SAMULLA ON ASTMA Opas astmaan sairastuneelle lapselle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAMULLA ON ASTMA Opas astmaan sairastuneelle lapselle"

Transkriptio

1 SAMULLA ON ASTMA Opas astmaan sairastuneelle lapselle Erja Huttunen Johanna Ruotsalainen Opinnäytetyö, kevät 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO LAPSILLE AIEMMIN TUOTETUT ASTMAOHJAUSMATERIAALIT LAPSEN ASTMA Astma sairautena Lapsen astman erityispiirteet Astman toteaminen ja hoito LAPSEN KEHITYS Leikki-ikäinen lapsi Ajattelun kehittyminen Oppiminen Minäkäsitys LAPSEN OHJAUS JA OHJAUSMATERIAALIN LAATIMINEN Astmalapsen ohjaus Ohjausmateriaalin laatimisen periaatteet LAPSEN OHJAUS KERTOMUKSEN AVULLA Lastenkirjallisuus Kuvakirja Realistinen kertomus Kuvat ja tekstiosuus OPPAAN LAATIMISPROSESSI Oppaan laatimisen vaiheet Tekninen toteutus Oppaan sisältö OPPAAN KÄYTTÖTARKOITUKSET OPPAAN ARVIOINTI Kohderyhmältä saatu palaute Henkilökunnan antama palaute Johtopäätökset...29

3 10 POHDINTA Opinnäytetyöprosessin ongelmat Lähdekritiikki Ammatillinen kehittyminen Kehitysmahdollisuuksia...32 LÄHTEET...33 LIITTEET...35 Liite 1: Palautelomake...35 Liite 2: Samulla on astma -opas

4 TIIVISTELMÄ Huttunen, Erja & Ruotsalainen, Johanna. Samulla on astma: opas astmaan sairastuneelle lapselle. Pieksämäki, kevät 2004, 35 s. 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto, terveydenhoitaja (AMK). Opinnäytetyö on toteutusmuodoltaan produktio, jonka tuotoksena valmistui 3-6- vuotiaille lapsille suunnattu astmasta kertova opas. Leikki-ikäisille tarkoitettua astmaopasta ei kartoituksen perusteella tällä hetkellä ole saatavilla. Opas on tarkoitettu Mikkelin allergiapoliklinikalla astmalapselle annetun ohjauksen tueksi. Opasta voi hyödyntää osittain poliklinikkakäynnillä, mutta ensisijaisesti se on tarkoitettu kotona huoltajan kanssa luettavaksi. Lapselle kotiin annettava opas antaa mahdollisuuden tutustua siihen rauhassa. Opas on koottu tarinasta, kuvista ja tehtävistä. Tarinassa käsitellään tärkeimpiä astmaan liittyviä asioita. Astmaan sairastuneen pojan elämäntilanteiden kautta lapsi voi käsitellä omia kokemuksiaan sairastumisestaan. Lapsi voi värittää oppaan selkeitä ja havainnollisia kuvia. Väritysmahdollisuus ja tehtävät houkuttelevat lasta perehtymään tarkemmin oppaaseen. Teoriaosuus koostuu oppaan kokoamiseen tarvittavista aiheista. Teoriaosuudessa käsitellään lapsen astman erityispiirteitä, 3-6-vuotiaan lapsen kehitystä, oppaan tekemisen periaatteita ja lasten kirjallisuuden vaikutusmahdollisuuksia. Oppaan toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta selvitettiin erillisellä palautelomakkeella. Astmalapsen perheen täyttämiä lomakkeita palautui kolme kappaletta. Kohderyhmältä saadun palautteen perusteella opas koettiin tärkeäksi ja hyväksi keinoksi astmalapsen ohjauksessa. Henkilökunnan arvioinnin mukaan opas on asianmukainen ja se soveltuu hyvin leikki-ikäisen lapsen ohjaukseen. Asiasanat: lapsen astma; opas; ohjaus; tarina Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikön kirjasto

5 ABSTRACT Huttunen, Erja & Ruotsalainen, Johanna. Samu has Asthma: Guide for Asthmatic Children, Pieksämäki, Spring 2004, Language: Finnish, 35 pages, 2 appendices. Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education, Bachelor of Health Care, Public health nurse. The purpose of the study was to prepare a guide to 3 6-year old children. The study is a production. According to our settlements there is no asthma guide at the moment which is meant to pre-school children. The guide is meant to promote children s guidance in Mikkeli Allergy Clinic. The guide can be used partly during allergy clinic visits but it is meant to be used in its entirety at home with supporter. The guide will be given to the child to familiarise him/her with it at home in peace. The guide consists of a story, pictures and assignments. The story includes the most important facts about asthma. Through the life situations that have happened to the boy in the story, who has come down with asthma, a child can handle his/her own experiences about the sickness. A child can color the clarifying and clear pictures of the guide. Opportunities to color and to do assignments entice the child to familiarize him/herself attentively with the guide. The theory part includes the subjects needed in making of the guide. Special features of an asthmatic child, development of a 3 6-year-old child, principles of making a guide and influence of children s literature are handled in the theory part. Functionality and suitability of the guide were clarified with a particular feedback form. Feedback was got from three families who had an asthmatic child. The guide was considered good and an important measure when guiding asthmatic children. According to the personnel the guide is appropriate and it is suitable for pre-school child guidance. Key words: Asthmatic child; guide; guidance; story Deposited at: Diaconia Polytechnic Pieksämäki unit library

6 1 JOHDANTO Astmaan sairastuvien lasten määrä lisääntyy maassamme jatkuvasti, joten terveydenhuollolta odotetaan parempia valmiuksia vastata kasvaneeseen hoidontarpeeseen. Selkeä ja kohderyhmän mukainen ohjaus on tärkeä tuki sairauden hoidossa. Lapset käsittävät jo melko varhaisessa vaiheessa astmasta aiheutuvia muutoksia, minkä vuoksi heille suunnattu ohjaus auttaa sairauden ymmärtämisessä ja hyväksymisessä. Suullisen ohjauksen tueksi lapset tarvitsevat kehitystasolleen sopivaa kirjallista materiaalia, joten tarinamainen ja kuvitettu tyyli kertoa astmasta sopii lapsen ohjaukseen. Suunnittelimme jo opintojemme alkuvaiheessa tekevämme opinnäytetyönä lastenohjaukseen liittyvää materiaalia. Olimme opintojen alusta lähtien kartoittaneet sairauksista ja toimenpiteistä kertovia lastenkirjoja ja ohjausmateriaaleja. Työharjoitteluiden aikana omien havaintojen ja työntekijöiden haastatteluiden myötä nousi esille työelämän tarve materiaalista lapsen ohjauksen tueksi. Toiminnallisen opinnäytetyön tekeminen kiinnosti meitä, koska sen kautta käytännön työhön jää valmistunut tuotos käyttöön. Toiminnallinen opinnäytetyö tarkoittaa työtä, jossa lopullisena tuotoksena on aina jokin tuote eli produkti. (Vilkka & Airaksinen 2003, 9, 51, 68) Aiheen herättämän kiinnostuksen myötä lähdimme hakemaan yhteistyökumppania opinnäytetyölle. Mikkelin keskussairaalan allergiapoliklinikan henkilökunta näki tarpeellisena kehittää tarinamuotoisen oppaan astmalapsen ohjauksen tueksi. Yhteistyökumppanin myötä tavoitteemme tarkentuivat työelämän tarpeita ja omaa kiinnostustamme vastaavaksi. Opinnäytetyönämme valmistui 3-6-vuotiaille lapsille suunnattu tarinamuotoinen astmasta kertova opas. Tavoitteena on mielekkään lukukokemuksen myötä tarjota lapselle tietoa astmasta sekä mahdollisuus työstää ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Pyrimme myös luomaan materiaalin, jonka käyttö työelämässä lapsen ohjauksen tukena on helppoa ja luontevaa. Oppaan tarina koostuu 5- vuotiaan Samun astmaan sairastumisen ensioireista aina hoitomuotoihin saak-

7 7 ka. Oppaasta mielenkiintoisen tekee tekstin yhteyteen sopiva kuvitus ja hauskat yksityiskohdat. Toivomme oppaan tukevan lapsen, perheen sekä työntekijöiden yhteistyötä astman hoidon onnistumisen suhteen. 2 LAPSILLE AIEMMIN TUOTETUT ASTMAOHJAUSMATERIAALIT Saadaksemme käsitystä suunnitteilla olevan oppaan tarpeellisuudesta selvitimme, millaista astmalapselle suunnattua materiaalia on aiemmin tuotettu. Löysimme joitakin jaettavaksi tarkoitettuja oppaita, kirjoja sekä videokasetteja. Perehdyttyämme astmalapselle tarkoitettuun kirjallisuuteen ja videoihin saimme kokonaiskäsityksen heille aikaisemmin tehdyistä materiaaleista. Oppaista saimme hyviä näkökulmia ja vinkkejä omaan tuotokseemme. Löytämämme ohjausmateriaalit oli mielestämme suunnattu yli kouluikäisille. Allergia- ja astmaliitolta saamien tietojen perusteella lapsille tarkoitettuja oppaita ei ole tällä hetkellä käytössä, koska aiemmin tuotettujen oppaiden painokset ovat loppuneet. Näitä oppaita ei tuoteta lisää, sillä ne ovat erittäin kalliita kustantaa ja työläitä päivittää. Leikki-ikäisille suunnattu opas on tämän vuoksi erittäin tarpeellinen. Tuottamamme opas, erityisesti sen helpon ja halvan käyttötavan vuoksi, on tärkeä ja merkityksellinen osa onnistuneessa ja hyvässä lastenohjauksessa. Loistavaa Lasse Lohikäärme -opas kertoo astmaa sairastavasta lohikäärmeestä mukaansa tempaisevalla tarinalla. Mielestämme se on suunnattu kouluikäisille, koska tekstiä ja tapahtumia on paljon. Empun temput on allergia- ja astmaliiton julkaisema opas, joka kertoo kouluikäisestä pojasta. Siinä on ohjeita astman hoidosta ja selkeä kuvitus. Isabellan päivä -kirja kertoo valokuvien kautta astman kanssa elämisestä. Näiden lisäksi on tuotettu Peikko poika sairastuu -kirja, jota emme löytäneet. Loistavaa Lasse Lohikäärme -oppaasta on tehty video, jossa on näytelmä lohikäärmeen astmaan sairastumisesta. Oskari ja astma - video kertoo piirroshahmojen kautta sairaudesta. Ohjauksen tueksi tarkoitettuja

8 8 kirjoja ja videokasetteja lainataan perheille kotiin luettavaksi ja katsottavaksi. Lapsille tarkoitettuja videokasetteja voi käyttää myös sopeutumisvalmennus- ja ensitiedonkursseilla sekä erilaisissa ryhmissä. 3 LAPSEN ASTMA 3.1 Astma sairautena Astma on pitkäaikainen hengityselinsairaus, joka voi kestää useita vuosia tai jopa koko loppu elämän. Astmassa on kyse keuhkoputkien limakalvon allergisesta tulehduksesta, joka johtuu elimistön puolustusreaktiosta vieraita aineita vastaan. Suurimmalla osalla sairastuneista astma on lievää tai vaivaa vain ajoittain. Hyvässä hoitotasapainossa olevassa astmassa oireet ovat vähäisiä tai pysyvät kokonaan poissa. Sairauden kulku sekä oireiden ilmaantuminen ja voimakkuus vaihtelevat yksilöllisesti. (Haahtela 2000, ) Astmassa keuhkoputkien limakalvo on turvonnut, sitkeän liman erittyminen lisääntynyt ja keuhkoputkien sileät lihakset supistuvat. Nämä johtavat keuhkoputkien ahtautumiseen, jolloin oireena on uloshengityksen vaikeutuminen eli tuntemus hengenahdistuksesta. Lisäksi oireita voivat olla vinkuna uloshengityksessä, huonontunut rasituksen sietokyky, hengenahdistus rasituksen aikana sekä pitkittynyt yskä ja yskänkohtaukset. Astmalle tyypillistä on oireiden esiintyminen erityisesti aamuöisin tai aamuisin. Astman kehittymiseen vaikuttavat perintötekijät sekä ympäristötekijät. Tutkimusten mukaan ympäristössä astman riskiä lisäävät tupakansavu, kotieläimet, liiallinen kosteus, homeet ja huono ilmanvaihto sekä pölypunkkia keräävät kodin materiaalit. (Laitinen & Räsänen 2000, )

9 9 3.2 Lapsen astman erityispiirteet Astma on tavallisin lasten pitkäaikaissairaus, jonka oireet esiintyvät ja puhkeavat yleensä jo alle kolmevuotiailla lapsilla (Valovirta 2000, 132; Vanto 2000, 118.) Suomalaisista lapsista astmalääkitystä tarvitsee noin 5 % ja ennusteiden mukaan lapsiastmaatikkojen määrä lisääntyy jatkuvasti. Lapsen astmassa tyypillisimpänä oireena on pitkittynyt, erityisesti yöllä ja rasituksessa esiintyvä yskä. (Holm 2001, 4,7). Lapsen keuhkojen kypsyminen kestää kouluikään saakka (Valovirta 2000, 125). Lapsuuden allerginen astma alkaa usein lievittyä tai parantua murrosiässä, joka osaltaan johtuu keuhkojen tilavuuden kasvusta (Vanto 2000, 119). Astmalapsista %:lla on atooppinen eli allerginen astma, jolloin allergialla on suuri osuus sairauden kehittymisessä. Erityisesti allergisessa astmassa on tyypillistä, että keuhkoputket reagoivat herkästi allergeeneihin eli allergisia reaktioita aiheuttaviin aineisiin sekä ympäristön ärsykkeisiin. Näitä ärsykkeitä ovat tupakansavu, tuoksut, hajut, kylmä ilma ja pölyt. Tämä tarkoittaa sitä, että astmaoireita voi esiintyä tietyssä ympäristössä, jossa altistuminen tapahtuu. Osalla astmaan sairastuneista lapsista astma on sisäsyntyinen, jolloin sen syytä ei tarkkaan tiedetä. Allergeeneilla ei silloin ole oireita lisäävää vaikutusta. (Vanto 2000, ; Haahtela 2000, 38-41; Holm 2001, 3.) 3.3 Astman toteaminen ja hoito Varhainen astman toteaminen ja hoito on tärkeää lapsen normaalin kehityksen turvaamiseksi. Koska huoltajien ja lääkärin on usein vaikea arvioida astmaoireiden vaikeutta, ovat tutkimukset oleellinen osa astman toteamista. (Vanto 2000, 120.) Keuhkojen toimintaa mitataan leikki-ikäisillä lapsilla oksillometrialla eli niin sanotulla puhalluskokeella, joka on lasten keuhkojen toiminnan tutkimisen erityismenetelmä. (Valovirta 2000, 125.) Astmaoireiden tason määrittelemisessä käytetään myös uloshengityksen huippuvirtausta mittaavaa PEF-mittaria, mutta luotettavia mittauksia saadaan vasta 5-6-vuotiailta lapsilta (Vanto 2000, 120). Koska allergiat liittyvät suorasti lasten astmaan ja sen kulkuun ovat allergiatut-

10 10 kimukset tärkeitä. Allergiaa aiheuttavia aineita selvitetään oireiden perusteella saatujen vihjeiden mukaan ihopistokokeella eli prick-testillä sekä verikokeilla. (Haahtela 2000, 41.) Astman hoidon toteuttamiseen kuuluu lääkkeellinen ja lääkkeetön hoito. Hoidossa keskeisimpiä asioita ovat hyvän yleiskunnon ylläpitäminen, oireita aiheuttavien ärsykkeiden ja allergeenien välttäminen, hengitystieinfektioiden hyvä hoito ja lievienkin astmaan viittaavien oireiden hoito. (Haahtela 2000, 41-45). Lapsen liikkuminen ja leikkiminen onnistuu, kun astma on hyvässä tasapainossa. Lääkehoito koostuu samoista lääkkeistä kuin aikuisillakin. Leikki-ikäinen osaa ottaa lääkkeen itsenäisesti, mutta tarvitsee lääkkeenotossa aikuisen valvontaa sekä säännöllistä lääkkeenottotekniikan harjoittelua ja seurantaa. Jauhemainen tai suihkemuotoinen astmalääke inhaloidaan eli hengitetään voimakkaasti keuhkoihin. Alle viisivuotiaiden lasten käyttämässä suihkemuotoisessa lääkkeessä käytetään tilanjatketta, koska se helpottaa lääkkeen hengittämistä ja varmistaa koko annoksen imeytymisen. Astman lääkehoitoon kuuluu ennaltaehkäisevä hoitava- ja suojaavalääke sekä keuhkoputkia laajentava eli kohtauslääke. Astman hoitoon on kehitelty tablettihoitoa, jonka käyttöalueesta tehdään vielä tutkimustyötä. (Valovirta 2000, ; Holm 2001, 10.) Kaikista toimenpiteistä huolimatta astmakohtaus on mahdollinen. Astmakohtaus syntyy keuhkoputkien limakalvojen pienten lihasten supistumisesta, jolloin ilmatiet kapenevat ja hengittäminen muuttuu raskaaksi ja vaikeaksi. (Holm 2001, 3.) Jotta lapsi ei hätääntyisi ja pelkäisi kohtauksen yllättäessä, hänelle tulee antaa tietoa kohtauksesta ja sen hoidosta. Kohtauksen hoitoon kuuluu lääkitys, oikea hengitystekniikka, lepo, kohoasento sekä kohtauksen jälkiseuranta. (Valovirta 2000, 134.) Astman hoito painottuu avohoitoon ja perheen suhteellisen itsenäiseen hoidon toteuttamiseen. Omahoidon onnistumisen takaamiseksi hoidon ohjaus ja säännöllinen seuranta ovat keskeisiä asioita. Ensitietokurssit, muut kurssit ja koulutustilaisuudet antavat käytännön tietoa ja mahdollisuuden tutustua samassa tilanteessa oleviin. Potilasjärjestöt ajavat astmapotilaiden ja heidän perheidensä

11 11 etuja ja tiedottavat sekä järjestävät yhteistä toimintaa ja vertaistukea. (Valovirta 2000, ) 4 LAPSEN KEHITYS 4.1 Leikki-ikäinen lapsi Leikki-iästä on olemassa erilaisia määritelmiä. Almqvistin mukaan ikävuosina 3 5 lapsella laajenee ja syvenee tietoisuus itsestään, omasta kehostaan, muista ominaisuuksistaan ja perheestään sekä ympäröivästä maailmasta. Pääasiassa lapsi tutustuu leikin avulla kehittyneemmillä tiedollisilla valmiuksilla itseensä, muihin ihmisiin ja ympäröivään maailmaan. Lapsi käsittelee kokemuksiaan ja havaintojaan sekä konkreettisesti että tunne-elämän tasolla erityisesti leikkiessään ja mielikuvitustaan käyttäen. Leikki-ikä on hyvin kuvaava nimi tämän ikäisistä puhuttaessa, vaikka onhan lapsi aiemminkin leikkinyt ja jatkaa vielä leikkejään tämän ikävaiheen jälkeen. (Almqvist 1996, 17.) Toisen lähteen mukaan leikki-ikä jaetaan varhaiseen ja myöhempään leikki-ikään. Varhainen leikki-ikä käsittää vuodet 1 3 ja myöhemmällä leikki-iällä tarkoitetaan 3 6-vuotiaita lapsia. (Ivanoff, Kitinoja, Rahko, Risku & Vuori 2001, 84.) Työssämme käytämme Ivanoffin määritelmää leikki-ikäisistä puhuttaessa ja tarkoitamme myöhempää leikki-ikää eli 3 6-vuotiaita lapsia. 4.2 Ajattelun kehittyminen On tarpeellista selvittää 3 6-vuotiaiden lasten ajattelun kehitysvaiheita tehtäessä heille suunnattua opasta. On oleellista tietää, mitä tuon ikäinen lapsi pystyy oppimaan ja ymmärtämään, jotta hän hyötyisi saamistaan tiedoista mahdollisimman paljon. Lasta on lähestyttävä hänen kehitystasonsa mukaisesti ja hyödynnettävä niitä keinoja, joilla parhaiten saadaan hänen ikäisensä kiinnostumaan asiasta.

12 12 Piagetin mukaan 2 6-vuotiaalla lapsella on ajattelun kehittymisessään menossa esioperationaalinen kausi, joka jakautuu kahdeksi osavaiheeksi, esikäsitteelliseksi (noin 2 4-vuotiailla) ja intuitiivisen ajattelun vaiheeksi (noin 4 6-vuotiailla). Kuten intuitiivisen kauden nimestä voidaan päätellä, on lapsella silloin monenlaisia ajattelutoimintoja, mutta hän ei itse kuitenkaan ole selvillä niistä säännöistä, joita hän noudattaa ajattelussaan. Lapsi voi ratkaista oikein ongelmia, mutta ei osaa selittää, miten hän on lopputulokseen päätynyt. Ajattelun intuitiivisella kaudella lapsi ymmärtää aikuisten esittämiä syysuhteita. Hän pyrkii itsekin jäsentelemään tapahtumia syysuhteiden avulla ja tekee tällöin tunnusomaisia virheitä. Kahden asian esiintyessä yhdessä lapsi saattaa erehtyä siinä, kumpi on syy ja kumpi seuraus. (Takala & Takala 1992, ) Piagetin mukaan 2 7-vuoden iässä lapsen käyttäytyminen muuttuu perusteellisesti niin tunne-elämän kuin älyn kannalta, koska tuolloin kommunikoiminen tulee mahdolliseksi yhteisen kielen kautta. Yksilöiden välinen vuorovaikutus tulee mahdolliseksi. Lapsi alkaa sisäistämään puhetta ja näin ollen ajattelemaan. (Piaget 1988, 37.) Puhekieli antaa lapselle mahdollisuuden vaihtaa monipuolisia ajatuksia ja tunteita ympäristön kanssa. Kielen omaksumisella on ratkaisevasti merkitystä ajattelun kehittymiselle, maailmankuvan rakentumiselle sekä oman toiminnan suunnittelulle ja säätelylle. (Takala & Takala 1992, 23.) Vaikka Piaget luokittelee 2 6-vuotiaat samaan esioperationaaliseen kehityskauteen, on tekemäämme opasta tarkoitettu käytettävän 3 6-vuotiailla lapsilla. Siirtymisen ajattelun tasolta toiselle ollessa liukuvaa, voidaan tuolloin olettaa nuorimpienkin oppaan käyttäjien ymmärtävän tarinan sisältöä. Opasta voisi kokeilla käytettävän jo kaksivuotiailla lapsilla, mutta tuolloin lapsessa tapahtuvat kielelliset muutokset ovat vasta aluillaan ja kehitys yksilöllistä, joten kolmevuotiaat ja sitä vanhemmat lapset ymmärtävät varmemmin oppaan sisällön. Lapsella saattaa olla monenlaisia käsityksiä sairautensa syistä. Hän saattaa luulla sairautensa johtuvan huonosta käytöksestään tai pahoista teoistaan, mikäli hänen läheisensä eivät selitä hänelle sairauteen liittyviä asioita tarkemmin. Lapsella oleva tieto sairaudesta voi olla sekoitus omia kokemuksia, ympäristöstä kuultuja puheita tai mielikuvitusta. Lapsen kehittyessä ja kokemusten karttu-

13 13 essa hänen käsityksensä sairauden syistä ja seurauksista voivat myös muuttua. Lapsen vääriä käsityksiä, pelkoja ja ahdistusta voidaan parhaiten ehkäistä kertomalla hänelle sairaudesta hänen käsityskykynsä mukaisesti. (Takala & Takala 1992, 108.) 4.3 Oppiminen Lapsen oppimista käsiteltäessä puhutaan oppimisen herkkyyskausista, jolloin lapsella on paremmat edellytykset omaksua laadullisesti uudenlaisia ja korkeammanasteisia toimintoja ja taitoja. Hänellä on riittävä hermostollinen kypsyystaso ja aikaisemmassa vaiheessa hankitut perusvalmiudet. Tämä ilmenee usein lapsen kiinnostuksena uusiin toimintoihin ja niiden kokeiluun. Tässä vaiheessa ympäristöstä saaduilla kokemuksilla ja aikuisen ohjauksella on suuri merkitys sille, miten korkea-asteisia uusia taitoja lapsi omaksuu. (Takala & Takala 1992, 38.) Astmaohjausta ajatellen tämä viittaa siihen, miten hyödyllistä lasta on alusta alkaen ohjata sopivin keinoin sairautensa hoidossa. Esimerkiksi 1-2 vuoden iässä lapsi oppii ymmärtämään keuhkoputkia avaavan lääkkeen tehon kun taas yli 3-vuotias ymmärtää mitkä ruoat ja eläimet aiheuttavat astmaoireita (Valovirta 2000, ). Takalan mukaan yksi oppimisen muoto lapsella on ehdollistuneen tunnesuhtautumisen yleistyminen muihin samanlaisiksi havaittuihin tilanteisiin. Esimerkiksi kun lapselle rokotuksen antanut valkotakkinen lääkäri aiheuttaa lapselle kipua rokotustilanteessa, alkaa lapsi pelätä kaikkia valkotakkisia ihmisiä yleensä. Ehdollistumisoppimisen tuloksena muodostuneita haitallisia käyttäytymisiä ja tunteita voidaan poistaa opettamalla lasta tekemään ero pelättävien ja eipelättävien asioiden kesken. (Takala & Takala 1992, 26.) Lapselle saattaa jäädä negatiivinen kokemus allergiapoliklinikalla käynnistä, koska siellä tehdään hänelle kipua aiheuttavia tutkimuksia, kuten allergia- ja verikokeita. Lapsi saattaa pelätä uudelleen lääkäriin menoa ja vastustaa tilanteita, jotka ovat samankaltaisia kuin hänen lääkärinvastaanotolla kokemansa tilanteet. Tekemämme opas avaa mahdollisuuden työstää astmaan liittyviä asioita kotona ja siten lievittää lapselle syntynyttä pelkoa lääkärissäkäyntiä kohtaan.

14 14 Lapsi oppii uusia asioita mallioppimisen ja jäljittelyn kautta. Mallioppiminen on aluksi elävän mallin, aikuisen tai leikkikaverin, käyttäytymisen jäljittelyyn perustuvaa oppimista. Lapsen kehittyessä ja kokemuspiirin avartuessa havaintooppiminen ei rajoitu eläviin malleihin, vaan lapsi rakentaa käsitystään ihmisistä ja maailmasta myös kirjojen ja televisio-ohjelmien tarjoamien mallien mukaisesti. Lastenkirjallisuudessa pyritäänkin useimmiten tarjoamaan lapsille samaistumisen kohteita ja hyviä esikuvia. (Takala & Takala 1992, ) 4.4 Minäkäsitys Rogersin (1986) mukaan ihmisen minäkäsitys on tietoisuutta omasta olemisesta, toiminnasta ja niihin liittyvistä arvoista (Aho 1996, 11). Minäkäsitys määrää ihmisen käyttäytymistä ja sen avulla ihminen pitää itsensä psyykkisesti tasapainossa. Ihmisen perimmäisenä tavoitteena on puolustaa ja vahvistaa minäkäsitystään, mikä vaikuttaa siihen, millaista informaatiota hän ottaa vastaan ympäristöstään. Yksilö valikoi minäkäsitystään tukevaa informaatiota ympäristöstään, joten minäkäsitys vaikuttaa informaation valinnan kautta siihen, mitä hän oppii. Pienten lasten minäkäsitystä on vaikea luotettavasti tutkia. Kuitenkin minäkäsityksen uskotaan muodostuvan 5 7-vuoden iässä. Tutkimuksilla on tosin voitu osoittaa 3 4-vuotiaiden käsitystä itsestään, mutta heillä minäkäsitys ei ole vielä ollut jäsentynyttä tai realistista. (Aho 1996, 11, 27.) On tärkeää saada lapsi vakuutetuksi siitä, että sairaudestaan huolimatta hän on yhtä arvokas ja tärkeä. Astma ei estä häntä tekemästä ja kokemasta uusia ja hauskoja asioita elämässään. Voidaan olettaa, että nämä asiat ymmärtäessään lapsi on motivoituneempi hoitoon, mikä on ensisijaisen tärkeää elämän normaalina säilymisen kannalta. Mikäli lapsi saadaan oppaan avulla tai jotenkin muuten ymmärtämään astman hyvät hoitomahdollisuudet, sairastuminen tuskin heikentää hänen minäkäsitystään. Näin ollen hänen on helpompi hyväksyä muuttunut elämäntilanne hoitomuotoineen ja astman asettamine rajoitteineen, kuten eläinten hankinnassa ja hajusteiden käytössä.

15 15 Oppaan tarkoituksena on auttaa lasta hyväksymään sairautensa ja oppia huomioimaan sen elämään tuomat muutokset. Lapsen oppiessa hyväksymään itsessään uuden piirteen, astman, se ei horjuta hänen uskomusta itseensä ja kykyihinsä. Lapselle halutaan viestittää, että astmasta huolimatta hän voi elää normaalia elämää ja olla yhtä hyväksytty kuin ennenkin. 5 LAPSEN OHJAUS JA OHJAUSMATERIAALI N LAATIMINEN 5.1 Astmalapsen ohjaus Selkeä ja kohderyhmälle suunnattu ohjaus on tärkeää, jotta sillä saadaan aikaan toivottu hyöty. Ohjauksella tarkoitetaan asiakkaan neuvomista ja tukemista hänen sairastuttuaan. Ohjauksen tavoitteena on auttaa asiakasta hoitamaan itseään tai läheisiään mahdollisimman hyvin. Ohjaus voi olla suullista, kirjallista tai tekniikan, esimerkiksi internetin tai videoiden, kautta toteutuvaa. Useimmiten ohjaus tapahtuu suullisesti ja kirjallisin ohjein vahvistettuna. Suullisen ohjauksen lisäksi kirjallinen ohje on tärkeä, jotta asiaan voi palata rauhassa uudestaan. Lukeminen auttaa ymmärtämään ja muistamaan asiat paremmin. Ohjauksessa tiedotetaan ja annetaan neuvoja hoidosta ja muista muuttuneen elämäntilanteen tuomista asioista. Yksilöllisyyden huomiointi ja henkinen tuki ovat oleellinen osa onnistunutta ohjausta. Astman toteaminen aiheuttaa usein erilaisia tuntemuksia koko perheessä. Jokaisessa perheessä lapsen sairauden kohtaaminen tapahtuu yksilöllisesti. Kohtaamiseen ja sairauden hyväksymiseen vaikuttavat aikaisemmat tiedot ja kokemukset sairaudesta. Pitkään jatkuneiden oireiden syyn selviäminen voi tuntua helpottavalta, mutta yllättäen esiin tullut pitkäaikainen sairaus voi tuntua myös ylitsepääsemättömältä taakalta. Sairastumisen vuoksi monet arkielämän asiat voidaan joutua ajattelemaan uudestaan. (Valovirta 2000, )

16 16 Astman hoidossa on oleellisinta, että koko perhe ymmärtää, mitä astma on. Kaikkien astmaa sairastavan lasten hoitoon osallistuvien tulee tietää astman hoidosta, jotta lapsen vastuu ei kasva liian suureksi. Perheen vastuu sairauden hoidosta on suuri ja lapsen vastuu kasvaa iän myötä. Tämän vuoksi lapselle on annettava tietoa astmasta hänen vastaanottokykyjensä mukaan. (Valovirta 2000, ) Jotta lapsi pystyy ottamaan vastuuta, hänen on saatava realistinen ja myönteinen kuva astman kanssa elämisestä. Hyvä ja riittävän ajoissa annettu ohjaus auttaa lasta hyväksymään sairautensa myös tulevaisuudessa. Kun ihminen on sinut itsensä ja näin ollen myös sairautensa kanssa, on hänen helpompi selviytyä ja ottaa vastuuta hoidostaan eri elämänvaiheissa, kuten nuoruudessa. 5.2 Ohjausmateriaalin laatimisen periaatteet Aikaamme sopivan potilasoppaan odotetaan antavan parempia itsehoitovalmiuksia, koska hoitoajat sairaaloissa ovat lyhentyneet ja käyntikerrat lääkärinvastaanotolla harventuneet. Asiakaslähtöisyyden periaatetta toteuttavan työyhteisön tulisi pystyä antamaan asiakkailleen tarpeeksi ymmärrettävässä muodossa olevaa tietoa, jotta asiakkaat voisivat itse osallistua heidän asioitaan koskevaan päätöksentekoon. Asiakkailta odotetaan entistä enemmän motivoituneisuutta omaan hoitoonsa. Saadaksemme mahdollisimmat monet motivoitumaan ja sitoutumaan hoitoonsa, on meidän pystyttävä laatimaan selkeitä ja ymmärrettäviä potilasohjeita. Tuuposen (1995) mukaan itsehoidon lisääminen ja vastuun antaminen asiakkaalle on yksi hyvä keino hoitaa astmaa tulevaisuudessa hoitoresurssien rajallisuudesta johtuen (Siponen 1999, 22). Parhaimmillaan onnistunut neuvonta lyhentää hoitoaikoja (Torkkola, Heikkinen & Tiainen 2002, 34). Ohjauksen ja neuvonnan tavoitteena on tukea asiakasta selviytymään sairautensa kanssa ja auttaa häntä hoitamaan itseään mahdollisimman hyvin. Asiakkaalle ja hänen läheisilleen on ensiarvoisen tärkeää saada riittävästi ymmärrettävässä muodossa olevaa tietoa, jotta sairastuminen voitaisiin ymmärtää ja eläminen sairauden kanssa olisi helpompaa. Suullinen ohjaus ei yksinään riitä, vaan tarvitsee tuekseen kirjallisen ohjeen. Sisällöltään samanlaisesta ohjeesta

17 17 olisi hyvä olla tyyliltään erilainen ohje lapsille, nuorille ja aikuisille. Työyhteisöjen tulisi kehittää omiin tarpeisiinsa sopivimmat ohjaus materiaalit, jotka palvelisivat juuri kyseisen työyhteisön työntekijöitä. Asiakkaiden antama mielipide ohjeesta on tärkeä, sillä he ovat parhaita asiantuntijoita arvioimaan, onko laadittu ohje toimiva. (Torkkola ym. 2002, 24-25, 32.) Ennen ohjeen laatimista tulee miettiä, kenelle ohje on ensisijaisesti tarkoitettu. Ohjeen lukijan pitää ensi silmäyksellä ymmärtää, että teksti on tarkoitettu hänelle. Tämän vuoksi ohjeen tulisi alkaa tärkeimmällä asialla. Ohjeessa suositellut ohjeet tulee perustella kunnolla. Kirjoittamisen pitäisi tapahtua havainnollisella yleiskielellä ja asiat voisi esittää tapahtumajärjestyksessä. Pitkät virkkeet ovat vaikeampia ymmärtää kuin lyhyet, siten sääntönä voisi olla: yksi virke yksi asia. Ohjeessa asiat ilmaistaan lyhyesti, ytimekkäästi ja täsmällisesti. Liiallisesti käytettynä lyhyet lauseet tekevät tekstistä töksähtelevän ja hakkaavan. Vierasperäiset sanat pitää muistaa suomentaa tai selittää. (Torkkola ym. 2002, 18, 28-42, ) Ohjeen ulkoasuun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Suunnittelematon ulkoasu voi olla suorastaan luotaan työntävä. Tyhjän tilan jättämistä ei pidä pelätä, sillä se tuo tekstiin ilmavuutta ja antaa lukijalle tilaa ajatella. Asiayhteyteen sopivia kuvia voi käyttää, ja parhaimmillaan hyvä kuvitus herättää mielenkiintoa ja auttaa ymmärtämään. Tekstin ja kuvien on oltava sopusoinnussa keskenään, jotta kokonaisuus pysyy hallittuna. Nykyaikana mahdollisiksi tulevat myös sähköiset potilasohjeet, jotka ovat paperimuotoisia helpommin hallittavissa ja päivitettävissä. Ohjeita tulisi verrata ja päivittää asiakkaiden tarpeiden ja muuttuvien hoitokäytäntöjen mukaisesti. (Torkkola ym. 2002, 40, 53-55, 60, 78.) Kirjoitimme oppaan lapsen näkökulmasta ja tukemaan lasta hänen sairastuttuaan astmaan. Olemme halunneet luoda lapsen käyttöön sopivan ohjausmateriaalin ja viestittää huolitellulla kokonaisuudella arvostuksemme pieniä lukijoita kohtaan. Lapselle tehty opas tiedottaa astman tuomasta elämän muutoksesta sekä motivoi lasta sairautensa hoitoon. Lyhyt ja tiivis tarina ja selkeästi etenevä teksti, samoin kuin ilmava ulkoasu ja tilan varaaminen omille piirroksille ja värityksille, pitävät lapsen mielenkiinnon oppaassa. Samalla aikuinen kokee astman

18 18 merkityksen ymmärtämisen olevan tärkeää, koska myös lasta halutaan neuvoa omalla oppaalla. 6 LAPSEN OHJAUS KERTOMUKSEN AVULLA 6.1 Lastenkirjallisuus Tuottamamme oppaan sisältö koostuu tarinasta. Sen tarkoitus on kertoa lapsen tavalla astmasta ja siihen liittyvistä asioista. Tieto lastenkirjallisuuden vaikutusmahdollisuuksista ja lapsen tulkitsemiskyvyistä auttavat kokoamaan kiinnostavan tarinan. Lapsi ottaa kirjallisuuden vastaan aisteillaan ja koko olemuksellaan. Lapsen kiinnostus suuntautuu tunnelmaan sekä tarinan ja kuvien sisältöön. Lastenkirjallisuuden parissa lapsi voi olla kuuntelijan, katselijan tai jopa lukijan roolissa. Silti aikuisen läsnäolo ja turvallisuuden tunne ovat lukuhetken tärkeät hyvää oloa tuottavat asiat. Kolmen vuoden iässä kiinnostus lastenkirjojen kuuntelemisesta tulee ajankohtaiseksi. Mielikuvitus kehittyy lastenkirjallisuudesta saatavien kokemusten myötä. Mielikuvituksen avulla lapsen on helpompi käsitellä elämässä eteen tulevia asioita. Lapsen on hyvä tuntea runsaasti sekä fantasia- että realistiseen elämään perustuvaa kirjallisuutta, jotta hän saisi erilaisia viitteitä ratkaisuista ja selviytymisistä. Sadut ja tarinat auttavat lasta ymmärtämään sisäistä maailmaansa, koska ne antavat mahdollisuuden peilata kertomuksia hänen omaan elämäänsä. (Luumi 1995, 9-11, 13.) 6.2 Kuvakirja Tuottamassamme oppaassa on kuvakirjan piirteitä, koska se sisältää etenevän tarinan kuvineen. Kuvakirjojen määritelmästä ei ole yhtä ainutta oikeaa vastausta. Kuvakirjoja voidaan tarkastella niiden tarkoituksen ja kohderyhmän mukai-

19 19 sesti. Torben Gregersen (1974) on jaotellut lastenkirjat kuvan ja tekstin keskinäisen suhteen mukaan katselukirjoihin, kuvakertomuksiin, kuvakirjoihin ja kuvitettuihin lastenkirjoihin. Katselukirjoissa tekstiä ei ole ollenkaan ja kuvakertomuksissa toisinaan vähäinen teksti tukee tarinaa. Kuvakirjoissa teksti ja kuva ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja luovat näin yhdessä merkityksen. Kuvitetuissa lastenkirjoissa tarinan ohessa on vähän kuvia. (Rhedin 1992, ) Kuvakirjoihin kuuluvat seikkailu ja yllätykset, vaikka tapahtumat itsessään voivat olla pieniä (Laukka 1996, 62). Lastenkirjojen tarkoituksena on viihdyttää ja huvittaa kuuntelijaa. Kirjat toimivat myös opettamisen, kasvattamisen ja tiedon välittämisen välineenä. Nämä asiat voivat välittyä suoraan tekstistä ja kuvista tai niitä voidaan piilottaa tarinan ja kuvien sisään. (Heinimaa 2001, 144, 152.) Oppiminen luonnistuu lapselta paraiten huumorin ja jännityksen kautta (Laukka 1996, 65). Jännitystä ja viihdettä lastenkirjoihin saadaan hauskoilla hullutuksilla sekä erilaisilla ja yllättävillä käänteillä. Lastenkirjoilla voidaan vaikuttaa lapsen tunteisiin, asenteisiin ja maailmankuvaan (Heinimaa 2001, 144). Lapselle toisto ja yhdessäolon ihanuus ovat tärkeitä asioita. Yksinkertainen ja mukaansa tempaiseva juoni kestää monet lukukerrat. (Laukka 1996, 63, 68.) 6.3 Realistinen kertomus Realistisessa tarinassa kerrotaan todellisesta elämästä, jossa vastaan tulee yllätyksiä, vaikeuksia ja onnistumisia. Niissä ei ole yliluonnollisia olentoja tai ihmeitä, sillä tällaiset asiat kuuluvat fantasiakirjoihin. (Ylönen 2000, 88.) Realistinen kertomus auttaa lasta selviytymään elämän satuttaessa, oppimaan uusia asioita ja orientoitumaan tuleviin tapahtumiin (Karjalainen 2001, 79; Ylönen 2000, 88). Niiden avulla pyritään siis vähentämään lapsen pelkoja ja ennakkoluuloja sekä tiedottamaan tosiasioita (Ylönen 2000, 88). Lasta rohkaiseva ja lohduttava tarina sekä myönteinen loppu antavat uskoa selviytymiseen ja auttavat lasta ymmärtämään omaa tilannettaan paremmin. Tarinan avulla voidaan vahvistaa lapsen minäkuvaa ja luottamusta itseensä. Kui-

20 20 tenkin liian todentuntuinen kertomus voi ahdistaa, jos se tulee liian lähellä lapsen omaa elämää. Tarinan tapahtumien etäisyys auttaa lasta käsittelemään vaikeita kysymyksiä. (Luumi 1995, 10-11; Ylönen 2000, 88, 90). Etäisyyttä tarinaan luo sen sadunomaisuus, kuten hellyttävät tai yllätykselliset hahmot. Kertomukset ja sadut tarjoavat lapselle mahdollisuuden käsitellä erilaisia tunteita ja tuntemuksia. Niiden avulla kuuntelija voi käsitellä turvallisesti myös vaikeita ja ahdistavia asioita, joiden läpikäyminen muuten voi olla hankalaa. (Heinimaa 2001, 152; Luumi, 1995, 10.) Aikaisemmin lapsia pyrittiin suojelemaan ikäviltä ja ahdistavilta asioilta jättämällä käsittelemättä näitä asioita lastenkirjallisuudessa. Tarkoituksena oli, että lapset löytäisivät samaistumiskohteita myönteisistä saduista. Tällöin lapsilla huomattiin ongelmia omien aggressioitten ja kielteisten tunteiden hallitsemisessa. T.-B. ja V. Hägglund (1976) ovat tutkineet surun ja muiden vakavien asioiden käsittelyä lastenkirjoissa ja todenneet niiden käsittelemisen edistävän lapsen kasvua ja kehitystä. (Heinimaa 2001, 154; Luumi 1995, 13.) Lastenkirjat ovat siis omiaan lievittämään elämän vaikeuksia (Laukka 1996, 62). Astmaan sairastuminen on eräänlainen elämän vaikeus, josta lapsen tulee selviytyä pystyäkseen hyväksymään sairastumisen. Vanhempien ja aikuisen rooli tuo lukuhetkeen turvallisuutta, lämpöä ja läsnäolon kokemusta. Todennäköisesti sadun terapeuttinen vaikutus perustuukin juuri tähän aikuisen tarjoamaan turvallisuuteen ja läheisyyteen. (Luumi 1995, 10; Karjalainen 2001, 80). Aikuisen ei kuitenkaan tule tulkita tarinan ideaa tai opetusta lapselle, vaan antaa lapsen löytää ne itse. Todellisuuteen perustuvan tarinan merkityksen ymmärtäminen on lapselle helppoa, koska se välittyy suoraan sellaisenaan tekstistä ja kuvista. (Ylönen 2000, 64, 88). Vaikeita asioita käsittelevän tarinan jälkeen on merkityksellistä käydä sitä läpi lapsen tarvitsemalla tavalla, kuten keskustelun, leikin tai muun luovan toiminnan avulla. Lapsen oppiessa kertomaan kuulemaansa ja värittämään sitä omilla ajatuksillaan, hänen mielikuvituksensa kehittyy ja kiinnostus tarinoita kohtaan lisääntyy. Asioiden kertominen omilla sanoilla auttaa lasta yhdistelemään ja ymmärtämään kokonaisuuksia. (Luumi 1995, 9-10.) Tuottamassamme oppaassa olevat

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Eheydentunne mielekkään elämän perusta Kivunsäätely psyykkisenä prosessina Vuorovaikutuksen keinot tukea kivunsäätelyä Luottamusta siihen, että

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Mitä astma on? Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Sitä sairastaa noin viisi prosenttia suomalaislapsista. Astma voi alkaa missä iässä tahansa ja oireet voivat olla kausiluonteisia tai ympärivuotisia.

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020 Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein Maitotiimi ProAgria Oulu ry MaitoManagement 2020 -hanke kehittää erityisesti isojen maitotilayritysten toimintamalleja sekä palveluja ja työvälineitä.

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta 2011-2012 Esitys Kehitysvammaliiton Tikoteekin OIVALLA vuorovaikutukseen hankkeen loppuseminaarissa 9.10.2012 Irja Skogström, OIVA-ohjaaja Pohjois-Karjalan sairaanhoito-

Lisätiedot

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELENOPPIMISEN OSA-ALUEITA: 1.KUULLUN YMMÄRTÄMINEN 2.PUHUMINEN ENGLANTI 1-2 KURSSIEN ARVIOINNIN KOHTEET: 1. Tiedonhankinta

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan

Lisätiedot

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Vieritutkimuskoulutus verkossa Työn tilaajana oli Labquality Oy Marja Heikkinen Päivi Rauvo Työssäni loin asiasisällön vieritutkimuksia käsittelevään verkkokoulutukseen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot