A-ja B-hepatiitti, keltakuume, japanin aivotulehdus, kolera, lavatauti, meningokokki jne) Puutiaisaivotulehdusrokotukset (TBE-rokote): asiakkaat, jotka oleskelevat paljon alueella, jossa on riski sairastua puutiaisaivokuumeeseen Kausi-influenssarokotus: asiakkaat jotka eivät ole oikeutettuja ilmaiseen influenssarokotukseen Pneumokokki-, meningokokki- ja hemophilus influenzae tyyppi (hib)- rokotuksia: pernanpoisto potilaat Pneumokokkirokotus: korkean riskin potilaille ja vuosittainen pneumokokkikampanja: yli 50-vuotiaille tai perussairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvilla, joilla on riski sairastua vakavaan pneumokokkitautiin Vesirokkorokote: lapset ja aikuiset, mikäli eivät ole vesirokkoa sairastaneet Vyöruusurokote: henkilöt, jotka ovat erityisessä riskissä sairastua vyöruusuun

12 123, KH :00 / Pykälän liite: VM kysely, vastaukset Sivu Mikäli vastasitte kyllä, mitkä ovat rokotteiden antamisesta aiheutuneet kustannukset Vastaanottokäynnistä johtuvat kustannukset eli käyntimaksut ja pneumokokkikampanjan tuomat kustannukset yhteensä n /vuosi (arvio vuoden 2014 pohjalta). Kustannukset vaihtelevat vuosittain Vastaaja: päivähoito/kiireelliset hoidot/anni Viljanen, Päivi Laattala OPETUS- JA KOULUTUSPALVELUT/ UNDERVISNINGS- OCH KULTURTJÄNSTER 80. Järjestääkö kunta toisessa kunnassa asuvalle lapselle päivähoitopalveluita myös muulloin kuin 4 :ssä tarkoitetuissa kiireellisissä tapauksissa? Ohje: Laki lasten päivähoidosta (36/1973) (päivähoitopalvelujen tarjoaminen muiden kuntien asukkaille) Päivähoitoa järjestetään tapauksissa, joissa toisen kunnan lastensuojelu on sijoittanut lapsen Hollolassa asuvaan sijaisperheeseen. Myös eroperheen lapselle, joka asuu vuoroviikoin kummankin vanhempansa luona voidaan järjestää päivähoito Hollolassa vaikka toinen vanhempi asuisi jossain muussa lähikunnassa. Tilapäistä päivähoitoa voidaan myös myydä toisen kunnan asukkaalle. 81. Mikäli vastasitte kyllä, mitkä ovat toiminnasta aiheutuvat kustannukset? (euromääräinen arvio) Mistään edellä mainituista ei koidu Hollolan kunnalle kustannuksia. Lapsen kotikuntaa laskutetaan kahdessa ensimmäisessä tapauksessa ja tilapäistä hoitoa tarvitseva lapsi menee jonkun poissaolijan tilalle. Vastaaja: joukkoliikenne ja yksityistienpito/ari Rinkinen, Seppo Tiainen JOUKKOLIIKENNE JA YKSITYISTIENPITO 82. Järjestääkö kunta lakisääteisten kuljetusten lisäksi kaikille avointa joukkoliikennettä? Kunta ei itse järjestä kaikille avointa joukkoliikennettä, vaan toimivana lupaviranomaisena on Lahden seudun joukkoliikennelautakunta (Lahden kaupunki), joka sitä järjestää omalla lupaviranomaisalueellaan eli Lahden seudulla. 83. Mikäli vastasitte kyllä, minkä tyyppistä liikennettä, miten se hankitaan (menettelyt, yhteistyötahot) ja mitkä ovat toiminnan kustannukset? Lupaviranomainen kilpailuttaa, hankkii ja järjestää liikenteen yhteistyössä ao. kuntien kanssa. Seudullisen viranomaisen nettokustannukset ovat kaikkiaan toiminnan järjestämisestä ja liikennöinneistä aiheutuvien kustannusten osalta nettona noin 5 milj. euroa/vuosi, josta Hollolan osuus on noin 0,5 milj. e/vuosi. 84. Avustaako kunta yksityistienpitoa? Kyllä 85. Mikäli vastasitte kyllä, niin miten (työnä, raha-avustuksina tms.) ja millä summilla vuosittain? Kunnossapitoavustus, yhteensä e/v Vastaajat: osa C 86-88: toimialajohtajat

13 123, KH :00 / Pykälän liite: VM kysely, vastaukset Sivu 12 8 Osa C. KUNNAN TEHTÄVIEN MÄÄRÄN KEHITTYMINEN KUNNAN TEHTÄVÄALUEITTAIN 86. Kuinka suuren osan kuntanne tehtävistä ja palveluista arvioisitte kuuluvan seuraaviin tehtäväryhmiin? Huom. arvio voi olla subjektiivinen arvio. Ohje: kuhunkin kenttään syötetään prosenttiosuusarvio, joiden yhteenlaskettu summa on 100 Tekninen Sivistys Konserni Sote Lakisääteiset tehtävät Muut tehtävät Onko kunnassanne luovuttu viimeisen kolmen (3) vuoden aikana jostain itsehallinnollisesta tehtävästä tai muutoin vapaaehtoisuuteen perustuvasta tehtävästä? Mikäli tehtävistä on luovuttu, niin mistä syystä?/ Luovuttu osittain yksityistieavustuksista Luovuttu toisen asteen yleissivistävästä koulutuksesta Avustuksia pienennetty. 88. Onko kunnassanne suunnitelmia luopua seuraavan kolmen (3) vuoden aikana jostain itsehallinnollisesta tehtävästä tai muutoin vapaaehtoisuuteen perustuvasta tehtävästä? Mikäli tehtävästä suunnitellaan luovuttavan, niin mistä syystä? Teknisellä ei ole suunniteltu Sivistystoimessa ei ole suunniteltu Yhteistyösopimuksia tarkastellaan uudestaan, esim. elinkeinotoimen ja vapaaehtoisen yhteistoiminnan (kuten seudulliset hankinnat) osalta. Kysymyksessä enemmän tapa järjestää asiat uudestaan.

14 124, KH :00 HOL: 125/2013 Sivu 13 Lausunto maakuntakaavaehdotuksesta HOL 125/2013 Tekninen lautakunta Päijät-Hämeen liitto on pyytänyt lausuntoa maakuntakaavaehdotuksesta mennessä. Maakuntakaavan roolina on sovittaa yhteen valtakunnantason ja maakunnan omat tarpeet sekä useampaa kuntaa yhteisesti koskevia maankäytön asioita ja tuoda ne poliittiseen päätöksentekoon. Päijät-Hämeen nykyinen maakuntakaava Päijät-Hämeen maakuntakaava 2006 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja se vahvistettiin ympäristöministeriössä Se sai lopullisesti lainvoiman Maakunnan omat tavoitteet kaavatyölle on esitetty maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntasuunnitelmassa. Nyt lausunnolla olevan maakuntakaavaehdotuksen pohjana on ollut Päijät-Hämeen maakuntakaava Merkittävimmät muutokset maakuntakaavan laadinnassa ovat olleet kaupan kaavoitus, tuulivoimatuotantoalueiden merkitseminen, taajamatoimintojen alueiden laajentaminen sekä joidenkin virkistysalueiden poisjäänti. Hälvälän harjoitusalueen eteläosa on osoitettu merkinnällä, joka mahdollistaa alueen ottamisen taajamatoimintojen käyttöön puolustusvoimien toiminnan lakattua alueella. Hollolan kunnan elinvoima on sidoksissa pitkälle kunnan maankäytön kehittämismahdollisuuksiin. Maankäytön tulee valtakunnallisten linjausten pohjalta vahvistaa ehyttä yhdyskuntarakennetta. Tähän liittyen alueiden tulee kytkeytyä olemassa oleviin infra- ja palvelurakenteisiin. Koska kuntakeskus sijaitsee tulevan valtatien 12, Lahden rajan, Tiirismaa-Messilä virkistysalue luonnonsuojelualueineen sekä valtakunnallisesti arvokas maisemanalueen puristuksissa, ainoa yhdyskuntarakenteeseen sidottavissa oleva laajenemissuunta on pohjoiseen. Ampumatoimintojen ylläpitäminen yhdyskuntarakenteen välittömässä läheisyydessä on ristiriidassa lainsäädännön ja asumiseen liittyvien rajoitteiden kanssa mm. meluun liittyen. Kirjauksella mahdollistetaan pitkä siirtymäaika sekä jatkovaihtoehtojen pohdinta. Kirjaus on tärkeä myös siksi, että uusia, kalliita investointeja Hälvälän alueeseen ei ryhdytä tekemään aikajänteellä, mikä ei mahdollista investointien kuolettamista. Liite: Kooste pääasiallisista Hollolan kunnan aluetta koskevista maakuntakaavan muutoksista Esitys: T e k n i n e n j o h t a j a : Tekninen lautakunta esittää, että maakuntakaavaehdotuksesta tulee poistaa siinä esitetyt Hollolan tuulivoimatuotannon alueet. Tuulivoimatuotannon alueeksi tulee merkitä alue, joka sijaitsee Kukonkoivun moottoriurheilualueen tuntumassa. Alueen tulee olla kahden kilometrin etäisyydellä asutuksesta. Messilän lomarakentamisen aluevaraukset tulee olla yhtenevät Hollolan kunnan valtuuston hyväksymän Messilän osayleiskaavan kanssa. Lausuntonaan maakuntakaavaehdotuksesta Hollolan kunta toteaa, että tehdyt muutokset ja lisäykset voimassa olevaan maakuntakaavaan ovat muilta osin hyväksyttävissä ja edesauttavat Hollolan kunnan maankäytön tarkoituksenmukaista suunnittelua ja mahdollistavat kunnan strategian toteuttamisen. Lisäksi Hollolan kunta pitää erityisen tärkeänä esitetyn kaavamerkintää ep/a Hälvälän alueen osalta. Kehittämisalueen aluerajaus oli myös syytä merkitä selvemmin. Aluerajauksen on hyvä noudatella vihervyöhykettä. Merkinnän tärkeyttä korostaa se, että Hälvälän alueen merkintä perustuu Päijät-Hämeen maakuntaliiton, Puolustusvoimain, Hollolan kunnan, Padasjoen kunnan sekä Metsähallituksen yhteisesti toteuttamaan loppuraporttiin ( ) ja sen yhteisesti hyväksyttyihin jatkotoimenpiteisiin. Päätös: Tekninen lautakunta: Esitys hyväksyttiin. Täytäntöönpano: muutoksenhakukielto Kunnanhallitus

15 124, KH :00 HOL: 125/2013 Sivu 14 Liitteet: - Kooste pääasiallisista Hollolan kunnan aluetta koskevista maakuntakaavan muutoksista - Hämeenkosken kunnanhallituksen pöytäkirjanote Esitys: Päätös: K u n n a n j o h t a j a: Kunnanhallitus antaa maakuntakaavasta teknisen lautakunnan esityksen mukaisen lausunnon. K u n n a n ha l l i t u s: Keskustelun kuluessa Kari Sulonen esitti Kristiina Hämäläisen kannattamana, että lisätään lausuntoon viides kappale: Joko maakuntakaavassa tai Hollolan yleiskaavassa on Hollolasta selvitettävä ampumarata-alue metsästäjien ja ammunnan harrastajien ampumatoiminnan mahdollistamiseksi. Kunnanhallitus hyväksyi lausunnon ko. lisäyksellä. Kunnanjohtaja yhtyi päätökseen. täytäntöönpano muuutoksenhakukielto ote: Päijät-Hämeen liitto, tekninen ltk

16 124, KH :00 / Pykälän liite: Liite: Kooste_Hollola_ Sivu 15 LIITE 1 Maakuntakaavaehdotuksen pääasiallisimmat muutokset toiminnoittain Hollolan alueella TAAJAMATOIMINTOJEN ALUEET, A Merkinnällä osoitetaan asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä liikennealueita, virkistys- ja puistoalueita sekä yhdyskuntateknisen huollon alueita sekä näiden tarvitsemia laajentumisalueita. Taajamatoimintojen alueet sisältävät sekä tiiviitä kaupunkimaisesti rakennettuja kaupunkien tai suurempien kuntakeskusten alueita että väljemmin rakennettuja pientalovaltaisia alueita. Hollolan alueella maakuntakaavaehdotuksessa on joitakin muutoksia voimassa olevaan maakuntakaavaan. Kukonkoivussa taajamatoimintojen aluetta on jonkin verran laajennettu pohjoisen ja etelän suuntaan. Lisäksi alue on laajentunut Untilan taajamatoimintojen alueella A59, joka on osittain toteutunut. Untilan taajamatoimintojen alueelle on myös maakunnallisia maisema-arvoja. Pyhäniemen ja Hersalan välisellä alueella on myös merkittävä taajamatoimintojen laajennus. Lisäksi Kirkonkylän taajamatoimintojen alueet ovat jonkin verran laajentuneet. Nostavan ja Herralan alueilla kylien välinen alue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen liittäen kylät yhtenäiseksi taajama-alueeksi Nostavantien ja radan varressa. Alue tukeutuu liikenteellisesti raideliikenteen ja valtatien 12 Nostavan eritasoristeykseen. Heinlammille on maakuntakaavaan merkitty taajamatoimintojen alue, joka on myös osin toteutunut. Muuton Vesikansassa taajamatoiminnoille merkityt alueet ovat samat kuin voimassa olevassa maakuntakaavassa jossa valtatien 24 länsipuoli on kokonaan taajamatoimintojen aluetta Kukkilassa, Kalliolassa ja Paimelassa. KESKUSVERKKO JA KESKUSTATOIMINTOJEN ALUEET Keskustatoimintojen alueet ja alakeskukset ovat tiiviin asumisen, elinkeinoelämän sekä julkisten ja kaupallisten palveluiden alueita. Aluemerkinnällä on osoitettu kuntakeskuksen keskusta-alue. Maakuntakaavaehdotuksessa keskustatoimintojen aluetta on Hollolan kuntakeskuksessa hieman laajennettu alueen itäosassa pohjoiseen päin. Ko. alueella teollinen toiminta on väistymässä ja tilalle on tullut pääosin kaupallista toimintaa. Hollolan kuntakeskuksen enimmäismitoitus vähittäiskaupan osalta on k-m². Keskustatoimintojen alakeskuksien enimmäismitoitus riippuu siitä, mille kaupunkimaaseutuvyöhykkeelle ne sijoittuvat. Ulommalla kaupunkialueella enimmäismäärä on k-m2 ja muualla k-m2.

17 124, KH :00 / Pykälän liite: Liite: Kooste_Hollola_ Sivu 16 KAUPPA Seudullisesti merkittävän kaupan sijoittuminen Maakuntakaavassa on osoitettava vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella (MRL 71 b ). Mitoituksen osoittamisen tavoitteena on varmistaa keskusverkon ja kaupan palvelurakenteen tasapainoinen kehitys. Lisäksi mitoituksen osoittaminen mahdollistaa sen, että alueelle sijoittuvien kaupallisten palveluiden vaikutukset voidaan arvioida riittävällä tavalla. Velvoite enimmäismitoituksen osoittamiseen maakuntakaavassa erityisellä merkinnällä koskee sekä keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle mahdollisesti osoitettavia vähittäiskaupan suuryksikköjä että soveltuvin osin myös näissä kaavoissa osoitettavia keskustatoimintojen alueita. Keskustatoimintojen alueelle Hollolan kuntakeskukseen on mahdollista sijoittaa k-m2 kaupan suuryksiköiden kerrosalaa. Vähittäiskaupan suuryksikköjen ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue (C), ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu (MRL 71 c ). Vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittumisessa keskusta-alueiden ulko-puolelle on huomioitava kohdissa erityiset sisältövaatimukset (ei mm. saa haitata keskusta-alueiden palveluja merkittävästi) ja kestävän kehityksen periaate. Maakuntakaavassa on katkoviivamerkintä ka, kaupunkialueet. Merkinnällä osoitetaan kaupunkija taajama-alueet, joita eheytetään. Merkintä rajaa ne alueet, joille on lisäksi osoitettu yleismääräyksestä poikkeava merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Merkitykseltään seudullisen erikoiskaupan alarajat: erikoistavarakauppa, joka voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueen ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppa / muu erikoistavarakauppa (k-m²). Enimmäismitoitus Lahden, Hollolan ja Nastolan kaupunkialue ka3, / Keskustatoimintojen kohde merkintä, ca Herralan ja Nostavan taajamatoimintojen alueet ovat laajentuneet ja yhdistyneet. Lisäksi alueella on keskustatoimintojen kohde merkintä ca. Vastaava kohde merkintä ca on Kirkonseutu - Pyhäniemenalueelle, Kukkilassa ja Kalliolassa. Merkintä mahdollistaa vähittäiskaupan 2000 k-m² kerrosneliömetrin ja sen ylittävän suuryksiköiden yhteenlaskettu enimmäiskerrosala saa olla enintään 8000 k-m². Vähittäiskaupan suuryksikkö (kohdemerkintä) km Merkintää käytetään osoittamaan vähintään seudullisesti merkittäviä, vähittäiskaupan suuryksiköitä tai myymäläkeskittymiä. Vähittäiskaupan suuryksiköiden toteuttamisen ajoittamisessa on otettava huomioon kaupunkiseudun palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen siten, ettei heikennetä keskusta-alueiden palveluita eikä palvelutarjonnassa aiheudu alueellisia tai väestöryhmittäisiä palvelujen saavutettavuuteen haitallisesti vaikuttavia muutoksia. Vähittäiskaupan enimmäismitoitus (k-m2): yhteensä / päivittäistavarakauppaa / erikoistavarakauppaa, joka voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueen ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha ja maatalouskauppa / muuta erikoistavarakauppaa

18 124, KH :00 / Pykälän liite: Liite: Kooste_Hollola_ Sivu 17 Kukonkoivun osittain toteutunut vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän alue on merkitty km2 merkinnällä. Kukonkoivussa km2 vähittäiskaupan enimmäismitoitus on / 0 / / 0. Vähittäiskaupan kehittämisen kohdealue kma Merkintää käytetään osoittamaan alueita, joille yhdyskuntarakenteellisen sijaintinsa puolesta voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä tai myymäläkeskittymiä. Vähittäiskaupan enimmäismitoitus (k-m2): yhteensä / päivittäistavarakauppaa / erikoistavarakauppa, joka voi perustellusta syystä sijoittua myös keskustaalueen ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha ja maatalouskauppa / muuta erikoistavarakauppaa. Salpakankaan teollisuus alueen pohjoisosa kma4-alue on merkitty alueeksi joka aseittain muuttuu työpaikka-alueeksi ja jolla on vähittäiskaupan kehittämismahdollisuuksia. Rakennusoikeus / 0 / / Kantatien 54 ja valtatien 12 risteysalueelle on rajattu kma5-alue, vähittäiskaupan kehittämisen kohdealue. Aluekohtainen suunnittelumääräys: Nostavan kma5-alueen toteuttamisen ajoittaminen on suunniteltava siten, ettei vähittäiskaupan suuryksikköä tai myymäläkeskittymää toteuteta ennen kuin viereiselle moottoriväylälle suunniteltu eritasoliittymä on rakennettu. Alueen kaupan rakennusoikeus on / 0 / / ELINKEINOELÄMÄN SUURET KESKITTYMÄT; T, TP, P Maakuntakaavaehdotuksessa on elinkeinojen suuret keskittymät osoitettu merkinnöillä palvelujen alueet P, työpaikka-alueet TP ja teollisuus- ja varastoalueet T. Merkintää T teollisuus- ja varastoalue käytetään osoittamaan seudullisesti merkittäviä teollisuustai varastotoimintojen alueita. Merkinnällä TP työpaikka-alueet osoitetaan monipuoliset työpaikkaalueet, joissa voi olla toimisto- ja palvelutyöpaikkoja, asumista sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta ja varastointia. Riihimäentien ja valtatien 12 risteysalueen yritysalueet ovat teollisuusaluetta T. Salpakankaan ja Kukonkoivun yritysalueet on merkitty työpaikka-alueiksi TP. Lisäksi Nostavan eritasoliittymän eteläpuoli on työpaikka-aluetta, joka liittyy Nostavan logistiikka-alueeseen. Nostavan logistiikka-aluetta merkinnällä LM on laajennettu asemakaavan mukaisesti radan varressa. LUONNONVARALOGISTIIKAN KOHDEALUE, llk Merkinnällä osoitetaan alueet, joita voidaan kehittää luonnonvarojen, kuten energiapuun, maaainesten ja kierrätysmateriaalien, kuljetuksiin, lajitteluun, varastointiin, kierrätykseen ja jalostukseen liittyvää toimintaa varten. Hollolassa on kaksi luonnonvaralogistiikan aluetta, Aikkalan ja korkeamäen Tuohijärvenkallion alueet.

19 124, KH :00 / Pykälän liite: Liite: Kooste_Hollola_ Sivu 18 MOOTTORIURHEILUKESKUS, me Kukonkoivun moottoriurheilurata MELUALUE, me Kukonkoivun moottoriurheiluradan melualue. KEHITTÄMISEN KOHDEALUE, kk Kehittämisen kohdealue merkinnällä kk osoitetaan kaupunki ja kuntavyöhykkeitä, joihin kohdistuu maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeitä alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita. Hollolassa kehittämisen kohdealueeksi on merkitty Hälvälän Puolustusvoimien käytöstä asteittain vapautuva alue. Alue on asteittain kehitettävissä taajamatoimintoja varten. Hälvälän Puolustusvoimien käytössä oleva alue on merkitty pohjoisosastaan puolustusvoimien alueeksi EP ja eteläosasta puolustusvoimien alueeksi jonka myöhempi käyttötarkoitus on taajamatoiminnot. EP/A määräyksellä. Alueen halki itä-länsisuunnassa on viheryhteystarve merkintä. Liikenteeseen liittyvissä merkinnöissä ei ole Hollolan alueella muutoksia voimassa olevasta maakuntakaavasta. Selostusosassa on teksti että nykyinen kantatie 54 Lahdesta Riihimäen suuntaan esitetään muutettavaksi valtatieksi. Kantatie 54on pitkämatkaisen liikenteen kannalta parempi ja helpommin kehitettävä yhteys kuin Hämeenlinnan kaupunkirakenteen läpi kulkeva nykyinen valtatie 10. Näiden teiden rooleja on vertailtu Uudenmaan ELYkeskuksen teettämässä Valtatien 10/12 ja kantatien 54 roolit -selvityksessä Valtatiet ja kantatiet on maakuntakaavassa samalla merkinnällä. Valtatie 24 Lahdesta Paimelaan on linjattu osittain uudelleen yleissuunnitelman ja vuonna 2008 vahvistetun maakuntakaavan mukaisesti. Uuden linjauksen toteuttaminen on ajankohtaista, kun alueen maankäyttö ja paikallisliikenne lisääntyvät eivätkä anna enää riittäviä edellytyksiä tien kehittämiselle nykyisellä paikallaan. Uuden linjauksen tavoitteena on paikallisliikenteen ja pitkämatkaisen liikenteen erottaminen toisistaan ja liikenneturvallisuuden parantaminen. Maakuntakaavassa valtatiet ja kantatiet ovat samalla merkinnällä, Kauko- ja seudulliselle moottoriajoneuvoliikenteelle osoitettu korkealuokkainen väylä. TUULIVOIMA-ALUEET, tv Maakuntakaavassa osoitetaan tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat laajat alueet. Tuulivoima-alueet on merkitty maakuntakaavaan osa-aluemerkinnöillä varsinaisen aluevarausmerkinnän päälle. Näillä alueilla voidaan tuulivoimatuotannon ohella yleensä harjoittaa esimerkiksi maa- ja metsätaloutta tai virkistäytymistä. Esiselvityksen mukaisista maakunnan parhaista alueista tehtiin Päijät-Hämeen potentiaalisten tuulivoima-alueiden jatkoselvitys (2012). Tämän jälkeen on tehty kaksi muuta selvitystä, Päijät-Hämeen potentiaalisten tuulivoimala-alueiden linnustovaikutuksista (2012) sekä Tuulivoimatuotantoon soveltuviksi osoitettavien alueiden maisema- ja luontovaikutusten arviointi (2014). Hollolaan on osoitettu Haukkakallion sekä Tornikallio-Leikkolankallion tuulivoima-alueet. Haukkakallion tuulivoima-alue sijoittuu Tennilän ja Korpikylän väliselle metsä-

20 124, KH :00 / Pykälän liite: Liite: Kooste_Hollola_ Sivu 19 alueelle. Tuulivoimala näkyy hyvin molempiin kyliin joka ovat myös osa maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita, Tennilä Voistion kulttuurimaisema ja Vesalan Korpikylän kulttuurimaisemaalue. Tornikallion Leikkolankallion tuulivoima-alue rajoittuu Riihimäentiehän sijaiten sen kaakkoispuolella. Alueen tuulivoimalat näkyisivät myös maakunnallisesti arvokkaaseen Vesalan, Nokkolan, Untilan ja Utulan kylien kulttuurimaisemaan. Muutaman kilometrin päässä molemmista tuulivoimaalueista sijaitsee myös valtakunnallisesti arvokkaat Vesalan, Nokkolan, Untilan ja Utulan kylien kulttuurimaisema sekä Voistion kulttuurimaisema-alue. Asutukseen kohdistuvia vaikutuksia ei pidetty maakuntakaavoituksessa tuulivoima-alueita poissulkevana tekijänä, koska niihin voidaan vaikuttaa merkittävästi yksittäisten tuulivoimaloiden sijoittelulla alueen sisällä ja muilla tarkemman suunnittelun ratkaisuilla. Maakuntakaavan tuulivoima-alueilla on etäisyyttä lähimpään asutukseen vähintään 500 metriä. Merkitykseltään seudulliset tuulivoima-alueet ratkaistaan maakuntakaavassa ja tätä pienemmät alueet kuntakaavoituksessa tai viranomaisten lupaharkinnassa. Kaupunkiseudulla, jossa tuulivoima-alueiden yhteensovittamisen tarve muun alueidenkäytön kanssa on merkittävämpi, alaraja on kuusi tuulivoimalaa. LOMA- JA MATKAILUALUE, R Merkinnällä osoitetaan loma-asumiselle ja matkailua palveleville toiminnoille varatut seudullisesti tai maakunnallisesti merkittävät alueet. Lähtökohtaisesti on esitetty ja olemassa olevia matkailukeskuksia ja -alueita. Messilän loma- ja matkailu-alue joka käsittää Messilän loma-asumiseen tarkoitetut alueet, laskettelurinteet ja golfkentän. Alueeseen rajoittuu matkailukeskusta palveleva vieras- ja kotivenesatamaan ja laivalaituri. Hollolan kunnanvaltuuston hyväksymässä, vielä vahvistamattomassa, osayleiskaavassa loma- ja matkailualueiksi (RA) kaavoitetut alueet tulisi vastaisten ristiriitojen välttämiseksi myös maakuntakaavassa merkitä loma- ja matkailualueiksi (R). Nyt osa alueesta on esitetty maakuntakaavaehdotuksessa osayleiskaavasta poiketen virkistys- (V) ja osa maaseutumaiseksi alueeksi. Eli R 26-aluetta tulee hieman laajentaa. Loma-asumiseen alueeksi on merkitty alueet, joilla on merkittävämäärä loma-asutusta, ja alueet jotka on tarkoitus säilyä pääkäyttötarkoitukseltaan loma-asuntoalueina. Näitä alueita Hollolassa on Arkiomaanjärven pohjois- ja itärannat sekä ja kirkonkylän Särkän loma-asutus. MESSILÄN-PYHÄNIEME-KIRKONSEUTU, mv Aluetta kehitetään matkailun eri muotojen, virkistyksen, asumisen ja vapaa-ajan vieton ja asumisen lähtökohdista ottaen huomioon kohdealueeseen liittyvät kulttuuri-, maisema ja luontoympäristön arvot.

21 124, KH :00 / Pykälän liite: Hämeenkosken kh Sivu 20 Hämeenkosken kunta Kunnanhallitus Pöytäkirjanote Lausunto Päijät-Hämeen maakuntakaavaehdotuksesta Tekninen lautakunta Maakuntahallitus päätti hyväksyä maakuntakaavaehdotuksen asetettavaksi nähtäville maakäyttö- ja rakennuslain 65 :n ja asetuksen 12 :n mukaisesti. Vahvistuessaan maakuntakaava kumoaa vahvistetun Päijät-Hämeen maakuntakaavan. Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 on kokonaismaakuntakaava. Uudessa maakuntakaavassa on keskitytty ratkaisemaan maakunnan vastuullinen yhdyskuntarakenne sovittamalla maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinoelämän ratkaisut entistä paremmin yhteen. Tälle antoi mahdollisuuden kaavatyön kanssa yhtä aikaa toteutettu Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen. Kaavassa on paneuduttu myös pohjavesiin liittyviin ja muihin ympäristöhäiriöitä tuottaviin maakunnallisiin maankäytön ratkaisuihin. Muilta osin nykyisen kaavan ratkaisut on siirretty uuteen kaavaan, mutta niihin on tehty viranomaisten edellyttämiä ja työn aikana esille tulleita tarpeellisia korjauksia ja päivityksiä. Maakuntakaavalta edellytetään aiempaa tarkempaa ohjausta merkitykseltään seudullisen kaupan ohjauksessa. Uudessa maakuntakaavassa esitetään vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittumisen lisäksi määräyksiä kaupan enimmäismäärille ja seudullisesti merkittävän kaupan alarajalle. Uutena asiana kaavassa esitetään myös alarajat merkitykseltään seudulliselle tuulivoimatuotannolle ja rajaukset alueille, jotka soveltuvat laajamittaisempaa tuulivoiman tuotantoon. Uusia asioita ovat myös seudullista merkitystä omaavaa ampumarata- ja moottoriurheilualueet sekä uudistetut erilaiset kehittämisen kohdealueet. Maakuntakaavaehdotus on nähtävillä välisen ajan Päijät-Hämeen liiton virastossa, liiton jäsenkuntien virastoissa ja liiton kotisivuilla Lausunnot maakuntaehdotuksesta on pyydetty mennessä. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä ja se on ohjeena kunnille laadittaessa ja muutettaessa yleis- ja asemakaavoja. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleis- tai asemakaavan alueella. Hämeenkoskella on maakuntaehdotuksen kanssa yhtäaikaisesti valmisteilla koko kuntaa koskeva strateginen yleiskaava yhdessä Hollolan kunnan kanssa. Samoin on valmisteilla Hämeenkosken keskustan ja sen ympäristön oikeusvaikutteinen osayleiskaava, Heikkilän alueen asemakaava sekä Ojastenmäen teollisuusalueen vanhan palstoitussuunnitelmaalueen asemakaavan laatiminen. Asemakaavojen kaavamerkinnät ja kaavojen tavoitteet eivät ole ristiriidassa maakuntakaavaehdotuksen kanssa. Myöskään koko kuntaa koskevan strategisen yleiskaavan tavoitteet eivät ole ristiriidassa maakuntakaavaehdotuksen kanssa. Hämeenkosken keskusta-alueen ja sen ympäristön osayleiskaavan luonnosvaihe on ollut nähtävillä ja siitä saadun palautteen perusteella kaavatyön ohjausryhmä on tehnyt joistakin muutoksista, jotka tulevat ehdotusvaiheessa nähtäville. Näitä ovat mm. kaavamerkinnällä MU ( maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolle on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta) ja MA ( maisemallisesti arvokas pelto tai niitty ). Näiden kohdalla alueiden rajausmerkintöjä halutaan supistaa. Samoin joitakin asumisen reservialueita on katsottu järkeväksi pienentää. Kuntalaisilta saadun palautteen perusteella ohjausryhmä on päättänyt, että ehdotusvaiheessa tullaan poistamaan Kukonharjun alueen tuulivoimaloiden selvitysalue.

22 124, KH :00 / Pykälän liite: Hämeenkosken kh Sivu 21 Hämeenkosken kunta Kunnanhallitus Pöytäkirjanote Tältä osin maakuntakaavaehdotus ja tuleva osayleiskaava luonnos ovat ristiriitaisia. Valmistelija tekninen johtaja Juha Sipilä Päätösehdotus (tekninen johtaja) Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle, että se antaa Päijät-Hämeen maakuntaehdotuksesta kunnan lausuntona seuraavan: Hämeenkosken kunnalla ei huomautettavaa maakuntaehdotuksen lähtökohtiin ja yleisiin periaatteisiin. Maakuntakaavaehdotus ja kunnan valmisteilla olevien strategisen yleiskaavan ja keskusta-alueen osayleiskaavan päälinjat eivät ole ristiriitaisia. Kukonharjun tuulivoima-alue ollaan kansalaispalautteen johdosta poistamassa ehdotusvaiheeseen menevästä keskusta-alueen osayleiskaavasta, joten Hämeenkosken kunta esittää, että maakuntakaavasta poistetaan Kukonharjun tuulivoiman selvitysalue. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisätiedot tekninen johtaja Juha Sipilä juha.sipila@hameenkoski.fi Muutoksenhaku ei muutoksenhakua Täytäntöönpano kunnanhallitus Kunnanhallitus Päätösehdotus (kj) Kunnanhallitus päättää antaa teknisen lautakunnan esityksen mukaisen lausunnon maakuntakaavaehdotuksesta: Hämeenkosken kunnalla ei ole huomautettavaa maakuntakaavaehdotuksen lähtökohtiin ja yleisiin periaatteisiin. Maakuntakaavaehdotus ja kunnan valmisteilla olevien strategisen yleiskaavan ja keskusta-alueen osayleiskaavan päälinjat eivät ole ristiriitaisia. Kukonharjun tuulivoima-alue ollaan kansalaispalautteen johdosta poistamassa ehdotusvaiheeseen menevästä keskusta-alueen osayleiskaavasta, joten Hämeenkosken kunta esittää, että maakuntakaavasta poistetaan Kukonharjun tuulivoiman selvitysalue. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto Täytäntöönpano Ote: Päijät-Hämeen liitto

23 124, KH :00 / Pykälän liite: Hämeenkosken kh Sivu 22 Hämeenkosken kunta Kunnanhallitus Pöytäkirjanote Asianmukaisesti tarkastetusta pöytäkirjasta otetun otteen oikeaksi todistaa Hämeenkoski pöytäkirjanpitäjä Leila Tupasela toimistonhoitaja

24 124, KH :00 / Pykälän liite: Hämeenkosken kh Sivu 23 MUUTOKSENHAKUKIELTO Hämeenkosken kunta Päivämäärä Pykälä Kunnanhallitus Muutoksenhakukielto ja sen peruste Koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, kuntalain 91 :n nojalla tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta. Muu peruste, mikä Liitetään pöytäkirjanotteeseen

25 125, KH :00 HOL: 194/2015 Sivu 24 Lausunto Valtatien 24 kehittäminen Päijät-Hämeessä -kehittämisselvityksestä HOL 194/2015 Tekninen lautakunta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lähettänyt Hollolan kuntaan laaditun Valtatien 24 kehittäminen Päijät-Hämeessä - kehittämisselvityksen tiedoksi ja mahdollista lausuntoa tai kommentteja varten. Kehittämisselvitys ei ole maantielain mukainen suunnitelma. Kehittämisselvitys on laadittu ELY keskuksen tienpidon ohjelmoinnin sekä valtatien jatkosuunnittelun tueksi. Lisäksi ELY keskus käyttää selvitystä tukenaan antaessaan lausuntoja valtatien vaikutusalueeseen liittyvistä kaavoista ja muista suunnitelmista. Selvitysalueen pituus on yhteensä noin 67 kilometriä, josta Hollolan kunnan puolella tietä on 9,1 kilometriä. Kehittämisselvitys löytyy internetistä seuraavasta osoitteesta: Kehittämisselvityksen tavoitteena on muodostaa kokonaiskäsitys tien nykytilasta ja palvelutasotarpeista. Kehittämisselvitys perustuu valtatien nykytilan ja ennustetilan palvelutasoperusteiseen arviointiin. Palvelutasotavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimenpiteitä, jotka parantavat liikenneturvallisuutta sekä kaikkien kulkumuotojen olosuhteita. Kehittämisselvityksessä on keskeistä määritellä ne toimenpiteet, joihin tien kehittämisessä tulee varautua. Ratkaisut liittyvät myös tiiviisti maankäytön suunnitteluun, jossa suurimmat kehittämispaineet ovat Lahden ja Hollolan taajama-alueilla. Lahdesta Vääksyn suuntaan työmatkaliikenne on vilkasta ja tien liikenteellisellä toimivuudella on suuri merkitys. Osuudella on useita liikenneonnettomuuskasaumia sekä lisäksi keskeisiä liikenteen toimivuuteen vaikuttavia palvelutasopuutteita. Kehittämissuunnitelmassa tärkein tavoite onkin tällä osuudella arkiliikenteen ja kuljetusten toimivuuden varmistaminen. Holman ja Kalliolan väli on valtatien 24 vilkkain osuus. Liikennemäärä on ennustetilanteessa niin suuri, että yksiajorataisen tien palvelutaso ja liikenneturvallisuus heikkenevät ruuhkaaikoina selvästi ja kevyen liikenteen ylittäminen tasossa muuten kuin valo-ohjatun suojatien kautta on turvatonta. Esitetyt toimenpiteet kohdistuvat erityisesti liikenneturvallisuuden sekä joukkoliikenteen ja henkilöautoliikenteen palvelutason parantamiseen. Valtatien onnettomuusaste on yksirataisten valtateiden keskiarvoa huonompi mm. Kalliolan ja Vääksyn välillä ja laaditun turvallisuustarkastelun perusteella vaarallisimpia liittymiä Hollolan puolella ovat Paimelantien/Vesivehmaantien liittymä sekä Paimelantien/Ilmotuntien liittymä. Pelkkien onnettomuuskustannussäästöjen perusteella yhteiskuntataloudellisesti kannattavia toimenpiteitä ovat mm. Kukkilantien liittymän ja Rajaharjuntien liittymän parantamiset, joissa todennäköisenä parantamisratkaisuna tulee olemaan valo-ohjaus. Selvityksessä on esitetty toimenpiteitä myös Tervamäentien liittymän parantamiseksi. Tavoitetilassa (v.2040) palvelutasotavoitteet on saavutettu Holman ja Kalliolan välillä parantamalla tietä kaupunkimaisena väylänä joko kaistaisena tai vaihtoehtoisesti ohjaamalla liikennettä rakennettavaa rinnakkaisväylää pitkin. Vaihtoehtojen vaikutusten selvittämiseksi ja maankäytön suunnitelmien tueksi tullaan mm. Holman ja Kalliolan välille laatimaan aluevaraussuunnitelma, jossa ratkaistaan valtatien kehittämisen periaatteet ja tarvittavat tilavaraukset. Tavoitetilassa Hollolan taajama-alueilla liittymät ovat pääosin valo-ohjattuja. Kaikissa maantieja katuliittymissä tulisi olla kevyen liikenteen ylitys valtatien kanssa eritasossa tai valoohjattuna. Kehittämisselvityksessä esitetyt toimenpiteet parantavat Lahden ja Vääksyn välisen jakson palvelutasoa kaikkien tekijöiden osalta luokkaan hyvä. Liikennevirasto on selvittänyt liikenneverkkojen luokittelun uudistamista. Koekäytössä olevassa uudessa luokituksessa valtatie 24 kuuluu seutuväyläverkkoon. Tekninen toimiala on valmistellut seuraavan esityksen Hollolan kunnan lausunnoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle: Lausunto Valtatien 24 kehittäminen Päijät-Hämeessä kehittämisselvityksestä Kehittämisselvityksessä Hollolaan esitetyt toimenpiteet, kuten mm. Tervamäentien, Kukkilantien, Rajaharjuntien ja Paimelantien liittymien parantamiset sekä kevyen liikenteen järjestelyt ovat erittäin tärkeitä niin liikenteen sujuvuuden kuin turvallisuudenkin kannalta ja niiden jatko-

26 125, KH :00 HOL: 194/2015 Sivu 25 suunnittelun toivotaan käynnistyvän mahdollisimman pian. Samoin esitetty valtatien nelikaistaistaminen Kalliolaan saakka parantaa merkittävästi tien toimivuutta. Hollolan kunnalle on lisäksi tärkeää, että tien kehittämisessä ja jatkosuunnittelussa huomioidaan valtatien alueen maankäytölle tuomat haasteet sekä määritetään tavoitetilan tarpeet ja tarvittavat varaukset, jotta ne pystyttäisiin riittävästi huomioimaan alueen kaavoituksessa. Kunta laatii parhaillaan strategista yleiskaavaa, johon toivotaan käynnistyvän Karisto-Kalliola aluevaraussuunnitelman antavan vastauksia liikenneverkon osalta. Maakuntakaavassa ja Kukkila-Kalliolan osayleiskaavassa esitetty uusi valtatielinjaus tulee säilyttää tulevassa maakuntakaavassa ja yleiskaavoissa tilavarauksena uudelle valtatien linjaukselle tai rinnakkaisväylälle. Hollolan kunta ei pidä hyvänä valtatielle 24 esitettyä luokituksen muutosta, jossa tie on merkitty uudessa koekäytössä olevassa luokituksessa kuuluvaksi seutuväyläverkkoon. Toteutuessaan tämä tulee johtamaan tien ylläpidon ja kunnossapidon tason heikkenemiseen tulevaisuudessa. Asian on valmistellut kuntatekniikan päällikkö Ari Rinkinen, puh , Esitys: Päätös: T e k n i n e n j o h t a j a : Tekninen lautakunta hyväksyy teknisellä toimialalla valmistellun lausunnon Valtatien 24 kehittäminen Päijät-Hämeessä -kehittämisselvityksestä ja lähettää sen edelleen kunnanhallitukselle ELY-keskukselle toimitettavaksi lausunnoksi. Tekninen lautakunta: Esitys hyväksyttiin. Täytäntöönpano: muutoksenhakukielto Ote tiedoksi: valmistelija Kunnanhallitus Esitys: Päätös: K u n n a n j o h t a j a: Kunnanhallitus hyväksyy teknisellä toimialalla valmistellun lausunnon Valtatien 24 kehittäminen Päijät-Hämeessä kehittämisselvityksestä. K u n n a n h a l l i t u s: Esitys hyväksyttiin. täytäntöönpano muutoksenhakukielto ote: Uudenmaan ELY-keskus, tekninen ltk

27 126, KH :00 HOL: 153/2015 Sivu 26 Koulujen ja päiväkotien turvallisuus ja riskienhallinta / valtuustoaloite HOL 153/2015 Hollolan kunnan valtuusto Kari Hyytiä ja 8 muuta allekirjoittajaa esittävät aloitteessaan, että valtuustolle annetaan koulujen ja päiväkotien turvallisuudesta ja riskienhallinnasta selvitys mahdollisimman pian (liite). Aloite jätetään kunnanhallitukselle valmisteltavaksi Hollolan kunnanhallitus Valtuuston päätösten laillisuuden toteaminen ja täytäntöönpano Esitys: K u n n a n j o h t a j a: Kunnanhallitus toteaa valtuuston päätökset laillisiksi ja päättää panna ne täytäntöön. Jätetyn valtuustoaloitteen johdosta kunnanhallitus päättää seuraavaa: HOL 153/2015 Kari Hyytiä ja 8 muuta allekirjoittajaa esittävät aloitteessaan, että valtuustolle annetaan koulujen ja päiväkotien turvallisuudesta ja riskienhallinnasta selvitys mahdollisimman pian. Aloite jätetään sivistyslautakunnalle valmisteltavaksi. Päätös: K u n n a n h a l l i t u s: Esitys hyväksyttiin. täytäntöönpano muutoksenhakukielto ote ja aloite: sivistysltk Sivistyslautakunta Hollolan valtuuston kokouksessa jätettiin valtuustoaloite selvityksestä koulujen ja päiväkotien turvallisuus ja riskien hallintatilanteesta. Aloitteessa todettiin, että turvallisuus ja riskienhallinta ovat asioita, joihin säästötoimenpiteet eivät saa ulottua. Koulujen ja päiväkotien turvallisuudesta on säädetty asianomaista toimintaa velvoittavassa lainsäädännössä. Koulujen ja päiväkotien turvallisuussuunnitelmat päivitetään vuosittain. Turvallisuussuunnitelmissa on huomioitu erilaiset sisäiset ja ulkoiset turvallisuustilanteet. Koulujen lukuvuosisuunnitelmien osana ovat myös koulujen turvallisuussuunnitelmat ja myös turvallisuusvastaavat nimetään. Päiväkotien osalta toimitaan aivan samoin turvallisuussuunnitelmien vuosittaisten päivittämisten osalta, mutta esimiesten velvollisuus on valvoa, että turvallisuussuunnitelmat ovat ajan tasalla. Niitä ei enää erikseen hyväksytetä missään. Yhteenvetona voidaan todeta, että turvallisuussuunnitelmat ovat olennainen osa koulujen turvallisuuden toteutusta ja esim. lukuvuosisuunnitelmat viedään myös toiminnasta vastaavalle toimielimelle hyväksyttäväksi. Näihin toimenpiteisiin ei ole säästötoimilla ollut missään vaiheessa mitään vaikutusta. Kaikissa yksiköissä järjestetään säännönmukaisesti poistumisharjoituksia, mahdollisen hätätilanteen varalle. Harjoituksia järjestetään sekä itsenäisesti, että yhteistyössä Palo- ja Pelastustoimen kanssa. Riskienhallinnan osalta riskienhallintasuunnitelmiin on kirjattu useana vuonna koulujen ja päiväkotien mahdollisten sisäilmaongelmien tuottamat riskit. Sisäilmaongelmien tuottamat riskit ovat olleet merkittäviä. Huolimatta taloustilanteen tiukkuudesta on päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmiin puututtu ripeästi, asiat on tutkittu, puutteista on tiedotettu ja myös korjattu mitä on voitu tai sitten on lähdetty tarkastelemaan peruskorjausta uudisrakentamisen kautta. Tältäkin osin sivistystoimen osalta voidaan olla tyytyväisiä, että asiat ovat hoituneet mallikkaasti.

28 126, KH :00 HOL: 153/2015 Sivu 27 Näiltä osin voidaan todeta, että turvallisuus ja riskienhallinta näkökulmat on huomioitu asianmukaisesti, eikä sellaisia säästötoimenpiteitä ole tehty, joilla olisi ollut turvallisuutta heikentäviä vaikutuksia. Esitys: Päätös: S i v i s t y s j o h t a j a: Lautakunta merkitsee aloitteen tietoon saatetuksi ja toteaa, että edellä oleva selvitys koulujen ja päiväkotien turvallisuudesta annetaan sivistyslautakunnan lausuntona valtuustoaloitteeseen. S i v i s t y s l a u t a k u n t a: Esitys hyväksyttiin. täytäntöönpano muutoksenhakukielto ote: kh, kv Kunnanhallitus Liite: Hyytiän ym. valtuustoaloite Esitys: K u n n a n j o h t a j a: Esitys valtuustolle: Valtuusto merkitsee sivistyslautakunnan selvityksen tiedoksi. Päätös: K u n n a n h a l l i t u s: Esitys hyväksyttiin. täytäntöönpano muutoksenhakukielto

29 126, KH :00 / Pykälän liite: Valtuustoaloite Sivu 28

30 127, KH :00 HOL: 210/2015 Sivu 29 Hämeenkosken kunnan henkilöstön siirtyminen yhdistyneen Hollolan kunnan palvelukseen / virkojen perustaminen ja henkilöstön sijoittaminen HOL 210/2015 Yhdistymishallitus Kuntarakennelain 29 :n mukaan kuntajaon muutos, joka johtaa henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi. Yhdistymissopimuksen kohdan 6.1. mukaan Hämeenkosken henkilöstö siirtyy yhdistyneen Hollolan kunnan palvelukseen alkaen työsopimuslain ja kunnallisen viranhaltijalain liikkeenluovutusta koskevien määräysten mukaisesti. Siirtymishetkellä Hämeenkosken kunnan palveluksessa oleva määräaikainen henkilöstö siirtyy alkaen yhdistyneen Hollolan kunnan palvelukseen työsopimuksen tai viranhoitomääräyksen päättymiseen saakka. Hollolan kunnan hallintosäännön 30 :n mukaan henkilöstö on Hollolan kunnan palveluksessa ja sijoitetaan toimintaorganisaatioon toiminnan tarpeen ja tehtävien luonteen edellyttämällä tavalla. Kuntalain 87 :n mukaan kunnan palveluksessa oleva henkilöstö on virkasuhteessa tai työsopimussuhteessa kuntaan. Tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa, ja muita tehtäviä työsopimussuhteessa. Hämeenkosken virat lakkaavat automaattisesti Yhdistymissopimuksen kohdan 6.1. mukaisesti Hollolan kunta perustaa tarvittavat virat tehtäviin, joissa käytetään julkista valtaa. Jos nykyisin virkasuhteessa toimivan tehtäviin ei sisälly julkisen vallan käyttöä, hän siirtyy vastaavaan työsopimussuhteiseen tehtävään. Hollolan kunnan hallintosäännön 31 :n mukaan kunnanhallitus päättää virkojen perustamisesta. Siirtyvää henkilöstöä on kuultu Hämeenkosken kunnan toimesta talven ja kevään 2015 aikana. Esitys: K u n n a n j o h t a j a: Yhdistymishallitus päättää esittää Hollolan kunnanhallitukselle, että se 1. perustaa virat yhdistyneen Hollolan kunnan palvelukseen siirtyville tehtävissä, joissa käytetään julkista valtaa, ja 2. sijoittaa henkilöt perustettaviin virkoihin alkaen (liite) Yhdistymishallitus päättää lisäksi, että jos vuoden 2015 loppuun mennessä Hämeenkosken kunnassa tapahtuu virka- tai henkilömuutoksia, ne käsitellään yhdistymishallituksessa loppuvuonna. Päätös: Y h d i s t y m i s h a l l i t u s: Esitys hyväksyttiin. täytäntöönpano muutoksenhakukielto Kunnanhallitus Anja Brofeldt poistui esteellisenä (osallisuusjäävi) kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Esitys: Päätös: K u n n a n j o h t a j a: Kunnanhallitus päättää 1. perustaa virat yhdistyneen Hollolan kunnan palvelukseen siirtyville tehtävissä, joissa käytetään julkista valtaa, ja 2. sijoittaa henkilöt perustettaviin virkoihin alkaen (liite) K u n n a n h a l l i t u s: Esitys hyväksyttiin. täytäntöönpano kh oikaisuvaatimus ote asianosainen: ks. liite ote tiedoksi: henkilöstöpalvelut

31 127, KH :00 / Pykälän liite: perustettavat virat Sivu 30 Tehtävänimike Tehtävänimike Palvelusuhteen laji Palvelusuhteen laji Henkilö KVTES:n soveltamisala Kunnanjohtaja Henkilöstöjohtaja Virkasuhde Virkasuhde Brofeldt, Anja OVTES:n soveltamisala Virkasuhde, määräaikainen saakka Virkasuhde, määräaikainen Veltheim, Jorma Erityisluokan opettaja Erityisluokan opettaja Erityisluokanopettaja/erityis opettaja Erityisluokan opettaja Virkasuhde Virkasuhde Pohjonen, Päivi Luokanopettaja Luokanopettaja Virkasuhde Virkasuhde Aalto, Tomi Pekka Luokanopettaja Luokanopettaja Virkasuhde Virkasuhde Aulio, Tiina Luokanopettaja Luokanopettaja Virkasuhde Virkasuhde Keskinen, Maria Luokanopettaja Luokanopettaja Virkasuhde Virkasuhde Pohjonen, Heli Luokanopettaja Luokanopettaja Virkasuhde Virkasuhde Sillanpää-Reitti, Terhi Luokanopettaja Luokanopettaja Virkasuhde Virkasuhde Talasranta, Hanna Rehtori Luokanopettaja Virkasuhde Virkasuhde Heinonen, Tero

32 128, KH :00 HOL: 134/2015 Sivu 31 Vuoden 2016 talousarvion laadinta HOL 134/2015 Uuden kuntalain (410/2015) 110 :ssä säädetään kunnan talousarviosta. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Talousarvion rakenteesta on säädetty, että talousarvion tulee sisältää käyttötalous- ja tuloslaskelmaosat sekä investointi- ja rahoitusosat. Kuntastrategian päivittämistyötä on tehty kevään ja kesän 2015 aikana ja lopullinen strategia hyväksytään marraskuussa Hämeenkosken ja Hollolan yhdistymisvaltuusto on käsitellyt alustavaa talousarviokehystä seminaarissaan Seminaarin johtopäätöksenä yhdistymishallituksen kokouksessa ja linjattiin talousarvion valmistelussa huomioitavia asioita. Tällaisia ovat mm. nollakasvu, ei korotuksia veroihin, ylijäämän käyttäminen vain kertapoistoihin, talousarvion laatiminen tasapainoiseksi ja investointien toteuttaminen vuosikatteen ja nollatuloksen mahdollistamissa rajoissa. Kuntaliitosavustuksen osalta linjattiin puolestaan, että se käytetään ensisijaisesti työpaikkojen synnyn edistämiseen/elinkeinopolitiikkaan sekä toimintojen tehostamista edistäviin toimenpiteisiin. Kunnan vuoden 2014 tilinpäätös osoitti n. 1,4 milj. euron alijäämää ja vuoden 2015 talousarvio on laadittu alijäämäiseksi. Alustava tilinpäätösennuste vuodelle 2015 on kertapoistot huomioiden n. 3 milj. euroa alijäämäinen. Arvioitu tulokehitys 2016 Hollolan (sis. Hämeenkosken luvut) osalta verotulojen kasvun on arvioitu olevan n. 1,7 % yhdistettyyn ja muutettuun talousarvioon verrattuna. Arvio tarkentunee syyskuun jälkeen. Valtionosuuksien arvioidaan kasvavan n. 200 t euroa vuoden 2015 talousarvion tasosta perustuen valtionosuusjärjestelmän muutokseen. Tarkempia tietoja saadaan syys-lokakuussa. Toimintatulojen osalta ei ole tiedossa kasvua edelliseen vuoteen nähden. Arvioitu menokehitys 2016 Sopimusten mukaiset palkankorotukset ovat varsin maltilliset vuodelle 2016, mutta tuovat kuitenkin kasvupaineita arviolta n t euroa. Kaikilta osin muutokset eivät kuitenkaan ole tiedossa, koska lopullisia sopimuksia ei ole tehty. Palkankorotuksiksi arvioidaan tässä vaiheessa n. 0,5 %. Menot kasvoivat vuonna 2014 yhteensä n. 0,4 %, kasvun ollen siis hyvin maltillinen edelliseen vuoteen nähden. Menojen kasvuun vuonna 2016 on syytä edelleen kiinnittää erityistä huomiota ja toimintakulujen nettokasvu tulisi saada selvästi alle 1,8 %:n. Arvioidun tuloslaskelmaraamin pohjalla on laskettu nettomenojen kasvuksi 1,7 %. Tämä tarkoittaa käytännössä menojen nollakasvua lukuun ottamatta sosiaali- ja terveyspalveluita. Investoinnit ja velkaantuminen Alustavan vuoden 2016 investointiohjelman mukaan vuoden 2016 investointimenot ovat yhteensä n. 12 milj. euroa. Lainanlisäykseksi on arvioitu n. 10 milj. euroa vuodelle 2016 tulorahoituksen riittävyydestä ja investointien toteutumisesta riippuen. Tarkempi arvio investoinneista ja velan määrästä saadaan syksyllä.

33 128, KH :00 HOL: 134/2015 Sivu 32 Tuloslaskelmakehys vuodelle 2016 edellä esitettyjen arvioiden ja valtuustoseminaarissa esitettyjen tehtävien toimenpiteiden perusteella on esitetty liitteenä olevassa laadintaohjeessa. Edellä oleviin oletuksiin ja hyväksyttyihin tasapainotustoimiin perustuen vuoden 2016 talousarvion tuloslaskelmakehyksen vuosikate on em. oletusten ja sopeutustoimien sekä hyvin hillityn menokasvun (nettomenojen kasvu 1,7 %) perusteella karkeasti arvioituna n. 8 milj. euroa. Arviolta n. 8 milj. euron poistojen jälkeen tulos olisi lähellä nollaa. Esitys: K u n n a n j o h t a j a: Toimialoille annetaan ohjeeksi valmistella vuoden 2016 talousarviota edelleen kriittisesti lähtökohtana nollakasvu lukuun ottamatta sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten hyväksyttyä kasvua sekä yhdistymiskustannuksia. Hyväksytyt tasapainotustoimet on huomioitava osana talousarvion laadintaa. Nyt päivitettyä strategiaversiota käytetään vuoden 2016 talousarvion tavoitteiden asettamisessa pohjana. Kunnanhallitus hyväksyy liitteen mukaisen talousarvion laadintaohjeen toimialojen noudatettavaksi. Päätös: K u n n a n h a l l i t u s: Esitys hyväksyttiin. täytäntöönpano muutoksenhakukielto ote: toimialat

34 128, KH :00 / Pykälän liite: Ta 2016 laadintaohje_ Sivu 33 VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KH HOL 134/2015 Konsernipalvelut Talouspalvelut 1

35 128, KH :00 / Pykälän liite: Ta 2016 laadintaohje_ Sivu 34 YLEISTÄ Uuden Kuntalain (410/2015) 110 :ssä säädetään kunnan talousarviosta. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Talousarvion rakenteesta on säädetty, että talousarvion tulee sisältää käyttötalous- ja tuloslaskelmaosat sekä investointi- ja rahoitusosat. Hollolan ja Hämeenkosken kuntien yhdistymisvaltuusto on käsitellyt taloustilannetta ja alustavasti jo vuoden 2016 talousarviota seminaarissaan Seminaarin johtopäätöksenä yhdistymishallituksen kokouksessa ja linjattiin talousarvion valmistelussa huomioitavaksi seuraavaa: Toimintamenojen kasvu 0- tasolla, kysynnän lisäys otetaan huomioon - edellyttää jatkuvaa toiminnan tehostamista, säästöjä ja kilpailuttamisen hyödyntämistä Nopean reagoimisen malli - kunnan taloutta arvioidaan osavuosikatsausten yhteydessä ja ylityspaineisiin reagoidaan välittömästi Konserniohjauksen tiukentaminen - kuntayhtymien ja yhteistoimintatuotannon tulee noudattaa samaa periaatetta: nopea ja välitön reagointi, jotta kunnille kanavoituvaa alijäämää ei muodostu Talousarviot laaditaan tasapainoisiksi (+/- 0,3 %) Vanhaa taseen ylijäämää voidaan käyttää ennakoiden/suunnitellusti vain kertapoistoihin Investointeja toteutetaan vain vuosikatteen ja 0-tuloksen erotuksen mahdollistamissa rajoissa - poikkeuksena yllätykselliset/ennakoimattomat tekijät Elinkaarihankkeiden leasing-rahoitusmalliin rahastoidaan 1 milj. euroa / vuosi - vähentää käytettävissä olevaa investointirahoitusta Kuntaliitosavustus käytetään ensisijaisesti työpaikkojen synnyn edistämiseen/elinkeinopolitiikkaan sekä toimintojen tehostamista edistäviin toimenpiteisiin Hollolan kunnan talouden paineet eivät ole poistuneet eivätkä kuntatalouden kokonaisnäkymät ole muuttumassa: lähivuosinakin arvioidaan menojen kasvavan mm. ikääntymisen johdosta tuloja nopeammin ja kuntatalous pysyy ennusteiden mukaan alijäämäisenä. Verotulokehitys oli heikkoa v ja kehitys näyttää jatkuvan yhtä heikkona myös vuonna 2015, mikä osaltaan lisää paineita menokasvun edelleen hillitsemiseksi kun tulorahoitus ei riitä kasvavien menojen kattamiseen. TALOUSARVIO 2016 Muutokset talousarvion sisällössä edelliseen vuoteen nähden Talousarvion sisällön osalta toimialojen on tullut ilmoittaa rakenteellisista muutoksista (kuten uudet kustannuspaikat ja organisaatiomuutokset) mennessä. Rakennemuutoksia aiheuttaa mm. kuntaliitos eli Hämeenkosken yhdistäminen Hollolan kuntaan. 2

36 128, KH :00 / Pykälän liite: Ta 2016 laadintaohje_ Sivu 35 Joukkoliikenneasiat siirretään tekniselle toimialalle. Lisäksi vuonna 2016 tilakeskuksen toiminnan alle siirretään myös ruoka- ja siivouspalvelut (kiinteistöpalvelut) ja tilakeskuksen nimeksi muutetaan Toimitilapalvelut. Toimitilapalveluiden taseyksikön ja muiden kunnan toimialojen väliset erät käsitellään teknisesti eri tavoin kuin vuonna Talousarvion laadinnan ja käsittelyjen aikataulut Budnetti on tallennusvalmiina Johtoryhmä käsittelee toiminnallisia tavoitteita ja riskejä kokouksessaan Luvut tulee olla tallennettuna Budnetti-järjestelmään pääsääntöisesti mennessä, jotta kaikilla toimialoilla on tarvittavat tiedot oman talousarvionsa laadintaa varten käytettävissä ja jotta konsernipalvelut saavat koostettua ensimmäisen version tuloslaskelmasta hyvissä ajoin. Toiminnalliset tavoitteet tulee olla ilmoitettuna mennessä. Toimialojen talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotus liitteineen kokonaisuudessaan on toimitettava mennessä talousjohtajalle/talouspalveluille. Toimielinten talousarviokäsittelyt tulee aikatauluttaa siten, että tiedot ovat ohjeistuksen mukaan tallennettuna ja käytettävissä. Yhdistymisvaltuusto käsittelee talousarviota seminaarissaan Kunnanhallitus/yhdistymishallitus käsittelee talousarviota kokouksessaan ensimmäisen kerran ja toisen kerran Yhdistymisvaltuusto hyväksyy talousarvion, verot ja taloussuunnitelman kokouksessaan Käyttösuunnitelmien laadintaohjeet/talousarvion täytäntöönpano-ohje annetaan sen jälkeen kun valtuusto on hyväksynyt talousarvion. Edellisen ja kuluvan vuoden toteutumat Kunnan vuoden 2014 tilinpäätös osoitti 1,4 milj. euron alijäämää. Vuosi 2014 oli jo kolmas perättäinen alijäämäinen vuosi, mikä osaltaan aiheuttaa kasvavia paineita myös tulevan vuoden talousarvion ja tulevien vuosien talousarvion laadinnalle mennessä hyväksyttyjen talousarviomuutosten ja kertapoistoarvio (n. 2,3 milj. euroa) huomioiden Hollolan kunnan tilikauden 2015 alijäämäksi arvioidaan muodostuvan n. 3 milj. euroa. Arvioitu tulokehitys 2016 Hollolan (sis. Hämeenkosken luvut) osalta verotulojen kasvun on arvioitu olevan n. 1,7 % yhdistettyyn ja muutettuun talousarvioon verrattuna. Arvio tarkentunee syyskuun jälkeen. Valtionosuuksien arvioidaan kasvavan n. 200 t euroa vuoden 2015 talousarvion tasosta perustuen valtionosuusjärjestelmän muutokseen. Tarkempia tietoja saadaan syyslokakuussa. Toimintatulojen osalta ei ole tiedossa kasvua edelliseen vuoteen nähden. Arvioitu menokehitys 2016 Sopimusten mukaiset palkankorotukset ovat varsin maltilliset vuodelle 2016, mutta tuovat kuitenkin kasvupaineita arviolta n t euroa. Kaikilta osin muutokset eivät kuitenkaan ole tiedossa, koska lopullisia sopimuksia ei ole tehty. Palkankorotuksiksi arvioidaan tässä vaiheessa n. 0,5 %. Menot kasvoivat vuonna 2014 yhteensä n. 0,4 %, kasvun ollen siis hyvin maltillinen edelliseen vuoteen nähden. Menojen kasvuun vuonna 2016 on syytä edelleen kiinnittää erityistä 3

37 128, KH :00 / Pykälän liite: Ta 2016 laadintaohje_ Sivu 36 huomiota ja toimintakulujen nettokasvu tulisi saada selvästi alle 1,8 %:n. Arvioidun tuloslaskelmaraamin pohjalla on laskettu nettomenojen kasvuksi 1,7 %. Tämä tarkoittaa käytännössä menojen nollakasvua lukuun ottamatta sosiaali- ja terveyspalveluita ja yhdistymiskustannuksia seminaarin ja hyväksyttyjen (yhd. hallitus 4.6., kh ) tasapainotustoimien perusteella lähtökohtana vuoden 2016 talousarvion laadinnalle on nollakasvu, lukuun ottamatta sosiaali- ja terveyspalveluita, joiden menokasvuksi on arvioitu n. 1 milj. euroa (200 t eur Oiva PPK ja 800 t euroa P-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä). Lisäksi mm. yhdistymisestä aiheutuviin kustannuksiin on varattu n. 1 milj. euroa. Tämän tulisi sisältää myös palkankorotusvaraus n. 0,5 %. Talousarvion valmistelun lähtökohdat vuoden 2015 muutettuun talousarvioon nähden ovat seuraavat: Tuloveroprosentti ja kiinteistöverot pysyvät vuoden 2015 tasolla, verotulojen arvioitu kasvu n. 1,7 % Palkkamenojen kasvuarvio 0,5 % Toimintamenojen nettokasvu 1,7 % Em. oletukset sekä toimialojen sopeuttamisesitykset huomioiden kehyksen vuosikate on n. 8 milj. euroa ja tulos jää n. -70 t eur euroa alijäämäiseksi eli lähelle nollatulosta. Laskelmat tarkentuvat kun tiedetään mm. valtion budjettikäsittelyssä esiin tulevat muutokset sekä tarkemmat arviot valtionosuuksista ja verotuloista vuodelle Tuloslaskelmakehys vuodelle 2016 edellä esitettyjen arvioiden ja valtuustoseminaarissa esitettyjen tehtävien toimenpiteiden perusteella näyttää seuraavalta: TP 2014 TA 2015/tpe TA 2016 TASU 2017 TE 2018 Toimintakate Muutos 0,75 % 3,16 % 1,72 % 0,76 % 1,67 % Muutos eur Verotulot Verotulojen kasvu 0,7 % 2,6 % 1,7 % 1,5 % 1,7 % Valtionosuudet Valtionosuuksien kasvu 2,2 % 2,2 % 0,9 % 0,6 % Yhdistymisavustus Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Toimialojen tulee kiinnittää erityistä huomiota menojen kasvun hillintään ja talousarviossa lähtökohtana huomioida nollakasvu. Myös toimintatulojen kasvun lisäämiseksi tulisi pohtia keinoja. 4

38 128, KH :00 / Pykälän liite: Ta 2016 laadintaohje_ Sivu 37 Talousarvion laadinnassa huomioitavia asioita: Tietojen tallentaminen ja Budnetti-ohjelman vaiheet Budnetti ohjelma sisältää talousarviokäsittelyn eri vaiheita seuraavasti: - lautakunta (johtokunta) - kunnanjohtajan esitys - kunnanhallitus 1. - kunnanhallitus 2. - valtuuston hyväksymä talousarvio - käyttösuunnitelma Talousarviotiedot tallennetaan Budnetti -ohjelmaan. Tietojen tallentaminen voidaan aloittaa elokuussa, 3.8. alkaen kun toimialojen kustannuspaikkarakenteet ja niihin tehdyt muutokset on saatu Calpro Oy:n toimesta tallennettua. Tallennukset tehdään tällöin ensimmäiseen vaiheeseen eli lautakunnan ta-esitys -vaiheeseen. Kun tiedot on tallennettu, ilmoitetaan siitä talouspalveluihin. Tiedot tulee olla tallennettuna mennessä. Ensin tallennetut tiedot ovat ne, jotka sisältyvät esim. lautakunnan esittämään talousarvioon. Budnetti-ohjelma lukitaan lautakunnan talousarviopäätösesitysten jälkeen, jonka jälkeen tallennetut luvut siirretään kunnanhallituksen käsittelyvaiheeseen eikä lautakuntien esityksiin enää tehdä muutoksia. Valtuuston hyväksyttyä talousarvion, lukitaan varsinainen talousarvio vaihe ja tiedot siirretään käyttösuunnitelma vaiheeseen, jonne on vielä mahdollista tehdä alemman tason muutoksia (esim. laskentatunnisteet) mutta kuitenkin niin, että valtuuston hyväksymiin sitovuustasoihin ei enää tule muutoksia. Tietojen tallentamisessa Budnettiin on käytettävissä kaikki mahdolliset laskentatunnisteet ja kukin toimiala tallentaa tiedot omien tarpeidensa mukaan. Budnettiin tallennettaessa tulee huomioida myös toteutumaseurannan tarpeet ja huomioida, että talousarviota voidaan seurata vain sillä tasolla kun tiedot on järjestelmään tallennettu. Talousarvion laadinnan kannalta on tärkeää, että seurantatarpeiden ja alatasojen ja laskentatunnisteiden määrittely tehdään jo alkuvaiheessa mahdollisimman tarkalla tasolla (esim. toiminto, kohde jne.) ja alataso ilmoitetaan hyvissä ajoin. 5

39 128, KH :00 / Pykälän liite: Ta 2016 laadintaohje_ Sivu 38 Budnetti-ohjelma Budnetti-ohjelma on tallennusvalmiina alkaen eli käyttötalouden lukuja voidaan alkaa tallentaa. Vuoden 2016 talousarvio löytyy vasemmalta yläpalkista, vuosilukukohtaa klikkaamalla ja valitsemalla oikean vuoden. Oletuksena ohjelmaa avattaessa ei välttämättä ole v Tietoja voi tallentaa eri näkymille ja budjetointinäkymän voi vaihtaa alasvetovalikosta. Useimmat tallentanevat tiedot yksittäisille kustannuspaikoille, mutta näkymäksi voi valita myös vastuualueen tai tulosalueen, jolloin saa näkyviin useamman kustannuspaikan kerralla. Muistathan myös painaa tallenna-kohtaa, jotta tiedot tallentuvat. Vakituisten palkat (tili 4002) sivukuluineen on ajettu ohjelmaan henkilöstöpalkat -osioon (toukokuun palkat+ 0,5 % palkankorotus) suoraan Populuksesta. Myös Hämeenkoskelta siirtyvin henkilöiden palkat siirretään suoraan Populuksesta toimialojen ilmoittamille kustannuspaikoille. Edellisvuosien tapaan määräaikaisten osalta palkat tulee tallentaa käsin. Tällöin pohjapalkaksi on otettava toukokuun 2015 palkka. Kunkin esimiehen tulee myös vakituisten palkkojen osalta varmistaa, että henkilöt kullakin kustannuspaikalla on oikein ja myös palkkojen suuruusluokka on oikea. Vael-opettajien sivukululaskenta tapahtuu samalla tavalla kuin edellisenä vuonna eli käyttämällä vael-kuel-erotus tiliä. Henkilöstöpalkat osiossa(välilehdellä) voi henkilön siirtää kustannuspaikalta toiselle, jos kustannuspaikkamuutoksia on tiedossa eikä niitä ole siirretty keskitetysti Calpron toimesta. Palkat ovat siis toukokuun 2015 mukaisilla kustannuspaikoilla, mutta Hämeenkoskelta siirtyvät henkilöt palkkoineen kohdennettu Hollolan kustannuspaikoille. Tietojen tallentamisessa Budnettiin on käytettävissä kaikki mahdolliset laskentatunnisteet ja kukin toimiala tallentaa tiedot omien tarpeidensa mukaan. Budnettiin tallennettaessa tulee huomioida myös toteutumaseurannan tarpeet ja huomioida, että talousarviota voidaan seurata vain sillä tasolla kun tiedot on järjestelmään tallennettu. 6